Katso täältä ohjeet uudelleenkirjautumiseen! Ristiinalaisen näköislehti uudistui ja toimii nyt Calameo -alustalla. Näköislehti on entistä mukavampi käyttää kaikilla laitteilla.
Uuden alustan myötä Ristiinalaisen näköislehti on aiempaa ”lehtimäisempi” ja sutjakampi käyttää. Kuvakaappaus ristiinalainen.fi -sivulta.
Jos olet uusi asiakas, täytä ”Tilaa verkkolehti” -alasivun lomake ja toimi ohjeiden mukaisesti!
Jos olet vanha asiakas (eli sinulla on jo ollut verkkolehden lukemiseen vaadittavat tunnukset):
2) ÄLÄ syötä tietojasi Kirjaudu -otsikon alla oleviin laatikoihin, vaan klikkaa suoraan ko. sivulla laatikoiden alla olevaa ”Pyydä uusi salasana” -toimintoa.
3) Syötä avautuvaan lomakkeeseen oma sähköpostisi (joka on ollut käyttäjätunnuksesi aiemminkin) ja paina alla olevaa ”Pyydä uusi salasana” -painiketta (tai Enter-näppäintä). Järjestelmä lähettää sähköpostiisi linkin salasanan vaihtoon.
4) Järjestelmä avaa sivuston, josta voi kirjautua sisään. ÄLÄ syötä tähän tietojasi, vaan avaa oma sähköpostisi. Sähköpostissa avaa viesti, jonka lähettäjä on WordPress ja aiheena ”[Ristiinalainen] Salasanan vaihto”. Viestin lopussa on linkki, jota klikkaamalla avautuu salasanan vaihtamisen sivu.
5) Kirjoita salasanasi järjestelmän tarjoaman automaattisen salasanan tilalle ennen kuin painat ”vaihda salasana” -nappia, muutoin salasanaksi tulee tuo ehdotettu automaattisalasana. Itse lisäämäsi uusi salasana voi olla myös sama kuin vanha salasanasi!
Rehtorin mukaan Mäntyharjun valtit ovat pieni yhteisö sekä laadukas opetus ja tukipalvelut.
Mäntyharjun lukiossa kurssi järjestetään, jos opiskelijoita on vähintään kolme. Rehtori Jyrki Taumala toteaa, että laaja kurssitavoite on tavoite.
Mäntyharjun lukio infoaa ristiinalaisia toiminnastaan tänään torstaina. Lukion edustajia vierailee Ristiinan Yhtenäiskoulussa päivällä. Illalla järjestetään vanhempainilta yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille Mäntyharjussa.
Mäntyharjun lukion rehtori Jyrki Taumala kertoo, että aloite markkinointivierailulle tuli Ristiinasta. Illalla järjestettävä vanhempainilta on perinteinen tilaisuus.
– Siinä on aina kerrottu lukiosta omille kuntalaisille sekä Hirvensalmen ja Pertunmaan vanhemmille. Nyt tilaisuuteen on tulossa väkeä myös Ristiinasta, Otavasta ja Mikkelin suunnasta, Taumala toteaa.
Mäntyharjun lukio kiinnostaa ristiinalaisia nyt erityisesti, kun kaupunki päätti lakkauttaa Ristiinan lukion kevätlukukauden jälkeen.
Mäntyharjussa on hyvät mahdollisuudet ottaa lukio-opiskelijoita myös muista kunnista. Taumala toteaa, että lukion aloituspaikkamääräksi on joskus kirjattu 75 oppilasta. Pienessä lukiossa aloittavien määrä vaihtelee vuosittain paljon ikäluokan mukaan.
Tällä hetkellä abeja on yli 50, kakkosia noin 30 ja ensimmäisen vuoden opiskelijoita noin 40.
– Käytännössä kaikkien, joiden lukuaineiden keskiarvo on se vähintään 7, on mahdollista aloittaa lukiossa, Taumala toteaa.
Useita etuja opiskelijalle
Tällä hetkellä Mäntyharju maksaa lukiolaisten kyydit esimerkiksi Hirvensalmelta ja Pertunmaalta. Lukioon kulkee myös kolme opiskelijaa junalla Mikkelistä. Taumala toteaa, että mitään päätöstä kyytien jatkosta ei vielä ole.
– Sitä pitää aina katsoa sen mukaan, että paljonko kyyditettäviä olisi ja mistä päin heitä tulisi. Tässä vaiheessa mitään varmaa on vaikea sanoa, mutta asiat selviävät aina kaikki, Taumala toteaa.
Kyytien lisäksi Mäntyharju tukee lukio-opiskelijoita omalla läppärillä. Opiskelija saa koneen käyttöönsä kolmeksi vuodeksi ja lunastaa sen opintojensa jälkeen halutessaan pienellä summalla. Jos konetta ei halua tai tarvitse, saa opiskelija kirjarahaa 180 euroa joka lukuvuosi.
Mäntyharjun lukion eduksi Taumala mainitsee myös toimivan opiskelijaterveydenhuollon.
– Meillä on kuraattori, terveydenhoitaja ja psykologi samassa rakennuksessa. Jos hoitoa tarvitsee, niin sinne pääsee, eikä tarvitse pitkiä aikoja jonottaa, Taumala sanoo.
Jokainen on tärkeä
Rehtori kehuu Mäntyharjun lukion hyvää henkeä ja laadukasta opetusta.
– Pienessä lukiossa jokaisesta välitetään ja pystymme tukemaan opiskelijoita. Lukio on raskas koulu, jos sen hyvin hoitaa, joten on tärkeää, että opiskelija kokee itsensä tärkeäksi yhteisössä. Meillä on erittäin ammattitaitoinen, nuorekas opettajakunta, Taumala kertoo.
Vaikka ikäluokat ovat pienentyneet, Mäntyharjun lukion oppilasmäärä ei ole pienentynyt samassa suhteessa. Opiskelijoita on yhtä paljon kuin 20 vuotta sitten. Taumala toteaa, että sekin kertoo laadusta, että Mäntyharjun lukioon hakeudutaan.
– Koen rikkautena sen, että lukioon ei tulla vain yhdestä koulusta. Siitä saadaan hyvä soppa, kun opiskelijoita on naapurikunnistakin, rehtori sanoo.
Ristiinalaisen toimitus vetäytyy lyhyille talviunille ja rauhoittuu joulun ja uuden vuoden viettoon. Seuraava lehti ilmestyy to 9.1.
Joululehden jälkeen Ristiinalainen vetäytyy lyhyille talviunille. Seuraavan kerran lehti ilmestyy torstaina 9.1.2020. Eli Ristiinalainen ei ilmesty viikoilla 52 eikä 1.
Torstain 9.1. lehteen aineistojen osalta on normaali aikataulu, eli valmistettavat mainokset on toimitettava maanantaihin 6.1. klo 12 mennessä. Painovalmiit sekä kokous-, tapahtuma- yms. pienemmät mainokset ja ilmoitukset tiistaihin 7.1. klo 12 mennessä.
Lehden toimituksella väki on normaalisti tavoitettavissa tiistaista 7.1. alkaen.
Materiaalia toimitukselle voi lähettää ”väliviikkoinakin” normaalisti sähköpostiin toimitus@ristiinalainen.fi sekä mainos- ja ilmoitusasioissa ilmoitus@ristiinalainen.fi.
Ristiinalaisen toimitus toivottaa kaikille lukijoille Rauhaisaa Joulua sekä Riehakasta Uutta Vuotta!
Muun muassa Viipuria paljon kuvannut harrastekuvaaja Mauno Oksala oli kuvannut poikaansa Raimo Oksalaa tämän Ristiinaan suuntautuneen evakkoretken aikana.
Reilu kymmenvuotias Raimo Oksala liikkeellä suksilla Ristiinassa, ”Kääriäisen kulmalla”. Kuva on otettu sotavuosina, mahdollisesti talvisodan aikana tai heti sen jälkeen kevättalvella 1940. Kuva: Mauno Oksala
Saksassa, Kölnissä asuva Ulla Lüdenbach lähestyi Ristiinalaisen toimitusta Itsenäisyyspäivänä. Hän oli löytänyt vuonna 1992 kuolleen isänsä, Mauno Oksalan, vanhojen valokuvien joukosta kirjekuoren, joka sisälsi negatiiveja.
– Teetätin niistä kuvia. Sieltä löytyi muun muassa valokuva vuonna 1927 syntyneestä veljestäni Raimo Oksalasta. Hän oli talvisodan alkaessa lähtenyt äidin kanssa Viipurista evakkoon Ristiinaan. Kyltissä lukee Mestausaho, se nimi kiinnitti huomiotani ja sitä kautta löysin teidän sivunne ja ajattelin, että kuva saattaisi kiinnostaa, Lüdenbach kertoo.
Kuvan on ottanut siis hänen isänsä Mauno Oksala, aktiivinen harrastekuvaaja, jonka Viipuri-aiheisia kuvia on esillä Lappeenrannan museossa.
Lüdenbachin ensimmäisenä lähettämässä kuvassa näkyy poika, joka on liikenteessä suksilla ja taustalla tienristeys. Ja aivan oikein, Ristiinastahan kuva on. Legendaarisen ”Kääriäisen kaupan” (kauppias Albin Kääriäinen) edustalla, josta tienviitat sitten osoittavat Mikkeliin, Liikalaan sekä toiseen suuntaan Ristiinan kirkolle sekä Mestausaholle. Kääriäisen kauppa sijaitsi kohdassa, jossa nykyisin on K-Market Ristiina.
Tarkempaa kuvan ottoajankohtaa kuvasta ei selviä, mutta joka tapauksessa se on otettu evakkovuosien aikana, mahdollisesti talvisodan aikana.
– Valitettavasti se oli yksittäinen negatiivi muiden joukossa kirjekuoressa, jossa oli kuvia myös sodanjälkeiseltä ajalta, eli niistä ei voi päätellä mitään. Mutta olen itse syntynyt vasta 1946 ja silloin vanhemmat ja veli asuivat jo Toijalassa, jonne isä rautatieläisenä sai siirron sodan jälkeen, Lüdenbach kertailee perheensä vaiheita.
Eli joka tapauksessa ennen vuotta 1946 kyseinen otos on napattu. Lumiolosuhteista voisi ajatella, että kuva on otettu kevättalvella.
– Nyt 92-vuotias veljeni asuu Valkeakoskella. Hän on valitettavasti muistisairas, mutta vien hänelle tuon kuvan jouluna, ehkä muistaa jotain.
Toisessa, mahdollisesti samana päivänä otetussa kuvassa Raimo Oksala (keskellä) on saanut viereensä kaverit. Tunnistaisikohan joku kuvassa olevat henkilöt? Kuva: Mauno Oksala
Paria päivää Itsenäisyyspäivän jälkeen Lüdenbachin silmiin on osunut toinenkin, ainakin oletettavasti niin ikään Ristiinassa otettu kuva. Ainakin keliolosuhteet näyttäisivät identtisiltä aiemmin lähetettyyn hiihtokuvaan verrattuna.
