Miesten Kolmonen pelataan yksinkertaisena sarjana. 

Palloliitto on linjannut kilpailutoiminnan aloittamisia uudemman kerran. Liiton Itäisen alueen kilpailutoiminta starttaa aikuisten sarjojen osalta näillä näkymin kesäkuussa.

Näin ollen siis esimerkiksi Ristiinan Pallon edustusjoukkueen sekä naisten 8v8-sarjaan osallistuvan joukkueen kauden aloitus siirtyy kesäkuulle. Miesten Kolmonen tullaan pelaamaan viimekesäiseen tapaan yksinkertaisena sarjana, jonka lopuksi pelataan ylä- ja alaloppusarjat.
– Ennusteen toteutuminen on kuitenkin täysin riippuvainen alueellisesta ja paikallisesta tautitilanteesta sekä sen mukaisista viranomaispäätöksistä, Palloliitto muistuttaa viime viikon lopulla julkaisemassaan tiedotteessa.

Vielä toissa viikolla Itäisen alueen osalta eläteltiin toiveita siitä, että Miesten Kolmonen sarja olisi pystytty pelaamaan suunnitelmien mukaisesti kaksinkertaisena sarjana, vain muutamat kauden avauskierrokset siirtämällä. Nyt kuitenkin Palloliitossa on tulkittu valtioneuvoston uusimpia koronarajoitusmääräyksiä siten, että aikuisten osalta ottelutapahtumia ei voida vielä järjestää.
Palloliiton tiedotteen mukaan juniorisarjoja pyritään järjestämään tapauskohtaisesti suunnitelmien mukaan, kuitenkaan nyt vappuviikonloppuna ei pelata vielä minkään sarjan pelejä.

Ristiinan Pallon edustusjoukkueen uusi valmentaja Joona Koivula tuumaa, että toki kaksinkertainen sarja olisi ollut varsinkin pelaajien kannalta mukavampi.
– Mutta tilanne on mikä on, ja kyllähän se sarjan paras sekä taulukon hännille jäävä saadaan selville tälläkin järjestelmällä! hän naurahtaa.

Kauteen valmistautuminen on jäänyt joukkueharjoituksien osalta varsin vähäiseksi. Siinä mielessä nyt tullut ”ylimääräinen” kuukauden harjoittelujakso on jopa tervetullut.
– Harmittaahan tämä siinä mielessä, että meillä lähti homma käyntiin hyvin silloin joulukuussa ja oli heti hyvin ukkoja treeneissä. Sitten homma tyssäsi helmikuussa, eikä treenejä tai harkkapelejä ole saatu alle suunnitellusti.
– Nyt kuitenkin saadaan sellainen parikymmentä tapahtumaa alle ennen kauden alkua. Harjoituspelejä ehditään pelaamaan toki vain kolmesta neljään, mikä on huomattavasti aiottua vähemmän. Toisaalta, homma on kaikille sama, Koivula pyörittelee.

Pelaajaringin osalta valmentaja on tällä hetkellä melko tyytyväinen.
– Vajaa parikymmentä kaveria on treeneissä käynyt. Hyökkäysosastoa pitäisin ihan valmiina. Ehkä vielä hieman auki on tuo meidän topparitilanne ja keskikentän pohjapelaajan tilanne. Näille paikoille meillä ei hirveästi ole vaihtoehtoja. Ja yksi riskitekijä on se, ettei meillä ole kuin yksi maalivahti.
– Nyt on sitten hieman arvoitus, että kuinka pelitilanteessa saamme suunnitelmaamme toteutettua ja uutta pelitapaa sisäänajettua pelaajillemme. Työsarkaa tässä kyllä riittää! Koivula linjaa.
Joukkueen kanssa suurempia tavoitteita ei vielä ole lyöty kiinni.
– Tässä on nyt vähän arvoitus sekä oma että muiden pelillinen tilanne. Mutta kuten aiemminkin jo tuli sanottua, niin minimitavoite on säilyä sarjassa. Ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä, ettemmekö voisi yltää keskikastiin, mikäli kaikki lähtee rullaamaan hyvin.

Seuran puheenjohtaja sekä myös edustuksen joukkueenjohtajana toimiva Arttu Särkkä kiittelee pelaajia siitä, että hankalan kevään jälkeen treeneihin on lähdetty innolla.
– Harjoituksissa on ollut hyvin porukkaa ja kunnon tekemisen meininki. Nyt jännitetään, minkälainen otteluohjelma tulee ja saadaan pelipäivät tietoon. Luotto joukkueeseen on hyvä. Muutamia harmittavia poisjääntejä tuli, mutta toisaalta mielenkiintoisia uusia tulijoita, joita saatetaan vielä saada lisääkin, Särkkä toteaa.

Niko Takala

Koronarokotukset Essoten alueella ovat edenneet nopeasti.

Perjantaina 30.4. puolenpäivän aikaan rokotusaikoja pääsevät varaamaan uutena ryhmänä yli 50-vuotiaat, eli vuonna 1971 ja sitä ennen syntyneet.

Torstaiaamuna ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut yli 38 000 henkilöä ja toisen annoksenkin vajaat 5 000. Alueen yli 16-vuotiasta on nyt rokotettu noin 47 prosenttia.

– Täytyy antaa iso kiitos nopeasta rokotusten etenemisestä myös alueen ihmisille. Varatut ajat käytetään ja ohjeita on noudatettu erinomaisen hyvin. Rokotuspisteillä on asioitu hyvällä mielellä, kehuu pandemiapäällikkö Hans Gärdström tiedotteessa.

Essoten koronalääkärit ohjeistavat viettämään turvallista vappua niin, että sosiaaliset kontaktit pidetään edelleen minimissään, eli vappua tulisi viettää saman tietyn alle 10 hengen porukan kanssa. Muut kuin perheenjäsenet kannattaa tavata ulkoilemalla, vaikka olisi huono piknik-keli. Rokotettuja vanhempia ja isovanhempia voi jo tavata. Heidän kanssaan kannattaa suosia ulkoilua, mikäli kelit sen sallivat.

Maanantain jälkeen Essoten alueelta ei ole löytynyt uusia koronatartuntoja.

– Tilanne on hyvä, mutta testauksessa on vähän liiankin rauhallista. Edelleen kannattaa käydä pienistäkin oireista testeissä. Aivan lähialueilla tartuntoja on edelleen paljon, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Varaa aika koronatestiin täältä.

Katso rokotettavat ryhmät ja varaa rokotusaika täältä.

Lue Essoten alueen rajoitukset täältä.

Viikonlopun aikana löytyi kolme positiivista koronatestien tulosta Essoten alueelta.

Kaksi tapausta huomattiin jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta. Molempien tartuntojen alkuperä on muualla Suomessa.

