Vitsiälän kyläseuran ja Ristiinan kameraseuran jo kahdeksatta kertaa toteuttama Kuvia Ristiinasta -kalenteri on ilmestynyt

Järjestyksessään jo kahdeksas Ristiina-aiheinen kuvakalenteri on juuri valmistunut. Vitsiälän kyläseuran ja Ristiinan kameraseuran toteuttama kalenteri vuodelle 2020 sisältää jälleen 12 kuvaa eri puolelta Ristiinaa, kukin kuvaten myös vuodenajalta kyseistä kuukautta.

Kalenterit tulevat piakkoin myyntiin ainakin K-market Ristiinaan sekä MikroHai:n myymälään. Lisäksi kalentereita tullaan myymään tulevana viikonloppuna S-market Ristiinan aulassa.

Perinteiden mukaisesti kalentereita myös saatiin Vaarinsaaren sekä muiden läheisten vanhusten palveluiden yksiköissä asuvien iloksi, kun tällä kertaa K-Rauta Ristiina lahjoitti kaikkiaan 80 kalenteria. Kalenterit kävi viemässä Vaarinsaareen tämän viikon maanantaina Vitsiälän kyläseuran sihteeri Markku Nironen.

– Suuri kiitos näistä, tämä on ihana lahjoitus! Kyllä meidän asukkaamme näistä tykkäävät, he selaavat ja katsovat kuvia, kiitteli ja ihasteli sairaanhoitaja Amy Heinänen Vaarinsaaresta.

Niko Takala

Ristiinan alueen kaavoitustyöt etenevät, toiveissa monenlaisia mahdollisuuksia asumiseen

Toissa viikon keskiviikkona vietettiin Ristiinan Metsälinnassa Ristiina-iltaa. Yksi illan osuuksista käsitteli Ristiinan alueen kaavoittamista sekä kehitystä ja tulevaisuuden kuvia kaavoitustyön kautta. Aiheesta oli alustamassa Mikkelin kaupungin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen.

– Ristiinan alueellahan on käynnissä Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava, johon kuuluu kaksi periaatteessa erillistä aluetta. Toinen on kirkonkylän alueen strateginen kaava, jonka pohjalta tehdään myöhemmin asemakaava, sekä sitten kyläseuduille suuntautuva yleiskaava, joka on tarkkuudeltaan sellainen, että sen pohjalta määritellään jo rakennuspaikat.

– Työhän on alkanut jo Ristiinan kunnan aikana, joten se on kestänyt varsin kauan. Tässä on paljon tarkistettavia asioita, ja esimerkiksi koko kaupungin alueella menossa oleva rantarakentamis-pohdinta. Eli se, kuinka rantarakentamisen rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien määrä harmonisoidaan yhteneväiseksi, Tarkkanen tuumi ja lisäsi myös kaavoitusosaston henkilövaihdokset yhdeksi viivästyksen syyksi.

Tarkkanen kertoi, että ensi keväänä tai kesänä olisi tarkoitus saada kaavat seuraavan kerran esille kuntalaisille. Aluekeskusten (kuten Ristiina) osalta kaavoituspäällikkö kertoi, että keskusten paikalliset vahvuudet on tarkoitus löytää ja niitä hyödyntää.

– Esimerkiksi juuri kirkonkylän osalta tämä ei vielä alkuunsa tarkoittaisi varsinaista (asema)kaavatyötä, vaan ennemmin visiointia siitä, mitä nämä paikalliset erityiset painopisteet tai yksittäiset kohteet voisivat olla. Tällainen työ on jo tehty Haukivuorella, ensi vuonna on vuorossa Anttola, ja sitten tämän hetken suunnitelman mukaan Ristiina vuonna 2020.

