Kesäravintola uudistuu ensi kesäksi. 

Varkaantaipaleen kesäravintolaa pyörittää ensi kesänä Sampo Heiskanen. Yrittäjänä hänet tunnetaan jo Graanilta Juhlapalvelu ja lounaskahvila Katriinasta sekä Rantakylän Kivijalasta. Ensi kesänä Heiskanen aikoo kuitenkin huhkia mahdollisimman paljon itse Varkaantaipaleessa.

– Varmaankin päivittäin olen täällä itse. Enkä usko, että täällä tarvitsee yksin olla! Heiskanen toteaa viitaten paikkaan, jonka ympärillä on sekä asukkaita että kesäasukkaita, veneilijöitä ja kesäisin vilkkaasti liikennöity Suurlahdentie.

Heiskanen toteaa, että näki paikan potentiaalin heti, kun kävi katsomassa Varkaantaipaletta Ristiina Group Invest Oy: n Ari Korhosen kanssa.

– Ari oli tästä kertonut jo aiemmin ja asia tuli taas puheeksi ja hän pyysi käymään. Ihastuin saman tien, kun tulin tänne. Tämä on ihan mahtava paikka, Heiskanen kertoo helmikuisena päivänä, kun lumikasat vielä ympäröivät tulevaa kesäravintolaa.

Kanavan huoltotukikohdan alueella oli kesäravintola ensimmäistä kertaa viime kesänä. Tuolloin paikalta sai vain pientä purtavaa. Heiskanen on jo käynyt mittailemassa keittiötä, jotta pienillä muutostöillä ensi kesänä voidaan tarjoilla monipuolista ruokaa.

– Kerta Saimaan rannalla ollaan, niin haluaisin, että meillä olisi tuoreen kalan mukaan vaihtuva menu. Sen lisäksi sitten pysyvällä listalla olisi muita ruokia. Esimerkiksi pitsauunille olemme mittailleet paikkaa keittiöön, Heiskanen kertoo.

Hän lisää, että myös rosvopaistia on saatavilla joinakin päivinä.

– Kun Varkaantaipaleessa ollaan!

Yrittäjä toteaa, että kaikenlaisia visioita on paljon ja niissä kuunnellaan myös paikallisia asukkaita. Varkaantaipale avautuu viikonloppuihin toukokuussa ja kesäkuusta jokapäiväisesti.

– Henkilökuntaa on jonkin verran mutta varmaan lisää vielä tarvitaan, Heiskanen vinkkaa.

Myös tapahtumia järjestetään kesän aikana.

– Se on jo sovittu, että juhannusaattona soittaa Kylän jätkät ja juhannuspäivänä jokin tanssiorkesteri. Myös huutokauppoja on jo parit sovittu.

Jotkin asiat odottavat vielä varmistumista mutta se on jo selvää, että Varkaantaipale on yksi Mikkelin Hop on Hop off -elämysreitin pysähdyspaikoista ensi kesänä. Perusajatuskin on yrittäjän mielessä kirkkaana.

– Myydään ruokaa ja juomaa, ja tehdään tästä houkutteleva paikka, Heiskanen summaa.

Elina Alanne

Ristiinan Rinkan talvitapahtumassa on myös ohjelmaa koko perheelle. 

Peräkärrysauna lämpiää lauantaina Pökkäänlahden rannalla vierasvenesatamassa.

– Sen verran täytyy saunojilla olla rohkeutta, että huuhtoutumassa pitää käydä avannossa, tuumaa Ristiinan Rinkan Eeva Tuominen.

Ristiinan Rinkka ry ja Talonrakennus Pitkänen Oy järjestävät lauantaina uudenlaisen talvitapahtuman, jossa sekä saunotaan että on muuta ohjelmaa. Pitkänen tuo vierasvenesatamaan Rinkan talviuintipaikan läheisyyteen kolme peräkärrysaunaa, joista yksi on tapahtuman ajan lämpimänä.

Rinkkalaiset esittelevät uintipaikkaa ja samalla voi vaikka ryhtyä talviuimariksi.

– Noin 250 käyntikertaa kuukaudessa meillä on avannossa nykyään. Se on koko ajan lisääntymään päin. Normaalistihan uintikopin avaimen saa minun kauttani mutta lauantaina se onnistuu kätevästi myös tässä tapahtumassa, Tuominen vinkkaa ja korostaa, että tapahtuma on kaikille avoin, eli saunomaan saa tulla, vaikka ei olisi aikeissa ryhtyä talviuimariksi.

Saunapäivän idea tuli Talonrakennus Pitkäseltä. Peräkärrysaunat ovat yrityksen omaa tuotantoa.

– He harmittelivat, että eivät ehtineet aiemmin olleeseen Rinkan avointen ovien päivään mukaan ja siitä lähti ajatus tällaisesta tapahtumasta, joka on sitten paisunut moniin suuntiin. Innolla moni on ottanut tapahtuman vastaan, kun Talviriehaa ei tänä vuonna ole, Tuominen sanoo.

Tapahtuma-aika on lauantaina kello 12–18. Kello 12 alkaa Navin korttelirastit, joiden lähtö ja maali on kirkonmäen ja vanhan kunnantalon piha-alueella. Jo kello 11 alkaen korttelirastien alkuun saakka Liisa Irene Särkkä vetää lämmittelyjumppaa päiväkodin pihamaalla.

Talviuintipaikalla olevien saunojen lisäksi kotalaavulla on erilaista ohjelmaa. Rinkkalaiset pitävät siellä tulia koko tapahtuman ajan, joten omia eväitä voi paistaa ja nauttia laavussa. Paikalla on myös kahvio.

– Lauantaille lupaa lumisadetta, joten lumiukkomuoteilla saa hyvin tehtyä lumiukkoja. Lisäksi laavulla voi testata lumikenkiä. Lapsille on myös perinneleikkejä ja muuta ohjelmaa, Tuominen sanoo.

Myös Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry on paikalla kertomassa toiminnastaan.

Tapahtumaan tullessa autot kannattaa jättää päiväkodin, kirkon tai Säästöpankin talon pihaan. Vierasvenesatamaan ei suositella autoilla ajamista.

Elina Alanne

Saunapäivä-talvitapahtuma la 18.2. kello 12–18 vierasvenesatamassa (Brahentie 55) ja kotalaavulla.

Parturi-kampaaja Jenni Hakkarainen teki aiemmin 50–60-tuntista työviikkoa. Sitten oli pakko opetella rajaamaan työntekoa. 

Miten rajata yrittäjänä intohimotyötään niin, että ei uuvu?

Sitä ristiinalainen parturi-kampaaja Jenni Hakkarainen on opetellut omien sanojensa mukaan kantapään kautta. Ristiinan parturi-kampaamo Jennin nettisivuilla slogan kertoo: ”Rakkaudesta hiuksiin ja laadukkaaseen asiakaspalveluun”. Kun Jenniä kuuntelee, ne eivät ole vain sanahelinää.

– Minulla on vakava työuupumushistoria. Nyt olen kolme vuotta opetellut psykoterapiassa muun muassa sitä, miten rajata omaa työn tekemistä.

Pahin uupumiskausi hänellä oli viitisen vuotta sitten. Hakkarainen on aina tehnyt 50–60-tuntista työviikkoa, ja toteaa nyt 34-vuotiaana, että eihän se nuorempana tuntunut missään.

– Viitisen vuotta sitten oli jakso, jossa oli paljon töitä sekä opiskelin. Lisäksi oli muussa elämässä pieniä vastoinkäymisiä ja jakso, että en nukkunut ollenkaan. Tuolloin lääkäri sanoi, että nyt tilanne täytyy pysäyttää ja tarjosi pitkää sairauslomaa. Mutta eihän yrittäjänä pidetä sellaisia, Hakkarainen kertoo.

Nyt Hakkarainen on opetellut sanomaan myös ei. Hän pohtii, että yksi syy uupumisen taustalla on kiltteys.

– Minulla on laaja vakioasiakaskunta ja on ollut todella hankala sanoa ei, kun joku haluaa tulla. Terapiassa olen opetellut rajojen vetämistä ja pettymysten tuottamista toisille. Sitä, kuinka tuottaa pettymys toiselle niin, että se ei vaikuta omaan elämään.

Rajaaminen on onnistunut niin, että Hakkarainen ei ota uusia asiakkaita ja pitää parhaansa mukaan huolen, että työviikoista ei tule liian pitkiä.

– Välillä edelleen lipsahtaa käsistä, että joku viikko on liian tiivis, eli on siinä vielä kehittämisen varaa. Mutta parempaan päin olen menossa, hän sanoo.

Pikkuhiljaa työviikot alkavat olla lyhyempiä mutta edelleen Hakkaraisen on hankala pitää lomia.

Hakkaraisen hyvinvointia on parantanut paljon myös se, että kesällä 2021 hän remontoi kampaamolle tilat kotinsa yhteyteen.