Yksi uusi tartunta löytyi Pertumaalta. Sen johdosta yksi koululuokka on asetettu karanteeniin. Tartunnan alkuperää ei ole pystytty selvittämään laajoista altistuneiden testauksista huolimatta.

– Testeihin on edelleen syytä hakeutua pientenkin oireiden perusteella. Nyt testaukseen tulemisessa on tapahtunut notkahdus, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Näiden tapausten ja Itä-Savon tartuntoihin liittyen karanteeniin asetettujen määrä on Essoten alueella noussut lähelle sataa.

– Jos oireisena ei käydä testeissä, on vaarassa epidemian nopea kiihtyminen ja tilanteen huonontuminen, Seppälä muistuttaa.

Rokotukset ovat edenneet joutuisasti. Maanantaina Essote aukaisi rokotusaikoja vuonna 1966 ja sitä aiemmin syntyneille. Uutena ikäryhmänä 55–59-vuotiaat pääsevät nyt ensimmäiselle pistokselle.

– Puumala nousi rokotuslistan kärkeen koko maassa. Puumalassa on paljon ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia, jotka ovat käyneet ahkerasti rokotuksissa. Kuntien väliset erot tasaantuvat, kun pääsemme rokottamaan nuorempia ikäluokkia, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Maanantaiaamuna ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut yli 35 500 henkilöä.

– Rokotteita on tullut nyt noin 3 000 – 4 500 pistoksen verran viikoittain. Niistä osa menee kakkosrokotuksiin, kertoo Gärdström.

THL on tarkentanut koronarokotusjärjestystä. Riskiryhmä 2:n ikäraja putoaa aiemmasta 18 vuodesta 16:een vuoteen. Myös uusia sote-henkilöstöryhmiä pääsee rokotukseen.

Katso THL:n tiedote sote-henkilöstön rokotuksista täältä.

Katso rokotettavat ryhmät ja varaa aika täältä.

Rokotuksia pian kaikille vuonna 1966 tai sitä ennen syntyneille.

Torstaina 22. huhtikuuta todettiin Essoten alueella kolme positiivista koronatestien tulosta. Tapaukset ovat kokonaan uusia, eivätkä liity toisiinsa. Yhden tartunnan lähde on ulkomailla.

Kahden tartunnan jäljitys on perjantaina kesken ja toiseen liittyy laajoja altistumisen mahdollisuuksia. Essote päivittää altistumispaikkojen listaa jäljityksen edetessä.

– Tämä on muistutus siitä, että tilanne ei ole vielä ohi. Toivotaan kuitenkin, että näistä ei tule mitään isoja tartuntaketjuja. Vappua kannattaa tänäkin vuonna suunnitella vietettäväksi perhepiirissä, huomauttaa tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essoten alue siirtyi alkuviikosta perustasolle koronaepidemian suhteen. Alueen kunnat ovat lieventäneet rajoituksia ns. koronanyrkin linjausten jälkeen.

Valtioneuvosto purki perustasolle siirtymisen johdosta alueen ravintolarajoituksia. Ravitsemisliikkeet voivat olla nyt auki kello 5–23 ja anniskelu on sallittu kello 9–22.

Ripeästi edenneiden rokotusten ansiosta Essoten alueen ikääntyneiden palvelutalojen rajoituksia on lievennetty.

– Vanhuspuolella henkilökunta ja asukkaat on nyt rokotettu. Aiempaa suuremmat määrät läheisiä ja muita auttajia voi nyt käydä ikäihmisiä tapaamassa. Edelleen täytyy kuitenkin huolellisesti pitää yllä turvallisuustoimenpiteet, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Tällä hetkellä ensimmäisen pistoksen on saanut yli 33 800 henkilöä, mikä on 41,8 prosenttia yli 16-vuotiaista.

– Rokotukset etenevät loistavasti. Halukkuus ottaa rokote on suurta. Avaamme rokotusaikoja maanantaiaamuna 26.4. kaikille vuonna 1966 ja sitä ennen syntyneille eli uutena ryhmänä 55–59-vuotiaille, kertoo Gärdström.

Katso koronavirukselle altistumisen paikat täältä.

Katso Essoten alueen muuttuneet ravintolarajoitukset valtioneuvoston sivulta täältä.

Katso rokotettavat ryhmät ja varaa aika täältä.

Risteilyt alkavat kesällä torilta Saimaalle. 

Kallioniemen Otto Ravantti osti lahtelaisen M/S Ainon, jolla on tarkoitus aloittaa risteilyliikennöinti Ristiinan Kaukaanrannan laiturista Saimaalle ja Astuvansalmen kalliomaalauksille.

– Tämä on aivan valtavan luokan projekti meikäläisen mittaluokassa. Hyppäys isoihin saappaisiin, koska tämä on investointinakin jo niin iso, Ravantti kertoo.

Ravantti toivookin, tai oikeastaan sanoo vaativansa, että koko Ristiina on tukena takana.

– Tämä on kylällekin iso asia. Nimenomaan haluan, että operoimme täältä. Olen ollut juureton koko ikäni mutta Ristiinassa olen kotona.

Neuvottelut Ainosta alkoivat jo lokakuussa. Ravantin lisäksi uudessa laivayhtiössä on mukana yhtiömies, joka ei halua julkisuutta.

– Erinäisten vaiheiden kautta pääsimme kauppoihin. Usein tuli seinä vastaan. Leader-investointitukia on tässä myös taustalla. Ei tämä muuten olisi onnistunut, Ravantti kertoo.

Laivan kauppasummasta on sovittu, että sitä ei kerrota julkisuuteen.

Aino seilasi Lahden Järvimatkailu Oy:n laivana viisikymmentä vuotta Vesijärvellä. Ravantti kertoo, että laivavaihtoehtoja olisi paljon mutta Ainossa on sitä jotain.

– Tähän kauppaan liittyy vähän enemmän kuin vain järkevää bisnesajattelua. Helpommalla laivoja saisi esimerkiksi Ruotsista. Ainoon liittyy kuitenkin paljon historiaa ja se sopii suomalaiseen järvimaisemaan. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla ja seilannut silloin Anttolan ja Mikkelin välillä, Ravantti kertoo.

Teknisesti Aino on hyvässä kunnossa, eli sen tekniikka on rakennettu pitkälti uusiksi 20 vuotta sitten.

Tällä hetkellä laiva on telakalla Heinolassa. Se on täysin käyttökunnossa. Siirto Ristiinaan on valtava operaatio.

– Se, milloin Ainoa päästään siirtämään, on iso kysymysmerkki. Siitä pitää purkaa yksi kerros pois ja sitten rakentaa se uudelleen. Jos sen siirtäisi korkeana, niin kustannukset olisivat tähtitieteelliset. Sähköyhtiöt veloittavat linjojen poistosta paljon, eivätkä kerro summia etukäteen, joten ne voisivat olla kymmeniätuhansia.

