Perusparannussuunnitelmia ei kannata tehdä etukäteen, jos rahoitusta ei ole, toteaa ely-keskus.

Suurlahdentie sai eduskunnan joululahjarahaa 100 000 euroa joulun alla 2022. Tuolloin kerrottiin, että ely-keskus alkaa suunnitella tien perusparannusta. Rahoitus oli kytketty myös Astuvansalmen saavutettavuuden parantamiseen.

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä totesi tuolloin Ristiinalaisessa (15.12.2022), että hankkeen saaminen suunnitteluun on iso askel. Hän totesi, että suunnittelu on väylä siihen suuntaan, että valtion rahoitus joskus saadaan myös peruskunnostukseen.

Nyt ely-keskuksesta kerrotaan, että suurempaa suunnitelmaa Suurlahdentien hyväksi ei tehdä.

– Tie tosiaan sai 100 000 euron rahoituksen. Tämä rahoitus käytettiin akuutteihin asioihin, eli korjaustarpeisiin. Tietä päällystettiin uudelleen noin kilometrin matkalta ja lisäksi tehtiin päällystepaikkauksia Astuvansalmelle saakka. Näihin töihin meni noin 200 000 euroa, ylläpitovastaava Kimmo Tiikkainen kertoo.

Tiikkainen jatkaa, että perusparannussuunnitelmat tehdään aina tarpeiden mukaan, kun näköpiirissä on, että tien kunnostamiseen on rahoitus.

– Suunnittelu ei ole kallista mutta ei sitä kannata tehdä etukäteen. Jos suunnitelma on tehty vaikka viisi vuotta aiemmin, niin toimenpiteet eivät olekaan enää relevantteja, kun peruskorjaus alkaa. Teitä ei kannata suunnitella varastoon, koska tiet rapistuvat aina, Tiikkainen perustelee.

Hän toteaa, että ilman tarkempaa suunnitelmaa voi arvioida, että Suurlahdentien peruskorjaus maksaisi noin 20 kilometrin matkalta 2,5–3 miljoonaa euroa ja tuollaista rahoitusta ei ole nyt näköpiirissä.

Riihelä toteaa, että ely-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Tommi Huttunen on selventänyt asian hänelle samaan tapaan kuin Tiikkainen Ristiinalaiselle. Riihelä sanoo olevansa hieman kaksijakoisella mielellä ja harmissaan asiasta.

– Toki olen siitä tyytyväinen, että Suurlahdentietä korjattiin ja ely-keskus käytti siihen rahaa. Luotan myös ely-keskuksen näkökulmaan siitä, että he voivat suunnitelman laatia samantien, jos tien parannukseen on rahoitus. Mutta isossa kuvassa ajattelen edelleen, että jos on suunnitelma, niin saa helpommin myös rahoitusta, niin siksi olen aavistuksen harmissani, Riihelä sanoo.

Hän toteaa, että nyt on päättäjien, virkamiesten ja maakuntaliiton tehtävä pitää tieasioita aktiivisesti esillä.

– Asioita pidetään aktiivisesti esillä ja on vain uskottava, että vaikka heti ei tapahdu, niin jonain päivänä. Valtiolla on toki Itä-Suomessa paljon korjausvelkaa. Mutta jos ajatellaan Itä-Suomen kehitystä, puuhuoltoa, logistiikkaa ja matkailua, niin siinä joukossa Suurlahdentie on merkityksellinen.

Riihelä kertoo, että kaupungin edustajat tapaavat ely-keskuksen kanssa säännöllisesti ja tuolloin mietitään muun muassa erilaisia mahdollisia rahoitusratkaisuja tiehankkeille. Ely-keskuksen Tiikkainen toteaa EU-rahoituksesta, että joitakin yksittäisiä EU-rahoituksia on teille itäiseen Suomeen saatu.

– Kaikkea kannattaa ainakin yrittää, hän kannustaa kaupunkia olemaan aktiivinen asiassa.

Elina Alanne

Ristiinaan suunniteltu julkinen sauna odottaa nyt kaavan valmistumista. 

Ristiinaan suunniteltu julkinen sauna nytkähti pykälän eteenpäin, kun Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry teki saunasta ehdollisen tilauksen Kontiolle.

Höngän varapuheenjohtaja Sami Hilonen kertoo, että Kontio tuli sopivalla tavalla vastaan, jotta asia saadaan etenemään.

– Tämä on pelin avaus. Veejjakaja-rahoitukseen ja rakennuslupaan pitää olla piirustuksia ja muita tietoja, ja niitä ei saa käyttöön, ellei tilaa rakennusta jostain tai piirrätä kuvia jollain. Nyt odotamme, että alueen kaava on lainvoimainen ja sitten asiat voi edetä.

Hilonen sanoo, että hankkeessa on saanut huomata, että kaikki on toisesta asiasta riippuvaista.

– Jostain on aloitettava. Kontio tuli vastaan, että aloitukseen ei tarvittu isoja rahoja.

Rahoitus- ja rakennuslupapäätöksistä vastaavat tahot tekevät ratkaisuja vasta kun Sotakoulun alueen uusi kaava saa lainvoiman. Saunaa suunnitellaan niin sanotulle emäntäkoulun pellolle sataman viereen. Höngän toiveena on, että saunaa päästäisiin rakentamaan kesällä.

– Mutta kaikki on tosiaan kiinni ensin kaavan lainvoimaisuudesta. Olen kyllä pettynyt, jos syksyllä ei vielä saunota, Hilonen sanoo.

Saunasta on tulossa 30-neliöinen ja sitä voi käyttää ympärivuotisesti.

– Aloitetaan hankkeella, johon resurssit riittävät. Nyt täytyy jo alkaa miettiä saunan käyttöä ja lähestyä yhteistyökumppaneita ja tukijoita sen suhteen, Hilonen sanoo.

Elina Alanne

Majoitustilan tarve sai Löydön Kartanon yrittäjät laajentamaan. 

Hotelli Heimarin toimintaa pyörittää ensi kesänä Löydön Kartanon yrittäjät. Kesäkuun alusta elokuun puoliväliin yritys vastaa ravintola- ja majoitustoiminnasta sekä muun muassa rantasaunojen vuokraamisesta. 

Espanjasta tavoitettu yrittäjä Heikki Alanko kertoo, että suurin syy siihen, miksi he päättivät laajentaa myös Heimariin, on majoitustilan tarve. Heimari ei ollut avoinna viime kesänä. 

– Meillä on rajalliset omat tilat ja hetkittäin heinäkuussa oli tilanteita, että asiakkaita riittäisi mutta seudulla ei ollut tilaa heille, Alanko kertoo. 

–Mietimme, että me olemme joka tapauksessa kesäisin ympärivuorokautisesti töissä, niin miksemme olisi niin vielä enemmän, Alanko naurahtaa viitaten itseensä ja puolisoonsa Aila Alankoon. 

Hän muistuttaa, että Mikkelin seudulla totuus on se, että matkailuyrityksissä tili tehdään kesäsesongin aikaan.

Kylmiltään Alangot eivät Heimariin hyppää. 

– Olemme tehneet siellä nyt uusien omistajien aikaan monia tilausravintolakeikkoja. Siitä se ajatus lähti kääntymään, että voisimme tehdä enemmänkin ja pyörittää koko hotellia. 

Alanko kertoo, että kaikki suunnitelmat ovat vielä hyvin alkuvaiheessa. Esimerkiksi ravintolan ruokalistoista tai aukioloajoista ei ole vielä päätöksiä. 

– Ihan ensimmäisenä täytyy saada hotellin sähköinen varausjärjestelmä toimimaan mahdollisimman pian ja hotelli näkymään esimerkiksi booking-sivustolla. Ilman suomen lisäksi englanniksi toimivaa varausjärjestelmää ei saa näkyvyyttä esimerkiksi Visit Finlandin kautta, Alanko selventää. 

Kesällä juhlatilaisuuksia voi järjestää yrityksen kautta sekä Löydön Kartanossa että Heimarissa. Alanko kertoo, että Löydön Kartanossa on häävarauksia mutta kalenteriin myös edelleen mahtuu. 

– Kaiken kaikkiaan se muuttui koronavuosien aikana, että enää häitä ei varata kahta vuotta etukäteen. Sykli muuttui lyhyemmäksi. Saman huomaa myös suomalaisten majoitusvarauksissa, että niitä ei tehdä niin paljoa etukäteen. Ulkomailta varaukset tulevat aiemmin kuin suomalaiset varaavat. 

Heimarin omistavan St Michel Resort Oy:n toimitusjohtaja Harri Sjögren iloitsee, että alueen toiminnoille löytyi yrittäjä ensi kesäksi. 

– Tosi tärkeää, että saadaan sinne palveluja kesäksi. Tätä on moni odottanut. Totta kai se on myös kiinteistölle tärkeää, että sitä käytetään, Sjögren toteaa ja lisää, että täysin tyhjillään tienoo ei ole ollut talvellakaan. 

– Siellä on nytkin kurssitoimintaa, eli tilat ovat hyvin käytössä. 

Alueelle laaditusta ranta-asemakaavasta valitettiin Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Sjögren toteaa, että omistajayhtiötä ei yllättänyt, että kaava-asioissa aina kestää. Kiinteistökehitysyhtiö odottaa nyt kaava-asian ratkaisua rauhassa. 

– Mitään tarkempia suunnitelmia jatkosta ei kannata tehdä ennen kuin alueella on kaava. 

Vieläkö omistajalla riittää uskoa alueen kehittämiseen?

– Riittää, totta kai! Sjögren vakuuttaa. 

Elina Alanne

Attendon Ristiinassa toimivissa kahdessa vanhus- ja kuntoutusyksikössä on yhteensä 25 asukasta ja niissä työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä.

