Yrittäjää lopettamispäätös harmittaa. Tuula Luostarinen toivoo liiketoiminnalle jatkajaa.

Käsityötarvike- ja korjausompeluliike Silmukka etsii jatkajaa. Yrittäjä Tuula Luostarinen pyörittää liikettä enää vuoden loppuun.

– Joudun lopettamaan terveysongelmien takia. Vuokrasopimus päättyy vuoden lopussa, Luostarinen kertoo.

Yli 20 vuotta Silmukkaa pitänyt Luostarinen on lopettamisesta harmissaan. Viralliseen eläkeikään olisi ollut vielä pari vuotta. Käsityöläiselle terveyshaasteet ovat paha paikka.

– Työ on kivaa, ja jatkaisin mielelläni. Pystyisin kyllä myymään tarvikkeita, mutta korjausompelu ei onnistu enää kunnolla.

Pelkällä myynnillä ei kuitenkaan elä. Luostarisen mukaan suurin osa tuloista tulee nimenomaan korjausompelusta. Tällä hetkellä ompelu sujuu hitaasti omalla painollaan.

Yhteensä melkein 40 vuotta Ristiinassa toimineella Silmukalla on vakiintunut asiakaskunta ja paikka paikallisten ja kesäasukkaiden sydämissä.

– Kun olen kertonut asiakkaille lopettamisesta, on tullut kysymyksiä, että ”kuka mun vaatteet nyt korjaa”, Luostarinen sanoo.

On kuitenkin mahdollista, että Silmukka palvelee jatkossakin, vaikkakaan ei Luostarisen voimin. Luostarinen pisti liikkeensä myyntiin vähän aikaa sitten.

– Enhän minä menetä mitään kokeilemalla, Luostarinen sanoo.

Hänen yllätyksekseen liikettä kohtaan on jo osoitettu kiinnostusta.

– Toivottavasti kiinnostusta olisi tarpeeksi. Olisi tosi kiva, jos joku jatkaja löytyisi, hän sanoo.

Jos kauppoja ei synny, katoaa Ristiinasta jälleen yksi kivijalkaliike. Luostarinen harmittelee perinteisten myymälöiden kuolemaa.

– Kaiken voi nykyään tilata netistä, Luostarinen huokaa.

Luostarisen mukaan asiakkaita kuitenkin riittää. Erilaisia tarvikkeita ja lankoja menee tasaisesti, kankaitakin välillä. Pieni liiketila hankaloittaa esille laittoa.

– Toivon, että mahdollinen jatkaja säilyttäisi tässä nimenomaan korjausompelun. Sitä kun ei netistä ainakaan vielä saa, Luostarinen sanoo.

Iida Joela

Sotakoululla toimiva kalliotaiteen opastuskeskus palvelee kesän ajan. Astuvasta löytyy muun muassa oppaita ja karttoja sekä lippuja veneretkille kalliomaalauksille.

Kuten kaikki kunnon projektit, myös tämä meni melko lailla kalkkiviivoille. Ristiinan vanhalla sotakoululla päästiin kuitenkin viime viikolla avaamaan ovet suunnitellun aikataulun mukaisesti Kalliotaiteen opastuskeskus Astuvassa.

Erityisesti Astuvansalmen kalliomaalauksia käsittelevä vierailutila avattiin kulttuurihistoriallisesti merkittävässä rakennuksessa, entisessä everstin virkatalossa, kertoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö, ristiinalainen Tarja Pönniö-Kanerva.

– Vielähän tässä edellisviikolla oli kieltämättä vähän sellainen tilanne ja tunne, että mitenhän tässä käy. Ja osin edelleen on esimerkiksi opasteita sekä yksi infonäyttö vaiheessa. Mutta asioilla on tapana järjestyä, joten päästiin avaamaan niin kuin oli suunniteltukin, eli kesäkuussa! hän naurahtaa, viitaten siihen, että ovet avautuivat 30.6.

Kesätyöntekijänä opastuskeskuksessa työskentelevä Eero Marttinen iloitsee niin ikään siitä, että Ristiinassa on taas matkailun neuvontapiste.

– On hienoa, että saatiin tämä nyt toteutumaan. Saadaan Ristiinan historiakohteista nyt paikallisesti tietoa jaettua ja opastettua ihmisiä niiden ääreen, hän toteaa.

Ristiinassa Yövedellä sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat maailmallakin laajasti tunnettu kalliotaidekohde. Astuvansalmesta kertova informatiivinen näyttely opastuskeskus Astuvassa perustuu arkeologien Antti Lahelman ja Marja Aholan kokoamaan näyttelykäsikirjoitukseen.

Opastuskeskuksessa voi tutustua myös ”Face – Kohdata” -tilalliseen kokemukseen. Kyseessä on immersiivinen, Astuvansalmen kalliomaalauksista kertova taide-elämys, jonka on toteuttanut mikkeliläinen OiOi Collective Oy. Teoksessa on mukana puurakenteiselle seinälle heijastettua kuvaa sekä äänimaisemaa.

– Tämä avaa kalliomaalausten merkityksiä ja sitä, että jokainen ihminen ja sukupolvi voi tulkita niitä omalla tavallaan. Inspiraatiota taiteelliseen teokseen on ammennettu arkeologien käsikirjoituksesta sekä omakohtaisista vierailuista kohteessa, kertoo Sami Kämppi OiOi Collectivesta.

– Pääsemme esittelemään kalliotaidekohdetta uudella, elämyksellisellä tavalla, myös Pönniö-Kanerva hehkuttaa.

Yksi huone opastuskeskuksesta on varattu tälle teokselle, tila on esimerkiksi suojattu päivänvalolta pimennysverhojen avulla.

Astuva toimii myös yleisemmän tason matkailuneuvontapisteenä, josta löytyy karttoja ja esitteitä alueen matkailukohteista. Keskuksesta voi niin ikään ostaa lippuja Astuvansalmelle tehtäville veneretkille. Opastuskeskuksessa vierailijoita auttavat ja neuvovat kesätyöntekijät Marttinen ja Elina Brohez.

Astuvan viikko-ohjelmassa on maanantaisin ja tiistaisin maksullisia retkiä Astuvansalmen kalliomaalauksille, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13 opastettuja Kreivinpolun kierroksia Ristiinan kylän kohteissa sekä joka toinen torstai teematuokioita everstin virkatalon pihapiirissä.

– Ristiinassa jo vuosikymmeniä sitten ollut Kreivinpolku haluttiin elvyttää henkiin tässä samalla. Tässä on kuitenkin ihan pienen kävelymatkan päässä monta mielenkiintoista kohdetta, Pönniö-Kanerva tuumaa.

– Teematuokioissa taas voidaan tehdä esimerkiksi tuossa sotakoulun pihamaalla pieniä kalliomaalauksia kiviin ihka oikealla punamultamaalilla.

Muun muassa Brahelinnan raunioilla, suomen sodan sankari J.Z. Dunckerin muistokivellä sekä Gränna-talolla vierailevan Kreivinpolun opastukset sekä niin lapsille kuin aikuisille soveltuvat teematuokiot ovat maksuttomia ja toteutetaan säävarauksella. Teematuokioita on ohjelmassa vielä 17.7. ja 31.7. klo 13.

Kalliotaiteen opastuskeskus palvelee maanantaista perjantaihin klo 10–17 ja lauantaisin klo 10–15, elokuun loppuun saakka. Keskuksen toteuttaminen on yksi Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen toimenpide. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton valvoma hanke.

Niko Takala

Kesäkemuilta veti liki tuhat henkeä Metsälinnaan. Ilmaistapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa Ristiinan kesässä. Myös maakuntajohtaja Heini Utunen toi tervehdyksen kemukansalle.

Jo vuodesta 2008 järjestetty ilmaistapahtuma Ristiinan Kesäkemut houkutteli tänäkin vuonna hyvin kävijöitä Metsälinnaan. Säiden haltijakin oli armollinen, kun varsin vaihtelevassa säässä menneen viime viikon perjantai saatiin nauttia poutaisesta kelistä.

– Nyt jo perinteiset Kesäkemut on noussut yhdeksi kesän ristiinalaiseksi kohokodaksi ja erääksi suurimmista tapahtumista täällä, kiitteli nykyisin järjestelyistä päävastuun kantavan Ristiinan Urheilijat ry:n puheenjohtaja Petri Tikkanen avaussanoissaan.