– Yritystoiminnan pienentäminen on lisännyt hyvinvointiani. Pitkään minulla oli vähintään yksi työntekijä. Sitten kun hänen allergisoituaan muutos oli pakollinen, niin tajusin, että en niin nauti siitä kaikesta työnantajana olemisesta vaan asiakaspalvelu ja itse kampaajatyö ovat niitä asioita, joita minä haluan tehdä.

– Keksin hiukset vähän yllättäen 9-luokkalaisena. Tein kaksoistutkinnon, kun äiti ei ollut niin innoissaan parturi-kampaajaopinnoista, kun olin aina sanonut meneväni lukioon. Ihan oikealle alalle päädyin mutta ehkä nyt neuvoisin sitä 16-vuotiasta Jenniä, että harkitse, haluatko yrittäjäksi vai et.

Palkkatöihin Hakkarainen ei kuitenkaan enää vaihtaisi.

– Nautin siitä, että saan päättää, mitä töitä teen sekä päättää omat aikatauluni. Vaikka sitten välillä päätän ne liian pitkiksi, hän naurahtaa.

Kodin yhteydessä oleva kampaamo on helpottanut arkea muutenkin. Jos asiakas peruu keskellä päivää, voi sen ajan käyttää kotihommissa. Lisäksi Hakkaraiselle tärkeät koirat ovat lähellä.

– Syksyllä minulla oli koiranpennut ja nehän käytännössä kasvoivat kampaamotilassa. Sen rajaaminen on ollut minulle helppoa, että viikonloppuisin en käy kampaamon tiloissa.

Uupuneena elämän ilo katoaa ja mitään muuta ei jaksa tehdä kuin työtä.

– Myös luovuus katoaa. Lisäksi tässä työssä asiakaspalvelu on tärkeä osa. Jos ei jaksa ihmisiä, niin se ei ole hyvä asia.

Hakkarainen sanoo, että hänestä ei ole oikein antamaan kenellekään neuvoja mutta siihen hän kannustaa, että liiallisen työnteon ja uupumisen kierre kannattaa katkaista ajoissa. Kun hän on rajannut omia työaikojaan, ovat asiakkaat pääsääntöisesti olleet ymmärtäväisiä.

– Moni on sanonut, että pitää osata pitää itsestään huolta.

Jenni pitää päätään kasassa ja itsensä myös fyysisesti työkykyisenä kolmen koiransa kanssa. Elli, Wicca ja Woodoo ovat hyvää seuraa esimerkiksi metsään silloin, kun tuntuu, ettei työpäivän lisäksi jaksa enää jutella kenenkään kanssa.

– Harrastan koirien kanssa tavoitteellisesti agilitya ja tottelevaisuutta. Toisinaan jopa viisi kertaa viikossa käymme hallilla Mikkelissä treenaamassa. Eläinten kanssa pitää keskittyä hetkeen ja agility vaatii kovaa kuntoa, niin se tukee myös työssä jaksamista.

Hakkarainen sanoo, että myös psykoterapiassa on pohdittu sitä, että työlle pitää olla vastapaino.

– Minulla ne ovat koirat, jotka pitävät minut pois töistä. Ne hyppivät seinille, jos niiden kanssa ei tee jotain.

Jenni kertoo, että hän on aina ollut sellainen, että on joko liikkeessä tai nukkumassa. Lyhyttä jaksoa lukuun ottamatta nukkuminen ei ole kärsinyt työstresseistä.

– Olen varmaan aina niin fyysisesti väsynyt, että en ehdi jäädä mitään vatuloimaan, kun jo nukahdan. Päiväaikaan saatan murehtia, mutta sitäkin olen terapiassa oppinut, että asioita tapahtuu mutta ei niitä kannata jäädä liikaa murehtimaan.

Pari vuotta Jenni on myös neulonut. Neulomisesta on tullut harrastus, joka pitää hänet paikoillaan.

– Opettelin paitojen neulomisen. Olen aina ollut käsistäni taitava mutta enhän minä ole aikuisiällä ehtinyt mitään käsitöitä tehdä, kun olen tehnyt aina vain töitä.

Elina Alanne

Senioriliikuntavuorolla voi joka keskiviikkoa joko jumpata tai pelata bocciaa. Tanssin taikaa tuodaan Ristiinaan myös muun muassa varhaiskasvatukseen. 

Sininen. Ja sitten punaista! Jarkko Kiuasperä opastaa boccian pelaajia senioriliikuntavuorolla Ristiinassa. Vuorollaan siniset tai punaiset pallot lentävät pyrkien lähimmäksi valkoista palloa.

Vuorolla lajia opetellaan yhdessä ja jo lajissa kilpaillut Kiuasperä on luvannut opastaa pisteiden laskua ja sääntöjen kiemuroita.

– Neuvon sääntöjä, koska tämä porukka innostui, että he voisivat lähteä kisoihinkin. Niissä on tarkat säännöt. Esimerkiksi piste lähtee pois, jos jonkun pelaajan puhelin soi samassa tilassa, tai pelaaja häipyy rivistä pois, Kiuasperä selventää.

Hän sanoo, että senioriliikuntavuorolla bocciaa käy pelaamassa innokas joukko.

– Tämä on todella tasapuolinen laji, koska tämä ei ole kunnosta kiinni, Kiusperä toteaa.

Alkuaan boccia onkin kehitetty vammaisurheilulajiksi, joten siihen voi osallistua esimerkiksi myös pyörätuolista.

Mikkelin kaupungin senioriliikuntavuorolla liikutaan Ristiinassa aina keskiviikkoisin kello 15 alkaen. Vuoroja on myös Haukivuorella ja Saimaa Stadiumilla. Vuorojen tavoitteena on saada mielekästä liikuntaa ja aivoja virittävää toimintaa. Toimintaan kaivataan mukaan lisää vapaaehtoisia ohjaajia ja liikuttajia.

Ristiinan vuorolla yhtenäiskoulun iso sali puolitetaan ja toisella puolella pelataan bocciaa ja toisella puolella jumpataan tai tanssitaan. Liikuntavuoron järjestelyissä ovat kaupungin lisäksi mukana Eläkeliiton Ristiinan yhdistys, Ristiinan kansalliset seniorit sekä Etelä-Savon Liikunta, Etelä-Savon Muistiluotsi ja Eloisa.

Helena Kauppinen Eläkeliitosta kannustaa kaikkia mukaan joko jumppaamaan tai pelaamaan bocciaa.

– Bocciapuolella on vähän rauhallisempaa toimintaa mutta jumppaakin voi tehdä tuolilla istuen. Kaikki voi osallistua oman kunnon mukaan, Kauppinen sanoo.

Tammikuussa vuorolla tanssittiin iloisesti Tanssin taikaa ja tasapainoa tunteella -hankkeen Mari Kurtin johdolla. Kurtti on tanssittamassa taas muun muassa 22. helmikuuta ja maaliskuuta. Vaihtuvalla jumppatunnilla on kevään aikana ohjelmassa tanssin lisäksi myös muun muassa kuntopiiriä, keppijumppaa ja kuminauhajumppaa. Ohjelman näkee Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen nettisivuilta.

Myös Kurtti innostaa mukaan vuoroille.

– Tanssi on kaikille hyvää liikuntaa.

Hän ohjaa tanssiliikuntaa senioreille Ristiinassa myös Vitsiälän kylätalo Sampolassa tiistaina 7. maaliskuuta kello 13.15–14 yhteistyössä Vitsiälän kyläseuran kanssa. Ohjaus on kaikille senioreille avoin ja maksuton.

Tanssin taikaa ja tasapainoa tunteella -hanke liikuttaa ristiinalaisia myös päiväkodissa, esikoulussa ja Vaarinsaaressa. Hankkeen kohderyhmä ovat maaseudulla asuvat seniori-ikäiset, varhaiskasvatusikäiset ja erityisryhmät.

Tanssinopettaja Mari Kurtti saapuu noin kerran kuussa yhteistyötahon tiloihin pitämään tanssin opetusta.

– Ajatus on, että kun menen paikan päälle, niin osallistuminen tulee mahdolliseksi myös heille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta lähteä, Kurtti sanoo.
Hän muistuttaa myös, että seniori-ikäisille ja lapsille on tanssitunneille muuten vain rajallisesti tarjontaa etenkin maaseutualueilla. Jo useita tanssihankkeita tehnyt Kurtti haluaa tanssittaa, koska tanssissa on taikaa, se kehittää tasapainoa, pitää yllä toimintakykyä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn musiikin ja tanssin keinoin.

Etelä-Savon Liikunnan hallinnoima hanke on saanut Leader-rahoitusta Veej´jakaja ry:ltä Euroopan maaseuturahastosta. Hanke toimii kuuden kunnan alueella Etelä-Savossa.