Ikäihmisten asumispalveluja tarjoava Attendo Oy on luopumassa Ristiinassa toimivien kahden yksikkönsä toiminnasta. Attendo on pyörittänyt 17-paikkaista ikäihmisten palveluasumisen yksikköä Tuderuksentiellä sekä kahdeksan asukkaan vammaisten kuntoutusyksikköä Takojantiellä. Nämä yksiköt ovat olleet Attendon käsissä vuodesta 2017 alkaen, jolloin yhtiö osti palveluja aiemmin pyörittäneen Suomen Ikihyvä Oy:n.

Attendon Itä-Suomen aluejohtaja Simo Saaranen kertoo Ristiinalaiselle sähköpostitse, että syinä palveluista luopumiseen Ristiinassa ovat haasteet työvoiman saatavuuden kanssa, pienten yksiköiden kannattavuusongelmat sekä odotettavissa olevat haasteet kiinteistöjen kanssa. 

– Hoiva-alan hankalan työntekijätilanteen ja viimevuosien jyrkän yleisen kustannustason nousun vuoksi tällaiset pienemmät ja pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevat yksiköt ovat entistä haavoittuvaisempia niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Lisäksi kiinteistöissä on lähiaikoina näköpiirissä merkittäviä kunnostus- ja korjaustarpeita, Saaranen luettelee.

Saaranen sanoo, että Attendo neuvottelee parhaillaan Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan kanssa yksiköiden siirtymisestä liikkeenluovutuksella osaksi hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa.

– Toteutuessaan liikkeenluovutuksen ajankohta olisi huhtikuun alku, Saaranen täsmentää.

Mikäli liikkeenluovutus toteutuu suunnitellusti, jatkuisivat hoivayksiköissä asuvien palvelut Saarasen mukaan entisellään.

– Mahdollisen liikkeenluovutuksen tarkoituksena on turvata asukkaille palvelun jatkuminen samassa paikassa sellaisenaan kuten tähänkin asti.

Attendolla työskentelee Ristiinan yksiköissä erilaisilla työsuhteilla yhteensä hieman alle 30 työntekijää.

– Jos liikkeenluovutus toteutuu, he siirtyvät liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti osaksi hyvinvointialueen henkilökuntaa, Saaranen sanoo.

Eloisan puolelta asiaa kommentoi ikääntyneiden palveluiden palvelualuepäällikkö Päivi Kauppinen. Kauppinen vahvistaa, että neuvottelut liikkeenluovutuksesta ovat meneillään Attendon kanssa.

– Tämä on vasta tämän vuoden puolella pyörähtänyt Eloisan päässä toden teolla liikenteeseen. Nyt asiaa valmistellaan tämän kuun lopussa olevaan hyvinvointialueen aluehallituksen kokoukseen, jossa sitten linjataan, eteneekö asia suunnitellusti. 

Kauppinen kertoo, että yksiköiden asiakkaita ollaan parhaillaan tiedottamassa uunituoreista suunnitelmista Eloisan ja Attendon yhteisen asiakaskirjeen muodossa. Kirjeen pitäisi lähteä lähipäivinä. 

Kauppinen korostaa, että vielä asiasta ei siis ole Eloisan puolelta lopullisia päätöksiä, mutta lähtökohtana suunnitelmissa on ollut se, että asiakkailla palvelut sekä asumisyksiköt säilyisivät ennallaan. Myös työntekijöiden osalta tilanne on se, että kaikki, jotka haluavat jatkaa, saisivat jatkaa työssään myös liikkeenluovutuksen jälkeen Eloisan palkkalistoilla. 

Niko Takala

Alueella kiertää taas myös äänestysbussi. 

Vuoden 2024 presidentinvaalin ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 17.1. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Ennakkoäänestys kotimaassa loppuu tiistaina 23. tammikuuta.  Ennakkoäänestys ulkomailla on käynnissä 17.–20.1. Mahdollisen toisen kierroksen ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 31.1.–6.2. ja ulkomailla 31.1.–3.2.

Ristiinassa voi äänestää ennakkoon kirjastossa, Opinahjo 4. Äänestys on siellä arkisin kello 9–18, lauantaina ja sunnuntaina kello 10–16.

Alueella kiertää myös äänestysbussi. Se on Suomenniemellä Temmin tuvan edessä parkkipaikalla, Kirkonkyläntie 18, perjantaina 19. tammikuuta kello 9–13. Bussissa voi äänestää Kuomapirtillä, Pirtintie 3, 19.1. kello 15–17.

Lauantaina 20. tammikuuta äänestysbussi kiertää niin, että se on kello 9–11 Hangastenmaan kylätalolla, Parkkilantie 237, kello 12–14 Majatalo Ristinan pihassa, Suurlahdentie 1050 sekä kello 15–17 Mahkolassa Mahkolantien risteyksessä, Himalanpohjantie 1598.

Mahdollisella toisella kierroksella äänestysbussi kiertää Suomenniemen ja Ristiinan alueella perjantaina 2. helmikuuta ja lauantaina 3. helmikuuta.

Mikkelissä ennakkoon voi äänestää myös esimerkiksi kauppakeskus Stellassa ja Graanilla. Kaikki ennakkoäänestyspaikat sekä aikataulut on koottu Mikkelin kaupungin nettisivulle.
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28.1. Mahdollisen toisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina 11.2. Näinä voi äänestää vain omassa äänestyspaikassa.

Mikalo Oy purkaa Kissalammentiellä sijaitsevan rivitalon.

Tämä on niin hiljainen talo, että oli tultava Ulla Taalasmaana kurkkaamaan, miksi täältä kuuluu puhetta, huikkaa Ari Nikkilän naapuri ovenraosta, kun keskustelemme Nikkilän kanssa Kissalammentie 4 -osoitteessa sijaitsevan rivitalon pihalla. Nikkiläkin on vasta todennut, miten rauhallista ja mukavaa talossa on ollut asua. Vieressä olevan päiväkodin äänetkään eivät ole häntä häirinneet.

– Lasten äänet kuuluvat elämään, Nikkilä tuumaa ja kertoo, että jos rauhaa haluaa, niin talossa on niin hyvä eristys, että viereisen kirkon kellotkaan eivät kuulu sisälle, jos kaikki ovet ja ikkunat ovat kiinni.

Mikalo Oy on irtisanonut rivitalon viiden asunnon vuokrasopimukset ja purkaa kiinteistön. Toimitusjohtaja Hannu Sormunen kertoo, että kiinteistön ongelma on, että sen lämpö tulee entiseltä emäntäkoululta, joka on nyt jo myös entinen päiväkoti.

– Lämpöjärjestelmä on ollut vähän erikoinen ratkaisu. Aikoinaan ei ole osattu toki ajatella, että kiinteistöjen omistajat joskus eriytyvät, Sormunen sanoo.

Mikkelin kaupungin päiväkoti toimii jo uudessa kiinteistössä Muurikintien puolella ja kaupunki purkaa aikanaan päiväkodin vanhan päärakennuksen pois. Siksi Mikalo joutui tekemään ratkaisuja Kissalammentien rivitalon kanssa.

– Siinä on ollut ihan hyvä käyttöaste mutta noin pieneen rakennukseen ei kannata rakentaa omaa lämpökeskusta, Sormunen sanoo.

Nikkilä ymmärtää vuokranantajan ratkaisun, vaikka sen häntä harmittaakin.

– Taidetaan olla tämän talon kanssa samaa hyvää vuoden 1969 ikäluokkaa. Ymmärrän sen, että olisihan sitä tässä kiinteistössä tulevina vuosina edessä muutakin uusittavaa, Nikkilä miettii.

Viiden asunnon rivitalossa on monessa asunnossa asunut samat asukkaat vuosia, jopa vuosikymmeniä.

– Yhdessä asunnossa on asukkaat vaihtuneet tiuhempaan mutta muuten tässä on ollut hyvin sama porukka. Olen tykännyt tästä paikasta kovasti. Tässä on saanut asua omassa rauhassa mutta keskellä kaikkea. Ainut huono puoli on, että kesäisin kukkamyynti on niin lähellä, että sinne on liian helppo mennä ostoksille, Nikkilä naurahtaa.

Asukkaiden vuokrasopimukset on nyt irtisanottu kesäkuun loppuun. Nikkilä toteaa, että hän ilmoitti heti, ettei aio muuttaa talvella.

– Saa nähdä, milloin sitten lyövät tuolta kylmäksi, hän naureskelee päiväkodin suuntaan katsellen.

Harrastava ja monia auttava mies harmittelee, että nykyisessä kodissa on ollut hyvät, isot varastot.

– Minulla on siellä työkaluja vaikka minkä näköisiä. Täytyy katsella Ristiinasta rivitaloa tai joltain tutulta omakotitaloa vuokralle. Kerrostaloon minua ei enää saa, Nikkilä tuumaa.

Mikalolta on jo ohjeistettu asukkaita uusien asuntojen hakemisessa. Nikkilä toteaa, että laittaa hakemuksen keväämmällä.

– Kyllä tässä sekin mietityttää, kun tässä on ollut niin edullista asua. Jos vuokra nousee vaikka 200 euroa kuukaudessa, niin se on jo paljon, Nikkilä sanoo.

Elina Alanne

Päiväkoti voi ottaa uuteen tilaansa vain kovia tavaroita, jotka käyvät puhdistuksen kautta.

Ristiinan päiväkodissa käydään nyt läpi ryhmiin vuosien varrella kertyneitä leluja ja muita aarteita.

– Hyvin rankalla kädellä nyt laitetaan tavaraa pois. Vaikka meillä on iso talo, niin lopun perin aika vähän tavaraa lähtee muuton yhteydessä puhdistukseen. Eli paljon on laitettava pois, kertoo päiväkodinjohtaja Jaana Vartiainen.