Siirtoa varten täytyy tehdä reittisuunnitelmat ja hakea luvat. Ravantti toivoo, että Aino olisi vesillä viimeistään heinäkuussa.

– Kaupungin kanssa on alustavasti sovittu, että pääsemme operoimaan Kaukaanrannan laiturista. Siihen pitää rakentaa vielä ramppia ja muuta. Näissä laituriasioissa on vielä muutenkin ongelmia. Astuvansalmessa on onneton laituri, joka on myös aina täynnä, Ravantti naurahtaa.

M/S Aino on kolmikerroksinen, eli korkeampi kuin useimmat Ristiinan vesillä liikkuvat laivat. Pituudeltaan se vertautuu esimerkiksi Tornatoriin tai Hans Nielseniin.

Elina Alanne

Mikkelin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä linjasi torstaina koronarajoituksista.

Essoten alue siirtyy koronan perustasolle perjantaina, joten monia rajoituksia voidaan löysätä.

Kirjastot avautuvat yleisölle perjantaista alkaen. Kirjastojen tulee huomioida hygienia- ja maskiohjeistukset sekä turvaetäisyydet. Myös nuorisotilat avautuvat 20 henkilön maksimimäärällä. Kaupungin taidemuseossa maksimihenkilömäärä nousee 20 henkilöön.

Lasten, nuorten ja aikuisten harrastustoiminta vapautuu myös perjantaista alkaen sisällä ja ulkona hygienia- ja turvaohjeita noudattaen. Sisätiloissa voi harrastaa maksimissaan 20 henkilön ryhmissä. Pelitapahtumia ja turnauksia voidaan järjestää ilman yleisöä.
Myös ulkoliikunnassa ryhmäkokosuositus on 20 henkilöä. 20 henkilön maksimimäärä tulee erityisesti huomioida pukutiloissa.
Kuntosalit ja muut sisäliikuntatilat avautuvat yleisölle perjantaista alkaen. Naisvuoren uimahallin kuntosali avautuu maanantaina 26. huhtikuuta.

Myös uimahallit avataan maanantaina. Saunatilat eivät kuitenkaan ole käytössä. Puku- ja pesutiloissa tulee noudattaa 20 henkilön maksimimäärärajaa. Asiakkaiden pääsyä pukuhuone-, sauna- ja allastiloihin voidaan tarvittaessa porrastaa ruuhkien välttämiseksi.

Kaupunki ei järjestä omien toimielimiensä fyysisiä kokouksia tämän toimikauden aikana eli kesäkuun 2021 loppuun saakka. Kaupunkien tiloja voidaan luovuttaa ulkopuolisten toimijoiden käyttöön huomioiden 20 henkilön maksimihenkilömäärä, maskisuositus, hygieniaohjeistukset sekä turvavälit. Kaupunki voi järjestää alle 20 henkilön tapahtumia maskisuositus, hygieniaohjeistukset ja turvavälit huomioiden.

Torilla ja kirkkopuistossa ei sallita yleisötapahtumia. Normaali toritoiminta on mahdollista.
Kaupunki ei kannusta yksityistilaisuuksien järjestämiseen, Jos yksityistilaisuuksia kuitenkin järjestetään, tulee niissä noudattaa tarkasti hygieniaohjeistuksia.

Mikkelin kaupunki suosittelee edelleen kaikkien yli 12-vuotiaiden käyttävän kirurgista kasvomaskia kaikissa kohtaamisissa kodin ulkopuolella sekä joukkoliikenteessä. Maskien lisäksi kaupunki muistuttaa käyttämään kahden metrin turvavälejä ja huolehtimaan käsihygieniasta.

Kaupungin työntekijöiden tulee käyttää kasvomaskeja kaikissa niissä työtehtävissä, joissa samassa tilassa on enemmän kuin yksi henkilö. Tämä koskee myös koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Maskia tulee käyttää työyksiköissä, vaikka olisi saanut koronarokotteen.

Katso kaikki Mikkelin rajoitukset täältä.

Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravintoloiden toimintaa.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella rajoitukset lievenevät perustason rajoituksiin. Samalle tasolle rajoitukset muuttuvat myös Keski-Suomessa. Asetuksen muutos tulee voimaan 23. huhtikuuta kello 00.

Jatkossa Mikkelissä anniskelu päättyy kello 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille kello 05–23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 prosenttia asiakaspaikoista.

Lisäksi asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.

Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.

Rajoituksia arvioidaan viikoittain. Perustason alueilla on ollut kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla. Nyt aiemmin kaksitasoisiin rajoituksiin lisättiin myös uusi kolmas välitaso. Tällä tasolla ovat nyt Satakunta, Kanta-Häme ja Pohjanmaa. Välitasolle lisättiin ravintoloiden aukioloaikaa.

Elina Alanne 

Muokattu 16.15 jutun kuvatekstiä selkeämmäksi. 

Tänä kesänä Heimarissa on uusi hiekkaranta ja hotellihuoneet. Maisemahuvilat ovat valmistelussa. 

Hotelli Heimarin pihalla tulijaa tervehtii jätelavallinen wc-pönttöjä. Rannasta kuuluu kaivurin möyrinää. Sisälle kurkkijan säikäyttää yksinäinen mallinukke. Yläkerrasta kuuluu remontoinnin ääniä.

Kaikesta näkee, että alueella tapahtuu nyt toden teolla.

– Alakerran wc-tilojen remontti jatkuu vielä kolme viikkoa. Hotellihuoneet uusitaan täysin. Tavoite on, että juhannuksena ne ovat valmiina, selventää työmaan keskellä St Michel Resort Oy toimitusjohtaja Harri Sjögrén.

Heimarin hotellikiinteistö ja 47 hehtaaria alueen maata vaihtoivat omistajaa helmikuussa. Posti- ja logistiikka-alan Union PAU oli jo tovin etsinyt uutta ostajaa ja St Michel Resort Oy päätti tarttua tilaisuuteen.

Sjögrén on uuden yrityksen ainoa henkilöosakas. Pääomistaja on Fixcel Group Oy, joka rakentaa omalla teräskennotekniikallaan sisäilmaltaan turvallisia rakennuksia. Se on tehnyt esimerkiksi koulu- ja päiväkotikiinteistöjä.

– Heidän tekniikkaansa on tarkoitus käyttää täälläkin maisemahuviloissa. Kaavaprosessi niiden rakentamiseksi on jo aloitettu.

Ristiinassakin asunut Sjögrén päätyi mukaan Heimarin omistajaksi, koska häntä pyydettiin.

