Kesäravintola Varkaantaipaleen yrittäjänä toimiva Sampo Heiskanen on jo tässä vaiheessa kesää tyytyväinen mies.

– Kyllä uskaltaa selkeästi sanoa jo tässä vaiheessa, että kesä on ollut loistava! Totta kai minulla tiettyjä odotuksia oli paikan osalta, ja kyllä ne ovat aika lailla täyttyneet, Heiskanen myhäilee Varkaantaipaleen kesäterassilla kahvikupposen äärellä.

Kelit ovat luonnollisesti suuressa roolissa kesäpaikan kauden onnistumisessa. Tämäkin kesä on ollut välillä viileä ja sateinen ja viime viikkojenkin lämpimät kelit ovat saaneet kyytipojakseen epävakaista säätä välillä rankkoinekin kuuroineen.

– Jossain vaiheessa alkukesää sitten päätin, että ei taida hermot kestää säätiedotusten katsomista! Kun eihän ne kelit siitä mihinkään muutu, vaikka kuinka jännittäisi ja tuskailisi! Heiskanen naurahtaa.

– Mutta ei se tunnelmaa vie, vaikka olisi huonompikin keli. Esimerkiksi ensimmäinen meidän Pauliina Hintsasen vetämistä terassikaraokeista jouduttiin vetämään kovan sateen vuoksi sisällä, mutta ai että mikä meno oli!

Kun kesän sesonkipaikasta puhutaan, niin luonnollisesti kova menekki on ollut erilaisilla juomilla sekä jäätelöllä. Yrittäjä Sampo Heiskanen sanoo, että näiden lisäksi ruuan menekki on suorastaan yllättänyt.

– Esimerkiksi lounas on ollut tosi tykätty, sitä on mennyt hienosti. Arkisin meillä on pari päivää sama ruoka ja sitten viikonvaihteessa on tarjolla rosvopaistia, Varkaantaipaleella kun ollaan, Heiskanen virnistää.

Kaikkein kiireisimpänä hetkenä, eli juhannuksena, Varkaantaipaleessa oli töissä yli 10 henkeä vapaaehtoiset auttajat mukaan laskettuna. Normaali kesäarki pyörii kanavalla noin seitsemän tekijän voimin.

– Mukana on ihan tänne palkattuja uusia tekijöitä sekä sitten minulle jo ennestään tuttuja, myös lounaskahvila Katriinassa sekä ravintola Kivijalassa yrittäjänä toimiva Heiskanen ynnää.

Ensimmäinen kesä on ollut luonnollisesti myös oppimisen ja pohtimisen paikka. Heiskanen sanookin, että ensi kesää ajatellen on jo jonkun verran ajatuksia muhimassa.

– Terassille olisi hyvä saada toinen juomien myyntipiste. Ja ulkona voisi olla myös jäätelönmyyntiä, näin saataisiin homma pyörimään jouhevammin.

– Ja vaikka nytkin on tapahtumia monenlaisia, niin niitä olisi tarkoitus vielä enemmän ottaa. Varsinkin bändejä, jotta saataisiin tuota hallia hyödynnettyä paremmin, yrittäjä pohtii.

Loppukesästä hallitila on käytössä muutamina bändi-iltoina, jotka päättyvät kunnon rock ’n’ rollin räimeeseen, kun lauantaina 26.8. Venetsialaisissa kausi Varkaantaipaleella päättyy vilkkaaseen ohjelmaan sekä Turo’s Hevi Geen keikkaan. Tapahtumaa on luvassa jo tämän viikon lauantaina, kun päivällä ohjelmassa on Janne Auvisen meklaroima huutokauppa ja illalla musiikista vastaa trubaduuri Jari Valjakka.

Oheispalveluina pizzajettiä ja kanootinvuokrausta

Varkaantaipaleen kesäravintolan ”kylkeen” on saatu jo tälle kesälle mukavasti myös toinen toisiaan tukevia palveluita. Heikki Väisäsen kipparoima Rib-Saimaa -vene ajaa risteilyitä ja tilausajoja tänä kesänä osin Varkaantaipaleelta käsin. Väisänen tarjoaa palveluna myös pizza-jetti -kuljetuspalvelua, eli hän kuljettaa Varkaantaipaleelta tilattuja pizzoja asiakkaille vaikkapa mökeille.

– Muutamana päivänä niitä olen ajellut. Mitään vakituista päivystystä tässä ei ole, mutta aina kannattaa kysyä sekä tsekata Rib-Saimaan verkkosivut sekä Facebook, niin saa ajan tasaista tietoa. Aina kun olen paikalla tässä tai tuossa ihan lähellä sijaitsevalla mökilläni, niin palvelu on saatavilla.

– Tässä Varkaantaipaleella ollaan lähipäivistä ainakin pe 21.7. sekä sitten ma 24.7., ke 26. ja to 27.7. Mutta muinakin päivinä voi tosiaan kysyä. Ja jos on mitä vaan ideoita vesikuljetuksiin liittyen, niin kannattaa ehdottaa ja tiedustella! Väisänen rohkaisee.

Varkaantaipaleelta voi myös vuokrata kanootteja ja kajakkeja. Korppivuori Adventures ja Mikael Torppa on aiemmin toiminut lähinnä Otavasta käsin, Puulalla.

– Nyt sitten ollaan myös täällä. Päätuote ovat nuo melontavälineet, mutta kauttani järjestyy käytännössä kaikki retkeilyvälineet makuupusseja myöten.

Torppa ohjeistaa, että välineiden varaus ja maksaminen tapahtuu korppivuori.fi -verkkosivujen kautta. Välineet saa ja ne tulee palauttaa ravintolan avoinnaoloaikojen puitteissa.

Lisätietoja:

varkaantaipale.fi

ribsaimaa.fi

korppivuori.fi

Niko Takala

Palokuntanuoret leireilevät Heimarissa lauantaihin saakka. 

Sataa. Ripotellen, kaatamalla, tihutellen, kissojen ja koirien kanssa. Esterikin saattaa tulla jollekin mieleen. Sunnuntaina ja maanantaina Suomen kesä näytti, millaisia sateita sitä saattaakaan tulla. Samaan aikaan Heimarissa pystytettiin Itä-Suomen palokuntanuorten Kepa 30 -kesäleiri.

– Nukuttiin huonosti. Mä en nukkunut ollenkaan, kun tuli vettä ja patjat tulvi. Mutta ei se mitään, se kuivaa nopeasti, kertoo maanantain sateen keskellä ensimmäisestä leiriyöstä ristiinalainen Aati Hokkanen.