Päiväkoti muuttaa uusiin tiloihin tammikuussa. Uuden talon luovutuspalaveri oli keskiviikkona. Nykyisessä päärakennuksessa on kärsitty sisäilmaongelmista vuosia. Muuton yhteydessä ryhmien sijaintipaikkoja muutetaan. Päiväkodin käytössä on jatkossa uusi rakennus, Helmitalo ja paviljonki.

– Myös Helmitalosta ja paviljongista lähtee nyt varmuuden vuoksi tavarat puhdistuksen kautta, jos niitä siirretään uuteen päiväkotiin, Vartiainen kertoo.

Siirrettävien kalusteiden ja kovien lelujen puhdistuksen tekee Polygon. Terveystarkastaja Jarno Laitinen kertoo, ettäpuhdistuksessa käytetään hapetukseen liittyviä menetelmiä.

– Tarkkaan en tiedä Polygonin menetelmiä, koska ala kehittyy koko ajan vauhdilla. Mutta perusperiaate on se, että tehdään puhdas tila, johon sumutetaan jotain desinfioivaa ja hajua poistavaa ainetta. Voidaan myös tehdä koville materiaaleille ihan perinteinen pyyhkimällä puhdistaminen puhtaassa tilassa, Laitinen sanoo.

Varhaiskasvatusjohtaja Taina Halinen kertoo, että he ovat saaneet tiukat ohjeet siitä, mitä säilytetään ja mitä ei.

– Mitään pehmeää ei siirretä. Kovia kalusteita ja kovia leluja voi puhdistuksen kautta siirtää. Uuteen rakennukseen tulee pääasiassa uudet kalusteet ja esimerkiksi kaikki patjat ja petivaatteet ovat uusia, Halinen kertoo.

Terveystarkastaja Laitinen kertoo, että perusperiaate on, että mitä huokoisempaa materiaalia tavara on, sitä herkemmin se kerää sisäänsä mikrobeja ja hajuhaittoja.

– Eli tyypillisesti patjat, tekstiilit ja sohvat ovat vaikeita puhdistaa. Aina tällaisissa muuttotilanteissa meidän suosituksemme on, että niin paljon kuin mahdollista, kaikki tavarat vaihdetaan uusiin. Toki siihen vaikuttaa talous, miten paljon on mahdollista vaihtaa, Laitinen kommentoi yleisellä tasolla.

Laitinen toteaa, että he eivät valvo muuttoja vaan karsintavastuu jää sitä tekeville työntekijöille.

Vartiainen ja Halinen korostavat, että nyt pyritään toimimaan niin, että epäpuhtauksia ei siirry mukana.

– Vaikka tuntuisi siltä, että tämä on hyvää tavaraa, niin nyt on vaan pakko niitä hävittää. Ei oteta riskiä, että jatkossa henkilökunta tai lapset oireilevat, Halinen sanoo.

Laitinen sanoo, että puhdistuksen jälkeen tavaroiden puhtauden arviointi perustuu ihan aistinvaraiseen havainnointiin.

– Näytteitä ei oteta, koska se nostaisi kuluja niin paljon. Altistuneiden oirehtiminen on hyvin yksilöllistä ja joillakin pelkkä haju voi laukaista oireita, vaikka sitä altistetta ei enää tavarassa olisikaan. Silloin tällaiset kaikki tavarat on parempi hylätä. Ristiinassa ei käsittääkseni tosin ole ollut mitään voimakkaita hajuhaittoja, Laitinen sanoo.

Uuden päiväkodin kalustuksen mukana tulee muun muassa joitakin leikkikeittiöitä. Kaiken kaikkiaan leluja on aluksi päiväkodissa varmasti vähän totuttua vähemmän. Halinen sanoo, että rahaa hankintoihin on varattu vuosille 2023 ja 2024.

– Ristiinassa kun on vuosia toimittu, niin tavaraa on tällä hetkellä aika paljon. Samaan tasoon ei ehkä heti päästä, Halinen sanoo.

Vartiainen muistuttaa, että rahoja ei hirveän paljon ole.

– Joitain pikkuautoja ja nukkeja meidän täytyy nyt heti hankkia ja sitten katsotaan lisää, Vartiainen sanoo.

Elina Alanne

Monet ukrainalaiset ovat jo muuttaneet muualle asumaan mutta osa on jäänyt.

Ristiinassa Pellosniemellä toiminut vastaanottokeskus loppuu tammikuun viimeisenä päivänä. Keskus on ollut Suomen Punaisen Ristin Mikkelin vastaanottokeskuksen sivutoimipiste. Se perustettiin keväällä 2022, kun ukrainalaisille tarvittiin nopeasti asuinpaikkoja.

Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä toteaa, että Maahanmuuttovirasto päättää Suomessa vastaanottokeskusten paikkamäärän ja sijainnin.

– He tekivät syksyllä päätöksen, että paikkoja vähennetään. Me toimimme heidän päätöstensä mukaan, Leppä sanoo.

Mikkelin vastaanottokeskuksella jatkaa Mikkelin Suonsaaren lisäksi toimipisteet Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Leppä muistuttaa, että suuri osa ukrainalaisista on asunut Suomessa jo vuoden, joten heillä on mahdollisuus kotikuntaan ja sitä kautta saataviin palveluihin.

Ukrainalaisista osa on jo muuttanut pois Ristiinan alueelta. Monet perheet ovat muuttaneet Mikkeliin. Perheiden ja lasten määrä on vähentynyt Ristiinassa niin, että erillinen valmistava opetus Ristiinan yhtenäiskoulussa loppuu tämän lukukauden loppuun. Yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander kertoo, että pari valmistavan opetuksen oppilasta jää kouluun ja heidät integroidaan yleisopetuksen luokkiin.

Monet ovat siis lähteneet Pellosniemeltä, mutta Nadiia Romanova ja Roman Stankevich poikansa Mikola Romanovin kanssa ovat päättäneet jäädä asumaan alueelle.

– Olen töissä Pelloksen tehtailla Tarjouspalvelu Kirsikan ravintolassa sekä heidän ravintolassaan Mikkelissä. Mikola on Ristiinan päiväkodissa, Romanova kertoo tulkkina olevan Tetiana Kobylievan avulla.

Kobylieva kehuu, että Nadiia on hurjan taitava leipuri.

– Myimme leivonnaisia ja keräsimme näin rahaa Ukrainan armeijalla. Nadiia leipoi kaiken yötä myöten.

Kobylieva on työskennellyt opettajana Ristiinassa valmistavassa opetuksessa mutta nyt hänen työnsä loppuvat.

– Haluaisin mennä nyt Ukrainaan ajamaan ajokortin. Kesäksi tulen varmasti taas mansikkatilalle, hän kertoo.

Kobylieva on kotoisin Harkovan alueelta, joka on ukrainalaisten hallussa.

Romanova ja Stankevich ovat Melitopolista, joka on venäläisten hallussa. He eivät aio mennä takaisin niin kauan kuin tilanne on tämä, koska he eivät halua asua Venäjällä.

– Jos Ukraina saa alueen takaisin, menemme varmasti katsomaan tilanteen, pariskunta miettii.

He muistuttavat, että jälleenrakennus tulee olemaan valtava urakka, koska Venäjä on tuhonnut paljon.

– Sodan jälkeen Ukrainassa on paljon ongelmia, koska esimerkiksi teollisuutta on tuhoutunut niin paljon. Töitä ei heti ole, Kobylieva miettii.

Eräs Pellosniemellä asunut perhe palasi Melitopoliin, koska Venäjä uhkaa ottaa haltuunsa kiinteistöt ja maat, jos niiden omistajat ovat ulkomailla.

– He haluaisivat siirtää omistuksen sukulaiselle ja tulla sitten sieltä pois. Mutta asia ei etene. Pelkään heidän ja lasten puolesta, Kobylieva kertoo.

Hän työskenteli jo ennen Ukrainan sotaa kesiä Suomessa.

– Mutta Ukraina on minun maani. Suomi on hyvä maa mutta se ei ole minun maani. Luulen, että jatkossakin työskentelen aina osan vuodesta Suomessa ja osan Ukrainassa, Kobylieva kertoo.

He haluavat kiittää kaikkia suomalaisia, jotka ovat auttaneet ukrainalaisia paljon.

– Varsinkin monet vanhemmat ukrainalaiset pelkäsivät paljon, koska he eivät tiedä mikä toisessa maassa odottaa. Kiitos suomalaisille, että he ymmärtävät, että esimerkiksi yhteistä kieltä ei välttämättä ole. Monet suomalaiset ovat auttaneet meitä todella paljon, Romanova ja Kobylieva sanovat.

Haastattelun lopuksi Stankevichilla on vielä yksi toive. Jos jollain olisi töitä, niin hän olisi ahkera niitä tekemään. Kesällä hän työskenteli metsässä mutta nyt talvella töitä ei ole.

– Hän on taitava mekaanikko. Täälläkin oli eräällä perheellä auton kanssa ongelmaa, niin Roman korjasi sen, Kobylieva vinkkaa.

Elina Alanne

Kaksi paikallista media-alan perheyritystä yhdistää voimansa. Ristiinalainen tehdään jatkossakin tutuin voimin Ristiinasta käsin.

Vuodesta 1998 alkaen paikallislehti Ristiinalaista kustantanut Kustannus Janari Oy sekä Mikkelin seudulla useampaakin lehteä julkaiseva Haumedia Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jonka myötä Ristiinalaisen liiketoiminta siirtyy Haumedian lehtiperheen alle 1.1.2024 alkaen. Haumedian julkaisemat muut lehdet ovat Hirvensalmelainen, Haukivuoren Seutu, Erikoissanomat sekä Meijän Sanomat.

Paikallislehden tekeminen Ristiinassa jatkuu tuttujen henkilöiden voimin paikkakunnalta käsin. Ristiinalaisen päätoimittajan tehtävää vuodesta 2020 alkaen hoitanut Elina Alanne jatkaa tehtävässään, ja myös lehden yrittäjänä vuodesta 2008 toiminut Niko Takala on jatkossakin mukana lehden tekemisessä.

