Kaupunkikehityslautakunta käsittelee tiistaina esitystä lisämäärärahasta vuodelle 2023. 

Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut on asettanut takarajan toiminnan jatkamiselle Ristiinan päiväkodissa. Se linjaa, että jos uusi rakennus ei toteudu alkuperäisessä aikataulussaan syksyllä 2023, on päiväkodin toiminnan siirryttävä väistötilaan. Ympäristöpalvelut on pyytänyt kiinteistön omistajalta, eli Mikkelin kaupungilta, lausuntoa, mitä toimenpiteitä rakennuksessa tehdään akuutin tilanteen parantamiseksi ja miten päiväkotitoiminta järjestetään syksyllä 2023, kun määräaika umpeutuu.

Ristiinan päiväkoti on sisäilmakohde, josta Mikkelin talonrakennuspalvelut on antanut Ympäristöpalveluille lausunnon kesäkuussa 2021, että kohteessa ei suoriteta suuria korjaustoimenpiteitä vaan uuden päiväkodin hankintaan panostetaan nopealla aikataululla. Tuolloin on todettu, että parhaimmillaan uudet tilat olisivat käytössä reilun vuoden kuluttua.

Uuden päiväkodin saaminen Ristiinaan ei ole kuitenkaan edennyt tuossa tahdissa. Lokakuussa 2022 kaupunginhallitus hylkäsi päiväkodin urakkatarjoukset liian kalliina. Marraskuussa kaupunginvaltuusto varasi hankkeelle 1,5 miljoonaa vuodelle 2023 ja 2,65 miljoonaa vuodelle 2024. Rahoitus ei siis mahdollista päiväkodin rakentamista valmiiksi vuoden 2023 aikana.

Kaupunkikehityslautakunta saa tiistaina käsiteltäväkseen esityksen, että se esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle 2,65 miljoonan lisämäärärahan myöntämistä vuodelle 2023. Talonrakennuspalveluiden kanta on, että väistöön ei mennä vaan tilanne ratkaistaan rakentamalla uusi päiväkoti Ristiinaan vuoden 2023 aikana.

Jos valtuusto ei myönnä koko rahoitusta vuodelle 2023, tarvitsee käyttötalouteen 300 000 euroa lisää väistötilojen hankintaan tuolle vuodelle.

Lautakunnan esitystekstissä todetaan, että päiväkodilla on jo tehty useita toimenpiteitä akuutin sisäilmatilanteen parantamiseksi. Rakennuksessa on esimerkiksi ilmanpuhdistimia. Näiden toimien lisäksi rakennus tullaan ylipaineistamaan haitallisten sisäänpäin tapahtuvien ilmavirtausten vähentämiseksi.

Elina Alanne

Kukkakampanja jatkuu 14.12. saakka. 

Jo vuosia Ristiinassa ja Suomenniemellä toteutettu joulukukkakampanja käynnistyy taas. Tänä vuonna ikäihmisille lahjoitettavien kukkien ostopaikka on kukkakauppa Neiti Neilikka Mikkelissä. Neiti Neilikka on tehnyt samanlaista kukkakampanjaan myös jo vuosia yhdessä Essoten Mikkelin alueiden kanssa.

Essoten kotihoidon työntekijät jakavat kukat ikäihmisille Ristiinan ja Suomenniemen alueilla. Etusijalla ovat yksin joulua viettävät henkilöt, mutta kukkia jaetaan myös muille niin paljon kuin niitä riittää. Myös palvelukeskus Vaarinsaari kukitetaan, jos kukkamäärä on siihen riittävä.

Kukan voi ostaa joko Neiti Neilikassa, Porrassalmenkatu 22, tai verkkokaupassa. Joulukukan voi valita kolmesta eri hintaisesta vaihtoehdosta: ritarinkukka, tulilatva tai joulupuu. Sekä liikkeessä että nettikaupassa voi kirjoittaa mukaan myös halutessaan tervehdyksen. Liikkeessä voi valita lahjoittaako kukan Mikkeliin, Ristiinaan vai Suomenniemelle.

Nettikaupassa valitaan ensin jokin ”Lahjoita joulukukka yksinäiselle” -tuotteista, jonka jälkeen pääsee valitsemaan paikkakunnan. Myös nettikaupassa vaihtoehtoina ovat Mikkeli, Ristiina tai Suomenniemi.

Kampanja jatkuu 14.12. saakka. Tämän jälkeen kukat pakataan ja toimitetaan saajilleen. Kukkakampanjan toteuttavat yhdessä Ristiinalainen, Neiti Neilikka ja Essote. Viime vuonna Ristiinan ja Suomenniemen alueille lahjoitettiin yli 100 kukkaa.

Elina Alanne

Peruskoulun matematiikkakilpailu testaa yläkoululaisia vuosittain. 

Peruskoulun matematiikkakilpailun voitti Ristiinan yhtenäiskoulussa Jesse Rivinoja, toinen oli Veeti Keränen. Kolmantena olivat Vilma Toroi ja Jero Suihkonen samalla pistemäärällä.

Peruskoulun matematiikkakilpailu järjestetään perinteisesti vuosittain joka koulussa. Se on avoin kaikille mutta tehtävät vaativat usein yhdeksännen luokan tietoja. Ristiinan voittonelikosta kaikki ovat yhdeksännellä luokalla.

Voittajat palkittiin maanantaina koululla järjestetyssä itsenäisyyspäiväjuhlassa Suur-Savon Osuuspankin rahapalkinnoilla.

Rivinoja osallistui kilpailuun myös viime vuonna ja oli silloin toinen eniten pisteitä saaneista. Hän toteaa, että matematiikka on helppoa.

– Ja jonkun verran mukavaakin ongelmanratkaisua.

Keränen ja Suihkonen sanovat, että matematiikka on aina ollut heille helppoa.

– Tunnille on aina kiva mennä, ja välillä siellä on kivaa ja välillä ei, Keränen summaa.

Toroi pohtii, että hänelle matematiikka on vaikeaa ja muuttunut vaikeammaksi yläkoulussa.

– Eikä se ole mukavaa, Toroi tuumaa.

Suihkonen miettii, että harvempi hänen mielestään yläkoulussa tykkää matematiikasta.

Yhtenäiskoulun matematiikan opettaja Niina Stranius toteaa, että monesti matematiikasta ei ajatella, että siihen kuuluu laajasti muutakin kuin vain laskemista.

– Esimerkiksi ohjelmointi tai rubikin kuution ratkaiseminen liittyvät matematiikkaan. Harmillisesti koulussakin on niin paljon asiasisältöjä kahlattavana, että nämä jäävät vähemmälle. Keväällä on ysien kanssa ohjelmointia edessä.

Kilpailussa pärjänneistä Rivinoja on ainoa, joka aikoo jatkaa lukioon ja pitkän matematiikan pariin. Sen pidemmälle hän ei ole opintopolkuaan vielä päättänyt.

– Mutta kaikessa tarvitsee matematiikkaa. Sitä, kuinka paljon sitä jatkossa tarvitsee, ei voi vielä tietää, hän miettii.

Muut kolme nuorta joko miettivät vielä, mihin hakevat toisen asteen opintoihin, tai kokevat, että matematiikalla ei niissä ole juurikaan merkitystä.

Nykyiset yhdeksäsluokkalaiset tulevat vielä hakemaan lukioista jatko-opintoihin niin, että pitkällä matematiikalla on haussa iso painoarvo. Stranius muistuttaa, että uudistus asiaan on tulossa.

Ikäluokka on myös heitä, joiden kouluaikaan vaikutti paljon koronaepidemian aiheuttama etäopiskelu. Stranius miettii, että valitettavasti se näkyy niin, että osan matemaattiset taidot ovat hyvin heikot.

– He olivat kuudennella luokalla, kun etäkoulu alkoi. Vanhempiin ikäluokkiin verrattuna matematiikassa näkyy vahvasti, että on hyvät osaajat ja sitten on osalla tosi heikkoa osaamista. Jotkut vanhemmat ovat sanoneet, että etäkouluaikana ei ollut kotona ketään, joka olisi osannut neuvoa lasta. Ja apua ei sitten aina uskallettu kysyä myöskään opettajalta. Se näkyy nyt siinä, että on jääty jälkeen, koska matematiikassa osaaminen rakentuu edellisen päälle, Stranius miettii.

Hän toteaa, että Ristiinassakin nykyisten yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on kauttaaltaan heitä vanhempaa ikäluokkaa heikompaa.

Peruskoulun matematiikkakilpailusta ei ole vielä tullut tietoa jatkoon päässeistä, eikä valtakunnallisesta tasosta. Tänä vuonna matematiikan opettajien mielestä kokeessa oli radikaali muutos, eli tehtävät olivat aiempia vuosia helpompia.

– Kaikki on ollut siitä vähän hämmästyksissä. Oppilaille se oli toki kiva niin, että useammalla oli olo, että sai kokeessa laskettua tehtäviä ihan hyvin, Stranius sanoo.

Elina Alanne

Seurakunta säästää sähköä laskemalla osasta kirkoista lämpötilat peruslämpötasolle.