Tapahtuman jälkeen Tikkanen ynnäili, että kokonaiskävijämäärä illan tanssit mukaan lukien nousi lähelle tuhatta kävijää. RiU:n lisäksi tapahtuman takana olivat Ristiinan aluejohtokunta, Mikkelin kaupunki, tapahtumassa pullakahvit tarjonnut K-Rauta Ristiina sekä lukuisia pienempiä tukijoita.

Ohjelma kemuilla alkoi taikuri Roope Ylitalon hauskuutta ja taikuutta sisältäneellä esityksellä. Metsälinnan estradin ottivat seuraavaksi haltuun Rento -tanssiryhmän esiintyjät, jotka näyttivät, mitä rennolla otteella otettu tanssiharrastus voi tarkoittaa. Ristiinan uuden, kesäkuun alussa aloittaneen, aluejohtokunnan jäsenet esittäytyivät ja tuore maakuntajohtaja Heini Utunen käytti puheenvuoron. Musiikkiesitys puolestaan kuultiin Mikkelin Musiikkijuhlat On the Move -ryhmän toimesta, kun festivaalijohtaja Mirva Helske (piano) sekä Jenni Peltoniemi (saksofoni) ja Juhana Juutilainen (sello) esiintyivät Astor Piazzollan sävelin.

Perinteisesti myös Metsälinnan pihamaalla oli esittäytymässä useat paikalliset yhdistykset, yritykset ja muut toimijat. Esimerkiksi kesäteattereita oli paikalla jopa kolmin kappalein, kun omista kesän esityksistään olivat kertomassa niin Ristiinan, Mikkelin kuin Mäntyharjunkin kesäteatterit.

Yksi Kesäkemuilla vuodesta toiseen viihtyvä paikallinen yritystoimija on ristiinalainen Anne Suomalainen, joka oli jälleen paikalla Oriflame -tuotteiden edustajana.

– Olen ainakin kymmenen kertaa ollut. Tästä taitaa nyt 12 vuotta olla, kun olen muuttanut Ristiinan alueelle, niin aika lailla siitä lähtien olen Kesäkemuilla käynyt.

– Aina täällä on kauppaakin tehty, mutta enemmänhän tämä on ihan pr-hommaa. Eikä tänne tietysti mukaan mahdukaan kuin murto-osa tuotteista mitä tarjolla on, Suomalainen tuumaili.

Illan päätteeksi tanssittiin kunnon lavatanssit Tommi Seppäsen & Amoradan tahtiin.

”Yhteisöllisyys ei synny itsestään”

Etelä-Savon maakunnalla on ollut uusi johtaja nyt kolmisen kuukautta. Tehtävässään alkuhetket varsin vilkkaissa merkeissä ja paljon maakuntaa kiertäen viettänyt Heini Utunen on ehtinyt jo ottaa kantaa maakunnan ja koko Itä-Suomen kannalta suuriin asioihin. Hän on esimerkiksi ajanut voimakkaasti sitä, että valtakunnan tasolla saataisiin paljon puhuttu Itä-Suomi -ohjelma sanojen tasolta tekoihin muun muassa erityistalousalueen muodostamisella.

Utunen vieraili Ristiinan Kesäkemuilla viime viikon perjantaina. Kesätapahtumaan sopien tällä kertaa puheenvuorossa nousi esille hieman leppoisammat, mutta toki silti Ristiinan, seudun ja koko maakunnan kannalta oleelliset asiat.

– Onpa mahtava olla tällaisella upealla tanssilavalla, jotka ovat ihan parasta Suomea. Ihana, että tanssilavaperinne edelleen elää täällä! Utunen iloitsi.

Hän summasi, että juuri kemujen kaltaiset kesätapahtumat sekä ylipäätään eri tahojen monenlaiset yhteiset tekemiset ja talkoot ovat merkityksellinen tekijä eteläsavolaisuudessa korostuvassa yhteisöllisyydessä.

– Tulee muistaa, että yhteisöllisyys ei synny itsestään. Se nousee kaikista niistä tilanteista, joissa me kohtaamme toisemme ja teemme asioita yhdessä.

– Ja me eteläsavolaisethan olemme oikein kunnon kokoon kasaajia. Täällä väkiluku moninkertaistuu kesän ajaksi, kun vapaa-ajan asukkaat saapuvat seudulle. Voisikin esittää toiveen teille vapaa-ajan asukkaille, että viivyttehän pitkälle syksyyn saakka. Täällä on laitettu palvelut kuntoon, Utunen linjasi.

Niko Takala

Vaalien ensikertalainen keräsi liki 1700 ääntä, ja on siitä kiitollinen. Erityisen hyvän mielen Tuomiselle toi vasemmistoliiton jättimenestys.

Ristiinalainen, vaikkakin jyväskyläläinen. Näin uskaltanee sanoa tällä hetkellä Jyväskylässä opiskelevasta ja siellä kirjoilla olevasta, Ristiinasta lähtöisin olevasta 23-vuotiaasta Lotta Tuomisesta. Tuominen oli elämänsä ensimmäistä kertaa vaaleissa ehdolla sunnuntaina pidetyissä EU-vaaleissa, joissa valittiin edustajia Euroopan parlamenttiin. Vasemmistoliiton listalta ehdolla ollut Tuominen sai 1684 ääntä, jota voi pitää varsin hyvänä määränä vaalien ensikertalaiselle, melko lailla tuntemattomalle ehdokkaalle.

– Olen todella iloinen ja kiitollinen omasta tuloksesta. Ensikertalaisena olen tästä ylpeä, ja todella kiitollinen minun hienolle tiimilleni, tätä vaalityötähän missään tapauksessa ei tehdä vain itsekseen, Tuominen kertoo.

Poikkeuksellinen vasemmistoliiton menestys tekee Tuomisen erityisen iloiseksi.

– Fiilis on aivan käsittämätön. Tulos oli upea ja ainutlaatuinen, sillä eihän vasemmistoliitto ole koskaan tällaista tulosta saanut. Kolme paikkaa tarkoittaa sitä, että meillä on hyvät mahdollisuudet saada hyvää aikaan, eli puolustaa oikeusvaltiota, tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja katsoa ihmisoikeuksien perään.

– Odotan innoissani, että mitä tämä viisi vuotta tuo tullessaan. Tästä on hyvä lähteä kohti tulevaa ja seuraavia vaaleja.

Tuominen sanookin, että hän aikoo lähteä ehdolle ensi vuoden kuntavaaleihin, nimenomaan Mikkelissä.

Sunnuntaina pidetyt EU-vaalit toivat Suomessa kaksi jättiluokan yllätystä. Ensimmäinen oli juurikin vasemmistoliiton valtaisa menestys gallupeihin verrattuna, ja toinen oli perussuomalaisten pannukakuksi lässähtänyt kannatus. Kolmas merkille pantava yksityiskohta oli äänestysprosentti, joka pysyi Suomessa alhaisena (40,4 prosenttia).

Vasemmistoliitto keräsi peräti 17,3 prosentin kannatuksen, jonka takana on etenkin puolueen kärkiehdokkaan, puheenjohtajan pestistä väistyvän Li Anderssonin liki käsittämätön äänisaalis. Andersson oli ylivoimaisesti Suomen suosituin ehdokas saatuaan lähes 250 000 ääntä. Vasemmistoliitto sai EU-parlamenttiin kolme paikkaa, kun sillä on aiemmin ollut yksi. Kokoomus (24,8 %) oli suosituin puolue ja sai neljä paikkaa. SDP (14,9 %), keskusta (11,8 %) ja vihreät (11,3 %) saivat kukin kaksi paikkaa. Kannatustaan mittavasti menettänyt perussuomalaiset (7,6 %) sekä RKP saivat läpi yhden edustajan.

Ristiinan äänestysalueella keskusta säilytti suosituimman puoleen paikan 24,9 prosentin ääniosuudella. Kokoomus oli kannoilla 21,8 prosentilla ja vasemmistoliitto nousi peräti kolmanneksi 17,7 prosentin kannatuksella. Seuraavat sijat menivät SDP:lle (13,9 %), perussuomalaisille (7,7 %) ja vihreille (5,4 %).

