Jokapäiväinen ravintolayrittäminen on rankkaa, joten yritykselle etsitään jatkajaa. 

Aikoinaan uusi asiakas asteli ristiinalaiseen Kebab-pizzeria Serifiin ja mietti, mitä sitä ottaisi. Yrittäjä Edhem Foric suositteli pitakebabia. Asiakas oli hieman epäileväinen ja pyysi laittamaan enemmän sitä kebabia.

– Hän ei tiennyt meidän annoksiamme. Viikon jälkeen hän tuli uudestaan syömään ja sanoi, ettei ole saanut sitä pitakebabia mielestään, Foric nauraa.

Serifissä pitaleivät tehdään itse, kuten pitsapohjatkin.

– Pitaleipä on itse taikinasta tehty, niin se on tuore. En osta pakasteita enkä mitään valmiina. Ei meillä ole ollenkaan mikroakaan.

Edhem kertoo, että niin käy usein, että ihmiset palaavat takaisin kerran käytyään. Ja pysyvät asiakkaina, vaikka muuttaisivat Ristiinasta muualle.

– Meiltä haetaan ruokaa Mikkelistä, Otavasta, Mäntyharjulta. Kesällä ihmisiä tulee tietysti joka puolelta. Usein niin, että he kuulevat kavereiltaan kehuja.

Heinäkuussa Serifillä tuli kymmenen vuotta täyteen. Joka päivä ravintola työllistää Edhemiä ja Samira-vaimoa.

– Aika menee nopeasti. Kymmenen vuotta on mennyt todella nopeasti, Edhem miettii.

Ennen ravintolayrittäjyyttä Edhem oli 13 vuotta töissä Pelloksen tehtailla. Ajatus yrityksestä heräsi kolmivuorotyön keskellä.

– Urakkatyö loppui, niin palkka putosi silloin paljon. Aloimme miettiä, että Ristiinassa ei ollut tällaista kebab-pizzeriaa. Jos olisi, niin ei tarvitsisi ihmisten lähteä kaupunkiin asti.

Ala oli Edhemille tuttu veljen ravintolayrityksen kautta.

– Ja aina olen kokannut meidän ruuat.

Serif valikoitui ravintolan nimeksi, koska se on Edhemin isän nimi.

– Se on hyvä ja hieno nimi, helppo muistaa. Meillä oli yrityskurssilla kolme nimivaihtoehtoa, niin kaikki sielläkin olivat, että valitkaa Serif.

Serif-isä oli yrityksen nimestä mielissään. Hän asui aiemmin Suomessa, mutta palasi 1990-luvun lopulla kotimaahan Bosniaan, jossa asuu edelleen.

Foricit kiittävät, että asiakkaat Ristiinassa ovat mukavia.

– Tehtaallakin oli paljon kavereita mutta tässä niitä on tullut lisää. Tykkään jutella ihmisten kanssa, Edhem sanoo.

Yrittäjäpari kiittää myös, että korona-aika ei lopun perin ole vaikuttanut heihin kovasti, koska annoksia haetaan aina paljon mukaan.

– Kesä on aina kiireisin. Silloin ei erota, onko sunnuntai vai maanantai, kun porukkaa on paljon.

Tällä hetkellä Edhem suunnittelee lomaa, koska viime vuonna hän piti lomaa vain seitsemän päivää ja totesi sen olevan liian vähän. Vapaa-ajasta kysyttäessä hän toteaa, ettei ehdi mitään kuin mennä töihin ja kotiin, kotiin ja töihin.

– Olen aina välillä kysynyt, miksi pitää olla ihan joka päivä auki, naurahtaa Samira.

Edhem ei ole ainakaan vielä innostunut aukiolopäivien vähentämisestä.

– Silloin häviää tahti, hän virnistelee.

Mutta vakavasti puhuen hän pohtii jo uusia suunnitelmia. Serif on ollut jo jonkin aikaa myynnissä, mutta koronatilanne on saanut muutaman kiinnostuneen perääntymään.

– Kun töitä tekee joka päivä, niin ei sitä aina jaksa, Edhem tuumaa ja toteaa, että töitä tekevälle kyllä aina löytyy.

– Ristiinasta en pois muuta. Tämä on mukava paikka.

Elina Alanne

Koronanäytteenotto ja tartunnanjäljitys jatkuu vilkkaana.

Essoten alueella on todettu keskiviikon jälkeen kaksitoista uutta koronavirustartuntaa. Viikon mittaan esiin on tullut laajoja tartuntaketjuja ja koululuokka-altistumisia.

– Jäljityksemme on toiminut tehokkaasti ja tartuntaketjut näyttävät olevan hallinnassa. Valtaosa tartunnoista ilmenee rokottamattomilla tai yhden rokoteannoksen saaneilla. Silti myös kahden rokoteannoksen läpi tulee viikoittain yksittäisiä tartuntoja, kertoo tiedotteessa terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Sairaalahoidossa ei tällä hetkellä ole yhtään potilasta akuutin koronataudin vuoksi. Koronanäytteenotto ja tartunnanjäljitys jatkuu vilkkaana. Essoten nettisivujen altistumispaikkojen listauksessa kirjataan myös koulut, vaikka niiden osalta altistumisista ilmoitetaan myös henkilökohtaisesti.

Koronarokoteannosten välistä aikaa on Essotessa pudotettu kuuteen viikkoon. Tähän asti rokotusväli oli vähintään kahdeksan viikkoa.

– Halutessaan toista rokoteannosta voi nyt aikaistaa, jos ensimmäisestä annoksesta on kulunut kuusi viikkoa. Aikaistaminen onnistuu varaamalla kakkosrokotteelle uuden ajan itse nettiajanvarauksesta, tai saapumalla ilman ajanvarausta walk in -rokotukseen, joiden ajankohdat löytyvät nettisivuiltamme, pandemiapäällikkö Hans Gärdström vinkkaa tiedotteessa.

Ensimmäisen koronarokoteannoksen on perjantaina ottanut jo liki 79 prosenttia koko Etelä-Savon väestöstä ja kakkosrokotteenkin lähes 64 prosenttia. 12 vuotta täyttäneistä, eli kaikista, joita tällä hetkellä voidaan rokottaa, Etelä-Savon alueen prosentit ovat 86,4 ja 69,7.

Tulevat Essoten walk in -rokotustilaisuudet:

KE 8.9. klo 16.00–18.00 Juva

KE 8.9. klo 15.00–16.30 Mäntyharju

TO 9.9. klo 15.00–17.00 Kangasniemi

Ristiinan yhtenäiskoulussa tapahtui monta mylläystä mutta koulutyötä ne eivät muuttaneet.  

Koulun imu. Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander kuvailee, kuinka sekä opettajat että oppilaat saapuvat elokuussa kouluun täynnä puhtia.

– Sen jälkeen syksyn imu vie mennessään, Savander sanoo.

Ristiinassa kouluvuoteen lähdettiin toisaalta monen muutoksen keskellä mutta toisaalta niin kovin tutusti. Savander ja apulaisjohtaja Minna Hämäläinen kuvaavat, että varsinkin lapset solahtivat esimerkiksi muuttuneisiin luokkahuoneisiin hyvin nopeasti ja mutkattomasti.

Mylläyksiä koululla on tehty, jotta nuorisotila ja kirjasto voivat muuttaa koululle. Koulun aikuisten arkeen muutos oli, että pitkäaikainen rehtori Matti Hämäläinen jäi ensin lomalle ja syyskuun alussa eläkkeelle.

Valintamenettelyn kautta uudeksi rehtoriksi valittiin Savander ja hänen aiemmin hoitamaansa pestiin Hämäläinen.

– Apulaisjohtajan pesti on luottamustoiminen, eli hänet valitaan henkilökunnan keskuudesta. Jo keväällä Matin kanssa kysyimme Minnaa ja hän suostui. Hänellä on siis nyt kotitalousopettajan työn lisäksi myös koulun hallinnollisia hommia, Savander selventää.

Savander jatkaa myös Suomenniemen koulun rehtorina.