Elina Alanne

Senioriliikuntavuoro Ristiinassa keskiviikkoisin kello 15–16.30. Kaikille avoin ja maksuton. Toiminta on yhtenäiskoulun isossa salissa, käynti Otto v. Fieandtintien puolelta.

Marko Kyyrö ja Markku Laakko omistavat puoliksi juuri perustetun asunto-osakeyhtiö Brahentie 52:n osakkeet. 

Maksamattomien vastikkeiden vuoksi viime vuoden lopulla konkurssiin ajautuneen Kiinteistöosakeyhtiö Ristiinan Säästökeskuksen aiemmin omistama kiinteistö on saanut uudet omistajat. Ristiinalainen lvi-alan yrittäjä Markku Laakko ja ristiinalaislähtöinen rakennusinsinööri Marko Kyyrö perustivat Asunto-osakeyhtiö Brahentie 52:n, jonka osakkeet he omistavat puoliksi.

Huutokaupassa myydyn kiinteistön omistajiksi he päätyivät 10 500 euron kauppasummalla.

– Itse ajateltiin kyllä, että se olisi vielä ollut sellainen nostohuuto. Mutta se jäikin sillä summalla, miehet muistelevat toissa viikolla päättynyttä huutokauppaa.

– Nythän tästä on uuden taloyhtiön hyvä lähteä velattomana liikkeelle, mutta totta kai konkurssitilanne oli äärimmäisen ikävä heidän kannaltaan, jotka omistivat tästä osakkeita ja joutuivat luopumaan asunnoistaan, he harmittelevat.

Kyyrö ja Laakko tutustuivat kiinteistöön ja uskalsivat lähteä sitä havittelemaan, sillä rakennusalan ammattilaiset totesivat sen kunnon erittäin hyväksi.

– Tässähän on tehty kaikki merkittävät remontit talotekniikan osalta. Muun muassa vesikatto, käyttö- ja lämmitysvesiputket sekä koko lämmitysjärjestelmä kattiloista pattereihin on uusittu ja viemärit pinnoitettu. Öljylämmityksestä tullaan luopumaan ensi kesänä, kun tilalle tulee ilma-vesilämpöpumppu, he kertovat.

Kyyrö kertoo, että rakennuksessa olevista seitsemästä asunnosta neljä on hyväkuntoisia ja niihin pääsee vuokralle asumaan vaikka heti. Kolmeen asuntoon tehdään vielä remppaa ennen kuin ne ovat vuokrattavissa.

– Liiketilojen osalta pesulan kanssa on sovittu, että he jatkavat tässä vuokralla. Tyhjiksi jääneisiin liiketiloihin pyritään toki aluksi löytämään vuokralaiset, mutta jos tässä ei onnistuta, niin suunnitelmana on muuttaa nekin asunnoiksi, Kyyrö tuumii.

– Niin, kyllähän se realismia on, että liiketiloista ei kovin kova kysyntä tällä hetkellä täällä ole, Laakko vahvistaa.

Kaupunkiin on jo oltu yhteydessä suunnitelmasta muuttaa liiketiloja asuinhuoneistoiksi, ja tälle on saatu vihreää valoa.

Asuntojen ja liiketilojen lisäksi vuokrattavana kiinteistöstä on myös kokous- ja saunatilat sekä varastotiloja.

Niko Takala

Välillä oma keskittymisvaikeus turhauttaa niin, että itkettää, kertovat ristiinalaiset viidesluokkalaiset. 

Viidesluokkalaisen Maijan (nimi muutettu) kädet pyörittävät ja vetävät sinitarraa. Sininen massa venyy pitkäksi ja palaa taas palloksi.

– Tämä on tosi hyvä. Joskus aina lisään sinitarraan vähän saippuaa, niin siitä tulee tosi pehmeää. Sitten nyrjäilen ja puristelen sitä köntsää. Se auttaa keskittymään ja kuuntelemaan, Maija kertoo.

Maija ja myös viidesluokkalainen Leo (nimi muutettu) kokevat, että tunnilla keskittyminen on usein hankalaa.

Molemmat kertovat, että keskittymisvaikeuksista johtuen on välillä tullut olo, että sitä on vain laiska ja jotkut ovat ajatelleet käytöstä myös huomionhakuisuudeksi. Kaksikon on vaikea keskittyä ja aloittaa tehtävien tekeminen, ja olo purkautuu luokassa toisinaan huuteluna ja hermostumisena. Oppilaista ei heidän yksityisyytensä suojelemiseksi käytetä jutussa heidän oikeita nimiään.

Ristiinalaiset Maija ja Leo tiivistävät, että lopulta on tosi ärsyttävää, kun tunnilla ei saa asioita tehtyä ja sitten kaikki jää kotiin.

– Tiedät, että osaisit mutta et ole vain oppinut keskittymisvaikeuden takia, Maija sanoo.

Maijalla keskittymiseen auttaa sinitarra ja puristeltava pallo. Ne molemmat auttavat myös, jos suututtaa.

Leoa keskittymisessä ja kuuntelussa auttaa kuraattorin ehdottama piirtely.

– Yleensä piirrän jotain graffiteja. Nyt kaikki miettii, että se on joku huligaani, Leo naurahtaa.

Pulpetissa on myös tangler-niminen apuväline mutta aina Leo ei muista ottaa sitä esiin. Tangler on ketju, jota voi purkaa ja kasata tai pyöritellä.

– Välillä aina sitäkin pyörittelen, mutta piirtäminen on paras. Ainut on välillä, että miten maltan lopettaa piirtämisen. Opekin on välillä sanonut, että ei ole piirustustunti, Leo kertoo.

Molemmat viidesluokkalaiset toteavat, että varsinkin työkirjasta tehtävien tekemisen aloittaminen on usein hyvin hankalaa.

– Kaikki aloittaminen on vaikeaa! Leo tiivistää.

Joskus oma keskittymisvaikeus harmittaa ja turhauttaa niin, että itkettää. Molemmat kertovat itkeneensä juuri edellisenä päivänä matematiikan tunnilla.

– Meni niin hermo siihen, etten saa keskityttyä, Maija sanoo.

Koululaiset ovat toki aina piirrelleet ja tehneet sijaistoimintoja keskittymisen tukena, mutta nykykoulun ero menneeseen on siinä, että nykyään opettajat osaavat nähdä nämä keinot myös hyvänä asiana.

– Äitin kanssa ollaan puhuttu, että silloin kun hän oli koulussa, niin näprättiin hiuksia, Maija sanoo.

Ristiinan yhtenäiskoulun laaja-alainen erityisopettaja Sari Kemppinen kertoo, että tunneilla ei nykyään todellakaan tarvitse istua koko oppituntia paikallaan.

–  Esimerkiksi alkuopettajat ovat todella taitavia rakentamaan oppimiseen rytmiä. Kun oppilas on tehnyt tietyn tehtävän, hän voi käydä tekemässä aivoja eri tavalla herättelevän radan tai hyppiä vaikka hyppyruudukon. Toiminnallisuus on osa opetusta. Toki tulee muistaa, että oppilasryhmät ovat hyvin erilaisia ja tarve työskentelyn tauottamiselle vaihtelee, Kemppinen sanoo.

Kemppinen tekee Ristiinassa työtään 3–6-luokkalaisten kanssa sekä käy yhtenä päivänä viikossa kolme tuntia Suomenniemen koululla. Keskittymisen apuvälineinä kaikissa luokissa on käytettävissä kuulosuojaimia, sermejä ja aktiivityynyjä.

– Jos jalat ovat kovin levottomat, voidaan pulpettiin alas laittaa kuminauha. Jalkoja voi heilutella, eikä siitä kuulu toisia häiritsevää ääntä, Kemppinen kertoo.

Keskittymisen auttaminen on koulun aikuisilta tasapainoilua. Jos luokassa on liikaa esimerkiksi naksuvia pulmaleluja, ne voivat vaikeuttaa toisten oppilaiden keskittymistä. Joku vuosi sitten suosituksi kouluissa tuli jumppapalloilla istuminen luokissa. Ristiinassa ne on nyt kuitenkin varastoitu pois käytöstä.

– Se ei varsinaisesti lisännyt keskittymistä eikä rauhoittumista, kun pallot narisivat ja lapset liikkuivat ylös ja alas, Kemppinen sanoo.

Paras keino keskittymisen tukemiseen on Kemppisestä hyvin selvä. Kaikkia lapsia auttaa selkeä struktuuri päivissä ja oppitunneissa. On helpompi olla, kun tietää, mitä tehdään ja kauanko.

– Kyllähän aikuisetkin haluavat tietää päiväohjelmansa! Vaikkapa sen, että tämän palaverin jälkeen on sitten lounas, Kemppinen toteaa.

Yleinen suuntaus on, että keskittyminen on lapsille aiempaa haasteellisempaa.

– Työhistoriani on noin 25 vuotta ja tuntuu siltä, että haastetta on nykyään enemmän. Ja hajonta on suurempi, Kemppinen sanoo.