Taustalla ristiinalaisten kahden puolijoukkueteltan kaminoiden piipuista nousee savua. Puuta on poltettava, että teltat ja varusteet pysyvät sateessa edes sinnepäin kuivina.

Hokkanen ja Väinö Kontinen ovat juuri harjoitelleet alkusammutusta. Se oli Ristiinan nuoriso-osaston harjoituksista jo vähän tuttua. Leirillä he kertovat olevan kivaa, koska oppii kaikkea uutta.

– Kivointa on kaverit ja uiminen, ja minigolf ja frisbeegolf, kaksikko luettelee.

Maanantaina Kontinen odotti loppuleiriltä sitä, että kiva fiilis jatkuu. Hokkasen mielessä oli jo vähän, että olisikohan tulossa myös leirikaste.

Hotelli Heimarin ympäristössä leireilee lauantaihin saakka noin 180 palokuntalaista Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilta.

– Täällä opetellaan palokuntataitoja, eli esimerkiksi hälytystehtävissä tarvittavia taitoja. Sitten on yleisiä kansalaistaitoja, leireilyjuttuja ja totta kai leikkiä, liikuntaa, uimista ja saunomista, kertoo leiristä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinaattori Heli Kari.

Kuten palokuntaharrastuksessa yleensäkin, leirilläkin opitaan asioita omaan ikään sopivalla tavalla.

– Aloitetaan laastareista ja edetään jo sinne vaativampaan hengenpelastukseen. 16 vuotta täyttäneet suorittavat leirillä pelastustoiminnan peruskurssia, mikä on ensimmäinen virallinen kurssi, joka pätevöittää kohti hälytystoimintaa, Kari kertoo.

Virallisempien koulutusosioiden lisäksi leirillä vierailee myös Aino-laiva ja vapaa-ajalla on käytössä muun muassa sup-lautoja ja muita välineitä.

– Kahtena iltana on yöseikkailu ja olen vähän kuullut, että he meinaavat käyttää lähisaarta. Ja totta kai meillä on myös kunnon leiridisko. Se kuuluu varmaan Ristiinan kylälle saakka, Kari naurahtaa.

Palokuntanuoret leireilevät valtakunnallisesti aina neljän vuoden välein. Muina vuosina leireillään omalla alueella. Ensi vuonna Itä-Suomen leiri on Pohjois-Karjalassa, sitten on Pohjois-Savon vuoro ja sen jälkeen taas suurleiri.

– Meilläkin näkyvät koronavuodet, eli tällä leirillä on melkein sata henkeä vähemmän kuin ennen koronaa, Kari kertoo.

Mutta uudet sukupolvet ovat jo kasvamassa leirielämään. Heimarissa nuorin on puolivuotias ja minitiimissä leireilee monen ikäisiä.

– Heillä on omat touhunsa, ja leiripäivään kuuluu totta kai päiväunet, Kari kertoo.

Elina Alanne

UPM Plywood on saanut päätökseen toukokuussa käynnistyneet Suomen tehtaiden, pääkonttoritoimintojen ja funktioiden toimihenkilöitä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelut koskivat organisaation uudistamista ja toimintojen sopeuttamista vastaamaan pienentynyttä tuotantokapasiteettia ja heikentyvää markkinatilannetta. Samalla yhtiö panostaa digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Nämä toimenpiteet vähentävät yhteensä 28 tehtävää UPM Plywoodin toimipisteissä Suomessa. Yksi toimipisteistä on Pelloksen tehtaat.

UPM kertoo tiedotteessa, että se tarjoaa tukea niille, joita henkilöstövähennykset koskettavat. Muutosturva sisältää uudelleentyöllistymiseen tähtääviä palveluita ja koulutusta.

Kolmessa päivässä leiriläisistä kuoriutui taitavia purjehtijoita.

Pökkäänlahden pinta kimmeltää tasaisena aamuauringossa. Lomalaisille sää oli viime viikolla upea, mutta veneilyleiriläisille se oli välillä vähän liiankin tyyni.

Mutta sen verran tuulen virettä löytyi perjantainakin, että Ristiinan Pursiseuran leirille osallistuneet lapset saavat jollansa hienosti liikkeelle. Leirin ohjaajat Iiro Jaakonsaari ja Jari Hamström ohjeistavat jollailijoita moottoriveneestä termeillä, jotka menevät maakravulta pahasti ohi ymmärryksen. Kolmantena leiripäivänä termit ovat leiriläisille kuitenkin jo niin tuttuja, että he toimivat sujuvasti annettujen ohjeiden mukaisesti.

– Ensimmäisenä harjoittelimme sen, että he osaavat itsenäisesti laittaa veneen purjehduskuntoon. Siinä samalla opettelimme veneen osien nimet ja niiden merkityksen, Jaakonsaari kertoo.

Vesillä opeteltiin veneen ohjaus ja tuulella liikkuminen.

– Ja itsenäinen rantautuminen, eli miten veneellä saavutaan ehjänä laituriin, Hamström lisää.

Niinä hetkinä, kun sää oli oikein tyyni, oli hyvä opetella rannalla tärkeimpiä veneilijän solmuja sekä veneilysääntöjä.

– Opettelimme merimerkit ja kävimme moottoriveneellä ajamassa laivaväylää ja bongaamassa merkkejä. Harjoittelimme myös moottoriveneen käsittelyä ja poijun avulla tarkkuusajoa. Jokainen sai antaa veneen keulalla poijulle pusun. Siinä oppii hallitsemaan veneen lähestymisnopeuden, leirin ohjaajat kertovat.

Pursiseuran leirillä saikin hyvän pohjan yleisimmistä veneilyssä tarvittavista taidoista. Liikkuu sitten vesillä purjeella tai moottorilla, on tärkeää tietää, miten vesillä käyttäydytään.

Leiriläiset Joona Puhakka, Leevi Kolmisoppi, Eerik Minkkinen, Topi Kinnunen ja Emma Halttunen toteavat, että kivaa on ollut ja uusia taitoja opittiin paljon. Jollekin veneily oli tuttua mutta jollapurjehduksessa kaikki olivat ensikertalaisia. Leiriläiset olivat Ristiinasta ja Suomenniemeltä sekä Halttunen Vantaalta.

– Vietän täällä isovanhempieni kanssa aikaa ja äiti sai jostain päähänsä laittaa minut tänne leirille. On ollut kivaa, varsinkin se purjehtiminen, Halttunen kertoo.

Kerta veden äärellä ollaan ja sääkin suosi, leirillä toki myös uitiin ja suppailtiin.