– Vähän haikein mielin toisaalta olemme, koska Matti on iso hahmo pois koulun arjesta. Muutaman kerran olemme turvautuneet hänen asiantuntijuuteensa.

Samaan aikaan koulun opettajistossa tapahtui melko paljon muutoksia. Johtajakaksikko toteaa tähän olevan monia eri syitä.

– Siellä on perhevapaita ja muita henkilökohtaisia syitä. Eli ihmisille tapahtui ihania asioita, Savander sanoo.

Osittain asiassa on myös lukion lakkauttamispäätöksen kaikuja. Yläkoulun aineenopettajissa on vaihtuvuutta, koska ilman lukiota Ristiinassa opetustuntimäärä jää pienemmäksi. Savander ja Hämäläinen miettivät, että yksi heidän tulevaisuuden tärkeimmistä tehtävistä on saada laadukas aineenopetus pysymään Ristiinassa.

– Kaikkia ammattilaisia tarvitaan, eli laadukasta luokanopetusta ja aineenopetusta, Savander sanoo.

Hämäläinen pohtii, että Ristiinan yhtenäiskoulu on tavallaan iso yksikkö mutta tavallaan siellä pätee monet pienen koulun haasteet.

– Esimerkiksi valinnaisaineita mietin, että mitä siihen voisi kehittää, että oppilailla olisi oikeasti valinnan mahdollisuutta. Eikä niin, että heidän täytyy valita kahdesta vaihtoehdosta, Hämäläinen sanoo.

Yrittäjyyskasvatuksessa koulu on jo tehnyt vahvasti yhteistyötä ristiinalaisten yritysten kanssa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Hämäläinen miettiikin, että muutenkin kouluarki voisi olla näkyvämpi osa Ristiinaa.

Koululla odotetaan jo innoissaan nuorisotilan ja kirjaston siirtymistä samaan rakennukseen. Haastatteluhetkellä ei vielä tiedetty, että kirjaston remontti lykkääntyy.

– Meillä on ollut mielettömän hyvää kirjastoyhteistyötä jo nyt ja se varmasti jatkossa vain kehittyy. Lisäksi joustavan perusopetuksen ja nuorisotyön yhteistyö varmasti tiivistyy jo siksi, että jopo toimii päivisin nuorisotilassa, Savander sanoo.

Yksi muutos Ristiinassa oli tänä syksynä, että koulussa alkoi työskennellä koulunuorisotyöntekijä Viivi Utulahti. Hänen tehtävänään on muun muassa vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja ehkäistä koulupoissaoloja.

– Osaltaan tällä päästään myös paremmin kiinni koronan jälki-ilmiöihin. Monilla on ahdistusta, Savander kertoo.

Yksi koko Mikkelin perusopetuksen painopistealueista on tunne- ja vuorovaikutustaidot, joten näihin panostetaan myös Ristiinassa. Lisäksi Ristiina on yhdessä Urpolan koulun ja Tikanpellon päiväkodin kanssa mukana hankkeessa, jossa luodaan mallia perusopetuksen ja lastensuojelun parempaan yhteistyöhön.

– Monesti perhe kuormittuu, kun asiakkuustahoja on monta. Tässä hankkeessa selvitetään, mitä asioita voisi perheen suostumuksella siirtyä ammattilaiselta toiselle. Lisäksi selkeytetään sitä, että lastensuojelu tietää, miten koulussa toimitaan ja koulussa tiedetään lastensuojelun käytännöt, Savander ja Hämäläinen kertovat.

Koulun johtajakaksikko kiittää, että koulun oppilashuoltoporukka toimii hyvin. Perheille ja lapsille tutut kuraattori Tiina Teinilä-Pitkänen, perheohjaaja Sari Torn ja koulupsykologi Nelli Puronvarsi jatkavat töitään. Kouluterveydenhoitaja vaihtuu syksyllä.

Elina Alanne

Linnaniemeen on nyt merkitty keltaisin tolpin ja merkein polkureitti.

Merkitty reitti on 3,6 kilometriä pitkä ja kiertää niemen rantoja pitkin.

– Polun ovat alkujaan tehneet ristiinalaiset maastopyöräilijät ja sen jälkeen sitä ovat monet kävelleet, Ristiinan Rinkan Leena Hytönen kertoi  polun merkkaustalkoissa runsas viikko sitten.

Polkua merkkaamassa oli mukava määrä rinkkalaisia ja Ristiinan Urheilijoiden vapaaehtoisia. Lisäksi kaupunki on parantanut alueen kyltitystä. Osittain työ on vielä kesken, eli esimerkiksi kartta alueelta vielä puuttui.

Polkureitti on kaikkien liikkujien käytössä. Sillä saa siis kulkea kävellen, juosten ja pyörällä sekä myös koirien kanssa. Muutamaan kohtaan on rakennettu uudet sillat ja tehty pieniä maanparannustöitä.

Mikkelin kaupunki sai alkuvuodesta valtion avustuksen lähivirkistysalueiden kunnostamiseen. Kaupunki sai Anttolan Hallavuoren ja Ristiinan Linnaniemen polkureiteille 5805 euroa. Säynätin retkeilyalueen kunnostushanke sai 10 837 euroa ja Urpola–Kaihu-reitti 56 495.

Elina Alanne

Altistumisia on tapahtunut paljon kouluissa ja päiväkodeissa. 

Viikonlopun aikana Essoten alueella on todettu 12 uutta koronavirustartuntaa. Valtaosa tartunnoista löytyi Mikkelistä ja ne ovat aiheuttaneet paljon altistumisia päiväkodeissa ja kouluissa, Essote tiedottaa.

– Tartunnat painottuvat vahvasti 1–19-vuotiaiden ikäluokkaan ja heidän lähipiireihinsä sekä nuoriin rokottamattomiin aikuisiin. Altistumismäärät ovat nyt suuria harrastusten, päiväkotien ja koulujen piireissä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.

– Käytännössä jäljityksessämme ja testauksessamme on nyt meneillään koko epidemian kiireisimmät ajat ja se heijastuu väistämättä viiveinä Essoten muihin palveluihin. Toivon, että jäljittäjiemme soittamiin puheluihin myös vastataan, ne tulevat usein tuntemattomista numeroista, Seppälä jatkaa.

Ristiinassa on voinut altistua Säästöhallissa maanantaina 23.8. ja tiistaina 24.8.

Karanteeniin asetettuna on tällä hetkellä noin 360 henkilöä, joista kolmasosa kertyi viikonlopun aikana. Myös koronatestauksessa on nyt ruuhkaa, viikonlopun aikana otettiin yli 500 näytettä. Mikkelissä testataan täydellä kapasiteetilla, keskussairaalan kolmella näytteenottopisteellä.

Mikäli nettiajanvarauksessa ei näy vapaita aikoja, oireisten tulee soittaa Päivystysapuun 116117 mahdollisimman pikaisen testiajan saamiseksi.

– Koska altistumismäärät ovat näin korkeita, on tärkeää hakeutua hyvin herkästi testiin, jos koronaan viittaavia oireita ilmenee ja olla tapaamatta muita. Mikkelissä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mille näytteenottopisteelle ajan on saanut, puhelimitse varatut ohjataan usein päivystyksen sisäpihan punaiselle teltalle, nettivaraukset sairaalan pääoven vierustalle, Seppälä kertoo tiedotteessa.

Etelä-Savon rokotuskattavuus on kivunnut kakkosrokotteiden osalta jo 60 prosenttiin alueen koko väestöstä ja alue on THL:n rokotustilastossakin valtakunnan kärjessä kakkosrokotuksissa. Ykkösrokotteen on saanut 78,5 prosenttia Etelä-Savon väestöstä. Kakkosrokotusten vauhdittaminen jatkuu, sillä rokotteiden saatavuus on nyt hyvällä tasolla.

– Walk in -rokotusten suosio kakkosrokotusten aikaistamisessa on ollut suurta ja nyt avaamme myös nettivarauksen kakkosrokotuksen aikaistamista haluaville. Netistä voi nyt varata aikaisemman ajan kakkosrokotukselleen, kunhan ykkösrokotteesta on kulunut vähintään kahdeksan viikkoa kakkosrokotuksen hetkellä, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Kakkosrokotuksen aikastajien ei enää tarvitse olla Essoteen erikseen yhteydessä. Jos kakkosrokote jäi hakematta syystä tai toisesta, voi sille varata nyt helposti uuden sopivan ajan.