Ristiinassa suosituin ehdokas oli keskustan Elsi Katainen 113 äänellä. Toiseksi eniten ääniä Ristiinasta keräsi Lotta Tuominen (96) ja kolmanneksi eniten mikkeliläinen, keskustan Kati Häkkinen (85).

Koko Mikkelin alueella suosituin puolue oli koko maan kaltaisesti kokoomus (26,5 %). Toiseksi suosituin oli keskusta (19,0 %), jonka jälkeen tulivat SDP (16,0%), vasemmistoliitto (12,6 %), vihreät (8,0%), perussuomalaiset (7,6 %) ja KD (5,0 %).

Ehdokkaista eniten ääniä keräsivät vasemmistoliiton Li Andersson (1387 ääntä), keskustan Elsi Katainen (1032) ja demareiden Eero Heinäluoma (1028). Paikallisista ehdokkaista suosituin oli Kati Häkkinen (kesk.), joka sai Mikkelissä 797 ääntä hieman alle 3000 äänen kokonaissaaliistaan. Liike nytin listoilla tällä kertaa mukana ollut Satu Taavitsainen sai Mikkelissä 373 ääntä ja Lotta Tuominen 204 ääntä.

Niko Takala

Tobias Urpilainen on puhunut tamperelaisille niin paljon kotipaikkakunnastaan, että ristiinalaisuudesta on tullut jo käsite.

En tunne toista, joka niin ylpeästi viikoittain puhuisi omasta kotipaikkakunnastaan. Näillä sanoilla Danske Bankin Tampereen konttorinjohtaja Timmy Mattila lähestyi sähköpostilla Ristiinalaisen toimitusta.

Hän kertoi, että heillä työskentelee rahoitusasiantuntijana ristiinalaislähtöinen Tobias Urpilainen, joka pitää huolen, että sekä työkaverit että asiakkaat tietävät Ristiinan.

Urpilaista naurattaa, kun kerron Mattilan yhteydenotosta. Mattila kertoi viestissään myös, että Urpilainen menestyy työssään erittäin hyvin ja kollegat jo vitsailevat, että syynä täytyy olla ristiinalaisuus. Hän korosti, että Urpilainen on työyhteisössään todella pidetty.

Mutta annetaan Urpilaisen kertoa, miten hänestä tuli Ristiinan mainosmies Tampereella.

– Ihan alkujaan se lähti siitä, että kun muutin Tampereelle ja aloin tutustua kollegoihin, niin harva tiesi, missä Ristiina on tai mitään siitä. Ajattelin, että tähän on nyt saatava muutos ja aloin aina kun mahdollista tuoda esiin positiivisia asioita Ristiinasta. Runsaan kolmen vuoden jälkeen, tässä on lopputulos. Nyt varmasti melkein kaikki konttorilla tietävät Ristiinan, Urpilainen kertoo.

Hänen työyhteisössään pankissa on noin 50 henkilöä.

27-vuotias Urpilainen on syntynyt ja kasvanut Ristiinassa. Hän opiskeli tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja erikoistui finanssialaan. Kesätyöt pankissa Mikkelissä entisestään vahvistivat ajatusta, että pankkiala on se, missä hän haluaa työskennellä.

– Kun rupesin kolmen vuoden opiskelujen jälkeen valmistumaan, niin Mikkelistä ei löytynyt töitä. Pistin haun valtakunnalliseksi ja Tampereelta tärppäsi. Eli muutin ihan työn perässä Tampereelle ja olen täällä tykännyt olla.

Urpilainen miettii, että ylpeys ja rakkaus Ristiinaa kohtaan juontaa juurensa lapsuuteen.

– Minulla oli tosi onnellinen lapsuus Ristiinassa. Sieltä on pelkkiä hyviä muistoja ja elinikäisiä ystäviä edelleen matkassa mukana. Tiedän, että olen onnellisessa asemassa siinä suhteessa.

Tampere on kaukana Etelä-Savosta ja Urpilainen pohtii, että varmaan siksi Ristiina oli hänen työkavereilleen tuntemattomampi.

– Helsinkiläisille Ristiina on tuttu mökkipaikka, mutta tamperelaisten ja pirkanmaalaisten mökit ovat tällä alueella tai Länsi-Suomen suuntaan. He harvoin ajelevat Ristiinan ohi.

Mutta jos Urpilaisesta riippuu, niin ainakin Tampereen pankki-ihmisiä saadaan vielä Ristiinaan.

– Kovasti olen esimerkiksi perheellisiä koittanut saada kesälomareissuille sinne. Saa nähdä, onnistunko. Vähän olen siis turisminkin asialla, Urpilainen kertoo hyväntuulisesti.

Hän itse veisi Ristiinaan tulijat markkinoille, Uikkalaan ja Astuvansalmelle.

– Kesä on se juttu, milloin Ristiinassa pitää käydä. Ihmiset ovat iloisia ja yhteisö kaikessa mukana.

Urpilaiselle ristiinalaisuus on sosiaalisuutta, ulospäin suuntautuneisuutta, huumorintajua ja auttavaisuutta. Hän ei pidä mahdottomana ajatusta, että joskus muuttaisi takaisin kotipaikkakunnalle.

– Joskus olisi siistiä sieltä hankkia vaikka mökki tai muuttaakin. Ei sitä tiedä, miten elämä vie. En pidä paluumuuttoa mahdottomana ajatuksena, jos työ- ja perhekuviot menisivät yksiin, Urpilainen miettii.

Siihen asti, hän puhuu edelleen Ristiinan puolesta Pirkanmaalla. Mitä terveisiä paikkakunnan paras puolestapuhuja lähettäisi Ristiinaan?

– Ollaan kaikki jatkossakin Ristiinasta ylpeitä. Puhutaan hyviä asioita, niin saadaan Ristiina maailmankartalle!

Elina Alanne

Tänään torstaina 7.12. Ristiinalainen jaellaan perusjakelussa myös niillä alueilla, joissa normaalisti on varhaisjakelu.

Mikäli tänään to 7.12. aamuvarhaisella ei luukusta tipahtanut tai laatikosta löytynyt Ristiinalaista, ei tarvitse huolestua. Ristiinalainen jaellaan Postin toimesta tänään perusjakelun, eli niin sanotun päiväpostin mukana.

Postilla ei ollut tälle päivälle tarjota varhaisjakelua. Eli Mikkelin seudun varhaisjakelualueilla (Ristiinan taajamat, Mikkelin keskusta-alue, Mäntyharju, Juva, Anttola) Ristiinalainen saapuu tänään tilaajille hieman normaalia myöhemmin.

Ristiinan päiväkoti muuttaa uusiin tiloihin heti vuoden vaihteen jälkeen. Päiväkodin väki vetosi lasten huoltajiin, jotta muutto saataisiin jouhevasti maaliin.

Ristiinan vauhdilla rakennettu uusi päiväkoti (ks. lisää esim. Ristiinalainen 12.10.2023) valmistuu suunnitellussa aikataulussa. Tämän hetken tiedon mukaan päiväkotiryhmät pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin heti tammikuussa, viikoilla 2 ja 3. Täysin uusien tilojen lisäksi päiväkotiryhmiä jää myös muutama vuosi sitten rakennettuun ”Helmitaloon” sekä ”Paviljonkiin”, joka on päiväkotialueelle aiemmin tuodun väliaikaistilan rungolle rakennettu tila.

Päiväkodissa hoidossa olevien lasten huoltajille tuli Daisy-järjestelmän kautta viime viikon perjantai-iltapäivällä viesti, jossa toivotaan, että lapset olisivat mahdollisuuksien mukaan kotona mahdollisimman paljon jo juuri ennen vuoden vaihdetta, sekä etenkin viikoilla 2 ja 3.

Kaikkien Ristiinan päiväkodin varhaiskasvattajien nimissä allekirjoitetussa viestissä todetaan muun muassa seuraavasti:

”Viikoilla 2 ja 3 henkilöstö joudutaan jakamaan osa muuttamaan ja osa hoitamaan lapsia. Tämän vuoksi toivomme, että perheet pystyisivät pitämään lapsiaan mahdollisimman paljon kotihoidossa/isovanhemmilla/kummeilla/kavereilla tai muilla omilla hoitotahoillaan päivystys- ja muuttoviikoilla. Muiden hoitotahojen avulla saisimme henkilöstön ansaitsemilleen lomille ja tämän jälkeen muutot tehtyä mahdollisimman sujuvasti.”