Takala sekä Haumedia Oy:n yrittäjä, lehtialalla yli 20 vuotta toiminut Jarno Laatikainen kertovat keskustelleensa vuosien varrella useampaan kertaan siitä, että pienten toimijoiden olisi hyvä tehdä yhteistyötä, eikä yrittää tehdä kaikkea itse.

– Tätä toimintojen yhdistämistä ollaan nyt tämän vuoden aikana valmisteltu. Pitkä prosessihan tämä on ollut ja matkan varrella monta setvittävää asiaa. Hienoa että nyt päästiin maaliin, Takala kommentoi.

Laatikainen nostaa kaupan taustalta esiin ennen kaikkea saatavat synergiaedut esimerkiksi sivunvalmistuksen osalta.

– Tällä järjestelyllä saadaan lisävirtaa kaikkiin meidän tuotteisiimme ja myös ihan uusia palveluita tarjolle. Elinan ja Nikon myötä saadaan kaivattua resurssia toimitukselliselle puolelle. Uskon, että meidän osalta saadaan Ristiinalaisen suuntaan vietyä etenkin myynnin ja markkinoinnin tietotaitoa, Laatikainen ynnää.

Sekä Laatikainen että Takala mainitsevat myös alan rajut kustannuspaineet.

– Tässä ajassa on oikeastaan kaksi haastetta. Tällä hetkellä yleinen markkinatilanne on melko haastava, ja myös kustannusten nousu on todella rajua. Hintapaineita tulee etenkin jakelun suunnalta, jossa kustannukset ovat nousemassa hurjasti, yrittäjät harmittelevat.

He kuitenkin uskovat vahvasti paikallislehtien vetovoimaan ja tulevaisuuteen.

– Meidän täytyy onnistua tekemään sisällöllisesti hyviä lehtiä, jotka vetoavat lukijoihimme aidolla paikallisuudella. Kaikki lähtee siitä, että teemme nimenomaan ihmisiä lähellä olevia, heitä kiinnostavia juttuja.

Liiketoimintakaupan myötä Haumedian palveluiden ja tuotteiden parissa työskentelee seitsemän henkilöä sekä useita alihankkijoita. Mediatuotteiden lisäksi Haumedia tarjoaa erilaisia yritysten näkyvyys- ja viestintäpalveluita. Yrityksellä on kolme toimipistettä, Mikkelin lisäksi Hirvensalmella ja Ristiinassa.

Linnaniemessä päästiin latupohjan teossa jo alkuun mutta tilanteeseen tuli takapakkia, kun joku ajoi viikon alussa reitillä autolla.

– Näin siellä tosiaan on tehty. Suurin harmi siinä on tässä vaiheessa se, että hiekka nousee herkästi läpi ja se pyörii sitten jonkun aikaa reitillä hiihtäjien harmina, Jari Turunen Mikkelin kaupungin liikuntapalveluista toteaa.

Turunen muistuttaa, että kaupungin työntekijöillä ei riitä resurssia valvoa latuja kuin silloin kun alueella ollaan töissä. Jos joku näkee ladulla ajettavan autolla, niin Turunen kannustaa soittamaan heti 112 ja pyytämään poliisia paikalle.

– Ajoesteitäkään ei pysty aina laittamaan. Ne myös haittaavat latukoneen alueelle menoa ja Linnaniemessä esimerkiksi laavulle on hyvä päästä myös pelastuslaitoksen.

Vaikka talvi on nyt alkanut aikaisin, Turunen kaipailee latujen kannalta vielä lisää lunta.

– Pohjia on nyt jyrätty ja tampattu eri puolilla mutta latukoneilla ei ole vielä reiteillä asiaa, koska hiekka nousee pintaan. Perinteisen uria ei vielä saa metsäreiteille, kun on niin vähän lunta ja pakkaslumi ei täytä pohjaa niin hyvin, Turunen kertoo.

Priimakuntoinen mahdollisuus hiihtämiseen on Rantakylässä ja sen lisäksi yksi ainoista perinteisen laduista löytyy tällä hetkellä Ristiinan urheilukentältä.

– Mutta sielläkään ei pidemmällä lenkillä vielä lumi riitä latu-uraan, Turunen sanoo.

Elina Alanne

Ristiinan yhtenäiskoulu järjestää vanhempainillan tiistaina 12. joulukuuta. 

Sähkötupakointi on lisännyt suosiotaan nuorten, ja jopa lastenkin parissa Ristiinassa.

– Se on ihan selkeästi ongelma. Ei tätä voi yhtään hyssytellä, että ei olisi. Toivon, että jokainen vanhempi ajattelisi, että myös oma lapsi voi käyttää. Ennen ajateltiin, että vain kapinoitsijat polttavat röökiä mutta tämä on ilmiö, joka koskee ihan kaikkia, kertoo Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander.

Viime keväästä asti sähkötupakointi, vapetus eli vapettaminen on haissut koulun arjessa yhä enemmän. Erityisesti ongelma on paisunut syyslukukaudella.

– Haistamme päivittäin, että esimerkiksi vessoissa käytetään. Se on todella yleistä. Olen huolissani myös siitä, että hekin, jotka eivät käytä, altistuvat niille myrkyille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi lokakuussa, että sähkötupakoinnin suosio on 14–20-vuotiaiden keskuudessa kaksinkertaistunut vuodesta 2021 tähän vuoteen. Markkinoilla on ollut noin 10 vuotta laitteita, jotka lämmittävät paristolla tai akulla nestettä höyryksi. Nesteet voivat sisältää nikotiinia, mutta nesteitä ja patruunoita myydään myös ilman nikotiinia. Samassa tuotteessa ei Suomessa saisi olla nikotiinia ja makuainetta mutta laittomassa kaupassa näitä liikkuu paljon.

Ongelma on erityisesti se, että kukaan ei tiedä, mitä kaikkia aineita nesteissä onkaan ja mitä ne ihmisille aiheuttavat. Yle vei lokakuun alussa laboratorioon tutkittavaksi nuorilta takavarikoituja laitteita. Tutkimuksissa niistä löytyi useita ihmiselle vaaralliseksi tiedettyjä aineita. Eräs näistä oli lyijy, joka on erityisesti kasvuvaiheessa oleville lapsille ja nuorille vaarallinen hermomyrkky.

Myös nikotiinipitoisuus vaihtelee eri tuotteissa. Nikotiini on vahva myrkky, joka liikaa käytettynä voi johtaa jopa kuolemaan. Perinteisen tupakan terveyshaitoista moni jo tietääkin, että nikotiini aiheuttaa riippuvuutta. Sähkötupakkaa käyttävillä on havaittu yhtä voimakasta nikotiiniriippuvuutta kuin savukkeita polttavilla.

Savander toteaa, että nuoret ostavat laitteensa sosiaalisen median, eli esimerkiksi Tiktokin, Telegramin ja Snapchatin kautta.

– Näissä tuotteissa voi olla mitä vaan. Nikotiinia voi olla enemmän kuin tuotteessa lukee. Ja ymmärtääkö nuori edes, mitä siinä lukee. Sähkötupakkaa saatetaan hönkiä paljon enemmän kuin perinteistä tupakkaa ja pian addiktio on vahva.

Koulun tiedossa on, että myyjät tuovat tuotteet Ristiinaan.

– Eli vanhempien ei kannata ajatella, että eihän meidän lapsi käy Mikkelissä. Laite ei myöskään välttämättä ole sillä omalla lapsella vaan kaikenlaisia jemmoja on löytynyt koulunkin alueelta.

Nuorten käyttämissä vapeissa on usein makuaine. Savander toteaa, että sen kyllä haistaa.

– Se on makea tuoksu. Vähän kuin hajuvesi mutta kuitenkin haju, jota kukaan ei hajuvetenä käyttäisi. Sen pystyy tunnistamaan. Ainakin metsämarjaa, kookosta, omenaa, trooppisia hedelmiä ja vaniljaa on tullut vastaan.

Voimakkaimmin vapet tuoksuvat yläkoululaisten keskuudessa mutta eivät ne ole vieraita alakoulun viimeisilläkään luokilla.

– Tällä hetkellä nuorten ympäristö on sellainen, että sitä on kaikkialla, Savander herättelee aikuisia.

Elina Alanne

Jutun lähteinä on käytetty muun muassa www.terveyskirjasto.fi-sivuston artikkelia sähkötupakasta ja Super-lehden artikkelia Mitä vape oikein on ja onko siitä syytä olla huolissaan?

Huoli lasten ja nuorten tilanteesta heräsi

Ristiinalaislapsista ja -nuorista moni kokee koulun väsyttäväksi sekä yksinäisyyden ja kiusatuksi tulemisen tunteita. Moni ei syö aamupalaa, eikä nuku tarpeeksi, koska viettää aikaa netissä.

Viime kevään 4.­–5.-luokkalaisten sekä 8.­—9.-luokkalaisten vastaukset valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä herättivät huolen Ristiinan yhtenäiskoulussa. Koulu kutsuu koululaisten huoltajat ja muut asiasta kiinnostuneet vanhempainiltaan tiistaina 12. joulukuuta kuulemaan sekä näistä tuloksista, sähkötupakoinnista ja muista ajankohtaisista nuorten maailman ilmiöistä.

Eräs huolestuttavista kohdista oli myös, että vain 31 prosenttia Ristiinan yläkoululaisista vastaajista koki, että hänellä on hyvä keskusteluyhteys huoltajien kanssa. Mikkelissä näin koki 45 prosenttia 8­–9-luokkalaisista ja valtakunnallisesti 42,8 prosenttia.

– Tuloksista nousee, että koulun pitää tsempata työrauhassa ja muun muassa siinä, että oppilaat tulevat kuulluksi siinä, millainen vointi heillä on ja onko yksinäisyyttä ja kiusatuksi tulemista. Kotien vastuulla puolestaan on huolehtia nuorelle aamupala, riittävä uni ja yhteistä keskustelua arjen kuulumisista ja ilmiöistä, Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander toteaa.