Ristiinan, Suomenniemen ja Anttolan kirkkojen lämpötila lasketaan tammikuun alussa peruslämpötasolle. Jumalanpalvelukset siirretään alueseurakuntien seurakuntataloille 2.1.–31.3.2023.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta varautuu siihen, että tulevana talvena sähkön tuotanto- ja tuontikapasiteetti ei välttämättä aina riitä kattamaan sähkön kysyntää. Kaikkia toimijoita on kehotettu valtakunnallisesti miettimään keinoja sähkön käytön vähentämiseksi, jotta kiertäviin sähkökatkoihin ei tarvitsisi turvautua. Myös kirkkohallitus on kehottanut seurakuntia kohdistamaan sähkönsäästötoimenpiteet niihin rakennuksiin, jotka käyttävät eniten energiaa.

– Kannamme vastuumme sähkönsäästämisessä. Toki säästötalkoilla on myös taloudellinen vaikutus, sanoo talousjohtaja Tiina Snicker seurakunnan tiedotteessa.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa energian kulutusta on ryhdytty syksyn aikana hillitsemään säätämällä rakennusten sisälämpötiloja ja ilmanvaihtoa. Lusikkaniemen kesäkoti, Anttolan rantasauna ja Pitkäjärven rantasauna on suljettu talvikaudeksi. Myös Ruunaniemen leirikeskus ja Himalansaaren kyläkirkko ovat peruslämmöllä talvikauden kuten aiempinakin vuosina.

Anttolan, Ristiinan ja Suomenniemen kirkkojen lämpötila lasketaan 2. tammikuuta peruslämpötasolle eli 10–13 asteeseen. Tästä johtuen alueiden jumalanpalvelukset pidetään maaliskuun loppuun saakka seurakuntataloilla.

– Hautaan siunaamisia voidaan tänäkin aikana toteuttaa kirkoissa, mutta on huomattava, että niissä on tavanomaista viileämpää, Snicker kertoo tiedotteessa.

Ristiinassa suuri osa siunauksista on aiemminkin hoidettu kirkon sijaan kappelissa.

Pitäjänkirkko on kaukolämmössä, joten siihen kohdistetuilla toimilla ei päästä merkittäviin säästöihin. Haukivuoren kirkossa taas on niin paljon siunauksia, että siellä toiminta jatkuu. Näissäkin tiloissa lämpötilaa alennetaan.

– Haukivuoren kirkko on kuuden kilometrin päässä seurakuntatalolta, ja sinne on vasta remontoitu takaosa juuri muistotilaisuuksia varten, kertoo tiedotteessa kiinteistöpäällikkö Antti Ronkanen.

Seurakunta toteaa tiedotteessa, että kirkkojen käytön rajoittaminen voi herättää seurakuntalaisissa kysymyksiä ja haikeuttakin. Suunnitelman valmistelijat muistuttavat kuitenkin, että kyse on väliaikaisesta tilanteesta.

– On tärkeää, että olemme seurakuntana yhteisvastuullisesti mukana säästötalkoissa. Tilanne koskettaa meitä kaikkia, ja huhtikuussa jo hellittää, sanoo tiedotteessa Snicker.

Sähkönsäästösuunnitelma on esitelty kirkkovaltuuston 29.11. kokouksessa. Tämän jälkeen kirkkoneuvoston jäsenet ovat vielä käyneet asiasta sähköpostineuvottelua, jossa säästötoimiin kirkkojen osalta on sitouduttu.

Runovihko ja sen etusivu löytyy myös toisesta ristiinalaisperheestä.

Viime viikolla Ristiinalainen kertoi turistin uppoamisesta kertovasta runosta, mikä löytyi Hilma Nirkon virsikirjan välistä.

Lehden lukija otti toimitukseen yhteyttä ja kertoi, että myös hänen äidillään oli sama kirjanen. Hänen äitinsä oli syntynyt 1920. Heidän kappaleessaan on tallella myös etusivun tiedot.

Niissä kerrotaan, että runon on kirjoittanut ja kustantanut Toivo Käki. Runovihkoa on myyty 2 markalla ja se on painettu vuonna 1938 Mikkelissä Vapauden kirjapainossa. Kirjoittaja on määritellyt, että runo ”Voidaan säveltää” mutta ”jälkipainos kielletty”.

Toivo Käki on 4.6.1938 julkaissut Länsi-Savossa Huomautus-nimisen tekstin runostaan. Siinä todetaan, että hän on kirjoittanut runon Turistin haaksirikosta ja ”siinä on yhdessä värssyssä erehdys”. ”Siinä mainitaan, että laiva paiskautui nurin äkkikurvissa. Kurvia ei kuitenkaan ollut lainkaan, vaan kaatui laiva tuntemattomasta syystä.”

Ehkä Käki on saanut palautetta tekstistään ja päätynyt tällaiseen oikaisuun?

Länsi-Savo on kertonut hänestä enemmän 27. elokuuta 1938. Lehti kertoo, että ”Mikkelissä elää, vaikuttaa ja runoilee mies, jonka nimi on Toivo Käki. Tavallinen kansanmies. Tekee välillä ahkerasti rakennustöitä ja sitten iltapuhteen ja ruokatunnin tullen antaa runoratsunsa ravata. Se tosin silloin tällöin hiukan ontuu, mutta mitäpä se haitannee, kunhan eteenpäin vain laukkaa. Toivo Käki antaa sille vauhtia ja saattaa tekeleet omalla kustannuksellaan julkisuuteen.”

Tuossa vaiheessa Käki oli kirjoittanut jo muutamia runovihkosia. Hän on runoillut esimerkiksi useastakin tuona aikana tapahtuneesta henkirikoksesta. Jutussa Käkeä siteerataan, että hän haluaa runoillaan osoittaa Suomen kansalle mihin olisi pyrittävä ”saadaksemme vähentymään ne suuret huokaukset kansan sydämistä suurten rikollisuuksien tähden”.

Länsi-Savon jutussa mainitaan lopussa, että Käki on sitä mieltä, ”ettei häntä vielä meidän aikanamme oikein ymmärretä, niin kuin ei ymmärretty Aleksis Kiveäkään, mutta että vielä se aika tulee, jolloin Suomen kansa hänen – nimittäin Toivo Käen – hautakummun tuntee. No hyvä on toivossa elää ja ”kulkea jatsin tahdissa””. Lopun sitaatti jatsin tahdissa kulkemiseen viittaa erääseen jutussa lainattuun Käen runoon. Samaan runoon viitaten juttu päättyy edellisen kappaleen jälkeen: ”Ja sillä aikaa kansa ostaa Toivo Käen runovihkoja – à 2 mk kappale – ja neidot hänelle ”hyräilee””.

Rivien väleistä voi tulkita, että Länsi-Savon jutun kirjoittaja ei antanut Käelle paljoakaan arvoa. Juttu on otsikoitukin ”Runoutta”, sana on siis lainausmerkeissä. Länsi-Savon irtonumero on tuolloin maksanut yhden markan, joten Käen runovihkonen on ollut kahden sanomalehden hintainen.

Elina Alanne

Kaukalon viikonloppuhoidossa on apuna VPK. Jäälatua liikuntapäällikkö ei suoraan sulje pois. 

Mikkelin kaupungin säästöt vähensivät Ristiinasta toisen liikuntapaikkahoitajan. Liikuntapäällikkö Tiina Juhola toteaa, että latujen ja kenttien hoito pyritään tänä talvena pyörittämään mahdollisimman hyvin yhdellä miehellä.

– Katsotaan, miten se yhdellä miehellä sujuu ja muokataan toimintaa sen mukaan, mitä tarve vaatii, Juhola sanoo.

Osana palvelut ja tulevaisuus -ohjelmaa eli Patua liikuntapalveluille annettiin 2–3 henkilötyövuoden säästövelvoite. Työntekijöitä lähti yksi keskustan alueelta ja yksi Ristiinasta. Ristiinaan jäi töihin yksi työntekijä.

Hänen talvikiirettään helpottaa, että Pellosniemen ladun hoito jää pois.

– Se vie paljon aikaa, kun sinne latukoneella ajaa. Kuntorata ja valaistus jää sinne, eli edelleen jos joku haluaa siellä latua tehdä, niin se on mahdollista, Juhola vinkkaa.

Asiasta voi olla yhteydessä liikuntapalveluihin.

Talvi ja lumipyry on liikuntapaikkahoitajille haastavin tilanne, koska yhtä aikaa pitäisi olla tekemässä sekä latuja että auraamassa luistelukenttiä.

– Aiemmin Ristiinassa on voinut toimia niin, että toinen hoitaa ladut ja toinen kaukalon. Nyt työtä on enemmän jaksotettava. Kovin lumiset aamut ovat ne hankalimmat, Juhola toteaa.

Kaukalon viikonloppuhoitoa tekee Ristiinan VPK, joka on ollut aiemminkin apuna.

– Se ihanasti pelastaa tätä tilannetta. Liikuntapaikkahoitaja tekee ladut tarvittaessa aamuisin myös viikonloppuisin, Juhola kertoo.

Jäälatua liikuntapäällikkö ei suoraan sulje pois mutta toteaa, että jos se Ristiinaan tehdään, niin silloin joku muu latu jää vähemmälle.

– Niin se on muillakin alueilla, että kaikkia ei pystytä joka päivä hoitamaan. Valitettavasti näin, kun porukkaa ei enempää ole.