Ristiinan päiväkodin johtaja Jaana Vartiainen kuvailee vuoden vaihteessa edessä olevia viikkoja ”jossain määrin kaoottisiksi”.

– Tässä nyt parin asian summana joudutaan vähän hankalaan tilanteeseen. Rakennustyöt päästiin aloittamaan muutamaa viikkoa myöhemmin kuin oli tarkoitus, joten nyt myös muutto on luonnollisesti muutaman viikon myöhemmin.

– Alun perin uuden päiväkodin luovutus piti olla joulukuun ensimmäisenä päivänä. Nyt suunniteltu luovutuspäivä on 20.12. Nyt kun vuodenvaihteessa henkilökunnan pitää vielä saada pidettyä lomiaan pois, niin se aiheuttaa lisäpähkäilyä, Vartiainen summaa poikkeustilanteeseen johtaneita tekijöitä.

Vartiainen sanoo, että henkilökuntaa joudutaan käyttämään muutossa etenkin siihen, että uuteen päiväkotiin siirrettävät tavarat päätyvät suoraan oikeille paikoille ja että henkilökunta tietää missä ne ovat.

– Tässä vielä selvitellään, että olisiko mahdollista käyttää ulkopuolista apua tavaroiden siirrossa. Sinänsä se tavaran määrä ei ole kauhean suuri, sillä nykyisestä päätalosta siirretään uusiin tiloihin vain vähän tavaraa. Nekin kaikki menee puhdistuksen kautta.

Päiväkodin muuton käytännön asioista pidetään Vartiaisen mukaan vielä palaveria ensi viikon aikana, jolloin suunnitelmat vielä tarkentuvat.

– Onhan tämä nyt hieman tällaista palapeliä, tetristä, dominoa tai miksi peliksi tätä nyt haluaa kutsua! Mutta onneksi tiedossa on se, että sitten tammikuun puolen välin tienoilla ollaan uusissa tiloissa ja saadaan toiminta käyntiin.

Niko Takala

Ristiinan Vuoden 2023 yrityksenä palkittiin Saimaan Laivaosakeyhtiö sekä sen yrittäjä Otto Ravantti. Ravantti on vienyt Ristiinan tunnettuutta eteenpäin Aino-laivan myötä.

M/S Ainon risteilykausi päättyi viime lauantaina, kun illan kahussa laivalla kävivät Yöveden ”kirkasta pimeyttä” ihastelemassa Ristiinan Yrittäjät vuosikokouksen ja pikkujoulujen merkeissä. Vuoden viimeinen asiakasreissu Ainolla sai arvoisensa päätöksen, kun laivan kippari sekä sen omistava yritys palkittiin Ristiinan vuoden 2023 yrityspalkinnolla yrittäjien sekä Ristiinan aluejohtokunnan toimesta.

Palkintoperusteluissa todettiin muun muassa, että Saimaan Laivaosakeyhtiö ja sen Aino-laiva kipparinsa Otto Ravantin johdolla on lisännyt merkittävästi Ristiinan ja koko seudun tunnettuutta niiden kolmen vuoden aikana, joina Aino on Saimaalla seilannut.

– Totta kai olen äärimmäisen otettu tästä palkinnosta. Tuntuu hyvältä, että tehtyä työtä arvostetaan, Ravantti kiitteli saamastaan tunnustuksesta.

Kippari itse siis juhlisti palkintoaan työnsä merkeissä laivan ohjaimissa. Eikä risteilyn päätyttyäkään ollut aikaa sen kummemmalle juhlimiselle.

– Olin jo sunnuntaiaamuna bussilla ajamassa kohti Joensuuta!

Niin, Aino-laiva on saanut kaverikseen Aino-bussin, jonka ensisijainen tarkoitus on palvella laivaristeilyjen asiakkaita entistä paremmin.

– Mutta kyllä varsinkin talvisaikaan on tarkoitus ajella ihan tilausajoja, pientä tienestiä myös näille vuoden hiljaisemmille kuukausille. Ja ihan kivasti on jo kysyntää ollut, vaikken ole juurikaan vielä markkinoinut. Sana kulkee! Ravantti hymyilee.

Bussi on kotikylältä, sillä se oli aiemmin K-Rauta Ristiinan taustayhtiö E.Tukiainen Oy:n omistuksessa.

Ainolla Ravantti on ajanut risteilyjä kesästä 2021 alkaen. Tuota ennen – vuodesta 2018 – hän toimi myös kesäravintola Kallioniemen yrittäjänä. Kesälle 2022 ei enää löytynyt paukkuja sekä Kallioniemeen että Ainoon.

– Oli pakko tehdä valinta. Kesä 2021 ei mennyt Kallioniemessä hyvin, kun oma työpanokseni oli niin paljon Ainossa kiinni. Voi varmasti sanoa, että Kallioniemi loppui omalta osaltani siksi, kun tein sitä mitä sydän sanoi, vaikka eihän siinä liiketoiminnan mielessä mitään järkeä ollut.

Aino – ja Saimaa – siis vei Ravantin sydämen. Hän sanookin avoimesti, että vaikka on syntynyt Lahdessa ja kiertänyt maailmaa elämänsä aikana todella paljon, on Ristiinasta ja Yövedeltä löytynyt toinen niistä paikoista, joissa hän tuntee oikeasti olevansa kotona.

– Toinen paikka on Kilimanjaron rinteillä Tansaniassa. Ei näitä asioita voi järjellä selittää, mutta näin se vaan!

Risteilyjä ja muita reissuja onkin Ainon ruorissa kolmena kesänä riittänyt. Tänä vuonna ajettiin yrittäjän arvion mukaan suunnilleen saman verran reissuja kuin edelliskesänä, joka oli selvästi ensimmäistä vuotta vilkkaampi. Vuotta 2022 siivittivät Visit Mikkeli -brändin alla ajetut Hop on – Hop off -risteilyt. Tänä vuonna taas uutuutena tulivat mukaan risteilyt Puumalaan ja Puumalasta Ristiinaan.

– Sellaisen huomion tein, että Puumalan suuntaan oli täältä menijöitä, mutta sieltä tänne ei hirveästi. Eli on tässä Ristiinan houkuttelevuudessa vesitse vielä tekemistä.

Siihen liittyen. Kerroimme Ristiinalaisessa (16.11.2023) viime viikolla, että Osuuskauppa Suur-Savo suunnittelee Ristiinan torille ABC-tankkausasemaa, josta johdettaisiin myös rantaan mittari veneiden tankkausta silmällä pitäen. Ravantti ottaa suunnitelmat ilolla vastaan.

– Lähtökohtaisesti se tankkauspiste parantaisi Ristiinan vetovoimaa vesitse huomattavasti. Ja onhan tässä tietysti kehittämistä muissakin palveluissa vielä, hän tuumaa nostaen esille esimerkiksi jonkun kevyen ruokaratkaisun torille sekä myös ylipäätään monet palvelut.

– Kyllä haluaisin nähdä Kallioniemessäkin vielä toimintaa. On myös hyvä, että Varkaantaipaleella on palvelua, ja uskon että ne varsinkin pitkällä tähtäimellä vaan tukisivat toisiaan.

Toki kehittämistä on omassakin toiminnassa. Ravantti sanoo, että mitään suurta ja mullistavaa muutosta ei varmastikaan ensi kesälle tulla tekemään, mutta jatkuvasti ideoita on hautumassa.

– Olen esimerkiksi miettinyt, että voitaisiinko näitä eri Geopark-kohteita saada hyödynnettyä jotenkin. Että jos esimerkiksi kerran kuussa ajeltaisiinkin Anttolaan ja Luonterille sen kohteisiin. Mutta katsotaan, ainahan se asioiden kokeilu, varsinkin omalla rahalla, on hieman haasteellista! Ravantti naurahtaa.

Tänä kesänä kippari Ravantin lisäksi Ainon miehistönä toimivat Henna Vehmassalo ja Sofia Tivinen. Heitä Ravantti kiittää runsaasti.

– Onneksi näyttäisi siltä, että he ovat käytettävissä ensi vuonnakin. Kyllä hyvistä työntekijöistä pitää aina mielellään kiinni. Näissä sesonkihommissa on aina se haaste, että ei voi tarjota ympärivuotisesti töitä.

