Yhdeksän kuntalaista valitti kanava-alueen muuttamisesta matkailupalvelujen alueeksi.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt Yövesi-Louhivesi rantaosayleiskaavan muutoksesta tehdyn valituksen. Valituksessa oli kyse Varkaantaipaleen suulla olevasta Someen tilan alueen kaavasta. Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti pitkän valmistelun jälkeen kaavamuutoksesta viime vuoden toukokuussa.

Muutoksessa kanavan suulla oleva entinen Suomen valtion ja liikenneviraston kanavan huoltotukikohdan alue muutetaan vesiliikennealueesta matkailupalvelujen alueeksi.

Alueella on entinen kanavan huoltorakennus ja uusi monitoimihalli. Ristiina Group Invest Oy (RGI) suunnittelee alueelle kesäravintolatoimintaa ja muuta toimintaa.

Kaavamuutoksesta valitti yhdeksän kuntalaista. He vaativat päätöksen kumoamista. Heidän perusteinaan oli, että asian kuulemiset ovat olleet vaillinaisia eikä muistutuksia ole käsitelty riittävän laajasti, eikä niitä ole otettu huomioon.

Valittajat huomauttivat, että kaavamuutoksen myötä lisääntyvä vesiliikenne kasvattaa vesiliikenneriskejä, lisää aaltoja ja pakokaasuja sekä huonontaa veden laatua. He huomauttivat myös, että alueen viereisen kiinteistön yksityisyys häviää täysin laiturin läheisyyden sekä kiinteistöjen rajan suuntaisesti tapahtuvan lisääntyvän autoliikenteen takia.

He totesivat valituksessaan myös, että kannattava yritystoiminta lisää henkilö- ja liikennemääriä, mikä aiheuttaa yleistä rauhattomuutta. Valittajat toteavat naapurikiinteistön arvon alenevan kaavamuutoksen takia.

Ratkaisussaan hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain säännöksissä ei edellytetä, että kaikkia osallisia kuultaisiin henkilökohtaisesti. Oikeus toteaa, että valmistelu- ja ehdotusvaiheessa osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun sekä lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta asettamalla kaavaluonnos ja kaavaehdotus nähtäville. Muistutuksiin on annettu riittävänä pidettävät vastaukset.

Kunnan ei tarvitse muuttaa kaavan sisältöä osallisen mielipiteessä esitetyn mukaiseksi vaan sillä on itsehallintonsa nojalla laaja harkintavalta kaavan sisällön suhteen.

Hallinto-oikeus toteaa myös, että arviot yleiskaavamuutoksen vaikutuksista ovat riittäviä. Kaavassa on otettu riittävästi huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveellisen elinympäristöön sekä liikenteen järjestämiseen. Oikeus toteaa, että vesi- ja autoliikenne lisääntyy jonkin verran erilaisten tapahtumien aikana, mutta niiden vaikutus aikaisempaan toimintaan verrattuna ei ole merkittävä.

Yleisesti oikeus katsoo, että kaavasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, koska alueen aikaisempi maa- ja vesiliikenne kanavan ja vesistöjen huoltotukikohtana on ollut likimain samansuuruista kuin kaavamuutoksen jälkeen tuleva liikenne ja toiminta. Myös venelaituri on ollut nykyisessä paikassa jo pitkän ajan. Someen tilalla ei ole polttoainejakelua eikä sitä ole suunnitteilla.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Elina Alanne

Mira Tukiainen tykästyi lehmiin jo lapsena. Lomittajana häntä toisinaan huolestuttaa tilallisten jaksaminen.

Vasikat kurottavat päitään kohti lomittaja Mira Tukiaista, joka rapsuttaa niitä tottunein ottein. Ilkka ja Suvi-Mari Suutarin Pientalon tilalla Ristiinan Hangastenmaalla huomaa, että eläimet ovat tottuneet siihen, että niitä hoidetaan hyvin ja lempeästi.

Kaakkois-Suomen lomituspalveluissa työskentelevä Tukiainen sai viime viikolla kunniamaininnan Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Loistolomittaja-kampanjassa. Eri puolilta Suomea palkittiin kolme työnsä hyvin hoitavaa lomittajaa ja heidän lisäkseen Tukiainen sai kunniamaininnan.

Tukiaista oli ehdottanut useampikin henkilö. Perusteluissa oli muun muassa, että hän hoitaa eläimiä kuin ne olisivat hänen omiansa.

– Mira on todellakin palkintonsa ansainnut. Hän on tunnollinen, ammattitaitoinen ja rauhallinen. En ole ikinä nähnyt Miraa huonolla tuulella töissä, Ilkka Suutari toteaa.

Itsekin aikoinaan lomittajan töitä tehnyt Suutari pohtii, että on valtavan tärkeää, että yrittäjien apuna on Tukiaisen kaltaisia lomittajia, joiden käsiin uskaltaa jättää toiminnan.

– Luotettavan lomittajan tullessa hommiin on turvallista lähteä lomalle. Näissä töissä asioita sattuu yrittäjällekin, niin on hirmu tärkeää, että lomittaja osaa asioita – ja jos hän ei osaa itse, niin hän osaa hakea apua.

Suutari pohtii, että toivottavasti maatalousyrittäjät osaavat ottaa oppia myös lomittajilta.

– Yrittäjät voivat oppia Miran kaltaisilta tekijöiltä, jotka tekevät töitä useammalla tilalla. Sitä niin helposti sokaistuu omaan tekemiseensä. Lomittajalta voi oppia uusia tuulia ja esimerkiksi helpompia työtapoja.

Tukiainen, 27, asuu Hurissalossa ja lomittaa tiloja Mikkelin ja Puumalan alueella. Hän kertoo, että hakeutuminen maatalousalalle heti peruskoulun jälkeen oli hänelle itsestään selvää.

– Enolla oli lypsykarjatila, joten alavalintaa ei tarvinnut sen enemmän miettiä, kun aina olin navetassa. Tykkään työskennellä eläinten kanssa. Ne ovat se juttu. Lehmät on symppiseläimiä, Tukiainen kertoo.

Tukiaisen lomitettavana on kymmeniä tiloja. Osassa hän käy harvemmin, osassa säännöllisesti.

– On kiva, kun paikat vaihtelevat mutta myös se, että tekee tutuille tiloille töitä. Uudessa paikassa aina se ensimmäinen päivä on jännittävin, hän miettii.

Myös Tukiainen toteaa oppivansa uusia asioita eri tiloilta.

– Työt on samat mutta tavat voi olla erilaisia. Lopputulos on kuitenkin sama, mihin pyritään, eli siihen, että maito lähtee kohti meijeriä.

Lomittajan työssä saa ottaa haltuun monta asiaa. Eläinten lisäksi pakettiin kuuluvat erilaiset koneet ja aina myös maatalousyrittäjät, joiden tilalla lomittaja työskentelee.

– Tässä saa välillä olla kätilönä, eläinlääkärinä tai parisuhdeneuvojana, Tukiainen kuvaa.

Tukiainen on työskennellyt Mikkelin kaupungilla kahdeksan vuotta. Hän kertoo, että esimerkiksi poikimiset ovat aina jännittäviä.

– Se on työn jännittävin puoli, että meneekö poikiminen hyvin. Eläinten kanssa saa aina kokea uusia juttuja, hän sanoo.

Maatalousyrittäjien tilanne huolestuttaa lomittajaa välillä.

– Tilallisten jaksamista välillä mietin, kun he ovat 24/7 kiinni tilassaan. Maidosta saisi myös maksaa tuottajille enemmän.

Suvi-Mari Suutari lisää, että saisi se olla lomittajankin palkka vastuullisesta työstä parempi.

Tilojen määrä Mikkelinkin seudulla vähenee koko ajan. Lomittajan työhön se vaikuttaa niin, että kaksiosaisesta työpäivästä saattaa jatkossa kulua yhä enemmän työmatkoihin, kun etäisyydet kasvavat.

– Ajattelen, että olisi järkevää, että yrittäjät ostaisivat lisätunteja lomittajalle siihen, niin saataisiin täysiä työpäiviä, Ilkka Suutari miettii tulevaisuutta.