– Tämä kuva on varmaan otettu samaan aikaan kuin se hiihtokuva eli ilmeisesti Ristiinasta tämäkin. Ehkä joku ristiinalainen tunnistaa nuo kaksi poikaa? Veljeni Raimo on siis kuvassa keskellä.
Ristiinalaisen lukijat voivat lähettää mahdollisia tietojaan tai huomioitaan näistä kuvista osoitteeseen toimitus@ristiinalainen.fi.
Kauneimmat Joululaulut keräsi satapäin laulajia Ristiinan kirkkoon
Kauneimmat joululaulut vetivät jälleen väkeä Ristiinan kirkkoon. Yhteislaulujen lisäksi kuultiin myös seurakuntakuoron laulua. Kuoro oli tällä kertaa hieman ”piilossa” kirkon penkissä, joka haittasi jonkun verran paitsi kuoron näkymistä niin myös kuulumista.
Kauneimmat joululaulut –tapahtuma houkutteli viime sunnuntaina tutusti Ristiinan kirkkoon satoja laulajia virittäytymään joulun tunnelmaan tuttuja säveliä laulaen. Ensimmäisenä lauluna kuultu ja laulettu Arkihuolesi kaikki heitä osui varmasti oikeaan siinä, mitä moni oli paikalle tullut tavoittelemaan. Eli heittämään niitä arkisia murheita sivuun ja asettumaan joulun ajan tunnelmaan.
– Tuttujen joululaulujen myötä saamme luovuttaa arkihuolemme. Ihan vielä ei ole joulu, mutta laulaminen on erinomainen tapa valmistautua joulun viettoon, totesi myös Ristiinan alueseurakunnan aluekappalainen Pirjo Palm.
– Tänään kolmantena adventtina on muuten kaikkein vilkkain Kauneimmat Joululaulut –tapahtumien päivä. Näitä tapahtumia järjestetään nyt sunnuntaina nimittäin kaikkiaan 20 eri maassa suomalaisten toimesta.
Palm kertoi myös, että valtaisan kansallisen suosion saaneet tapahtumat keräävät vuosittain noin miljoona kävijää. Tapahtumien ja niissä jaettavien lauluvihkosten takana on tänä vuonna 160 vuotta täyttänyt Suomen Lähetysseura.
– Laulu on kiitollisen ihmisen sisällä. Joskus huomaamattaan voi esimerkiksi hyräillä, kun on tyytyväinen, Palm tuumaili vertaillen näitä lauluja ja hyräilyä ensimmäisen joulun enkeleihin, jotka kuorona lauloivat ylistyslaulua.
Ristiinassa pääsee Kauneimpien joululaulujen pariin vielä tulevana sunnuntaina 22.12. klo 17 (huom. poikkeuksellinen aika) kirkossa pidettävässä Kauneimmat joululaulut –messussa.
Jaana Laamasen kirjassa kerrotaan myös Viljakaisten ja Piispasten taksitoiminnasta
Ristiinalaiset Eero ja Annikki Viljakainen pyörittivät Kalmon kyläkauppaa noin 30 vuotta, tässä toimitaan 80-luvlla. Tiskin takaa kurkistaa myös Viljakaisten pojanpoika Tommi Viljakainen. Nyt sekä kaupan että heidän taksitoimintansa historia on päässyt kirjan muotoon. Jaana Laamasen kirja Kalmon kyläkauppa ja Onskan taksi on juuri ilmestynyt. Kuva: Viljakaisten kotialbumi
Siinä se nyt seisoo. Kalmon kauppa ja Onskan taksi. Museotutkija ja kansatieteilijä, ”maitolaiturimaisterinakin” tunnetun Jaana Laamasen pitkäaikainen projekti on päässyt vihdoin kovien kansien väliin. Kirja, jossa kerrotaan ristiinalaisten Eero ja Annikki Viljakaisen Kylälahdella pitämän Kalmon kyläkaupan ja heidän taksitoimintansa historiaa, oli työn alla reilut kymmenen vuotta. Kerroimme Ristiinalaisessa 15.7.2009, kuinka Laamanen oli aloittelemassa projektiaan heti ”kunhan saisi muut kirjahankkeet alta”.
– Olo on nyt kieltämättä helpottunut, onnellinen ja kiitollinen! Ehdin onnekseni saada mukaan kaikki oleelliset tiedonantajat ja yhteistyö heidän kanssaan oli helppoa ja antoisaa, Laamanen kiittelee nyt kun kirja on valmis.
Hän listaa onnistumisen edellytysten listaan myös muut auttajat.
– Sain kuvia, tietoja ja niitä kultaakin arvokkaampia muistoja!
Laamanen on jo aiempien kirjaprojektiensa yhteydessä korostanut sitä, miten arvokasta olisi saada taltioitua muistitietoa ”tavallisilta” ihmisiltä aivan heidän ”tavallisista” tekemisistä. Nämä kun kertovat sitten myöhemmille polville siitä, minkälaista elämä on aiemmin ollut.
– Tässä tapauksessa siis esimerkiksi tuosta kyläkauppayrittäjien arjesta. Se on ollut todellista perheyrittämistä, kun lapsetkin ovat olleet tekemisessä mukana. Ja moni toimintamalli on ollut monitahoisine palveluineen sellaisia, joita nykyisin on hoksattu uudelleen, mukamas jotenkin uusina keksintöinä. Mutta osattiin sitä jo ennen!
Kirja kertoo siis sekä Viljakaisten kaupasta että heidän taksitoiminnastaan. Kirjan toinen osa kertoo Onni ”Onska” Piispasen kylätaksista, joka oli ajoissa liki neljä vuosikymmentä kotipaikkanaan Mikkelin maalaiskunnan Parkkila.
– Viljakaisen Eero tai Piispasen Onska eivät valitettavasti ehtineet valmista kirjaa näkemään, mutta käsikirjoitusvaiheen kyllä.
Heistä Viljakainen kuoli 2015, Piispanen vuonna 2017.
Uunituoretta kirjaa voi ostaa verkosta julkaisijan sivuilta (mediapinta.fi) sekä useimpien kirjakauppojen verkkokaupoista. Mikkelissä Suomalaisesta Kirjakaupasta kirjaa saa tilauspohjaisesti. Kirjaa voi tilata myös suoraan tekijältä (jaana@maitolaiturimaisteri.fi) tai sitä voi kysellä Johanna Laamaselta Parkkilasta (p. 0400 183 510).
Ristiinan lukion arkkuun lyötiin naulat kaupunginvaltuustossa äänin 31-19
”Pettymys on valtava. Mutta kaikkemme ainakin tehtiin”, tuumailivat ristiinalaisvaltuutetut Petri Tikkanen, Ulla Leskinen, Kirsi Olkkonen ja Mikko Siitonen, kun Ristiinan lukiota koskeva äänestys oli takana.
Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen toiminta lakkaa meneillään olevan lukuvuoden jälkeen. Asiasta päätti lopullisesti Mikkelin kaupunginvaltuusto tämän viikon maanantain kokouksessaan. Asia meni äänestykseen, jossa kaupunginhallituksen lakkautusesitys meni läpi äänin 31-19 (yksi tyhjä).
Ristiinan lukiota puolustaneen vastaesityksen teki ristiinalainen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.). Puheenvuoroissaan Olkkonen muistutti muun muassa siitä, että Mikkeli on laaja kaupunki, jonka kehittämisessä pitäisi pitää sen eri alueet mukana.
– Ristiinan lukion haluan nähdä vahvuutena, jota pitäisi edelleen kehittää.
Olkkonen myös oli huolissaan siitä, että kaupunki nyt päätöksenteossaan jättää huomioitta nuorten, yrittäjien ja yritysten sekä vaikkapa vapaa-ajan asukkaiden suuren huolen siitä, kuinka lukion lakkautus heikentäisi Ristiinaa ja sitä kautta Mikkeliä.
– Miten nämä vahvat ja runsaat kannanotot ja näkemykset näkyisivät päätöksissä?
Lukiokoulutuksen jatkaminen Ristiinassa keräsi kannatuspuheenvuoroja myös muilta ristiinalaisilta valtuutetuilta.
– Kuntalaisia on kuultava. Paljon puhutaan osallistavasta budjetoinnista, nyt lukioasia on otettu sydämen asiaksi ja meillä on esimerkiksi yli 2000 allekirjoittajan adressi aiheesta. Ja kun olisi vielä hyvä sauma kehittää, eikä jarruttaa, tekemällä esimerkiksi se matkailulukioselvitys. Ristiinalaiset lapsiperheet toivovat ja tarvitsevat palveluja, linjasi Petri Tikkanen (sd.).
Saman puolueen Jaana Vartiainen otti esille Ristiinaan tulossa olevat panokset matkailuun ja mahdollisuudet siellä.
– Esimerkiksi Astuvansalmi pääsi juuri viralliseksi kohteeksi Euroopan kulttuurireitille.
Vartiainen myös lyttäsi lakkauttamispäätöksen täysin Mikkelin kaupungin arvojen vastaisena.
– Ja kannattaa muistaa myös lakkauttamisesta mahdollisesti seuraavat muut ongelmat. Jos yksikin nuori syrjäytyy tämän päätöksen myötä, niin säästö oli sitten sinä, sillä yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 200 000 euroa vuodessa, Vartiainen viittasi THL:n tutkimustuloksiin.
Vihreiden Mikko Siitonen kertasi valtuutetuille lukion lakkauttamisen vaikutuksia Ristiinan yhtenäiskoululle eli peruskoulun puolelle.
– Yhtenäiskoululla ja lukiolla on paljon yhteisiä opettajia. Myös lukion luokkatiloja on runsaasti peruskoulun käytössä. Lukion lakkauttaminen katkaisisi Ristiinassa hyvin toimineen koulupolun, Siitonen varoitteli.
Demareiden Ulla Leskinen taas totesi, että lapsia ja nuoria ei saa laittaa maksumiehiksi menneistä virheistä ja ylisuurista investoinneista.
– Työpaikkojen lisäksi sujuva arki on tärkeä päätöksenteossa kun lapsiperheet pohtivat mihin muuttavat. Mitä tästä päätöksestä seuraa ja mitkä ovat sen kustannukset? Mitä maksaa esimerkiksi muutostyöt, ja mitä lukion tiloihin tulee, Leskinen kyseli.
Asiasta äänestettäessä Ristiinan lukion säilyttämisen kannalla olivat ristiinalaisvaltuutetut Petri Tikkanen, Jaana Vartiainen ja Ulla Leskinen demareista, Kirsi Olkkonen ja Jaakko Väänänen keskustasta, Mikko Siitonen vihreistä, Paavo Puhakka kokoomuksesta sekä muista valtuutetuista Satu Taavitsainen (sd.), Marja Kauppi (kesk.), Raimo Heinänen (ps.), Jussi Marttinen (ps.), Raine Lehkonen (sd.), Soile Kuitunen (sd.), Outi Kauria (kesk.), Jarmo Lautamäki (vihr.), Marita Hokkanen (sd.), Hannu Tullinen (sd.), Jenni Tissari (sd.) sekä Pertti Ruotsalainen (kd.)