Villisikakanta alkaa Ristiinassa olla pysyvä. 

Tumma hahmo veti aaltoa perässään lauantai-iltana Uittamonsalmessa. Hirvi se siellä ui, ajatteli veneilemässä ollut Arto Kilpijärvi.

Uimarin olemus oli kuitenkin jotenkin erilainen, joten Kilpijärvi ohjasi hieman lähemmäs katsomaan.  Yllätys oli, että Yövedessä polskuttelikin suuri villisika.

– Tosi nopeasti se ui, vaikka on pulska otus. Puuskutus vain kuului, Kilpijärvi kertoo.

Hän sai napattua siasta muutaman hämärän kuvan kännykällä mutta sen jälkeen  oli pimeässä illassa taas keskityttävä veneen ohjaamiseen. Villisika jatkoi uimamatkaansa kohti Lintuniemeä.

Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Petri Hujanen kertoo, että uiva villisika ei ole mitenkään poikkeuksellinen näky.

– Ne ovat kovia uimareita. Välillä merenrannalta löytyy kuolleita villisikoja, kun ne ovat Virosta lähteneet uimaan, Hujanen kertoo.

Uiminen on villisialle yksi tapa vaihtaa maisemaa. Muutenkin se on kova liikkumaan.

– Yhdessä päivässä villisika voi heittää kymmeniä kilometrejä pitkiä lenkkejä.

Hujanen varoittaa, että liikennekolaritilanteessa villisika saattaa olla loukkaantuessaan vaarallinen.

Villisikakanta Ristiinan seudulla alkaa olla jo pysyvä, Hujanen arvioi. Saaliiksi niitä saadaan muutamia vuodessa. Villisikaa saa metsästää ympäri vuoden. Villisikanaaras, jota seuraa saman vuoden poikanen, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.

– Muutama vuosi sitten niitä oli täällä ehkä nykyistä enemmän. Viime talvenakin täällä kävi iso lauma. Siitä kaadettiin Juvalla 14 villisikaa.

Havaintoja villisioista tulee tasaiseen tahtiin eri puolilta Ristiinaa.

– Someen puolella niitä elelee Suurlahdentien varressa. Havaintoja on myös Hietasentieltä. Savitaipaleen suunnasta niitä tulee alueelle myös. Villisika ei ole enää ollenkaan harvinainen, Hujanen sanoo.

Villisialle runsaslumiset talvet ovat kovia paikkoja ja silloin kanta romahtaa, elleivät ne löydä ruokaa tai hakeudu muualle.

– Se on sama kuin peurakannan kanssa. Peura pärjää, jos sitä ruokitaan tai sitten kanta romahtaa.

Villisikoja alkoi saapua Suomeen kaakkoisrajan yli etenkin 1970-luvulla. Niitä saapuu edelleen Virosta ja Venäjältä Suomen puolelle.

– Afrikkalainen sikarutto on nykyään kuuma peruna, eli sen pelätään leviävän niiden mukana Suomeen. Siksi jokaisesta kaadetusta villisiasta pitää lähettää näytepalat Ruokavirastolle tutkimuksiin, Hujanen kertoo.

Levitessään afrikkalainen sikarutto olisi vaarallinen tavallisille sioille.

Elina Alanne

Kirjaston remontointi yhtenäiskoulun tiloihin kilpailutetaan uudelleen loppuvuodesta. 

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi tiistain kokouksessaan Ristiinan kirjaston urakkatarjoukset. Kirjaston remontointi yhtenäiskoulun tiloihin kilpailutetaan myöhemmin uudelleen. Kilpailutus tehdään todennäköisesti loppuvuodesta, niiden että urakoiden uusi aloitusajankohta olisi tammi-helmikuussa 2022.

Jo muutamaan kertaan siirtyneen kirjastoremontoinnin oli ennen tätä päätöstä tarkoitus edetä niin, että uudet tilat olisivat olleet koululla valmiit tämän vuoden loppuun mennessä.

Tarjoukset hylättiin virkamiesjohdon esityksestä, koska ne kaikki ylittivät myönnetyn määrärahan selvästi. Kirjaston remontointiin kaupunki sai määräaikaan mennessä rakennusurakkaan kolme tarjousta, LVI-urakkaan kaksi tarjousta ja sähköurakkaan yhden tarjouksen.

Ristiinan kirjaston ja nuorisotilan uusien tilojen suunnitelmassa oli alun perin tarkoitus, että kumpikin remontti maksaa 150 000 euroa, eli hankkeeseen kuluu yhteensä 300 000 euroa. Kirjastoa suunniteltiin ensin yhtenäiskoululle lukiolta vapautuneisiin tiloihin. Päätösvaiheessa suunnitelma muutettiin niin, että sekä kirjasto että nuorisotila remontoidaan koulun A-osaan, sen eri puolille. Kaupunginhallitus linjasi kirjastoremonttiin käytettäväksi 300 000 euroa.

– Nyt kun saimme kilpailutuksen jälkeen tarjoukset, tuli kirjaston suunnitelman päivitetyksi kustannusarvioksi 520 000 euroa. Eli se ylittää määrärahan huomattavasti, kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kertoo.

Kirjaston suunnitelma katsotaan nyt kaupungin tila- ja kirjastopalveluiden kanssa vielä kertaalleen läpi.

– Katsotaan, löytyykö sieltä vielä jotain säästöjä esimerkiksi materiaaleista. Tai onkin jotain, mitä ei ole pakko toteuttaa. Käymme sen kirjastotoimen kanssa vielä kerran kriittisemmin läpi. Toki se on jo kustannustehokkaasti suunniteltu ensimmäiseen kilpailutukseen, Hyttinen sanoo.

Hyttinen toteaa, että kesä ei ollut paras mahdollinen aika kilpailuttaa rakennusurakoita.

– Mikkeliläisillä urakoitsijoilla oli täysi työllisyys. Katsotaan myöhemmin, jos markkinatilanne normalisoituisi. Hintataso on nyt korkea, joten jos urakoita ei ole pakko tehdä, niin niitä ei kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä. Urakoitsijoiden hyvän työtilanteen lisäksi myös materiaalien hinnannousu ja epävarmuus rakennustarvikkeiden toimitusajoissa on vaikuttanut rakentamisen hintatasoon, Hyttinen muistuttaa.

Ristiinan kirjaston suhteen kiinteistöjohtaja toteaa tilanteen olevan siitä hyvä, että nykyisestä rakennuksesta ei tarvitse esimerkiksi sisäilmaongelmien takia ottaa ajolähtöä pois.

– Kirjastolla on ihan toimivat tilat, niin ratkaisuja voidaan tehdä rauhassa, Hyttinen sanoo.

Kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi myös muita urakkatarjouksia. Esimerkiksi Jalkaväkimuseon vesikaton korjaamisesta saatiin vain yksi tarjous, joka hylättiin liian kalliina.

Nuorisotilaa rakennetaan jo koulukiinteistön A-osan siipeen. Remontin on tarkoitus valmistua syyskuun aikana. Sen kustannusarvio on 150 000 euroa. Kun nuorisotila on muuttanut nykyisistä tiloistaan Brahentieltä, laittaa kaupunki kiinteistön vuokrattuna myyntiin. Rakennuksessa on asuintiloja ja Inkerin Ystävien kirppis.

Elina Alanne

Viikonloppuna koronatartuntoja löytyi Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Mäntyharjusta. 

Perjantain 20.8. jälkeen Essoten alueelta on löytynyt yhdeksän uutta koronatartuntaa, Essote tiedottaa. Tartuntoja todettiin Mikkelissä, Pieksämäellä ja Mäntyharjussa. Mäntyharjussa on tapahtunut koulualtistus yhtenäiskoulussa, altistuneet on pääosin saatu tavoitettua. Pieksämäellä altistuminen on tapahtunut Vaalijalan Nenonpellon yksikössä.