– Aluekeskuksen ”sydämeen” voisi kuulua esimerkiksi erialisia reittejä, joita voi kulkea sekä monenlaisia, uusiakin asumisen mahdollisuuksia. Ristiinassahan on puhuttu esimerkiksi kerrostalosta ranta-alueille, Tarkkanen tuumaili ja lisäsi että tämä vaatii tietenkin kaavan lisäksi sen, että joku rakennuttaja ostaa tontin ja ryhtyy hankkeeseen.

Rantarakentaminen puhutti myös kommentti- ja ideapuheenvuoroissa.

– Mikkeli tarvitsee lisää asukkaita, ja Ristiinahan on ensimmäisenä etelän suunnasta tulevia kaappaamassa. Erityisesti Saimaanrantatonteille olisi kyllä kysyntää, olisiko esimerkiksi tuohon päiväkodin alapuoliselle pellolle mahdollista saada tontteja, varmasti saataisiin lisää lapsiperheitä Ristiinaan, pohti Seppo Parkkinen.

Tätä kysyntää vahvisti myös Tarkkanen.

– Tämä paljon valtakunnallisesti hehkutettu kaupungistuminen on vain osatotuus. Meillä on Suomessa tällä hetkellä paljon etenkin korkeakoulutettua väkeä, joka haluaa pois ruuhka-Suomesta. Ja kun meillä Mikkelissä mittakaava on kuitenkin se, että meille on iso asia jo muutamankin perheen tänne muuttaminen.

Puheenvuoroissa nousi esille myös muun muassa vapaa-ajan asuntojen vakituiseksi asuinpaikaksi muuttamisen helpottaminen (Tarkkasen mukaan työn alla) sekä haja-asutusalueilla rantarakennuspaikkojen ja niiden rakennusoikeuksien lisääminen.

Niko Takala

Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta päätti esittää Ristiinan lukion säilymistä äänestyksen jälkeen äänin 8-2

Viime viikon torstaina kokoontunut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Mikkelin lukion Ristiinan toimipistettä ei lakkauteta. Asia meni äänestykseen, kun kokouksessa esitettiin sivistysjohtaja Virpi Siekkisen pohjaesityksestä poikkeava esitys. Ristiinan lukiota puoltava vastaesitys voitti lakkauttamisesityksen äänin 8-2, yksi lautakunnan jäsen oli poissa kokouksesta.

Vastaesityksen lukion säilyttämisestä teki lautakunnan ristiinalaisjäsen Jenni Kolmisoppi (kd.). Esityksessä perusteltiin lukion säilyttämistä muun muassa kulkemisen haasteilla, nuorten hyvinvoinnilla sekä välillisten kustannusten nousulla. Esityksessä todettiin myös muun muassa, että jos Ristiinan lukio lakkautettaisiin, niin moni Ristiinan toimipisteen nykyisistä opiskelijoista hakeutunee Mäntyharjun lukioon, jolloin Mikkeli menettäisi heistä valtionosuudet. Myös Suomen hallituksen kaavailema oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen oli perusteluissa mukana. Mikäli tämä toteutuu, Mikkelille tulisi lisäkuluja opiskelijoiden kuljetuskuluista keskustan toimipisteeseen. Kolmisopin vastaesityksessä vaadittava lukiokoulutuksen säästö otettaisiin muun muassa johtavan rehtorin virkaa pienentämällä, supistamalla keskustan toimipisteen kurssimäärää noin 40 kurssilla, yhden koulusihteerin toimen lakkauttamisella (kuten alkuperäisessäkin talousarviossa) sekä selvittämällä nuorisotilojen mahdollisuus siirtyä nykyisen kirjaston yhteyteen. Toimilla saavutettaisiin laskennallisesti reilun 210 000 euron säästö. Pohjaesityksen säästövaikutukseksi oli laskettu noin 250 000 euroa.