– Tänään vielä taidamme harjoitella, miten toimia, jos jolla kaatuu. Se on hyvä osata, niin ei tule hätä, jos niin oikeasti joskus tapahtuu. Pääsevätpähän leiriläiset samalla uimaan, ohjaajat pohtivat auringon paisteessa perjantaina.

Elina Alanne

Linnaniemen keskiajassa on tänä vuonna lapsille muun muassa pikku ketun sirkusta ja pehmomiekkailua. 

Linnaniemen keskiaika järjestetään tulevana lauantaina Ristiinassa jo viidettä kertaa. Ensimmäinen tapahtumakerta oli 2018, vuosi 2020 jäi väliin (ette ikinä arvaa mistä syystä). Tapahtuma nähdään tutusti kirkonmäen ja kesäteatterin välisellä alueella.

– Tällä kertaa tiivistimme tapahtuma-aluetta hieman. Vanha urheilukenttä ei ainakaan tällä kertaa ole mukana tapahtuma-alueessa. Aiemmin on saattanut olla vaikkapa sieltä kentältä hankala tietää, milloin teatterin lavalla musisoidaan, tai päinvastoin. Nyt on esimerkiksi taistelunäytökset tuossa Gränna-talon viereisellä aukiolla, kertoo tapahtumaa järjestävän Linnaniemi ry:n puheenjohtaja Ville Hokkanen.

Ohjelmassa on tutusti Medieval Fight Club Lappeenrannan taistelunäytösten lisäksi musiikkia, keskiaikamarkkinat, sirkusta, pehmomiekkailua, keppihevosrata, sekä tietenkin teemaan sopivaa ruokaa!

Musiikista tapahtumassa vastaa tällä kertaa Härkätien Leikarit, jotka olivat Linnaniemessä esiintymässä myös vuonna 2019. Härkätien Leikarit on keskiaikaista markkinamusiikkia soittava yhtye, jonka ohjelmistosta löytyy musiikkia eri puolilta Eurooppaa.

Markkinamyyjien kojut pystytetään tällä kertaa pääosin Linnantien varteen.

– Myyjiä on tulossa varsin mukavasti, reilusti parikymmentä on ilmoittautunut. Ja sitten tietysti vielä nuo ruokapaikat lisäksi. Varmasti saadaan hyvä markkinahumu päälle, kun aluekin on aiempaa tiiviimpi, Hokkanen uumoilee.

Pehmomiekkailu ja keppihevosrata ovat koko päivän ajan avoimesti käytettävissä. Niin, ja liikkuupa alueella edellisiltä vuosilta tuttu noidanmetsästäjä Karl Toffel. Joten jos olet noita, niin kannattaa pitää varansa tapahtuman aikaan! Aiemmilta vuosilta tosin on tehty havaintoja, jotka viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että tämä noidanmetsästäjä on vaarallinen vain itselleen…

Pikku ketun sirkus puolestaan vetää lapsille ja lapsenmielisille sirkuskoulua keskiaikaisella teemalla.

Järjestäjät toistavat edellisvuosien tapaan, että paikallisten toivotaan saapuvan paikalle kävellen tai pyöräillen, sillä tapahtuman käytössä on vain hyvin rajallinen määrä pysäköintipaikkoja. Linnantie on poikki kirkonmäen ja Gränna-talon väliltä, joten esimerkiksi hautausmaalle ja Linnaniemeen autoliikenne kulkee Muurikintien kautta.

Niko Takala

Linnaniemen keskiaika Ristiinassa la 17.6. klo 10-16. Liput 10 eur, lapset alle 18-v maksutta. Lisätietoa www.linnaniemenkeskiaika.fi.

Palveluiden uudistamisesta voi nyt kuka tahansa kertoa mielipiteensä Eloisan nettisivun kautta. 

Etelä-Savon hyvinvointialue ehdottaa laajoja leikkauksia perusterveydenhuollon palveluverkkoon. Yksi menettäjistä olisi Ristiina, jonka hyvinvointiasema loppuisi. Laajan palvelutarjonnan sote-keskus palvelisi Etelä-Savossa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Lisäksi sote-asemat jäisivät Mäntyharjuun, Juvalle, Kangasniemelle ja Puumalaan.

Muilla paikkakunnilla voisi toimia sote-piste, jossa alueen palvelutarpeesta riippuen annettaisiin sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän, palvelukoordinaattorin ja lääkärin palveluja. Toinen vaihtoehto on, että pienemmissä kunnissa tai paikkakunnilla ei olisi myöskään sote-pistettä vaan liikkuvat palvelut.

Eloisa esitteli palvelujen uudistamisen suunnitelmaansa medioille keskiviikkona. Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä korostaa, että mitään ei ole päätetty vaan nyt asioista toivotaan lausuntoja ja uusia avauksia.

Eloisan terveyspalvelujen johtaja Kimmo Kuosmanen kertoo, että sote-piste voi jatkaa paikkakunnilla osana muuta Eloisan palveluntarjontaa.

– Malli voi olla, että liikkuva palvelu, kuten sairaanhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja käy viikoittain paikkakunnalla.

Myös Seppälä korostaa, että mahdollinen hyvinvointiaseman loppuminen ei monella Etelä-Savon paikkakunnalla tarkoita sitä, että mitään Eloisan palvelua ei jäisi paikkakunnalle.

– Meillä on paljon toimintaa, kuten palvelukeskuksia ja kotihoitoa alueilla. Palveluita yhdistetään näihin yksiköihin, Seppälä sanoo.

Kuosmanen sanoo, että esimerkiksi laboratoriopalveluita pitää arvioida yhteistyössä palvelun tuottajan, eli Islabin kanssa.

Suunnitelmassa mainitaan myös vähennyksiä ensihoitoyksiköistä. Ristiinassa toimii 24/7 ensihoitoyksikkö. Kuosmanen toteaa, että ehdotuksia siitä, mistä ensihoitoyksikköjä vähennettäisiin, ei ole tehty.

– Tämähän on pitkälti myös arvokeskustelu. Kaikki ymmärtää, että mahdolliset yksiköiden vähentämiset nostavat myös riskitasoa, Kuosmanen sanoo.

Seppälä korostaa, että ensihoitoyksiköt eivät useinkaan ole niin sanotuilla omilla paikkakunnillaan kuin vuoroa vaihdettaessa.