– Sijoittajissa, eli esimerkiksi Fixcelin hallituksessa, on ystäviäni. Olen ainoa täältä Mikkelistä, muut asuvat Etelä-Suomessa, Otavassa nykyisin asuva Sjögrén kertoo.

Tulevasta kesästä odotetaan kaikkien aikojen kotimaan matkailun kesää.

– Siitä tämäkin hanke on saanut buustia. Kiire on mutta tähtäämme kesään.

Isoa osaa kesään valmistautumisessa tekevät rannassa möyrivät kaivurit. Noin 500 metrin matkalle tehdään kaikille avoin hiekkaranta.

– Nyt on otettu risukkoa ja pöpelikköä pois sekä viistetty rantaa. Tähän päälle tulevat kankaat ja sitten hiekkaa, Sjögrén viittelöi rannan suuntaan.

Aiemmin tiistaina hän on valinnut rannan hiekan kolmesta eri vaihtoehdosta ja naurahtaa, että ei olisi uskonut sellaisiakin valintoja joskus tekevänsä. Sjögrénin päivätyö on Officepro Finlandilla. Hän toteaa, että Heimarin eteenpäin avittamisessa häntä innostaa monikin asia.

– Olen aina tykännyt rakentaa ja luoda uutta. Olen visuaalinen ja tykkään asioista, missä näkyy käden jälki. Ja täällä se nyt näkyy ihan eri mittakaavassa.

Tärkeää Sjögrénille on myös alueen kehittäminen ja tuoda ihmisille elämyksiä. Ajatuksena on, että Heimari kehittyy erityisesti luontomatkailun suuntaan.

– Kaikille osakkaille on tärkeää ekologisuus. En näe täällä moottorikelkkasafareita vaan ennemmin talvellakin ylläpidettävän maastopyöräilyreitin.

Suunnitelmia toimitusjohtajalla ja muilla osakkailla on paljon Heimarin suhteen. Rahoitus alkuvaiheeseen on selvä mutta moni käytännön asia vielä ratkaisuja ja tekijöitä vailla.

– Esimerkiksi maalareiden suhteen olimme auttamattomasti myöhässä. Kaikilla, joita olen kysynyt, on tilauskirjat kesäksi täynnä. Mutta kyllä ne jostain löytyy! Myös paikalliset ruoantuottajat voivat olla tulevaisuutta varten yhteydessä, Sjögrén vinkkaa.

Heimarin ravintolatoimintaa pyörittää omistajavaihdoksessa siirtyneellä sopimuksella ainakin tämän vuoden Jaana Oravan Ripesti Oy.

– Neuvottelemme vielä Jaanan kanssa, miten jatketaan. Myös hotellinjohtaja on haussa.

Elina Alanne

Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark (UGG) -statuksen. Asiasta tiedotetaan tänään torstaina iltapäivällä Pariisissa.

Saimaa Geopark ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Riihelä on riemuissaan pitkän työrupeaman tuloksesta.

– Unesco -status on alueelle ja sen toimijoille erittäin merkittävä kansainvälinen tunnustus. Geopark täyttää kovat kansainväliset kriteerit. Olemme nyt tasavertaisia muiden maailman merkittävien luontomatkailukohteiden rinnalla. Statusprosessi on ollut haastava ja pitkä. Kunnat ja matkailualan yrittäjät ovat kantaneet kortensa kekoon kiitettävästi. Lämpimät kiitokset yhteistyöstä kaikille organisaatioille ja yrityksille, iloitsee Riihelä tiedotteessa.

– Status saadaan vielä hetkellä, jolloin luontomatkailu ja eräily elää yhteiskunnassa kultakauttaan. Tunnettavuus ja Unesco-status tuo jo täksi kesäksi Geopark-kohteisiin runsaasti uusia kävijöitä.

Työ Saimaa Geoparkin kehittämiseksi jatkuu. Alueella kehitetään kansainvälistä luontomatkailun ja ympäristökasvatusta yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Nyt jo lähes 80 yrityspartneria tuottaa palveluita ja tuotteita matkailijoille sekä myös paikallisille asukkaille.

Partnereiden ja palveluiden löydettävyyttä on parannettu kansainvälisen luontomatkailuportaali Outdoor Activen avulla. Luontomatkailuportaalissa on esillä alueen retkeilyreitit ja –kohteet, Saimaa Geoparkin geo-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä alueen yrittäjien tuotteet ja palvelut.

– Vuonna 2020 kaikki meidän tiedot ovat nousseet esille yli 2,6 miljoonaa kertaa internet-kanavissa ja hakutuloksissa. Hakuihin ei lasketa Google-hakukoneen käyttöä. Ja tänä vuonna olemme vielä hurjemmassa vauhdissa, sillä luku on jo yli 1,1 miljoonaa, kertoo Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen tiedotteessa.

Status ei muuta maankäytöllisesti tai suojelun näkökulmasta olemassa olevaa tilannetta. Rajoituksia tai uusia suojeluohjelmia ei tule, eikä maankäyttöä rajoiteta. Natura 2000-alueet olivat osaltaan tärkeässä asemassa, että status alueelle saatiin. Merkittävä asiakirja on ollut myös Järvi-Suomen peruskirja, joka allekirjoitettiin Mikkelissä kesällä 2019 yli neljänkymmenen kunnan, maakuntaliiton ja valtion aluehallinnon toimesta.

– Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa puhtaasta ja ainutlaatuisesta järviluonnostamme. Järvi-Suomen Peruskirjassa lupasimme jättää seuraavalle sukupolvelle Saimaan hieman paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Tämä tapahtuu koulutuksella, tutkimuksella, teknologisella ja elinvoimaisuuden kehittämisellä, kertoo tiedotteessa Riihelä.

Unesco Global Geopark –status myönnetään aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seuraava arviointi on vuonna 2025. Saimaa Geopark tähyää jo nyt toiminnoissaan saadun statuksen jatkuvuuteen. Tavoitteena on, että neljän vuoden päästä Saimaa UNESCO Global Geopark tunnistetaan kansainvälisesti, kansallisesti ja erityisesti paikallisesti.

– Periaatteena on, että paikalliset ihmiset ottavat Saimaa Geoparkin toiminnan omakseen. He tietävät elävänsä ainutlaatuisen geologisen kohteen osana ja osaavat kertoa myös vieraille, mikä Saimaa Geopark on, sanoo tiedotteessa Rautanen.

Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoitukset lievenevät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Essoten alueella  kokoontumisrajoitus on jatkossa 20 henkilöä. Määräys on voimassa tämän viikon perjantaista alkaen ja jatkuu 22. toukokuuta asti.

Itä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa kuuden henkilön kokoontumisrajoitusta Itä-Savossa. Muualla Itä-Suomessa rajoitus on 20 henkilöä.

Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien kuntien alueilla yli kahdenkymmenen henkilön yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on kielletty sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa. Mainituissa tiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 20 henkilöä, jos turvallisuus niissä voidaan varmistaa.

Turvallisuus pitää varmistaa noudattamalla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita.

Aluehallintovirasto toteaa, että epidemia on tällä hetkellä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien alueilla perustasolla. Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien alueilla epidemia on kiihtymisvaiheessa.

Etelä-Savon epidemia on kuitenkin viimeisen kahden viikon aikana aiemmasta helpottamassa, ilmaantuvuus yhä pienenemässä ja alue on lähestymässä perusvaihetta.

Ravintolat ja kahvilat saavat taas myydä muutakin kuin noutoruokaa.

Kuusi viikkoa kestänyt ravintolasulku päättyi maanantaina. Asiakaspaikkoja ja aukioloaikoja on kuitenkin rajoitettu.

Ravintoloiden toimintaa säädellään tällä hetkellä valtioneuvoston asetuksella.

Etelä-Savossa ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa saa olla käytössä kolmasosa asiakaspaikoista. Alkoholia saa anniskella kello 7–17 ja sallittu aukioloaika on kello 05–18.

Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Anniskelu on sallittu kello 7–17 ja sallittu aukioloaika ravintola-asiakkaille on kello 05–19.

Asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.

Valtioneuvoston sivuille lisättiin maanantaina tarkennuksia terassien toimintaan. Sivustolla todetaan, että ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.

Rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.

Aukioloaikarajoitukset eivät koske polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Etelä-Savon niin sanottu koronanyrkki linjaa tiistaina, voiko alue siirtyä takaisin koronan perustasolle. Perustasolla ravintoloiden rajoitukset ovat lievempiä. Alueiden rajoituksia muutetaan epidemiatilannetta vastaavaksi viikoittain muuttamalla valtioneuvoston asetusta, eli ravintolarajoitukset eivät ole Essoten päätettävissä.

Valtioneuvoston sivulla todetaan, että kokonaisuudessaan rajoituskokonaisuutta tarkastellaan valtakunnallisen epidemiatilanteen pohjalta ensimmäisen kerran kaksi viikkoa rajoitusten alkamisen jälkeen erityisesti terassien, ruokaravintoloiden ja kiihtymisvaiheen alueiden rajoitusten osalta. Rajoitusten lieventämisen edellytys on epidemian suotuisan kehityksen jatkuminen.

Elina Alanne

Koronatilanne jatkuu rauhallisena. Rokotteita nyt myös 60-vuotiaille. 

Viikonloppu toi ainoastaan yhden positiivisen koronatestien tuloksen Essoten alueelle. Se löytyi jo aiemmin karanteeniin asetettujen lähipiiristä.

– Tilanne näyttää hyvältä. Jos muutoksia ei ilmene, niin huomenna tiistaina alueellinen koordinaatioryhmä alkaa purkaa joitain rajoituksia, arvioi Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä maanantain tiedotteessa.

Viime perjantaina Essoten tiedotteessa Seppälä totesi, että jos tilanne jatkuu rauhallisena, alueella voidaan siirtyä koronan perustasolle. Tuolloin harkittavaksi tulee muun muassa aikuisten harrastustoiminnan rajoitusten löysentäminen ja julkisten tilojen rajoitusten höllentäminen.

Seppälä totesi perjantaina, että viikon sisällä löytyi 22 tartuntaa mutta niistä melkein kaikki löytyi jo karanteeniin asetettujen joukosta.

Maanantaina ravintolat saivat taas avata ovensa tietyillä rajoituksilla. Yleisötapahtumien rajoituksista on aluehallintovirasto tekemässä päätöstä todennäköisesti 22.4.

Rokotukset ovat Essoten alueella edenneet ripeää tahtia. Maanantaina aamupäivällä ensimmäisen pistoksen oli saanut runsaat 30 600 henkilöä, mikä on vajaa 38 prosenttia yli 16-vuotaista.

– Rokotteita on ilmoitettu tulevan sen verran paljon, että voimme avata rokotusaikoja kaikille 60 vuotta täyttäneille ja tietysti sitä vanhemmille. Nyt siis rokotteen saavat myös terveet yli kuusikymppiset. Uudelle ikäryhmälle rokotusajat ovat varattavissa 20.4. alkaen, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Katso rokotettavat ryhmät ja varaa aika täältä.

Yhdeksän kuntalaista valitti kanava-alueen muuttamisesta matkailupalvelujen alueeksi.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt Yövesi-Louhivesi rantaosayleiskaavan muutoksesta tehdyn valituksen. Valituksessa oli kyse Varkaantaipaleen suulla olevasta Someen tilan alueen kaavasta. Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti pitkän valmistelun jälkeen kaavamuutoksesta viime vuoden toukokuussa.

Muutoksessa kanavan suulla oleva entinen Suomen valtion ja liikenneviraston kanavan huoltotukikohdan alue muutetaan vesiliikennealueesta matkailupalvelujen alueeksi.

Alueella on entinen kanavan huoltorakennus ja uusi monitoimihalli. Ristiina Group Invest Oy (RGI) suunnittelee alueelle kesäravintolatoimintaa ja muuta toimintaa.

Kaavamuutoksesta valitti yhdeksän kuntalaista. He vaativat päätöksen kumoamista. Heidän perusteinaan oli, että asian kuulemiset ovat olleet vaillinaisia eikä muistutuksia ole käsitelty riittävän laajasti, eikä niitä ole otettu huomioon.

Valittajat huomauttivat, että kaavamuutoksen myötä lisääntyvä vesiliikenne kasvattaa vesiliikenneriskejä, lisää aaltoja ja pakokaasuja sekä huonontaa veden laatua. He huomauttivat myös, että alueen viereisen kiinteistön yksityisyys häviää täysin laiturin läheisyyden sekä kiinteistöjen rajan suuntaisesti tapahtuvan lisääntyvän autoliikenteen takia.

He totesivat valituksessaan myös, että kannattava yritystoiminta lisää henkilö- ja liikennemääriä, mikä aiheuttaa yleistä rauhattomuutta. Valittajat toteavat naapurikiinteistön arvon alenevan kaavamuutoksen takia.

Ratkaisussaan hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain säännöksissä ei edellytetä, että kaikkia osallisia kuultaisiin henkilökohtaisesti. Oikeus toteaa, että valmistelu- ja ehdotusvaiheessa osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun sekä lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta asettamalla kaavaluonnos ja kaavaehdotus nähtäville. Muistutuksiin on annettu riittävänä pidettävät vastaukset.

Kunnan ei tarvitse muuttaa kaavan sisältöä osallisen mielipiteessä esitetyn mukaiseksi vaan sillä on itsehallintonsa nojalla laaja harkintavalta kaavan sisällön suhteen.