Äänestyksessä Kolmisopin esityksen puolesta äänestivät hänen itsensä lisäksi Hanne Vainio (sd.), Petri Tikkanen (sd.), Juha Hakkarainen (sd.), Kirsi Pokkinen (kesk.), Tiia Rautio (vihr.), Heidi Särkkä (kok.) ja Janne Strengell (kesk.). Pohjaesityksen puolesta äänestivät lautakunnan puheenjohtaja Taina Harmoinen (kesk.) sekä Eero Aho (kok.).

Näin Kolmisopin vastaesitys tuli lautakunnan päätökseksi äänin 8-2. Eero Aho jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, jossa todetaan: ”Kaupungin erittäin vakavan taloudellisen tilanteen vuoksi Ristiinan lukion lakkauttaminen on välttämätöntä. Tärkeämpää on panostaa lukiokoulutuksen laatuun kuin seiniin.”

Kaupunki jatkaa talousarvion käsittelyä marraskuussa. Seuraava vaihe on, kun kaupunginjohtaja Timo Halonen antaa oman talousarvioesityksensä perjantaina 1.11. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota 25.11. ja 2.12. Lopullisesti asian päättää kaupunginvaltuusto 9.12.

Niko Takala

”Jälkikäteen ajateltuna oli hyvä ettei Brahe tullut toimeen kuningattaren tai Oxenstiernan kanssa”

Toissa viikonloppuna vietettiin Ristiinassa juhlaa. Aihetta juhlintaan oli, sillä tuleehan tänä vuonna kuluneeksi 370 vuotta siitä, kun Suomen silloinen kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti vuonna 1649 (K)Ristiinan seurakunnan, josta myöhempien vaiheiden jälkeen muodostui Ristiinan kunta. Nimenomaan Ristiinan perustaja Brahe nousi pääosaan sunnuntaina 13.10. Valon salissa pidetyssä juhlassa, kun juhlapuheen piti toimittaja ja tietokirjailija Hannu Pesonen.

Hän valottikin juhlassa läsnä olleita varsin kattavasti Pietari Brahen ajasta, eli niin sanotusta ”Kreivin ajasta”. Vaikka juhlapuhuja heti alkuun hieman arvioi tehtävänsä mielekkyyttä.

– Nyt kyllä on hieman sellainen tunne, että olisin tullut Saharaan myymään hiekkaa tai lunta eskimoille! Pesonen naurahti puheenvuoronsa aluksi. – Ristiinassa kun varmasti tiedetään huomattavasti keskivertoa enemmän Brahesta.

Pesonen myös pohti ”Kreivin ajan” käsitteen perusteita.

– Suomen historiaa paljon ja ymmärryksellä tutkinut ruotsalainen tietokirjailija Herman Lindqvist määrittelee Pietari Brahen Suomen suosituimmaksi ruotsalaiseksi koskaan.

Hän kuitenkin muistutti että ”Kreivin ajasta” käsitteenä ruvettiin puhumaan vasta 1800-luvun loppupuolella, kansallistunteen nousun yhteydessä. Se ei tarkoita sitä, etteikö kreivin aikaan todella olisi tapahtunut paljon kehitystä Suomen monilta osin varsin takapajuisessa yhteiskunnassa.

Suomea onnistanut välirikko

Pietari Brahe tarttui varsin tiukasti toimeen, kun hän oli saapunut Suomeen loppuvuodesta 1637, Turun linnaan. Ensimmäinen kuukausi tosin meni Kristiina-rouvan kanssa linnaa sisustaessa ja herkkuja nauttiessa.

– Niinpä kansan saattoi pohtia että ”samanlainen herranketale se on kuin aiemmatkin ruotsalaisylimykset”.

Brahen tausta ei kutenkaan ollut ihan tavanomainen, edes ylimykseksi. Hän oli nimittäin varsin merkittävä vallankäyttäjä ja –haltija Ruotsissa ja kuningas Kustaa II Aadolfin luottomies. Kuningas lähetti Brahen 1630 sotarintamalta katsomaan valtakunnan perään, ja vain kuninkaan rintamalla ollessa Ruotsia käytännössä hallinneella valtakunnankansleri Axel Oxenstiernalla oli Brahea enemmän valtaa päätöksiin. Näiden kahden kunnianhimoisen miehen välit kiristyivät ajastaan, jolloin Oxienstierna päätti ratkaista ongelman antamalla Brahelle itäisen valtakunnan eli Suomen kenraalikuvernöörin tittelin.