Liikuntapalveluissa työskentelee ulkoliikuntapaikoilla 12 liikuntapaikkahoitajaa, jäähallilla kolme ja lisäksi kolme liikuntapaikkamestaria, joiden työhön kuuluu myös muita vastuualueita paikkojen hoidon lisäksi.

Ristiinassa erityistä on, että latuja on hoidettavana sekä Linnaniemessä että koulun ympäristössä. Juhola toteaa, että molemmille laduille on tarvetta ja käyttäjänsä. Urheilukentän latu on suosittu tasaisuuden vuoksi ja Linnaniemi haastaa hiihtäjän.

– Tiedän, että keskustastakin ajellaan Ristiinan ja Anttolan laduille myös.

Lisäksi päiväkodilla on talvisin ollut sekä ladut että luistelukenttä. Juhola sanoo, että päiväkodille pyritään jatkossakin tekemään kenttä ja latu.

– Se on sen verran lähellä, että yksi henkilö pystyy yhden päivän aikana niitä hoitamaan.

Juhola toteaa, että tarvittaessa Ristiinaan otetaan apua muilta alueilta.

– Mutta yritetään nyt pyörittää näin ja katsotaan, miten onnistutaan.

Muutamana talvena luistelukopit olivat koronatilanteen vuoksi kiinni. Myös ilkivalta haittaa usein niiden aukioloa. Ristiinan kentän pukukopit on tarkoitus pitää talven aikana auki.

– Ainakin niin aloitetaan luottavaisin mielin. Toivotaan, että mitään ilkivaltaa ei ole, koska sitten tilannetta on katsottava uudelleen. Sitä vartenhan ne pukukopit ovat, että sinne pääsee luistimia vaihtamaan.

Elina Alanne

Kuka on kirjoittanut Turistin onnettomuudesta runon ja mihin tilaisuuteen?

Turistin onnettomuus.

Oi Jumala, varjele matkojamme

ja ole läsnä, aina turvanamme!

Näin kello kolmasti kajahti,

vaikka surut jo toisille hajahti.

Pieni musta laukku ja laukussa virsikirja. Arja Kiesilä sai ne vuosia sitten isotätinsä Hilma Nirkon muistoksi.

Virsikirjaa selaillessaan Kiesilä löysi sen välistä hauraan, pehmeän paperinipun. Välistä paljastunut Turistin onnettomuus -niminen runo yllätti hänet, ja on askarruttanut mieltä säännöllisesti vuosien varrella. Mistä tilaisuudesta teksti on? Onko teos lausuttu jossain muistotilaisuudessa, johon sen yllä oleva aloitus voisi viitata?

Kiesilä pohtii, että Hilma on pitänyt paperivihkoa arvossaan, koska on taitellut sen talteen virsikirjansa väliin. Paperi on pehmeää, paikoitellen rutuilla ja varmaankin joku lapsi on tehnyt siihen omia merkintöjään. Mutta runo on säilynyt kuitenkin vuosia. Mutta miten monia vuosia?

Hilma asui Ristiinan Kautialan kylällä.

– Tämä virsikirja on painettu vuonna 1925, eli jo aiemmin. Kun Turisti upposi vuonna 1937 ovat Hilman lapset olleet pieniä. Ehkä heistä joku on piirrellyt tähän vihkoseen, Kiesilä miettii.

Vielä tuolloin 1930-luvun lopussa elettiin rauhan vuosia. Turistin uppoaminen ja kuolleet ovat varmasti järkyttänyt sekä paikkakunnalla että Hilmaa. Ehkä onnettomuudessa on ollut joitain tuttujakin.

Ol` surkea näky silloin vedessä,

kun ihmiset ol` suuressa hädässä.

Siell` kuolon Enkelit parves` ol

kun yksitoista uhria siinä tul.

Se kaatumisen syy, joka tiedoss` on

ol` ohjaus silloin harkitsematon.

Kun kapea laiva Turisti,

äkki kurviss` laivan nurin paiskasi.

Se kuolon kalmisto ol` Hauskan selkä.

Ei tapahtuma paikka tunnu siltä

kun hauska muuttui meill` murheiksi

ja muuttuen täällä suureks` suruksi.

Turisti upposi 25. marraskuuta 1937 Ristiinassa Louhivedellä. Se oli noin 20-metrinen höyrylaiva, joka liikennöi Mikkelin ja Lappeenrannan välillä. Tuona syksynä oli niin lämmintä, että höyrylaiva oli vielä lähellä joulukuuta kuljettamassa lastia ja ihmisiä kohti Lappeenrantaa.

Laivalla oli lastinaan tonneittain ruokaa – sokeria, suolaa, kauraa ja jauhosäkkejä – sekä tonneittain muun muassa kattotiiliä ja paketteja. Kerrotaan, että onnettomuuden aiheutti voimakas, äkillinen tuulenpuuska. Alus kallistui ja hätääntyneet matkustajat kerääntyivät sen toiselle laidalle, jolloin Turisti upposi.

Ainakin 11 ihmistä kuoli. Heistä kerrottiin nimet ja kaipaamaan jääneet omaiset muun muassa tuon ajan sanomalehdissä. Kaikista ei kuitenkaan ainakaan vielä heti onnettomuuden jälkeen ollut nimiä tiedossa. Turistin uppoaminen -runon on kirjoittanut joku, joka joko lehtitietojen perusteella tai muuten tiesi myös onnettomuuden uhreista.

Kun seitsemän uhria Ristiinasta

ja kaksi joutui myös Anttolasta,

vain yksi uhri Puumalasta

ja nuori neitonen vielä Lappeesta.

Hilma-tädin pienen lehtisen loppuun on hän tai joku muu kirjoittanut lyijykynällä ”Runoili” ja nimen, josta on enää vaikea saada selvää. Aika varmasti sukunimen loppuosa on ”niemi”. Koko nimi voisi olla Ka. Koskenniemi, joka olisi hyvin lähellä runoilija V.A. Koskenniemeä. Kirjoittaja tuskin on tämä Koskenniemi mutta kuka hän on ollut?

Runo loppuu hyvin ylevästi.

Oi Jumala, anna meill` opetusta,

ettemme peris` itsell` kadotusta!

Kun kuljemme täällä vaaroissa

ja aina suurissa synnin pauloissa.

Jos meidät kutsut täältä äkkiään pois

ett` sielumme rinnass` aina valmis ois

perimään sun kirkkaan kruunusi

ja meidät omistamaan täält` itsellesi.

Elina Alanne

Tiedätkö jotain jutun runosta? Ota yhteyttä toimitukseen toimitus@ristiinalainen.fi. Jutussa lainatut runon säkeet eivät ole samassa järjestyksessä kuin alkuperäistekstissä.
Jutun lähteenä on käytetty Ari Mannisen teosta Saimaa – Koko tarina.

Joulun odotukseen kuuluvat tapahtumat, myyjäiset, konsertit ja laulut. 

Joulu päästään tänä vuonna vastaanottamaan mitä todennäköisimmin usealla tapahtumalla. Joulumarkkinoita ja joulun avausta vietetään Ristiinassa lauantaina 26.11.

Joulumarkkinat levittäytyvät S-marketin pihalle kello 9–17. Paikalla on markkinakauppiaita ja muun muassa glögitarjoilu. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä LC Ristiina, Eräkokki ja S-market.

Joulun avausta vietetään kello 16 alkaen Kaukaanrannan torilla. Tapahtumassa on ohjelmaa, kuten ongintaa, lapsille sekä totta kai myös joulupukki. Osallistujille arvotaan kinkku ja tarjotaan joulupuuroa, glögiä ja pipareita. Tapahtuman järjestävät Ristiinan aluejohtokunta ja yrittäjät.

Joulun rauhaa -hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään Ristiinan kirkossa keskiviikkona 7.12. kello 18. Jo vuodesta 2017 järjestetty konsertti soi tänä vuonna Ristiinan lisäksi Pitäjänkirkossa ja Puumalan kirkossa.

Konserteissa laulusolisteina toimivat Tuuli Anikari, Elisa de Boer ja Pirkka Ohlis. Bändissä soittavat Matti Pasanen (kitara / taustalaulu), Pasi Möller (akustinen kitara), Pia Kontio (viulu), Niko Takala (rummut), Pirkka Ohlis (koskettimet / taustalaulu) ja Jukka Matilainen (basso). Konsertin vapaaehtoisella käsiohjelmamaksulla tuetaan alueen apua tarvitsevia seurakunnan diakoniatyön kautta.

Joululauluja pääsee laulamaan jo perjantaina, kun ensimmäinen Kauneimmat joululaulut -tilaisuus sulostuttaa S-marketia. Kaupassa lauletaan yhdessä kello 15.

Kauneimpia joululauluja lauletaan myös Ristiinan kirkossa sunnuntaina 11.12. kello 18, mukana on seurakuntakuoro. Hangastenmaan kylätalossa lauletaan keskiviikkona 14.12. kello 18.30. Kylätalon osoite on Parkkilantie 237. Suomenniemen kirkossa kauneimmat joululaulut kajahtavat sunnuntaina 18.12. kello 13.