Hallinto-oikeus toteaa myös, että arviot yleiskaavamuutoksen vaikutuksista ovat riittäviä. Kaavassa on otettu riittävästi huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveellisen elinympäristöön sekä liikenteen järjestämiseen. Oikeus toteaa, että vesi- ja autoliikenne lisääntyy jonkin verran erilaisten tapahtumien aikana, mutta niiden vaikutus aikaisempaan toimintaan verrattuna ei ole merkittävä.

Yleisesti oikeus katsoo, että kaavasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, koska alueen aikaisempi maa- ja vesiliikenne kanavan ja vesistöjen huoltotukikohtana on ollut likimain samansuuruista kuin kaavamuutoksen jälkeen tuleva liikenne ja toiminta. Myös venelaituri on ollut nykyisessä paikassa jo pitkän ajan. Someen tilalla ei ole polttoainejakelua eikä sitä ole suunnitteilla.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Elina Alanne

Mira Tukiainen tykästyi lehmiin jo lapsena. Lomittajana häntä toisinaan huolestuttaa tilallisten jaksaminen.

Vasikat kurottavat päitään kohti lomittaja Mira Tukiaista, joka rapsuttaa niitä tottunein ottein. Ilkka ja Suvi-Mari Suutarin Pientalon tilalla Ristiinan Hangastenmaalla huomaa, että eläimet ovat tottuneet siihen, että niitä hoidetaan hyvin ja lempeästi.

Kaakkois-Suomen lomituspalveluissa työskentelevä Tukiainen sai viime viikolla kunniamaininnan Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Loistolomittaja-kampanjassa. Eri puolilta Suomea palkittiin kolme työnsä hyvin hoitavaa lomittajaa ja heidän lisäkseen Tukiainen sai kunniamaininnan.

Tukiaista oli ehdottanut useampikin henkilö. Perusteluissa oli muun muassa, että hän hoitaa eläimiä kuin ne olisivat hänen omiansa.

– Mira on todellakin palkintonsa ansainnut. Hän on tunnollinen, ammattitaitoinen ja rauhallinen. En ole ikinä nähnyt Miraa huonolla tuulella töissä, Ilkka Suutari toteaa.

Itsekin aikoinaan lomittajan töitä tehnyt Suutari pohtii, että on valtavan tärkeää, että yrittäjien apuna on Tukiaisen kaltaisia lomittajia, joiden käsiin uskaltaa jättää toiminnan.

– Luotettavan lomittajan tullessa hommiin on turvallista lähteä lomalle. Näissä töissä asioita sattuu yrittäjällekin, niin on hirmu tärkeää, että lomittaja osaa asioita – ja jos hän ei osaa itse, niin hän osaa hakea apua.

Suutari pohtii, että toivottavasti maatalousyrittäjät osaavat ottaa oppia myös lomittajilta.

– Yrittäjät voivat oppia Miran kaltaisilta tekijöiltä, jotka tekevät töitä useammalla tilalla. Sitä niin helposti sokaistuu omaan tekemiseensä. Lomittajalta voi oppia uusia tuulia ja esimerkiksi helpompia työtapoja.

Tukiainen, 27, asuu Hurissalossa ja lomittaa tiloja Mikkelin ja Puumalan alueella. Hän kertoo, että hakeutuminen maatalousalalle heti peruskoulun jälkeen oli hänelle itsestään selvää.

– Enolla oli lypsykarjatila, joten alavalintaa ei tarvinnut sen enemmän miettiä, kun aina olin navetassa. Tykkään työskennellä eläinten kanssa. Ne ovat se juttu. Lehmät on symppiseläimiä, Tukiainen kertoo.

Tukiaisen lomitettavana on kymmeniä tiloja. Osassa hän käy harvemmin, osassa säännöllisesti.

– On kiva, kun paikat vaihtelevat mutta myös se, että tekee tutuille tiloille töitä. Uudessa paikassa aina se ensimmäinen päivä on jännittävin, hän miettii.

Myös Tukiainen toteaa oppivansa uusia asioita eri tiloilta.

– Työt on samat mutta tavat voi olla erilaisia. Lopputulos on kuitenkin sama, mihin pyritään, eli siihen, että maito lähtee kohti meijeriä.

Lomittajan työssä saa ottaa haltuun monta asiaa. Eläinten lisäksi pakettiin kuuluvat erilaiset koneet ja aina myös maatalousyrittäjät, joiden tilalla lomittaja työskentelee.

– Tässä saa välillä olla kätilönä, eläinlääkärinä tai parisuhdeneuvojana, Tukiainen kuvaa.

Tukiainen on työskennellyt Mikkelin kaupungilla kahdeksan vuotta. Hän kertoo, että esimerkiksi poikimiset ovat aina jännittäviä.

– Se on työn jännittävin puoli, että meneekö poikiminen hyvin. Eläinten kanssa saa aina kokea uusia juttuja, hän sanoo.

Maatalousyrittäjien tilanne huolestuttaa lomittajaa välillä.

– Tilallisten jaksamista välillä mietin, kun he ovat 24/7 kiinni tilassaan. Maidosta saisi myös maksaa tuottajille enemmän.

Suvi-Mari Suutari lisää, että saisi se olla lomittajankin palkka vastuullisesta työstä parempi.

Tilojen määrä Mikkelinkin seudulla vähenee koko ajan. Lomittajan työhön se vaikuttaa niin, että kaksiosaisesta työpäivästä saattaa jatkossa kulua yhä enemmän työmatkoihin, kun etäisyydet kasvavat.

– Ajattelen, että olisi järkevää, että yrittäjät ostaisivat lisätunteja lomittajalle siihen, niin saataisiin täysiä työpäiviä, Ilkka Suutari miettii tulevaisuutta.

Erilaiset koneet ja automatiikka ovat keventäneet maataloustöitä mutta navetassa saa kuitenkin edelleen ottaa useita askelia.

– Teen paljon mieluummin ruumiillista työtä kuin istun kahdeksan tuntia päivässä toimistossa, Tukiainen kertoo hymyillen.

Työssä saa jaksamaan se, että Tukiainen pitää itsensä kunnossa harrastamalla. Talvella aika kuluu hiihtäen tai retkiluistellen, kesällä pyöräillen tai meloen ja syksyllä metsästämällä.

Tuleville työvuosille hänellä on yksi toive.

– Että olisi niitä maitotiloja, missä käydä töissä. Ettei kaikki vain lopeta.

Elina Alanne

Mikkelissä tartunnanjäljitys ruuhkaantui uusien koronatapausten takia. 

Torstaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen Essoten alueelta on löytynyt kuusi positiivista koronatestien tulosta. Kahteen tartuntaketjuun kuuluvat henkilöt ovat saaneet taudin Mikkelistä ja yksi tartunnoista on saatu ulkomailta.