Lukion lakkauttamisen kannalla olivat Harri Kivinen (kesk.), Nina Jussi-Pekka (vihr.), Jyrki Koivikko (kok.), Risto Rouhiainen (kesk.), Hannu Toivonen (kok.), Jatta Juhola (sd.), Juha Vuori (kok.), Keijo Siitari (kesk.), Eero Aho (kok.), Minna Pöntinen (vihr.), Markku Kakriainen (kesk.), Jukka Saikkonen (vihr.), Paavo Barck (sd.), Mali Soininen (kok.), Petri Pekonen (kesk.), Taina Harmoinen (kesk.), Seija Kuikka (kesk.) Liisa Pulliainen (kd.) ja Elina Hölttä (kok.).
Demareiden Jarno Strengell äänesti tyhjää.
Kaikkiaan 13 valtuutettua, mukaan lukien kaikki ristiinalaiset, jätti lukion lakkauttamisesta eriävän mielipiteen.
Syvästi pettyneet lukiolaiset aikovat tehdä oppilaitoksen viimeisestä keväästä ikimuistoisen
Ristiinalaisopiskelijat saivat maanantai-iltana suru-uutisen kun kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa Ristiinan lukion tämän lukuvuoden jälkeen. Lukiolla ei kuitenkaan vaivuta valtavasta pettymyksestä huolimatta synkkyyteen, vaan viimeisestä keväästä aiotaan tehdä ikimuistoinen. Näin vakuuttavat Roosa Laakko (vas.), Joonas Pulkkinen, Tino Tukiainen, Nooa Veijalainen, Oona Tuominen ja Aino Halinen.
Tiistaina Ristiinan lukion käytävillä on tunnelma selvästi alakuloinen. Syykin on päivänselvä. Mikkelin kaupunginvaltuusto on edellisenä iltana päättänyt, että Ristiinassa tarjotaan lukio-opetusta enää tämän lukuvuoden loppuun saakka.
– Vaikka kaikki niin sanotusti tiesivät, että tällainen lopputulos on todennäköisempi, niin totta kai sitä loppuun saakka toivoi, että olisi saatu fiksu päätös. Tässä kuitenkin on tehty asian eteen vaikka mitä ja ihan hirveä työmäärä, harmittelee lukion tokaluokkalainen Aino Halinen.
– Asteikolla yhdestä kymmeneen, nyt ahdistaa yhdentoista verran. Fiilis on sellainen että on tässä parempiakin ollut, toteaa myös Oona Tuominen, niin ikään toista vuosikurssia käyvä opiskelija.
Halinen, Tuominen ja Roosa Laakko tuumivat, että prosessin aikana ”on karissut kaikki usko Mikkelin politiikkaan”.
– Itse olin ajatellut, että lähtisin jossain vaiheessa politiikkaan mukaankin, mutta nyt kyllä murtui ne ajatukset kun näki minkälaista toimintaa tämä on, Tuominen linjaa.
– Tämän lukiohomman osalta jäi niin vahva kuva siitä, että asia oli päätetty jo etukäteen, eikä siihen pystytty sitten millään vaikuttamaan vaikka kerättiin miten paljon nimiä adressiin ja monipuolisia perusteluita lukion puolesta, nuoret naiset arvostelevat päättäjien ja viranhaltijoiden kuuroilta vaikuttaneita korvia.
Hyvääkin ja toki lukion puolustamisesta jää mieleen.
– Ehdottoman hieno asia oli se, minkälainen Ristiinan yhteishenki tämän asian ympärille rakentui. Nyt voidaan kaikki olla ylpeästi ristiinalaisia! Laakko ja Halinen painottavat.
Muutenkaan lukiolaiset eivät aio jäädä ainoastaan murheen alhoon.
– Joka tapauksessa aiomme pitää kivan viimeisen kevään täällä! Meillä tulee olemaan Wanhojen tanssit, viimeiset omat ylioppilasjuhlat, vierailuja ulkomailla ja muitakin mielenkiintoisia projekteja. Otetaan kaikki mahdollinen ilo irti ja tehdään tästä ajasta ikimuistoinen, he vakuuttavat.
– Itse ainakin olen asennoitunut tilanteeseen nyt niin, että oma lukioaikani tulee olemaan tämä mitä Ristiinan lukiossa on koettu ja jää muistoihin. Mikkelin pätkä tulee olemaan vain pakollinen paha, Tuominen toteaa.
– Juuri näin! Minulla on tilanne se, että valmistun ylioppilaaksi jo ensi syksynä. Jo etukäteen harmittaa valtavasti se, että kun saan valkolakin päähän, niin ympärilläni eivät ole nämä tutu kaverit joiden kanssa töitä on tehty. Ja lisäksi yleisössä oudot opet, eivätkä he, jotka ovat opettaneet ja kannustaneet monet jo seiskaluokkalaisesta asti, Halinen muistuttaa.
Yksi näistä pitkän matkan opiskelijoiden rinnalla kulkeneista opettajista on kieltenopettaja Asta Veijalainen, joka kulkee juuri ohi. Hän toteaa, että töihin lähteminen oli tänä aamuna hyvin vaikeaa.
– Olen täällä opiskelijoiden vuoksi, hän saa sanotuksi.
Eivät ole kyyneleet kaukana muillakaan. Pettymys ja epäusko tilanteesta on suorastaan käsinkosketeltavissa.
– Ei tätä ole muualla ymmärretty miten hieno tämä Ristiinan lukion yhteishenki on. Me ollaan oikeasti kuin yhtä perhettä, Tuominen, Laakko ja Halinen muistuttavat poikkeuksellisesta yhteisöllisyydestä.
Ristiinalaisen metallibändi Dyecrestin kappaleeseen Winterblood ollaan tekemässä musiikkivideota. Videolla esiintyy ristiinalainen Pilvi Mäkeläinen. Videon tekemistä voi tukea osallistumalla joukkorahoituskampanjaan. Kuva: Gallacas Films
Ristiinalaisen metallibändi Dyecrestin The Stage Is Set –EP:llä viime keväänä julkaistusta Winterblood –kappaleen akustisesta versiosta toteutuu musiikkivideo. Videon ohjaa Saara Leutola (Gallacas Films). Käynnissä on myös Mesenaatti-kampanjana, jonka avulla kerätään rahoitusta videon toteuttamiseen.
– Winterblood pohjautuu tekstiltään ristiinalaiskirjailija Helena Wariksen Pohjankontu –trilogian päättävään kirjaan Talviverinen, joten on hienoa että videon tekee juuri Saara, joka on tehnyt myös Helenan kanssa yhteistyötä jo pitkään, bändi iloitsee tiedotteessaan omalla Facebook-sivullaan.
– Lyhyet maistiaiset on nähty, ja jo tuon teaserin perusteella voi sanoa että upeeta matskua on tulossa! Nyt sitten toivotaan, että mahdollisimman moni lähtisi tukemaan musavideon tekoa, jotta se saadaan maaliin tekijöiden toivomalla tavalla!
Kampanjassa videota voi tukea 10-100 euron rahoituksella, vastikkeina rahoitukselle toimivat muun muassa making of –videot, Winterblood –julisteet, sekä luonnollisesti liput Dyecrestin keikalle! Lisäinfoa löytyy kampanjan sivulta.
Joukkorahoitus toteutuu, mikäli siihen saadaan kerättyä vähintään 1000 euroa. Mikäli panostukset jäävät yhteensä alle tuon, niin osallistuneet saavat rahansa takaisin. Tällä hetkellä (tiistai-iltapäivällä) kertymä oli jo 780 euroa, joten enää ollaan tavoitteesta pari sataa euroa jäljessä. Kampanja on voimassa vielä 17.12. saakka.
– Joukkorahoituksen avulla pystymme toteuttamaan Pohjankonnun maailman uskottavasti puvustuksen, maskeerauksen, lavastuksen ja rekvisiitan kautta. Lisäksi pystymme vuokraamaan kuvaus- ja valokalustoa, jonka avulla pystymme toteuttamaan videon visuaalisesti laadukkaasti, summaa ohjaaja Leutola Mesenaatti-kampanjan sivuilla.
Leutola on aiemmin ohjannut myös Pohjankontu-trilogiaan pohjautuvan lyhytelokuvan Noidantuli.
Musiikkivideon teaser ja esimerkiksi linkki Mesenaatti –kampanjan sivuille löytyy osoitteesta www.facebook.com/dyecrestband.
Vuoden ja neljän kuukauden ikäinen Eemi Kolttola saapui Joulun avaukseen äitinsä Tiina Rummukaisen kanssa. Joulupukin näkeminen ei piparia mutustellutta nuorta herraa juuri hätkäyttänyt.
Ristiinan Joulun avaus toteutettiin viime lauantaina ensimmäistä kertaa Kaukaanrannan torilla. Uusi juhlapaikka ei kävijöitä karkottanut, vaan Joulua tuli avaamaan arviolta noin 400 henkeä. Puurolautasmittari näytti 330 kulutettua lautasta!
Joulun avauksessa Ristiinan aluejohtokunta tarjosi joulupuuroa, eri paikallisten yritysten toimesta tarjolla oli glögiä ja pipareita, ja paikalla olivat myös Ristiinan vpk, 4H-yhdistys, partiolaiset ja Martta-toimijoita omine toimintoineen.
Tilaisuuden tervetulosanat lausui aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen. Hän huomautti että pitäjässä eletään moneltakin kantilta ”kriittisiä aikoja”.
– Yhtenä esimerkkinä tästä on esimerkiksi tänään toimintansa lopettava R-kioski. Haluankin muistuttaa teitä kaikkia ristiinalaisia siitä, että käyttäkää ihmeessä niitä paikallisia palveluita joita täältä meiltä löytyy.
– Kaupungin taholtakin on tullut huonoja uutisia. Uhan alla ovat lukio, aluejohtokunta ja myös Kisakaari. Jos nämä kaikki lakkauttamiset toteutuu, niin ei voi sanoa muuta kuin että kylmää on kyyti, Hämäläinen päivitteli.
Ristiinan Yrittäjien järjestämässä kinkkuarvonnassa onnekkain oli Mervi Kovanen. Mervi saa noutaa herkullisen kinkun K-market Ristiinasta!
Yksi pienimmistä Joulun avaukseen osallistujista oli varmaankin hieman alle puolitoistavuotias Eemi Kolttola, joka oli paikalla äitinsä Tiina Rummukaisen kanssa.
– Kyllä tämä uusi paikka on hyvä. Ottavasti ainakin keskellä kylää. Pysäköintipaikkojakin on lähellä mukavasti, kaikki kun eivät saavu tapahtumaan kävelymatkan päästä, Rummukainen arvioi uutta paikkaa hyväksyvästi.