Ristiinassa sunnuntaina 11.12. voi joulua fiilistellä myös joulumyyjäisillä. Koulun vanhempainyhdistys Ryhti järjestää ne koululla kello 10–13. Tapahtumassa on myös poniajelua ja talutusratsastusta koulun pihalla. Myös joulupukki vierailee myyjäisillä.

Elina Alanne

Lapsiperheille voi lahjoittaa uusia tuotteita Säästöhallin kautta. Toivelahjan voi viedä myös Akseliin tai Graanille. 

Mikkelissä jo perinteeksi muodostuneet hyväntekeväisyysjärjestö Hopen lahjatoivekuuset levittäytyvät lauantaista alkaen taas moneen eri pisteeseen. Yksi kuusista löytyy tänä vuonna Ristiinan Säästöhallista.

Hope Mikkelin tiiminvetäjä, itsekin Ristiinassa asunut Ulla Jurvanen iloitsee Ristiinan mukana olosta.

– Tosi hienoa! Ristiinan lisäksihän lahjoittaa voi tänä vuonna myös muun muassa Haukivuorella ja Savonlinnassa.

Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Se toimii 20 paikkakunnalla Suomessa. Hope Mikkeli auttaa koko Etelä-Savon alueella, eli asiakkaita on kaikkialta maakunnasta.

Hope jakaa vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille vaate- ja tavaralahjoituksia sekä esimerkiksi harrastustukea. Ympäri vuoden jaetaan kierrätystavaraa mutta joulukampanjassa otetaan vastaan vain uusia tuotteita.

– Monessa perheessä Hopen kautta tuleva lahja on se joulun ainoa lahja, niin siksi joulukampanjassa otetaan vastaan vain uusia tuotteita. Tammikuusta alkaen otamme sitten taas myös siistiä käytettyä tavaraa vastaan, Jurvanen kertoo.

Hopen asiakasperheet ovat saaneet toivoa lahjoja. Vapaaehtoiset kirjoittavat toiveet palloihin ja ripustavat ne kuusiin. Kuka tahansa voi hakea tällaisen pallon, ostaa siinä olevan toiveen ja palauttaa lahjan yhdessä pallon kanssa johonkin keräyspisteistä. Säästöhallin lisäksi kuusi ja lahjojen palautuspiste on esimerkiksi Prisman infopisteessä Graanilla sekä Hopen omassa tonttupajassa kauppakeskus Akselin toisessa kerroksessa.

Jurvanen kertoo, että avuntarvitsijoita tulee päivittäin lisää.

– Nyt tiistaina meillä on päälle 200 perhettä ja näissä noin 600 lasta mukana kampanjassa. Varmaan 230–250 perhettä tulee saamaan jouluapua Hopen kautta. Toimimme toki täysin lahjoittajien varassa, Jurvanen muistuttaa.

Erityistä on, että tänä syksynä yhä useampi perhe toivoo ruoka-apua. Hopen ruokakassikeräys on jo avoinna Prismassa. Keräykset jatkuvat 22.12. saakka.

Jurvanen iloitsee, että moni lapsi toivoo perinteisiä lahjoja.

– Askartelutavaroita, legoja, nukkeja, urheiluvarusteita… Nuoriso toivoo usein lahjakorttia johonkin liikkeeseen. Se on heistä kivempi, että pääsee itse valitsemaan. Ja jos haluaa auttaa, niin vaihtoehto varmasti löytyy, vaikka palloista ei löytyisi sopivaa.

Pallojen ulkopuolelta voi aina lahjoittaa esimerkiksi leluja, pelejä, hygieniatarvikkeita tai herkkuja.

– Ja aina kysyttyjä ovat sukat, pipot ja lapaset. Näissä vain pitää muistaa, että jouluksi uutta!

Elina Alanne

Lisätietoja ja Hopen Akselin pajan aukioloajat löytyvät www.facebook.com/HopeMli.

Huutokauppa päättyi torstai-iltana. 

Mikkelin kaupunki on valmis myymään Urheilutalo Kisakaaren ja sen viereisen Pellosniemen entisen koulun 7500 eurolla. Tämä oli korkein tarjous, joka kiinteistöistä jätettiin torstai-iltana päättyneessä nettihuutokaupassa.

Kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen iloitsee, että huutokauppa kiinnosti useita. Tarjoajia oli kaikkiaan yhdeksän.

– Kisaa kohteesta käytiin yli huutoajan. Lähdemme tekemään kauppoja voittajan kanssa. Kohteen markkinahinta on korkein tarjous, Asikainen toteaa.

Kaupoista sovitaan nyt myyjän ja ostajan välillä tarkemmin. Pellosniemen entinen koulu oli aiemmin erikseen myynnissä, mutta tuolloin sen myynti ei toteutunut.

Elina Alanne

Osallistavan budjetoinnin hankkeiden toteutuksessa on ollut kiemuransa. Ristiina sai kotalaavun mutta Brahelinnan raunioiden raivaus ei etene tänä vuonna. 

Puut mukaan ja ruuat tulille. Lähtiessä paikat siistiksi ja roskat mukaan. Näillä periaatteilla toimii Ristiinan uusi kotalaavu Pökkäänlahden rannalla sataman vieressä.

– Alueen ylläpito tässä ympärillä on kaupungilla mutta Hönkä katsoo laavun perään. Hienoa, jos eri järjestöt ja päiväkoti löytävät laavun käyttäjiksi, sanoo Mikkelin kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen.

Kotalaavun avajaisia vietetään lauantaina 26. marraskuuta kello 14. Tuolloin on luvassa muun muassa ilmaista makkaraa. Samana päivänä Ristiinassa on joulumarkkinat ja joulun avaus.

– Laavulla voi syödä makkarat ja sitten puurolle joulun avaukseen, vinkkaa aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen.

Avajaisten jälkeen kotalaavu on valmis käytettäväksi. Lähiaikoina se saa vielä edustalleen jykevän pöydän. Talkoita ristiinalaiset jatkavat keväällä esimerkiksi pintakäsittelyillä. Myös laituri on tulossa lähelle.

Emäntäkoulun pellon kotalaavu toteutettiin Mikkelin osallistavan budjetoinnin hankkeena. Se sai keväällä toteutetussa kuntalaisten äänestyksessä 231 ääntä ja rahoitusta 25 000 euroa. Jokainen Mikkelin aluejohtokunta sai ehdottaa kohteita osallistavaan budjetointiin. Ristiinassa ajatus kotalaavusta rantaan syntyi Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry:n ideariihessä, josta ajatus kulki aluejohtokuntaan ja sitä kautta äänestykseen.

– Tämä on hyvä esimerkki yhdessä tekemisestä ja yhteisöllisyydestä. Alueen asukkaat olivat nimenomaan asiassa mukana, toteaa Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry:n puheenjohtaja Kirsi Olkkonen.

Korhonen pohtii, että kaikkiaan osallistavan budjetoinnin tapa osoitti toimivuutensa.

– Ihmiset äänestivät innokkaasti, Korhonen sanoo.

Käytännössä osallistavan budjetoinnin hankkeiden toteutuksessa on ollut kiemuransa. Jo ennakkoon tiedettiin, että aikataulu on tiukka, kun toukokuussa päätetyt asiat haluttiin toteutettavaksi saman vuoden aikana. Todella tiukaksi aikataulu on osoittautunut hankkeissa, jotka ovat vaatineet lupia, suunnitelmia ja kilpailutuksen.

– Monet lupamenettelyt liittyy tähänkin laavuun, vaikka tämä ei ole tämän isompi, Vuorinen sanoo.

Osa äänestetyistä hankkeista näkyy ensi keväänä. Esimerkiksi moneen kohteeseen tulossa olevat penkit on hommattu mutta niiden kanssa odotellaan talven yli.

– Nyt muutaman viikon takia niitä ei nosteta ulos ja sitten varastoon talveksi, Vuorinen toteaa.

Ristiinasta toteutukseen valittiin myös Brahelinnan raunioiden näkymien raivaus ja alueen opasteiden uusiminen. Alueella ei kuitenkaan pystytä tekemään mitään vielä tänä vuonna.

Vaikka alue on kaupungin, tarvitsee siellä toimiminen alueen historian vuoksi luvat.

– Kilpailutimme hoitosuunnitelman teon puitesopimuskonsulteilla mutta kukaan ei tarjonnut, koska firmat eivät olisi ehtineet sitä tehdä pyydetyllä aikataululla. Mutta asiaa jatketaan, eli hoidetaan suunnitelma ja luvat. Ajatus on raivata esimerkiksi Dunckerin kiveltä näkymät auki Saimaalle niin kuin ne ovatkin olleet, Vuorinen sanoo.

Korhonen lisää, että kaikkiaan hankkeessa on kyse siitä, että raivaamisella, paremmalla valaistuksella ja opasteilla nostetaan raunioiden aluetta paremmin esiin.

Elina Alanne

Kotalaavun avajaiset la 26.11. kello 14. Laavun osoite on Brahentie 53b.

Valtuusto äänesti useista kohdista talousarviossa. 

Mikkelin kaupunginvaltuusto antoi maanantaina Suomenniemen koululle rahoitusta ensi vuodelle vain kevätkaudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa koulun lakkauttamista kevätlukukauden jälkeen mutta asiasta tehdään vielä erilliset päätökset.