Koulun henkilökunta toivoo, että mahdollisimman moni aikuinen tulee vanhempainiltaan kuulolle ja miettimään yhdessä tilanteeseen ratkaisuja.

”Mitä kuuluu? Missä mennään?” -vanhempainilta ajankohtaisista ilmiöistä Ristiinan yhtenäiskoulussa ti 12.12. kello 17.30. Paikalle ovat tervetulleita myös esimerkiksi isovanhemmat ja harrastustoiminnan ohjaajat.

Tänään torstaina 7.12. Ristiinalainen jaellaan perusjakelussa myös niillä alueilla, joissa normaalisti on varhaisjakelu.

Mikäli tänään to 7.12. aamuvarhaisella ei luukusta tipahtanut tai laatikosta löytynyt Ristiinalaista, ei tarvitse huolestua. Ristiinalainen jaellaan Postin toimesta tänään perusjakelun, eli niin sanotun päiväpostin mukana.

Postilla ei ollut tälle päivälle tarjota varhaisjakelua. Eli Mikkelin seudun varhaisjakelualueilla (Ristiinan taajamat, Mikkelin keskusta-alue, Mäntyharju, Juva, Anttola) Ristiinalainen saapuu tänään tilaajille hieman normaalia myöhemmin.

Ristiinan päiväkoti muuttaa uusiin tiloihin heti vuoden vaihteen jälkeen. Päiväkodin väki vetosi lasten huoltajiin, jotta muutto saataisiin jouhevasti maaliin.

Ristiinan vauhdilla rakennettu uusi päiväkoti (ks. lisää esim. Ristiinalainen 12.10.2023) valmistuu suunnitellussa aikataulussa. Tämän hetken tiedon mukaan päiväkotiryhmät pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin heti tammikuussa, viikoilla 2 ja 3. Täysin uusien tilojen lisäksi päiväkotiryhmiä jää myös muutama vuosi sitten rakennettuun ”Helmitaloon” sekä ”Paviljonkiin”, joka on päiväkotialueelle aiemmin tuodun väliaikaistilan rungolle rakennettu tila.

Päiväkodissa hoidossa olevien lasten huoltajille tuli Daisy-järjestelmän kautta viime viikon perjantai-iltapäivällä viesti, jossa toivotaan, että lapset olisivat mahdollisuuksien mukaan kotona mahdollisimman paljon jo juuri ennen vuoden vaihdetta, sekä etenkin viikoilla 2 ja 3.

Kaikkien Ristiinan päiväkodin varhaiskasvattajien nimissä allekirjoitetussa viestissä todetaan muun muassa seuraavasti:

”Viikoilla 2 ja 3 henkilöstö joudutaan jakamaan osa muuttamaan ja osa hoitamaan lapsia. Tämän vuoksi toivomme, että perheet pystyisivät pitämään lapsiaan mahdollisimman paljon kotihoidossa/isovanhemmilla/kummeilla/kavereilla tai muilla omilla hoitotahoillaan päivystys- ja muuttoviikoilla. Muiden hoitotahojen avulla saisimme henkilöstön ansaitsemilleen lomille ja tämän jälkeen muutot tehtyä mahdollisimman sujuvasti.”

Ristiinan päiväkodin johtaja Jaana Vartiainen kuvailee vuoden vaihteessa edessä olevia viikkoja ”jossain määrin kaoottisiksi”.

– Tässä nyt parin asian summana joudutaan vähän hankalaan tilanteeseen. Rakennustyöt päästiin aloittamaan muutamaa viikkoa myöhemmin kuin oli tarkoitus, joten nyt myös muutto on luonnollisesti muutaman viikon myöhemmin.

– Alun perin uuden päiväkodin luovutus piti olla joulukuun ensimmäisenä päivänä. Nyt suunniteltu luovutuspäivä on 20.12. Nyt kun vuodenvaihteessa henkilökunnan pitää vielä saada pidettyä lomiaan pois, niin se aiheuttaa lisäpähkäilyä, Vartiainen summaa poikkeustilanteeseen johtaneita tekijöitä.

Vartiainen sanoo, että henkilökuntaa joudutaan käyttämään muutossa etenkin siihen, että uuteen päiväkotiin siirrettävät tavarat päätyvät suoraan oikeille paikoille ja että henkilökunta tietää missä ne ovat.

– Tässä vielä selvitellään, että olisiko mahdollista käyttää ulkopuolista apua tavaroiden siirrossa. Sinänsä se tavaran määrä ei ole kauhean suuri, sillä nykyisestä päätalosta siirretään uusiin tiloihin vain vähän tavaraa. Nekin kaikki menee puhdistuksen kautta.

Päiväkodin muuton käytännön asioista pidetään Vartiaisen mukaan vielä palaveria ensi viikon aikana, jolloin suunnitelmat vielä tarkentuvat.

– Onhan tämä nyt hieman tällaista palapeliä, tetristä, dominoa tai miksi peliksi tätä nyt haluaa kutsua! Mutta onneksi tiedossa on se, että sitten tammikuun puolen välin tienoilla ollaan uusissa tiloissa ja saadaan toiminta käyntiin.

Niko Takala

Ristiinan Vuoden 2023 yrityksenä palkittiin Saimaan Laivaosakeyhtiö sekä sen yrittäjä Otto Ravantti. Ravantti on vienyt Ristiinan tunnettuutta eteenpäin Aino-laivan myötä.

M/S Ainon risteilykausi päättyi viime lauantaina, kun illan kahussa laivalla kävivät Yöveden ”kirkasta pimeyttä” ihastelemassa Ristiinan Yrittäjät vuosikokouksen ja pikkujoulujen merkeissä. Vuoden viimeinen asiakasreissu Ainolla sai arvoisensa päätöksen, kun laivan kippari sekä sen omistava yritys palkittiin Ristiinan vuoden 2023 yrityspalkinnolla yrittäjien sekä Ristiinan aluejohtokunnan toimesta.

Palkintoperusteluissa todettiin muun muassa, että Saimaan Laivaosakeyhtiö ja sen Aino-laiva kipparinsa Otto Ravantin johdolla on lisännyt merkittävästi Ristiinan ja koko seudun tunnettuutta niiden kolmen vuoden aikana, joina Aino on Saimaalla seilannut.

– Totta kai olen äärimmäisen otettu tästä palkinnosta. Tuntuu hyvältä, että tehtyä työtä arvostetaan, Ravantti kiitteli saamastaan tunnustuksesta.

Kippari itse siis juhlisti palkintoaan työnsä merkeissä laivan ohjaimissa. Eikä risteilyn päätyttyäkään ollut aikaa sen kummemmalle juhlimiselle.

– Olin jo sunnuntaiaamuna bussilla ajamassa kohti Joensuuta!

Niin, Aino-laiva on saanut kaverikseen Aino-bussin, jonka ensisijainen tarkoitus on palvella laivaristeilyjen asiakkaita entistä paremmin.

– Mutta kyllä varsinkin talvisaikaan on tarkoitus ajella ihan tilausajoja, pientä tienestiä myös näille vuoden hiljaisemmille kuukausille. Ja ihan kivasti on jo kysyntää ollut, vaikken ole juurikaan vielä markkinoinut. Sana kulkee! Ravantti hymyilee.

Bussi on kotikylältä, sillä se oli aiemmin K-Rauta Ristiinan taustayhtiö E.Tukiainen Oy:n omistuksessa.

Ainolla Ravantti on ajanut risteilyjä kesästä 2021 alkaen. Tuota ennen – vuodesta 2018 – hän toimi myös kesäravintola Kallioniemen yrittäjänä. Kesälle 2022 ei enää löytynyt paukkuja sekä Kallioniemeen että Ainoon.

– Oli pakko tehdä valinta. Kesä 2021 ei mennyt Kallioniemessä hyvin, kun oma työpanokseni oli niin paljon Ainossa kiinni. Voi varmasti sanoa, että Kallioniemi loppui omalta osaltani siksi, kun tein sitä mitä sydän sanoi, vaikka eihän siinä liiketoiminnan mielessä mitään järkeä ollut.

Aino – ja Saimaa – siis vei Ravantin sydämen. Hän sanookin avoimesti, että vaikka on syntynyt Lahdessa ja kiertänyt maailmaa elämänsä aikana todella paljon, on Ristiinasta ja Yövedeltä löytynyt toinen niistä paikoista, joissa hän tuntee oikeasti olevansa kotona.

– Toinen paikka on Kilimanjaron rinteillä Tansaniassa. Ei näitä asioita voi järjellä selittää, mutta näin se vaan!

Risteilyjä ja muita reissuja onkin Ainon ruorissa kolmena kesänä riittänyt. Tänä vuonna ajettiin yrittäjän arvion mukaan suunnilleen saman verran reissuja kuin edelliskesänä, joka oli selvästi ensimmäistä vuotta vilkkaampi. Vuotta 2022 siivittivät Visit Mikkeli -brändin alla ajetut Hop on – Hop off -risteilyt. Tänä vuonna taas uutuutena tulivat mukaan risteilyt Puumalaan ja Puumalasta Ristiinaan.

– Sellaisen huomion tein, että Puumalan suuntaan oli täältä menijöitä, mutta sieltä tänne ei hirveästi. Eli on tässä Ristiinan houkuttelevuudessa vesitse vielä tekemistä.

Siihen liittyen. Kerroimme Ristiinalaisessa (16.11.2023) viime viikolla, että Osuuskauppa Suur-Savo suunnittelee Ristiinan torille ABC-tankkausasemaa, josta johdettaisiin myös rantaan mittari veneiden tankkausta silmällä pitäen. Ravantti ottaa suunnitelmat ilolla vastaan.