Erilaiset koneet ja automatiikka ovat keventäneet maataloustöitä mutta navetassa saa kuitenkin edelleen ottaa useita askelia.

– Teen paljon mieluummin ruumiillista työtä kuin istun kahdeksan tuntia päivässä toimistossa, Tukiainen kertoo hymyillen.

Työssä saa jaksamaan se, että Tukiainen pitää itsensä kunnossa harrastamalla. Talvella aika kuluu hiihtäen tai retkiluistellen, kesällä pyöräillen tai meloen ja syksyllä metsästämällä.

Tuleville työvuosille hänellä on yksi toive.

– Että olisi niitä maitotiloja, missä käydä töissä. Ettei kaikki vain lopeta.

Elina Alanne

Mikkelissä tartunnanjäljitys ruuhkaantui uusien koronatapausten takia. 

Torstaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen Essoten alueelta on löytynyt kuusi positiivista koronatestien tulosta. Kahteen tartuntaketjuun kuuluvat henkilöt ovat saaneet taudin Mikkelistä ja yksi tartunnoista on saatu ulkomailta.

Torstaina tiedotettiin 12 positiivisesta koronatestien tuloksesta. Tartunnoista 11 löytyi Mikkelistä ja yksi Pieksämäeltä. Noin puolet näistä tapauksista huomattiin jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta. Puolet tartunnoista liittyy uuteen tartuntaketjuun Mikkelissä.

Tartuntaketjujen selvitys on edelleen käynnissä. Tartunnanjäljitys on kuormittunut ja osa altistuneista on edelleen tavoittamatta, Essote tiedotti perjantaina aamupäivällä. Essote ottaa heihin yhteyttä perjantain aikana.

Tartuntojen johdosta altistuneita on Kalevankankaan koulussa, Rantakylän koulussa ja Päämajakoulussa.

– Tartunnan saaneista osa on nuoria ja heillä on hyvin vähän oireita. Nyt on erityisen tärkeää, että jos karanteenin lopuksi ohjataan testeihin, niin siellä pitää myös käydä, tähdentää tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Rokotukset ovat edenneet vauhdilla ja rokotukset jatkuvat Essoten alueella myös viikonloppuna tällä viikolla saadun isomman rokotemäärän ansioista. Liki 30 prosenttia yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen rokotteen.

– Ensi viikon puolivälissä avaamme rokotusaikoja yli 16-vuotiaille THL:n riskiryhmään 2 kuuluville henkilöille. Meillä ei ole vielä tarkkaa lopullista tietoa rokotteiden määrästä ensi viikolle.  Nykyisin rokotamme 4000–6000 pistoksen viikkovauhtia, joista osa on kakkosrokotuksia, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Torstaina avattiin kaikkiin rokotuspisteisiin aikoja kaikille yli 65-vuotiaille. Tarjolla on tässä vaiheessa AstraZenecan rokote.

Myös yli 70-vuotiaiden ajanvaraus on yhä auki. Lisäksi yli 16-vuotiaat THL:n riskiryhmään 1 kuuluvat voivat varata aikoja.

Lue lisää riskiryhmistä täältä.

Katso altistumisen paikat täältä.

Katso rokotustiedot ja varaa aika täältä.

Kaupungin liikuntapalvelut aloittaa perhevuorot Viihdeuimala Rantakeitaassa sekä jäähallissa.

Viihdeuimala Rantakeitaassa perhevuoroja kokeillaan 12.–23. huhtikuuta. Perhevuoro on tarkoitettu samassa taloudessa asuville, eli uimaan voi tulla yksin, kaksin tai perheen kanssa. Maksimiosallistujamäärä on kuitenkin rajoitettu kuuteen samassa taloudessa asuvaan henkilöön. Koko perhekunta käyttää yhteisiä puku- ja pesutiloja.

Uintiaikoja on varattavissa arki-iltaisin kello 16–18 sekä satunnaisesti aamuisin ja iltapäivisin. Koska uintiaikoja on rajallisesti, voi yksi perhekunta varata vain yhden uintiajan, jotta mahdollisuus uimiseen tarjotaan mahdollisimman monelle.

Aikaa uimahallissa on käytettävissä 1,5 tuntia, josta uima-aikaa on 45 minuuttia. Saunat eivät ole käytössä. Asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi, kaupunki suosittelee maskin käyttöä halliin tullessa ja sieltä poistuttaessa.

Vuorojen varaaminen alkaa lauantaina 10.4. kello 12 osoitteessa: https://www.kuntapalvelut.fi/mikkeli/. Uintivuoron hinta on osallistujamäärästä riippumatta 30 euroa ja se maksetaan varauksen yhteydessä.

Jäähallivuoroja vuorataan myös samassa taloudessa asuville. Vuokraustiedustelut onnistuvat vastaavan liikuntapaikkahoitaja Veijo Oravan kautta, puh. 044 794 5080.

Omakotitaloille hulevesimaksu on kiinteä, muilla se perustuu tontin pinta-alaan.

Mikkelin kaupunki aloittaa huhtikuussa hulevesimaksujen laskuttamisen. Ensimmäisenä laskun saavat huhtikuussa teollisuus- ja liikekiinteistöt. Kesällä laskutetaan rivi- ja kerrostaloja sekä osa omakotitaloista. Loput omakotiasujat saavat laskun syksyllä.

Maksu perustuu lakimuutoksiin ja kaupungin luottamushenkilöiden päätöksiin. Lasku koskee kaikkia asemakaava-alueella sijaitsevia kiinteistöjä. Sitä kerätään Ristiinan ja Pellosniemen taajamissa. Suomenniemi on maksun ulkopuolella, koska siellä ei ole kaupungin katuja.

Maksu koskee kaikkia kiinteistöjä riippumatta siitä, johdetaanko hulevedet, eli sadevedet, suoraan vesistöön, maaperään imeyttämällä, ojaan tai hulevesiviemäriin. Esimerkiksi Ristiinassa ei ole erillisiä hulevesien viivytysaltaita vaan vedet valuvat ojia pitkin Saimaaseen.

Vs. kaupungininsinööri Pekka Kammonen toteaa, että Ristiinassa hulevesiverkostoa, eli kaivoja ja putkia, on rakennettu uusimpien viemäri- ja katuremonttien yhteydessä. Aiemmin Mikkelin Vesilaitos on kustantanut nämä remontit mutta jatkossa se ei lakimuutoksen vuoksi ole mahdollista vaan kaupunki maksaa hulevesiosuuden saneerauksista.

Hulevesimaksun ei pitäisi lisätä kiinteistönomistajien maksuja kokonaisuudessaan. Mikkelin Vesilaitos pidättäytyi tältä vuodelta jätevesimaksujen korotukselta.

Hulevesimaksu lasketaan niin, että kiinteistön, eli tontin, pinta-ala kerrotaan 0,08 eurolla. Kattohinta on 1600 euroa, joka saavutetaan 20 000 neliömetrin tontilla.

Omakotitaloille laskun summa on kiinteä 30 euroa. Rivitaloille ja kerrostaloille laskentakaava on sama pinta-alaperusteinen kuin teollisuus- ja liikekiinteistöillä. Ne voivat hakea maksun kohtuullistamista, jos maksu on enemmän kuin 30 euroa per asuinhuoneisto.

– Jos on isolla tontilla oleva pienrivitalo, niin maksu voi mennä asuntokohtaisesti isoksi, selventää kohtuullistamista yhdyskuntatekniikan valvoja Aleksi Valkonen.

Kiinteistölle, eli tontille, tulee yksi lasku riippumatta siitä, onko kiinteistöllä miten monta rakennusta. Jos esimerkiksi omakotitalo ja autotalli sijaitsevat eri kiinteistöillä, niin laskuja tulee kaksi.

Maksu peritään vain kiinteistöiltä, joissa on rakennus. Jos rakennus on rakenteilla, niin kiinteistö siirtyy laskutuksen piiriin, kun rakennukselle on tehty käyttöönottotarkastus.