– Karkotus käärittiin hunajaisiin kehuihin, joissa korostettiin viran tärkeyttä. Brahe olisi puolen valtakunnan herra.

– Oxenstierna uskoi taitavalla shakkisiirrollaan yhdistäneensä tapansa mukaan valtakunnan edun ja omansa. Mutta tuskin hän sen enempää kuin kukaan muukaan aikalainen osasi aavistaa, kuinka kauaskantoinen Brahen nimitys oli, Pesonen

Niinpä, Suomessa alkoi kehittyä kreivin aikaan muun muassa posti- ja oikeuslaitos, Brahe perusti Suomen ensimmäisen yliopiston, Turun akatemian (josta myöhemmin tuli Helsingin yliopisto) ja kehitti muutoinkin koulujärjestelmää.

– Ja yksi merkittävä asia oli se, että hän edisti suomen kielen käyttöä virkamiesten keskuudessa. Näin kruunun edustaja ymmärsivät kansaa ja toisin päin.

– Brahen edistystekojen vauhdikkuutta auttoi se, että hän ei juuri kysellyt hovista hyväksyntää päätöksilleen tai muutoinkaan alistanut niitä normaalille byrokratialle, vaan pisti niitä varsin omavaltaisesti täytäntöön. Tämä oli yksi

Jälkikäteen ajateltuna on melkoista ajatella, että Brahe oli kahdella kenraalikuvernöörikaudellaan Suomessa kuitenkin ”vain” yhdeksän vuotta. Siis huomioiden mitä kaikkea hän täällä laittoi alulle ja kuinka paljon hän uudisti Ruotsin itäistä korpimaata.

– Jälkikäteen on helppo sanoa, että oli Suomen kannalta hyvä että Oxenstierna ja kuningatar Kristiina eivät tulleet Brahen kanssa toimeen.

– En halua luoda Brahesta kuvaa, että ”hän loi Suomen”, mutta hän teki hyvin paljon sellaista pohjatyötä maan kehittymiselle, johon kellään muulla ei ollut intoa. Ja jos hänen tilallaan olisi ollut joku Brahen edeltäjien kaltainen, niin nämä asiat olisivat jääneet tekemättä, Pesonen kuvaili puheenvuoronsa päätteeksi.

Niko Takala

Juttua korjattu nettijulkaisuun. Paperilehdessä mainittiin virheellisesti Brahen perustaneen Ristiinan 1949.

Myös kirjaston ja nuokun siirtymisen ”säästöt” hataralla pohjalla, näiden tilojen muutostöitä tai niiden kustannuksia ei ole selvitetty ollenkaan

Ristiinan lukion lakkauttamissuunnitelmiin liittyvä keskustelu on käynyt Ristiinassa kuumana viimeiset pari viikkoa. Aiheesta on muun muassa perustettu Ristiinan lukion säilymisen puolesta –Facebook-ryhmä. Lisäksi jo liki tuhat ihmistä on allekirjoittanut adressit.com –sivustolta löytyvän adressin Ristiinan lukion säilyttämisen puolesta. Yksityishenkilö on myös tehnyt kuntalaisaloitteen ”EI Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen lakkauttamiselle”. Aiheesta on myös kirjoitettu useita mielipidekirjoituksia seudun lehtiin, ja tietenkin myös asianosaiset, eli Ristiinan lukion opiskelijat itse ovat puolustaneet omaa opinahjoaan napakasti.