Niko Takala

Viime viikolla Mikkelin kaupunki sekä hyvinvointialue Eloisa tiedottivat, että Ristiinassa on havaittu joitakin tulirokkotartuntoja.

Nopealla tilanteen ilmitulolla sekä siihen puuttumisella onnistuttiin toimimaan niin, että tällä hetkellä (tiistaina iltapäivällä) näyttäisi siltä, että tartunnat ovat laantuneet.

– Tartuntoja tuli tietoomme yhteensä sellaiset kymmenkunta. Saatiin nopeasti asiasta tiedotettua ja sairastuneille hoidot käyntiin, niin nyt tosiaan vaikuttaa siltä, että tilanne laantuu hyvin, toteaa Eloisan ylilääkäri Hans Gärdström.

Hän kertoo, että suurin osa tartunnan saaneista oli lapsia. Muutama sairastunut oli myös heidän lähipiiriinsä kuuluneita aikuisia.

– Pari henkilöä joutui sairaalahoitoon, mutta minulla olevan tiedon mukaan tällä hetkellä tulirokkopotilaita ei ole sairaalahoidossa.

Gärdström kertoo, että tilanteeseen puututtiin suurehkolla voimalla, sillä tauti on erittäin helposti tarttuva, ja vaikka yleisesti ottaen tauti menee ohi lievillä oireilla, pienelle osalle se voi aiheuttaa vakavan tautimuodon.

– Vakavassa tautimuodossa on mahdollista saada verenmyrkytys, jolloin on sitten kiire päästä tehokkaaseen hoitoon. Vaikka yleensä tauti podetaan tosiaan lievänä, niin jos tautitapausten määrä pääsee kasvamaan suureksi, niin sitten joukkoon mahtuu myös näitä vakavia muotoja.

Ylilääkärin ohjeistus tulirokon välttämiseen ja sen tartuttavuuden vähentämiseen on perinteinen:

– Huolellinen käsien pesu. Ja nimenomaan peseminen saippuan kera, ei pelkkää käsidesiä, Gärdström korostaa.

Mistä oireista sitten tulirokon erottaa tavallisesta influenssasta tai vaikkapa koronasta, jotta osaa hakeutua päivystysavun (p. 116 117) kautta hoitoon.

– Monesti tulee yleisten flunssaoireiden lisäksi sellaista hentoa ihottumaa. Mutta kaikkein tyypillisin erikoisoire on niin sanottu mansikkakieli, Hans Gärdström sanoo.

”Mansikkakielen” tunnistaa kirkkaanpunaisesta väristä sekä näppyjen sävyttämästä, mansikkamaisesta, pinnasta.

Tulirokko on streptokokkibakteerin aiheuttama infektio, jota hoidetaan antibiooteilla.

Niko Takala

Vireille tullut kaavamuutos mahdollistaa polttoaineen jakelun. Myös veneiden tankkaus onnistuisi Kaukaanrannassa.

Mikkelin kaupunki on pistänyt vireille asemakaavan muutoksen, joka koskee Ristiinan toria, niin sanottua Kaukaanrannan aluetta. Alueella on tällä hetkellä voimassa asemakaavan muutos vuodelta 2009, jolla mahdollistettiin esimerkiksi nykyisen torin rakentaminen paikalle.

Kaavamuutoksen taustalla on kaivattu ratkaisu Ristiinan – ja oikeastaan laajemminkin läntisen Saimaan – veneiden tankkauspisteestä. Osuuskauppa Suur-Savo suunnittelee toteuttavansa torin alueelle ABC-polttoainepisteen, jossa saa tankattua auton, mutta josta johdettaisiin polttoainepiste myös rantaan.

– Kaupunki ottaa ilman muuta tyytyväisenä tällaiset suunnitelmat vastaan. Tätä on niin paljon kyselty ja harmiteltu että veneiden tankkaus ei vesiltä käsin ole tänä vuonna onnistunut. Tällä on varmasti positiiviset vaikutukset Ristiinassa vierailevien veneilijöiden määrään, näkee Mikkelin kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

– Kaupungin rooli on tässä mahdollistaa toiminta, eli tässä tapauksessa kaavoituksen kautta toimia niin, että yritys pääsee tekemään suunnitelmiensa mukaista liiketoimintaa, Äikäs lisää.

Osuuskauppa Suur-Savon toimialajohtaja Kai Nurmi kertoo, että Ristiinan torille on tarkoitus toteuttaa ABC-polttoainejakelupiste, jonka säiliöistä johdetaan putkia myöden polttoaineet myös rantalaiturille veneiden tankkausta silmällä pitäen.

– Kun teemme myös autoliikenteelle tarkoitetun kylmäaseman, niin voimme sijoittaa maan alle suurikokoiset polttoainesäiliöt, joilla sitten osaltaan turvataan kesäisin polttoaineen riittävyyttä myös veneilyn sesonkiaikaan, Nurmi sanoo.

– Ristiinaan tulee venetankkaukseen samantyylinen kokonaisuus, kuin mikä meillä on Savonlinnan Hevonpäänniemessä. Paikalle tulee yksi mittari, josta saa autoihin polttoainetta molemmilta puolilta sekä sitten tuo venetankkauspiste laiturille. Savonlinnassa ollaan toimittu nyt kaksi kesää, ja hyvin on mennyt. Ristiinassa nyt valitettavasti pääsi tulemaan tilanne, että veneiden tankkauksessa on ollut kokonaan taukoa jo tämä vuosi.

Nurmi arvioi, että mikäli kaavaprosessi etenee suunnitellusti, eli kaava olisi hyväksytty ensi vuoden toukokuuhun mennessä, saataisiin autojen polttoaineen jakelupiste valmiiksi ensi vuoden syksyksi.

– Noin neljä kuukautta siitä, kun pääsemme tekemään tilauksen, niin pitäisi olla valmista. Tietenkään emme voi lähteä mitään tekemään tai tilaamaan ennen kuin kaava on hyväksytty, Nurmi toteaa.

– Eli viimeistään kesällä 2025 on veneen tankkaus mahdollista Ristiinassa. Me menemme tosiaan täysin kaavaprosessin aikataululla, itsellämme on valmius toteuttaa kohde vaikka jo ensi kesäksi, hän lisää.

Nurmen mukaan Osuuskaupalta on toivottu runsaasti nyt suunnitellun laista polttoainepistettä.

– Kyllä meidän asiakasomistajilta on paljon tullut aiheesta palautetta. Nyt päästään tämä Ristiinaan toteuttamaan, ja samalla hoidetaan sitä Osuuskaupan tehtävää huolehtia osaltaan palvelutarjonnasta omalla toimialueellaan.

Ristiinan torilla tullaan Nurmen mukaan tekemään jonkin verran maanrakennustöitä, jotta polttoaineen jakelupiste – ja sen vaatimat säiliöt – saadaan alueelle sijoitettua.

– Meillä on pari hahmotelmaa alueesta meidän omien toimittajiemme tekeminä. Lopullinen toteutustapa ratkeaa muun muassa maaperätutkimusten tulosten mukaan. Nämä suunnitelmat sitten tarkentuvat myöhemmin.

– Mutta esimerkiksi pysäköintipaikkojen määrä tulee torilla pysymään vähintään entisellään. Sitä en lähde vielä arvioimaan, pysyvätkö ne nykyisellä paikalla ja samansuuntaisesti, mutta määrän olisi tarkoitus joka tapauksessa säilyä vähintään samana.

Näiden muutostöiden myötä Nurmi vakuuttaa, että tankkauspiste mahtuu torille.

– Kyllä sitä pistettä mittailtiin myös S-marketin pihan alueelle, mutta se on jo nykyisellään melko ahdas, etenkin kesäisin. Täytyy muistaa, että myös tankkiauton tulee mahtua alueelle sekä päästä siellä turvallisesti kulkemaan ja kääntymään.

Alueen kaavaprosessi on nyt aloitusvaiheessa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaupungin verkkosivuilta löytyvään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi antaa palautetta. Seuraava vaihe on luonnosvaihe, jolloin esille tulee tarkempi kaavaluonnos ja -seloste. Luonnosvaihe tulee nähtäväksi 30 päivän ajaksi, jona aikana siitä on mahdollisuus jättää mielipide. Kolmas vaihe on ehdotusvaihe, joka on nähtävillä niin ikään 30 päivän ajan, ja josta kaavaan osalliset voivat jättää muistutuksen. Ehdotusvaiheen kaava menee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, jonka jälkeen kaava saa lainvoiman. Kaupunki on osallistumissuunnitelmassaan kirjannut kaavaprosessin aikana pidettäväksi yleisötilaisuuksia tarvittaessa.