– Kuntakohtaisuus ensihoitoyksiköissä on poistunut jo kauan sitten. Nykyään katsotaan kokonaisresurssia. Esimerkiksi Ristiinan yksikkö voi olla koko vuoron siirtokuljetuksella Helsingissä. Kenttäjohtaja siirtää yksiköitä koko ajan alueella tarpeen mukaan, Seppälä muistuttaa.

Aluevaltuutetut ovat tarkastelleet palvelusuunnitelmaa tiistaina. Nyt virkajohdon valmistelusta syntyneet alustavat linjaukset vaihtoehtoineen lähtevät laajalle lausunto- ja kuulemiskierrokselle, jonka jälkeen aluehallitus valmistelee esityksen valtuustolle syyskuussa. Eloisan valtuusto tekee päätöksen palvelujen tuotantosuunnitelmasta syksyllä.

Suunnitelmaan voi kuka tahansa ottaa nyt kantaa Eloisan nettisivujen kautta.

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä toteaa, että kritiikki on varmasti suurta ja nyt toivotaan keskusteluja ja myös uusia vaihtoehtoisia avauksia.

– Toivomme palautetta ja ideointia, Seppälä toteaa.

Palveluverkon muutosten takana on kaksi suurta syytä. Ensinnäkin hyvinvointialueen talous näyttää tälle vuodelle yli 40 miljoonan alijäämää.

– Valtion rahoitus elää koko ajan, joten ihan luotettavia lukuja on vaikea saada. Mutta lähdemme siitä, että taloutta on sopeutettava tänä vuonna 10 miljoonalla, ensi vuonna 20 miljoonalla ja vuonna 2025 20 miljoonalla. Ja tämänkin jälkeen toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta pitää jatkaa, toteaa konsernipalvelujen johtaja Sami Sipilä.

Toinen iso tarve muutoksiin on huono henkilöstötilanne. Eloisalla on jo nyt voimakas henkilöstöpula, joka Etelä-Savon ikärakenteen takia muuttuu koko ajan hankalammaksi.

– Vaikka meillä olisi rajattomasti rahaa, niin emme todennäköisesti saisi tarpeeksi henkilöstöä. Siksi myös digitaalisten palveluiden kehittäminen on tärkeää, Sipilä sanoo.

Elina Alanne

Ristiinan Reko pyörii kesällä kahden viikon välein.

Moni Reko-rengas on ollut viime aikoina hieman taannehtivassa tilassa.

Ristiinan Rekoa luotsaava Hanna Lokonen toteaa, että taantumusta on ollut nähtävissä yleisemmin.

– Esimerkiksi Mäntyharjussa toiminta hiipui paljon. Osansa on varmasti yleisellä taloustilanteella. Näillä seuduilla vaikuttaa myös, että ihmiset olivat korona-aikaan monta kesää mökeillä. Viime kesänä mökkiläisten määrä kuitenkin jo väheni, kun pääsi muuallekin, Lokonen kertoo.

Vapaa-ajanasukkaat ovat Rekoissa iso asiakaskunta, koska toiminta on heille usein Etelä-Suomesta tuttua. Reko-renkaissa kuluttajat tilaavat ja ostavat ruokaa suoraan tuottajilta. Tilaukset tehdään ennakkoon Facebookissa. Lokonen harmittelee, että Rekojen notkahduksen vuoksi Ristiinassa kehitetty Satoja-nettipalvelu ei lähtenyt lentoon.

Uuden kesän kynnyksellä Lokonen uskoo kuitenkin edelleen toimintaan ja kysyntään.

– Toisaaltahan ihmisten kuluttajatietoisuus on viime vuosina lisääntynyt. Se on vain huono kierre Rekossa, jos ei ole ostajia, niin sitten tuottajatkin jäävät pois.

Ristiinan Reko pyörii kesällä kahden viikon välein. Mukaan on nyt saatu myös uusia tuottajia.

– Kananmunia on kysytty paljon, kun Kuvalan tila jäi tulipalon jälkeen pois. Nyt saatiin Mäntyharjusta mukaan Huurreoksan tila. Lisäksi meillä on uusi mylläri, joka myy viljatuotteita ja hänellä oli jo myös taimia myynnissä.

Lokonen kertoo, että hänellä on koko ajan silmät auki, että mukaan saisi lisääkin uusia tuottajia.

– Rekossahan voi myydä kuka vaan! Ristiinassa esimerkiksi Päivi Engberg on jo pitkään leiponut karjalanpiirakoita ja muita leivonnaisia. Jostain Rekosta bongasin, että nuorten porukka oli tehnyt vastoja ja möi niitä. Siinä olisi jollekin hyvä bisnesidea, Lokonen vinkkaa.

Seuraava jako Ristiinassa on 15. kesäkuuta. Juhannusviikolla on ylimääräinen kauppapäivä keskiviikkona 21.6.

Elina Alanne

Näin Reko-rengas toimii

Reko Ristiina löytyy Facebookista.

Suljettuun ryhmään pitää pyrkiä itse.

Ennen Reko-jakopäivää tuottajat avaavat ryhmässä oman tarjontansa, hinnat ja maksutavat.

Tuottajat kertovat Facebook-ryhmässä myös perusasiat omasta toiminnastaan.

Ostajat tilaavat haluamansa tuotteet ja sitoutuvat lunastamaan tuotteet sovittuna ajankohtana.

Ostaja voi itse päättää, milloin osallistuu, eli jokaisella kerralla ei tarvitse tilata.

Tuottaja on itse vastuussa kaikista viranomaisvelvoitteista, hygieniasäädöksistä, veroista ja maksuista.

Reko-nimi tulee sanoista Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista.

Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin.

Metsäpalovaroitus on voimassa Etelä-Savossa mutta kahdesta ennallistamispoltosta ei kannata ilmoittaa hätäkeskukseen. 

Etelä-Savon pelastuslaitos on saanut tiistaina useita ilmoituksia savusta Mikkelin seudulla. Savun syynä on kulotus, pelastuslaitos tiedottaa.

Otavan suunnalla Tuusjärven itärannalla on käynnissä hallittu metsämaan kulotus Tuustaipaleentien ja Pylkkäläntien risteysalueella. Kulotuspaikka on noin 20 kilometriä Mikkelistä etelään, ja tuuli tuo savun hajua Mikkelin keskustaan asti.

Tiistaina on tulossa myös kulotus Repoveden Valkjärvellä.

Pelastuslaitos tiedottaa, että lievästä savun hajusta ei kannata tiistaina 13. kesäkuuta tehdä ilmoituksia hätäkeskukseen. Pistemäisestä runsaasta savun muodostuksesta on kuitenkin hyvä ilmoittaa hätäkeskukselle. Maasto on erittäin kuivaa ja metsäpalovaroitus on voimassa, maastopalon syttymisriski on siis erittäin korkea. Avotulen tekeminen on kielletty.