– Ja ylipäätään tällaiset tapahtumat ovat mukavia, esimerkiksi tämä ja vaikka ne Kesäkemut. Aina on hyvä kun jotain tapahtuu! Itsekin muistaa miten iso juttu silloiset Joulukadun avajaiset olivat
Niko Takala
Joulun avaus –kansa löysi mukavasti myös uudelle paikalle tapaamaan tuttuja, syömään joulupuuroa ja vaikkapa osallistumaan kinkkuarvontaan.
Aluejohtokunnille ”lisämiettimisaika”, Suomenniemen kirjasto säilymässä
Jos kaupunginhallituksen esitys menee valtuustossa läpi ensi maanantain kokouksessa, Ristiinassa ei järjestetä lukio-opetusta enää ensi syksystä alkaen. Kuvassa Ristiinan lukion englannin tunti tältä syksyltä.
Mikkelin kaupunginhallitus esittää ensi viikon maanantaina 9.12. kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että Ristiinan lukio lakkautetaan ensi syksynä.
Asia päätettiin äänestyksen jälkeen, mutta melko selvin luvuin. Kaupunginhallituksen käsitellessä koko talousarviota vuodelle 2020, hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ristiinalainen Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti, että Ristiinan lukion toimipistettä ei lakkauteta vaan lukiopiste jatkaa toimintaansa. Olkkosen esitystä kannatti Jenni Tissari (sd.). Äänestyksessä esitys ei saanut muita taakseen, ja äänestys päättyi lukemiin 8-2 (1 tyhjä). Lukion lakkauttamista kannattivat Minna Pöntinen (vihr.), Jukka Pöyry (kd. sit.), Pekka Pöyry (kesk.), Petri Pekonen (kesk.), Armi Salo-Oksa (kok.), Mali Soininen (kok.), Jyrki Koivikko (kok.) ja hallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä. Demareiden Jarno Strengell äänesti tyhjää.
Myöhemmin kokouksessa Ristiinan lukion lakkauttaminen oli vielä esillä omana pykälänään. Siinäkin pohjaesitys oli lukion lakkauttaminen. Tällä kertaa Tissari esitti Olkkosen kannattamana, että Mikkeli ei tee koulutusleikkauksia lukiokoulutukseen lainkaan. Äänestyksessä tämä vastaesitys kaatui edellisin lukemin, samoin äänestäjin.
Lähidemokratialle uusi malli
Aluejohtokuntien tulevaisuus on niin ikään ollut vaakalaudalla. Kaupunginhallituksen esityslistalla pohjaesityksenä oli, että aluejohtokunnat nykyisellään lakkaavat 1.7.2020. Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että Mikkeli käynnistää uuden lähidemokratiamallin valmistelun ja että valmistelu tehdään yhdessä nykyisten viiden aluejohtokunnan (Anttola, Haukivuori, Pitäjä, Ristiina, Suomenniemi) kanssa. Alkuperäistä pohjaesitystä kannatti äänestyksessä vain Jukka Pöyry, joten Pekosen esitys tuli päätökseksi äänin 10-1.
Uuden lähidemokratiamallin tulee olla valmis viimeistään 1.7.2020. Uudesta mallista ja sen rahoituksesta päätetään vuoden 2021 talousarviokäsittelyssä ja uusi toimintamalli käynnistyy 1.1.2021. Ensi vuonna 2020 aluejohtokuntien perusrahoitus säilyy ennallaan, mutta hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaista strategiarahaa leikataan 75 000 euroon.
Suomenniemi ja Otava pitänevät kirjastonsa
Hallituksen listalla oli myös esitys kaikkiaan viiden lähikirjaston lakkauttamisesta. Rantakylän, Lähemäen ja Kalevankankaan kirjastojen lakkauttamiset säilyivät esityksinä valtuustolle, mutta kaupunginhallitus poisti lakkautettavien kirjastojen listalta Otavan ja Suomenniemen lähikirjastot.
Ensin Jenni Tissari esitti, että yhtään kirjastoa ei lakkauteta ja kaikki nykyiset lähikirjastot jatkavat toimintaansa. Tätä esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Kirsi Olkkonen esitti Minna Pöntisen ja Pekka Pöyryn kannattamana, ettei Otavan ja Suomenniemen kirjastoja ei lakkauteta vaan sinne jää niin sanottu kevytmalli. Hallitus oli Jukka Pöyryä lukuun ottamatta tämän esityksen kannalla, joten se tuli päätökseksi.
Kisakaaren tulevaisuudesta neuvotellaan
Yhtenä ”nopeutetun aikataulun” leikkauksena kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä oli mukana myös Kisakaaren urheilutalon lakkauttaminen jo ensi vuoden aikana. Halonen muutti kokouksessa esitystään siten, että Kisakaaren liikuntatiloista aloitetaan välitön neuvottelu eri toimijoiden kanssa. Neuvottelut käynnistetään viimeistään vuoden 2020 alussa ja neuvottelutuloksen on oltava valmis ensi vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Päätösesitys hyväksyttiin kaupunginhallituksen toimesta yksimielisesti.
Arto Seppälä ennen kuntaliitosta: ”Niin kauan kuin oppilasmäärät riittävät, lukio säilyy takuuvarmasti”
Vielä toukokuussa 2012 Arto Seppälää hymyilytti kun puhuttiin Mikkeliin liittymässä olleiden kuntien palveluista. Lähipalveluiden alasajoon ei hänen mukaansa ollut mitään vaaraa. Sittemmin on – sekä tuolloin että parhaillaan – kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimivan demaripoliitikon ääni kellossa muuttunut. Arkistokuva
Jutun kuvassa Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja istuu rennon letkeästi puutarhakeinussaan Suomenniemellä sijaitsevan vapaa-ajan asuntonsa pihalla. Itse jutussa sama mies juttelee siitä, miten uuden Meidän Mikkelin rakentaminen tulee vaatimaan paljon työtä ja vaatimaan ”ymmärryksen kasvua puolin ja toisin”.
Kyseessä on Ristiinalaisen kesälehdessä 31.5.2012 julkaistu Arto Seppälän (sd.) haastattelu, otsikkona jutulla on ”Palvelut säilyvät kysynnän mukaan”. Seppälä oli kaupunginhallituksen nokkamiehenä kun Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen liitossopimusta sorvattiin ja se lopulta hyväksyttiin kuntien valtuustoissa tuolloin toukokuussa. Seppälä toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana myös tällä hetkellä, kun Mikkeli on tekemässä monia erityisesti Ristiinaa ja Suomenniemeä koskevia leikkauspäätöksiä. Tämän hetken vinkkelistä kyseinen haastattelu nouseekin mielenkiintoiseksi erityisesti muutaman yksityiskohdan vuoksi.
Yleisellä tasolla haastattelussa Seppälä pitää toteutunutta, tuolloin uunituoretta päätöstä kuntaliitoksesta hyvänä asiana.
– Kyllä minä olen tyytyväinen siihen että liitos toteutui. Erityisesti Ristiinan kanssa Mikkelillä oli ollut jo niin pitkään tiivistä ja hyvää yhteistyötä, että nyt oli hyvä aika syventää sitä vielä yhdellä asteella.
Seppälä kyllä huomauttaa pitämään maltti mukana kun tehdään budjettia, erityisesti hän toppuuttelee ylisuuria investointisuunnitelmia, jo tuolloin Mikkeliä vaivanneen velkaantumisen myötä. Mutta, sitten tulee se ristiinalaisnäkökulmasta (ja suomenniemeläis-) kiinnostava kappale jutussa. Se kuuluu sanatarkasti näin:
”Ristiinassa ja Suomenniemellä ollaan oltu jossain määrin huolestuneita siitä, että mitä tapahtuu meidän lähipalveluillemme yhdistymissopimuskauden päätyttyä 2015. Ajaako ”velkainen Mikkeli” sovitun jakson jälkeen palvelut alas?
– Ei tähän ole mitään vaaraa. Niitä palveluita, joille on luontaista kysyntää ja joita myös käytetään, ei ole mitään järkeä lopettaa taajamista. Eihän se ole keskuskaupunginkaan etu, Seppälä muistuttaa.
– Esimerkiksi rakennusvalvonnalle on Ristiinassa paljon kysyntää ja sitä käytetään. Kun palvelua tarvitaan, sitä myös järjestetään. Sama juttu vaikkapa lukion kanssa. Niin kauan kuin oppilasmäärät vain riittävät, se säilyy ihan takuuvarmasti.”
Näin siis ennen kuin kuntaliitos oli tullut voimaan. Tämän syksyn lukiokeskustelussa ei Seppälältä ole kuultu puheenvuoroja lukion oppilasmääristä, saatikka puhetta tai pohdintaa lukion merkityksestä Ristiinalle laajemmassa kuvassa. Päinvastoin hän on ollut ykkösrintamassa kannattamassa ”halki, poikki ja pinoon” –politiikkaa.
Kyseessä on siis tyylipuhdas takinkääntö. Tietenkään kyseessä ei ole ainutlaatuinen tilanne kun sanojen pitämisessä on vain se kuuluisa poliittinen vastuu, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtajan roolissa näiden puheiden ja tekojen ristiriita on merkittävä.
Lauantaina järjestettävä Ristiinan Joulun avaus pidetään ensimmäistä kertaa ”uudella” torilla.
Viime vuoden Joulun avauksessa tapahtumaa järjestävien Ristiinan aluejohtokunnan pj. Ari Hämäläinen (vas.) ja Ristiinan yrittäjien pj. Hannu Kortelainen pääsivät Joulupukin juttusille. Toivottavasti miehet ovat muistaneet kertoa Joulupukille tapahtuman uuden paikan…
Ristiinan Joulun avaus –tapahtuma järjestetään tämän viikon lauantaina 30.11. Merkittävä uudistus tapahtumalle on se, että Joulun avausta vietetään nyt ensimmäistä kertaa Ristiinan torilla. Aiempina vuosina tapahtumapaikkana on toiminut Rantapuisto.
Kaukaanrannan torilla (S-marketia vastapäätä) klo 16 starttaavan tapahtuman toteuttavat perinteisesti Ristiinan Yrittäjät ja Ristiinan aluejohtokunta eri yhteistyötahojen kanssa. Ohjelmassa on tutusti lyhyet tervehdyspuheenvuorot yrittäjiltä ja aluejohtokunnalta, jonka jälkeen torin joulukuuseen sytytetään valot. Tilaisuudessa julkistetaan myös yrittäjien ja aluejohtokunnan valitsema Ristiinan Vuoden Yrittäjä 2019. Tarjolla joulun avaajille on aluejohtokunnan tarjoamaa joulupuuroa sekä ristiinalaisten yritysten tarjoamia glögiä ja pipareita.
Mikkelin 4H-yhdistyksen väki ongituttaa perheen pienimpiä maksuttomassa onginnassa, josta jokainen osallistuja saa pienen maistuvan palkinnon. Toimintaansa esittelevät myös useammatkin ristiinalaiset yhdistykset, kun paikalle saapuvat ainakin partiolaiset, Ristiinan vpk, Martta-toimijoita ja Ristiinan Rinkan väkeä. Monilla järjestöillä on myyntipöytiäkin, joten pikkurahaa kannattaa myös varata matkaan.