Niko Takala

Vedenjakeluun aiheutuu katkos Ristiinan pohjoisosissa torstaina 9.11. kello 8–16 runkovesijohdon korjaustyön ajaksi, kertoo Mikkelin Vesilaitos tiedotteessaan.

Vesikatkoalue sijaitsee Ristiinan pohjoisosassa, Pietarintiestä ylöspäin. Vesikatkoalueeseen kuuluu myös Löytö-Vitsiälän vesiosuuskunta. Alueen asiakkaille on Vesilaitoksen mukaan jaettu asiasta tiedotteet jo aiemmin ja Löytö-Vitsiälän vesiosuuskunnan johtoa on tiedotettu asiasta. Vesikatkon piiriin kuuluu noin sata vesilaitoksen asiakasta sekä vesiosuuskunnan asiakkaat.

Vesilaitos pyytää alueen asukkaita varaamaan talousvettä, koska venttiilien sulkemisesta johtuen veden virtaussuunnat vaihtelevat ja veden laatuun voi aiheutua muutoksia. Vedenlaatu kannattaa tarkistaa katkoksen jälkeen varsinkin ennen pyykinpesua. Veden juoksutus auttaa värivaihtelujen ja ilman poistamisessa.

Vesilaitokselta kerrotaan, että katkos saattaa olla ilmoitettua lyhyempi tai pidempi.

Ristiinan kirjastolle saatiin viime perjantaina vieraaksi Lukukoira Saara emäntänsä Anne Tuomelan kanssa.

Saara ja Anne Tuomela saapuivat Ristiinaan naapuripitäjä Otavasta.

– Saara on kuusivuotias ja rodultaan hovawart. Kaksi vuotta on tehty nyt näitä lukukoiran hommia. Ensin Saara kouluttautui kaverikoiraksi ja sitten Kennelliiton viralliseksi lukukoiraksi, Tuomela kertoo.

Lukukoiraksi kouluttaudutaan siis Kennelliiton kautta, jonka alaisesta toiminnasta on kyse. Aluksi arvioidaan koiran soveltuvuutta lukukoiraksi ja koiran ohjaaja saa myös koulutusta.

– Esimerkiksi sitä tarkasteltiin, että Saara osaa rauhoittua ja tykkää hakeutua ihmisten pariin. Ja aika nopeasti Saara oppikin ”lukemaan” lapsia esimerkiksi siinä, että haluaako joku että mennään ihan lähelle vai ei.

Tuomela sanoo, että lukukoiria kaivattaisiin kovasti lisää. Lukukoirana toimiva koira voi käydä tekemässä yhden ”työkeikan” viikossa, ja yksi käynti kestää pari tuntia.

– Tämä siksi, ettei tekeminen kävisi koiralle liian raskaaksi, ja että se pysyy sille mielekkäänä touhuna!

– Ja vaikka tämä saattaa vaikuttaa koiralle helpolta työltä – Saarakin usein käy lattialle pötköttämään, kun on vähän tutustuttu ja hänelle luettu hetken aikaa – niin kyllä se koiraa rasittaa. Saara yleensä käykin heti nukkumaan, kun on keikalta autoon päästy! Tuomela sanoo.

Lukukoira-toiminnan ideana on se, että koiralle lukeminen on helppoa vaikkapa vielä lukemaan opettelevalle tai sitä taitoa vahvistavalle.

– Koira ei arvostele, kommentoi tai korjaa! Vaikka olen tietenkin ohjaajana lähellä, niin itse pyrin tilanteessa aina lähinnä sulautumaan seinään, Tuomela linjaa.

Niko Takala

Ristiinalainen selvitti koulujen luokkakokoja ja rehtoreiden mietteitä siitä, saavatko lapset tarpeeksi tukea oppimiseen.  

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa 28.9.2023

Mikkelissä aloitti tänä syksynä koulutaipaleensa 507 ekaluokkalaista. Ristiinan yhtenäiskoulussa heistä opiskelee 48 oppilasta. Elokuun lopussa Ristiinan oppilaista viisi oli pienryhmäopetuksessa ja loput oli jaettu kahteen luokkaan niin, että toisessa luokassa on 21 oppilasta ja toisessa 22 oppilasta.

Ekaluokkalaisten vanhempainillassa syksyllä koulun aikuiset nostivat esiin, että he eivät koe isoissa luokissa aina voivansa antaa tarpeeksi tukea jokaiselle oppilaalle. Vielä keväällä vanhemmille kerrottiin, että tuleville ekaluokkalaisille palkataan Ristiinaan samanaikaisopettaja. Palkkaaminen ei lopulta ollutkaan mahdollista, koska sekä koulun tasa-arvoraha että koronatuki ovat vähentyneet edellisistä vuosista.

Keväällä 2023 Mikkeli lakkautti Suomenniemen koulun, eli kylän lapset opiskelevat nyt Ristiinassa. Suomenniemeläisvanhemmat toivat vanhempainillassa esiin, että lasten kannalta muutos on mennyt hienosti mutta aikuisia edelleen hieman mietityttää. Suomenniemen koulun lakkauttamista puolusteltiin usein sillä, että oppilaat saavat isommassa koulussa parempaa tukea oppimiseen. Vanhempia mietityttää, onko kuitenkaan näin ja kohdellaanko oppilaita eri puolilla Mikkeliä tasa-arvoisesti.

Ristiinalainen kysyi sähköpostitse muutamilta mikkeliläiskoulujen rehtoreilta heidän mietteitään esimerkiksi samanaikaisopetuksesta, ryhmäkokojen suuruudesta ja koulunkäynninohjaajista. Mikkelissä on tällä hetkellä 18 peruskoulua. Niistä viisi on yhtenäiskouluja, joissa opetusta annetaan luokille 1–9. Mikkelin tapa on, että jokainen koulu saa aina käyttöönsä tietyn erityisopetuksen ja ohjaajien resurssin, jonka käytöstä päätetään koulussa rehtorijohtoisesti itse.

Kun lapsi aloittaa ekaluokan, on hyppäys valtavan suuri, muistuttaa muutama rehtori. Moni kertoo tuen tarpeen lisääntyneen huomattavasti. Päämajakoulun rehtori Heikki Väätäinen tiivistää:

– Alkuopetuksen luokassa pitäisi olla aina luokanopettajan lisäksi koulunkäynninohjaaja kokoaikaisesti riippumatta lasten tarpeista tai ominaisuuksista. Ero varhaiskasvatuksen eskariryhmään on aivan liian suuri. Eskarin 20 lapsen ryhmässä voi olla jopa neljä aikuista, mutta 1. luokalla vastaavan kokoisessa tai suuremmassa ryhmässä on vain yksi aikuinen, opettaja. Alkuopetuksen luokissa (1.–2.lk) pitäisi aina olla kaksi aikuista, niin tätä nivelvaihetta tuettaisiin paljon paremmin. Haasteet 1. luokkien oppilailla ovat kasvaneet viime vuosina huolestuttavalla tavalla, ja lasten tuen tarve on lisääntynyt merkittävästi.

Myös Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander kirjoittaa:

– Koemme tietenkin aina riittämättömyyttä. Se on varmaa. Tämä on helppo ymmärtää, kun miettii aikuisten määrän vähenemistä esiopetuksesta ekaluokalle siirryttäessä.

Moision, Olkkolan ja Urpolan koulujen rehtori Hanna-Kaisa Pylkkänen toteaa, että koulut toivovat enemmän aikuisia.

– Koulujen toiveena on ollut, että ekaluokkiin voitaisiin aina palkata oma ohjaaja tukemaan koulutien alkamista, mutta toistaiseksi ohjaajaresurssi on ollut vuosikohtaista ja perustunut sinä vuonna aloittavien oppilaiden tukitarpeisiin.

Ristiinan yhtenäiskoulussa 1A ja 1B -luokissa on tällä hetkellä käytettävissä luokanopettajan lisäksi kaksi tuntia päivässä laaja-alainen erityisopettaja ja kaksi tuntia päivässä koulunkäynninohjaaja.