Metsähallitus tiedottaa, että Repoveden Valkjärvellä, Kuismantien varressa, ennallistetaan metsää ennallistamispoltolla tiistaina 13. kesäkuuta. UPM:n hallinnoiman Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueella sijaitseva metsä on varttunutta, hyvin tiheää ja luontoarvoiltaan yksipuolista entistä talousmetsää. Ennallistamispolttoala valmisteltiin maaliskuussa 2022 ja polttopäiväksi vahvistui tiistai 13.6. Hallittujen metsäalueiden polttojen avulla parannetaan alueen luonnonsuojelullisia arvoja.

Metsäpalot ovat aina olleet oleellinen ja erittäin tärkeä osa metsäluontoa, Metsähallitus toteaa tiedotteessa.

– Palanut puuaines on tärkeä elinympäristö monille lahottajasienille ja hyönteisille, joiden kannat ovat taantuneet tehokkaan palontorjunnan takia. Ennallistamispolton tavoitteena on aina metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, ja poltot suunnitellaan ja toteutetaan turvallisuus edellä, kertoo tiedotteessa luonnonsuojelun asiantuntija Aurora Prättälä Metsähallituksesta.

Metsähallitus ja UPM toteuttavat poltot yhteistyössä.

Maaliskuussa 2022 Valkjärven polttoalueelle tehtiin valmistelevat hakkuut, jotka vähentävät palokuormaa ylitiheässä istutusmetsässä. Alue myös kuivuu paremmin, kun puustoa harvennetaan ja alikasvos on raivattu. Samalla alueen ympärille raivattiin palokäytävä, jonka tehtävä on auttaa palon hallinnassa. Toukokuussa 2023 palokäytävää avattiin vielä kaivamalla, ja alue tarkistettiin huolellisesti lintujen pesien varalta. Yleisesti ottaen raivatut polttoalueet eivät ole houkuttelevia pesintäpaikkoja linnuille.

Poltettavaksi valitaan alueita, jotka hyötyvät siitä eniten. Siksi polttoja tehdään usein entisissä talousmetsissä. Varsinainen polttopäivä määrittyy aina olosuhteiden, kuten tuulen, sateiden ja maaston kuivuuden mukaan. Tällä hetkellä maasto on kuivaa, eli voimassa on metsäpalovaroitus. Yleensä poltto pyritään järjestämään heti alkukesästä, kuten nytkin, jolloin kasvillisuus ei ole vielä kovin rehevää.

Osa palaneista puista kuolee heti tai myöhemmin, osa jää kasvamaan. Maahan jää usein palamattomia alueita.

– Palossa hiiltyvä puuaines on tärkeä elinympäristö monille uhanalaisille lajeille, kuten kääville ja hyönteisille. Tiheän, yksilajisen metsän tilalle tulee valoa ja tilaa. Paloalueille kehittyy usein luontaisesti paljon lehtipuustoa, mikä monipuolistaa puustoa. Paloalueilla tehdään myös seurantaa ja tutkimusta, Prättälä valottaa tiedotteessa.

Tiistaina 13.6. Sukeltajaniemen tulentekopaikan ja Valkjärven varausleirialueen välinen osuus Kaakkurinkierroksesta on suljettu. Myös Kivisilmäntie on suljettu liikenteeltä polttoalueen kohdalta turvallisuussyistä.

Veneiden tankkausmahdollisuudet Yövedellä muuttuivat surkeiksi, kun sekä Kallioniemessä että Katrillissa loppui tankkaustoiminta. Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoo, että kaupunki on talven ja kevään aikana aktiivisesti yrittänyt hakea asiaan ratkaisua mutta positiivista kerrottavaa veneilijöille ei ole.

– Olemme hakeneet vaihtoehtoja mutta kyllä se hyvin hankalaa on ollut. Polttoaineen myynti on niin heikkokatteista, että sillä ei yksin elä. Siksi pitäisi löytää yrittäjä, jonka kokonaisuuteen se sopisi, Riihelä sanoo.

Hän toteaa, että Kallioniemen lisäksi kaupunki on kartoittanut laajemminkin alueen palveluita ja yritystoimintaa venetankkaus mielessä. Kallioniemeen haettiin keväällä yrittäjää, mutta sitä ei löytynyt.

– Täksi kesäksi tankkausasian ratkeaminen on epätodennäköistä mutta tavalla tai toisella se on ajastaan pystyttävä ratkaisemaan. Asiaan liittyy myös ympäristölupa ja isot investoinnit, Riihelä sanoo.

Virallista tankkauspistettä hän pitää tärkeänä kahdesta syystä. Ensinnäkin veneilymatkailu on alueella tärkeää ja tuo yrityksiin toimintaa.

– Jos ei saa polttoainetta, ei veneitä nähdä tällä suunnalla. Toinen tärkeä asia on ympäristö. Kun veneitä tankataan laitureissa kanistereilla, on iso todennäköisyys, että siitä karkaa vähän myös luontoon. Pistoolilla tankatessa nämä asiat on huolehdittu ja ympäristökuormaa ei niin synny.

Veneilijöiden parissa tankkauspisteasiassa on avuksi toivottu Osuuskauppa Suur-Savoa, joka avasi ensimmäisen veneasemansa Savonlinnaan viime kesänä. Toimialajohtaja Kai Nurmi kertoo, että kokemukset Savonlinnasta ovat positiivisia.

– Tässä kohtaa meillä ei ole veneasemia suunnitteilla mutta toki yleisesti sanoen koko ajan selvitämme eri mahdollisuuksia. Katselemme alueita ja jos mahdollisuuksia tulee, niin olemme kiinnostuneita, Nurmi sanoo.

Myös hän muistuttaa, että tankkauspisteen aloittaminen on aina pidempi hanke.

– Se vaatii erilaisia lupia ja mahdollisesti myös maaperätutkimuksia. Savonlinnassa aloittaminen oli suurin piirtein vuoden prosessi, Nurmi sanoo.

Elina Alanne

Juttu on julkaistu Ristiinalaisen kesälehdessä. Lue se näköislehtenä täältä. 

Kesä alkaa vilkkaalla tapahtumaviikonlopulla Ristiinassa.