Sekä kokoomuksen, vihreiden että kristillisten edustajat toivat vuoden 2023 talousarviokäsittelyn ryhmäpuheenvuoroissaan esiin, että ryhmät eivät kannata Suomenniemen koulun jatkamista. Perusteina oli muun muassa se, että lapsilla on oikeus saada ikäistään seuraa, eikä heitä voi laittaa Suomenniemen elinvoiman maksajiksi. Kaupunginhallitus oli aiemmin koulun määrärahan, eli jatkamisen kannalla. Alkuperäinen esitys talousarviossa oli, että koulu lakkaisi jo 1.1.2023.

Keskustelussa sekä koulun jatkoa että lakkauttamista puolustettiin tutkimustietoon viitaten. Kokoomuksen Pirkko Valtola esitti koululle määrärahaa vain kevääksi. Esityksestä äänestettiin tiukasti 27–24. Jo mainittujen kolmen puolueen ehdokkaiden lisäksi Valtolan esitystä kannattivat Anna Reponen (liik.), Anu M. Kokkonen (kesk.), Enrique Tessieri (sd.), Jani Sensio (ps.), Jatta Juhola (sd.), Jenni Tissari (sd.), Paavo Barck (sd.), Satu Taavitsainen (sd.) ja Soile Kuitunen (sd.).

Kaupunginvaltuusto äänesti pitkässä kokouksessaan myös lukuisista muista talousarvion kohdista. Suomenniemen kouluratkaisun lisäksi muutos tehtiin investointilistalle. Valtuusto palautti Sami Järvisen (ps.) esityksestä Mikaelin salien jäähdytyksen. Investointi palautettiin äänin 40–10. Erittäin paljon keskustelua valtuustossa herätti lentokenttä. Sen rahoitus pidettiin mukana talousarviossa äänin 30–20.

Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti valtuustolle, että Ristiinan toinen liikuntapaikkahoitaja palautetaan, eli tarvittava summa lisätään talousarvioon. Tämänhetkisen tiedon mukaan Ristiinassa olisi jatkossa yksi liikuntapaikkahoitaja, mikä vähentää talvella mahdollisuuksia tehdä latuja ja kenttiä sekä arkena että viikonloppuna. Olkkosen esitys hävisi äänin 30–20. Yksi äänesti tyhjää.

Jaakko Väänänen (kesk.) esitti, että yksityistieavustuksiin lisätään 240 000 euroa. Väänäsen esitys hävisi äänin 27–24. Kaupunki vähentää yksityistieavustuksista osana talouden säästöjä. Myös aluejohtokunnat saavat jatkossa vähemmän rahaa. Kati Häkkinen (kesk.) esitti, että toiminnan määräraha ja toiminta pidetään ennallaan. Häkkisen esitys hävisi äänin 35–16.

Tiukan äänestyksen valtuusto kävi myös avoimen varhaiskasvatuksen säästöistä. Heli Kauppinen (vihr.) esitti, että siitä leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa. Kauppisen esitys hävisi äänin 27–23. Yksi äänesti tyhjää. Kaikki valtuuston äänestykset ja päätökset näkee esimerkiksi Mikkelin kaupungin nettisivuilta.

Elina Alanne

Lue myös: Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto vaihtuu, kaupunginjohtaja lausui valtuustolle suoria sanoja.

Taavitsainen ja Heinänen vaihdettiin pois puheenjohtajistoista. 

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että kaupunginhallituksen ja konserni- ja elinvoimajaoston 1. varapuheenjohtaja Satu Taavitsainen (sd.) ei nauti valtuuston luottamusta. Tästä syystä valtuusto erotti hallituksen ja jaoston puheenjohtajistot ja valitsi uudet henkilöt heidän tilalleen.

Äänestyksen jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtajana jatkaa Pirjo Siiskonen (kesk.) ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään ristiinalainen Kirsi Olkkonen (kesk.). Taavitsaisen tilalle 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Jarno Strengell (sd.) ja hänen varajäsenekseen ristiinalainen Petri Tikkanen (sd.). Strengell on jo aiemmin ollut kaupunginhallituksen jäsen ja Tikkanen hänen varajäsenensä.

Uutena jäsenenä kaupunginhallitukseen valittiin Soile Kuitunen (sd.) ja hänen varajäsenekseen Jenni Tissari (sd.), joka oli aiemmin Taavitsaisen varajäsen.

Perussuomalaisissa oli kahta kantaa kaupunginhallituksen johtajuudesta. Aiemmin 2. varapuheenjohtaja toiminut Raimo Heinänen esitti itseään edelleen jatkamaan. Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Sami Järvinen esitti Jani Sensiota (ps.). Molempien varajäseneksi oli ehdolla Heinäsen varajäsenenä jo toiminut Tomi Sikanen (ps.). Äänestyksessä Sensio sai 29 ääntä ja Heinänen 10 ääntä. Raimo Heinänen siis jättää kaupunginhallituksen. Hän kiitti valtuustossa kaupunginhallitusta ja toivotti jatkajille menestystä. Myös Taavitsainen siis putosi kokonaan kaupunginhallituksesta. Taavitsainen ei ole paikalla kaupunginvaltuustossa.

Konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtajisto valittiin ilman äänestyksiä. Puheenjohtajana jatkaa Pirjo Siiskonen, jonka varajäsen on Pekka Pöyry (kesk.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Strengell varajäsenenään Tikkanen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Sensio varajäsenenään Taina Hartonen (ps.).

Kaupunginvaltuuston käsittelyssä oli myös kaupungin vuoden 2023 talousarvio.

Valtuusto myönsi kokouksessaan eron kaupunginjohtaja Timo Haloselle ja kiitti tätä työstään. Halonen puhui valtuustolle hyvin suorasanaisesti Mikkelin tilanteesta. Hän totesi, että Mikkeli antaa nykyisellä päätöksenteollaan itsestään erikoisen kuvan. Hän kertoi pohtineensa, miksi mikkeliläinen päätöksenteko ei toimi ja sanoi syiksi muun muassa sen, että päätöksentekijöiden joukossa vallitsee syyllistämisen, uhriutumisen ja epäilyn henki. Halonen totesi, että ilman luottamusta ja yhteistyötä Mikkeli ei pääse vaikeuksistaan.

Hän totesi valtuustolle myös, että kerran tehtyjä päätöksiä ei pitäisi peruutella. Hän toivoi, että aloittava kaupunginjohtaja Janne Kinnunen saa koko joukkueen tuen ja kannustuksen. Halonen sanoi, että hänessä saatiin syyllinen moneen asiaan ja hänen erottamistaan alettiin junailla pian kuntavaalien jälkeen.

– Jospa minä olisin viimeinen uhri ja syyllinen, hän totesi ja kertoi monen eri piirien ihmisen pahoitelleen hänelle tilannetta.

– En lähde hyvillä mielin, en pahoilla mielin. En katkerana mutta lähden pettyneenä. Olisi tämän toisinkin voinut mennä, Halonen sanoi.

Elina Alanne

Jutun otsikon ja leipätekstin aikamuotoja muutettu ti 15.11. 

Rohkeasti laajentanut Saimaa palkittiin lauantaina. 

Hyvä henkilökunta. Kahvila-Ravintola Saimaan yrittäjä Virpi Trygg korostaa moneen kertaan, että kiitos ja kunnia yrityksen toiminnasta kuuluu sen henkilökunnalle.

– Saimaan henkilökunta on hyvin itseohjautuvaa, ongelmanratkaisukykyistä ja luotettavaa. Eikä asiakaspalvelutyössä voi liikaa korostaa henkilöstön merkitystä, Trygg sanoo.

Mikkelin Yrittäjien Ristiinan jaos palkitsi Saimaan lauantaina Ristiinan Vuoden yrityksenä. Valintaa on ollut tekemässä myös Ristiinan aluejohtokunta. Kuluvana vuonna Saimaa laajensi ja pyörittää nyt myös Neste Ristiinaa. Valintaperusteissa todetaan, että Saimaa on keskeinen ja näkyvä osa ristiinalaista palveluverkostoa ja se on toiminut viime vuodet poikkeuksellisen haasteellisella ja monella tavoin säännellyllä toimialalla. Siitä huolimatta yritys on laajentanut. Se tunnetaan myös paikkakunnalla esimerkiksi monien yhdistysten ja tapahtumien tärkeänä ja joustavana yhteistyökumppanina.

Saimaa avasi marraskuussa 2016. Trygg omisti kiinteistön, joka tuolloin jäi ilman vuokralaista, ja hän päätyi laittamaan siihen kahvila-ravintolan itse.

– Olen kasvanut yrittäjäperheessä, joten suuria ennakko-odotuksia tai -oletuksia minulla ei ollut. Ei kauhukuvia mutta en myöskään ole koskaan ajatellut, että Saimaan pitäisi olla kultakaivos. Tiesin Ristiinan ja sen, että kyllä Ristiinassakin pärjää järkevällä taloudenpidolla, Trygg kertoo.

Yrittäjänä Trygg nauttii uuden oppimisesta ja monipuolisesta asioiden tekemisestä.

