Tiloja tyhjennellään vielä heinäkuu.

Muuttolaatikot täyttyvät hiljalleen Työpaja Tarinan tiloissa Pellosniemellä.

– Kyllä näitä paljon saadaan pakata, pohtii työvalmentaja Jyrki Kerminen ja ottaa hyllyltä ruuvirasioita.

Työpaja on valmentautujille avoinna enää juhannukseen saakka ja sen jälkeen tiloissa jatketaan vielä muuttoa. Pajan kaikki tavarat siirtyvät kaupunkiin työpajatoimintaan. Myös valmentautujilla on mahdollisuus jatkaa Mikkelissä.

Tarinassa työpajan loppumisesta on tiedetty kevättalvesta. Mikkelin kaupungin työpajakoordinaattori Sippo Seurujärvi kertoo, että Tarinan loppuminen on ollut tiedossa muutaman vuoden.

– Nyt ajoitus tuli tähän, koska Tarinan toinen vakituinen työvalmentaja jää eläkkeelle, Seurujärvi kertoo.

Se oli yksi syy toiminnan lopettamiseen Pellosniemellä, mutta syitä kuplii pinnan alla myös monia muita.

– Tilat on osittain huonokuntoiset ja vaatisi remonttia. Ne ovat samassa lämmitysjärjestelmässä kuin Kisakaari, jonka tilanne on avoinna.

Iso avoinna oleva kysymys koko Suomessa on työpajatoiminnan jatko.

– Tämänhetkinen tieto on, että soteuudistus vaikuttaisi niin, että kunnat eivät voi itse järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Se tietäisi isoja muutoksia myös nuorten työpajojen osalta. Jännä nähdä, mikä on kunnallisen työpajatoiminnan kohtalo Suomessa. Pyörittääkö työpajoja jatkossa yhdistykset, säätiöt vai osakeyhtiöt, Seurujärvi pohtii.

Oli lopettamisen syyt mitä tahansa, Tarinan toiminnassa mukana olevia ristiinalaisia ja suomenniemeläisiä ne kirpaisevat.

– Sitä ei voi kiistää, että Tarinalla on ollut iso merkitys monelle. Välillä tämä on tällaista tämä elämä. Palveluita satsataan kaupunkiin, Seurujärvi miettii.

Kerminen ja Tarinan toinen työvalmentaja Sari Puustinen kertovat, että pajan lopettaminen on herättänyt valmentautujissa monenlaisia ajatuksia. Puustinen on ollut talossa töissä vuoden alusta, Kerminen huhtikuusta.

– On täällä haikeutta ilmassa. Osa on ollut toiminnassa vuosia mukana. Osalle tämä on ainoa sosiaalinen kontakti, mitä on. Tarina on tuonut tekemistä arkeen. Kun se loppuu, niin on se iso asia. Kesä varmasti kuluu mutta miten talvi, Puustinen pohtii.

Valmentautujista yksi siirtyi juuri työelämään, yksi työkokeiluun ja pari on muuttanut Mikkeliin lähemmäksi palveluja. Kevään aikana valmentautujia on ollut enimmillään 14 henkilöä samaan aikaan.

– Osa harkitsee muuttamista. Väki vähenee, kun palvelut häviävät, Puustinen kertoo.

Työpaja Tarina on toiminut Pellosniemen koululta jääneissä tiloissa vuodesta 2016.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö saa bussikortin. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaa Essote. Jos henkilö on te-toimiston kautta työkokeilussa, niin siihen ei kuulu bussikorttia. Molemmissa maksetaan 9 euroa päivässä ylläpitokorvausta työmarkkinatuen lisäksi.

– Jos vaan vuoroja on, niin bussikortti on hyvä, että ihmiset pääsevät kulkemaan Mikkeliin. Mutta aivan selvää on, että kynnys lähteä voi olla joillakin korkealla, Seurujärvi pohtii.

Ristiinasta ja Pellosniemeltä julkisilla kulkeminen onkin vielä mahdollista, mutta Puustinen muistuttaa monien asuvan syrjemmässä.

– Suomenniemeltä asti ei ole välttämättä tahtoa lähteä. Eikä kaikilla ole autoa, jolla voi ajaa sen 45 minuuttia suuntaansa, Puustinen kertoo.

Valmentajilla onkin pieni huoli, että osa ehkä jää jatkossa toimintojen ulkopuolelle. Mutta tällä viikolla Tarinan kaari vielä päätetään.

– Osa valmentautujista on jo kesälomilla mutta torstaina kehittelemme jotain pientä tarjoilua, Puustinen kertoo.

Elina Alanne

M/S Aino kelluu nyt Saimaan aalloilla.

Kallioniemen Otto Ravantin Lahdesta hankkima alus kuljetettiin Ristiinaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä telakalta Heinolasta.

– Kuljetus meni hienosti, ihan suunnitelmien mukaan, käytännön suunnittelusta vastannut Lavettikuljetus Alanne Oy:n kuljetuspäällikkö Esa Penttinen totesi keskiviikkona Pelloksen syväsatamassa.

Ennen matkaan pääsyä hoidettavia lupia ja reittisuunnitelmia piti tehdä pitkä lista. Vähän ennen siirtoa paljastui myös, että reitillä, jolle luvat oli saatu, on alkanut siltatyömaa.

– Onneksi saimme urakoitsijan kanssa homman sovittua, Penttinen kertoo ja näyttää videota, kuinka Ainoa kuljetetaan sillan yli kapeaa kaistaa pitkin.

Kuljetusyhtiölle laivan siirto ei ollut mitenkään poikkeava keikka.