Viime torstaina Ristiinan koulukeskuksen Setälä-salissa järjestettiin kuulemistilaisuus, jossa kaupungin viranhaltijat esittelivät lukuja ja tietoja lakkauttamisesityksen taustalla.  Paikalle saapui hyvin runsaslukuinen yleisö, osallistujanimilistan mukaan 200 henkilöä.

Lakkauttamisesityksen säästövaikutukset on kuitenkin Ristiinalaisen tietojen mukaan esitetty vääriin lukuihin perustuen. Nyt esitetyt luvut ovat Ristiinan lukion lukuja ja kuluja vuodelta 2018. Tämän vuoden alusta alkaen, eli 1.1.2019, Ristiinan lukio on ollut virallisesti Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste. Näin ollen vuoden 2018 luvut eivät kerro tämän hetkistä kulutasoa Ristiinassa tapahtuvan lukio-opetuksen kuluista. Näiltä osin asian viranhaltijavalmistelun voidaan sanoa olevan puutteellinen, jopa virheellinen.

Kuulemistilaisuudessa, ja jo sitä ennen julkisuudessa, esitettyjen lukujen mukaan Ristiinan lukion lakkauttamisella saavutettaisiin vuositasolla noin 250 – 270 000 euron kulusäästö. Tämä on laskettu siten, että Ristiinan lukiossa oppilaskohtainen kulu on ollut noin 2000 euroa enemmän kuin Mikkelin lukiossa, josta on ynnätty 160 000 euron säästö, jos Ristiinan oppilaiden kulu laskisi Mikkelin tasolle. Lisää tuleva 110 000 euroa on saatu 40 kurssin supistamisesta, joiden myötä voitaisiin vähentää kahden opettajan työpanos.

Oikean vertailun voisi tehdä vasta 2020 jälkeen

Nämä eivät ole totuudenmukaisia, tämän hetkisen toiminnan kuluja. Ensinnäkin, Ristiinan lukion kuluja vähentää jo tällä hetkellä vuoteen 2018 verrattuna 20 kurssin supistuminen kurssitarjottimesta. Tämä on saavutettu sillä, että Ristiinan lukion opiskelijat kaikilta vuosikursseilta käyvät opiskelemassa yhden jakson (6 viikkoa) Mikkelin keskustan toimipisteessä. Viranhaltijat vahvistivat, että tätä asiaa ei ole huomioitu laskelmissa, kun asia tuli esille Ristiinan lukion henkilöstön kuulemistilaisuudessa maanantaina 14. lokakuuta.

Toisekseen, hallinnon kuluja on jo vähentänyt että Ristiinan lukiolla ei ole enää omaa rehtoria, kuten vielä vuoden 2018 loppuun saakka oli. Muista mahdollisista hallinnon- tai toiminnanmuutosten mukanaan tuomista säästöistä Ristiinalainen ei saanut viranhaltijoilta vahvistuksia.

Tietysti voidaan nostaa esiin myös periaatteellinen kysymys siitä, kuinka paljon tällä hetkellä voidaan laskea ylipäätään Ristiinan toimipisteen ”omia kuluja”, sillä nythän on olemassa enää Mikkelin lukio, jolla on kaksi toimipistettä?

Oikeaoppinen tapa verrata tämän hetken kuluja aiempaan olisi katsoa ensimmäisen kokonaisen todellisen yhdessä toimimisen vuoden jälkeen kulut, joita Mikkelin lukiolle on tullut. Tämä tarkoittaa siis vuoden 2020 kuluja, sillä tänä vuonna toiminta on ollut kunnolla yhden hallinnon alla vasta syyslukukaudesta alkaen. Sitten tämä kulu jaettaisiin oppilasmäärällä, ja sitä verrattaisiin vuoden 2018 lukuun. Tietenkin siten, että esimerkiksi henkilöstön palkankorotukset ja muut indeksikorotukset huomioitaisiin laskelmissa. Näin saataisiin ajantasainen, nykyiseen toimintamalliin perustuva hinta sille, mitä Ristiinan lukion ”extrakulut” aidosti ovat.