Perjantaina voi päästä kivaan viikonlopputunnelmaan, kun Mikkelin Musiikkijuhlien On the Move! -oheisohjelmisto saapuu Ristiinan S-marketiin.  Yhteistyössä Osuuskauppa Suur-Savon kanssa toteutettavassa konsertissa esiintyvät Duo Lauri Ronimus & Jarno Hopponen. Soitto soi kaupassa kello 14 alkaen.

Lauantaina molemmat Ristiinan kaupat ovat täynnä tapahtumia, kun vietetään kyläkauppapäivää. K-Marketissa ohjelmaa on 11–14. Paikalla on muun muassa pomppulinna, grillimakkaratarjoilua ja munkkikahvit. Paikalla voi osallistua Apua Ukrainaan Etelä-Savon arpajaisiin tai tilata Ristiinalaisen etuhintaan. Tapahtumat levittyvät myös Ravintola Martan pihapiiriin ja peräkonttikirppistä pidetään Mylly Kirppiksen pihalla.

S-marketissa on lauantaina tuotemaistatusta, haitarimusiikkia kello 11–13, kuvasuunnistusta lapsille kello 12–13. Korvatunturilta saapuu kesälomalainen lapsia moikkaamaan kello 12–13.

Lauantaina tapahtuu paljon myös muualla. Junnujalkapalloilijoiden Lumme-liiga täyttää urheilukentän. Ristiinan Pallolta mukana ovat joukkueet 7-, 8- ja 9-vuotiaissa. Turnausta pelataan neljällä kentällä koko päivä. Ensimmäiset pelit starttaavat kello 9.30 ja viimeiset kello 15. RiPan kioski palvelee koko turnauksen ajan.

Suomi Meloo -tapahtuma näkyy Ristiinan vesillä. Melojat ovat kolmen aikaan Heimarissa, iltakahdeksan kieppeillä Varkaantaipaleessa ja Nikinsalmessa hieman ennen puolta yötä.

Himalansaaressa voi lauantaina vierailla kahdessakin kohteessa. Yöveden ateljeekodissa on avoimet ovet kello 10–14. Ateljeekoti sijaitsee osoitteessa Himalansaarentie 553.

Kesä avataan Himalansaaressa seurojentalo Koivulassa kello 13–15, Himalansaarentie 486.

Lauantai-iltana menojalkaa voi liikuttaa Sataman Valoissa Tanssiorkesteri Harhakuvan tahtiin. Showtime on kello 22.30, liput 10 euroa.

Sunnuntaina kirppishaukat suuntaavat Hangastenmaalle. Hangastenmaan kylätalolla järjestetään kello 10–13 peräkonttikirppis ja kahvila.

Illalla Ristiinan kirkossa kuullaan Ilta Saimaalla -konsertti kello 18. Konsertissa esiintyvät tenori Kari Kanto, pianisti Janne Palmiola ja sopraano Johanna Palmiola. Vapaaehtoinen ohjelma ovelta 15 euroa.

Konsertista voi jatkaa Metsälinnaan, jossa kello 18–22 on vuorossa tanssit Weranta-yhtyeen tahtiin. Liput 15 euroa.

Elina Alanne

Itä-Suomen hallinto-oikeus käsittelee ulkoilureittisuunnitelmaan liittyvät valitukset aikanaan, joten ennen sitä reitin tekeminen ei etene. 

Etelä-Savon ely-keskuksen Astuvansalmen ulkoilureittisuunnitelman vahvistamispäätöksestä on jätetty kolme valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. Reitin on suunnitellut ja sen vahvistamista haki Mikkelin kaupunki. Kaupungin toiveena on ollut päästä toteuttamaan Astuvansalmelle uusi paremmin viitoitettu reitti jo tämän vuoden aikana. Hallinto-oikeus käsittelee valitukset aikanaan, joten asia ei ennen sitä etene.

Ulkoilureittisuunnitelmasta jättivät valituksen kaksi sen alueen maanomistajaa sekä Vanamon metsätien, eli yksityistien tiekunta.

Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs toteaa, että nyt odotellaan rauhassa oikeuden päätöksiä.

– Tämä on osa prosessia ja on vain hyvä juttu, että Suomessa on riippumaton oikeusaste, joka ratkaisee asioita. Maanomistajilla on oikeudet ja kunnioitamme sitä, Äikäs sanoo.

Kaikki kolme valituksen jättänyttä tahoa jättivät suunnitelmasta myös suunnitteluvaiheessa muistutuksen. Maanomistajat jättivät tuolloin sekä nyt hallinto-oikeudelle saman sisältöiset tekstit, joissa toivotaan muutoksia reitin kulkuun erityisesti Ritolammen luona. Ulkoilureittisuunnitelmassa vahvistetuksi haettu polkureitti on suunniteltu kulkemaan niin sanottua läntistä reittiä, eli eri alueella kuin nyt Astuvansalmelle vievä epävirallinen polku. Uusi reitti lähtee Suurlahdentien parkkipaikalta ensin Vanamontietä pitkin. Tämän jälkeen se etenee metsässä, josta laskeudutaan harjanteen kautta Rito- ja Vuorilampien väliselle kannakselle. Täältä saavutaan tervahaudan ohi kalliomaalauksille.

Vanamontien tiekunta on valmisteluvaiheessa jättämässään muistutuksessa ollut huolissaan turvallisuudesta. Sen nyt hallinto-oikeudelle jättämä valitus on samansisältöinen, eli tiekunta kokee, että sitä ei ole kuultu valmisteluvaiheessa ja suunniteltu reitti ei ole turvallinen. Ulkoilureitin on tarkoitus kulkea sen alkuosassa 700 metriä pitkin Vanamon metsätietä. Tiekunta on esittänyt, että reitti siirrettäisiin myös tuolta osalta maastoon. Tiekunta huomauttaa, että reitillä on tarkoitus kulkea tulevaisuudessa runsaasti kävelijöitä mutta tietä pitkin kuljetaan myös sen osakkaina oleville 14 vapaa-ajan kiinteistölle ja hoidetaan näiden erilaisia kuljetuksia.

Suunnitteluvaiheen muistutukseen antamassaan vastineessa kaupunki toteaa muun muassa, että reitin käyttäjien turvallisuuteen panostetaan hyvällä opastuksella heti reitin alussa. Kaupunki toteaa, että erityisesti maastokatselmuksen perusteella syytä reitin siirtoon metsään ei ole.

Äikäs toteaa, että tiekunnan kanssa on keskusteltu paljon heidän huolestaan.

– Antaa hallinto-oikeuden nyt punnita asiaa ja päätös tulee aikoinaan, Äikäs sanoo.