Järjestelytoimikunta on ollut yhteydessä myös itseensä Joulupukkiin, joten toivon mukaan hänetkin saadaan paikalle..!
Tämän Ristiinalaisen sivuilta löytyvästä tapahtuman mainoksesta kannattaa leikata talteen arvontalipuke, jonka täyttämällä ja lauantaina paikan päälle palauttamalla osallistuu Ristiinan Yrittäjien järjestämään joulukinkun arvontaan!
Ristiinan Joulun avaus Ristiinan torilla (HUOM! uusi paikka) la 30.11. klo 16. Joulupuuroa, glögiä, pipareita ym. Vapaa pääsy.
Niko Takala
…sillä Joulun avaus pidetään tällä kertaa Ristiinan torilla!
Elina Alanne ottaa vastuun Ristiinalaisen toimituksesta vuoden vaihtuessa. Niko Takala jatkaa edelleen lehden omistaja-yrittäjänä.
Elina Alanne aloittaa Ristiinalaisen päätoimittajana ensi vuoden alusta. Alanne tykkää liikkua luonnossa, jossa mukana on usein labradorinnoutaja Lempi! Kuva: Niko Takala
Ristiinalaisessa puhaltavat muutoksen tuulet. Lehden päätoimittajana liki 15 vuotta toiminut Niko Takala siirtyy sivuun tästä tehtävästä vuoden vaihteessa ja vastuun toimituksellisesta sisällöstä ottaa ristiinalainen Elina Alanne. Takala jatkaa Ristiinalaisen omistajana ja yrittäjänä.
Alanne on 38-vuotias yhteisöpedagogi AMK (kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ohjaaja) Humanistisesta ammattikorkeakoulusta sekä filosofian maisteri, pääaineena journalistiikka, Jyväskylän yliopistosta. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Jyri Alanne sekä 1- ja 3-vuotiaat tytöt.
– Olen työskennellyt toimittajana ja muissa toimituksellisissa tehtävissä pidemmät pätkät Länsi-Savossa ja Keskisuomalaisessa. Kesätöiden osalta kokemusta on Kangasniemen Kunnallislehdestä, Helsingin Sanomista ja silloisen Sanoma Lehtimedian yhteistoimituksesta Kotkassa, Elina Alanne kertaa journalistista taustaansa.
Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti Otavassa.
– Opiskeluiden ajan ja jälkeen olin yli kymmenen vuotta poissa Mikkelistä. Kirjat oli melkein sen koko ajan Jyväskylässä mutta töitä tein Inarista Helsinkiin.
– Vuoden 2012 lopulla palasin Mikkeliin Länsi-Savoon töihin sattuman kautta. Sen jälkeen on ollut perinteinen kuvio: löytyi mies, tuli labradorinnoutaja, löytyi talo Ristiinasta, syntyi kaksi lasta. Eli jossain vaiheessa Jopo vaihtui farmariautoon! Alanne naurahtaa.
Harrastuksikseen hän luettelee partion ja perheen kanssa retkeilyn.
– Lisäksi haaveilen siitä, että olisin ehtivämpi ja parempi puutarhuri. Olen taas pienen tauon jälkeen myös innostunut lukemisesta Ristiinan lukupiirin ansiosta.
– Innostun helposti kaikenlaisista haasteista ja listauksista. Vuonna 2019 olen tehnyt 100 lintulajia -haastetta ja tunnistanut näkemistäni linnuista 45 tällä hetkellä. 50 oli tavoitteena, eli vähän puuttuu vielä!
Arkea koskettavat asiat tärkeitä
Elina Alanne kertoo olevansa innoissaan reilun kuukauden päästä alkavasta Ristiinalaisen päätoimittajuudesta.
– Uskon paikallisuuteen, josta alalla puhutaan paljon muutenkin. Olen uutishenkinen, eli tykkään toimittajan työssä siitä, jos saan asioita kerrottua ensimmäisenä ja varsinkin asioita, joiden kertomisen koen itse tärkeäksi. Sellaisia tärkeitä asioita ovat mielestäni juuri ne, jotka koskettavat ihmisten arkea.
– Koen myös, että on tosi etuoikeutettua olla toimittaja, koska työssä pääsee tapaamaan upeita henkilöitä ja kuulemaan huikeita elämäntarinoita. Mutta totta kai tämän työn aloittaminen myös jännittää, koska onhan se iso muutos perheemme arkeen, Alanne kuvailee tuntemuksiaan.
Hän uskoo, että Ristiinalaisessa pääsee sekä kehittymään että kehittämään.
– Tykkään itse esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, joten Ristiinalainen näkyy jatkossa sielläkin.
Mikkelin seudun ja laajemminkin maakunnan vahvuudet piilevät Alanteen mielestä luonnossa ja siihen liittyvässä matkailussa.
– Olen asunut muutaman pätkän ulkomailla ja olen yksi matkailusivuston tripsteri.fi perustajajäsenistä. Koen, että Etelä-Savo on luonnoltaan ja matkailullisesti tosi ainutlaatuinen. Täällä ihmiset eivät aina itse ihan näe sitä erityisyyttä. Ristiinan seudullakin on mahtavia retkeilypaikkoja, kertoo perheineen nyt neljä vuotta Ristiinassa asunut tuleva päätoimittaja.
– Ristiina eri alueineen onkin tullut jo jonkin verran tutuksi retkeilyn kautta. Mutta monista kylistä olen vielä ihan pihalla, eli armoa jos en ihan ole kartalla eri paikoista heti aluksi! Alanne nauraa.
Niko Takala
Uusia haasteita uudesta yritystoiminnasta
Ristiinalaista toimituspuolella alkuvuodesta 2005 luotsannut ja lehden omistaja-yrittäjänä keväästä 2008 toiminut Niko Takala siirtyy lehden päivittäisessä työssä sivummalle.
– Päätoimittajuuden osalta siirrän viestikapulan Elinalle. Jatkan kuitenkin itse lehden yrittäjänä, joten hallinnolliset tehtävät ja esimerkiksi myyntityö kuuluvat edelleen minun harteilleni. Eli kokonaan sivuun en ole jäämässä, Takala kertoo.
– Uskon että pystymme tällä työnjaolla ja Elinan uusien ideoiden ja ammattitaidon myötä tekemään Ristiinalaisesta entistäkin paremman ja kiinnostavamman lehden. Haluamme kertoa Ristiinan ja ristiinalaisten asioista siten, että lukijoiden on mukava ja innostava tarttua lehteen!
Hän sanoo uusien haasteiden pyörineen mielessä ”jo jonkun aikaa”.
– Tässä on nyt kuitenkin jo liki 15 vuotta takana paikallislehden puikoissa. Uudenlaista toimintaa on tässä valmisteltu ja vuoden vaihteen jälkeen sitten aloitellaan kunnolla uuden yritystoiminnan parissa. Kerrotaan tarkemmin sitten alkuvuodesta, mutta toki sen voi jo sanoa, että viestinnän parissa työt jatkuvat!
K-Market Ristiinan laajentunut aukioloaika on otettu innolla vastaan. S-market tarkastelee sunnuntain aukioloaikojaan keväällä.
Jari Taavitsainen haki sunnuntai-iltana glögiä ja joulutorttutarpeita, kun mahdollisuus oli vielä iltakuuden jälkeen. K-Market Ristiinan kauppias Tapio Martikainen on ollut tyytyväinen kaupan sunnuntai-iltojen myyntiin.
Olutta, sipsejä, glögiä, maitoa ja makkaraa. Sunnuntai-iltana K-market Ristiinan hihnalla liikkuu tiuhaan tahtiin pieniä ostoksia.
Sunnuntaista on tullut vähittäiskaupassa arkipäivien veroinen kauppapäivä. Sekä Ristiinan K-Marketin kauppias Tapio Martikainen että Osuuskauppa Suur-Savon marketkaupan johtaja Iiro Siponen kertovat, että sunnuntain myynti on tiistain ja keskiviikon tasolla.
– Suur-Savon S-marketeissa sunnuntaimyynti oli lokakuussa tiistaimyyntejä parempi, Siponen kertoo.
K-Market Ristiina laajensi aukioloaikojaan lokakuun alussa. Sunnuntaiaamuun lisättiin yksi tunti ja iltaan kaksi. Erityisesti iltakahdeksaan laajentunut aukioloaika on otettu hyvin vastaan.
– Esimerkiksi Pelloksen työntekijöiltä tuli viestiä, että kun vuoro loppuu sunnuntaina iltakuudelta, niin enää ei ehdi kauppaan. Nyt kauppaan ehtivät myös he, jotka palaavat viikonloppureissuilta kotiin Ristiinaan, Martikainen kertoo.
Martikainen toteaa, että sunnuntain aukioloaikojen lisääminen kannattaa, kun kauppiaat itse paiskivat hommia. Sunnuntain lisäksi K-Market lisäsi yhden tunnin myös lauantaiaamuun. Nyt paineita aukioloaikojen lisäämiselle ei enää ole.
– Kyllä nämä rupeavat riittämään, Martikainen naurahtaa keskellä sunnuntai-illan hulinaa.
Kauppiaiden ja asiakkaiden lisäksi laajempaan sunnuntaiaukioloon on oltu tyytyväisiä myös K-Marketin naapurissa.
– Ravintola Martasta kertoivat, että sunnuntai-iltaisin on ollut nyt heilläkin vilkkaampaa. Kun ihmiset lähtevät liikkeelle, niin he piipahtavat sielläkin, Martikainen kertoo.
Kesän ero huima
Ristiinassa kesä on kaupoille merkittävästi vilkkaampi kuin syksy ja talvi.
– S-market Ristiinassa heinäkuisen sunnuntain myynti on kolminkertainen lokakuiseen sunnuntaihin verraten. Ero on tosi raju mökkipitäjissä, Siponen kertoo tuoreita lukuja.
Suur-Savo on pannut merkille kilpailijan laajentaneen aukioloaikoja mutta heillä marketien tilannetta arvioidaan aina vuosi kerrallaan.
– Kesän kynnyksellä katsomme tarvittaessa tarkennuksia aukioloaikoihin, Siponen toteaa.
Martikainen ja Siponen kertovat, että kaupan alalla kritiikkiä sunnuntaiaukioloa kohtaan kuulee enää harvoin.
– Aiemmin moni saattoi sanoa, että en millään hinnalla tule sunnuntaina kauppaan. Mutta asenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat varmasti edelleen, Martikainen miettii.
Siponen toteaa, että ihmiset usein toteavat, että ehtiihän ne ostokset arkenakin mutta hyödyntävät kuitenkin sunnuntaiostosten mahdollisuutta, kun se on.
Juuri tällaisilla ostoksilla oli Jari Taavitsainen sunnuntai-iltana K-market Ristiinassa. Mahdollisuus saada glögiä ja joulutorttuja marraskuisen synkkänä iltana oli tuonut sunnuntaisin kaupassa käyntiä välttelevän miehen ostoksille.