Laskelmissa oli esitetty myös lukiokoulutuksen tulosaluejohtajan kustannuksen (45 000) vähentäminen sekä pienemmällä koulusihteeriresurssilla pärjääminen, joista yhteensä saataisiin 85 000 euron säästö. Jos tällä hetkellä kuviossa on liikaa johtajia (joita Mikkelin kaupungilla tuntuu piisaavan) ja rehtoreita (nyt on mainittu johtava rehtori, Mikkelin lukion rehtori ja Mikkelin lukion apulaisrehtori) ja sihteereitä, niin tämä säästö varmasti saadaan aikaiseksi vaikka Mikkelin lukiolla olisikin kaksi toimipistettä. Ylisuuren hallinnon leikkaukset olkoot eri asia kuin Ristiinan lukion alle laskettavat kulut.

Kirjaston ja nuokun kiinteistösäästöt hatusta vedettyjä

Valmistelusta nousee esiin pari muutakin hataralla pohjalla olevaa asiaa. Lukion lakkauttamissuunnitelman yhteydessä on hahmoteltu, että Ristiinan kirjasto ja Ristiinan nuorisotilat siirtyisivät tyhjentyviin lukion tiloihin. Tällä toiminnalla asian valmistelijat ynnäävät, että kirjaston ja nuorisotilojen osalta saataisiin 95 000 euron säästö siinä vaiheessa, kun tiloihin saadaan ulkopuolinen vuokralainen tai tilat myydään. No, jokainen voi itse pohtia, kuinka houkuttelevia ostokohteita kyseiset kiinteistöt ovat, mikäli niissä ei ole vuokralaisia. Ja toisaalta, jos toisella kädellä ajetaan Ristiinaa palveluineen alas, niin luuleeko toinen käsi, että tyhjiksi jääviin toimitiloihin on jonossa vuokralaisia? Ainahan tietysti voi tapahtua ihmeitä, mutta ihmeen varassa ei voi virkavastuulla tehtäviä laskelmia viedä päätöksentekoon.

Toinen, oikeastaan oleellisempi, asia kirjaston ja nuorisotilojen mahdollista siirtymistä koskien on se, että minkäänlaisia suunnitelmia tai laskelmia ei ole siitä, mitä näiden tilojen ja toimintojen siirtäminen maksaisi. Kuten Ristiinan lukion säilymisen puolesta –Facebook-ryhmän perustaja Riina-Maria Metso osuvasti ryhmässä kirjoittaa: ”Tuskin kirjasto syntyy lukion tiloihin niin, että kirjat vain kannetaan pulpettien päälle?”… Eräs ristiinalainen, pitkään etenkin sivistyspuolen päätöksenteossa mukana ollut henkilö arvioi, että ”kyseessä olisi takuulla miljoonatason homma”.

Niko Takala

Ristiinalaiset opiskelijat ottivat vahvasti kantaa oman lukion puolesta. Ristiinalaisvaltuutetut haluavat löytää säästöt muualta.

”Me valitsimme Ristiinan, mutta meidät pakotetaan Mikkeliin.”

Näin tiivistivät lukiolaiset tuntonsa viime torstaina järjestetyssä Ristiinan lukion lakkauttamissuunnitelmaa koskevassa kuulemistilaisuudessa. Tilaisuudessa lukiolainen Aino Halinen luki tekstin siitä, kuinka Suomenniemeltä ei ehdi julkisella liikenteellä aamulla kahdeksaksi lukioon Mikkeliin. Vastaavasti jos koulu loppuu neljältä, Suomenniemelle ei kulje enää yhtään linja-autoa.

Kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkisen viesti nuorille oli tyly.

– Koulumatka on haasteellinen mutta se on sama heilläkin, jotka kulkevat Ristiinasta ammattikouluun sekä nuorilla Mikkelin pohjoispuolella. Kyllä lukiolainen siitä suoriutuu, Siekkinen totesi ja sai lukiolaisilta kipakan muistutuksen siitä, että nyt Mikkeliin opintoihin kulkevat ovat valinneet opintonsa ja perheet ovat tienneet matkustamisen mahdolliseksi.