– Lähtökohtaisesti se tankkauspiste parantaisi Ristiinan vetovoimaa vesitse huomattavasti. Ja onhan tässä tietysti kehittämistä muissakin palveluissa vielä, hän tuumaa nostaen esille esimerkiksi jonkun kevyen ruokaratkaisun torille sekä myös ylipäätään monet palvelut.

– Kyllä haluaisin nähdä Kallioniemessäkin vielä toimintaa. On myös hyvä, että Varkaantaipaleella on palvelua, ja uskon että ne varsinkin pitkällä tähtäimellä vaan tukisivat toisiaan.

Toki kehittämistä on omassakin toiminnassa. Ravantti sanoo, että mitään suurta ja mullistavaa muutosta ei varmastikaan ensi kesälle tulla tekemään, mutta jatkuvasti ideoita on hautumassa.

– Olen esimerkiksi miettinyt, että voitaisiinko näitä eri Geopark-kohteita saada hyödynnettyä jotenkin. Että jos esimerkiksi kerran kuussa ajeltaisiinkin Anttolaan ja Luonterille sen kohteisiin. Mutta katsotaan, ainahan se asioiden kokeilu, varsinkin omalla rahalla, on hieman haasteellista! Ravantti naurahtaa.

Tänä kesänä kippari Ravantin lisäksi Ainon miehistönä toimivat Henna Vehmassalo ja Sofia Tivinen. Heitä Ravantti kiittää runsaasti.

– Onneksi näyttäisi siltä, että he ovat käytettävissä ensi vuonnakin. Kyllä hyvistä työntekijöistä pitää aina mielellään kiinni. Näissä sesonkihommissa on aina se haaste, että ei voi tarjota ympärivuotisesti töitä.

Niko Takala

Viime viikolla Mikkelin kaupunki sekä hyvinvointialue Eloisa tiedottivat, että Ristiinassa on havaittu joitakin tulirokkotartuntoja.

Nopealla tilanteen ilmitulolla sekä siihen puuttumisella onnistuttiin toimimaan niin, että tällä hetkellä (tiistaina iltapäivällä) näyttäisi siltä, että tartunnat ovat laantuneet.

– Tartuntoja tuli tietoomme yhteensä sellaiset kymmenkunta. Saatiin nopeasti asiasta tiedotettua ja sairastuneille hoidot käyntiin, niin nyt tosiaan vaikuttaa siltä, että tilanne laantuu hyvin, toteaa Eloisan ylilääkäri Hans Gärdström.

Hän kertoo, että suurin osa tartunnan saaneista oli lapsia. Muutama sairastunut oli myös heidän lähipiiriinsä kuuluneita aikuisia.

– Pari henkilöä joutui sairaalahoitoon, mutta minulla olevan tiedon mukaan tällä hetkellä tulirokkopotilaita ei ole sairaalahoidossa.

Gärdström kertoo, että tilanteeseen puututtiin suurehkolla voimalla, sillä tauti on erittäin helposti tarttuva, ja vaikka yleisesti ottaen tauti menee ohi lievillä oireilla, pienelle osalle se voi aiheuttaa vakavan tautimuodon.

– Vakavassa tautimuodossa on mahdollista saada verenmyrkytys, jolloin on sitten kiire päästä tehokkaaseen hoitoon. Vaikka yleensä tauti podetaan tosiaan lievänä, niin jos tautitapausten määrä pääsee kasvamaan suureksi, niin sitten joukkoon mahtuu myös näitä vakavia muotoja.

Ylilääkärin ohjeistus tulirokon välttämiseen ja sen tartuttavuuden vähentämiseen on perinteinen:

– Huolellinen käsien pesu. Ja nimenomaan peseminen saippuan kera, ei pelkkää käsidesiä, Gärdström korostaa.

Mistä oireista sitten tulirokon erottaa tavallisesta influenssasta tai vaikkapa koronasta, jotta osaa hakeutua päivystysavun (p. 116 117) kautta hoitoon.

– Monesti tulee yleisten flunssaoireiden lisäksi sellaista hentoa ihottumaa. Mutta kaikkein tyypillisin erikoisoire on niin sanottu mansikkakieli, Hans Gärdström sanoo.

”Mansikkakielen” tunnistaa kirkkaanpunaisesta väristä sekä näppyjen sävyttämästä, mansikkamaisesta, pinnasta.

Tulirokko on streptokokkibakteerin aiheuttama infektio, jota hoidetaan antibiooteilla.

Niko Takala

Vireille tullut kaavamuutos mahdollistaa polttoaineen jakelun. Myös veneiden tankkaus onnistuisi Kaukaanrannassa.

Mikkelin kaupunki on pistänyt vireille asemakaavan muutoksen, joka koskee Ristiinan toria, niin sanottua Kaukaanrannan aluetta. Alueella on tällä hetkellä voimassa asemakaavan muutos vuodelta 2009, jolla mahdollistettiin esimerkiksi nykyisen torin rakentaminen paikalle.

Kaavamuutoksen taustalla on kaivattu ratkaisu Ristiinan – ja oikeastaan laajemminkin läntisen Saimaan – veneiden tankkauspisteestä. Osuuskauppa Suur-Savo suunnittelee toteuttavansa torin alueelle ABC-polttoainepisteen, jossa saa tankattua auton, mutta josta johdettaisiin polttoainepiste myös rantaan.

– Kaupunki ottaa ilman muuta tyytyväisenä tällaiset suunnitelmat vastaan. Tätä on niin paljon kyselty ja harmiteltu että veneiden tankkaus ei vesiltä käsin ole tänä vuonna onnistunut. Tällä on varmasti positiiviset vaikutukset Ristiinassa vierailevien veneilijöiden määrään, näkee Mikkelin kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

– Kaupungin rooli on tässä mahdollistaa toiminta, eli tässä tapauksessa kaavoituksen kautta toimia niin, että yritys pääsee tekemään suunnitelmiensa mukaista liiketoimintaa, Äikäs lisää.

Osuuskauppa Suur-Savon toimialajohtaja Kai Nurmi kertoo, että Ristiinan torille on tarkoitus toteuttaa ABC-polttoainejakelupiste, jonka säiliöistä johdetaan putkia myöden polttoaineet myös rantalaiturille veneiden tankkausta silmällä pitäen.

– Kun teemme myös autoliikenteelle tarkoitetun kylmäaseman, niin voimme sijoittaa maan alle suurikokoiset polttoainesäiliöt, joilla sitten osaltaan turvataan kesäisin polttoaineen riittävyyttä myös veneilyn sesonkiaikaan, Nurmi sanoo.

– Ristiinaan tulee venetankkaukseen samantyylinen kokonaisuus, kuin mikä meillä on Savonlinnan Hevonpäänniemessä. Paikalle tulee yksi mittari, josta saa autoihin polttoainetta molemmilta puolilta sekä sitten tuo venetankkauspiste laiturille. Savonlinnassa ollaan toimittu nyt kaksi kesää, ja hyvin on mennyt. Ristiinassa nyt valitettavasti pääsi tulemaan tilanne, että veneiden tankkauksessa on ollut kokonaan taukoa jo tämä vuosi.

Nurmi arvioi, että mikäli kaavaprosessi etenee suunnitellusti, eli kaava olisi hyväksytty ensi vuoden toukokuuhun mennessä, saataisiin autojen polttoaineen jakelupiste valmiiksi ensi vuoden syksyksi.

– Noin neljä kuukautta siitä, kun pääsemme tekemään tilauksen, niin pitäisi olla valmista. Tietenkään emme voi lähteä mitään tekemään tai tilaamaan ennen kuin kaava on hyväksytty, Nurmi toteaa.

– Eli viimeistään kesällä 2025 on veneen tankkaus mahdollista Ristiinassa. Me menemme tosiaan täysin kaavaprosessin aikataululla, itsellämme on valmius toteuttaa kohde vaikka jo ensi kesäksi, hän lisää.

Nurmen mukaan Osuuskaupalta on toivottu runsaasti nyt suunnitellun laista polttoainepistettä.

– Kyllä meidän asiakasomistajilta on paljon tullut aiheesta palautetta. Nyt päästään tämä Ristiinaan toteuttamaan, ja samalla hoidetaan sitä Osuuskaupan tehtävää huolehtia osaltaan palvelutarjonnasta omalla toimialueellaan.

Ristiinan torilla tullaan Nurmen mukaan tekemään jonkin verran maanrakennustöitä, jotta polttoaineen jakelupiste – ja sen vaatimat säiliöt – saadaan alueelle sijoitettua.

– Meillä on pari hahmotelmaa alueesta meidän omien toimittajiemme tekeminä. Lopullinen toteutustapa ratkeaa muun muassa maaperätutkimusten tulosten mukaan. Nämä suunnitelmat sitten tarkentuvat myöhemmin.

– Mutta esimerkiksi pysäköintipaikkojen määrä tulee torilla pysymään vähintään entisellään. Sitä en lähde vielä arvioimaan, pysyvätkö ne nykyisellä paikalla ja samansuuntaisesti, mutta määrän olisi tarkoitus joka tapauksessa säilyä vähintään samana.

Näiden muutostöiden myötä Nurmi vakuuttaa, että tankkauspiste mahtuu torille.

– Kyllä sitä pistettä mittailtiin myös S-marketin pihan alueelle, mutta se on jo nykyisellään melko ahdas, etenkin kesäisin. Täytyy muistaa, että myös tankkiauton tulee mahtua alueelle sekä päästä siellä turvallisesti kulkemaan ja kääntymään.