Positiivista on, että opettajilla on nykyään enemmän tapoja ja keinoja tukea oppilaita.

– Opettajat ovat ammattitaitoisia: he etsivät, miettivät ja jakavat omia ratkaisuja. Sitten kokeillaan, mikä toimisi omassa luokassa, Kemppinen toteaa.

Maija kertoo, että hän haki sinitarran itse luokan hyllyltä avukseen.

– Ope sanoi vain, että hyvä, että keskityt.

Elina Alanne

Vinkkejä läksyjen tekoon keskittymiseen

Jaksota ja tauota: esimerkiksi ajasta kymmenen minuuttia tälle tehtävälle ja sitten tauko ennen uutta tehtävää.

Vaimenna ääni- ja näköärsykkeet: puhelimet pysyvät läksyjen teon ajan sivussa ja työpöytä on tyhjä läksykirjaa lukuun ottamatta.

Voit testata auttaisiko: käsille tekeminen tai näpertely, purkan syöminen tai musiikin kuuntelu kuulokkeilla.

Aikuisen tehtävä on varmistaa, että lapsi / nuori saa riittävästi unta, ravintoa ja liikuntaa.

Nuorten aikuisten lukupiirin järjestää kiireettömän lukuhetken, eli lukuretriitin sunnuntaina 19.2. kello 12–17 Ristiinan kirjastossa. Tapahtuman tarkoituksena on tarjota aika ja paikka lukemiselle.

Lukuretriitin aluksi ja lopuksi kokoonnutaan teen, kahvin ja pienen purtavan ääreen vaihtamaan ajatuksia kirjoista ja lukemisesta. Mukaan voi ottaa keskeneräisen kirjan tai napata uutta luettavaa kirjaston hyllyistä.

Tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen (enintään 15 osallistujaa). Ilmoittautumiset 13.2. mennessä sähköpostilla Ristiinan kirjastoon Noora Tähtiselle, noora.tahtinen@sivistys.mikkeli.fi.

Lukuretriitti järjestetään kirjaston omatoimiaikana. Jos osallistujalla ei vielä ole omatoimitunnuksia kirjastoon, ne pitää käydä tekemässä hyvissä ajoin ennen retriittiä paikan päällä Ristiinan kirjastossa.

Ennen retriittiä kirjastossa on myös tarjolla digiopastusta. Mediataitoviikolla keskiviikkona 8.2. Ristiinan kirjastossa järjestetään kaikille avoin digiopastustuokio kello 13–15.

Digiopastuksessa voi kysyä neuvoa esimerkiksi oman laitteen (puhelin, tietokone), internetin tai sähköpostin käyttöön. Opastus on maksutonta. Opastajina ovat Mikkelin vapaaehtoistyön verkoston vertaisohjaajat.

Tämän vuoden osallistavan budjetoinnin kysely on avoinna. 

Mikkelin kaupunki on avannut kaupunkilaisille tämän vuoden osallistavan budjetoinnin kyselyn. Kyselyssä voi valita 16 kohteen joukosta viisi kohdetta, joiden äänestäjä haluaisi toteutuvan. Kyselyssä voi ehdottaa myös omaa kohdetta.

Investointien arvo vaihtelee 5000 eurosta 40 000 euroon. Kaikkiaan kaupunki on varannut tälle vuodelle osallistavaan budjetointiin 100 000 euroa. Rahalla toteutetaan pieninvestointeja eri puolille kaupunkia.

Valittavista kohteista kallein on Anttolan koulun yhteyteen sijoitettava monitoimirata, jonka on arvioitu maksavan 40 000 euroa. Ristiinasta mukana on Sotakoulun puutarhan kunnostus 15 000 eurolla ja Uikkalan leikkipaikan välineistön täydentäminen 10 000 eurolla. Suomenniemeltä mukana on jääkiekkokaukalon huoltorakennuksen maalaus (5000 euroa) ja koulukyytikatokset Suomenniemen keskustaan ja Salmenrantaan (15 000 euroa).

Osallistavaa budjetointia pilotointiin vuonna 2022. Tuolloin rahoitusta sai muun muassa Ristiinan kotalaavu, ikäihmisille suunnatut liikuntalaitteet keskustaan sekä parkour-välineet Haukivuorelle.

Kysely on auki 28.2.2023 saakka. Kyselyn tulokset huomioidaan investointikohteita valittaessa. Valinnoista päättää kaupunkikehityslautakunta maaliskuussa 2023.

Korhola-Heramäen Martat ry kutsuu kaikkia tutustumaan toimintaan. 

Martat kokoontuvat joka puolella Suomen tiistaina 31. tammikuuta viettämään Maailman suurinta Marttailtaa. Tänä vuonna juhlitaan 120 vuotta täyttävää Martat-lehteä. Juhlaa vietetään lehden ensimmäisenä päätoimittajan Alli Nissisen nimipäivänä. Jäsenlehteä julkaistiin alkuun nimellä Emäntälehti.

Ristiinassa Korhola-Heramäen Martat ry kutsuu kaikki martat ja marttailusta kiinnostuneet tiistaina tutustumaan toimintaan. Marttailtaa vietetään kello 18 alkaen Vitsiälän kylätalolla Sampolassa, Vitsiäläntie 10. Tilaisuus on kaikille avoin. Luvassa on ohjelmaa ja kahvi- ja teetarjoilu.

Ristiinan Urheilijoiden lasten hiihtokoulu sekä sarjahiihdot pyörähtävät käyntiin.

Kukaan ei enää edes oikein muista, kuinka monta talvena on mennyt ilman kunnon hiihtokilpailumahdollisuuksia.

– Varmaan ainakin nelisen vuotta. Oli huonoluminen talvi, sitten koronat… Viime talvena järjestimme vain Ristiinan Urheilijoiden mestaruuskilpailut. Pääsimme helpolla, naurahtaa RiUn hiihtojaoston puheenjohtaja Jouni Kemppi.

Nyt seuran on tarkoitus laittaa pyörimään sekä sarjahiihdot että lasten hiihtokoulu. Ainakin parhaillaan hiihto-olosuhteetkin näyttävät koko ajan paranevan.

– Tavoitteena olisi saada lapset ja nuoret hiihtämään. Jospa sieltä joku enemmänkin innostuisi. Hiihto on hyvää peruskunnon ylläpitoa. Ja onhan se muutama tunti, jonka viettää hiihtokoulussa, pois älylaitteiden äärestä, Kemppi tuumaa.

Ensimmäinen hiihtokilpailu, eli sarjahiihtotapahtuma on keskiviikkona 1. helmikuuta. Kemppi kannustaa kaikkia lapsia ja nuoria osallistumaan.

– Enemmän se on lapsille ja nuorille hiihtoon tutustumista kuin kilpailua. Kaikki pääsevät mukaan, eli emme vaadi seuran jäsenyyttä tai lisenssiä.

Sarjoja on 5–6-vuotiaista noin 15-vuotiaisiin.

– Mutta mehän otamme mukaan, jos muitakin on tulossa!

Lasten hiihtokoulua järjestetään helmikuussa lauantaisin. Se sopii 5-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Vuosia hiihtokouluja ohjannut Kemppi toteaa, että hiihdossa riittää opeteltavaa kilpahiihtäjillekin.

– Varsinkin luisteluhiihto on sellaista, että se ei ole ihmiselle niin luontevaa. Se pitää opetella joka vuosi uudelleen, Kemppi sanoo ja kannustaa osallistumaan hiihtokouluun, vaikka lapsesta tuntuisikin, että hän osaa jo hiihtää.

– Aina me keksitään jotain uutta, Kemppi toteaa.

Hiihdoista on lisätietoa Ristiinan Urheilijoiden verkkosivuilla.

Elina Alanne

Ikäihmisille on suunniteltu neljän reissun kokonaisuus. Myöhemmin keväällä kuullaan konsertteja kylätaloilla.

Ristiinan ikäihmiset saavat virkistystä ja hyvinvointia Mikkelin kaupungille testamentatuilla varoilla. Testamenttivaroissa on rahaa, joka pitää käyttää nimenomaan ristiinalaisten eläkeikäisten ihmisten hyväksi.

– Syksyllä kaupungilta oltiin yhteydessä aluejohtokuntaan, että 10 000 euroa olisi tällaista rahaa ja haluammeko suunnitella, miten se käytettäisiin. Totta kai halusimme, kertoo Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen.

Yhdessä ristiinalaisten eläkejärjestöjen kanssa aluejohtokunta on valmistellut suunnitelman rahojen käytöstä. Rahaa käytetään kolmeen kokonaisuuteen.

– Pääideana oli, että käytetään raha niin, että mahdollisimman montaa ihmistä kiinnostaisi ja moni voisi osallistua, Korhonen kertoo.