Torstaina tiedotettiin 12 positiivisesta koronatestien tuloksesta. Tartunnoista 11 löytyi Mikkelistä ja yksi Pieksämäeltä. Noin puolet näistä tapauksista huomattiin jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta. Puolet tartunnoista liittyy uuteen tartuntaketjuun Mikkelissä.

Tartuntaketjujen selvitys on edelleen käynnissä. Tartunnanjäljitys on kuormittunut ja osa altistuneista on edelleen tavoittamatta, Essote tiedotti perjantaina aamupäivällä. Essote ottaa heihin yhteyttä perjantain aikana.

Tartuntojen johdosta altistuneita on Kalevankankaan koulussa, Rantakylän koulussa ja Päämajakoulussa.

– Tartunnan saaneista osa on nuoria ja heillä on hyvin vähän oireita. Nyt on erityisen tärkeää, että jos karanteenin lopuksi ohjataan testeihin, niin siellä pitää myös käydä, tähdentää tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Rokotukset ovat edenneet vauhdilla ja rokotukset jatkuvat Essoten alueella myös viikonloppuna tällä viikolla saadun isomman rokotemäärän ansioista. Liki 30 prosenttia yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen rokotteen.

– Ensi viikon puolivälissä avaamme rokotusaikoja yli 16-vuotiaille THL:n riskiryhmään 2 kuuluville henkilöille. Meillä ei ole vielä tarkkaa lopullista tietoa rokotteiden määrästä ensi viikolle.  Nykyisin rokotamme 4000–6000 pistoksen viikkovauhtia, joista osa on kakkosrokotuksia, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Torstaina avattiin kaikkiin rokotuspisteisiin aikoja kaikille yli 65-vuotiaille. Tarjolla on tässä vaiheessa AstraZenecan rokote.

Myös yli 70-vuotiaiden ajanvaraus on yhä auki. Lisäksi yli 16-vuotiaat THL:n riskiryhmään 1 kuuluvat voivat varata aikoja.

Lue lisää riskiryhmistä täältä.

Katso altistumisen paikat täältä.

Katso rokotustiedot ja varaa aika täältä.

Kaupungin liikuntapalvelut aloittaa perhevuorot Viihdeuimala Rantakeitaassa sekä jäähallissa.

Viihdeuimala Rantakeitaassa perhevuoroja kokeillaan 12.–23. huhtikuuta. Perhevuoro on tarkoitettu samassa taloudessa asuville, eli uimaan voi tulla yksin, kaksin tai perheen kanssa. Maksimiosallistujamäärä on kuitenkin rajoitettu kuuteen samassa taloudessa asuvaan henkilöön. Koko perhekunta käyttää yhteisiä puku- ja pesutiloja.

Uintiaikoja on varattavissa arki-iltaisin kello 16–18 sekä satunnaisesti aamuisin ja iltapäivisin. Koska uintiaikoja on rajallisesti, voi yksi perhekunta varata vain yhden uintiajan, jotta mahdollisuus uimiseen tarjotaan mahdollisimman monelle.

Aikaa uimahallissa on käytettävissä 1,5 tuntia, josta uima-aikaa on 45 minuuttia. Saunat eivät ole käytössä. Asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi, kaupunki suosittelee maskin käyttöä halliin tullessa ja sieltä poistuttaessa.

Vuorojen varaaminen alkaa lauantaina 10.4. kello 12 osoitteessa: https://www.kuntapalvelut.fi/mikkeli/. Uintivuoron hinta on osallistujamäärästä riippumatta 30 euroa ja se maksetaan varauksen yhteydessä.

Jäähallivuoroja vuorataan myös samassa taloudessa asuville. Vuokraustiedustelut onnistuvat vastaavan liikuntapaikkahoitaja Veijo Oravan kautta, puh. 044 794 5080.

Omakotitaloille hulevesimaksu on kiinteä, muilla se perustuu tontin pinta-alaan.

Mikkelin kaupunki aloittaa huhtikuussa hulevesimaksujen laskuttamisen. Ensimmäisenä laskun saavat huhtikuussa teollisuus- ja liikekiinteistöt. Kesällä laskutetaan rivi- ja kerrostaloja sekä osa omakotitaloista. Loput omakotiasujat saavat laskun syksyllä.

Maksu perustuu lakimuutoksiin ja kaupungin luottamushenkilöiden päätöksiin. Lasku koskee kaikkia asemakaava-alueella sijaitsevia kiinteistöjä. Sitä kerätään Ristiinan ja Pellosniemen taajamissa. Suomenniemi on maksun ulkopuolella, koska siellä ei ole kaupungin katuja.

Maksu koskee kaikkia kiinteistöjä riippumatta siitä, johdetaanko hulevedet, eli sadevedet, suoraan vesistöön, maaperään imeyttämällä, ojaan tai hulevesiviemäriin. Esimerkiksi Ristiinassa ei ole erillisiä hulevesien viivytysaltaita vaan vedet valuvat ojia pitkin Saimaaseen.

Vs. kaupungininsinööri Pekka Kammonen toteaa, että Ristiinassa hulevesiverkostoa, eli kaivoja ja putkia, on rakennettu uusimpien viemäri- ja katuremonttien yhteydessä. Aiemmin Mikkelin Vesilaitos on kustantanut nämä remontit mutta jatkossa se ei lakimuutoksen vuoksi ole mahdollista vaan kaupunki maksaa hulevesiosuuden saneerauksista.

Hulevesimaksun ei pitäisi lisätä kiinteistönomistajien maksuja kokonaisuudessaan. Mikkelin Vesilaitos pidättäytyi tältä vuodelta jätevesimaksujen korotukselta.

Hulevesimaksu lasketaan niin, että kiinteistön, eli tontin, pinta-ala kerrotaan 0,08 eurolla. Kattohinta on 1600 euroa, joka saavutetaan 20 000 neliömetrin tontilla.

Omakotitaloille laskun summa on kiinteä 30 euroa. Rivitaloille ja kerrostaloille laskentakaava on sama pinta-alaperusteinen kuin teollisuus- ja liikekiinteistöillä. Ne voivat hakea maksun kohtuullistamista, jos maksu on enemmän kuin 30 euroa per asuinhuoneisto.

– Jos on isolla tontilla oleva pienrivitalo, niin maksu voi mennä asuntokohtaisesti isoksi, selventää kohtuullistamista yhdyskuntatekniikan valvoja Aleksi Valkonen.

Kiinteistölle, eli tontille, tulee yksi lasku riippumatta siitä, onko kiinteistöllä miten monta rakennusta. Jos esimerkiksi omakotitalo ja autotalli sijaitsevat eri kiinteistöillä, niin laskuja tulee kaksi.