– Kaikkea sitä minäkin olen uran aikana ehtinyt kuljetella. Viime viikolla veturia ja esimerkiksi Miina Äkkijyrkän Woima-sonnia, Penttinen naurahti.

Katso alta kuvat Ainon nostosta satamasta Saimaalle.

Teksti ja kuvat: Elina Alanne

Lue lisää Aino-laivasta Ristiinalaisen aiemmasta jutusta. Juttu on lehden tilaajille.

Linnaniemen keskiaika palautti Ristiinan pitäjän tapahtumakartalle pitkän koronatauon jälkeen.

Lauantaina kirkonmäen ja kesäteatterin välisellä alueella toteutettu tapahtuma piti sisällään muun muassa keskiaikaista taistelua, taistelutalutusratsastusta, musiikkiesityksiä, jousiammuntaa sekä keskiaikamarkkinat. Järjestäjän alustavan arvion mukaan helteisenä lauantaina tapahtuma-alueella vieraili noin 1500–1700 kävijää.

– Nyt voi olla taas hyvillä mielin. Vaikka oli todella kuuma päivä, niin tapahtuma sujui hienosti. Siitä tietenkin suuri kiitos kaikille mukana olleille vapaaehtoisille, esiintyjille sekä kävijöille! tuumailee tapahtumaa järjestävän Linnaniemi ry:n puheenjohtaja Ville Hokkanen.

Ja kyllähän kävijöitä riitti. Yksi vierailijoista oli kuusivuotias tamperelainen Emmi Savela, joka oli Ristiinassa mummolassa. Hän kävi kokeilemassa taistelutalutusratsastusta, jossa piti tehdä hevosen selästä erilaisia tehtäviä miekan ja peitsen kanssa.

– Olen ennenkin ollut hepan selässä, mutta ekaa kertaa tällaisia tehtäviä oli. Kyllä minua jännitti jonkun verran, ja tuo peitsi oli hankalampi kuin miekka, nuori neiti pohdiskeli hienon suorituksensa jälkeen.

Markkina-alueella helteen lisäksi lämpöä luo Takomo Riimuraudan seppä Niko Hirsimäen ”Suomen sodan aikainen” kenttäahjo.

– Perinteistä käsityötä tehdään, käsipelissä kaikki. Tilaustöitä suurin osa, esimerkiksi sauna-arinoita sekä muita käyttöesineitä, Hirsimäki luettelee.

Musiikkiesityksiä kuultiin pakanafolk-yhtye Äimättäreltä, irkkubändi Isaralta sekä tapahtuman pääesiintyjänä toimineelta Netta Skogilta, joka loihti digi-harmonikallaan monipuolisen soundimaailman kesäteatterin näyttämölle.

– Kyllä on aivan mahtavaa päästä elävän yleisön eteen pitkän koronatauon jälkeen. Vaikea edes kuvailla miten täpinöissäni olen tästä! silmin nähden iloinen Skog jutteli yleisölle esityksensä lomassa.

Skogin esiintyminen koostui muun muassa suomalaisten metallibändien Nightwish, Amorphis ja Children of Bodom tuotannosta. Mukana oli kuitenkin myös popimpaa tavaraa, kuten Chris Isaakin Wicked Game sekä tv- (Game of Thrones) ja elokuvamusiikkia (Braveheart).

Tapahtumakentällä puolestaan nähtiin päivän hurjimmat yhteenotot ja vuolaimmat hikivirrat, kun siellä oteltiin Medieval Combat Sport Finlandin SM-osakilpailu keskiaikaisessa taistelussa.

Niko Takala

Mikkelin kaupunginhallitus päätti maanantaina hyväksyä suunnitelman, että Ihastjärven koulurakennus siirretään Ristiinaan päiväkotikäyttöön. Esiopetus jatkaa koululla.

Asiasta päätettiin kahden äänestyksen kautta. Ensin Petri Pekonen (kesk.) esitti Pekka Pöyryn (kesk.) ja Kirsi Olkkosen (kesk.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Perusteina oli, että valmistelussa on kuultava Ihastjärven asukkaita sekä pyydettävä lausunto Pitäjän aluejohtokunnalta. Päätöksenteon pohjaksi on laadittava maaseutuvaikutusten arviointi koskien Ihastjärven koulurakennuksen liikunta- ja kokoontumistiloja. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee käsitellä Ihastjärven koulukiinteistön jatkokäyttöä koskeva kuntalaisaloite ennen kuin hankesuunnitelma tulee uudelleen kaupunkiympäristölautakunnan ratkaistavaksi.

Keskustalaiset ehdottivat, että jos Ihastjärven koulun siirto osoittautuu tarkempien selvitysten ja riskienarvioinnin jälkeen mahdottomaksi Ristiinan päiväkodiksi, rakennetaan Ristiinaan uusi päiväkoti ja esiopetus säilyy koulukeskuksella.

Kaupunginhallitus äänesti siitä, jatketaanko asian käsittelyä vai palautetaanko se uuteen valmisteluun. Käsittelyä halusivat jatkaa Jyrki Koivikko (kok.), Armi Salo-Oksa (kok.), Minna Pöntinen (vihr.), Mali Soininen (kok.), Arto Seppälä (sd.) ja Jukka Pöyry (kd.). Asian olisivat palauttaneet valmisteluun Pekka Pöyry, Petri Pekonen, Jarno Strengell (sd.) ja Kirsi Olkkonen. Soile Kuitunen (sd.) oli äänestyksen aikaan poissa.

Kun asian käsittelyä jatkettiin, esitti Strengell, että Ihastjärven koulu siirrettäisiin Ristiinaan ja sitä laajennettaisiin niin, että myös koulun esikoululaiset siirtyisivät tähän tilaan. Seppälä kannatti esitystä.