– Altistuneiden kontaktointi on edelleen käynnissä, viikonlopun aikana määrättiin reilut sata karanteenia. Tartunnan saaneissa on rokottamattomia, kertaalleen rokotettuja ja jokunen kahdesti rokotettukin. Kahdesti rokotettukin voi infektoitua, jos altistus on tarpeeksi voimakas, kertoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Viikonlopun aikana valitettavasti yksi koronan vuoksi sairaalahoidossa ollut potilas menehtyi.

– Sairaalahoidon tarve on pysynyt melko tasaisena muutamissa potilaissa. Sairaalahoitoon on joutunut potilaita myös nuoremmista ikäryhmistä, kertoo Seppälä.

Kotiolosuhteisiin eristettyjen sairastuneiden vointia seurataan ja tarpeen vaatiessa heidän tilanteensa arvioidaan sairaalassa.

Ajanvarauksettomat Walk in -rokotukset ensirokotuksille ja toisen rokotuksen aikaistajille jatkuvat tällä viikolla. Tänään maanantaina Mikkelin keskussairaalalla ajanvaraukseton rokotusjono on avoinna kello 17.30 asti ja torstaina 26.8. kello 15.15–17.30.

Mäntyharjussa on luvassa Walk in -rokotustilaisuus ensi viikon tiistaina 31.8. kello 9.00–12.00.

Kakkosrokotuksen ajankohtaa voi aikaistaa Walk in -rokotuksissa, jos ensimmäisestä rokotteesta on kulunut vähintään kahdeksan viikkoa.

Lautakunta päättää urakoista ja aloitusluvasta. 

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta päättää ensi tiistaina kokouksessaan Ristiinan uuden kirjaston rakennus-, sähkö- ja LVI-urakoiden tekijät.

Kirjastolle on tarkoitus remontoida tilat koulukeskukselle niin, että ne otetaan käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä. Kirjasto sijoittuu rakennuksen A-osaan esiopetuksen viereen. Tilojen kustannusarvio on ollut 300 000 euroa.

Kirjastolle rakennetaan oma sisäänkäynti, invapysäköintipaikka ja -luiska. Lautakunnan esittelytekstissä kerrotaan, että kirjaston rakennusurakkaan kuuluvat myös parhaillaan rakenteilla olevan nuorisotilan ulkopuoliset rakennustyöt, kuten mopojen paikoitusalue ja koripallokenttä. Näiden osuus rakennusurakasta on noin 20 000 euroa.

Nuorisotilaa rakennetaan jo koulukiinteistön A-osan siipeen. Remontin on tarkoitus valmistua syyskuun aikana.

Kirjaston urakoihin kaupunki sai määräaikaan mennessä rakennusurakkaan kolme tarjousta, LVI-urakkaan kaksi tarjousta ja sähköurakkaan yhden tarjouksen.

Rakennusurakkaan jättivät tarjouksen Rakennusliike V. Mättölä Oy, Talonrakennus Pitkänen Ky ja Rakennustoimisto Aripe Oy. LVI-urakasta tarjosivat Caverion Suomi Oy ja Suomen Talotekniikka Mikkeli Oy.

Elina Alanne

Juttuun korjattu 25.8., että sähköurakkaan tuli yksi tarjous. Jutussa luki aiemmin lautakunnan esittelytekstissä olleen virheen pohjalta, että tarjouksia tuli kolme. 

Oikaisu

Torstain 19.8. Ristiinalaisen sivun 3 jutussa ”Aluejohtokunta jäi nimeämättä” oli virhe. Aluejohtokunnan jäsenistä oli jäänyt pois Jaana Vartiaisen nimi. Myös häntä esitetään siis uuteen Ristiinan aluejohtokuntaan.

Teknologia tuo turvaa ja turvallisuuden tunnetta erityisesti yksinasuvalle.

Muistitko laittaa silmätipat? Tabletin ruudulle pompahtaa kysymys, jonka muualla asuva aikuinen lapsi tai kotihoidon työntekijä haluaa kysyä kotonaan Pellosniemen perukoilla yksin asuvalta ikäihmiseltä. Kosketusnäytön isolta ruudulta iäkäs äiti napauttaa ”kyllä” ja vastauksen näkevät hänen läheisensä.

Illalla iäkäs yksinasuja menee kylpyhuoneeseen, liukastuu, eikä pääse lattialta ylös. Muutaman tunnin päästä asunnossa liikettä havainnoivat tunnistimet antavat läheisille hälytyksen, että jokin voi olla hätänä, koska henkilö meni kylpyhuoneeseen mutta ei ole tullut sieltä ulos. Apu ehtii paikalle ennen kuin tilanne on liian tukala.

Edellä mainitut ovat esimerkkejä teknologioista, joilla voidaan tukea ikäihmisten turvallista asumista kotona. Ristiinan kotihoito alkaa ensimmäisenä Essoten alueella kokeilla laajemmin erilaisia laitteita asiakkaidensa kanssa. Teknologioiden käyttöä kehitetään Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeessa sosiaali- ja terveysministeriön ja Essoten rahoituksella.

Asiaa esiteltiin maanantaina Ristiinassa. Hankkeen työntekijät puhuivat paljon turvallisuudesta.

– Teknologia voi olla arjen näkymätön tuki. Ikäihminen saa jatkaa turvallista elämää omassa kotonaan ja tehdä omia tärkeitä asioitaan, eli elää niin kuin aina ennenkin. Samalla hän tietää, että hän saa apua, jos sitä tarvitsee, hankekoordinaattori Pauliina Kinnunen toteaa.

Perinteinen auttava teknologia on turvapuhelin. Essoten alueella on 1600 asiakasta turvapuhelimen päässä. Noin puolet heistä ei ole kotihoidon asiakkaita vaan turvapuhelin on usein ensimmäinen kotona asumista turvaava laite.

– Koen, että laitteet tuovat turvaa arkeen ja teknologia voi auttaa pelkoon ja yksinäisyyteen, Ristiinan kotihoidon esimies Sanna Tähkäpää miettii.

Jatkossa tietoa lähettävää teknologiaa saattaa olla paljonkin. Asiakkaalta voidaan seurata etämittauslaitteilla esimerkiksi verensokeria, verenpainetta tai happisaturaatiota. Kotona asuvan ikäihmisen liikkeitä voidaan seurata liiketunnistimien tai esimerkiksi sängyssä olevien tunnistimien avulla.

– Laitteet huomaavat esimerkiksi sen, että nyt vessassa käyntien määrä on lisääntynyt, hankepäällikkö Tapani Patosalmi sanoo.

Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan silloin miettiä, onko hänellä jokin hoitoa vaativa terveyspulma.

Käytännössä Ristiinan kotihoito kartoittaa parhaillaan asiakkaistaan ja heidän omaisistaan, ketkä haluaisivat testata uusia teknologioita. Kenenkään kotiin ei tuoda laitteita, joita sinne ei halua. Heti alussa sovitaan myös yhdessä läheisten ja kotihoidon rooli.

Yksi tavoite on, että etäyhteyksien avulla omaisten on helpompi pysyä selvillä siitä, miten iäkkäällä läheisellä menee. Helppokäyttöisellä tabletilla ikäihminen voi napauttaa soittopyynnön ja viesti siitä menee kaikille, jotka on määritelty hänen omaan turvaverkkoonsa. Joukossa voi olla sekä omaisia että kotihoidon työntekijöitä. Kaikki mukana olevat näkevät omista sovelluksistaan, kun joku on vastannut soittopyyntöön. Tablettiin voi soittaa videopuhelun ja laite vastaa siihen automaattisesti, eli kuvaruutu käynnistyy ilman, että ikäihmisen tarvitsee osata tehdä mitään.

Samaan järjestelmään kotihoito viestii omaisille, että ikäihmisen luona on käyty ja kaikki on hyvin. Näin lisääntyy myös läheisten turvallisuudentunne, kun heidän ei tarvitse miettiä, milloin iäkkään luona on käyty tai kuka hänelle on viimeksi soittanut, vai onko kukaan.