Ensimmäisenä toteutuu neljä eri virkistysmatkaa, joista jokaiseen voidaan ottaa mukaan 40 eläkeikäistä henkilöä. Jos ikäihminen tarvitsee saattajan, niin hän pääsee toki mukaan iästään riippumatta. Helmikuussa Ristiinasta matkataan Rantakeitaalle ja Jukureiden peliin. Maaliskuussa on vuorossa Kake Randelinin keikka Mikaelissa ja huhtikuussa Murhaloukku-näytelmä Mikkelin Teatterissa.

– Heti ajattelimme, että yksi kohde pitää olla jotain liikunnallista. Sitten halusimme kulttuuria ja niissä Mikaeli ja teatteri ovat luontevat kohteet. Yhden kohteen halusimme olevan vähän boksin ulkopuolelta, joten jääkiekko-ottelu sopi siihen hyvin. Mielestäni tämä kokonaisuus toteuttaa hyvin virkistystä ja hyvinvointia, Korhonen kertoo.

Huhti-toukokuussa on luvassa konserttikiertue Ristiinan kylätaloilla. Konserteissa esiintyy PaJaLa-yhtye.

– Konserttien ovilla ei toki papereita kysellä, joten ne ovat avoimia myös muille, Korhonen sanoo.

Konserteista tiedotetaan myöhemmin lisää, kun kaikki yksityiskohdat ovat ratkenneet.

Näidenkin kokonaisuuksien jälkeen testamenttivaroja on vielä jäljellä.

– Olemme miettineet, että Ristiinan kirjastoon ostetaan joitain lainattavia tuotteita varoilla. Varmaan kesäteatteriin voimme hommata myös lippuja, Korhonen miettii.

Elina Alanne

Omakotitalojen rakennuslupia on haettu Ristiinaan jopa yllättävän paljon. Seppo Parkkisen uusi koti on muuttovalmis helmikuussa.

Sattuma. Talonrakennusalan konkari, Kontion edustaja Seppo Parkkinen miettii, että sen kummempaa syytä ei ole siihen, miksi Ristiinassa rakennetaan juuri nyt useaa omakotitaloa. Parkkinen vahvistaa, että omakotitalotyömaita on tosiaan Ristiinassa nyt monia, koska Kontio-kohteitakin on pientaloissa neljä sekä Pökkäänlahden rannalle nouseva erillistalojen kohde. Näiden lisäksi rakennetaan parhaillaan myös muita taloja.

– Rakentamista ohjaa aina tarve. Jos suhdanteita seuraisi, niin koskaanhan ei kannattaisi rakentaa, Parkkinen naurahtaa viitaten esimerkiksi viime aikoina kohonneisiin kustannuksiin.

– Jos ihmisellä on tarve, niin silloin pitää rakentaa. Tai paremminkin siihen liittyy tarve ja tilaisuus, Parkkinen täydentää ja kertoo, että he rakentavat uutta omakotitaloa Juurilahdentielle nyt, koska pitkään katseltu tontti tuli yllättäen myyntiin.

– Kahdessa päivässä piti tehdä päätös, että ostetaanko vai ei.

Parkkinen päätti ostaa ja aiemmin Vitsiälässä perinnetalossa sijainnut koti vaihtuu moderniksi kodiksi taajama-alueella. Talo on kolmas, jonka Parkkiset rakentavat itselleen. Huonejako uudessa kodissa on hyvin samanlainen kuin edellisessä talossa.

– Se on jo koeponnistettu, että toimii.

Parkkinen tuumaa, että Ristiinaan on hyvä rakentaa, koska kaikki tarvittavat peruspalvelut löytyvät kylältä edelleen ja myös hyviä Saimaan rantatontteja on ainakin vielä ollut vapaana.

– Ristiina ei ole kuin 20 minuutin päässä Sokoksen nurkilta. Joskus olen mittaillut, että Rantakylästäkin menee kantakaupunkiin se 15 minuuttia, Parkkinen tuumaa.

Rantakylän postinumeroalue ja Ristiinan alue olivat alueita, joille haettiin Mikkelissä viime vuonna eniten rakennuslupia pientaloille. Ristiinalainen sai kaupungilta listattuna kaikki Mikkelin alueella vuoden 2022 aikana lainvoimaisuuden saaneet rakennusluvat. Rantakylän alueelle pientalolupia haettiin ainakin kymmeneen kohteeseen, Ristiinan ja Vitsiälän postinumeroalueille ainakin seitsemään kohteeseen.

Kaikkiaan kaupungissa on käsitelty yli 600 rakennuslupaa. Tietojen vertaaminen on hankalaa, koska kirjauksista johtuen lupa-asian ensimmäisenä tietona voi olla muu asia kuin pientalon rakentaminen. Siksi inhimillisen virheen mahdollisuus on, että jokin lupahakemus on jäänyt listalta toimituksessa huomaamatta. Vertailun vuoksi pientalojen lupia ei myönnetty yhtään esimerkiksi Haukivuorelle ja Anttolaan. Pellosniemellä ja Suomenniemellä rakennettiin joitakin vapaa-ajan asuntoja, kuten toki muuallakin Mikkelissä. Myös erilaisia remontteja tehtiin tasaisesti ympäri kaupunkia.

Ristiinan alueesta vastaava kaupungin rakennustarkastaja Hannu Ahonen toteaa, että koronavuosista alkanut vilkkaampi rakennuslupien hakeminen jatkuu edelleen.

– Lupahakemukset ovat huipusta vähän vähentyneet ja talvikuukausina on toki aina hiljaista. Mutta kesää kohti kun mennään, niin taas vilkastuu, Ahonen sanoo.

Hän toteaa, että edelleen ihmiset tekevät muutostöitä ja uudisrakennuksia esimerkiksi vapaa-ajanasunnoilla. Viime talvena omakotitalojen rakennuslupia haettiin hänestä jopa yllättävän paljon Ristiinaan.

– Tänä vuonna ei ole tähän mennessä tullut vielä yhtään pientalon hakemusta, Ahonen kertoo.

Myös Parkkinen sanoo, että talvi on aina hiljainen, kunnes ihmiset heräävät miettimään esimerkiksi vapaa-ajan asunnon varusteluita.

– Loppusyksy oli todella hiljainen. Kaikki varmaan miettivät, mihin suuntaan maailma on menossa. Nyt näyttää itse asiassa taas hyvältä, eli tarjouspyyntökyselyitä on tullut vuoden vaihteen jälkeen hyvin. Nyt on ehkä taas huomattu, että elämä jatkuu, Parkkinen sanoo.

Kaikista kuumimmasta tilanteesta on Kontiollakin jo hieman hiljentynyt. Parkkinen kertoo, että he tilasivat oman talonsa viime vuoden helmikuussa ja se pystyttiin toimittamaan lokakuussa.

– Nyt jos tilaa tähän aikaan, niin saa vielä kesäksi. Viime vuonna tähän aikaan kesä oli jo täynnä. Jos olisi ollut sama tilanne kuin nyt, niin mekin jo asuisimme uudessa kodissa, Parkkinen pohtii.

Elina Alanne

Jätemaksu herätti poistoihin

Vuoden 2022 aikana Mikkelin rakennusvalvonnalta haettiin kymmenien kiinteistöjen poistoa rekisteristä. Poistoihin herätti muuttunut jätemaksujen hinnoittelu, kun käyttöön tuli jätehuollon perusmaksu.

Rakennustarkastaja Hannu Ahonen toteaa, että lupia rakennuksen purkamiseen ja poistamiseen haetaan edelleen. Vuoden 2022 listauksesta huomaa, että poistamista on haettu muun muassa kiinteistöille, jotka on purettu tai poltettu jo vuosia, jopa vuosikymmeniä, sitten.

– Ihmiset mieluummin poistavat rakennukset rekisteristä kuin maksavat jätemaksua. Vähentyy siinä toki samalla myös kiinteistöverokin, Ahonen sanoo.

Kauriansalmen kylät ry vaatii,että koulun kehittäminen otetaan vielä uuden tarkastelun alle. 

Kauriansalmen kylät ry on tehnyt Mikkelin kaupungille kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan, että Suomenniemen koulun kehittäminen otetaan vielä keväällä 2023 uuden tarkastelun alle. Yhdistys vaatii, että koulua ei lakkauteta vaan se jatkaa toimintaansa ja sen opetusohjelmaa kehitetään painottaen luonnon monimuotoisuutta ja ympäristöhaasteita.

Kauriansalmen kylät ry:n puolesta aloitteen on allekirjoittanut puheenjohtaja Raimo Laitinen. Mikkelin kaupunginvaltuusto käsittelee koulun lakkauttamista ensi maanantaina. Valtuusto myönsi vuoden 2023 talousarviokäsittelyn yhteydessä Suomenniemen koululle rahoituksen vain kevääksi. Suomenniemen koulua on käsitelty Mikkelin päätöksenteossa useita kertoja. Kuntalaisaloitteessa muistutetaan, että syksyllä valtuustossa koulun lakkauttamisen perusteluiksi esitettiin, että parinkymmenen oppilaan koulussa ei pystytä takaamaan nykyaikaista pedagogista oppimisympäristöä ja mahdollisuutta kaverisuhteiden luomiseen. Kauriansalmen kylät kokee nämä perustelut hyvää oppimisympäristöä ja opettajien ammattitaitoa halventaviksi. Suomenniemeläiset toteavat, että koululla on hyvä toimintaedellytykset.