– Ennemmin tekisin kyllä jotain ihan käytännön työtä kuin paperihommia, hän nauraa ja kertoo, että oma poika on niiden tekemisessä nykyisin jo isona apuna.

Trygg korostaa henkilökunnan merkitystä erityisesti, koska hänen oma päätyönsä on edelleen toisaalla. Kahvila Ravintola Saimaa Oy työllistää tällä hetkellä 15 henkilöä, joista osa on osa-aikaisia. Trygg kantaa yrityksessä taloudellisen vastuun.

– Koen, että Saimaassa tai Nesteellä minun ei tarvitse olla päättämässä asioista, koska paras tieto on heillä, jotka tekevät sitä päivittäistä työtä. Täällä en halua olla pomo vaan työrukkanen.

Tasapainoilua se vaatii kuitenkin sekä yrittäjältä että työntekijöiltä.

– Kannustan siihen, että asioista pitää puhua avoimesti. Henki onkin hyvin avoin. Aina on asioita, jotka tulevat yllätyksinä mutta niihin täytyy vain sopeutua. Toivon, että ongelmista puhutaan avoimesti, koska ei asiat etene, jos niitä vain omassa mielessään miettii.

Trygg tekee paljon töitä mutta nauttii siitä, mitä milloinkin tekee.

– En hirveästi stressaa ja olen hyvä aikatauluttamaan. Keskityn aina siihen, mitä sillä hetkellä teen, enkä murehdi muita asioita, yrittäjä miettii Neste Ristiinan aamun vilkastumista katsellen.

Erilaisten töiden tekeminen on myös opettanut stressin sietämistä.

– Kun on vastoinkäymisiä, niin ajattelen, että näitä nyt tulee mutta ne myös menee.

Hän naurahtaa, että yrittäjyys on hänelle vähän niin kuin harrastus.

– Olen mahdollistanut työpaikkoja ja asiakkaille paljon hyvää mieltä. Tai se asiakkaiden hyvä mieli ei kyllä ole minun aikaan saamaa vaan taas sen henkilöstön, Trygg pohtii.

Henkilökunnan lisäksi hän haluaa kiittää mukavia asiakkaita. Myös omien vanhempien ja perheen merkitys taustatukena on suuri.

Tällä hetkellä moni yritys kamppailee kannattavuutensa kanssa. Trygg toteaa, että häntäkin mietityttää, miten tiukat ajat nyt ja tulevana talvena kaikilla onkaan.

– Totta kai se mietityttää, kun kaikki hinnat nousevat. Hinnannousua ei saa mitenkään asiakkaille. Aika näyttää, miten jatko. Tulevina kuukausina täytyy olla realisti ja tehdä päätöksiä sen mukaan. Mutta haluan ainakin yrittää! Hirveän helpolla en aio luovuttaa! Kyllä tässä hommassa varmaan sitkeydestä ja sisukkuudesta on hyötyä.

Elina Alanne

Kaavatyössä tehty luontoselvitys löysi Ristiinasta uuden sammakkopaikan. 

Karavaanareille ei löydetty paikkaa sotakoulunrannan kaavan alueelta. Asemakaavan muutosluonnos on parhaillaan nähtävillä.

Sotakoulunrannan asemakaavamuutosta esiteltiin toukokuussa keskustelutilaisuudessa Ristiinassa. Tuolloin myös Ristiinalainen uutisoi kaava-alueen suunnitelmista. Kaava-alue on noin 20 hehtaaria, josta vesialuetta on noin neljä hehtaaria. Alueella on muun muassa Ristiinan päiväkoti, sotakoulu, seurakuntakeskus, kirkko ja satama. Kaavan alueella on myös suunniteltu saunarakennus. Yksi kaavan tarkoituksista onkin, että alueella voidaan kehittää matkailupalveluiden toimintaedellytyksiä.

Matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta, eli karavaanareille sopivaa aluetta suunniteltiin aiemmin entisen nuorisotalon kohdalle. Aluetta oli toivottu kaava-alueelle. Asemakaavapäällikkö Kalle Räinä kertoo, että tällaisesta alueesta kaava-alueelle on kuitenkin tässä vaiheessa luovuttu.

– Tässä kohtaa ei löydetty sopivaa paikkaa tällaiselle alueelle. Jos löytyy aktiivinen toimija ja sopiva paikka, niin tilannetta voidaan katsoa uudelleen ennen ehdotusvaihetta, Räinä sanoo.

Entisen nuorisotalon alue on kaavassa asumisen ja liiketoimintojen aluetta. Räinä toteaa, että sekin jo mahdollistaa paljon erilaisia toimintoja, kuten majoitustoimintaa.

Kaavaa varten on jo laadittu luontoselvitys. Tuossa selvityksessä kävi ilmi, että alueen eteläosassa olevalla lähivirkistys- ja muinaismuistoalueella on rantaruovikossa viitasammakkoesiintymä. Tuo alue saakin oman suojelu- ja aluerajausmerkinnän. Edellisessä vuonna 2012 tehdyssä luontoselvityksessä kaavan alueelta ei löytynyt luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Viitasammakko on rauhoitettu laji, jonka lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty.

Nyt löydetty viitasammakkoesiintymä on niin kutsutun alahautausmaan rantaruovikossa. Muinaismuistoalueella on vanha Ristiinan kirkon 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella käytössä ollut hautausmaa. Paikalla on myös nälkävuosien muistokivi.

Mahdolliset muistutukset kaavasta pitää toimittaa viimeistään 28.11. marraskuuta. Siitä on pyydetty viranomaislausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskuksesta, Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskuksesta, Mikkelin kaupungin museoilta, Riihisaari – Savonlinnan museolta, Mikkelin Vesilaitokselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Mikkelin kaupungin infra-aluepalveluilta, ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnasta, kaava-alueen asukasyhdistyksiltä sekä alueellisilta energiayhtiöiltä ja teleoperaattoreilta.

Elina Alanne

Ristiinassa äänestettiin innolla heti ennakkoäänestyksen aluksi. 

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tiistaina, jolloin heti pääsi äänestämään myös Ristiinassa. Ensimmäisten joukossa S-marketissa äänensä antoivat ristiinalaiset Pekka ja Kirsi Töyrynen.

– Äänestämme oikeastaan aina ennakkoon. Nyt ei omien menojen vuoksi käy muut päivät, niin tulimme heti, pari jutteli.

Kirsi on ollut 13 vuotta mukana seurakunnan luottamustoimissa. Nyt hän ei ole enää ehdolla vaan totesi olevan uusien ja nuorempien aika päättää asioista.

– Helppo oli heti tietää, ketä äänestän, hän totesi.

Kaikkiaan vaalit alkoivat Mikkelissä hieman horjahdellen. Tiistaina kävi ilmi, että kahdella ehdokkaalla oli kaikissa äänestyskopeissa olleissa listoissa sama numero. Virhe huomattiin aamupäivällä, jolloin äänestys oli ollut jo hetken käynnissä muutamissa paikoissa. Keskustan seurakuntaväen Seija Kuikalla oli saman puolueen ehdokas Oiva Kiljusen numero. Virhe korjattiin käsin aamupäivän aikana ja listat uusitaan.

Ristiinassa ja Suomenniemellä äänestäminen alkoi kello 15, jolloin virhe oli jo huomattu.

Vaalilautakunnan puheenjohtaja, ristiinalainen Helena Kauppinen harmitteli virhettä tiistaina.

– Pidämme ennen virheen huomaamista annettuja ääniä nyt erillään ennen kuin saamme lisäohjeita, Kauppinen kertoi tiistaina.

Keskiviikkona Kauppinen viestitti, että kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja totesi, että koska on vaalisalaisuus ja se pitää turvata, ei voi tällä hetkellä tietää, onko tapahtunut virhe vaikuttanut äänestyskäyttäytymiseen. Asiaa voi arvioida vasta, kun vaalitulos selviää ja vahvistetaan. Jos tuolloin on arvioitavissa, että virhe on vaikuttanut vaalitulokseen, on mahdollisuus valittaa vaalin tuloksesta.

Ennakkoäänestäminen jatkuu 12. marraskuuta saakka. Vaalipäivänä 20.11.2022 äänestäminen tapahtuu vain Mikkelin tuomiokirkossa.

Elina Alanne

Tavoite on, että uuden päiväkodin tontilla tapahtuu jotain konkreettista vuonna 2023. 

Kaupunginhallitus päätti maanantaina varata Ristiinan uudelle päiväkodille enemmän rahaa. Tämä oli myös kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän esitys. Kaupungin investointilistaa rukattiin vielä muutamilta muiltakin osin.

Ristiinan päiväkodille varataan ensi vuodelle 1,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2024 varataan 2,65 miljoonaa euroa. Tähän mennessä talousarviossa on ollut 2,5 miljoonaa vuodelle 2023 sekä 500 000 euroa menoarviota vuodelle 2022.

Uuden tilaelementeistä toteutettavan päiväkodin rakentaminen kilpailutettiin syksyllä ja kaupunginhallitus päätti viime viikolla, että saatuja tarjouksia ei hyväksytä, koska ne olivat liian kalliita. Riihelä toteaa, että tarjouksissa hinta melkein kaksinkertaistui. Uuden päiväkodin kustannusarvio on ollut 2,63 miljoonaa euroa.