– Olen sitä mieltä, että pärjättiinhän sitä ennenkin ilman sunnuntaista kaupassa käyntiä, ja pyrin sitä välttämään. Mutta olen hyödyntänyt sunnuntaiostosten mahdollisuutta aiemminkin. Nytkin oli hyvä, että kauppa oli auki, niin pääsi hakemaan tuotteita, Taavitsainen totesi.
Marjo Särkkä-Tirkkonen päätyi pohtimaan Ristiinan lukion erikoistumista. Hänestä Saimaa on upea alue, jonka ainutlaatuisuutta alueella ei vieläkään täysin ymmärretä.
Ristiinan matkailulukiota tulisi selvittää huolella, tuumivat asiaa esittäneet. He myös huomauttavat että kaupunki voisi ensin kehittää toimintaa matkailupainotteiseksi omalla päätöksellään, virallinen hakemus erikoislukioksi voitaisiin tehdä myöhemmin. Esimerkiksi reitit ”oikealle Saimaalle” ovat Ristiinasta avoinna aivan eri tavalla kuin kaupungin keskustasta. Arkistokuva / Niko Takala
Tänä päivänä pitää erikoistua, jotta olisi kiinnostava. Tätä pohti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, kun uutisointi Ristiinan lukion lakkauttamisaikeista alkoi.
– Pohdin ensimmäisenä sitä, että Mikkelin keskustan lukio ei ole profiloitunut oikein mitenkään, Ristiinan lukiosta aikoinaan ylioppilaaksi kirjoittanut Särkkä-Tirkkonen kertaa.
Särkkä-Tirkkosen pohdinnat koulutuksesta ja lukioista päättyivät lopulta niin, että hän teki alkukatsauksen Ristiinan lukion erikoistumisesta kestävään matkailuun ja luonnonvara-alalle. Hänen selvityksensä pohjalta Mikkelin kaupunginvaltuustolle jätettiin asiasta kaksi aloitetta edellisessä kokouksessa.
Kestävä matkailu kasvussa
Särkkä-Tirkkosen erityisalaa ovat elintarvikkeet, eli ruuan alkuperään liittyvät asiat.
– Se liittyy matkailuun olennaisesti, koska aina palataan siihen, että mitä erityistä tässä tietyssä alueessa on.
Työnsä puolesta Särkkä-Tirkkonen on matkustanut erilaisissa kongresseissa eri puolilla Eurooppaa.
– Jo vuosia siellä on puhuttu kestävästä matkailusta ja kaupungeista, joissa on liikaa turisteja. Suomenkin on tärkeää miettiä, että kenelle Suomea markkinoidaan. Kaikki pitää olla kestävällä pohjalla, ja siihen kaivataan asiantuntijuutta.
Kestävällä matkailulla tarkoitetaan matkailua, joka ottaa huomioon matkailun vaikutukset ympäristöön, paikalliseen luontoon ja ihmisten kulttuuriin.
Kun Särkkä-Tirkkonen puhuu Saimaasta, äänestä kuuluu into ja ylpeys.
– Saimaa on aivan erityinen. Jotenkin tässä on Mikkelissä klassinen ilmiö, että kun ollaan ihan asian äärellä, niin sitä ei huomata, Särkkä-Tirkkonen pohtii.
Hänestä Mikkelin pitäisi ottaa Saimaa vielä enemmän johtotähdekseen.
– Ristiina on Helsingistä katsoen lähin satama Saimaalle. Anttolan ja Ristiinan myötä Mikkeli on aidosti satamakaupunki syväväylineen – ja tätä ei hyödynnetä ollenkaan.
Särkkä-Tirkkonen kertoo, että hän ei ole yhtään poliittinen ihminen.
– Äänestän toki, mutta ensimmäistä kertaa katsoin nyt Ristiinan lukiokeskustelun takia kaupunginvaltuuston kokousta sekä kaupunginjohtajan videoblogin.
Erikoissuunnittelijaa harmittaa, jos aloite Ristiinan lukion erikoistumisesta otetaan vain oppilaitoksen pelastamisyrityksenä.
– Oikein harmittaa, että en tullut ajatelleeksi tätä aiemmin. Täällä pitäisi ajatella ikäluokkien pienentyessä, miten saamme houkuteltua opiskelijoita alueen ulkopuolelta.
Ristiinassa mahdollisuuksia
Särkkä-Tirkkonen lähti tutkimaan lukioasioita sillä oletuksella, että Suomessa on varmasti matkailuun erikoistunut lukio.
– Yllätyin, että matkailulukiota ei ole. Oletin, että Lapissa varmasti on. Jossain on painotuksia ja linjoja mutta tänä päivänä erikoistumisen pitää olla nimenomaan kestävä matkailu, Särkkä-Tirkkonen toteaa.
Hänestä Ristiinan puolesta puhuu moni asia. Särkkä-Tirkkonen toteaa, että maalaisjärjellä ajatellen kestävän matkailun ja luonnonvara-alan lukiolle ei ole parempaa paikkaa kuin Ristiina.
– Koko homman pitää lähteä realismista. Nyt ei pystytä esimerkiksi seiniin investoimaan. Ristiinassa siihen ei olisi tarvetta, vaan kaikki löytyy.
Särkkä-Tirkkonen luettelee, miten Ristiinassa on mahdollisuuksia jo olemassa olevalla verkostolla esimerkiksi luontomatkailuun ja historialliseen matkailuun.
– Mäntyharjun suuntaan yhteistyötä tekemällä saataisiin mukaan myös taidematkailua, Särkkä-Tirkkonen ideoi.
Länsi-Savossa 14. marraskuuta kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkinen totesi, että erityislukio kuuluisi keskustaan. Särkkä-Tirkkonen sanoo, että hän ei pysty asiaa täysin arvioimaan, koska ei tiedä tarpeeksi Mikkelin keskustan lukion olosuhteista.
– Mutta Ristiinasta on hyvin helppo päästä luontoon ja muille opintojen suorituspaikoille. Tuntuisi järkevältä, ettei kaikkea tarvitse opettaa vain teoriassa vaan opiskelijat pääsisivät tekemään käytännössä.
Yksi tällainen asia voisi olla esimerkiksi erilaiset vesistömatkailuun liittyvät kurssit.
– Lukiossa voi jo nyt suorittaa usein autokoulun, niin täällä voisi olla mahdollisuus laivurikursseihin.
Särkkä-Tirkkonen toteaa, että selvitys lukion erikoistumisesta pitää tehdä huolella ja ajan kanssa.
– Yksi iso kysymys on, että kyllähän tällainen vaatisi opettajilta orientoitumista. Mutta itse koen, että erikoistuminen voi antaa opettajille lisää intoa omaan opinalaan.
Kunta voi painottaa tiettyä alaa ensin itse
Mikkelin kaupunginvaltuustolle toisen valtuustoaloitteen Ristiinan lukion erikoistumisesta jätti ristiinalainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.) viiden muun ristiinalaisen ja suomenniemeläisen valtuutetun kanssa.
– Aloite tuli monen vuoden työn pohjalta. Ollaanhan Ristiinassa tehty hyvää työtä muun muassa sotahistorian ja kalliotaiteen eteen. Lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on vahvasti ollut mukana kehittämässä matkailun asioita eteenpäin Ristiinassa. Koulutus ja tutkimus on alueidemme vahvuus. Miksi niiden avulla ei kehitettäisi alueidemme elinvoimaa enemmän? Olkkonen miettii.
Olkkonen kertaa, että aloite lähtee nyt normaalille kierrokselle kaupunginhallitukseen, virkamiesvalmisteluun ja lautakuntaan. Lopulta asia tulee hallituksen kautta valtuustoon päätettäväksi.
– Valmistelu pitää tehdä huolella ja katsoa vuosia eteenpäin. Valmistelussa pitää olla mukana oppilaitoksia, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto sekä alueen yrityksiä ja Mikkelin matkailu, Olkkonen sanoo.
Toisen aloitteen asiasta teki perussuomalaisten Raimo Heinänen. Molemmissa aloitteissa esitettiin, että Mikkelin pitää hakea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityislukion lupaa. Luvan voi saada, jos kyseisen opetuspainotuksen tarve on valtakunnallinen. Tuolloin kunta saa valtiolta rahallista apua koulutuksen järjestämiseen.
Kunta voi myös päättää itse painottaa tiettyä alaa lukiokoulutuksessaan. Mielipidekirjoituksessaan Olkkonen, Pirjo Siiskonen ja Jari Valkonen toteavat, että Ristiinan lukiota voitaisiin ensin kehittää kunnan omalla päätöksellä, jonka jälkeen toiminnalle voisi hakea erikoistumislupaa.
Uusi tuloveroprosentti on Mikkelissä kaupunginhallituksen esityksen mukainen 22 prosenttia
Prosentuaalisesti eniten nousee kesämökkien kiinteistövero. Korotus on yli 30 prosenttia.
Mikkelin kaupunginvaltuusto kokoontui tämän viikon maanantaina päättämään muun muassa ensi vuoden veroprosenteista. Veroprosentit nousivat kautta linjan. Sekä tulovero- että kiinteistöveroprosenteista äänestettiin, mutta päätöksiksi tuli lopulta kaupunginhallituksen esittämät veroprosentit.
Valtuusto vahvisti vuoden 2020 veroprosenteiksi seuraavat: tuloveroprosentti 22,00 (vuonna 2019 20,50), sekä kiinteistöverot: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 (1,25), vakituinen asuinrakennus 0,62 (0,58), muu kuin vakituinen asuinrakennus (esim. kesämökki): 1,50 (1,15), voimalaitosrakennus 3,00 (2,75), yleishyödyllinen yhteisö 0,00 (0,00) ja rakentamaton rakennuspaikka 4,00 (3,30).
Asiasta käydyn keskustelun aikana Heikki Nykänen (kesk.) esitti saman puolueen valtuutettujen Jaakko Väänäsen ja Markku Kakriaisen kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain 21,50 prosenttiin. Valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti valtuutettu Jussi Marttisen (ps.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista 21,25 prosenttiin. Näistä vastaesitykseksi äänestettiin Nykäsen esitys äänin 32-3 (16 tyhjää). Nykäsen esitys hävisi pohjaesitykselle äänin 42-9.
Kiinteistöveroprosenttien osalta Jaakko Väänänen esitti Markku Kakriaisen kannattamana, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1,25 sekä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,25. Äänestyksessä Väänäsen esitys hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 42-9.
Jos veroprosenttien kasvua katsotaan prosentuaalisesti, niin eniten niistä nousi muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti. Korotus 1,15:stä 1,50:een on hieman yli 30 prosentin korotus. Vakituisen asuinrakennuksen korotus on noin seitsemän prosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan korotus on sekin melkoinen, liki 21,5 prosenttia.
Tuloveroprosentissa korotusta on noin 7,3 prosenttia.