Maanantaina teknologioihin oli tutustumassa Sirpa Purhonen yhdessä äitinsä kanssa.

– Varsinkin tabletti vaikutti hyvältä. Sen voisimme joskus ottaa käyttöön. Se vaikutti helppokäyttöiseltä ja hyvä, kun sen saa valmiiksi ohjelmoituna, niin ei tarvite itse tehdä mitään, Purhonen mietti.

Purhosen äidillä on jo turvapuhelin käytössä. Pauliina Kinnunen kannusti esittelytilaisuudessa olleita opettelemaan uutta rohkeasti.

– Te olette jo monen laitteen kanssa ehtineet harjoitella. On tullut pesukoneet, tiskikoneet, mikrot ja muut. Eräs 90-vuotias totesi näistä laitteista, että ei se nyt ole sen kummempaa kuin aikoinaan tuli sähköompelukone.

Elina Alanne

Walk in -rokotukset alkavat Essoten alueella. 

Essote aloittaa maanantaina 16. elokuuta Mikkelin keskussairaalan pisteessä rokotukset ilman ajanvarausta eli ns. walk in -rokotukset kello 15.15–17.30. Ilman ajanvarausta rokotuksiin voivat tulla tuolloin ensimmäistä rokotetta hakevat.

Seuraavat ajanvarauksettomat rokotusajat ovat keskussairaalalla toristaina 19.8. kello 15.15–17.30 ja maanantaina 23.8. kello 9.30–17.30. Näinä walk in -päivinä toisen rokotuksen voivat tulla hakemaan myös ne, jotka haluavat aikaistaa koronarokotusvälin kahdeksaan viikkoon.

Myös muissa Essoten alueen toimipisteissä tullaan järjestämään walk in -rokotuspäiviä, joista tiedotetaan erikseen.

– Rokotukseen kannattaa ottaa Kela-kortti mukaan ja pukeutua siten, että olkapään saa helposti näkyviin tai paidan pois. Varaudu odottamaan 15 minuuttia rokotuksen jälkeen rokotuspisteen läheisyydessä mahdollista allergista reaktiota, muistuttaa tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Kaikki 17.30 mennessä saapuneet rokotetaan, eli jono suljetaan silloin ja kaikki tuolloin jonossa olevat piikitetään loppuun.

Perjantaina tiedotettujen jälkeen Essoten alueelle kirjautui viikonloppuna kaikkiaan 12 positiivista koronatestien tulosta. Näistä yksi tuli tosin toisella paikkakunnalla käytännössä asuvasta tartunnan saaneesta.

Edellisen viikon suurista tartuntamääristä johtuen alueella on karanteeniin asetettuna noin 350 henkilöä. Sairaalahoitoon on joutunut muutama henkilö.

Essoten alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokoontuu pohtimaan suosituksia ja rajoituksia tiistaina. Koronanyrkki siirsi alueen kiihtymisvaiheeseen perjantaina.

– Tautia näyttää nyt liikkuvan erityisesti 12–30-vuotiaiden joukossa. Onkin erityisen tärkeää nostaa näiden ryhmien rokotuskattavuutta, vaikka se kokonaisuutena onkin meillä erinomaisella tasolla. Jo ensimmäinen rokote auttaa ehkäisemään sairaalahoitoa vaativia tapauksia, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Nuorten ikäryhmien rokotuskattavuuden parantamiseksi Essoten rokottajat jalkautuvat lähiviikkoina kouluille, ammattioppilaitoksiin ja korkeakouluille.

Ensimmäisen koronarokotteen oli maanantaihin 16.8. mennessä saanut Essoten alueella kaikkiaan hiukan alle 70 000 henkilöä, 75,2 prosenttia koko väestöstä. Toisen annoksen on saanut jo 54,7 prosenttia väestöstä.

Essoten alue siirtyi kiihtymisvaiheeseen. Epidemia kiihtyy nyt nuorissa ikäryhmissä.

Essoten alueella on todettu torstaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen kaikkiaan 21 uutta positiivista koronatestien tulosta.

Essoten terveyspalvelujen johtaja kutsui lisääntyneiden tartuntojen johdosta koronakoordinaatioryhmän koolle. Ns. koronanyrkki päätti perjantaina siirtää alueen kiihtymisvaiheeseen ja tiukentaa suosituksia ja ohjeistuksia.

– Tiukennuksia suosituksiin tuli lähinnä maskin käyttöön oman pöydän ulkopuolella ravintoloissa ja turvavälien pitämiseen kaikissa lähipiirin ulkopuolisissa kohtaamisissa. Suosituksemme olivat jo ennestään pitkälti kiihtymisvaiheen mukaisia, tiivistää tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Katso kiihtymisvaiheen ohjeistukset täältä.

Tartuntoja löytyy nyt erityisesti joukkotapahtumissa ja ravintoloissa käyneistä sekä koululaisista ja lapsista.

– Useat tartunnat näyttävät tapahtuneen viime viikonloppuna ja niiden lähteet ovat mitä todennäköisimmin Mikkelin baareissa. Kaikkia viime viikonloppuna Bar Domissa ja ravintola Wilhelmissä lauantai iltana/yönä asioineita suositellaan käyttämään kasvomaskia kaikissa kontakteissaan ja hakeutumaan pienestäkin oireesta koronanäytteeseen, kehottaa Seppälä.

Mikkeliläisessä Kattilansillan päiväkodissa on todettu altistuminen ja karanteeniin asetettaviin otetaan yhteyttä perjantain 13.8. aikana. Myös Mikkelin lukiossa ja Launialan koulussa on tapahtunut altistumisia. Essote pyrkii tavoittamaan altistuneet viikonlopun aikana.

– Tartunnanjäljitys on nyt vielä kovin kesken ja uusia altistumisia etenkin kouluissa ja päiväkodeissa voi vielä ilmetä. Tauti etenee ja epidemia selvästi kiihtyy nyt nuorissa ikäryhmissä. Kaikkien pientenkin lasten ja nuorten tulee käydä koronatestauksessa vähäistenkin oireiden johdosta, Seppälä pyytää.

Essote on päivittänyt koronavirukselle altistumisen paikkojen listaa. Katso altistumispaikat täältä.

Koronatestiajan Mikkeliin voi varata Essoten nettisivuilta täältä tai matkailija Finentry-järjestelmän kautta täältä.

Ristiinalaislähtöinen rikostoimittaja toteaa Koskelan surman olevan täysin poikkeuksellinen. Siksi aikuisten on opittava siitä. 

Tätä emme saa unohtaa. Joulukuun alussa 2020 Helsingin Koskelassa surmattiin koko Suomea järkyttäneellä tavalla 16-vuotias poika. Kolme tekijää olivat hänen kanssaan samanikäisiä, jollain tasolla pojan kavereita.

Teko on Suomen rikoshistoriassa täysin poikkeuksellinen, kertoo MTV:n rikos- ja oikeustoimittaja Tiia Palmén.

– Onneksi Suomessa on harvoin alaikäisiä uhreja ja tämän tyyppisiä rikoksia. Tämä on täysin poikkeuksellinen tapaus, koska myös tekijät ovat niin nuoria.

Poika kuoli julmaan ja pitkäkestoiseen väkivaltaan. Myös se tekee surmasta poikkeuksellisen ja erityisen ahdistavan. Uhri oli lastensuojelun asiakas mutta aikuisten apu ei tavoittanut häntä, eikä hänen perhettään riittävällä tavalla.

– Poliisi totesi tapauksesta, että tästä ei saa vaieta. Tästä pitää oppia.

Tuo poliisin kirjoittama blogikirjoitus oli yksi syy siihen, että ristiinalaislähtöinen Palmén päätti kirjoittaa rikoksesta kirjan. Koskelan teinisurma (Deadline Kustannus Oy) ilmestyi heinäkuussa äänikirjana yksinoikeudella Supla-audiosisältöpalvelussa. Elokuun alussa se ilmestyi myös muissa palveluissa äänikirjana sekä painettu kirja on nyt myös laajemmin myynnissä.