Hulevesimaksua voidaan kohtuullistaa, jos kiinteistölle on rakennettu rakennusviranomaisen hyväksymä ja dokumentoitu hulevesien imeytysjärjestelmä. Maksusta ei saa vapautusta kokonaan.

Kammonen ja Valkonen toteavat, että käytännössä imeytysjärjestelmiä on Mikkelissä nykyään vain uusimmilla teollisuusalueilla.

Maksun kohtuullistamista haetaan kaupungin verkkosivuilla olevan muistutuslomakkeen kautta. Lisäksi muistutuslomakkeen voi täyttää kaupungin asiointipisteessä.

– Koska maksu on uusi, asioita joudutaan varmasti vielä tapauskohtaisesti miettimään. Mallia on haettu useista Suomen kunnista mutta vuoden kahden päästä olemme viisaampia siitä, onko järjestelmässä virheellisyyksiä ja muita ongelmia, Kammonen toteaa.

Elina Alanne

Essote ja Mikkeli päättivät koronalinjauksistaan. 

Rauhoittuneen koronatilanteen johdosta Essoten alueen niin sanottu koronanyrkki lievensi tiistaina useita nuoria koskevia rajoituksia. Ohjeet ja suositukset suositellaan otettavaksi käyttöön kaikissa Essoten kunnissa.

Mikkelin kaupunki päätti keskiviikkona omista linjauksistaan. Lukiot ja Otavia palaavat lähiopetukseen 12. huhtikuuta alkaen kasvomaskeja käyttäen ja turvallisuusohjeita noudattaen.

Vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneiden harrastustoimintaa mahdollistetaan myös sisätiloissa ensi maanantaista alkaen noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjeistusta. Vuosina 2003–2007 syntyneiden harrastustoiminnassa pitää muun muassa toimia niin, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa.

Myöskään ryhmien välisiä kilpailuja, otteluja, konsertteja tai näytöksiä ei saa järjestää. Kaikki ohjeet voi tarkistaa esimerkiksi Mikkelin kaupungin nettisivuilta.

Kaupunki peruu automaattisesti sisäliikuntavuorot liikuntasaleissa, uimahalleissa ja kuntosaleissa sekä ulkokenttien vuorot 22. huhtikuuta saakka.

Peruutuksista tulee peruutusilmoitus varaajan sähköpostiin. Jos rajoitukset sallivat vuoron käytön, tulee varaajan tehdä uusi hakemus Timmi-ajanvarausjärjestelmässä, tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa sähköpostilla tilavaraukset@mikkeli.fi, että jatkaa vuoron käyttöä. Samalla on myös ilmoitettava vuoroa käyttävien syntymävuosi.

Essoten koronanyrkki totesi tiistaina myös, että korkeakouluissa (yliopistot, ammattikorkeakoulut), aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksessa voidaan palata lähiopetukseen samana päivänä kasvomaskeja ja turvallisuusohjeita käyttäen.

Ensimmäisen koronarokoteannoksen on saanut 26 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista.

Keskiviikon tiedotteen jälkeen Essoten alueella on ilmennyt neljä koronavirustartuntaa. Yksi tartunnoista löytyi Mikkelistä jo karanteenissa olleelta henkilöltä ja yksi ulkopaikkakuntalaiselta.

Pieksämäellä on kirjattu kolme tartuntaa, joiden altistumiset ovat tapahtuneet päiväkodissa, tartunnanjäljitys on meneillään.

– Tämän viikon loivasti laskeva trendi näyttäisi jatkuvan. Nyt pääsiäisen vieton alkaessa tulisi silti edelleen pitää piirit pieninä. Tavataan vain lähipiiriä ja suositaan ulkoilua. Muistetaan turvavälit, kasvomaskit ja käsihygienia. Mikkelissä koronatestaus toimii joka päivä, joten juhlapyhinäkin tulee hakeutua herkästi näytteenottoon heti oireiden ilmaannuttua, pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa Essoten tiedotteessa.

Keskiviikkona Essote tiedotti kuudesta koronatartunnasta. Ne kaikki löytyivät karanteenin asetetuilta.

Koronarokotuksen ensimmäisen annoksen on saanut Essoten alueella jo lähes 21 300 henkilöä, reilut 26 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista.

Pääsiäisen aikana Essote tiedottaa vain merkittävistä muutoksista koronavirustilanteessa.

Mikkelin kaupunki on linjannut koronaohjeistuksista ja rajoituksista.

Isoin muutos rajoituksissa ja suosituksissa on, että nuorten ryhmät saavat taas harrastaa ulkona.

Essoten alueen niin sanottu koronanyrkki päätti tiistaina höllentää nuorten ryhmäliikunnan suosituksia. Enintään kymmenen henkilön 12–18-vuotiaiden ulkona tapahtuva ryhmäliikunta on mahdollista 5.4. lähtien.

Mikkelin kaupunki ohjeistaa muun muassa, että toiminnassa pitää säilyttää turvavälit, ryhmän pitää kokoontua aina samassa kokoonpanossa ja kontakteja muiden harrastusryhmien kanssa ei saa olla. Esimerkiksi peli- tai otteluharjoituksia ei järjestetä.

Alle 12-vuotiaat, eli alakouluikäiset, saavat harrastaa sekä sisä- että ulkotiloissa niin, että samassa tilassa on maksimissaan 20 henkilöä.

Mikkelin lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio sekä Otavia jatkavat etäopetuksessa 11. huhtikuuta saakka. Kaupunki tarjoaa lukiolaisille kouluruoan ajalla 6.–11.4.2021. Tilausohjeet on lähetetty opiskelijoille. Kaupunki ei ole tämän vuoden puolella aiemmin jakanut etäopetuksessa oleville lukiolaisille kouluruokaa. Myös Esedu jatkaa etäopetuksessa.

Muuten Mikkelissä jatketaan pitkälti samoilla rajoituksilla. Yli 18-vuotiaiden harrastustoiminta on tauolla sekä sisä- että ulkotiloissa. Kirjastoista voi noutaa varattuja aineistoja. Museot ja nuorisotilat pysyvät kiinni.

Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä kuuden henkilön kokoontumisrajoitus jatkuu Essoten kuntien alueella 22.4.2021 asti. Mikkelin omat rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi, ellei toisin mainita. Seuraavan kerran päätöksiä tarkastellaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

Katso kaikki kaupungin koronaohjeistukset täältä.

Toisinaan Ulla-Maija Heikkerö miettii syksyisin, onko puutarhaharrastuksessa mitään järkeä. Alkuvuodesta hän on jo taas täynnä suunnitelmia.

En ole mitenkään hyvä mutta innokas. Näin kuvaa puutarhaharrastustaan Ulla-Maija Heikkerö.

Innokkuuden kuulee äänestä, kun hän kertoo menneiden kesien onnistumisista ja tulevan kesän suunnitelmista.

Ulla-Maija ja Risto Heikkerö viettävät ison osan vuodesta vapaa-ajan asunnollaan Juurisalmessa. Aikoinaan kauppakiinteistönä toimineen rakennuksen tuvassa kelloköynnökset kääntyilevät jo valoa kohti. Tomaatitkin jo nousevat. Sohvan takaa pilkottaa ämpäreissä kasvavat perunat.

– Ennen ostin aina taimet mutta nyt kasvatan niitä itse. Varsinkin nyt korona-aikana tämä on niin hyvää hommaa, Ulla-Maija kertoo.

Hän ei ole harrastuksensa kanssa yksin. Jo viime kesänä aiempaa useampi suomalainen innostui kasvien kasvattamista. Monessa eri yhteydessä puutarhaharrastamisen on veikkailtu nyt vain kasvattavan suosiotaan.

Ulla-Maija pohtii, että monet siemenistä, jotka hän on jo istuttanut, olisi kannattanut laittaa vasta hieman myöhemmin.

– Mutta tykkään siitä, että kukkia on kesällä jo aiemminkin. Muuten kausi on niin todella lyhyt.

Heikkeröille tärkeää hyötykasvien kasvattamisessa on se, että itse kasvattamalla tietää, mitä syö.