Perusteina esitykseen oli muun muassa, että tällöin esiopetuksen ruokailu siirtyisi myöhemmäksi, kun koululla esikoululaiset ruokailevat jo 9.45. Tällä muutoksella kaikki päiväkodin yksiköt olisi lähempänä, mikä parantaisi koko henkilöstön toimintaa ja toisi henkilöstömenoihin säästöjä. Nyt eskareita on koululla ja Helmitalossa, joten ratkaisu toisi Strengellin esityksen mukaan säästöjä myös siinä, että välineitä ja tarvikkeita ei tarvitsisi hankkia kahteen paikkaan. Ratkaisu toisi myös koululle muuttavalle kirjastolle lisää tilaa.

Esityksestä äänestettiin ja Strengellin ja Seppälän kanssa samalla kannalla oli Kuitunen. Muut kahdeksan kaupunginhallitusta oli pohjaesityksen kannalla.

Elina Alanne 

Linnaniemen keskiaika järjestetään Ristiinassa lauantaina 19. kesäkuuta.

Keskiaikamarkkinat. Buhurtin, eli historiallisen kamppailulajin SM-kauden avaus. Tyyliin sopivaa musiikkia. Jousiammuntaa. Lapsille keppihevosrata ja talutusratsastusta. Pehmomiekkailua. Ja paljon hyvää ruokaa.

Linnaniemen keskiajan järjestäjä Ville Hokkanen luettelee, mitä kaikkea Ristiinassa tapahtuukaan lauantaina.

– Ja alueella liikkuu noidanmetsästäjä, Hokkanen lisää.

Välivuoden jälkeen Linnaniemen keskiaika järjestetään taas, ja vähän aiempaa isompana. Buhurtissa kilpaillaan Ristiinassa ensimmäistä kertaa. Tapahtuman musiikkiesiintyjistä erityisesti Netta Skog on monen tuntema ja odottama. Hänen lisäkseen lauantaina esiintyvät Isara ja Äimätär.

Koronatilanteen vuoksi tapahtuman järjestäminen oli keväällä pitkään epävarmaa. Hokkanen kertoo, että kyllä hänkin jossain vaiheessa kevättä mietti, että toteutuminen näyttää heikolta.

– Mutta meillä oli siitä hyvä tilanne, että olemme saaneet apurahoja tapahtuman järjestämiseen. Niiden turvin uskalsi jatkaa valmisteluja, koska taloudellinen riski peruuntuessa olisi ollut pieni.

Linnaniemen keskiaikaa järjestää Linnaniemi ry.

Nyt kun tapahtumapäivä lähenee, on Hokkanen tyytyväinen.

– Markkinakauppiaita on tulossa paljon ja siellä on myös uusia. Esimerkiksi seppiä on tulossa ja he pitävät myös työnäytöksiä. Myyjät ovat innoissaan, koska viime vuonna ei järjestetty mitään ja tältä kesältäkin on isoja tapahtumia peruuntunut.

Myös buhurtiin on ilmoittautunut runsaasti kilpailijoita. Kilpailutoiminnasta vastaa Medieval Combat Sport Finland.

– Musiikkitarjonta on tänä vuonna hyvää. Muutenkin olemme panostaneet siihen, että kaikille on katseltavaa ja nähtävää. Tekemistä on myös perheen pienimmille.

Myös Ristiinan kirkko on avoinna tapahtuman aikana.

Koronarajoituksia purettiin tällä viikolla mutta Hokkanen toivoo ihmisten pitävän maalaisjärjen mukana tapahtumassa.

– Muistetaan käsihygienia, pidetään turvavälejä ja maskeja voi käyttää mahdollisuuksien mukaan. Lauantaina on tosin tulossa todella kuuma päivä.

Linnantie suljetaan tapahtuma-alueelta, eli kirkolta Gränna-talolle, lauantaina kello 9.30–17.

– Tapahtuman pysäköinti on venesatamassa. Parkkitilaa on rajatusti, joten toivomme, että paikalliset saapuisivat paikalle jalan tai pyörillä.

Ainoa huoli järjestäjillä on, että talkoolaisia saisi olla lauantaina enemmän erityisesti liikenteenohjauksessa ja järjestyksenvalvojina.

– Lain kirjain täyttyy mutta päivästä tulee pitkä, varsinkin kun on hellettä, Hokkanen miettii.

Talkoolaiseksi voi ilmoittautua osoitteeseen linnaniemenvouti@gmail.com.

Elina Alanne

Linnaniemen keskiaika lauantaina 19.6. kello 10–17 Ristiinassa. Tapahtuma-alue alkaa kirkonmäeltä Brahentieltä. Liput 10 eur (alle 18-vuotiaat ilmaiseksi), lipunmyynti portilla vain käteisellä.

Lue tapahtuman pääesiintyjästä Netta Skogista lisää täältä.

Vaalitulokseen tuli muutoksia Mikkelissä. 

Mikkelin kuntavaalien tulos on vahvistettu keskiviikkona aamupäivällä. Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari Liikanen kertoo, että tarkistuslaskenta toi muutamia muutoksia.

Ristiinalaisittain yllätys on, että perussuomalaisten Sami Nalli nousee valtuustoon ja pudottaa sieltä Ola Muttilaisen. Nalli on LVI-alan yrittäjä, joka asuu Ristiinassa maaseudulla.

SDP:n Marita Hokkasen ja ristiinalaisen Jaana Vartiaisen tilanne ratkaistiin arvalla. Vartiainen hävisi arvonnan, joten hän jäi varavaltuutetun paikalle.

Elina Alanne

Lisää Mikkelin vaalituloksesta täällä ja täällä.

Kuntavaalien tulos ratkesi myöhään sunnuntai-iltana, mutta ristiinalaisittain tuloksessa riittää vielä jännitettävää.