Aloitteessa kirjoitetaan, että koululla on erittäin ammattitaitoiset opettajat, toimiva sosiaalinen ympäristö, hyväkuntoinen ja toimiva koulurakennus sekä hieno ja liikuntaan kannustava piha-alue. Aloitteessa muistutetaan myös, että uusimpien tutkimusten perusteella yhdysluokkaopetuksessa ja pienessä koulussa opiskelussa on useita hyviä puolia.

Suomenniemeläiset kokevat, että koulun lakkauttamispäätös ei perustu myöskään taloudellisiin syihin. He muistuttavat, että koulurakennuksen ylläpito tulee todennäköisesti jäämään joka tapauksessa kaupungille. Koulun lakkauttaminen myös heikentää paikkakunnan vanhuspalveluita, koska koulu on Niementähden ruokailupalveluiden käyttäjä. Kauriansalmen kylät ry muistuttaa, että ”koulu on yksi tärkeä elinvoiman ylläpitäjä ja tukee vahvasti myös Mikkelin kaupungin strategiaa.

Kuntalaisaloitteessa todetaan myös, että usein koulujen lakkauttamisten todelliset säästöt jäävät hämäriksi. Aloitteessa vaaditaan, että aiemmin lopetetun Ristiinan lukion osalta selvitetään läpinäkyvästi saavutetut kustannussäästöt. Tätä vaaditaan, jotta keskustelut voivat perustua todellisuuspohjaan, aloitteessa todetaan.

Pellosniemellä asuva 15-vuotias ukrainalainen Taisa Shtepa kilpailee voitokkaasti itämaisessa tanssissa. 

Huikea suoritus! Taisa on erittäin lahjakas, näin viestittää Jamila Festivalin järjestäjä Mila Tannermaa. Hän järjesti marraskuussa Nokialla itämaisen tanssin tapahtuman ja kilpailut.

Pääsarjan voitti Pellosniemellä asuva 15-vuotias ukrainalainen Taisa Shtepa. Kilpailuun osallistui itämaisen tanssin harrastajia Suomesta, Baltian maista, Ukrainasta ja Venäjältä. Shtepa on voittanut lajissa kilpailuja myös Ukrainassa. Siellä lajia harrastetaan ja siinä kilpaillaan paljon enemmän kuin Suomessa.

– Olen harrastanut tanssia kymmenen vuotta. Kun menin harjoituksiin, niin siitä lähtien olen aina harjoitellut ja mennyt kilpailuihin, Shtepa kertoo.

Hän käy koulua Ristiinan yhtenäiskoulussa valmentavassa opetuksessa. Haastattelukielenä on englanti, vähän suomikin ja apuna käännösohjelmat. Taisan isä Oleksander kertoo, että heti huomasi, kuinka Taisa haluaa nimenomaan tanssia.

– Isä olisi halunnut minusta nyrkkeilijän, Taisa naurahtaa.

Ukrainassa ja Shtepan kotikaupungissa Mariupolissa itämaisen tanssin harrastaminen on todella suosittua.

– Ukrainassa on paljon hyviä tanssijoita. Tykkään tästä tanssista, koska se on kaunista, naisellista ja ainutlaatuista.

Kilpailuissa tuomaristo arvioi tanssijan liikkeiden tekniikkaa, koreografian toimivuutta, ilmaisua, musikaalisuutta ja olemusta. Myös asulla ja meikillä on merkitystä.

– Kun käytetään perinteistä musiikkia, on tärkeää näyttää yleisölle, mistä laulu kertoo. Tekstiä pitää tulkita. Suomessa kilpailuissa improvisoin koreografian, Taisa kertoo.

Hän kertoo, että kilpailuissa käytetään yleensä perinteistä musiikkia mutta tanssityylillä voi tanssia myös ei niin perinteistä musiikkia. Nykyartistien kappaleita voi käyttää esiintyessä.

Vuoden vaihteessa hän osallistui myös Ukrainasta järjestettyihin videokilpailuihin. Niihin tehtiin kahden viikon aikana videoita. Tuloksena oli voitto tuostakin kilpailusta.

– Minulle on tehnyt koreografioita ukrainalainen opettaja mutta jatkossa haluaisin tehdä niitä myös itse.

Itämaista tanssia kutsuttiin Suomessa aiemmin yleisesti vatsatanssiksi. Se haastaakin erittäin paljon tanssijan keskivartalon, rinta- ja lannerangan hallintaa. Shtepa kertoo, että vaikeinta tanssissa on harjoitella liikkeitä hitaasti. Silloin lihakset joutuvat todella tekemään töitä.

Suomessa Taisa on harjoitellut siellä, missä on voinut. Paljon kotona, mutta nyt myös enemmän koulun tiloissa Ristiinassa. Helmikuussa vuorossa on kilpailut Puolassa. Tulevaisuuden suunnitelmat Shtepalla on selvät.

– Haluan olla maailmanmestari, hän sanoo heti kysymyksen kuultuaan.

Elina Alanne

Liikenneturvallisuutta parannetaan yhtenäiskoulun ympäristössä. 

Ristiinan aluejohtokunta kerää ideoita siitä, mitä voisi olla tulevaisuudessa Pietarintien, Mart-Heikkiläntien ja Otto v. Fieandtin tien risteykseen tulevan kiertoliittymän keskiympyrässä. Aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen toivoo, että aluejohtokunta saisi kyläläisiltä kaikenlaisia ehdotuksia.

– Totta kai voisimme aluejohtokuntana itsekin jotain lausuntoon ideoida, mutta aina on parempi, että olisi useampia ehdotuksia ja yhteistä käsitystä.

Korhonen on kannustanut ideointiin myös Ristiinan yhtenäiskoulua, koska suunnittelussa oleva kiertoliittymä on aivan sen vieressä.

– Kiertoliittymä voisi viestiä koulunkin läheisyydestä. Muistan nähneeni Lempäälässä koulun lähellä kiertoliittymän, jossa on isoja, pitkiä kyniä. Se kertoo heti autoilijalle, että nyt on koulu lähellä. Varoittelee varovaisuuteen, Korhonen miettii.

Ehdotuksia voi lähettää Korhoselle helmikuun loppuun saakka. Kaupunki on pyytänyt aluejohtokunnalta mielipidettä asiasta. Katusuunnitelmaehdotuksessa todetaan, että paras tulos keskiympyrässä saavutetaan yleensä selkeällä toteutuksella, joka vaatii mahdollisimman vähän huoltoa tai ylläpitoa.

Kiertoliittymän lisäksi myös Mäkitie–Kristiinantien risteykseen on suunnitteilla muutoksia. Molempien kohteidenkatusuunnitelmaehdotukset ovat parhaillaan nähtävillä Mikkelin kaupungin nettisivuilla. Niistä voi antaa siellä web-lomakkeella palautetta 15. tammikuuta saakka. Kummankaan hankkeen rakentamisajankohdasta ei ole vielä tehty päätöksiä. Rakentamisen aloittamisesta tiedotetaan aikoinaan erikseen.

Pietarintien, Mart-Heikkiläntien ja Otto v. Fieandtin tien risteykseen suunnitellaan kiertoliittymää, jonka yhteyteen rakennetaan kevyen liikenteen väylät liittyville kaduille. Kevyen liikenteen väylä on kolme metriä leveä ja kiertää kiertoliittymän. Kaavamuutoksessa ei lisätä rakennusoikeutta voimassa olevaan asemakaavaan nähden, mutta olemassa olevan erillispientalojen korttelialueen maksimikerroslukua on nostettu kahteen kerrokseen.

Mäkitiellä liikenneturvallisuutta parannetaan Kristiinantien risteyksessä. Liittymäaluetta korotetaan kahdeksan senttimetriä ja sen liikennemerkkejä myös parannetaan. Suunnitelmaan kuuluu myös jalankulkijoiden parempi liikkuminen, kun pientaretta levitetään Kristiinantien osalta.

Elina Alanne

Ehdotuksia kiertoliittymästä voi lähettää Hannu Korhoselle 28.2.2023 saakka osoitteeseen hannu27.korhonen@gmail.com.

Kiinteistöosakeyhtiö Ristiinan Säästökeskuksen johtivat vaikeaan tilanteeseen maksamattomat vastikkeet ja kohonneet lämmityskulut.

Kiinteistöosakeyhtiö Ristiinan Säästökeskus on asetettu konkurssiin joulukuun alussa. Taloyhtiö päätti itse hakeutua konkurssiin, koska tilanne kävi liian vaikeaksi.