Palmén ja kustantaja halusivat tarinan julki jo nopeasti, vaikka asian oikeuskäsittely on vielä kesken. Kolmea tekijää syytetään murhasta ja muista rikoksista. Heidät lähetettiin mielentilatutkimuksiin. Niiden tuolkset kerrotaan perjantaina. Tuomiot annetaan todennäköisesti muutaman viikon päästä.

Samaan aikaan poliisi selvittää lastensuojelun ja koulun mahdollisia laiminlyöntejä.

– Jotkut ovat ihmetelleet, miksi tästä kirjoitettiin kirja näin nopeasti. Julkista materiaalia oli kuitenkin jo paljon ja tuomiot saattavat venyä vuosia. Mielestäni oli tärkeää koota asioita, jotta esimerkiksi lastensuojelun ja erityisopetuksen työntekijät osaavat pitää silmiään auki. Toivon, että havahduttaisiin siihen, että näin pahasti voi käydä, Palmén sanoo.

Rikostoimittaja löytää tapauksessa jotain samaa kuin 8-vuotiaan Vilja Eerikan surmassa vuonna 2012. Eerikasta ilmestyi samalta kustantajalta kirja viime vuoden lopussa.

– Eerikan tapauksen oikeuskäsittely kesti vuosia ja kirja tuli vasta nyt. Erityisesti äänikirja mahdollistaa kuitenkin sen, että tarinaan voi tehdä lisäluvun myöhemmin. Jatkan siis Koskelan teinisurmaa vielä, kun oikeuskäsittely ja viranomaisprosessit etenevät.

Teos käsittelee esimerkiksi uhrin elämää ennen kuolemaa ja siinä on myös yhden tekijän äidin haastattelu. Yleisemmin kirjassa käsitellään asiantuntijahaastatteluiden kautta koulukiusaamista ja lastensuojelua. Palmén toivoo, että moni lasten ja nuorten kanssa työskentelevä lukisi kirjan.

– Vaikka täysin ei voi kategorisoida, kenestä tulee kiusattu ja kenestä kiusaaja, niin on olemassa tiettyjä merkkejä. Yleistä on myös se, että uhri ei kerro kiusaamisesta. Moni aikuinen jättää kysymättä ja kuulostelematta, eikä näe pieniä merkkejä. Aikuisten vastuuta ei voi väheksyä.

Koskelan surmasta ei ole helppo lukea. Sen vuoksi kirjaan on tehty sisältövaroitukset kohtiin, joissa käsitellään tarkemmin tekoa ja väkivaltaa.

– Kirjassa ei ole teon kuvauksessa mitään, mikä ei olisi ollut jo julkisuudessa mutta ymmärrän hyvin, että se on osalle liikaa. Kirjassa varoitetaan näistä kohdista, jotta niistä voi hypätä yli. Silti kirjasta pystyy lukemaan taustoja nuorten rikollisuudesta ja kiusaamisesta, Palmén kertoo.

Jälkiviisastelu on aina helppoa mutta aikuisten olisi pitänyt nähdä vaaralliset merkit ennen Koskelan teinisurmaa, Palmén miettii.

– On kauhean surullista, että nyt kun koulut alkavat, niin joitakin taas kiusataan.

Palmén sanoo, että hankalaksi kiusaamiseen puuttumisen tekee, että lapset ja nuoret eivät aina kerro asiasta. Eivät edes kysyttäessä. Siksi aikuisten, eli koulun työntekijöiden ja vanhempien, vastuulla on yrittää nähdä ja sitkeästi jutella lasten kanssa.

– Kiusatuille ja kiusattujen ystäville haluaisin sanoa, että kertokaa aikuisille. Asiaan liittyy paljon vaikeita tunteita mutta kertomalla voi saada apua.

Palménille kirjan kirjoittaminen oli prosessina aiheen traagisuudesta huolimatta kiinnostava ja antoisa. Hän uskoo, että kirjoittaa joskus vielä toisenkin teoksen. Välillä joku ihmettelee, miten hän pystyy käsittelemään työkseen kamalia asioita.

– Varsinkin tämä on niin kauhea tapaus, että jollain tasolla turruin siihen. Keskityin kirjoittamiseen ja asioihin. Totta kai ammatistakin on paljon hyötyä, että en kirjailijana käsitellyt ensimmäistä kertaa rikoksia.

Elina Alanne

Ristiinan kesäteatterissa esitetään kesällä 2022 Tanja Puustisen-Kiljusen uusi teksti. 

Ristiinan nuorisoseura tarjoaa lapsille mahdollisuutta lähteä mukaan tekemään kesäteatteria kesälle 2022. Nuorisoseuran hallitus päätti kokouksessaan muuttaa lastenteatterin konseptia syksystä 2021 lähtien. Viikoittainen kerhotoiminta jää tauolle ainakin vuodeksi ja toiminnassa keskitytään kesäteatterin tekemiseen.

Ohjaajana aloittaa palkittu ja rakastettu Tarja Pyhähuhta ja esitykseksi on valikoitunut kantaesitys Maailman pihamaat.

– Maailman pihamaat on rakkaustarina, mutta samalla se on myös tarina lapsen unelmista, kasvamisesta ja unelmien saavuttamisesta ja luopumisesta, kertoo kantaesityksen kirjoittaja Tanja Puustinen-Kiljunen.

– Lapset pääsevät viemään tarinaa eteenpäin ja rakentamaan kuvaa yhdessä aikuisnäyttelijöiden rinnalla. Nauru ja kyyneleet tulevat vuorottelemaan tässä teoksessa, jonka nostan yhdeksi suosikkiteksteistäni.

Ohjaaja Tarja Pyhähuhta odottaa innolla ideointipalaveria, jossa hiotaan vielä tarinan yksityiskohtia.

– Näen jo mielessäni pihamaan, puiset talot, ikkunoissa pitsiverhot ja lapsuuden maiseman. Pihamaan, josta on hyvä ponnistaa maailman pihamaille, mutta joskus myös palata takaisin.

Pyhähuhta ja lapsille tuttu ohjaaja Jarmo Koivumäki kertovat kesäteatterin tekemisestä ja projektista enemmän tiistaina 17.8 kello 18 yhtenäiskoulun Setälä-salissa. Projektista kiinnostuneita lapsia pyydetään saapumaan rekrytointitapaamiseen yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa, sillä kesäteatterin tekeminen on erittäin sitovaa toimintaa.

Lapsinäyttelijöitä esitykseen tarvitaan 7–12-vuotiaita tyttöjä sekä poikia. Lisäksi tarvitaan nuoria 13–16-vuotiaita poikia (2) ja tyttöjä (2).

Maailman pihamaat esittelytraileri tehdään jo elokuun aikana ja trailerin tekoon tarvitaan useita lapsia. Kuvaukset suoritetaan Ristiinassa.

Esimerkiksi Puumalan Siltakemmakoilla on voinut altistua koronalle. 

Maanantaista 9. elokuuta lähtien Essote on alkanut tarjota koronarokotteita kaikille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.

– Pääosa lapsista ja nuorista rokotetaan yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Halutessaan lapset ja nuoret voivat ottaa rokotteen myös joukkorokotuspaikoissa, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Viikonlopun aikana Essoten alueella ylitettiin kaikkiaan tuhannen koronatartunnan raja. Perjantaina tiedotettujen tartuntojen jälkeen alueella on todettu 10 uutta positiivista koronatestien tulosta. Noin puolet tartunnoista löytyi karanteeniin asetettujen joukosta, loput ovat uusia.

Tartuntojen jäljitys on edelleen käynnissä osassa tapauksissa, eikä niiden lähde ole tiedossa, Essote kertoo maanantain tiedotteessa.

– Uusia tartuntoja näyttää ilmenevän hyvin tasaista tahtia. Muutamien henkilöiden tauti vaatii myös sairaalahoitoa, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essote on päivittänyt jälleen ja tulee todennäköisesti päivittämään lisää altistumispaikkojen listaa. Tartunnanjäljitys ei tavoita kaikkia seuraavissa tapahtumissa käyneitä ja heitä suositellaan hakeutumaan herkästi koronatesteihin, mikäli pieniäkin koronaan viittaavia oireita ilmenee:

• Mikkeliläisessä ravintola Fenixissä 5.8. 16.30–22 olleet ovat voineet altistua koronapositiiviselle henkilölle.
• Puumalan Siltakemmakossa 5. ja 6.8. illalla vierailleet ovat voineet altistua useammalle koronapositiiviselle henkilölle.