SDP:n viimeisessä valtuustopaikassa ovat kiinni Marita Hokkanen ja ristiinalainen Jaana Vartiainen. He ovat molemmat saaneet 106 ääntä.

Äänten tarkistuslaskenta aloitetaan Mikkelissä maanantaina kello 9 ja se valmistuu iltapäivän aikana, kertoi hieman ennen yhdeksää kaupungintalolta Mikkelin keskusvaalilautakunnan ristiinalainen puheenjohtaja Helena Kauppinen.

Jos Hokkasen ja Vartiaisen äänimäärä on tarkistusten jälkeen edelleen tasan, edessä on arvonta. Se suoritetaan tarvittaessa keskiviikkoaamuna.

SDP menetti valtuustosta kolme paikkaa ja sai sinne 11 edustajaa. Ristiinalainen valtuutettu Petri Tikkanen varmisti jatkopestinsä. Tikkanen sai puolueestaan viidenneksi eniten ääniä, 165 kappaletta.

Ristiinalaisittain eniten ääniä keräsi keskustan Kirsi Olkkonen, 315. Olkkonen oli Ristiinan kirkonkylän äänestysalueen eniten äänestetty. Hän sai Ristiinasta 155 ääntä.

Perussuomalaisten Sami Järvinen sai myös vaaleissa vahvan tuen, 203 ääntä. Myös sekä Olkkonen että Järvinen saivat omasta puolueestaan viidenneksi eniten ääniä.

Keskustasta valtuustoon nousivat myös Suomenniemen Antti Pakarinen, 180, ääntä ja Ristiinan Jaakko Väänänen, 148. Pakarinen sai omalta kylältään vahvan tuen, 134 ääntä ja oli siis Suomenniemen äänestysalueen eniten äänestetty ehdokas.

Perussuomalaisten ääniharava on Kisakaaren tansseistakin tuttu Jaana Strandman, 484 ääntä. Strandman on kymmenen eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa sekä Ristiinan kirkonkylän että Pellosniemen ja Suomenniemen äänestysalueilla.

Pellosniemellä eniten äänestettiin Petri Tikkasta, joka kokosi sieltä 33 ääntä.

Varavaltuutettuina on useita ristiinalaisia. Vertausluvun mukaisessa järjestyksessä lueteltuna perussuomalaisten Sami Nalli kokosi 114 ääntä ja keskustan Anne Hujala 95 ääntä. Aiemmin kaupunginvaltuutettuna toiminut kokoomuksen Paavo Puhakka sai 100 ääntä. Varavaltuutetuksi nousee myös SDP:n Susanna Rusakko Suomenniemeltä 69 äänellä.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Mikko Siitonen ei uusinut pestiään valtuustossa. Hän sai 105 ääntä ja on siis varavaltuutettu. Varavaltuutettuina ovat myös keskustan Janne Strengell, 66 ääntä, sekä SDP:n Juha Hakkarainen, 58 ääntä.

Elina Alanne

Lue lisää Mikkelin kuntavaalituloksesta tästä jutusta.

Keskusta on jatkossakin Mikkelin kaupunginvaltuuston suurin puolue. Se sai 12 valtuutettua Mikkelin kaupunginvaltuustoon, kun kuntavaalien ääntenlaskenta on valmistunut.

Perussuomalaiset on suurin voittaja, koska se kasvatti paikkamääräänsä kahdesta yhdeksään valtuutettuun. 

Keskusta sai äänistä 22,6 prosenttia, kokoomus 21,2 prosenttia, SDP 20,9 prosenttia, perussuomalaiset 16 prosenttia, vihreät 9,5 prosenttia, kristilliset 4,8 prosenttia ja Liike Nyt 3,5 prosenttia.

Keskusta oli pitkään saamassa 13 paikkaa. Aivan ääntenlaskennan viime hetkillä yhdestä paikasta käytiin tiukkaa taistelua kokoomuksen ja perussuomalaisten kesken. Lopulta perussuomalaiset on Mikkelin suurin voittaja ja saa kaupunginvaltuustoon yhdeksän valtuutettua. Puolueella oli aiemmin kaksi valtuutettua.

Sekä SDP:llä että kokoomuksella on jatkossa 11 valtuutettua. Edellisessä kuntavaaleissa SDP sai 14 valtuustopaikkaa.

Kokoomuksella on ollut 11 valtuutettua, joten puolue pitää saman paikkamäärän.

Perussuomalaisia on ollut kaksi. Viime vaaleissa vuonna 2017 he saivat kolme paikkaa, mutta Harri Kivinen siirtyi keskustan ryhmään. Nyt puolue saa siis yhdeksän paikkaa.

Vihreillä on tulevassa valtuustossa viisi valtuutettua, mikä on yksi vähemmän kuin aiemmin.

Kristillisdemokraatteja on ollut kolme. Valtuutettuja on jatkossa kaksi.

Liike Nyt saa ensimmäisen valtuutetun Mikkeliin.

Ristiinalaisista keskustalaisvaltuutetuista kaupunginvaltuustossa työtään jatkavat Kirsi Olkkonen ja Jaakko Väänänen. Heidän lisäkseen keskustasta nousee valtuustoon Suomenniemeltä aluejohtokunnan puheenjohtaja Antti Pakarinen. Puolueen suomenniemeläiset valtuutetut Marja Kauppi ja Outi Kauria jättivät valtuustotyön näissä vaaleissa.

Keskustalaisista eniten ääniä sai Pirjo Siiskonen.

Kokoomuksen ristiinalainen Paavo Puhakka ei päässyt jatkokaudelle kaupunginvaltuustossa. Kokoomuksesta eniten ääniä sai Oskari Valtola.