– Eli jompikumpi on paikalla suurimman osan päivästä. Kunhan ekaluokkalaisten koululaistaidot hieman kehittyvät, niin noin puolet tästä resurssista siirretään myös muihin luokkiin, Savander kertoo.

Luokat käyttävät myös jakotunteja, mikä tarkoittaa sitä, että osa lapsista tulee aamulla aiemmin kouluun ja osa jatkaa päivällä pidemmälle. Tämä vähentää samaan aikaan opetuksessa olevien lasten määrää.

Savander toteaa, että Ristiinassa on paljon koulunkäynninohjaajia.

– Monet heistä on osoitettu henkilökohtaiseksi resurssiksi. Koen tämän työmuodon erittäin tärkeänä tasa-arvon ja esteettömyyden kannalta. Ryhmille yhteisiä ohjaajia on onneksi käytössä muutama, jotta voimme suunnata heidän työaikaansa tarpeen mukaan eri ryhmiin.

Kaikkiaan pienryhmissä opiskelevilla on käytössään enemmän tukea.

– Luokissa on erityisluokanopettaja sekä 1–2 koulunkäynninohjaajaa paikalla oppitunneilla. Koulunkäynninohjaaja kulkee oppilaiden matkassa heidän opiskellessaan yleisopetuksen luokissa taito- ja taideaineissa, Savander kertoo.

Ristiinan yhtenäiskoulussa on siis vielä pienryhmät, mutta monesta Mikkelin koulusta ne on lakkautettu.

– Tämä päätös ei huomioinut vahvan erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita, kun he ovat opiskelleet sen jälkeen ns. omassa lähikoulussa. Resurssitarve kasvoi, mutta resurssit eivät kaikilta osin kasvaneet. Tuki pitäisi olla koulun koosta huolimatta sellainen, että se mahdollistaisi riittävän vahvan tuen, kirjoittaa Lähemäen koulun rehtori Vesa Räsänen.

– Inkluusio ei saa olla hallinnollinen säästökeino, vaan resurssi tulee olla sen mukainen, mikä on tarve. Näin ei ole jokaisessa koulussa. Koulumme suurin haaste on psyykkisesti oireilevat oppilaat, joista osa ei ole koulukuntoisia, mutta silti he ovat koulussa. Tämä kuormittaa ryhmän oppilaita ja opettajia, Räsänen myös toteaa.

Lähemäellä oppilaita on kolmessa ekaluokassa niin, että kahdessa luokassa on 18 oppilasta ja yhdessä 20.

– Lähemäen koulussa opetus järjestetään inklusiivisesti 1.-luokkien osalta. Lapset liikkuvat joustavasti kolmen luokanopettajan ja erityisopettajan johdolla eri opetettavissa lukuaineissa tasoryhmissä oman tuen tarpeensa ja taitotasonsa mukaisesti. Tällä pyrimme jokaisen oppilaan kohdalla säilyttämään koulumotivaation ja oikealaisen eriyttämisen joko alas- tai ylöspäin. Kyseisellä luokkatasolla on vain yksi henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja, Räsänen kertoo koulun tilanteesta.

Tänä vuonna Päämajakoulussa on kaksi hyvin pientä ekaluokkaa, joista toisessa on 13 oppilasta ja toisessa on 12 oppilasta. Rehtori Heikki Väätäinen kertoo, että näin pieniä ryhmiä koulussa ei ole ollut aiemmin. Yhdenkin oppilaan 11-vuotinen oppivelvollisuus laskee luokan maksimikoon 20 oppilaaseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset.

– Meillä 25 oppilasta jakautuvat siten kahteen ryhmään. Lasten kannalta on hyvä, että ryhmät ovat edes joskus pieniä, Väätäinen toteaa.

Päämajakoulun ekaluokilla on apunaan kaksi kokoaikaista henkilökohtaista koulunkäynninohjaajaa sekä joillain tunneilla laaja-alainen erityisopettaja. Rehtori kirjoittaa, että sekä koulunkäynninohjaajien että erityisopetuksen tarvetta olisi koulussa enemmän.

– Inkluusion kautta luokat ovat hyvin heterogeenisiä ja oppilaiden erilaiset tarpeet ja eroavaisuudet ovat lisääntyneet. Erityisluokanopettajia ei riitä kaikkien luokka-asteiden tarpeisiin. Laaja-alaisilla erityisopettajilla ei tätä tarvetta pystytä kattamaan. Päämajaan tarvittaisiin kahden erityisluokanopettajan sijasta 5–6 erityisluokanopettajaa, jotta tämä inkluusion tuoma palvelutehtävä pystyttäisiin toteuttamaan kaikilla luokka-asteilla, Väätäinen sanoo.

Opetushallitus määrittää, että oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen, kun tuen tarve ilmenee, eikä sen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuki tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea. Jos tämä ei riitä, tehdään hänelle pedagogiseen selvitykseen perustuva erityistä tukea koskeva hallintopäätös.

Lähemäen koulun rehtori eritteli, että heidän 408 oppilaan koulussa on eri tuen portaan oppilaita 127, eli noin 31 prosenttia oppilaista ja erityisen tuen päätöksellä on 50 oppilasta.

– Kun on etukäteen tieto, niin sen perusteella voi suunnitella seuraavan lukuvuoden opetuksen. Haasteena on muuttajat, joista ei ole etukäteistietoa. Resurssit ovat kohdennettu, niitä ei voi muuttaa. Meillä aloitti 10. elokuuta uusia oppilaita +14, joista yhdellätoista oli vahva tuen tarve. Alkaa olla haaste, mihin ryhmään uusi oppilas sijoitetaan, kun ryhmissä voi olla jo paljon tuen tarpeessa. Esimerkiksi yhdessä ryhmässä on 47,2 % kaikista luokan oppilaista tuenpäätöksellä olevia oppilaita, Räsänen kertoo.

Ristiinan yhtenäiskoulussa aloitti tämän lukuvuoden 405 oppilasta, joten koulu on hyvin samankokoinen kuin Lähemäen koulu.

Mikkelissä ekaluokkalaisia on luokassa usein 18–21. Urpolan koulussa on tänä lukuvuonna kolme pienehköä luokkaa, kun oppilaita on 15–16–15. Sairilan koulussa yhdessä luokassa on 24 oppilasta, Haukivuorella 23 ja Otavan koulussa 25. Moision koulu ajattelee ekaluokkalaiset luokaksi AB, jossa on 27 oppilasta.

– Moision koulussa on tehty jo useamman vuoden ajan samanaikaisopetusta, jossa opettajat yhdessä opettavat kyseisen vuosiluokan oppilaita. Ryhmä jaetaan pääsääntöisesti kahteen ryhmään, mutta ryhmäjako voi vaihdella eri tilanteissa. Tavoitteena on, että kaikki oppilaat tutustuvat toisiinsa ja oppivat työskentelemään toisten ekaluokkalaisten kanssa. Opettajat suunnittelevat työtä yhdessä ja sopivat työnjaosta. Opettajalla voi olla lisäksi myös muiden luokkien tunteja. Nykyisillä ekaluokkalaisilla on käytössään Moision koulun tiilirakennuksen alakerta, jossa on yksi iso luokkatila, jonne mahtuvat kaikki oppilaat ja kaksi muuta opetustilaa, joissa molemmissa voi työskennellä kerrallaan noin puolet opetusryhmästä. Tänä vuonna 1. luokalla ei ole ohjaajaresurssia, kertoo koulun arjesta rehtori Pylkkänen.

Otavassa käytetään myös samanaikaisopetusta.

– Oppilaita on 25, mutta meillä on ryhmässä kaksi luokanopettajaa käytännössä kaikilla tunneilla ja lisäksi olemme kohdentaneet erityisopettajan resurssia (7-8 h viikossa) ja koulunkäynnin ohjaajan työpanosta (19/20 h tässä luokassa) paljon alkuopetukseen (1.-2.-luokat), koska tuen ja kuntoutuksen vaikutus on silloin todennäköisesti suurin, Otavan koulun rehtori Antti Karjula kertoo.

Rehtorit nostavat esiin sen, että ryhmäkokojen maksimirajojen määrittäminen matemaattisesti ei ole yksiselitteistä.