Uusia positiivisia koronatestien tuloksia on löydetty Essoten alueelta edellisen, tiistaina annetun tiedotteen jälkeen kaikkiaan 15.

Noin puolet löytyneistä tapauksista liittyy aiemmin havaittuihin tartuntaketjuihin ja toinen puoli on täysin uusia.

– Tartunnanjäljityksellä on paljon töitä, mutta valtaosa altistuneista on tavoitettu. Aiemmin tartuntoja löytyi enimmäkseen alueen ulkopuolisilta henkilöiltä. Nyt tautia on ilmennyt pääasiassa eteläsavolaisilla, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Tautitapauksia on havaittu myös päiväkoti-ikäisillä.

– Myös heitä on syytä käyttää testeissä, jos ilmenee vähänkin koronan oireita. Tauti pysyy hallinnassa, kun jokainen menee herkästi testeihin ja noudattaa annettuja ohjeita eli pesee käsiä usein, pitää turvavälit ja käyttää kasvomaskia varsinkin sisätiloissa, muistuttaa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Essote on valmistautunut tiiviisti yhdessä sivistystoimen kanssa koulujen alkamiseen ja antanut sivistystoimelle ohjeita.

– Tavoitteena on, että lähiopetus turvataan. Myös 12–15-vuotiaiden rokotukset tullaan toteuttamaan nopeasti lähiviikkojen aikana, kertoo Gärdström.

Koronatartuntoja on löytynyt Essoten alueella viime viikkoina joka päivä. Tiistaina Essote tiedotti seitsemästä positiivisesta koronatestin tuloksesta, maanantaina kymmenestä.

Altistumisia koronalle on tapahtunut myös muun muassa mikkeliläisessä Vilttihatun päiväkodissa.

– Muutamien taudin saaneiden tila on heikentynyt siinä määrin, että he ovat joutuneet sairaalahoitoon Mikkelin keskussairaalaan tai omille kotipaikkakunnilleen, kertoi Gärdström tiistain tiedotteessa.

Essoten alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokoontui tiistaina pohtimaan tilannetta. Koronanyrkki säilytti alueen vielä perustasolla, mutta tiukensi suosituksia.

Kasvomaskien käytön suositus laajeni. Maskia suositellaan nyt käytettäväksi laajasti kodin ulkopuolella sisätiloissa sekä myös ulkotiloissa olevissa yleisötapahtumissa.

– Myös ulkotiloissa suosittelemme nyt turvavälien pitämistä ja jos se ei onnistu, maskin käyttöä. Viruksen Delta-variantti on tarttunut herkästi myös ulkona ja lyhyissä kontakteissa, kertoi tiedotteessa Seppälä.

Luodon töitä on esillä Ristiinan kirjastossa.

Kun on nyhertäjä, niin onkin hirveän vaikea löytää rento ja vapaa tapa maalata. Näin pohtii Leila Luoto, jonka akvarelleja on parhaillaan esillä Ristiinan kirjastossa. Espoossa asuvalla Ristiinan kesäasukkaalla on aiemmin ollut kirjastossa näyttely kiinalaisista tussimaalauksista.

– Kiinalainen tussimaalaus on hyvin kurinalaista ja pikkutarkkaa. Se sopii minun luonteelleni hyvin, Luoto kertoo.

Hän oli kuitenkin jo vuosia haaveillut myös akvarellin opettelemisesta. Käänne tapahtui vuonna 2019, kun Espoon työväenopisto lopetti kiinalaisen tussimaalauksen jatkokurssin, jolla Luoto oli käynyt vuosia.

– Onnistuin löytämään muutaman opettajan, joiden tyyli miellytti minua. Olen osallistunut useille nettikursseille sekä netistä löytyviin ilmaisiin demoihin. Viimeisen vuoden olen maalannut joka päivä.

Luoto kertoo, että hän haluaisi oppia maalaamaan vapaammin mutta näyttelyssä esillä olevat työt ovat lopulta nekin aika kurinalaisia.

– Maalatessa ei aina kaikki onnistu mutta on kiva yrittää. Vanhempia teoksiani katselemalla huomaan, että kehitystä on tapahtunut.

Luoto kehuu, että internetin etäkurssit ovat todella hyviä. Oman työpöydän äärestä pääsee huipputaiteilijoiden oppiin. Luoto on pitänyt erityisesti Konstantin Sterkhovin ja Irina Rebnitskayan opetuksesta.

– Heidän tyylinsä maalata on niin huikean hieno, että haluan oppia tekemään samalla lailla.

Luoto kannustaa muitakin osallistumaan maalaamisen verkkokursseille.

– Varsinkin jos on jo vähän kokemusta, niin varmasti pystyy asian omaksumaan. Opettajilta saa myös palautetta.

Joillakin kursseilla osanottajat näyttävät tietokoneen ruudulla omat työnsä tunnin lopussa ja opettaja kommentoi niitä. Toisilla kursseilla töiden kuvat lähetetään sähköpostitse opettajalle, joka antaa palautteen seuraavan tunnin alussa tai kirjallisena sähköpostitse.

Kurssille osallistuminen ei ole myöskään vain yksinäistä puurtamista. Maalaustunnin aikana nettiyhteyden välityksellä myös keskustellaan muiden kanssa.

– Usein on perustettu myös osallistujien Whatsapp-keskusteluryhmä, jossa on sitten jatkettu keskustelua ohjausten jälkeenkin.

Etäkursseissa on sekin hyvä puoli, että niille Luoto on voinut osallistua mistä tahansa.

– Maalausvälineet ovat aina mukana, koska kurssit pyörivät. Lauantaisin on myös usein ilmaisia demoja, joihin olen osallistunut. Itselleni ennestään tuntemattomat, kuuluisat taidemaalarit esittelevät omia tyylejään. On kiva yrittää pysyä taiteilijan tahdissa ja maalata samalla tavalla.

Luoto toteaa, että akvarellimaalaus on hänen loppuelämänsä harrastus. Hän on myös Suomen Jalokiviharrastajain yhdistyksen aktiivinen jäsen.

– Tykkään hioa kiviä ja tehdä hopeatöitä. Meillä on hienot harrastustilat Helsingissä. Toivottavasti pääsemme sinne taas pian kokoontumaan.

Ristiinan näyttelyssä esillä olevat työt Luoto on maalannut valokuvien tai opettajien mallista. Hänen tavoitteenaan on oppia maalaamaan luontoa, ilman valokuvamallia.

– Tavoitteenani on uskaltautua ulos maalaamaan. Siinä on haasteena saada mukaan kaikki tarvittava materiaali – värit, vedet, alustat, siveltimet, Luoto tuumaa.

Elina Alanne

Näyttely on Ristiinan kirjastossa esillä 27. elokuuta asti aina kirjaston ollessa avoinna.

Essoten alueella on todettu keskiviikon 28.7. jälkeen yhdeksän uutta koronatartuntaa.

Tartunnat painottuvat rokottamattomiin ja kertaalleen rokotettuihin alle 40-vuotiaisiin.

– Sairaalahoidossa meillä ei ole ketään, mutta viimeisen viikon aikana kaksi potilasta on lähetetty kotipaikkakunnillensa sairaalahoitoon. Koronatauti ei ole vaaraton nuorillekaan, pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa tiedotteessa.

Etelä-Savon alue on edelleen koronaepidemian perusvaiheessa. Keskiviikkona Essoten tiedotti, että koronatesteissä todettiin alkuviikon aikana peräti 16 koronavirustartuntaa. Maanantaina ja tiistaina Mikkelissä otettiin yhteensä noin 320 näytettä.

– Näiden lisääntyvien tartuntamäärien perusteella on todennäköistä, että alueellamme on nyt ihmisiä, joilla on koronatartunta, mutta he eivät vielä tiedä sitä. Tartuntoja on tullut nyt myös ulkotiloissa tapahtuneissa ystävysten kohtaamisissa. Se kertoo siitä, että virus voi tarttua todella helposti, Gärdström totesi keskiviikon tiedotteessa.