Iso syy vaikeuksille on, että Säästöpankki Optia möi siltä tyhjäksi jääneen liiketilan ulkopaikkakuntalaiselle ostajalle, joka ei ole maksanut vastikkeita tilastaan.

– Tilanteeseen on kaksi suurempaa syytä. Kun isojen liiketilojen omistajat eivät pysty maksamaan vastikkeitaan, niin käy näin. Lisäksi kiinteistössä on öljylämmitys, jonka kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, kertoo isännöitsijä Marko Hänninen M3 isännöinnistä.

Hänninen toteaa yleisellä tasolla, että kun ison liiketilan vastike on tuhannen ja kahden tuhannen euron välillä, niin hän ymmärtää hyvin, että tänä aikana sen maksaminen voi olla vaikeaa.

– Ristiinan Säästökeskuksessa on sekä liiketiloja että asuntoja. Sitä pitää korostaa, että kaikki eivät ole olleet maksuvaikeuksissa, Hänninen sanoo.

Kohteelle on nyt määrätty pesänselvittäjä, joka tekee ratkaisuja jatkosta.

Yhdessä liiketilassa toimii Työosuuskunta Villi Apilan pesula ja matkahuollon palvelupiste. Villi Apilan Tanja Klén kertoo, että heidän toiveenaan on jatkaa, jos sille on edellytykset.

– Kukaanhan ei vielä tiedä, mitä tapahtuu. Mutta ilman muuta jatketaan, jos kukaan ei käske meitä pois, Klén sanoo.

Kangas- ja käsityötarvike Silmukan Tuula Luostarinen teki päätöksen jatkaa liikettään toisaalla, koska tulevaisuudesta ei ole vielä mitään tietoa. Luostarinen omisti Silmukan tilan Säästökeskuksessa miehensä kanssa.

– Ei tässä jäänyt taloyhtiölle muita vaihtoehtoja kuin hakeutua konkurssiin. Asukkaiden tilanteesta olen surullinen, kun kukaan ei tiedä, miten tässä käy, Luostarinen sanoo.

Silmukka on toiminut samalla paikalla 1980-luvun alusta. Luostarinen hyppäsi sen yrittäjäksi vuonna 2005. Liike muuttaa osoitteeseen Brahentie 16 apteekin ja Ristiinalaisen toimituksen väliin.

– Uskon, että apteekin viereinen ovi on hyvä ovi, Luostarinen naurahtaa.

Uusi tila on nykyistä pienempi, joten osa myymälän tavaroista varastoidaan muualle ja valikoimaan tulee joitakin muutoksia.

– Verhokankaita en aio ottaa enää uusia. Pidän valikoimassa lankoja ja muuta pientä tavaraa, Luostarinen sanoo.

Korjausompelu pysyy mukana, koska se työllistää Luostarista mukavasti. Ihmiset haluavat taas enemmän korjata vanhaa kuin ostaa aina uutta.

Luostarinen ei vielä sano varmaksi, milloin uusi liike on valmis avaamaan.

– Ehkä tammikuun toisella viikolla. On tässä pari viikkoa varattavaa muuttoaikaa.

Elina Alanne

Huutokaupassa korkeimpia huutoja jättäneet eivät olleet enää kiinnostuneita Kisakaaresta. 

Pellosniemen Kisakaaren on saamassa sittenkin paikallisen omistajan. Sen on ostamassa ristiinalainen Kurvilan Koneasema Oy. Kaupunki möi aiemmin urheilutaloa ja koulua huutokaupassa. Korkeimman tarjouksen, 7500 euroa, jättänyt vetäytyi kuitenkin lopulta kaupoista. Myöskään muut huutokaupan ostajaehdokkaat eivät olleet enää innokkaita neuvotteluihin.

Kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen on tehnyt viranhaltijapäätöksen, että tilasta myydään aiempaa hieman suurempi määräala rakennuksiin 10 000 euron tarjouksen jättäneelle Kurvilan Koneasemalle. Määräalaa on tarkistettu neuvotteluissa suuremmaksi, jotta alue palvelee paremmin ostajan suunnitelmia.

– Kyllä, asiasta ollaan neuvoteltu ja olen ostamassa Kisakaarta. Vielä öljysäiliön kuntoa pitää vähän varmistella, kun ei viitsisi toisien vanhoja ongelmia korjailla. Lisäksi tekisi mieli löytää vielä vähän piirustuksia, kertoo Kurvilan Koneaseman yrittäjä Reima Pyy.

Pyyn ajatuksena on saada Kisakaaresta yritykselle ensin varasto ja myöhemmin myös korjaamotila.

– Koululle etsin vuokralaista, tai sinnehän mahtuu useampiakin. Siinä olisi jollekin yritykselle oikein hyviä tiloja, Pyy vinkkaa.

Elina Alanne

Mikael Niemen romaaniin perustuva Populäärimusiikkia Vittulajänkältä kertoo nuorten poikien tarinan. 

Ristiinan nuorisoseuran vuosi 2023 on Jani Lastuniemen, joka ohjaa Lumikit-esityksen lisäksi myös kesäteatterin.

Kesäteatterissa nähdään Mikael Niemen romaaniin perustuva Populäärimusiikkia Vittulajänkältä.

– Tehdään ensin naisten tarina ja sitten nuorten miesten tarina, Lastuniemi sanoo.

– Populäärimusiikkia Vittulajänkältä oli alkujaan Janin heitto viime kesänä. Itse tykkään siitä, että kun kesäteatterissa tehdään joku vuosi hyvä tulos, niin välillä voidaan kokeilla jotain vähän erilaistakin. Voimme saada katsomoon taas vähän erilaisia ihmisiä kuin normaalisti meillä käy, sanoo Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja ja viime kesän esityksen Maailman pihamaat käsikirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen.

Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä kertoo nuorten poikien, Matin ja Niilan, tarinan.

– Ristiinahan on vähän kuin Pajala siinä tarinassa. Jokainen nuori haluaa pikkupaikkakunnalta pois, se on luonnollinen reaktio. Sitten voi palata, jos lapsuus kotipaikalla on ollut hyvä, Lastuniemi pohtii.

Hän kertoo, että ajatus juuri tästä näytelmästä syntyi viime kesänä Linnankorvalla, eli niin sanotussa montussa.

– Itselleni oli vähän shokki, että näytelmässä kaikki biisit olivat niin suomenkielisiä. Aloin miettiä, miten huikeaa olisi, kun 18-vuotiaan julmalla energialla siellä soisi Born to Be Wild.

Näytelmän roolitus on vielä kesken, mutta sitä on lähdetty hakemaan yhdessä mahdollisen musiikkiohjaajan kanssa.

– Tarinassahan on koulubändi, niin olisi helpompi, jos esiintyjillä olisi valmiiksi osaamista, Lastuniemi sanoo.

Elina Alanne

Tuuva Teatterin Lumikit nähdään Lähemäkitalossa tammikuussa. 

Mennään syntymästä kuolemaan mutta eihän se ole kuin elämää. Elämää, ja siihen liittyviä kohtaloita ja sairauksia. Asioita, joita pitää käsitellä myös teatterin keinoin, jotta niistä ei tule tabuja.

Ristiinan nuorisoseuran Tuuva Teatterin Jani Lastuniemi, Tanja Puustinen-Kiljunen ja Sari Häkkinen pohtivat harjoitteluvaiheessa olevaa näytelmää Lumikit. Liisamaija Laaksosen alun perin televisioon kirjoittama Lumikit kertoo seitsemästä naiskohtalosta osastolla 4.

Lastuniemi kertoo, että näytelmän lähtökohta on toki vakava, koska naiset ovat sairaalassa eri syistä.

– Mutta siinä on paljon naurua ja paljon itkua. On myös koomisia elementtejä, Lastuniemi sanoo.

Sitähän se on elämä – jokainen selviytyy vakavasti asioista tyylillään ja usein selviytymisessä auttaa huumori.

Tuuva Teatteri tekee talviteatteria muutaman vuoden tauon jälkeen. Tekijöille se antaa mahdollisuuden tehdä toisenlaista teatteria kuin kesäisin.

– Kesäteatterissakin voi olla vakavia teemoja mutta sen pitää kuitenkin olla viihteellistä. Kesäteatteri mahdollistaa, että talvella voimme tehdä syvällisempää. Talviteatterissa myös he, ketkä eivät kesällä pysty sitoutumaan, pääsevät tekemään, Puustinen-Kiljunen toteaa.

Lumikit ohjaa Lastuniemi. Näyttelemässä on seitsemän naista Ristiinasta, Mikkelistä ja Mäntyharjusta. Ensimmäistä kertaa lavalle esiintyjänä astuu Sari Häkkinen.

– Uteliaisuus sai mukaan. Olen ollut kesäisin montulla paljon auttamassa ja alkoi tuntua, että olisi kiva itsekin esiintyä, Häkkinen tuumaa ja jatkaa, että mukaan lähteminen hieman hirvitti, koska muut ovat niin konkareita.