– Luokassa voi olla vaikka vain 10 oppilasta ja silti resurssi ei ehkä riitä, vaikka luokassa olisi opettaja ja koulunkäynninohjaaja, tiivistää Rantakylän yhtenäiskoulun rehtori Hanne Lahtinen.

– Ei pitäisi matemaattisilla rajoilla ohjata, koska jokainen lapsi on yksilö ja ryhmät erilaisia. Pikemmin tulisi varmistaa, että jatkossakin kouluilla on riittävä resurssi, jolla pedagogiset asiantuntijat pystyvät kohdentamaan tukea sinne, missä sitä tarvitaan. Yleisopetuksessa voi olla ryhmässä oppilaita vain vähän toistakymmentä, mutta tuen tarve on isompi kuin lähes 30 oppilaan luokassa, kirjoittaa Otavan koulun Karjula.

Myös Ristiinan Savander on samoilla linjoilla.

– Luokkakokojen maksimikokojen määrittäminen on mielestäni vaikeaa, sillä koen erittäin vahvasti meidän koulun perustehtäväksi ottaa vastaan kaikki alueemme oppilaat. Muuttajan kohdalla olisi erittäin haastavaa lähteä pilkkomaan ryhmiä uusiksi, jos porukka on ehtinyt ryhmäytyä ja kaikki lukujärjestykset ja opetustilat on suunniteltu jo esimerkiksi kahdelle luokalle.

Useampi rehtori nostaa esiin sen, että ryhmäkokojen ja oppilaiden tukemisen kanssa pärjätään vain, kun opetusta mietitään koulussa useamman ammattilaisen asiantuntemuksella. Rantakylässä on kehitetty liikennevalosysteemi, jonka avulla mietitään luokkien erilaisia tarpeita. Punaiseksi luokiteltu luokka tarvitsee eniten apua ja tukea.

– Resurssi ei ole koskaan riittävä, jos ei olla valmiita tarkastelemaan koulun omia työskentelymalleja. Silti meidänkin mallissamme saisimme helposti työllistettyä tarpeeseen 2–3 koulunkäynninohjaajaa. Teemme parhaamme olemassa olevalla resurssilla, jotta jokainen lapsi ja nuori saa lähikoulussaan sen avun ja tuen, mitä hän opinpolullaan tarvitsee. Joskus luokittelumme pohjalta vähemmän apua ja tukea tarvitsevien kanssa joudumme tekemään kompromisseja. Tarve lähtee aina oppilaan tarpeesta, tiivistää varmasti monen rehtorin näkemyksen Lahtinen Rantakylästä.

Lähemäen Räsänen nostaa esiin myös varmasti monen rehtorin mietteen.

– Olen huolissani nykyopettajan työkuormasta ja heidän jaksamisestaan ihan valtakunnallisesti. Luokanopettajalla ei ole erityisopettajan koulusta, mutta silti he opettavat kaikesta huolimatta jokaista oppilastaan luokissansa. Opetusalan imu on heikentynyt hakijamäärällä mitattuna valtakunnallisesti.

Elina Alanne

Kirjoittajan lapsi on Ristiinan yhtenäiskoulussa ensimmäisellä luokalla.

Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevaisuudessa on monta kysymysmerkkiä ilmassa. Eloisa toivoisi muutosta rahoituslakiin ja selkeyttä sairaaloiden työnjakoon.

Viime viikon torstaina Ristiinan koulukeskuksen Setälä-salissa keskusteltiin Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan tämän hetken tilanteesta sekä tulevaisuudesta. Eloisan puolelta paikalla oli seudun aluevaltuutettuja sekä hyvinvointialueen turvallisuus- ja pelastusjohtaja Seppo Lokka. Kuten julkisuudessa olleista tiedoista kaikilla tiedossa on, Eloisan toimintaa varjostaa valtavat talouspaineet.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä vuosi menee noin 55 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tähän tietenkin ollaan pyritty keinoja löytää. Palveluista ei ole haluttu tinkiä, ja nyt pyritään löytämään säästöjä esimerkiksi kiinteistöjen käytön tehostamisesta, Lokka sanoi.

– Ja yksi suuri asia on digitaalisten palveluiden kehittäminen. Uskon että näillä voidaan merkittävästi vähentää kiinteistökuluja sekä toisaalta vähentää asiakaspainetta meidän kivijalkatoimipisteissä ja päivystyksissä.

Joku tovi sitten valtiolta tuli päätös, että valtakunnallisesta kassasta ei ole luvassa niin sanottua erityisrahoitusta Savonlinnan sairaalan kuluihin.

– Nyt sitten odotamme valtion linjausta siitä, miten sairaaloiden rahoitus ja tehtävänjako jatkossa hoidetaan. Tästä on odotettavissa linjausta joulukuussa.

Lokka summasi valtiolta Etelä-Savon hyvinvointialueelle tulevan kokonaisrahoituksen olevan tällä hetkellä noin 700 miljoonaa euroa vuodessa.

– Meidän tehtävämme on sitten hoitaa ja järjestää palvelut ja toiminnot tuolla rahalla mahdollisimman tehokkaasti. Tässähän on aiempaan se merkittävä ero, että kun menneinä vuosina kuntayhtymät sitten viimeistään tilinpäätösvaiheessa lähettivät kunnille laskun toteutuneista kustannuksista, niin nyt hyvinvointialue ei voi laittaa mihinkään laskua. On tultava toimeen sillä rahalla, minkä valtio antaa, Seppo Lokka kuvaili.

– Tällä hetkellä ensi vuoden suunnittelua vaikeuttaa se, että valtiolta tulee vasta joulukuussa tieto siitä, mikä tarkalleen ottaen ensi vuoden rahoituksen suuruus on.

Valtiojohdon suuntaan on myös muita odotuksia kuin joulukuiset linjaukset rahoituksesta sekä sairaaloiden tehtävistä. Lokka toivoi muutosta hyvinvointialueiden rahoituslakiin.

– Onhan tämä Etelä-Savon kannalta haasteellinen yhtälö. Meillä on harvaan asuttu maakunta, jossa on vähenevä ja vanheneva väestö. Tämän lisäksi alueella on erittäin runsas vapaa-ajanasutus, joka ei ainakaan toistaiseksi näy rahoituksessa mitenkään, Lokka harmitteli.

Myös paikalla olleet demareiden sekä keskustan aluevaltuutetut pohtivat sekä koko alueen tulevaisuutta että lähipalveluita.

– Kyllähän lähipalvelut ovat ihan keskiössä siinä, että me saamme ihmiset hoidettua. Ja sehän oli aivan ytimessä koko tämän sote-uudistuksen lähtökohtanakin, tuumasi keskustan ristiinalainen aluevaltuutettu Kirsi Olkkonen.

Aluevaltuutettuna toimiva ristiinalainen Riitta Hassinen (sd.) muistutti, että Ristiinan hyvinvointiasemalla tilat ovat tehokkaassa käytössä.

– Tästä on ihan omakohtaista kokemustakin. Yritin löytää omalle fysioterapiayritykselleni tiloja, mutta ei vapaita huoneita ollut. Nyt kun kävimme siellä kierroksella, niin yksi neuvolan huoneista oli käytössä vain osa-aikaisesti, muuten tilat ovat sataprosenttisesti tarpeessa, Hassinen painotti.

Myös keskustan aluevaltuutettu Outi Kauria Suomenniemeltä korosti Ristiinan palveluiden säilymisen tärkeyttä.

– Kyllä suoraan sanottuna suomenniemeläisenä hirvitti ne suunnitelmat Ristiinan terveysaseman lakkauttamisesta. Jos vaikka Laamalansaarelta lähtisi sitten terveyspalveluita hakemaan, niin siihen menisi koko päivä ja hintaa vähintään 50 euroa.

– Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanon, että jos tässä vielä joudutaan punnitsemaan lähipalveluita ja erikoissairaanhoitoa, niin olen valmis tinkimään Savonlinnan sairaalan (päiviystys)tasosta, Kauria linjasi.

Mainittujen lisäksi paikalla olivat aluevaltuutetuista myös keskustan Susanna Pirttiaho Kangasniemeltä, Liisa Pulliainen Haukivuorelta sekä Maritta Mynttinen Hirvensalmelta ja demareiden Arto Seppälä. Kokoomuksen aluevaltuutettuja ei ollut paikalla päällekkäisyyksien vuoksi.

Niko Takala