SDP:n ristiinalainen valtuutettu Petri Tikkanen varmisti jatkopestinsä. Jaana Vartiainen saa jännittää tilannettaan vielä tarkistuslaskennan ajan, koska lopullisen ääntenlaskennan valmistuttua hän ei olisi mukana SDP:n ryhmässä. Vartiaisella on saman verran ääniä, 106, kuin puolueen viimeisen valtuustopaikan vertausluvun perusteella saaneella Marita Hokkasella.

Ristiinalainen SDP:n kaupunginvaltuutettu Ulla Leskinen ei ollut ehdolla enää näissä vaaleissa.

Mikkelin ääniharava on SDP:n Satu Taavitsainen, joka sai 989 ääntä.

Perussuomalaisten ääniharava on Kisakaaren tansseistakin tuttu Jaana Strandman. Hänen lisäkseen myös ristiinalainen Sami Järvinen nousee puolueen kaupunginvaltuutetuksi.

Vihreiden ristiinalainen kaupunginvaltuutettu Mikko Siitonen ei uusinut pestiään valtuustossa. Vihreistä uusina valtuustoon nousevat Jampan eläinhoitolasta tuttu Jarmo Lautamäki ja 20-vuotias Katriina Janhunen. Hän on jatkossa Mikkelin nuorin valtuutettu.

Kristillisdemokraateista valtuustossa jatkavat Liisa Ahonen ja Jukka Pöyry. Pöyry, 81 vuotta, on jatkossa Mikkelin vanhin valtuutettu.

Liike Nyt sai valtuustoon edustajansa Anna Reposen.

Elina Alanne

Juttu päivitetty kello 22.12.  ja kauttaaltaan 23.25. 

Essoten koronalääkärit kiittävät ahkerasta rokottautumisesta ja annettujen ohjeiden hyvästä noudattamisesta.

Ensimmäisen rokotteen on Essoten alueella saanut perjantaina aamupäivällä 72,8 prosenttia yli 16-vuotiaista, lähes 58 600 henkilöä. Toinen rokoteannos on annettu yli 14 800 henkilölle, mikä on noin 18,3 prosenttia rokotettavista.

– Rokotusaikoja on hyvin tarjolla Essoten rokotuspisteissä ja myös ilta-aikoja löytyy. Nyt kannattaa pitää kiirettä, jos ei ole vielä varannut rokotusaikaa. Saamme rokotteita hyvin juhannukseen saakka, mutta sen jälkeen meillä on varma tieto vain siitä, että annokset riittävät toiseen pistokseen, kertoo Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Karanteeniin asetettuja on edelleen noin 70 ja koronan takia eristettyjä kymmenkunta henkilöä. Sekä karanteenit että eristykset ovat pääosin purkautumassa lähipäivinä.

– Perusohjeet pätevät edelleen: käsiä tulee pestä usein ja käyttää käsidesiä, metrin parin turvavälit kannattaa pitää sisätiloissa ja missä se ei onnistu, kannattaa käyttää kasvomaskia, sanoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Koronalääkärit kiittävät alueen väestöä ahkerasta rokottautumisesta ja annettujen ohjeiden hyvästä noudattamisesta.

– Rokotuskattavuuden noustua näin korkealle, emme enää tiedota erikseen yksittäisiä koronatartuntoja. Kerromme julkisuuteen ainoastaan useamman tartunnan ryppäät tai jos tartunnoilla on yleisempää merkitystä, eli jos ne aiheuttavat laajoja karanteeneja, Seppälä kertoo.

Essoten alueella ei ole ilmennyt koronatartuntoja 4.6. jälkeen.

– Muistuttaisin myös, että alueen ikäihmiset on aika kattavasti rokotettu kahteen kertaan. Vierailut heidän luonaan kodeissa, asumisyksiköissä ja vuodeosastoilla ovat sallittuja ja jopa suotavia, Gärdström kannustaa.

Katso rokotustiedot ja varaa rokotusaika täältä.

Ristiinan päiväkodin hankesuunnitelma on lautakuntakäsittelyssä. 

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunnan toivotaan ratkaisevan Ristiinan päiväkodin tilanteen niin, että Ihastjärven koulurakennus siirretään Ristiinaan. Se korvaa päiväkodin päärakennuksen. Esiopetus jatkaisi tässä suunnitelmassa koulukeskuksella. Hankkeen kustannusarvio on noin 2,1–2,3 miljoonaa euroa.

Kaupungin hankesuunnittelutyöryhmä on kartoittanut eri vaihtoehtoja Ristiinan päiväkodin tilaratkaisuihin. Työryhmä löysi neljä eri vaihtoehtoa. Nykyisen päärakennuksen peruskorjaus maksaisi noin 2,3–3,1 miljoonaa euroa. Sekä päiväkodin henkilökunta että lasten vanhemmat kyselyissä toivoivat, että päärakennus korvataan uudisrakennuksella. Rakennuksessa on vuosia selvitetty mahdollisia sisäilmaongelmia. Lue lisää tästä.

Päiväkodin laskennallinen korjausvelka on 420 000 euroa, peruskorjaustarve 820 000 euroa ja perusparannustarve 1,6 miljoonaa euroa. Päiväkodin todellinen peruskorjaustarve on kuitenkin laskennallisten ikävähennysten perusteella tehtävää korkeampi, koska rakenteissa on vaurioita, joiden poistamiseksi joudutaan purkamaan rakenteita laajemmin, kaupunkiympäristölautakunnalle todetaan.