– Emme käytä keinotekoisia lannoitteita. Esimerkiksi tomaateista olen huomannut, että niistä tulee paremman makuisia, kun niitä ei lannoita. Lannoittamalla niistä tulee helposti vetisiä.

Viime kesä heillä oli kaikkien aikojen tomaattikesä. Omia tomaatteja syötiin heinäkuusta lokakuuhun asti.

– Laitoin niin paljon tomaattia, että taimia olikin sata. Naapuritkin saivat 40–50 taimea, Ulla-Maija nauraa.

Viime keväänä tomaatit saatiin rannan kasvihuoneeseen jo vapulta. Nyt rinnetontti on vielä pitkälti lumen vallassa.

Ulla-Maija toteaa, että välillä hän miettii syksyisin, että on tullut tehtyä kauhea työ ja se kaikki on parissa kuukaudessa ohi.

– Mutta sitten tammikuussa katselen jo uusia suunnitelmia, hän sanoo.

Risto lisää, että koko talven Ulla-Maija katselee puutarhaohjelmia.

– Olen kyllä usein sanonut, että tänä kesänä en laita niin paljon. Mutta ei se ole vielä toteutunut. Aina on menossa jokin projekti, Ulla-Maija naurahtaa ja kertoo Riston jo joskus todenneen, että entä jos kaiken kasvattaisi kottikärryissä, niin pensaitakin olisi helpompi siirrellä.

Puutarhaharrastus on opettanut Ulla-Maijalle pitkäjänteisyyttä.

– Kasveista olen oppinut paljon. Usein tämä on sellaista yrittämisen ja erehtymisen kautta oppimista.

Juurisalmen rannalla, notkelmassa oleva tontti on tuulelta suojassa mutta kaikki kasvit eivät siellä menesty. Puutarhurin suurin vitsaus paikalla ovat vesimyyrät. Niiden takia Heikkeröt kasvattavat kaikki hyötykasvit lavakauluslaatikoissa. Lavakauluksia on kaksi päällekkäin ja pohjalla juurimatto tai joissain verkko.

– Todella mielelläni laittaisin pihaan tulppaaneja mutta olen kokeillut vaikka mitä ja myyrät vievät ne aina. Yhtenä kesänä joku söi aina öisin kurkut, joten niiden päälle piti laittaa verhot.

Kesällä Ulla-Maija tekee aina aamuisin katselmuksen puutarhassa.

– Eräänä kesänä olin istuttanut valkoista päivänliljaa ja odotin, milloin ensimmäinen nuppu aukeaa. Eräänä aamuna sitä ei enää ollutkaan. Ilmeisesti sorsat olivat käyneet sen napsimassa, Ulla-Maija kertoo.

Silloin harmitti mutta nyt asia jo vähän huvittaa.

– Minkään kanssa en ole ollut niin, että ei enää ikinä. Kaikkea täytyy kokeilla. Esimerkiksi porkkanat eivät ole viihtyneet, koska ehkä olen kasvattanut niitä liian hyvässä maassa. Nyt ajattelin kokeilla, jos kasvattaisi niitä ihan hiekassa astiassa, Ulla-Maija pohtii jo tulevaa kesää.

Elina Alanne

Ulla-Maijan ja Riston aarteet

Vanhat perennat: Heikkeröt ostivat pitkään hoitamatta olleen paikan vuonna 2004. Tontilta löytyi esimerkiksi perinteisiä pioneja, ruusuja ja kuunliljoja.

Viiniköynnökset: 7 köynnöstä tekee hyvin satoa. Ulla-Maija tekee niistä viinirypälehyytelöä ja viininlehtikääryleitä.

Lapsenlapset: 5 lastenlasta viihtyy kesäisin mummin ja vaarin kanssa napsimassa herneitä ja tomaatteja. Yksi on jo suunnitellut puutarhaan ruusukaarta.

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 13. kesäkuuta. Ennakkoäänestys alkaa 26. toukokuuta. 

Mikkelin kaupunginhallitus päätti maanantaina kuntavaalien ennakkoäänestyspaikoista. Kuntavaalit järjestetään 13. kesäkuuta ja niiden ennakkoäänestysaikaa pidennettiin kahteen viikkoon. Ennakkoäänestys on 26.5.–8.6.2021.

Ristiinan kirjastossa, Brahentie 34, äänestetään ennakkoon arkisin 9–18 sekä lauantaina ja sunnuntaina 10–16. Suomenniemen kirjastossa, Opinraitti 20, voi äänestää ennakkoon arkipäivinä 9–18.

Varsinaisena vaalipäivänä kesäkuussa voi äänestää Ristiinan kirjastossa, Pellosniemen entisellä koululla ja Suomenniemellä Metsätähdessä.

Äänestysbussi kiertää alueella perjantaina 28. toukokuuta ja lauantaina 29. toukokuuta. Perjantaina se on kello 9–11 Vitsiälän kylätalolla, 12–14 Närhilän kylätalolla ja 15–17 Kuomapirtillä. Lauantaina bussi on kello 9–11 Hangastenmaan kylätalolla, 12–14 Majatalo Ristinan pihassa ja 15–17 Himasen talon pihassa Mahkolantiellä.

Oikeusministeriö suosittelee, että isommissa kunnissa olisi ennakkoäänestyksessä yksi ulkoäänestyspaikka. Mikkeli siirtää kauppakeskus Stellaan suunnitellun äänestyspaikan torille.

Elina Alanne

Koronatartuntoja löytyy eri puolilta Essoten aluetta. Yli 400 ihmistä on karanteenissa. 

Maanantain jälkeen on Essoten alueelta löytynyt kahdeksan positiivista koronatestien tulosta. Kaksi tapausta havaittiin Juvalla, yksi Kangasniemellä ja viisi Mikkelissä.

Viisi tartunnoista löytyi jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta.

Maanantaina Essote tiedotti kolmesta positiivisesta koronatestin tuloksesta.

– Viikonloppuna tuli paljon tartuntoja. Olemme hyvin veitsenterällä kokonaistilanteen suhteen. Toivon alueen ihmisiltä suurta varovaisuutta ja huolellisuutta tartuntojen välttämiseksi, totesi maanantain tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Viikonloppuna tartuntoja löytyi 16. Niihin liittyen kahdesta koululuokasta on asetettu karanteeniin koululaisia ja opettajia Tuppuralassa ja yhdeltä luokasta Kalevankankaalla.

Alueella oli maanantaina karanteenissa kaikkiaan noin 400 henkilöä.

– Mikkelin keskussairaalassa on käynyt tilanteeseen nähden aivan liian suuria vierailijaryhmiä. Kaksi vierailijaa potilasta kohden on turvallisempi vaihtoehto. Kriittisesti sairaiden ja saattohoitopotilaiden kohdalla mahdollistetaan suurempikin vierailijamäärä, kun tästä erikseen sovitaan, Gärdström kertoo tiedotteessa.

Essoten Mikkelin rokotuspisteen ajanvaraukseen on avattu mahdollisuus AstraZenecan rokotteen ottamiseen yli 65-vuotaille henkilöille, jotka kuuluvat riskiryhmään 2. Aiemmin aikoja ovat jo voineet varata riskiryhmään 1 kuuluvat yli 65-vuotiaat.

Seuraavia taustasairauksia omaavat kuuluvat riskiryhmään 2: astma johon jatkuva lääkitys, vaikea sydänsairaus, hengitystä haittaava neurologinen sairaus, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito immuunisairauteen, vaikea krooninen maksasairaus, tyypin 1 diabetes, lisämunuaisen vajaatoiminta, uniapnea, psykoosisairaus ja lihavuus kun painoindeksi yli 40.

Näiden lisäksi kaikki yli 70-vuotiaat voivat varata ajan koronarokotukseen. Näitä rokotteita annetaan myös Ristiinassa.

Katso riskiryhmät tarkemmin täältä.

Rokotuksista lisää täältä.

Määrällisesti Mikkelissä ollaan jo lähellä leviämisvaihetta mutta tartuntaketjut ovat hallinnassa. 

Torstaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen Essoten alueelta on löytynyt kahdeksan positiivista koronatestien tulosta. Yksi sairastuneista on Juvalta, kuusi Mikkelistä ja yksi muualta Suomesta. Altistuneet on tavoitettu ja asetettu karanteeniin.

Kahden viikon aikana alueen asukkailta on löydetty kaikkiaan 80 tartuntaa ja lisäksi kaksi tartuntaa alueella työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton tai muun syyn takia aikaansa viettäviltä. Karanteeniin asetettuja on noin 400. Osastohoidossa on perjantaina viisi henkilöä ja kaksi tehohoidossa.

Kouluissa ei ole suurista altistumismääristä huolimatta löytynyt suurta määrää jatkotartuntoja.

– Määrällisesti ja sairaalahoidon kuormituksen näkökulmasta olisimme jo lähellä leviämisvaihetta Mikkelissä. Tartuntaketjut on kuitenkin saatu toistaiseksi hallintaan ja tartunnanjäljitys on onnistunut 98-prosenttisesti, joten ei ole perusteita vaihtaa alueen luokitusta, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Tyypityksen tietojen ja oireiden perusteella alueella vallitseva virustyyppi on brittimuunnos.

– Testeihin kannattaa hakeutua pientenkin oireiden johdosta ja jos oireita on myös lapsilla. Karanteeniin asetettujen on syytä huomata, että tämä virusmuunnos alkaa oireilla usein vasta 14 vuorokauden karanteeniin loppupäivinä, korostaa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Ensimmäisen koronarokoteannoksen on saanut yli 18 500 henkilöä, mikä on noin 23 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista. Essote avaa uusia rokotusaikoja sitä mukaa, kun uusien rokote-erien saapuminen varmistuu.

Paljon julkisessa keskustelussa ollut Astra Zenecan rokote palaa jälleen ensi viikolla käyttöön.

– Maanantaina 29.3. avataan Essoten nettisivujen ajanvaraukseen Mikkelin keskussairaalan rokotuspisteeseen mahdollisuus yli 65-vuotiallle ottaa AstraZenecan rokote. Aikaa varatessa henkilö siis tietää, että hän saa kyseisen rokotteen. Ajat on tarkoitettu yli 65-vuotiaille riskiryhmään 1 kuuluville sekä yli 70-vuotiaille, jotka saavat rokotteen ikänsä perusteella, Gärdström kertoo.

Rokotukseen voivat siis varata ajan nyt kaikki vuonna 1951 tai sitä ennen syntyneet.

Koronatesteistä Essoten sivuilla täällä.

Lue myös torstain tiedotteesta rajoitteiden muutokset.

Essoten koronalääkärit ovat päivittäneet alueen suosituksia ja ohjeistuksia torstaina. Suurimmat muutokset tulivat koululaisten ja opiskelijoiden tilanteeseen. Useimmat rajoitukset jatkuvat.

Suurin muutos tuli suosituksiin yläkoulujen opetuksesta. Koulujen 7–9-luokat palaavat maanantaina 29.3. lähiopetukseen. Edellisenä päivänä päättyy myös Aluehallintoviraston etäopetusta koskeva määräys.

– Suosittelemme alueen kunnille vahvasti, että kouluissa otetaan käyttöön kasvomaskit. Kirurgiset kertakäyttömaskit ovat turvallisin vaihtoehto, sillä kangasmaskeissa on suuria eroja, sanoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Toisen asteen, korkeakoulujen (yliopistot, ammattikorkeakoulut), aikuisten taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen etäopetuksen suositus jatkuu 11.4. saakka.

– Hallituksen sulkutilan jälkeistä ohjeistusta ei ole alueella saatu. Essote on tänään antanut aluehallintovirastolle oman näkökulmansa tilanteesta. Sen mukaan 7–9-luokkien yläkoulujen etäopetus ei ole lain kriteerit täyttäen ehdottoman välttämätöntä. Viime aikojen merkittävistä koulualtistuksista huolimatta ei kouluissa ole todettu suuria määriä jatkotartuntoja. Valtaosa lasten ja nuorten viime aikaisista tartunnoista on tullut vapaa-ajan tilaisuuksista ja perhealtistuksista, kertoo tiedotteessa terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Yli 12-vuotiaiden nuorten harrastustoiminnan taukosuositus jatkuu 5.4. saakka. Kaikki aikuisten harrastustoiminta suositellaan edelleen pidettävän tauolla. Myös yksityisten kuntosalien ryhmäliikuntatoiminta suositellaan edelleen tauotettavaksi.

Alle 12-vuotiaiden harrastetoiminta on edelleen sallittua.

– Arviomme lasten ja nuorten harrastustoimintaa uudestaan ensi viikolla tiistaina alueellisen koronakoordinaatioryhmän kokouksessa, Seppälä kertoo tiedotteessa.

Perusteena rajoitusten jatkamiselle ovat alueen koronatartuntojen määrän kasvu viime päivinä ja kansallisen tilanteen heikkeneminen. Essoten terveyspalvelut tukee jo nykyisin muiden alueiden potilastyötä.

– Tilanteet voivat muuttua hyvin nopeasti. Monilla alueilla on huono tilanne ja omasta korkeasta kuormituksesta huolimatta otamme tarvittaessa muiden alueiden koronapotilaita vastaan ja siihen myös valmistaudutaan, kertoo tiedotteessa Seppälä.

Uusia tartuntoja tulee edelleen runsaasti. Keskiviikon tiedotteen jälkeen on positiivisia koronatestien tuloksia löydetty kaikkiaan yhdeksän. Näistä yksi havaittiin juvalaiselta ja muut kahdeksan asuvat Mikkelissä.  Altistuneiden jäljitystyö on saatu heidän osaltaan päätökseen ja karanteeniin asetettavat on paria lukuun ottamatta tavoitettu.

Essote päivittää altistumispaikkoja jäljityksen edetessä. Katso virukselle altistumisen paikat täältä.

Lue myös: Ristiinan päiväkodissa koronatartunta

Ristiina saa uuden yhdistyksen, kun Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry päätettiin perustaa keskiviikkoiltana.

Ristiinan kehittämisestä ja rantasaunahankkeesta keskusteltiin aluejohtokunnan koolle kutsumana verkossa. Etäkokoukseen osallistui noin 30 asiasta kiinnostunutta.

Perustettavan kehittämisyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Olkkonen (kesk.) Hallitukseen kuuluvat hänen lisäkseen Ville Hokkanen, Sari Jokirinne, Aki Karjalainen, Miia Koppi, Otto Ravantti ja Marjo Särkkä-Tirkkonen. Varajäseniä ovat Sami Hilonen, Harri Hyyryläinen ja Minna Urpilainen.

Yhdistys lähtee viemään eteenpäin suunnitelmaa rantasaunasta Ristiinan päiväkodin viereiselle niin sanotulle Emäntäkoulun pellolle. Keskiviikkoillan tilaisuudessa moni iloitsi sauna-ajatuksesta mutta mietityttäneitäkin asioita tuotiin esiin. Yksi isoimmista kysymyksistä on hankkeen rahoitus.

Keskustelussa nostettiin esiin myös, että aluetta täytyy kehittää kokonaisuutena. Suunnitellun sauna-alueen vieressä on satama-alue sekä sotakoulu, johon on tulossa kalliotaidekeskus ja muita toimintoja. Keskustelussa muistutettiin myös, että alueen kehittämisessä pitää huomioida sen ympärivuotinen käyttö. Jo nyt rinteessä on suosittu pulkkamäki.

Saunan ja sen yhteyteen mahdollisesti rakennettavan laavun tai muun rakennelman toivottiin palvelevan sekä paikallisia että matkailijoita. Siitä toivottiin myös hyvää vetonaulaa veneilijöille. Myös karavaanareiden tarpeesta majoittua kylällä muistutettiin useammassa puheenvuorossa. Saunan mallia ristiinalaiset olivat jo vilkuilleet esimerkiksi Puumalasta ja Kouvolan Tykkimäeltä.

Elina Alanne 

Ristiinan päiväkodin yhdellä henkilökunnan jäsenellä on todettu koronatartunta, päiväkoti tiedottaa.