Alueen kaavaprosessi on nyt aloitusvaiheessa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaupungin verkkosivuilta löytyvään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi antaa palautetta. Seuraava vaihe on luonnosvaihe, jolloin esille tulee tarkempi kaavaluonnos ja -seloste. Luonnosvaihe tulee nähtäväksi 30 päivän ajaksi, jona aikana siitä on mahdollisuus jättää mielipide. Kolmas vaihe on ehdotusvaihe, joka on nähtävillä niin ikään 30 päivän ajan, ja josta kaavaan osalliset voivat jättää muistutuksen. Ehdotusvaiheen kaava menee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, jonka jälkeen kaava saa lainvoiman. Kaupunki on osallistumissuunnitelmassaan kirjannut kaavaprosessin aikana pidettäväksi yleisötilaisuuksia tarvittaessa.

Niko Takala

Vedenjakeluun aiheutuu katkos Ristiinan pohjoisosissa torstaina 9.11. kello 8–16 runkovesijohdon korjaustyön ajaksi, kertoo Mikkelin Vesilaitos tiedotteessaan.

Vesikatkoalue sijaitsee Ristiinan pohjoisosassa, Pietarintiestä ylöspäin. Vesikatkoalueeseen kuuluu myös Löytö-Vitsiälän vesiosuuskunta. Alueen asiakkaille on Vesilaitoksen mukaan jaettu asiasta tiedotteet jo aiemmin ja Löytö-Vitsiälän vesiosuuskunnan johtoa on tiedotettu asiasta. Vesikatkon piiriin kuuluu noin sata vesilaitoksen asiakasta sekä vesiosuuskunnan asiakkaat.

Vesilaitos pyytää alueen asukkaita varaamaan talousvettä, koska venttiilien sulkemisesta johtuen veden virtaussuunnat vaihtelevat ja veden laatuun voi aiheutua muutoksia. Vedenlaatu kannattaa tarkistaa katkoksen jälkeen varsinkin ennen pyykinpesua. Veden juoksutus auttaa värivaihtelujen ja ilman poistamisessa.

Vesilaitokselta kerrotaan, että katkos saattaa olla ilmoitettua lyhyempi tai pidempi.

Ristiinan kirjastolle saatiin viime perjantaina vieraaksi Lukukoira Saara emäntänsä Anne Tuomelan kanssa.

Saara ja Anne Tuomela saapuivat Ristiinaan naapuripitäjä Otavasta.

– Saara on kuusivuotias ja rodultaan hovawart. Kaksi vuotta on tehty nyt näitä lukukoiran hommia. Ensin Saara kouluttautui kaverikoiraksi ja sitten Kennelliiton viralliseksi lukukoiraksi, Tuomela kertoo.

Lukukoiraksi kouluttaudutaan siis Kennelliiton kautta, jonka alaisesta toiminnasta on kyse. Aluksi arvioidaan koiran soveltuvuutta lukukoiraksi ja koiran ohjaaja saa myös koulutusta.

– Esimerkiksi sitä tarkasteltiin, että Saara osaa rauhoittua ja tykkää hakeutua ihmisten pariin. Ja aika nopeasti Saara oppikin ”lukemaan” lapsia esimerkiksi siinä, että haluaako joku että mennään ihan lähelle vai ei.

Tuomela sanoo, että lukukoiria kaivattaisiin kovasti lisää. Lukukoirana toimiva koira voi käydä tekemässä yhden ”työkeikan” viikossa, ja yksi käynti kestää pari tuntia.

– Tämä siksi, ettei tekeminen kävisi koiralle liian raskaaksi, ja että se pysyy sille mielekkäänä touhuna!

– Ja vaikka tämä saattaa vaikuttaa koiralle helpolta työltä – Saarakin usein käy lattialle pötköttämään, kun on vähän tutustuttu ja hänelle luettu hetken aikaa – niin kyllä se koiraa rasittaa. Saara yleensä käykin heti nukkumaan, kun on keikalta autoon päästy! Tuomela sanoo.

Lukukoira-toiminnan ideana on se, että koiralle lukeminen on helppoa vaikkapa vielä lukemaan opettelevalle tai sitä taitoa vahvistavalle.

– Koira ei arvostele, kommentoi tai korjaa! Vaikka olen tietenkin ohjaajana lähellä, niin itse pyrin tilanteessa aina lähinnä sulautumaan seinään, Tuomela linjaa.

Niko Takala

Ristiinalainen selvitti koulujen luokkakokoja ja rehtoreiden mietteitä siitä, saavatko lapset tarpeeksi tukea oppimiseen.  

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa 28.9.2023

Mikkelissä aloitti tänä syksynä koulutaipaleensa 507 ekaluokkalaista. Ristiinan yhtenäiskoulussa heistä opiskelee 48 oppilasta. Elokuun lopussa Ristiinan oppilaista viisi oli pienryhmäopetuksessa ja loput oli jaettu kahteen luokkaan niin, että toisessa luokassa on 21 oppilasta ja toisessa 22 oppilasta.

Ekaluokkalaisten vanhempainillassa syksyllä koulun aikuiset nostivat esiin, että he eivät koe isoissa luokissa aina voivansa antaa tarpeeksi tukea jokaiselle oppilaalle. Vielä keväällä vanhemmille kerrottiin, että tuleville ekaluokkalaisille palkataan Ristiinaan samanaikaisopettaja. Palkkaaminen ei lopulta ollutkaan mahdollista, koska sekä koulun tasa-arvoraha että koronatuki ovat vähentyneet edellisistä vuosista.

Keväällä 2023 Mikkeli lakkautti Suomenniemen koulun, eli kylän lapset opiskelevat nyt Ristiinassa. Suomenniemeläisvanhemmat toivat vanhempainillassa esiin, että lasten kannalta muutos on mennyt hienosti mutta aikuisia edelleen hieman mietityttää. Suomenniemen koulun lakkauttamista puolusteltiin usein sillä, että oppilaat saavat isommassa koulussa parempaa tukea oppimiseen. Vanhempia mietityttää, onko kuitenkaan näin ja kohdellaanko oppilaita eri puolilla Mikkeliä tasa-arvoisesti.

Ristiinalainen kysyi sähköpostitse muutamilta mikkeliläiskoulujen rehtoreilta heidän mietteitään esimerkiksi samanaikaisopetuksesta, ryhmäkokojen suuruudesta ja koulunkäynninohjaajista. Mikkelissä on tällä hetkellä 18 peruskoulua. Niistä viisi on yhtenäiskouluja, joissa opetusta annetaan luokille 1–9. Mikkelin tapa on, että jokainen koulu saa aina käyttöönsä tietyn erityisopetuksen ja ohjaajien resurssin, jonka käytöstä päätetään koulussa rehtorijohtoisesti itse.

Kun lapsi aloittaa ekaluokan, on hyppäys valtavan suuri, muistuttaa muutama rehtori. Moni kertoo tuen tarpeen lisääntyneen huomattavasti. Päämajakoulun rehtori Heikki Väätäinen tiivistää:

– Alkuopetuksen luokassa pitäisi olla aina luokanopettajan lisäksi koulunkäynninohjaaja kokoaikaisesti riippumatta lasten tarpeista tai ominaisuuksista. Ero varhaiskasvatuksen eskariryhmään on aivan liian suuri. Eskarin 20 lapsen ryhmässä voi olla jopa neljä aikuista, mutta 1. luokalla vastaavan kokoisessa tai suuremmassa ryhmässä on vain yksi aikuinen, opettaja. Alkuopetuksen luokissa (1.–2.lk) pitäisi aina olla kaksi aikuista, niin tätä nivelvaihetta tuettaisiin paljon paremmin. Haasteet 1. luokkien oppilailla ovat kasvaneet viime vuosina huolestuttavalla tavalla, ja lasten tuen tarve on lisääntynyt merkittävästi.

Myös Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander kirjoittaa:

– Koemme tietenkin aina riittämättömyyttä. Se on varmaa. Tämä on helppo ymmärtää, kun miettii aikuisten määrän vähenemistä esiopetuksesta ekaluokalle siirryttäessä.

Moision, Olkkolan ja Urpolan koulujen rehtori Hanna-Kaisa Pylkkänen toteaa, että koulut toivovat enemmän aikuisia.

– Koulujen toiveena on ollut, että ekaluokkiin voitaisiin aina palkata oma ohjaaja tukemaan koulutien alkamista, mutta toistaiseksi ohjaajaresurssi on ollut vuosikohtaista ja perustunut sinä vuonna aloittavien oppilaiden tukitarpeisiin.

Ristiinan yhtenäiskoulussa 1A ja 1B -luokissa on tällä hetkellä käytettävissä luokanopettajan lisäksi kaksi tuntia päivässä laaja-alainen erityisopettaja ja kaksi tuntia päivässä koulunkäynninohjaaja.

– Eli jompikumpi on paikalla suurimman osan päivästä. Kunhan ekaluokkalaisten koululaistaidot hieman kehittyvät, niin noin puolet tästä resurssista siirretään myös muihin luokkiin, Savander kertoo.

Luokat käyttävät myös jakotunteja, mikä tarkoittaa sitä, että osa lapsista tulee aamulla aiemmin kouluun ja osa jatkaa päivällä pidemmälle. Tämä vähentää samaan aikaan opetuksessa olevien lasten määrää.

Savander toteaa, että Ristiinassa on paljon koulunkäynninohjaajia.

– Monet heistä on osoitettu henkilökohtaiseksi resurssiksi. Koen tämän työmuodon erittäin tärkeänä tasa-arvon ja esteettömyyden kannalta. Ryhmille yhteisiä ohjaajia on onneksi käytössä muutama, jotta voimme suunnata heidän työaikaansa tarpeen mukaan eri ryhmiin.

Kaikkiaan pienryhmissä opiskelevilla on käytössään enemmän tukea.

– Luokissa on erityisluokanopettaja sekä 1–2 koulunkäynninohjaajaa paikalla oppitunneilla. Koulunkäynninohjaaja kulkee oppilaiden matkassa heidän opiskellessaan yleisopetuksen luokissa taito- ja taideaineissa, Savander kertoo.

Ristiinan yhtenäiskoulussa on siis vielä pienryhmät, mutta monesta Mikkelin koulusta ne on lakkautettu.