Yksi ratkaisu olisi uudisrakennus, johon mahtuisi myös esiopetus, eli 130 lasta. Tuolloin esiopetus siirtyisi siis koululta samaan kokonaisuuteen. Hinta-arvio on 3,7–4,1 miljoonaa euroa. Jos Ihastjärven koulurakennus siirrettäisiin ja laajennettaisiin myös esikoululaisille, tämä maksaisi 2,7–3,1 miljoonaa euroa.

Nykyisen päärakennuksen korvaava uudisrakennus nykyisissä tiloissa toimiville lapsille maksaisi noin 3–3,3 miljoonaa euroa. Tässä vaihtoehdossa esiopetus jatkaa koulukeskuksella. Kaikissa selvitetyissä vaihtoehdoissa Helmitalon ja Keltaisen tuvan toiminnot säilyvät ennallaan.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan tiistaina 15.6. Hankesuunnitelma on myös lausunnolla kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.6. Kaupunkiympäristölautakunta esittää asiaa kaupunginhallitukselle.

Elina Alanne

Kahvila-ravintola Saimaa alkoi panostaa gluteenittomaan leivontaan, kun koronaepidemia alkoi yli vuosi sitten.

Me on tehty ja mietitty, epäonnistuttu ja naurettu. Kahvila-ravintola Saimaan yrittäjä Virpi Trygg ja Riikka Turkki kuvaavat noin vuoden kestänyttä kehitystyötä. Saimaa, ja siellä erityisesti Turkki, on erikoistunut gluteenittomaan leivontaan.

– Kun korona alkoi 2020, mietimme, että mitäs nyt… Takana oli talvi, joka aina on Ristiinassa hiljaisempaa. Jotain oli keksittävä, ettei ketään tarvitsisi lomauttaa, Trygg kertoo.

Ravintolassa alettiin miettiä kehittämisprojektia, josta saataisiin myös jatkossa apua hiljaisimpiin kausiin. Mieleen tuli gluteenittomat tuotteet, joiden menekki on koko ajan lisääntynyt.

– Niistä moni sanoo, että on vaikea löytää laadukasta gluteenitonta leivonnaista, Turkki toteaa.

– Meidän ajatuksemme oli, että lähdetään tekemään gluteenittomia tuotteita, jotka ovat koostumukseltaan niin sanotusti normaaleja. Useinhan gluteenittomat tuotteet ovat vähän kuivia ja murenevia, Trygg sanoo.

Pääleipuri Turkki otti haasteen vastaan. Testiin lähti eri jauhoseokset ja niiden suhteet.

– Veljeni on keliaakikko, joten aiemmin olin leiponut gluteenittomia kotikäyttöön, Turkki sanoo.

Kaksikko nauraa, että Turkin veli saikin kehittämiskuukausien aikana syödä usein tuotteita, joiden maku oli kohdallaan mutta ulkonäkö vielä ei.

– Hiivataikinoissa on todella tarkkaa se hiivan, sokerin ja lämpötilan suhde. Mutta nyt meillä on gluteeniton sämpylä, josta ei mausta erota, onko se gluteeniton vai ei, Trygg sanoo.

Yksi hankalimmista tuotteista oli lihapiirakka. Turkki naurahtaa, että sen kanssa piti välillä ottaa taukoa ja sitten katsoa asiaa uusin silmin. Yllättävintä gluteenittomassa leivonnassa Turkille lopulta oli, miten helppoa se onkaan, kun juju löytyi.

– Mutta täytyy sanoa, että kyllä tästä aikamoista päänvaivaa on meille ollut, naurahtaa Trygg vierestä.

– Joo, siis kuukausia meni ennen kuin pääsin kunnolla hommaan sisälle, Turkki jatkaa.

Saimaa sai kehittämistyöhönsä ely-keskuksen koronatukea. Trygg kiittää, että ely-keskuksesta sai todella hyvää palvelua ja aina apua, kun sitä tarvitsi.

Saimaassa työskentelee viisi työntekijää, jotka saavat myös kiitokset innostuneisuudestaan ja ideoistaan. Trygg on itse päivätöissä Essotessa ensihoidon esimiehenä.

– Täällä en ole yhtään pomo tai pamppu vaan yksi työporukasta. Minun ajatuksiani ammutaan usein alas, hän nauraa.

Turkki toteaa, että henkilökunnan innostukseen vaikuttaa varmasti se, että töissä saa toteuttaa itseään, eikä asioita sanella.

Seuraavaksi Saimaan gluteenittomat tuotteet on tarkoitus saada muutamiin kauppoihin myyntiin. Ensimmäiseksi kauppatuotteiksi lähtevät makeat leivonnaiset. Koe-erät on jo kaupattu Mikkelin Citymarketissa ja K-Supermarket Pikantissa.

– Olemme ottaneet markkinoinnin kanssa vielä rauhallisesti, koska olemme halunneet, että tuotteet ovat varmasti aina tasalaatuisia, Trygg sanoo.

Gluteenitonta on aina myynnissä myös omassa kahvilassa. Turkki toteaa, että sana on kiirinyt hyvin puskaradiossa. Paras palaute on, että ihmiset tulevat ostamaan tuotteita myös uudelleen.

– Hyvää palautetta olemme saaneet. Kivalta tuntuu, että on onnistunut, Turkki sanoo.

Elina Alanne

Juttu on julkaistu Ristiinalaisen kesälehdessä 27. toukokuuta. Koko lehden voit lukea ilmaiseksi näköislehtenä täällä.

Henkilöauto suistui ojaan Brahentieltä kukkakaupan kohdalta maanantaiaamupäivällä. Auto törmäsi puuhun. Yksin autossa ollut kuljettaja loukkaantui ja ensihoito kuljetti hänet sairaalaan. Pelastuslaitos teki auton virrattomaksi ja tarkasti, ettei se vuotanut.