Moni Ristiinan lukion valinnut on valinnut sen juuri siksi, että muualle kulkeminen on mahdotonta. Nuoret muistuttivat myös, että linja-autovuorojen lisääminenkin maksaa.

Kuulemistilaisuus täytti koulukeskuksen Setälä-salin äärimmilleen. Tilaisuuden alussa Siekkinen esitteli säästöjen syyt. Hän avasi myös, kuinka on laskenut, että lukion lakkauttamisella saataisiin säästöä 270 000 euroa vuodessa. Siekkinen ja Mikkelin lukion johtava rehtori Jari Kinnula kertoivat, että jos Ristiinasta ei säästetä, tarkoittaa se suppeampaa kurssitarjontaa Mikkelin lukiossa. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että osa oppilaista ei pysty valmistumaan kolmessa vuodessa vaan lukioon kuluu 3,5 tai neljä vuotta.

Ristiinan lukiolainen Lotta Tuominen muistutti, että kolme vuotta ei nykyäänkään ole mikään normi, vaan lukioon menee helposti kauemmin varsinkin, jos lukee sekä fysiikkaa, kemiaa että pitkää matematiikkaa.

– Mitä sitten, jos aika olisi 3,5 tai neljä vuotta? Tuominen pohti.

Tilaisuudessa Siekkistä muistutettiin monessa puheenvuorossa siitä, että lukion lakkauttaminen ei Ristiinassa vaikuttaisi vain tämän hetken lukiolaisiin, vaan myös peruskoululaisiin ja koko kylään.

Ristiinan lukion säilymisen puolesta -nimisen Facebook-ryhmän perustanut Riina-Maria Metso kysyi Siekkiseltä ratkaisun kokonaisvaikutuksista.

– Jos hyvinvoiva lukiolainen maksaa kunnalle sen 8000 euroa, niin uupunut ja pahoinvoiva maksaa kymmenkertaisesti, Metso tiivisti.

Siekkinen totesi, että seurannaisvaikutuksia ei voi arvioida.

– Ei voida tietää, tuleeko lukiolaisesta pahoinvoiva sen takia, että hän joutuu valitsemaan toisen yksikön.

”Hävetkää” –käsky sai aplodit

Kuulemistilaisuuden yleisössä oli myös useita ristiinalaisia kaupunginvaltuutettuja sekä asiaa tänään torstaina käsittelevän kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseniä. Ristiinalaisten valtuutettujen puheenvuoroissa vallitsi yhteishenki siitä, että nyt on yhteisesti löydettävä ratkaisu siihen, kuinka lukio saadaan pidettyä.

– Nyt on löydettävä ne rahat, summasi valtuutettu, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.).

Kasvatus- ja opetuslautakunnan keskustalainen jäsen Janne Strengell totesi omassa ryhmässään olevan valmista avauksille, mistä säästö otetaan. Lautakunnan varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Petri Tikkanen (sd.) puolestaan muistutti, että lukuja voi pyöritellä aina niin kovin monella tavalla.

Myös kaupunginvaltuutettu ja Ristiinan yhtenäiskoulun neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Siitonen (vihr.) huomautti katselukulmista.

– Kun nyt sanotaan, että on pakko säästää lukiosta, niin sitä ennen on tehty valintoja, mistä ei haluta säästää. Meidän tehtävämme on nyt etsiä niitä muita kohteita.

Nuorten aplodit sai konkaripoliitikko, Ristiinan aluejohtokunnan varajäsen Erkki Rantalainen (kd.).

– Tällä menettelyllä te pudotatte osan nuorista pois. Nuoret jätetään heitteille. Hävetkää! tiivisti Rantalainen.

Elina Alanne