Veteraanimerkkejä asennettiin kesän aikana kaikkiaan kymmeniin hautakiviin
Muun muassa Ilpo Hakulin (oik.) tämän vuoden keväällä pois nukkuneen isän Vilho Hakulin haudalle saatiin tammenlehvämerkki. Kaikkiaan veteraanimerkkejä on tämän vuoden aikana laitettu noin 30 hautakiveen. Viime perjantaina veteraanimerkki-hankkeen tilanteesta kertoivat Hannu Ahonen (vas.), Paavo Puhakka, Pentti Peltonen ja Veli Kovanen.
Ristiinan ja Suomenniemen Rintamaveteraanit ry tiedottivat tämän vuoden keväällä ristiinalaisille, että yhdistys hankkii Ristiinan ja Suomenniemen hautausmaille haudattujen veteraanien hautakiviin veteraanimerkkejä. Veteraanien omaiset tarttuivatkin aiheeseen melkoisen hyvin, sillä se poiki noin 30 yhteydenottoa.
– Hautakiviin on kiinnitetty nyt se kolmisenkymmentä rintamaveteraanimerkkiä, yleistä veteraanitunnusta eli tammenlehvämerkkiä, sotainvalidien merkkiä ja myös lottamerkkejä on laitettu, kertaa yhdistyksen puheenjohtaja Veli Kovanen.
Hän ja varapuheenjohtaja Hannu Ahonen sanovat, että hanke on otettu poikkeuksetta hyvin vastaan. Monella asia on ollut mielessä, mutta ei välttämättä ole oikein tiedetty kehen ottaa yhteyttä.
– Onhan siellä paljon edelleen hautakiviä, joissa henkilöiden syntymäajat viittaavat siihen, että merkin laittamiseen voisi olla edellytykset, Kovanen ja erityisesti sotainvalidien toiminnassa mukana ollut Paavo Puhakka pohtivat.
Merkkien tarpeesta voi edelleen ilmoittaa
Rintamaveteraaniyhdistys jatkaa edelleen vastaavaa toimintaa, ja niitä veteraanien omaisia, jotka haluavat näin jälkikäteen veteraanimerkin hautakiveen pyydetään ottamaan yhteyttä Ristiinan ja Suomenniemen Rintamaveteraanien puheenjohtaja Kovaseen (puh. 050 5726 533) tai varapuheenjohtaja Hannu Ahoseen (puh. 040 7622 288).
– Merkkejä on jo hankittu jonkun verran varastoon Ristiinan kiviveistämölle, mutta niitä hankitaan tilaustarpeen selvitessä keväällä lisää ja pyritään asentamaan hautakiviin jälleen kevään ja kesän aikana, Kovanen sanoo.
Veteraanijärjestö huolehtii merkin hankinnasta liittyvistä kustannuksista, Ristiinan Kiviveistämö puolestaan on luvannut tehdä merkkien kiinnityksen maksutta.
– Ei ne miehet siellä rintamallakaan tunteja laskeneet ja osallistuivat talkoisiin. Tämä nyt on pienintä mitä me voidaan tehdä, näkee Pentti Peltonen kiviveistämöltä.
Veli Kovanen toteaa, että merkkien merkitys on erityisesti siinä, että historiaa tehdään jatkossakin tunnetuksi.
– Itse ajattelen niin, että tämä työ on maksanut itsensä takaisin, kun joskus parin kymmenen vuoden päästä lapsi tai nuori kysyy että ”mikäs merkki tuo on?”. Kun hänelle sitten siihen vastataan, niin se on sitä perinne- ja historiatyötä. Muistutetaan tuleviakin sukupolvia siitä, että nämä miehet ja naiset puolustivat isänmaatamme.
Lukiolaiset mielenilmauksessa: ”Molemmat esillä olleet vaihtoehdot ovat suoraan sanottuna aivan paskoja!”
Mikkelin hallitustorilla nähtiin maanantaina Ristiinan lukion oppilaskunnan toimeenpanema mielenilmaus lukiokoulutuksen puolesta. Mielenilmauksen viesti oli, että Mikkelissä ei lukiokoulutuksesta pidä leikata enää yhtään enempää.
Tämän viikon maanantaina Mikkelin hallitustorilla nähtiin mielenilmaus lukiokoulutuksen puolesta. Mielenilmauksen olivat koordinoineet Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen opiskelijat oppilaskunnan hallituksen johdolla. Paikalle saapui mieltään ilmaisemaan noin sata nuorta sekä hieman vanhempaakin henkilöä, jotka halusivat puolustaa sekä lukion Ristiinan toimipisteen säilymistä, niin ylipäätään koulutusta.
Suurimmassa mielenilmauksessa kannetussa lakanassa oli teksti ”Vastakkainasettelun aika on ohi”.
– Me olemme täällä puolustamassa koko Mikkelin lukiokoulutusta. Haluamme, että Ristiinan toimipiste säilyy, mutta emme tietenkään halua että Mikkelin lukion kurssimäärää tai muuten toimintaa leikattaisiin. Mikkelissäkin kurssitarjotinta on jo leikattu ja esimerkiksi ryhmäkoot ovat suuria.
– Nythän on viranhaltijoiden taholta tuotu esille, että tilanne olisi muka joko tai. Eli että joko lakkautetaan Ristiinan toimipiste tai sitten leikataan merkittävästi keskustan toimipisteen toimintaa. Nämä molemmat esillä olleet vaihtoehdot ovat suoraan sanottuna aivan paskoja, ja ne laskisivat lukiokoulutuksen tasoa Mikkelissä huomattavasti! puhui painokkain sanankääntein Ristiinan lukiolainen Roosa Laakko megafoniin mielenilmauksessa.
– Me haluamme saada viestin päättäjille perille, että lukiokoulutuksesta on jo leikattu paljon, ja siitä ei pidä enää leikata. Nuorten niskaan ei voida kaataa sitä, että sote-kulut tai Mikkelin turhat investoinnit imevät kaikki rahat! Tällainen kohtelu vain ajaa meidät nuoret, tulevaisuuden veronmaksajat pois Mikkelistä.
Lukiolaisten yhdessä laatimassa puheenvuorossa tuotiin esille myös muun muassa se, että lukio pitää koko Ristiinaa elinvoimaisena. Lakkauttamisella saavuteltavat säästöt olisivat lukiolaisten mielestä ”olemattomat ja osin väärin lasketut”. Sitäkin kritisoitiin, että Mikkeli investoi keskusta-alueelle ja samalla kuihduttaa reuna-alueita.
– Lukio toimii Ristiinassa vahvassa yhteistyössä myös yhtenäiskoulun kanssa. Tilat ja opettajat ovat yhteiset, Laakko muistutti.
Puheenvuoron erilaisten koko porukan iskulauseiden välillä megafoniin käyttänyt ristiinalainen abiturientti Lotta Tuominen kritisoi kaupungin suunnalta tullutta välinpitämätöntä asennetta nuorten näkökulmille.
– Kovasti aina kannustetaan nuoria että ”osallistukaa ja vaikuttakaa”. Sitten kun me todella otetaan kantaa, niin on todella epäkannustavaa se, että nyt päättäjiä ei näytä kiinnostavan lainkaan mitä meillä on sanottavana.
Ristiinan lukion abiturientti Lotta Tuominen nosti esille ristiriidan. Nuorilta toivotaan osallistumista ja näkemyksiä, mutta sitten kun asiaa olisi, jää vaikutelma ettei heitä kuunnella.
Jarruja mielenilmaukselle viranhaltijoilta sekä keskustan oppilaskunnasta
Eikä ainakaan viranhaltijoiden taholta tähän mielenilmaukseenkaan varsinaisesti tullut kannustusta. Ristiinalaiset lukiolaiset näyttivät paikan päällä toimittajille viestiä, joka oli mielenilmauspäivän aamuna tullut kaikille Mikkelin lukion opettajille. Lukion rehtori Jari Tuomenpurolta oli tullut opettajille viesti, jossa eri lakikohtien ryydittämänä todettiin, että mielenilmaukseen osallistuville opiskelijoille tulee merkintä luvattomasta poissaolosta.
Tämä vielä on jotenkin nielty, mutta kun mielenilmauksen aikana nuoret saavat tiedon siitä, että Mikkelin lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja on maanantai-aamuna laittanut kaikille lukion Mikkelin toimipisteen opiskelijoille Wilman (koulun sisäinen tiedotuskanava) kautta viestin, jossa käytännössä kehotetaan keskustan toimipisteen opiskelijoita olemaan menemättä mielenilmaukseen, reaktiot ja ilmeet vaihtelevat epäuskosta vihastumiseen.
– Siis ei voi olla totta! todetaan useammastakin suusta. Paikalle kun oli kutsuttu, pyydetty ja toivottu myös keskustan toimipisteen opiskelijat, jotta yhdessä puolustettaisiin koko lukiokoulutusta.
Vähän myöhemmin tämäkin viesti päätyy myös Ristiinalaisen nähtäväksi. Siinä todetaan muun muassa: ”Ristiinalaisten pyyntö ”tulkaa mukaamme torille osoittamaan mieltä lukioleikkauksia ja Ristiinan toimipisteen lakkauttamista vastaan” on ajatuksena hyvä, mutta meidän keskustan opiskelijoina tulee ymmärtää, että osoittamalla mieltä saatamme antaa kaupungin johdolle kuvan, että vastustamme Ristiinan toimipisteen lakkauttamista, tosin sillä ehdolla, että meidän omasta lukiosta leikataan vaille 100 kurssia.” Viestin lopussa painotetaan, että näkemys on hänen omansa. Mielenilmauksessa paikalla olevia tämä ei oikein vakuuta. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että jos oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan asemassa oleva henkilö lähettää viestin kaikille opiskelijoille oppilaitoksen virallista tiedotuskanavaa käyttäen, niin kyse ei ole ”vain yksityisestä pohdiskelusta”.
Olipa näistä ”uhkailuista” huolimatta paikalle saapunut myös (ainakin) yksi henkilö myös lukion keskustan toimipisteestä.
– Eihän tällaista kiristystä voi hyväksyä ettei voisi osallistua tällaiseen mielenilmaukseen! Kun tässähän oli koko ajan ideana puolustaa koko lukiokoulutusta. Ja sitä paitsi, kaupungissa tarvitaan toinenkin lukio, muuten yhä harvempi pääsee ylioppilaaksi. Moni tarvitsee pienemmän koulun jo ympäristönä, ja vaihtoehto tarvitaan myös niille, jotka eivät keskiarvonsa myötä pääse keskustan toimipisteeseen, toteaa tämä mikkeliläinen henkilö, joka haluaa pysytellä nimettömänä.
Rehtori Tuomenpuro lieventää kantaansa asiaan myöhemmin, kun ainakin yksi ristiinalainen opiskelija on aiheesta tiedustellut. Luvattomien poissaolojen sijaan lopulliseksi merkinnäksi opiskelijoille jää merkintä ”koulun lupa”. Tähän hän oli päätynyt todettuaan, että aiemminkin mielenilmauksiin on voinut osallistua luvallisesti ja kun tällä mielenilmauksella puolustettiin nimenomaan lukiokoulutusta. Rehtorille ohje aiemmin opettajille lähetetyn viestin ja ohjeistuksen laittamisesta oli tullut ”ylemmältä taholta”. Tämä ylempi taho tarkoitti tässä tapauksessa sivistysjohtaja Virpi Siekkistä ja kaupunginlakimies Jukka Savolaista, selviää niin ikään myöhemmin, jälleen aktiivisten lukiolaisten kysymysten avulla.