Silminnäkijä kertoo Ristiinalaiselle, että auto ajoi suurella nopeudella ennen törmäystä. Alueella on 40 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus.

Mikkelin kaupungin liikuntapalvelut järjestää kesällä toimintaa sekä Ristiinassa että Suomenniemellä.

Kesäkuussa tiistaina 15. päivä Torisportin liikkuva lastenmaailma saapuu Ristiinaan. Maksuton leikki- ja liikuntapaikka on urheilukentällä, Opinahjo, kello 10–18.

5.–9. heinäkuuta Ristiinan urheilukentällä järjestetään IIK! Mikä meno -toimintaa lapsille. Ohjelmassa on erilaisia liikuntaleikkejä, -pelejä ja -lajeja. Toiminta on maksutonta ja siihen ilmoittaudutaan tullessa ohjaajalle. Toimintaan voi siis osallistua vaikka yhtenä tai kaikkina päivinä.

Ristiinassa toimintaa on 5–7-vuotiaille kello 9.30–10.15 ja 8–12-vuotiaille kello 10.30–11.30.

Kaupungin rantauimakouluja on heinäkuussa. Rantauimakoulut on tarkoitettu aloittelijoille tai vähäisen uimataidon omaaville vuonna 2015 syntyneille tai sitä vanhemmille lapsille. Uimakoulu on maksullinen. Ilmoittautuminen uimakouluihin aukeaa 9. kesäkuuta kello 17 osoitteessa www.kuntapalvelut.fi /mikkeli.

Ristiinassa uimakoulu on uikkalassa, Brahentie 33, kahdessa ryhmässä. Uimakoulua on 5.–16.7. joko kello 13–14 tai 14.15–15.15.

Suomenniemellä uimakoulu on 12.–16.7. Lusikkaniemen leirikeskuksen rannassa, Karkauksentie 530. Uimakoulu on 10–11.

Elina Alanne

Roosa Laakolle valkolakin haluaminen ei ollut itsestäänselvyys. Lauantaina on vuoro juhlia valmistumista. 

Normaalia hektisempi lukioaika. Näin kuvailee Roosa Laakko, ja varmasti moni muukin tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut ristiinalaisnuori.

– Ensimmäinen vuosi oli vielä normaali. Sitten Ristiinan lukion lakkautusuhka toi paineen, kun halusin olla mukana vetoamassa lukion puolesta, Laakko kertoo.

Tulevana lauantaina valkolakin saava Laakko kertoo, että tuossa vaiheessa hänellä vähän opinnot jäivät sivuun, kun elämässä oli liikaa muutakin henkistä ja fyysistä kuormitusta.

– Voimavarat oli vähissä. Se helpotti toisen vuoden keväällä, kun oli selvää, että lukiota on pakko vaihtaa. Viimeistään tilanne rauhoittui viime syksynä, kun aloitin Mäntyharjussa ja huomasin, että siellä olikin tosi mukavaa.

Laakko kuvaa, että lukion viimeinen vuosi meni helposti ja lepsusti. Lukioajan vaikeammat hetket näkyvät kurssiarvosanoissa. Eniten Laakko piti psykologiasta, maantiedosta ja englannista.

– Niitä myös kirjoitin. Kirjoituksista tuli keskiverto-ceetä ja psykologiasta M. Paremmin se meni kuin mitä odotin, kun oli tosiaan vähän rankempi tuo lukiourakka. Olen ylpeä, että jaksoin kirjoituksiin painaa.

Selvää ei ollut muutenkaan se, että Laakko haluaa nimenomaan ylioppilaaksi. Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen hän laittoi hakemuksen Esedulle opintopaikasta, mutta päätti kuitenkin jatkaa lukiossa.

Tämän kevään valmistuvien opintotaivalta on enemmän ja vähemmän hankaloittanut myös korona. Laakko on iloinen, että Mäntyharjussa pystyttiin pysymään koko kolmas vuosi lähiopetuksessa.

– Se harmittaa, että abiristeily peruuntui. Se oli meillä varattuna alkuperäisen Ristiinan luokan kanssa.

Lauantaina Mäntyharjussa juhlitaan niin, että jokainen ylioppilas saa tuoda maksimissaan neljä vierasta. Mikkelin lukion ylioppilasjuhla pidetään ilman yleisöä ja striimataan läheisille.

– Minulla on ihan perusylioppilasjuhlat mutta rajoitukset on pidetty mielessä. Vieraat on kutsuttu pienissä ryhmissä mutta ihan mukavasti on tuttuja ja sukulaisia tulossa.

Pääsykokeita Laakolla on takana jo kahdet. Hän haki Jyväskylän ja Oulun yliopiston yhteisissä pääsykokeissa lukemaan psykologiaa sekä Kuopion ja Joensuun yhteispääsykokeissa opiskelemaan yhteiskuntatieteitä.

– Kuopion yhteiskuntatieteet olisi ykkösvalintani, kun siellä voi erikoistua sosiaalipsykologiaan. En ole vielä uskaltanut tulevaisuuden suunnitelmia ajatella liian pitkälle, jos en nyt pääsekään opiskelemaan, Laakko kertoo.

Elina Alanne

Katso kaikkien ylioppilaiden nimet tästä.

Taitaja-kisassa palkittu Hugo Pöyry on omalla alallaan metsässä.

Ihan kohtuullisesti olen pärjännyt, vaikka peruskoulussa sanottiin, että ikkunoista ulos tuijottamalla ei elämässä pärjää, naurahtaa Koivakkalassa asuva Hugo Pöyry.

Pöyry valmistui tänä keväänä metsäkoneen kuljettajaksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedusta. Jo viime syksystä saakka hän on tehnyt töitä mäntyharjulaisella Forest Vihavaisella.