Kyseisen ryhmän työntekijöitä ja lapsia on asetettu kahden viikon karanteeniin. Ristiinan päiväkodissa toimii useita erillisiä ryhmiä, eli niin sanottuja tupia. Essote on ollut yhteydessä perheisiin, joita asia koskettaa. Kyseisissä päiväkodin tiloissa tehdään tehosiivous.

Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo, että Essote tiedottaa tilanteesta, kuten karanteeniin asetettujen määristä, lisää tänään torstaina päivätiedotteessaan.

Seppälä toteaa, että kaikkiaan löytyneiden tartuntojen määrä tulee torstaina olemaan samansuuntainen kuin viime päivinä on ollut.

– Tilanne on edelleen heikohko. Sairaalahoidossa olevien osalta tilanne on stabiili, eli siellä ei ole määrät onneksi nousseet, Seppälä totesi aamukymmeneltä.

Elina Alanne 

Lue myös Essoten torstai-iltapäivän tiedote täältä.

Altistuneiden jäljitys jatkuu tiistai-iltana. 

Maanantaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen Essoten alueelta on löytynyt kaikkiaan 14 positiivista koronatestien tulosta. Tartuntoja löytyi Juvalta kaksi, Pieksämäeltä kaksi, Kangasniemeltä yksi ja Mikkelistä yhdeksän.

Tapauksista kolme havaittiin jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta. Peräti 11 on täysin uutta tartuntaa. Osa niistä linkittyy aiemmin tunnistettuihin Essoten alueen tartuntaketjuihin ja osa Uudellemaalle. Eräiden ketjujen jäljitys on vasta aluillaan.

Koronataudille altistumisia on jo jäljityksen alkuvaiheessa tiedossa Mikkelin Urpolan ja Tuppuralan kouluissa. Kaikkia altistuneita ei ole vielä tavoitettu ja jäljitys jatkuu tiistai-iltana.

– Tilanne on parissa vuorokaudessa valitettavasti kääntynyt selvästi heikompaan suuntaan niin tapausmäärien kuin sairaala- ja tehohoitoa vaativien tapausten suhteen. Alueen koronanyrkki kokoontui tänään ja päätti pysyttää alueen edelleen kiihtymisvaiheessa ja rajoitukset ja suositukset ennallaan. Odotamme valtioneuvoston ensiviikkoa koskevia linjauksia ennen kuin arvioimme tulevia rajoitustoimia, kertoo tiistain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Ensimmäisen rokoteannoksen on saanut kaikkiaan 16 350 alueen asukasta. Tämä tarkoittaa noin 20,2 prosenttia yli 16-vuotiaista. Toinen rokoteannos on pistetty noin 2 800 henkilölle.

– Kasvaneiden rokotemäärien ansiosta pystyimme avaamaan maanantaina lisää rokotusaikoja vuonna 1951 ja sitä ennen syntyneillä. Ajat menivät hetkessä ja uusia avataan sitä mukaa, kun varmistuu tieto saapuvista rokotemääristä, kertoo pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Essote päivittää altistumispaikkoja koko ajan jäljityksen edetessä.

Katso virukselle altistumisen paikat täältä.

Brittivarianttia leviää nopeasti myös Etelä-Savossa. 

Viikonloppu toi viisi uutta positiivista koronatestien tulosta Essoten alueelle. Yksi tartunnoista löytyi Pieksämäeltä, muut Mikkelistä.

– Osassa tapauksissa tartunnat ovat levinneet herkästi. Uudeltamaalta lähtöisin olleet ketjut ovat herkemmin tarttuvaa brittivarianttia, kertoo maanantain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Rokotukset jatkuvat Essoten alueella aiempaa suuremmilla rokotemäärillä. Edes AstraZenecan rokotteiden käytön keskeytys ei hidasta tahtia.

– Kenenkään aikaa ei jouduttu perumaan AstraZenecan rokotteen käytön keskeytyksen takia. Viranomaistiedote tuli aika myöhään perjantaina, mutta onnistuimme järjestämään rokotukset kaikille ajan varanneille, kertoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Koronarokotusajan voi varata nyt vuonna 1951 tai sitä ennen syntyneet. Riskiryhmäläisten ajanvaraus on keskeytetty.

Essote vastustaa viime viikolla esille noussutta mahdollisuutta, että rokotteita kohdennettaisiin enemmän hankalammille tautialueille.

– Tilanteet ovat muuttuneet koko ajan nopeasti. Etelä-Savossa on korkea sairastavuus ja siten paljon riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. He sairastuvat helpommin koronan vaikeaan muotoon, jos saavat tartunnan. Kun otetaan huomioon tämä ja se, että alueella on paljon vapaa-ajan asutusta, emme voi millään kannattaa tässä vaiheessa muutoksia rokotteiden jakelujärjestykseen, sanoo Seppälä.

Ristiinalaislähtöinen Milla Niskakoski lanseeraa oman kosmetiikkamerkkinsä.

Tavallaan tämä koko projekti on paluu teinivuosien unelmiin, miettii ristiinalaislähtöinen Milla Niskakoski, 32. Hän aloittaa maaliskuussa joukkorahoituskampanjan oman Kaamos Cosmetics -kosmetiikkabrändinsä ensimmäisten tuotteiden, lavameikkiä jäljittelevien kasvonaamioiden toteuttamiseksi.

Yläasteikäisenä Niskakoski kiinnostui metallimusiikista. Jopa niin paljon, että hetken haaveena oli olla itsekin artisti.

– Soitin kitaraa mutta sitten totesin, että tähän ei minulla riitä lahjat, eli parempi jättää soittelut vaan harrastukseksi.

Myöhemmin Niskakoski opiskeli muotoilua ja opinnot veivät hänet Etelä-Koreaan. Koreassa vierähti lopulta noin kymmenen vuotta. Ristiinalainen kertoi vuonna 2016 Niskakosken opinnoista ja elämästä Etelä-Koreassa sekä hänen suunnittelemastaan repusta.

– Nyt joulun alla muutimme puolisoni kanssa Suomeen. Suomeen paluu ei ollut helppoa, sillä Soulista oli ehtinyt muodostua jo toinen koti. Oli vaikea jättää vuosien varrella tavatut ystävät, sosiaaliset verkostot, harrastukset ja oma firma kauas taakse. Kaiken kaikkiaan valmistelimme muuttoa vuoden verran.

Kotipaikaksi Suomessa valikoitui Salo.

– Joskus aiemmin ajattelin, että en halua muuttaa Suomessa muualle kuin Helsinkiin. Mutta kymmenen vuotta kiireistä kaupunkielämää sai lopulta  kaipaamaan takaisin rauhaan ja hiljaisuuteen. Muutimme siskoni perässä Saloon ja nyt katsotaan, miten hiljaisempi elämänmeno onnistuu.

Niskakoski näkee selkeän jatkumon siinä, että hän on aloittamassa omaa kosmetiikkasarjaansa.

Yksi askel on kiinnostus metallimusiikkiin ja siihen liittyvä tuotetarjonta. Muotoilijana Niskakoski miettii, että metallihenkiset tavarat eivät ole kovin hyvällä maulla toteutettuja. Se on ristiriitaista, koska metallimusiikki on Suomen isoja vientituotteita.

– Haluaisin liittää myös metallimusiikin ja saunakulttuurin yhteen. Olen jo ideoinut kylpytakkeja ja pyyhkeitä, Niskakoski kertoo ja jatkaa, että ideoista hänellä ei ole sarjansa puoleen pulaa.

– Minulla on kymmeneksi vuodeksi tekemistä, jos tämä homma lähtee.

Toinen askel kohti juuri tällaista kosmetiikkasarjaa, on välillä jo taka-alalle jäänyt teatraalisuus.