Tilaisuus sai mukavasti medianäkyvyyttä. Juttua siitä tekivät Ristiinalaisen lisäksi ainakin Länsi-Savo, Yle Mikkeli ja Radio Mikkeli, jonka Mika Aro tässä haastattelee Oona Tuomista (vas.) ja Roosa Laakkoa mielenilmauksen tuoksinassa.
Vaikka postilakko päättyikin keskiviikkona, niin Ristiinalaisen jakelussa mennään poikkeustoimin vielä torstain 28.11. numeron osalta. Ristiinan taajamassa toimii varhaisjakelu, näköislehti on avoimesti luettavissa. Ristiinalainen ei ilmesty paperilehtenä Mikkelin alueen ulkopuolella.
Postilaatikot saivat olla melkoisen rauhassa, kun Postin jakelun oli lakossa. Lakko päättyi keskiviikkona, mutta lakosta on haittaa Ristiinalaisen asiakkaille vielä torstain 28.11. numeron osalta.
Juttua päivitettu ke 27.11.2019 tämänhetkisten tietojen ja tilanteiden pohjalta.
Maanantaina 11.11. alkanut ja keskiviikkon 27.11. päättynyt postilakko vaikutti myös Ristiinalaisen päätymiseen tilaajille. Lehti menee tilaajille poikkeustoimin vielä torstaina 28.11. ilmestyvän numeron osalta.
Lehti päätyy postilaatikkoihin ja –luukkuihin Mikkelin alueen niissä talouksissa, jotka ovat varhaisjakelun piirissä.
– Käytännössä tämä tarkoittaa taajamien alueita, joiden myötä tavoitamme yli puolet paperilehden tilaajistamme, kertoo Ristiinalaisen yrittäjä Niko Takala
Varhaisjakelun lisäksi Ristiinan K-marketista sekä S-marketista löytyy noutopisteet, joista Ristiinalaisen tilaajat voivat käydä hakemassa oman lehtensä. Noutopiste löytyy myös lehden toimituksen ulkopuolelta osoitteesta Brahentie 16 (liikekeskus Pankinkulman sisäpiha).
– Vaikka postilakko tosiaan loppui nyt, niin meidän oli tehtävä päätös tämn viikon jakelusta jo ennakkoon. Ja toisaalta, Postin yhteyshenkilömmekin sanoi tänään keskiviikkona pari tuntia lakon päättymisen jälkeen, että he eivät uskalla itsekään vielä luvata kuinka jakelutoiminnot lähtevät käyntiin. Näin saimme varmistettua ainakin selvästi suurimman osalle asiakkaistamme lehden saamisen.
– Mikkelin alueen ulkopuolella olevat paperilehden tilaajat eivät valitettavasti vieläkään saa lehteä. On tietysti todella harmillista asiakkaidemme kannalta, että näin on, mutta me emme voi itse korjata tilannetta, joka palautuu normaaliksi näillä näkymin vasta ensi viikolla, Takala harmittelee.
Suosittelemme näköislehteä
Ristiinalaisen näköislehti on edelleen luettavissa avoimesti Internetissä, ilman näköislehden tilaamista tai tunnusten luontia. Näköislehti löytyy osoitteesta www.ristiinalainen.fi, josta valitaan etusivun yläpalkista ”Näköislehti”, jonka jälkeen valikkoon aukeaa viimeaikaiset lehdet. Näköislehden lukeminen onnistuu helposti tietokoneella, tabletilla tai puhelimella.
– Näköislehden lukeminen vaatii tietysti hieman totuttelua, jos on pitkään paperilehteä lukenut. Mutta nyt tässä poikkeustilanteessa näköislehti on Mikkelin alueen ulkopuolella ainut vaihtoehto. Nyt sitä siis pystyy lukemaan maksutta, ja tutustumaan muutenkin tuotteeseen, Takala sanoo.
– Ja totta kai muutenkin suosittelemme näköislehteä etenkin kauempana Ristiinasta asuville asiakkaillemme. Heiltä on tullut jo pitkään palautetta, että lehti ei ole heillä kuin vasta perjantaina, jos silloinkaan. Näköislehti on lukijoiden luettavissa aina viimeistään ilmestymispäivän aamuna klo 10, yleensä jo heti aamuvarhaisella.
Ristiinalaisen toimituksen yhteystiedot:
p. 015 3373 560, toimitus@ristiinalainen.fi
yrittäjä Niko Takala:
p. 040 5928 747, niko.takala@ristiinalainen.fi
Juttua päivitettu ke 27.11.2019 tämänhetkisten tietojen ja tilanteiden pohjalta.
Petri Tikkanen vietti viikonloppuna ”omannäköisiään viisikymppisiä”
Petri Tikkanen vietti viisikymppisiään viime lauantaina Metsälinnassa. Ristiinalaisille hän on tuttu etenkin RiU:n puheenjohtajana ja Metsälinnan lavaisäntänä.
Juhlat oli hyvin meikäläisen näköiset. Ei vaan pönötetty ja pyöritelty lusikkaa kahvikupissa, vaan ohjelmaa riitti koko ajan! naurahtaa Petri Tikkanen, joka juhlisti viime lauantaina 50-vuotispäiviään.
Juhlat pidettiin luonnollisesti Metsälinnassa, onhan paikka ollut viimeiset vuodet Tikkaselle enemmin ja vähemmin toinen koti, kun hän on lavaa pyörittävän Ristiinan Urheilijoiden puheenjohtajana toiminut myös Metsälinnan lavaisäntänä.
– Kyllähän tänne menee kieltämättä paljon talkootyötunteja. Mutta ei sentään 100 tuntia viikossa, niin kuin eräässä lehdessä jossain vaiheessa kirjoitettiin! hän hymähtää.
– Tanssilavoilla ei ole ollut helppoa viime vuosina, mutta Metsälinnassa olemme onnistuneet pitämään kävijämäärät. Viime kesänä jopa kasvatimme niitä, joka oli kyllä ihan valtakunnallisestikin poikkeuksellista.
Tästä Tikkanen kiittää Metsälinnan äärimmäisen sitoutunutta talkooporukkaa, joka on työllään vaikuttanut siihen, että toimintaa on pystytty jatkuvasti kehittämään. Näin on päästy tilanteeseen, jossa on osoitettu sekä artisteille että tanssikävijöille, että talkoopohjaltakin asioita voi tehdä ammattimaisesti.
– Kieltämättä on tuntunut hyvältä, kun esimerkiksi Kyösti Mäkimattilan kaltainen artisti on meitä kehunut. Hän muun muassa sanoi viime kesänä yleisölle, että ”jos aiotte perustaa tanssilavan, niin täältä Metsälinnasta voitte kysyä vinkkiä miten asiat pitää hoitaa”!
”Päätöksenteosta tullut aluepolitiikkaa”
Työ paikallisten asioiden tekemiseen ei Tikkasella rajoitu RiU:n puheenjohtajuuteen (jota hän on muuten hoitanut jo 13 vuotta) ja lavaisännyyteen. Hän on ollut mukana myös politiikan sarallakin jo yli 20 vuotta. Ensin Mikkelissä yhden vajaan valtuustokauden ajan 1997 alkaen, ja sitten Ristiinassa vuodesta 2004 aina kuntaliitokseen saakka. Vuodesta 2013 demarivaikuttaja on ollut sitten mukana Mikkelin kaupungin päätöksenteossa.
– Olin Ristiinassa kunnanhallituksen jäsenenä sen viimeisen valtuustokauden ajan. Se oli itselle tietynlainen paikallispolitiikan ammattikorkeakoulu!
Tikkanen oli seitsemän vuotta sitten kuntaliitoksen puolella, ja on edelleen sitä mieltä, että liitoksesta seurasi Ristiinalle paljon hyvää.
– Kyllähän meillä oli esimerkiksi investointien osalta hyvin heikko tilanne itsenäisenä kuntana. Liitossopimukseen saatiin merkittäviä investointeja infraan ja peruskorjauksiin, jotka sitten saatiin varmaan osin suurempanakin Ristiinaan.
– Mutta kyllähän nämä viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että pelot palveluiden häviämisestä pitivät ainakin osin paikkansa. On tuntunut siltä, että sopimuskauden jälkeen päätöksenteosta on tullut enemmän aluepolitiikkaa. Monessa asiassa on jouduttu puolustamaan Ristiinan aluetta ja asioita. Juuri nyt tilanne on paha, on jäänyt sellainen kuvat että entisiä liitoskuntia halutaan kurmuuttaa, Tikkanen pudistelee päätään esimerkiksi Ristiinan lukion ja Suomenniemen kirjaston lakkauttamisaikeille.
Näiden mainittujen seikkojen lisäksi Tikkanen kummastelee myös esimerkiksi Kisakaaren lakkauttamisuhkaa sekä pitäjillä hyväksi koetun aluejohtokuntajärjestelmän (jonka varapuheenjohtaja Tikkanen Ristiinassa on) kyseenalaistamista.
Kiuruvedeltä Pellokselle
Petri Tikkanen on syntynyt vuonna 1969 Kiuruvedellä. Sieltä ei tosin nuoruuden kesävierailuja lukuun ottamatta muistikuvia ole, sillä perhe muutti Mikkeliin jo 1970.
– Kattilasillan ja Laajalammen kerrostalolähiöissä tuli vietettyä lapsuus, nuoruus ja osa varhaisaikuisuuttakin. En olisi silloin kyllä ikinä uskonut, että joskus vielä asun maalla! nykyisin Himalansaarella puolisonsa Jaanan kanssa asuva Tikkanen naurahtaa.
Lukion hän kävi Mikkelissä, Yo-merkonomin tutkinto jäi taskuun puolestaan Pieksämäellä. Työuran alku sujui lähiöravintolassa Mikkelissä. Kosketus urheiluseuratoimintaan tuli jo tuolloin, kaukalopalloa pelanneen Mustan Kissan puheenjohtajana.
– Sitten jossain vaiheessa rupesin miettimään, että ehkä sitä voisi jotain muutakin työtä tehdä. Työkkärissä neuvoivat että ”kaupallisen alan töitä on pääkaupunkiseudulla, että sinne vaan”. Itse en sinne halunnut lähteä. Yksi kaveri oli töissä Pelloksen tehtailla ja kyselin häneltä että olisikohan sieltä mahdollista löytää töitä.
– Kakkostehtaalta Kuismalan Juhani otti työhaastatteluun, ja sitten pääsin oppisopimuksella töihin. Taidettiin elää vuotta 2000. Aluksi siis työskentelin tuotannossa. 2008 tuli sitten työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun pesti tarjolle, jonka jälkeen on työsarkaa ollut sillä saralla, ynnää vuodesta 2014 työsuojeluasiantuntijan pestissä toimihenkilönä työskennellyt Tikkanen.