Lumikit kuitenkin haastaa myös konkarit. Koska näytelmä tapahtuu suljetussa tilassa, eli osastolla, ollaan siinä paljon paikallaan.

– Se on todella kiinnostavaa, miten tehdä teatteria ilman liikettä. Miten yhteys ja jännite syntyy ja pysyy ilman sitä, Lastuniemi sanoo.

Puustinen-Kiljunen ja Häkkinen lisäävät, että Lumikit vaatii näyttelijältä vahvaa läsnäoloa ja kuuntelua. Siinä ei niinkään esitetä vaan ollaan. Lastuniemi kertoo, että näyttelijöistä ensikertalainen Häkkinen onkin ollut oikeastaan helpoin käsiteltävä, koska hänellä ei ole valmiiksi syntyneitä maneereita.

– Joo, minua voi kääntää mihin vain, Häkkinen naurahtaa.

Lumikit on tarina naisista, mutta se sopii kaikille.

– Nämä teemat kuuluvat meidän kaikkien elämään – puolisona, kumppanina, lapsena… Siinä on paljon asioita, joihin mieskin pystyy samaistumaan. Siinä on myös naisten välistä huumoria, mikä voi olla miehelle kiinnostavaa, Lastuniemi sanoo.

Hän toteaa, että on itsekin sairauksien kanssa joutunut pohtimaan miksi-kysymyksiä. Samoja teemoja käsitellään myös Lumikeissa.

Ohjaamisen lisäksi Lastuniemi vastaa näytelmän visualisoinnista. Puustinen-Kiljunen toteaa, että Janin myötä Tuuva Teatteri on mennyt paljon ammattimaisempaan suuntaan. Lumikit esitetään Mikkelissä Lähemäkitalon salissa. Työryhmä etsi tarpeeksi intiimiä tilaa. Esityksissä yleisö on siis todella lähellä näyttelijöitä.

– Tästä on tulossa kokonaisvaltainen teos. Toivottavasti sen 80 minuutin aikana katsojassa tapahtuu jonkinlainen puhdistautuminen, joka jatkuu vielä, kun hän lähtee esityksestä kotiin ja miettii niitä teemoja, Lastuniemi sanoo.

Elina Alanne

Kohta kohdalta

Lumikit

Liisamaija Laaksosen käsikirjoittamassa näytelmässä seurataan yhden huoneen potilaiden elämää 24 h ajan.

Tuuva Teatterin esitykset 11.–26.1.2023.

Esitys ja toteutus on intiimi ja jokaiseen esitykseen mahtuu vain 50 katsojaa.

Esitys on Lähemäkitalon salissa, Rauhankatu 10, B-ovi.

Lavalla nähdään: Asta Vuorio, Sari Häkkinen, Sarianna Maaranen, Tanja Puustinen-Kiljunen, Tiia Laamanen, Tiina Rouhiainen ja Venla Laari.

Lue myös: Kesäteatterissa Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Polku viedään läntiselle reitille. 

Mikkelin kaupungin valmistelema ulkoilureittisuunnitelma Astuvansalmelle on valmistunut. Suunnitelmaa tehdessä on löydetty polulle uusi, niin sanottu läntinen reitti.

Kaupunkikehityslautakunta merkitsi sen tiistaina kokouksessaan tiedoksi. Suunnitelma kuulutetaan nyt nähtäville ja siitä voi antaa muistutuksia. Tämän jälkeen suunnitelma ja mahdolliset muistutukset toimitetaan ely-keskukselle ja haetaan ulkoilureitin vahvistamista. Vahvistamisen jälkeen kaupungilla on vuosi aikaa hakea maanmittauslaitokselta ulkoilureittitoimitusta.

Uusi reitti lähtee parkkipaikalta ensin Vanamontietä pitkin. Tämän jälkeen se etenee metsässä, josta laskeudutaan harjanteen kautta Rito- ja Vuorilampien väliselle kannakselle. Täältä saavutaan tervahaudan ohi kalliomaalauksille.

GeoNaCu Saimaa -hankkeen Tarja Pönniö-Kanerva kertoo, että uusi reitti saa maanomistajilta paremmin hyväksynnän kuin Astuvansalmen nykyinen polku.

– Maanomistajalla on rakentamisaikeita nykyisen polun alueelle. Kaupunki on polkureittiä suunnitellessaan lähtenyt siitä, että kunnioitetaan maanomistajia ja etsitään vaihtoehtoinen reitti kalliomaalauksille, Pönniö-Kanerva kertoo.

Sekä vanha että uusi reitti kulkevat kahden maanomistajan mailla. Pönniö-Kanervan mielestä myös uusi polku on maisemallisesti hieno.

– Samanlaista järvimaisemaa uudessa ei ole mutta siellä on lampia ja upea kallioseinämä. Lisäksi polun varrella on vanhoja kaskipellon kiviröykkiöitä. Katselmuksella oli mukana arkeologi ja hänkin oli aivan, että mitä täällä on. Uudelle reitille jää myös tervahauta.

Uusi polku tarvitsee joitakin pitkoksia ja siltarakennelmia. Myös viitoituksia tarvitaan, mikä toki on ollut koko reittisuunnitelman lähtökohta.

Elina Alanne

Lue myös: Suurlahdentien peruskorjauksen suunnittelu sai joululahjarahaa. 

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä iloitsee saadusta rahoituksesta mutta muistuttaa jatkon vaativan tiukkaa edunvalvontaa. 

Eduskunnan joululahjarahoista jaettiin 100 000 euroa Suurlahdentien perusparannuksen suunnitteluun ja Astuvansalmen saavutettavuuden parantamiseen. Joululahjarahat ovat valtiovarainvaliokunnan esittämiä lisäyksiä ensi vuoden valtion budjettiin.

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoo olleensa tosi iloinen, kun sai puhelun rahoituksesta tiistaina.

– Tämä on tosi iso juttu! Astuvansalmen suhteen on otettu isoja askelia runsaan vuoden aikana ja tämä on iso porras tässä kokonaisuudessa, Riihelä iloitsee.

Käytännössä suunnitelmaa alkaa nyt laatia ely-keskus. Rahoitus on Liikenne- ja viestintäviraston perusväylänpidon alla.

– Valtio on vetovastuussa, koska valtio vastaa teistä. Kaupunki on totta kai asiassa kumppanina, toteaa Riihelä.

Suurlahdentien perusparannuksen suunnittelu on kytketty Astuvansalmen saavutettavuuden parantamiseen. Riihelä kertoo, että asiaa lähdettiin edistämään syksyllä erityisesti kansanedustaja Jari Lepän (kesk.) kanssa.

– Astuvansalmeen liittyy kolme asiaa. Valtio on hakenut alueen lunastusta, mikä odottaa päätöstä valituksesta. Lisäksi kaupunki tekee reittisuunnitelmaa, jonka lautakunta hyväksyi tiistaina. Kolmas kysymys on, että parkkialue on Suurlahdentien varressa ja sinne saavutaan erityisesti Ristiinan suunnasta, Riihelä summaa.

Hän toteaa, että tiedossahan on, että Suurlahdentie on haastavassa kunnossa. Tien kunto asettaa haasteita myös kevyelle liikenteelle.

– Tarkoitus on nyt tehdä suunnitelma, miten Ristiinasta päästään hyvin Astuvansalmen parkkipaikalle, eli siten tämä liittyy vahvasti Astuvansalmen saavutettavuuteen. Pyöräilymatkailuhan on murroksessa ja se kasvaa koko ajan. Suurlahdentie on yksi Mikkelin teistä, joka menee Puumalaan, joten siksikin se on tärkeä.

Riihelä sanoo, että ei tiedä, voidaanko suunnitelmassa varsinaisesti erotella neli- ja kaksipyöräisiä mutta Geopark-hengenkin mukaisesti kevyen liikenteen turvallisuuden huomioiminen on kaupungista tärkeää pitää mukana.

Riihelä toteaa, että hankkeen saaminen suunnitteluun on iso askel.

– Juuri näin asian pitää mennä, että ensin saadaan suunnitelma ja kustannusarviot. Hankkeet, joissa ei ole suunnitelmaa, eivät oikein etene valtion toteutukseen. Tämä on iso askel, että joskus saadaan myös valtion rahoitus peruskunnostukseen, Riihelä sanoo.

Hän korostaa, että jo tähän mennessä on tarvittu asian lobbausta eli puolesta puhumista. Sen merkitys ei jatkossakaan vähene.

– Jatko on myös iso lobbauksen paikka. Ajattelen, että yhden Mikkelin joukkueen pitää olla sitä tekemässä, eli viranhaltijoiden ja poliitikkojen. Kevään eduskuntavaalit on merkittävät. Puolueisiin katsomatta toivon, että Etelä-Savosta saadaan kansanedustaja, Riihelä sanoo.

Elina Alanne