– Tämä päätös ei huomioinut vahvan erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita, kun he ovat opiskelleet sen jälkeen ns. omassa lähikoulussa. Resurssitarve kasvoi, mutta resurssit eivät kaikilta osin kasvaneet. Tuki pitäisi olla koulun koosta huolimatta sellainen, että se mahdollistaisi riittävän vahvan tuen, kirjoittaa Lähemäen koulun rehtori Vesa Räsänen.

– Inkluusio ei saa olla hallinnollinen säästökeino, vaan resurssi tulee olla sen mukainen, mikä on tarve. Näin ei ole jokaisessa koulussa. Koulumme suurin haaste on psyykkisesti oireilevat oppilaat, joista osa ei ole koulukuntoisia, mutta silti he ovat koulussa. Tämä kuormittaa ryhmän oppilaita ja opettajia, Räsänen myös toteaa.

Lähemäellä oppilaita on kolmessa ekaluokassa niin, että kahdessa luokassa on 18 oppilasta ja yhdessä 20.

– Lähemäen koulussa opetus järjestetään inklusiivisesti 1.-luokkien osalta. Lapset liikkuvat joustavasti kolmen luokanopettajan ja erityisopettajan johdolla eri opetettavissa lukuaineissa tasoryhmissä oman tuen tarpeensa ja taitotasonsa mukaisesti. Tällä pyrimme jokaisen oppilaan kohdalla säilyttämään koulumotivaation ja oikealaisen eriyttämisen joko alas- tai ylöspäin. Kyseisellä luokkatasolla on vain yksi henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja, Räsänen kertoo koulun tilanteesta.

Tänä vuonna Päämajakoulussa on kaksi hyvin pientä ekaluokkaa, joista toisessa on 13 oppilasta ja toisessa on 12 oppilasta. Rehtori Heikki Väätäinen kertoo, että näin pieniä ryhmiä koulussa ei ole ollut aiemmin. Yhdenkin oppilaan 11-vuotinen oppivelvollisuus laskee luokan maksimikoon 20 oppilaaseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset.

– Meillä 25 oppilasta jakautuvat siten kahteen ryhmään. Lasten kannalta on hyvä, että ryhmät ovat edes joskus pieniä, Väätäinen toteaa.

Päämajakoulun ekaluokilla on apunaan kaksi kokoaikaista henkilökohtaista koulunkäynninohjaajaa sekä joillain tunneilla laaja-alainen erityisopettaja. Rehtori kirjoittaa, että sekä koulunkäynninohjaajien että erityisopetuksen tarvetta olisi koulussa enemmän.

– Inkluusion kautta luokat ovat hyvin heterogeenisiä ja oppilaiden erilaiset tarpeet ja eroavaisuudet ovat lisääntyneet. Erityisluokanopettajia ei riitä kaikkien luokka-asteiden tarpeisiin. Laaja-alaisilla erityisopettajilla ei tätä tarvetta pystytä kattamaan. Päämajaan tarvittaisiin kahden erityisluokanopettajan sijasta 5–6 erityisluokanopettajaa, jotta tämä inkluusion tuoma palvelutehtävä pystyttäisiin toteuttamaan kaikilla luokka-asteilla, Väätäinen sanoo.

Opetushallitus määrittää, että oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen, kun tuen tarve ilmenee, eikä sen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuki tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea. Jos tämä ei riitä, tehdään hänelle pedagogiseen selvitykseen perustuva erityistä tukea koskeva hallintopäätös.

Lähemäen koulun rehtori eritteli, että heidän 408 oppilaan koulussa on eri tuen portaan oppilaita 127, eli noin 31 prosenttia oppilaista ja erityisen tuen päätöksellä on 50 oppilasta.

– Kun on etukäteen tieto, niin sen perusteella voi suunnitella seuraavan lukuvuoden opetuksen. Haasteena on muuttajat, joista ei ole etukäteistietoa. Resurssit ovat kohdennettu, niitä ei voi muuttaa. Meillä aloitti 10. elokuuta uusia oppilaita +14, joista yhdellätoista oli vahva tuen tarve. Alkaa olla haaste, mihin ryhmään uusi oppilas sijoitetaan, kun ryhmissä voi olla jo paljon tuen tarpeessa. Esimerkiksi yhdessä ryhmässä on 47,2 % kaikista luokan oppilaista tuenpäätöksellä olevia oppilaita, Räsänen kertoo.

Ristiinan yhtenäiskoulussa aloitti tämän lukuvuoden 405 oppilasta, joten koulu on hyvin samankokoinen kuin Lähemäen koulu.

Mikkelissä ekaluokkalaisia on luokassa usein 18–21. Urpolan koulussa on tänä lukuvuonna kolme pienehköä luokkaa, kun oppilaita on 15–16–15. Sairilan koulussa yhdessä luokassa on 24 oppilasta, Haukivuorella 23 ja Otavan koulussa 25. Moision koulu ajattelee ekaluokkalaiset luokaksi AB, jossa on 27 oppilasta.

– Moision koulussa on tehty jo useamman vuoden ajan samanaikaisopetusta, jossa opettajat yhdessä opettavat kyseisen vuosiluokan oppilaita. Ryhmä jaetaan pääsääntöisesti kahteen ryhmään, mutta ryhmäjako voi vaihdella eri tilanteissa. Tavoitteena on, että kaikki oppilaat tutustuvat toisiinsa ja oppivat työskentelemään toisten ekaluokkalaisten kanssa. Opettajat suunnittelevat työtä yhdessä ja sopivat työnjaosta. Opettajalla voi olla lisäksi myös muiden luokkien tunteja. Nykyisillä ekaluokkalaisilla on käytössään Moision koulun tiilirakennuksen alakerta, jossa on yksi iso luokkatila, jonne mahtuvat kaikki oppilaat ja kaksi muuta opetustilaa, joissa molemmissa voi työskennellä kerrallaan noin puolet opetusryhmästä. Tänä vuonna 1. luokalla ei ole ohjaajaresurssia, kertoo koulun arjesta rehtori Pylkkänen.

Otavassa käytetään myös samanaikaisopetusta.

– Oppilaita on 25, mutta meillä on ryhmässä kaksi luokanopettajaa käytännössä kaikilla tunneilla ja lisäksi olemme kohdentaneet erityisopettajan resurssia (7-8 h viikossa) ja koulunkäynnin ohjaajan työpanosta (19/20 h tässä luokassa) paljon alkuopetukseen (1.-2.-luokat), koska tuen ja kuntoutuksen vaikutus on silloin todennäköisesti suurin, Otavan koulun rehtori Antti Karjula kertoo.

Rehtorit nostavat esiin sen, että ryhmäkokojen maksimirajojen määrittäminen matemaattisesti ei ole yksiselitteistä.

– Luokassa voi olla vaikka vain 10 oppilasta ja silti resurssi ei ehkä riitä, vaikka luokassa olisi opettaja ja koulunkäynninohjaaja, tiivistää Rantakylän yhtenäiskoulun rehtori Hanne Lahtinen.

– Ei pitäisi matemaattisilla rajoilla ohjata, koska jokainen lapsi on yksilö ja ryhmät erilaisia. Pikemmin tulisi varmistaa, että jatkossakin kouluilla on riittävä resurssi, jolla pedagogiset asiantuntijat pystyvät kohdentamaan tukea sinne, missä sitä tarvitaan. Yleisopetuksessa voi olla ryhmässä oppilaita vain vähän toistakymmentä, mutta tuen tarve on isompi kuin lähes 30 oppilaan luokassa, kirjoittaa Otavan koulun Karjula.

Myös Ristiinan Savander on samoilla linjoilla.

– Luokkakokojen maksimikokojen määrittäminen on mielestäni vaikeaa, sillä koen erittäin vahvasti meidän koulun perustehtäväksi ottaa vastaan kaikki alueemme oppilaat. Muuttajan kohdalla olisi erittäin haastavaa lähteä pilkkomaan ryhmiä uusiksi, jos porukka on ehtinyt ryhmäytyä ja kaikki lukujärjestykset ja opetustilat on suunniteltu jo esimerkiksi kahdelle luokalle.

Useampi rehtori nostaa esiin sen, että ryhmäkokojen ja oppilaiden tukemisen kanssa pärjätään vain, kun opetusta mietitään koulussa useamman ammattilaisen asiantuntemuksella. Rantakylässä on kehitetty liikennevalosysteemi, jonka avulla mietitään luokkien erilaisia tarpeita. Punaiseksi luokiteltu luokka tarvitsee eniten apua ja tukea.

– Resurssi ei ole koskaan riittävä, jos ei olla valmiita tarkastelemaan koulun omia työskentelymalleja. Silti meidänkin mallissamme saisimme helposti työllistettyä tarpeeseen 2–3 koulunkäynninohjaajaa. Teemme parhaamme olemassa olevalla resurssilla, jotta jokainen lapsi ja nuori saa lähikoulussaan sen avun ja tuen, mitä hän opinpolullaan tarvitsee. Joskus luokittelumme pohjalta vähemmän apua ja tukea tarvitsevien kanssa joudumme tekemään kompromisseja. Tarve lähtee aina oppilaan tarpeesta, tiivistää varmasti monen rehtorin näkemyksen Lahtinen Rantakylästä.

Lähemäen Räsänen nostaa esiin myös varmasti monen rehtorin mietteen.

– Olen huolissani nykyopettajan työkuormasta ja heidän jaksamisestaan ihan valtakunnallisesti. Luokanopettajalla ei ole erityisopettajan koulusta, mutta silti he opettavat kaikesta huolimatta jokaista oppilastaan luokissansa. Opetusalan imu on heikentynyt hakijamäärällä mitattuna valtakunnallisesti.

Elina Alanne

Kirjoittajan lapsi on Ristiinan yhtenäiskoulussa ensimmäisellä luokalla.