Essote on päivittänyt altistumispaikkoja nettisivuilleen. Myös Ristiinassa Huvi- ja tanssikeskus Metsälinnassa on voinut altistua sunnuntaina 25. heinäkuuta kello 18–20. Metsälinna ohjeistaa Facebookissa, että jos olet ollut samaan aikaan altistumispaikassa ja sinulle tulee seuraavan neljäntoista (14) vuorokauden aikana koronaan sopivia oireita, tee oirearvio verkossa omaolo.fi tai ota yhteyttä Päivystysapuun 116 117.

Metsälinnan väki toivoo kaikkien muistavan myös koronaohjeistuksen, että tansseihin saavutaan vain terveenä.

Koronarokotukset ovat edenneet alueella tällä viikolla hyvää tahtia. Yli 73 prosenttia Etelä-Savon väestöstä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja reilut 45 prosenttia on saanut täyden rokotesarjan.

– Ykkösrokotteen ottokin on herättänyt uudelleen innokkuutta, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, joten kiitos kaikille nuoremmillekin, jotka ovat päättäneet rokottautua, Gärdström kiittelee.

Essote avasi uusia ensimmäisten rokotteiden ilta-aikoja ensi viikolle Mikkelin lisäksi myös Juvalle, Kangasniemelle ja Mäntyharjuun.

Vesijettikisat käydään Pökkäänlahdella perjantaina ja lauantaina.

Se on sitä motorsportia, naureskelevat Janne ja Niclas Auvinen tiistaiaamuna Saimaan Lakemotorsin pihassa. Vieressä on levällään kaksi vesijettiä, joista pitää saada yksi toimiva peli Niclakselle viikonlopun SM-osakilpailuihin kotivesille.

– Kesäkuussa Imatralla SM-sarjan avauksessa kone sanoi kolmannessa lähdössä työsuhteensa irti ja hyvä, ettei uponnut koko jetti sinne rantaan. Viime perjantaina moottori oli tullut koneistamosta, jetti oli saatu kasaan ja oltiin ajamassa moottoria sisään, niin se teki taas tenän, Janne kertoo.

– Sitä sattuu ja tapahtuu, hymähtää Niclas ja toteaa, että eiköhän jetti saada kuntoon ennen perjantain kisalähtöä.

Imatralla Niclas sijoittui neljänneksi ja seitsemänneksi omissa lähdöissään, vaikka lähtötavan kanssa oli vielä harjoiteltavaa. Imatralla lähdettiin avovedestä rivistä itse seuraten, milloin lähtölippu heilahtaa. Ristiinassa käytössä on tutumpi lähtötapa, jossa lähdetään rannasta niin, että jokaisella jetillä on omat kiinnipitäjänsä ennen lähtömerkin heilahdusta.

Viikonloppuna Pökkäänlahdella kilpaillaan taas vesijettien SM-osakilpailussa. Koronatilanne on vaikuttanut paljon myös tämän lajin kilpailutoimintaan, joten sarja järjestetään tänä kesänä lyhyempänä. Imatralla, Ristiinassa ja Lahden Messilässä jaetaan yhteensä neljän osakilpailun sijoitukset kolmessa viikonlopussa.

– Monien muidenkin kuin vain minun mielestä Ristiinassa on aina parhaat kisat, Niclas toteaa ja jatkaa, että Pökkäänlahden olosuhteet sopivat todennäköisesti Imatraa paremmin hänen kalustolleen.

Nopeuskisassa kun kuljettajan työskentelyn lisäksi väliä on myös sillä, nostaako vai laskeeko jetin pohjarakenne sen keulaa.

– Imatralla oli kova virtaus ja vastavirtaan lähtö, mikä ei suosinut Niclasta, Janne selventää.

Niclas Auvisen lisäksi paikallisia kuskeja kilpailussa ovat Mikkelistä Osku Ottelin ja Jami Numminen sekä Mäntyharjusta Anssi Viskari. Perjantaina ratkotaan loppuun ensimmäinen SM-osakilpailu ja lauantaina kolmas. Luokkia on kaikkiaan seitsemän. Osassa jettiä ajetaan seisten, osassa istuen.

– Siellä isompien istuttavien jettien luokassa vauhdit nousevat jopa 120 kilometriin tunnissa. Tästä syystä vesillä pitää veneilijöiden huomioida turvaetäisyydet. Siellä on turvajettejä ja vene ohjaamassa liikennettä kisalähtöjen aikana. Veneilemään lahdella siis mahtuu, Janne kertoo.

Lauantaina kilpaillaan myös SM Endurance -joukkuekilpailu. Kilpailussa 1–3 joukkueen edustajaa ajaa 45 minuuttia ja yhden kierroksen. Lähdön osallistumismaksujen tuotto lahjoitetaan lyhentymättömänä Mikkelin keskussairaalan lastenosastolle.

– Jos kuljettajia on ilmoittanut enemmän kuin yhden, niin kuskia on pakko vaihtaa. Joku varmaan lähtee yksinkin mutta onhan se rankkaa, Janne sanoo.

Niclas toteaa, että vesijetillä ajo ehkä näyttää helpolta mutta 15 minuuttia täysillä ajaminen ei ole kevyttä.

– Sisäreidet, kädet ja selkä ovat kovilla rasituksesta.

Elina Alanne

Vesijettien SM-osakilpailut Ristiinassa

Kilpailueriä on perjantaina 30.7. kello 16–20 ja lauantaina 12–21.

Lauantaina on tauko kello 13–14.

Aikoihin voi tulla kisatapahtumista johtuen muutoksia.

Satama, eli niin sanottu Kirkkoranta, on suljettu yleisöltä ja myös veneilijöiltä.

Kilpailua voi seurata esimerkiksi Uikkalasta tai veneistä.

Vesillä pitää huomioida radan turvaetäisyydet ja välttää aaltojen tekemistä radalle.

Yli sata henkilöä kokoontui testaamaan metsätaitojaan Suomenniemelle. 

Kauriansalmen Kylät ry ja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa järjestivät yhteistyössä perinteiset metsätaitokilpailut Suomenniemi Päivien yhteydessä viime lauantaina.

Ratamestarit Kari Jukarainen ja Ossi Pöntinen olivat loihtineet vaativan, mutta helppokulkuisen radan Saalastin Sisarukset Säätiön maille.

Upeassa kesäsäässä kilpailijat ympäri Suomea pääsivät mittelemään metsäisiä taitojaan niin uudistusaloilla, talousmetsissä kuin yli 100-vuotiaassa ikimetsässä, jonne kirves saati monitoimikone ei ollut konsanaan poikennut. Ja siellä oli ainakin lahopuuta niin öttijäisille kuin kolopesijöillekin. Vaikuttava kilpailuympäristö!

Metsäisissä taidoissa taitavimmaksi osoittautui yleisessä sarjassa Heikki Kokkonen vain kolmen pisteen erolla Teemu Överstiin. Mäntyharjulaisten kaksoisvoitto siis, ja näin Mäntyharjuun matkasi myös kilpailun parhaan pistemäärän saavuttaneelle pääpalkintona ollut raivaussaha.  Kolmantena podiumille kipusi Martti Luukko Savonlinnasta.

Naisten sarjassa Pirkko Kontunen Savitaipaleelta voitti kisan myös kolmen pisteen erolla Eeva Vasaraan. Kolmanneksi sijoittui moninkertainen nuorten Suomen mestari Jatta Mikkanen.

Nuorten sarjan voitti Tatu Ovaska, Juho Kiesilä sijoittui toiseksi ja Eero Poikonen kolmanneksi.

Suomenniemi Päivien metsätaitokilpailu on jo vuosia ollut Suomen toiseksi suurin metsätaitokilpailu Suomen mestaruuskilpailujen jälkeen.  Tällä erää osallistujia oli yhteensä 105 ympäri Suomen.

Suomenniemen metsätaitokilpailun tulokset 24.7.2021