Ulkoilureittisuunnitelmasta täysin erillisenä asiana Astuvansalmen suojelualueen lunastus etenee hiljalleen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi helmikuussa lunastamisesta tehdyn valituksen.

– Tämä tarkoittaa, että lunastustoimitus on vireillä. Lunastuslupa on vahvistettu, eli enää ei käsitellä sen asian laillisuutta vaan nyt pyykitetään alue ja määrätään lunastettavasta alueesta maanomistajalle maksettava korvaus, kertoo Etelä-Savon ely-keskuksen Pasi Ryhänen.

Päätöksen asiasta tekee aikanaan Maanmittauslaitoksen määräämä lunastustoimikunta.

– Tähän päätökseen, eli lähinnä korvauksen suuruuteen, voi sitten aikanaan hakea muutosta. Nämä ovat hallintomenettelyiltään monivaiheisia, eli melko pitkään kestäviä prosesseja, Ryhänen toteaa.

Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta lunastetaan noin 8,4 hehtaarin suuruinen alue valtiolle. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.

Taustalla on pitkään jatkunut yritys saada alue joko yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi tai ostettua valtiolle, mutta nämä eivät ole onnistuneet. Kun lunastaminen on toteutunut, aluetta hallinnoi Metsähallitus.

Elina Alanne

Hönkä kysyy mielipiteitä saunan käytöstä. 

Kivet liikkuvat vauhdilla Pökkäänlahden rannassa, kun Höngän aktiivit kohentavat kotalaavun ympäristöä.

Lähelle venesatamaa rakennetun kotalaavun luo on pian tulossa myös kesäkukkia piristämään miljöötä. Kotalaavun rakensivat yhteistyössä Mikkelin kaupunki, Ristiinan aluejohtokunta ja Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry. Ylläpidosta vastaa Hönkä.

– Mietimme kaupungin kanssa parhaillaan, millaista puustoa ja pensaita istutamme tänne vehreyttä lisäämään. Kesäkukkien hankinnassa on mukana Käräjämiehen puutarha ja K-Rauta Ristiina, kertoo ja kiittää Kimmo Hänninen Höngän hallituksesta.

Kesän aikana kaupunki asentaa laavun rantaan laiturin. Virallista uimapaikkaa siihen ei tule, mutta laiturilta voi onkia tai miksei omalla vastuulla pulahtaakin.

Laavu on ollut jo aktiivisessa käytössä. Höngän puheenjohtaja Kirsi Olkkonen toivoo, että paikat pysyvät jatkossakin hyvässä kunnossa.

– Vähän liian kovia tulia on joku pitänyt. Muistettaisiin, että ei laiteta liikaa puita, Olkkonen toteaa katsellen tummunutta huuvaa.

Kovimpia tulia hönkäläiset haluavat edelleen kokea Ristiinassa julkisessa saunassa. Jo muutaman vuoden valmisteltua hanketta ei siis ole hylätty vaan sitä valmistellaan edelleen.

– Saunaprojektin laajuus on vielä kysymysmerkki. Ja se, että toteutammeko välivaiheessa kevyemmän ratkaisun ennen varsinaista saunaa, Olkkonen sanoo.

Hönkäläiset ovat selvittäneet saunahanketta tutustuen saunaseuroihin ja saunoihin eri puolilla Suomea. Kuluja ja kustannuksia on myös laskettu. Seuraava vaihe on selvittää, onko saunalle edelleen Ristiinassa kiinnostusta ja millaisia summia käyttäjät olisivat löylyistä valmiita maksamaan.

– Useinhan menee niin, että niin kauan kun ei ole hintoja, niin on kiinnostusta. Siksi on tärkeää selvittää, onko saunan käytöstä kiinnostusta maksaa, toteaa Seppo Rantalainen Höngän hallituksesta.

Mielipiteitään saunasta voi kertoa hönkäläisten laatimassa kyselyssä. Kyselyyn voi vastata tästä.

Olkkosen, Hännisen ja Rantalaisen lisäksi Höngän hallitukseen kuuluvat Marjo Särkkä, Sami Hilonen, Pasi Parviainen ja Harri Hyyryläinen. Varajäseninä ovat Aki Karjalainen, Miia Koppi ja Minna Urpilainen. Heille kaikille voi kertoa ideoita Ristiinan kehittämiseksi.

Elina Alanne

Lauantaina lakitettava Wilma Taavitsainen jatkaa jo puuseppäopinnoissa. 

Lauantaina ristiinalainen Wilma Taavitsainen juhlii ylioppilaaksi valmistumista aika perinteisin menoin. Tiedossa on juhlat kotona sukulaisten kanssa.

Wilman taival ylioppilaaksi oli kuitenkin kaikkea muuta kuin perinteinen.

– Aloitin Ristiinan lukiossa nelisen vuotta sitten. Vaihdoin sieltä lukion lakkautuksen takia Mäntyharjuun mutta lopulta vaihdoin vielä Mikkelin lukioon, koska sinne suuntaan kuljin joka tapauksessa paljon harrastusten vuoksi, Taavitsainen kertaa.

Hän kertoo, että lukioaika oli varsinkin Mäntyharjun aikaan raskasta.

– Siinä oli niin paljon reissaamista. Ja raskautta lisäsi, että en oikein tiennyt, mitä varten opiskelin ja omat oppimisvaikeudet toivat haastetta myös.

Lukio-opinnot Taavitsainen sai valmiiksi jo vuoden vaihteessa mutta lakitusta juhlitaan nyt.

– Nyt menen mukaan lakitukseen, jotta voin kokea myös sen.

Vaikka lukioaika oli paikoitellen raskasta, miettii Wilma nyt, että se oli kuitenkin järkevin polku.

– En tiennyt, mitä tehdä tulevaisuudessa. Kasvoin paljon matkan varrella. En kirjoittanut älliä mutta löysin lukioaikana omat arvoni ja elämäntyylini.

Yläasteen jälkeen Taavitsainen olisi saattanut valita ammattikoulusta lähihoitajan opinnot. Nyt hän miettii, että oli hyvä kypsytellä mietteitä vielä lukioaika, koska kynnys vaihtaa alaa ammattiopintojen jälkeen voisi olla nykytilannetta suurempi.

Pitkään Taavitsainen mietti lukion jälkeisiksi jatko-opinnoiksi jotain liikunta-alalta, kunnes oivalsi, että haluaa pitää liikunnan vain itsellään, harrastuksena.

– Löysin sitten, että asia, joka on pienestä asti ollut minun juttuni ja mistä olen tykännyt, onkin asia, jota haluan tehdä työkseni.