– Jossain vaiheessa unelmani oli suunnitella ja toteuttaa tarvikkeita ja lavasteita elokuviin. Olinkin yhden kesän teatterissa tekemässä lavastesuunnittelua. Kun lähdin Koreaan, niin teatteriunelmat jäivät. Ulkomailla identiteettini juuri suomalaisena suunnittelija kasvoi ja tartuin skandinaaviseen minimalistiseen muotokieleen. Voisi sanoa, että tyylini muuttui maisterinopintojen edetessä teatraalisesta äärimmäisen minimalistiseksi. Lopulta tuntui kuitenkin omalta palauttaa taas vähän särmää työhöni, ja tässä maski projektissa onkin taas aimo annos teatraalisuutta mukana.

Kolmas ja ehkä merkittävin askel on Korea ja se, että ihonhoito on siellä erittäin suosittua.

– Siellä itsekin kiinnostuin ihonhoidosta. Perusvalkoisten kangasnaamioiden lisäksi siellä on erilaisia hassuttelunaamioita, eli esimerkiksi kissoja tai pandoja. Jo monta vuotta sitten minulle tuli mieleen, että niissä voisi olla muutakin ja metalliskenessähän kasvomaalaukset, eli lavameikit kuuluvat naamalle.

Kasvonaamioiden kuviot on piirtänyt sarjakuvataiteilija JP Ahonen. Niskakoski on suunnitellut naamion mallin muuten, eli sen leikkuun. Hän on myös testannut ja etsinyt kymmenien maskivalmistajien joukosta sopivimman.

– Naamiot tehdään ainakin alkuun Koreassa. Lähtökohtaisesti halusin, että niiden ainesosat ovat orgaanisia sekä vegaaneille sopivia. Olen kokeillut varmaan sataa erilaista maskia Koreassa olon aikana, joten minulla oli jo aika hyvä käsitys siitä, mitä halusin. Kaikki hoitavat ainesosat on siis huolella valittu.

Niskakoski on aloittanut myös luonnonkosmetiikan opinnot.

– Haluan perusteellisesti ymmärtää ja suunnitella uuden brändin kosmetiikkatuotteet, en ainoastaan suunnitella tuotteiden purnukoita ja etikettejä.

Yksi askel matkalla kohti kosmetiikkasarjaa oli myös Niskakosken harrastuksena tekemät saippuat, joihin hän muotoili ikonisten hevimetallimuusikoiden kasvoja.

– Se projekti lähti ihan käsistä. Esimerkiksi Metal Hammer -lehti halusi tehdä aiheesta jutun.

Niskakoski miettii, että hänen koko kosmetiikkasarjansa mutta varsinkin kasvonaamion on tarkoitus olla kokonaisvaltainen kokemus.

– Tämä on hauska tuote vaikka polttareihin. Ja sellainen, josta on hauska ottaa kuva ja jakaa se kavereiden kanssa.

Instagramissa naamiot ovatkin jo herättäneet kiinnostusta. Niskakosken yksi tavoite on, että naamioita voisi tehdä myös bändeille fanituotteiksi.

– Olenkin jo saanut muutamilta bändeiltä viestejä, Niskakoski iloitsee.

Niskakosken joukkorahoituskampanja alkoi 19. maaliskuuta yhteistyössä JP Ahosen ja Backstage Rockshopin kanssa.

Joukkorahoitus on riskitön tapa testata idean toimivuutta.

– Pienin tilauserä naamioille on 20 000 kappaletta. Voisin toki ottaa niihin pankkilainaa, mutta jos ne eivät möisikään.

Joukkorahoittajat ostavat tuotteen ennakkoon ja saavat vähän alennusta, koska jäävät odottamaan tuotteen valmistumista. Niskakoski kertoo, että esimerkiksi tietyt EU:n vaatimat kosmeettisen tuotteen testaukset ja rekisteröinnit ovat vielä edessä.

– Minulla on kuutisen vuotta kokemusta eri tuotannoista tehtaiden kanssa, joten tiedän, että kunhan rahoitus varmistuu, niin pystyn tämän kaiken tekemään.

Hän miettii, että tilaukset voidaan postittaa asiakkaille todennäköisesti kesällä.

– Teimme Korean firman kanssa neljä eri joukkorahoitusprojektia. Ne olivat kaikkia onnistuneita ja hyviä kokemuksia. Joukkorahoitus on hyvä tapa esitellä tuote ja kerätä reaktioita. Jos tilauksia ei tule tarpeeksi, niin se kertoo, että ei tämä ollutkaan niin hyvä idea ja sitten on parempi keskittyä johonkin muuhun projektiin.

Elina Alanne

Juttu on julkaistu 19.3.2021. 

Yli 70-vuotiaiden rokotusajavaraus aukeaa 22.3. klo 8.00.

Essoten ennakkotietojen mukaan koronarokotemäärät kasvavat huomattavasti ensi viikosta lähtien. Osa rokotteista menee tuosta ajankohdasta lähtien myös toisen annoksen rokotuksiin.

– Sen jälkeenkin rokotteita odotamme viikoittain nykyistä enemmän ja avaamme lisää rokotusaikoja. Tällä hetkellä uudet ajat menevät seniorikansalaisille. Yli 70-vuotiaiden rokotusajavaraus aukeaa 22.3. klo 8.00. Tällä hetkellä rokotamme 1945 ja sitä ennen syntyneitä, kertoo Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström torstain tiedotteessa.

Essoteen tulee kaikkia kolmea Suomessa käytössä olevaa rokotetyyppiä. Asiakkaat eivät itse voi valita, mitä rokotetta saavat. Kunkin rokoteannos määräytyy saatavilla olevan rokotteen mukaan.

Essoten alueen määräyksissä ja ohjeistuksissa on tapahtunut muutos. Aluehallintoviraston antama tartuntatautilain pykälään 58 d -pykälän mukainen määräys Essoten alueen toimijoille päättyi 15.3. Sen mukaan alueen toimijoilta edellytettiin varmistamista, että asiakkaille ja toimintaan osallistuville tarkoitetuissa tiloissa henkilöt eivät joudu keskenään lähikontaktiin.

– Kahden metrin suojaväli on edellään välttämätöntä kaikissa oman perheen ulkopuolissa kontakteissa ja edellytys turvalliselle yritystoiminnan järjestämiselle. Kun vielä käyttää kasvomaskia sekä pesee ja desinfioi käsiä, niin suojautuu ja suojaa muita koronalta jo hyvin, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essote tiedotti torstaina neljästä uudesta koronatartunnasta. Kolme tapausta havaittiin Juvalla ja yksi Kangasniemellä. Tartuntojen lähteet ovat alueen ulkopuolelta.

Keskiviikkona tiedotettiin 15 positiivisesta koronatestin tuloksesta. Kuusi tartunnoista löytyi Pieksämäeltä. Näistä Vaalijalan Nenonpellon yksiköissä oli todettu neljä tapausta.

Loput tartunnat todettiin Mikkelissä. Koronalle altistumisia on tapahtunut kahdessa Mikkelin kaupungin ryhmäperhepäiväkodin ryhmässä ja neljässä Tuppuralan koulun luokassa. Päiväkotiryhmät ja koululuokat on asetettu karanteeniin.

Lue voimassa olevat ohjeistukset ja suositukset täältä.

Lue Avin kumottu päätös täältä.

Lue lisää rokotuksista täältä.

Aluejohtokunta käynnistää rantasaunan suunnittelun Ristiinaan.

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa 21. tammikuuta 2021. 

Ristiinaan suunnitellaan yhteistä rantasaunaa. Se tulisi sataman viereen, päiväkodin alapuolisen niin sanotun emäntäkoulun pellon rantaan.

– Tässä on tontti olemassa, koska samalla paikalla on aikoinaan ollut sauna, kertoo lumisella pellolla Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen.

Tontin olemassaoloa ja sijaintia Hämäläinen selvitti kaupungilta jo keväällä, kun ajatus rantasaunasta alkoi saada kannatusta.

– Idea nousi Whatsapp-ryhmässä, joka kokosi lukion lopettamisen aikaan ristiinalaisia. Siellä olen kysellyt Ristiinan kehittämisideoita, kun ryhmä jäi olemaan, Hämäläinen kertoo.