Riihelä toteaa, että talousarviomuutoksen takana on realismi.

– Alun perin varattu summa ei riitä, joten sitä pitää nostaa lähemmäksi markkinahintaa. Realismia on myös se, että koska kilpailutus pitää tehdä uudestaan, niin kokonaissumma ei toteudu ensi vuonna.

Hän toteaa, että sitä edelleen tavoitellaan, että päiväkodin tontilla tapahtuu jotain konkreettista jo vuoden 2023 aikana.

– Ristiina tarvitsee uuden päiväkodin ja asiat on ratkaistava nopeasti mutta aikaa tässä väkisin menee.

Merkittävä asia uuden päiväkodin kilpailutuksessa on, että hankintalaki ei salli uutta kilpailutusta samalla suunnitelmalla.

– Samoilla kuvilla ei voi kysyä uutta hintaa. Tällä estetään sitä, että tarjousprosesseissa ei voi vedättää. Meidän on siis modifioitava suunnitelmaa ennen kuin uusia tarjouksia voidaan pyytää, Riihelä sanoo.

Käytännössä päiväkodin suunnitelmaa tehnyt työryhmä kokoontuu miettimään, mitä suunnitelmassa voidaan muuttaa. Riihelä ei ota kantaa siihen, mitä nämä asiat voisivat olla.

– Suunnitelma on tehty huolellisen työn pohjalta ja siinä on ollut mukana meidän insinöörejä ja sivistyksen väkeä. Ei ole oikein, että minä tässä viidessä minuutissa keksin, mitä voisi tehdä toisin. Ensimmäisen kierroksen tehneillä on paras asiantuntemus, että onko siellä esimerkiksi pinta-aloja tai pintaratkaisuja, joita voisi muuttaa, Riihelä sanoo.

Ihastjärven koulun siirto Ristiinaan päiväkodiksi laskettiin ja selvitettiin suunnitteluvaiheessa jo kertaalleen. Riihelä toteaa, että nyt lasketaan taas myös näiden muiden vaihtoehtojen kustannukset. Kaupunginhallituksella hän toteaa olevan aika määrätietoinen näkemys, että ratkaisu tulee ensisijaisesti löytää nyt suunnittelussa olleesta mallista.

– Mutta hyvä on vielä selvittää näiden muiden ratkaisujen nykyiset hinnat, koska joku niitä kuitenkin kysyy, Riihelä sanoo.

Hän myös korostaa, että suunnitelmat tehdään aina nykyhintaluokkaan.

– Sitten lukua korjataan, kun asiat realisoituvat.

Ristiinan päiväkodin sisäilman vuoksi rakennuksen alakerta on tyhjennetty päivittäisestä toiminnasta. Rakennuksessa on useita ilmanpuhdistuslaitteita. Riihelä toteaa, että rakennukseen liittyen tehdään nyt tiivistä viranomaisten yhteistyötä.

– On muita viranomaistahoja, jotka määrittelevät sisäilmaan liittyviä asioita. Tällä hetkellä olemme saaneet tiedon, että tiloissa voi olla yli tämän niin sanotun rospuuttokauden. Mutta se on selvää, että tilannetta arvioidaan varmasti useamman kerran ja kukaan ei tiedä jatkoa, Riihelä sanoo.

Ristiinan uutta päiväkotia on käsiteltyä monta kierrosta poliittisessa päätöksenteossa. Alun perin uudessa päiväkodissa olisi pitänyt olla jo tänä syksynä.

Elina Alanne

Lopulliset päätökset on vuorossa ensi maanantaina. 

Mikkelin kaupunginhallitus nuiji usean äänestyksen kautta maanantaina vuoden 2023 talousarvion. Hallitus aloitti asioiden käsittelyn jo viime viikolla. Lopullisen talousarvion päättää kaupunginvaltuusto ensi maanantaina 14.11.

Kaupunginhallitus päätti äänin 6–5, että Suomenniemen koulua ei lakkauteta. Ennen tuota äänestystä hallitus äänesti kahdesta esityksestä, joista molemmissa oltiin koulun jatkamisen kannalla. Tanja Hartonen (ps.) esitti Raimo Heinäsen (ps.) kannattamana, että Suomenniemen koulua ei lakkauteta vaan sille annetaan kahden vuoden jatkoaika ja työrauha. Pekka Pöyry (kesk.) esitti Petri Pekosen (kesk.) kannattamana, että koulua ei lakkauteta. Molemmissa esityksissä todettiin, että tarvittava summa lisätään raamiin.

Kaupunginhallitus äänesti näiden esitysten välillä niin, että esitykset saivat molemmat kolme ääntä ja viisi hallituksen jäsentä äänesti tyhjää. Puheenjohtaja Pirjo Siiskosen (kesk.) ääni ratkaisi ja hän oli Pöyryn esityksen kannalla.

Tämän jälkeen kaupunginhallitus äänesti pohjaesityksestä, eli Suomenniemen koulun lakkauttamisesta 1.1.2023 ja Pöyryn esityksestä. Pöyryn esitystä kannattivat hänen lisäkseen Pekonen, Siiskonen, Hartonen, Heinänen ja Jarno Strengell (sd.). Lakkauttamisen kannalla olivat Eero Aho (kok.), Heli Kauppinen (vihr.), Jouko Kervinen (kok.), Mali Soininen (kok.) ja Satu Taavitsainen (sd.).

Suomenniemen ja Otavan kirjastoista kaupunginhallitus päätti, että niitä ei lakkauteta vaan vaihtoehdoksi otetaan riisuttu palvelumalli, jossa kirjastossa on yksi palvelupäivä viikossa. Vaadittu kokonaissäästö 50 000 euroa toteutetaan ja kirjastopalveluiden talousarvio on raamissa ilman lakkautuksia. Tällä kannalla oli kaikki muut kaupunginhallituksen jäsenet paitsi Aho, joka oli pohjaesityksen kannalla.

Otavassa kaupunginhallitus päätti jatkaa Otavan lähipalvelukeskuksen sopimusta. Sille varataan talousarvioon 23 000 euroa. Lähipalvelukeskuksessa toimii Otavan asiointipiste.

Ristiinaan esitettiin palautettavaksi toinen liikuntapaikkahoitaja ja tälle tarvittava summa raamiin. Pekosen esitys hävisi äänestyksessä.

Kaupunginhallituksessa äänestettiin myös lentokentästä, kumppanuussopimuksista, avoimesta varhaiskasvatuksesta, aluejohtokuntien rahoituksesta sekä yksityistieavustusten määrärahoista.

Lentokentästä Kauppinen esitti Hartosen ja Taavitsaisen kannattamana, että sen menoihin esitetään 500 000 euron sijaan 275 000 euroa ja lentokenttä lakkautetaan mahdollisimman pian. Hänen kannallaan olivat Taavitsainen, Heinänen ja Hartonen. Kaupunginhallituksen päätökseksi tuli alkuperäinen esitys. Aho äänesti lentokenttäasiassa tyhjää. Mikkeli etsii parhaillaan valtiolta rahoitusta lentokentälle.

Kumppanuussopimuksista kaupunginhallitus päätti leikata 10 prosenttia. Hallitus äänesti sekä konserni- ja elinvoimapalveluiden alaisista että hyvinvoinnin- ja osallisuuden lautakunnan alaisista kumppanuussopimuksista.

Alkuperäisessä esityksessä leikkaus oli suurempi. Aho, Kervinen ja Hartonen olivat suuremman leikkauksen kannalla. Perussuomalaiset ja Aho olisivat lakkauttaneet kaupunginorkesterin mutta muu hallitus oli sen jatkon kannalla.

Kauppinen esitti Strengellin ja Taavitsaisen kannattamana, että avoimesta varhaiskasvatuksesta leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa. Perusteluina oli, että avoin varhaiskasvatus on ennaltaehkäisevää toimintaa sekä sen supistaminen voi tuoda lisää kuluja, kun lapsille haetaan varsinaista varhaiskasvatuspaikkaa entistä useammin. Kauppisen esitys ei saanut äänestyksessä kuin sitä kannattaneiden äänet. Ristiinassa toimiva Puuhatupa on yksi kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen yksiköistä.

Aluejohtokuntien toiminnan ja toiminnan määrärahan olisivat pitäneet ennallaan keskustan edustajat ja Strengell. Samoin yksityistieavustusten määrärahat. Muu kaupunginhallitus oli esityksen eli supistusten kannalla.

Esittelijä teki talousarvion investointiosaan useita muutoksia. Ristiinan päiväkodille varataan vuodelle 2023 1,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2024 varataan 2,65 miljoonaa euroa. Vuodelle 2024 siirrettiin investoinneissa muun muassa Mikaelin salien jäähdytys ja pääkirjaston vesikaton uusiminen. Kaupunginhallitus päätti siirtää valtuustosalin digitalisaatiota myös vuodella eteenpäin. Kauppinen, Taavitsainen ja Hartonen olisivat poistaneet lentokentän investoinnit listalta. Muu hallitus oli eri mieltä.