Tammikuussa Taavitsainen aloitti puuseppäopinnot ja tavoitteena on hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan muotoilijaksi. Xamk kouluttaa Kouvolassa sisustusarkkitehtuuria ja kalustesuunnittelua.

– Minua kiinnostaa, miten järjestellä asioita esimerkiksi niin, että arjessa on helppo löytää tavaroita. Ja totta kai myös kauneus. Sen suunnittelu, mikä olisi luonteikasta ja sopisi juuri tietylle ihmiselle. Sisustamista haluan tehdä myös muille, kun liikunnan haluan pitää itselläni.

Harva nuori Suomessa on varmaankaan valmistunut ylioppilaaksi kolmen lukion kautta. Wilma kertoo, että hänelle Ristiinassa ja Mäntyharjussa opiskelu oli helpompaa.

– Kun on kasvanut Ristiinassa, niin on tottunut pieneen. Varsinkin Ristiinassa oli helppoa, kun opettajat olivat tuttuja ja he tunsivat myös minun oppimisvaikeuteni.

Wilman oppimisvaikeus näkyy lukemisen ymmärtämisessä ja hänen työmuistinsa kuormittuu nopeasti. Ylioppilaskirjoituksiin hän sai joka kokeeseen kahden tunnin lisäajan.

– Myös Mäntyharjussa opettajiin tutustui nopeasti. Mikkeli olikin sitten tosi iso ja eri opettajat koko ajan. Lopulta siihen tottui nopeasti mutta oli se tosi erilaista.

Oppiaineista Wilman suosikki oli matematiikka.

– Siinä ei tarvitse lukea vaan pitää opetella säännöt ja tehdä niiden mukaan. Matematiikkaa oli mukava opetella, vaikka se on hankalaa. Inhokki oli ehkä historia. Tuntuu, että nyt vasta on tullut se kasvu, että pystyn sisäistämään asioita ja olen oppinut paljon esimerkiksi sarjoja katsomalla.

Tuore ylioppilas muistuttaakin, että jokaisella on omat tapansa oppia.

– Me ihmiset olemme yksilöllisiä. Jollekin toiselle lukeminen voi olla ainoa tapa oppia. Hyvä, että on erilaisia mahdollisuuksia, Taavitsainen summaa.

Elina Alanne

Yöveden ateljeekoti on taideteos, joka muuttuu koko ajan.

Mahdollisuuksia. Niitä kuvataiteilija ja yrittäjä Katja Antonoff näkee Yöveden ateljeekodissa, jonka toimintaa hän on pyörittänyt vuodesta 2018 saakka.

– Vuosi sitten kunnolla oivalsin, että tämä on se juttu, jota haluan kehittää, Antonoff kertoo.

Hänen vanhempansa aloittivat taiteeseen liittyvän kurssitoiminnan entisessä Himalansaaren koulussa 1990-luvulla. Katja vietti paikassa kaikki kesänsä, joten se on hänelle tärkeä.

– Minä koen, että tämä koko paikka ja talo on kokonaisvaltainen taideteos.

Runsas vuosi sitten Antonoff oivalsi myös, että hänen perheensä voi muuttaa lähemmäs Himalansaarta.

– Minulla on kolme teini-ikäistä lasta ja olin aina ajatellut, että emme voi muuttaa Hyvinkäältä ennen kuin he muuttavat omilleen. Mutta kun aloin miettiä Mikkeliin muuttoa, niin hekin olivat, että miksipä ei.

Nyt perhe asuu Mikkelissä ja Antonoff kulkee lähes päivittäin työskentelemään Himalansaaressa.

– Ihan tänne en halunnut muuttaa lasten takia. Kaikki aika olisi sitten mennyt heitä kuskatessa.

Tänä kesänä Yöveden ateljeekodissa järjestetään sekä akvarellikursseja että erilaisia kirjoituskursseja.

– Olen itse maalannut akvarelleja noin 30 vuotta, joten niillä kursseilla ohjaan itse. Meillä on useita kurssilaisia, jotka tulevat joka vuosi uudelleen. Mutta kurssit sopivat kaikille vasta-alkajista kokeneisiin. Aina oppii uutta ja tärkeä osa kokonaisuutta on myös yhdessäolo.

Antonoffille tärkeää on myös luoda elämyksellinen kokonaisuus.

– Tykkään siitä, että koko tunnelma on mietitty.

Kirjoittajakursseja on tänä vuonna useita. Antonoff kertoo, että kurssikokonaisuus syntyy usein niin, että ohjaavat ehdottavat itse, että järjestettäisiinkö tällaista.

Yöveden ateljeekoti on toiminut jo vuosia mutta Antonoff haluaa tuoda sen yhä paremmin myös paikallisten tietoon. 10. kesäkuuta talossa on avoimet ovet, jolloin kuka vain voi mennä tutustumaan paikkaan.

– Haluaisin, että paikalliset ja kesäasukkaat voivat kertoa ja olla ylpeitä, että meillä Ristiinassa ja Himalansaaressa on tällainen paikka. Täällä voisi järjestää myös yhdessä juttuja. Paikka on historiallinen, ja on hienoa tuoda tänne myös uutta elämää, Antonoff miettii talon puutarhassa, jossa omenapuut kukkivat kesän alussa.

Sisällä talossa on sekä Katjan että hänen sukulaistensa ja useiden muiden taiteilijoiden teoksia, jota voi käydä katsomassa avoimissa ovissa tai muulloinkin etukäteen sopimalla. Kurssien lisäksi majoitustilaa vuokrataan myös matkailijoille. Tälle kesälle Yöveden ateljeekoti, Uhkua ja Tuukkalan tila ovat myös suunnitelleet oman pyörämatkailukokonaisuuden.

Vanhassa rakennuksessa ja sen pihapiirissä riittää aina tekemistä. Antonoff ja hänen miehensä ovat remontoineet aittoja sekä sisätiloja. Sisälle on rakennettu esimerkiksi lisää yhden hengen huoneita yöpyjille.

Ateljeekodin pyörittämisen lisäksi Antonoff on edelleen kuvataiteilija. Kesällä hänen taidettaan on esillä Hyvinkäällä.

– Nyt on keskityttävä muutama viikko taulujen maalaamiseen. Pari kuukautta olen maalannut kattoja ja seiniä, hän naurahtaa.

Elina Alanne

Yöveden ateljeekoti sijaitsee osoitteessa Himalansaarentie 553. Kursseista lisää www.yovedenateljeekoti.net. Avoimet ovet la 10.6. kello 10–14.