Ristiinan aluejohtokunta esittää rantasaunaa yhdeksi Ristiinan vuoden 2021 strategisista hankkeista. Kaikille aluejohtokunnille on näiden hankkeiden toteuttamiseen budjetoitu yhteensä 75 000 euroa. Aluejohtokunnat ovat yhdessä laatineet esityksen rahan käytöstä. Se käsiteltiin hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa keskiviikkoiltana.

Ristiina toivoo saavansa kokonaisbudjetista 20 000 euroa. Siitä noin 10 000 euroa käytettäisiin rantasaunahankkeen käynnistämiseen. Muut Ristiinan strategiset hankkeet ovat opastaulut valtateiden varrelle ja Ristiinan keskustaan sekä jouluvalojen asennus. Jouluvalot jatkuvat jatkossa Brahentiellä Mestausaholle, eli Kebab Pizzeria Serifin paikkeille saakka.

Rantasaunaa varten on suunniteltu perustettavaksi uutta yhdistystä, mutta korona on hidastanut asioiden etenemistä.

– Mikään nykyinen ristiinalainen järjestö ei ilman sääntömuutoksia pysty saunahanketta toteuttamaan mutta tätäkin mahdollisuutta vielä selvitetään. Tai sitten perustetaan uusi Ristiinan kehittämisyhdistys, Hämäläinen kertoo.

Yhdistys pääsisi alkuun aluejohtokunnan pesämunalla ja pääsisi hakemaan erilaisia avustuksia ja yrityskumppanuuksia. Se hakisi myös asian tarvitsemat luvat.

– Totta kai rantasauna vaatisi myös paljon talkootyötä. Löytyisikö sitä – sen näkee hieman myöhemmin.

Hämäläinen visioi, että rantasaunan yhteyteen siirtyisi myös Ristiinan talviuintipaikka.

– Tähän sattuisi hyvin myös laavu tai hyvä nuotiopaikka. Niistä olisi mahdollisuus rakentaa esteettömät, Hämäläinen visioi.

Saunahanke on yksi osa Ristiinan matkailun kehittämistä. Paikka on lähellä sotakoulua, jonne on tulossa kalliotaidekeskus.

– Sauna palvelisi sekä paikallisia asukkaita että matkailua. Matkailu on saamassa hyvää buustia, joten sauna mahdollistaisi esimerkiksi talvimatkailun kehittämistä, Hämäläinen miettii.

Elina Alanne

Aluejohtokunta järjestää keskustelutilaisuuden saunahankkeesta ja Ristiinan kehittämisyhdistyksen perustamisesta keskiviikkona 24.3. Lisätietoa täällä.  

Normaalisti Sonja Miettinen ajaa töihin Lappeenrantaan ja matkustaa myös työnsä puolesta. Viime maaliskuusta alkaen hän on tehnyt lähinnä etätöitä. 

Missä olit silloin, kun koronatilanne vyöryi vauhdilla Suomeen maaliskuussa 2020?

Viime päivinä moni on miettinyt, miten nopeasti kaikki etenikään vuosi sitten. Ristiinalainen Sonja Miettinen muistaa nuo päivämäärät tarkasti.

– Vielä 11. maaliskuuta palasin työmatkalta Pietarista. Seuraavana päivänä pomo soitti, että en saa mennä kahteen viikkoon töihin, vaan pidän sen ajan karanteenia.

12.3.2020 hallitus piti tiedotustilaisuuden, jossa kiellettiin esimerkiksi yli 500 hengen tilaisuudet ja kannustettiin karanteeneihin ulkomailta palatessa.

– Perjantaina 13. päivä hain työpaikalta Lappeenrannasta tavarat aamuseitsemältä, etten tapaa ketään missään.

16.3.2020 Suomeen linjattiin poikkeusolot ja otettiin käyttöön useita rajoituksia ja suosituksia. Myös kaikki Miettisen työkaverit siirtyivät etätöihin.

– Alussa saimme ohjeita aina lyhyeksi ajaksi eteenpäin. Viime marras-joulukuussa tuli linjaus, että teemme töitä etänä ainakin toukokuun loppuun.

Tällä hetkellä Miettinen käy kerran viikossa etätöiden lisäksi työskentelemässä yksin työpaikalla Lappeenrannassa. Työyhteisössä on jaettu jokaiselle vuorot, jotta näin voidaan toimia.

Miettinen työskentelee Kaakkois-Suomen ja Venäjän yhteistyöohjelmassa. Hänen työnantajansa on Etelä-Karjalan liitto. Ohjelmakoordinaattorin tehtäviin kuuluu esimerkiksi tukea hanketoimijoita, jotta he saavuttavat hankkeidensa tavoitteet.

Normaalisti töihin kuuluu matkustamista noin kerran kuukaudessa Pietariin ja säännöllisesti myös Brysseliin tai muualle Eurooppaan.

– CBC, eli Cross-Border Cooperation toimintaa on kaikilla EU:n ulkorajoilla, joten meillä on yhteisiä koulutuksia ja tapaamisia. Jos aiemmin oltiin kolme päivää Brysselissä, niin nyt ollaan yksi päivä tiiviisti koneella.

Miettinen teki etätöitä jo aiemmin osa-aikaisesti, joten niihin siirtyminen ei ollut suuri järkytys. Myös Ristiinasta syksyllä 2018 löytynyt koti valittiin sillä perusteella, että siellä on hänelle oma työhuone.

– Minulle tämä oli moneen muuhun verraten helppoa, koska työtila oli kohdallaan ja rutiini etätöihin oli jo valmiina.

Rutiiniin kuuluu, että Miettinen pyrkii käyttämään aamuisin normaalisti työmatkaan menevän ajan lenkillä.

– Mutta aika usein luen sen ajan uutisia sängyssä, hän naurahtaa.

Samaan tapaan kuin töissä muutenkin, hän tekee aina perjantaisin lukujärjestyksen seuraavaksi viikoksi. Työpäiviä rytmittävät sovitut kokoukset.

– Puoliltapäivin syön lounasta. Talvella käytin valoisan ajan usein ulkoilemalla, jos työpäivä salli ja jatkoin töitä iltapäivästä pidempään.

Iltapäivällä Miettinen tekee 5–10 minuutin joogan, jota hän suosittelee muillekin koneen ääressä istujille.

– Se on ihan paras! Lyhytkin liikkuminen vetreyttää ja ajatus kulkee taas paremmin seuraavat pari tuntia.

Miettinen tykkää tehdä käsitöitä. Etätyöskentely mahdollistaa välillä niiden tekemisen myös samalla kun kuuntelee kokouksia, joista ei tarvitse tehdä muistiinpanoja.

– Olen harjautunut neulomaan niin, että se ei näy koneen kameralle.

Sonja pohtii, että viimeisen vuoden aikana on samaan aikaan muuttunut todella moni asia mutta tavallaan kuitenkin muutosta on ollut vähän.

– Meillä ei ole lapsia ja mieheni on normaalisti töissä, joten nämä henkilökohtaiset muutokset ovat kuitenkin aika minimaalisia.

Miettisen puoliso tekee työtä vuoroissa ja on tästä syystä välillä myös pitkillä vapailla. Sonjan etätyöskentely on tuonut heille enemmän yhteistä aikaa mutta vaatinut myös sovittelua.

– Tarvitsen kuolemanhiljaisuutta keskittyäkseni. Mutta onhan miehellänikin oikeus kotona tuottaa ääniä ja katsoa vaikka telkkaria, jos hän on vapailla.

Sonja miettii, että moni varmasti jatkaa osittaista etätyötä korona-ajan jälkeenkin. Mutta moni kaipaa myös vapaampaa kommunikointia työkavereiden kanssa.

– Työ tuntuu nyt enemmän vain suorittamiselta. Se on yksinäisempää ja usein sitä vain rämpii to do -listaa kasaan. Työ ei ole niin kehittävää, kun ei voi helposti huikkailla työkavereille ja kysyä asioista.

Miettisen työpaikalla on etänä yhteisiä epävirallisia aamukahveja ja hän myös soittelee ja viestittelee työkavereidensa kanssa muutenkin.

– On tässä jo jopa introvertti alkanut kaivata ihmiskontakteja, hän naurahtaa.

Elina Alanne