– Tein opintoja samalla loppuun. Opettaja kävi näytöt katsomassa työpaikalla, Pöyry kertoo.

Hassuksi Pöyrylle Ristiinassa yläkoulussa sanotun neuvon tekee se, että metsäkoneen kuljettajana hän tuijottelee nimenomaan ikkunoista ulos.

– Tykkään työstä, koska siinä saa olla omassa rauhassa ja tehdä vastuullista hommaa. Aina voi myös olla vähän parempi ja toimia tehokkaammin.

Toukokuussa Pöyry sai pronssia opiskelijoiden Taitaja-SM-finaaleissa. Kysymys siitä, millainen kokemus kilpailu oli, saa nuoren miehen naurahtamaan, että ”no, kokemus”. Pöyry kertoo, että lähti kisaan, kun opettaja kovasti suostutteli.

– Ihan järkeviä ja aiheellisia tehtäviä siellä oli. Ainut hassu oli, että metsäkonetta pyöriteltiin asvalttipihalla. Simulaattorissakaan asioita ei aina hahmota samalla tavalla kuin oikeassa koneessa, Pöyry kertoo.

Pöyry kertoo opiskeluajan sujuneen hyvin. Jo ensimmäisen vuoden kesällä hän sai harjoittelupaikan Mäntyharjusta ja on viihtynyt töissä.

– Itse ajamisen oppii vain ajamalla ja ajamalla. Nyt olen töissä niin pitkään ennen kuin tammikuussa on lähdettävä armeijaan. Sieltä sitten takaisin töihin, Pöyry kertoo.

Elina Alanne

Ristiinalainen ilmestyy viikoilla 22 ja 23 perjantaipäivinä.

Lehti on siis jaossa suunnitellusti perjantaina 4. kesäkuuta ja perjantaina 11. kesäkuuta.

Lehti jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Ristiinassa.

Lehti ilmestyy taas normaalisti torstaina 17. kesäkuuta. Tämän jälkeen juhannuksen alla on taas poikkeusilmestymispäivän vuoro, kun lehti tulee jo keskiviikkona 23. kesäkuuta.

Heinäkuussa on vuorossa kaksi viikkoa ilman Ristiinalaista. Lehti ei siis ilmesty torstaina 1. heinäkuuta, eikä torstaina 8. heinäkuuta.

Essoten alueen koronarokotukset etenevät nopeasti.

Torstaina 3. kesäkuuta avautui ajanvaraus ensimmäiselle pistokselle kaikille 16 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.

– On hieno hetki, että voimme rokottaa nyt kaikkia rokotusten piirissä olevia. Suosittelen, että kannattaa varata aika ja ottaa rokotesuojaa itselleen ja läheisille mahdollisimman pikaisesti. Ennakkotiedot Suomeen tulevien rokotteiden määrästä osoittavat, että heinäkuussa pystymme todennäköisesti rokottamaan ainoastaan kakkosannoksia, Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä vinkkaa tiedotteessa.

Aikoja on varattavissa myös Ristiinan hyvinvointiasemalle. Essote huomauttaa, että 16–17-vuotiaiden muualla kuin Mikkelin rokotuspisteessä pitää välttää ajan varaamista torstaipäiville. Tuolloin käytetään Modernan rokotetta, jonka alaikäraja on 18 vuotta.

Tiistaina tiedotettujen tapausten jälkeen Essoten alueelta ei ole löytynyt uusia koronatapauksia.

– Emme kiristäneet rajoituksia, vaikka ilmaantuvuus kasvoi yli kiihtymisvaiheen kriteereiden. Päätös vaikuttaa osuneen oikeaan. Altistuneita ja karanteeniin asetettuja on vielä paljon, mutta kesän tilanne näyttää nyt paremmalta kuin aikoihin, arvioi Seppälä tiedotteessa.

Essoten alue on epidemian suhteen perustasolla.

Tiistaina Essote tiedotti kahdesta koronatartunnasta. Toisen tartunnan lähde oli ulkomailla ja siihen liittyi ainoastaan muutamia altistumisia. Toiseen tapaukseen liittyi paljon altistumisia Mikkelin Urheilupuiston koululla. Essote testaa kaikki altistuneet.

Katso rokotustiedot ja varaa rokotusaika täältä.

Katso altistumisen paikat täältä.

Varaa aika koronatestiin täältä.

Ristiinan Närhilässä monena kesänä järjestetty Kosmos Festival peruuntuu myös kesältä 2021.

Festivaaliorganisaatio kertoo Facebookissa, että tapahtuma siirtyy monen syyn vuoksi.

– Tärkein syistä on se, että haluamme tuottaa rakkaille Kosmonauteille huippuluokan festivaalikokemuksen ja se ei ole mahdollista tämän hetken tiedoilla tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksista Suomessa, festivaalin sivuilla kirjoitetaan.

Tapahtumaa ei ollut koronan vuoksi myöskään kesällä 2020. Festivaaliin osallistuu aina paljon ulkomaisia artisteja ja kävijöitä.

Tapahtumaan myydään joka kesä 2000 kolmen päivän lippua. Lisäksi festivaalia järjestää noin 500 talkoolaista, esiintyjiä on 400 ja tapahtumaan kutsutaan myös kutsuvieraita muun muassa naapurustosta.

Harri Andersson festaria järjestävästä Elektro Shamans ry:stä kertoi Ristiinalaisessa keväällä 2020, että tuon vuoden tapahtuma oli jo lähes loppuunmyyty ennen kuin peruuttamispäätös jouduttiin tekemään. Festivaalilipun voi edelleen pitää tai sen voi palauttaa festarin Facebook-sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan.

Elina Alanne