Vihreät esittivät pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen investoitavan 400 000 euron sijaan 600 000 euroa. Asiaa esittänyt Kauppinen totesi, että viime vuoden talousarviokäsittelyn osana ryhmien välillä on sovittu, että määrärahaa pienennettiin vuodelle 2022 ja se olisi 700 000 euroa vuonna 2023. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

Elina Alanne

Ennakkoäänestys päättyy 12.11. 

Seuraavat seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022. Vaalien ennakkoäänestys järjestetään jo tällä viikolla 8.–12.11. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan nelivuotiskaudelle. Seurakuntavaaleissa voivat äänestää 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet.

Vaalipäivänä 20.11.2022 äänestäminen tapahtuu vain Mikkelin tuomiokirkossa.

Mikkelissä ehdokkaita on asettanut kuusi valitsijayhdistystä. Ehdokkaita on listoilla 90. Ehdokkaat ja esimerkiksi vaalikoneen löytää Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta.

Ristiinassa voi äänestää ennakkoon S-Marketissa tiistaina 8.11. klo 15–18, pe 11.11. klo 15–18 ja la 12.11. klo 10–13.

Ristiinan kirjastossa, Opinahjo 4, voi äänestää ke 9.11. klo 11–14. Ristiinan seurakuntakeskuksessa, Kissalammentie 3, äänestys on to 10.11. klo 11–14.

Suomenniemellä voi äänestää seurakuntakodissa, Suomenkyläntie 1, ke 9.11. klo 15–18. ja to 10.11. klo 11–14. Suomenniemen kirjastossa, Opinraitti 20, äänestys on pe 11.11. klo 12– 15.

Alueella kiertää myös äänestysbussi seuraavasti: Perjantai 11.11. klo 9–9.45 Hangastenmaan kylätalo, Parkkilantie 237; 10.15–11 Vitsiälän kylätalo Sampola, Vitsiäläntie 10, Vitsiälä; klo 11.15–12 Kisakaari, Karsikkoniementie 3, Pellosniemi; klo 12.15–13 Puolmatka, 10-paikan piha, Lappeenrannantie 2118, Suomenniemi; klo 14–14.45 Kuomiopirtti, Pohjallistie 1, Kuomiokoski; klo 15.15–16 Lännentupa, Närhiläntie 523, Närhilä.

Laajoista katuvalo-ongelmista kannattaa aina ilmoittaa, muistuttaa Esen huoltopäällikkö. 

Torstai-iltana Ristiinan katuvaloista kaksi kolmesta oli pimeänä. Se tekee kaikkiaan 641 tolppaa, joista ei loistanut valoa illan kulkijoille. Jalankulkijat ja autoilijat kulkivat pimeydessä todella tarkkoina ja tilannetta hämmästeltiin muun muassa Ristiinan kirjastossa, jonne kansaa kulki kuulemaan vinkkejä syksyn kirjauutuuksista.

– Siellä teki vähän isomman häiriön se, että ohjauskytkin oli jäänyt 0-asentoon eräässä keskuksessa. Syy oli siis inhimillinen virhe, kertoo Esen huoltopäällikkö Pentti Pylkkänen.

Juuri tämän keskuksen takana on kymmenen muuta keskusta, joten pimeydestä tuli hyvinkin laaja.

Edellisenä kahtena iltana Puustellintien keskus oli pimeänä suunnitellusti.

– Ristiinassa saneerataan valaistuksia ja tehdään kytkentöjä. Nyt perjantai-iltana valojen pitäisi kaikkialla toimia, Pylkkänen sanoo.

Katuvalaistuksia lisätään muun muassa Katariinantiellä, Voudintiellä, Tuderuksentiellä ja Forsströmintiellä.

– Näille teille on jo aiemmin tehty jalustoja ja nyt niihin lisätään pylväitä ja valaisimia.

Ristiinalaiset hämmästelivät torstaina pimeyttä nöyrästi ja kukaan ei ilmoittanut siitä Eselle.

– Ehdottomasti näissä tilanteissa kannattaa laittaa viestiä katuvaloviat@ese.fi. Sitä seurataan säännöllisesti. Tai näin isossa tapauksessa voisi jo soittaa Ese-verkon vikapäivystykseen, Pylkkänen muistuttaa.

Hän lisää, että ihan yksittäisistä lampuista vikapäivystyksestä ei vielä lähdetä liikkeelle mutta torstainen pimeiden pylväiden määrä olisi jo saanut korjaajat nopeastikin paikalle.

Moni pohti, että joko ristiinalaiset osallistuvat sähkön säästöön. Kaupunki tiedotti aiemmin, että katuvalaistuksesta säästetään tulevan talven aikana. Pylkkänen kertoo, että ihan näin äkkinäisesti asiaa ei ole tarkoitus tehdä.

– Varmaankin joulukuussa katuvaloista ruvetaan säästämään. Mutta siitä kyllä tiedotetaan vielä etukäteen. Ajatus on se, että yösäästöt alkavat, kun lunta on maassa. Se tuo jo vähän valoa.

Säästöaika on kello 22–05. Kymmeneltä sammutetaan osa katuvaloista paikoissa, joissa on sellainen keskus, jossa näin pystytään toimimaan. Kello 23 sammuvat kaikki katuvalot.

– Mikkelin torilta noin kilometrin etäisyydellä katuvalaistus pidetään päällä.

Torstai-iltana Ristiinassa harrastuksiin ja niistä pois kuljettiin todella pimeässä. Pylkkänen korostaa, että tämä ei ole tarkoitus.

– Valot sammutetaan myöhemmin illalla juuri siksi, että harrastuksista ollaan jo kello 23 kotona ja suurin osa koiranulkoiluttajistakin on silloin jo sisällä. Toki vuorotyöläiset liikkuvat tuonakin aikana, Pylkkänen sanoo.

Elina Alanne

Avun tarve on lisääntynyt tänä syksynä huomattavasti. Samaan aikaan kaupoista tulee vähemmän hävikkiruokaa. 

Vasta perustettu ViaDia Etelä-Savo ry aloittaa marraskuussa ison hankkeen, jolla autetaan ihmisten mahdollisuuksia selvitä arjessa. Rahoituksen saaneessa hankkeessa toteutetaan esimerkiksi ruoka-apua, yhteisöllisiä ruokailuja ja velkaneuvontaa. Yhteisöllisissä ruokailuissa on tavoitteena saada jakoon esimerkiksi koulujen ylijäämäruokaa. Yli 400 000 euron rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon ely-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

ViaDia Mikkeli on tehnyt avustustyötä Mikkelissä jo vuosia. Nyt perustettiin uusi järjestö, jotta avustustyöllä voidaan paremmin tavoittaa koko maakunnan ihmiset. Hankkeeseen palkataan seitsemän ihmistä Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan.

– Tämä on ihan valtava juttu. Ajatus siitä, että jotain on tehtävä, heräsi heti alkuvuodesta, kun sota alkoi, kertoo ViaDia Mikkelin perustaja, ristiinalainen Sami Järvinen.

Avustusjärjestössä tiedettiin heti, että tilanne tulee entisestään heikentämään vähäosaisten pärjäämistä. Sitäkin jo osattiin ennakoida, että keskituloisia tulee myös enemmän avun tarvitsijoiksi.

– Heti oli selvää, että tilanteesta tulee varmaan pahempi kuin osataan edes oikein ajatella, Järvinen sanoo.

Järvisen rooli oli selvittää mahdollisia rahoituksia, ja toimia nyt viestintävastaavana.

– Käytännön työtä lähtevät nyt tekemään muut. Iso asia tässä hankkeessa on, että ruokaa ja hygieniatarvikkeita voidaan myös ostaa suoraan teollisuudelta. Koska minulla on työni puolesta osaamista hankinnoista, niin niiden tekemisessä tulen varmaan vielä olemaan mukana, Järvinen kertoo.

ViaDian ruoka-apua jaetaan viikoittain yhdessä seurakunnan kanssa myös Ristiinassa. Ruoka-apua tarvitsevat seudulla myös useat ukrainalaispakolaiset.

Kaikkiaan avun tarve on Mikkelissä jo kasvanut voimakkaasti. Järvinen kertoo, että kesän jälkeen uusia ruoka-avun hakijoita on tullut lisää 30 prosenttia ja samaan aikaan kaupoista tuleva ruokamäärä on vähentynyt saman 30 prosenttia.

– Korona-aikakaan ei tehnyt tällaista kasvua avun tarpeessa. Nyt merkittävää on myös se, että ihmiset ostavat kaupoista enemmän laputettuja tuotteita. Totta kai näin tehdään, kun kaikki on kallistunut. Mutta se tarkoittaa, että kauppojen hävikkiruokaa ei tule niin paljon jaettavaksi kuin tarve olisi, Järvinen kertoo.

Järvinen iloitsee myös siitä, että hankkeen yksi osa on velkaneuvonta.

– Se iskee nimenomaan tähän hetkeen, hän toteaa.

Elina Alanne

Ristiinassa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö toteuttaa yhteistyössä ViaDian kanssa ruokajakoa tiistaisin seurakuntakeskuksella, os. Kissalammentie 3. Ruokakassi tilataan etukäteen soittamalla diakoni Taru Rantalaiselle, puh. 0400 143 251. Ruokajaon yhteydessä on myös ilmainen Soppatiistai kello 11. Sinne voi saapua ilman ennakkoilmoittautumista.