Maksu peritään vain kiinteistöiltä, joissa on rakennus. Jos rakennus on rakenteilla, niin kiinteistö siirtyy laskutuksen piiriin, kun rakennukselle on tehty käyttöönottotarkastus.

Hulevesimaksua voidaan kohtuullistaa, jos kiinteistölle on rakennettu rakennusviranomaisen hyväksymä ja dokumentoitu hulevesien imeytysjärjestelmä. Maksusta ei saa vapautusta kokonaan.

Kammonen ja Valkonen toteavat, että käytännössä imeytysjärjestelmiä on Mikkelissä nykyään vain uusimmilla teollisuusalueilla.

Maksun kohtuullistamista haetaan kaupungin verkkosivuilla olevan muistutuslomakkeen kautta. Lisäksi muistutuslomakkeen voi täyttää kaupungin asiointipisteessä.

– Koska maksu on uusi, asioita joudutaan varmasti vielä tapauskohtaisesti miettimään. Mallia on haettu useista Suomen kunnista mutta vuoden kahden päästä olemme viisaampia siitä, onko järjestelmässä virheellisyyksiä ja muita ongelmia, Kammonen toteaa.

Elina Alanne

Essote ja Mikkeli päättivät koronalinjauksistaan. 

Rauhoittuneen koronatilanteen johdosta Essoten alueen niin sanottu koronanyrkki lievensi tiistaina useita nuoria koskevia rajoituksia. Ohjeet ja suositukset suositellaan otettavaksi käyttöön kaikissa Essoten kunnissa.

Mikkelin kaupunki päätti keskiviikkona omista linjauksistaan. Lukiot ja Otavia palaavat lähiopetukseen 12. huhtikuuta alkaen kasvomaskeja käyttäen ja turvallisuusohjeita noudattaen.

Vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneiden harrastustoimintaa mahdollistetaan myös sisätiloissa ensi maanantaista alkaen noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjeistusta. Vuosina 2003–2007 syntyneiden harrastustoiminnassa pitää muun muassa toimia niin, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa.

Myöskään ryhmien välisiä kilpailuja, otteluja, konsertteja tai näytöksiä ei saa järjestää. Kaikki ohjeet voi tarkistaa esimerkiksi Mikkelin kaupungin nettisivuilta.

Kaupunki peruu automaattisesti sisäliikuntavuorot liikuntasaleissa, uimahalleissa ja kuntosaleissa sekä ulkokenttien vuorot 22. huhtikuuta saakka.

Peruutuksista tulee peruutusilmoitus varaajan sähköpostiin. Jos rajoitukset sallivat vuoron käytön, tulee varaajan tehdä uusi hakemus Timmi-ajanvarausjärjestelmässä, tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa sähköpostilla tilavaraukset@mikkeli.fi, että jatkaa vuoron käyttöä. Samalla on myös ilmoitettava vuoroa käyttävien syntymävuosi.

Essoten koronanyrkki totesi tiistaina myös, että korkeakouluissa (yliopistot, ammattikorkeakoulut), aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksessa voidaan palata lähiopetukseen samana päivänä kasvomaskeja ja turvallisuusohjeita käyttäen.

Ensimmäisen koronarokoteannoksen on saanut 26 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista.

Keskiviikon tiedotteen jälkeen Essoten alueella on ilmennyt neljä koronavirustartuntaa. Yksi tartunnoista löytyi Mikkelistä jo karanteenissa olleelta henkilöltä ja yksi ulkopaikkakuntalaiselta.

Pieksämäellä on kirjattu kolme tartuntaa, joiden altistumiset ovat tapahtuneet päiväkodissa, tartunnanjäljitys on meneillään.

– Tämän viikon loivasti laskeva trendi näyttäisi jatkuvan. Nyt pääsiäisen vieton alkaessa tulisi silti edelleen pitää piirit pieninä. Tavataan vain lähipiiriä ja suositaan ulkoilua. Muistetaan turvavälit, kasvomaskit ja käsihygienia. Mikkelissä koronatestaus toimii joka päivä, joten juhlapyhinäkin tulee hakeutua herkästi näytteenottoon heti oireiden ilmaannuttua, pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa Essoten tiedotteessa.

Keskiviikkona Essote tiedotti kuudesta koronatartunnasta. Ne kaikki löytyivät karanteenin asetetuilta.

Koronarokotuksen ensimmäisen annoksen on saanut Essoten alueella jo lähes 21 300 henkilöä, reilut 26 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista.

Pääsiäisen aikana Essote tiedottaa vain merkittävistä muutoksista koronavirustilanteessa.

Mikkelin kaupunki on linjannut koronaohjeistuksista ja rajoituksista.

Isoin muutos rajoituksissa ja suosituksissa on, että nuorten ryhmät saavat taas harrastaa ulkona.

Essoten alueen niin sanottu koronanyrkki päätti tiistaina höllentää nuorten ryhmäliikunnan suosituksia. Enintään kymmenen henkilön 12–18-vuotiaiden ulkona tapahtuva ryhmäliikunta on mahdollista 5.4. lähtien.

Mikkelin kaupunki ohjeistaa muun muassa, että toiminnassa pitää säilyttää turvavälit, ryhmän pitää kokoontua aina samassa kokoonpanossa ja kontakteja muiden harrastusryhmien kanssa ei saa olla. Esimerkiksi peli- tai otteluharjoituksia ei järjestetä.

Alle 12-vuotiaat, eli alakouluikäiset, saavat harrastaa sekä sisä- että ulkotiloissa niin, että samassa tilassa on maksimissaan 20 henkilöä.

Mikkelin lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio sekä Otavia jatkavat etäopetuksessa 11. huhtikuuta saakka. Kaupunki tarjoaa lukiolaisille kouluruoan ajalla 6.–11.4.2021. Tilausohjeet on lähetetty opiskelijoille. Kaupunki ei ole tämän vuoden puolella aiemmin jakanut etäopetuksessa oleville lukiolaisille kouluruokaa. Myös Esedu jatkaa etäopetuksessa.

Muuten Mikkelissä jatketaan pitkälti samoilla rajoituksilla. Yli 18-vuotiaiden harrastustoiminta on tauolla sekä sisä- että ulkotiloissa. Kirjastoista voi noutaa varattuja aineistoja. Museot ja nuorisotilat pysyvät kiinni.

Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä kuuden henkilön kokoontumisrajoitus jatkuu Essoten kuntien alueella 22.4.2021 asti. Mikkelin omat rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi, ellei toisin mainita. Seuraavan kerran päätöksiä tarkastellaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

Katso kaikki kaupungin koronaohjeistukset täältä.

Toisinaan Ulla-Maija Heikkerö miettii syksyisin, onko puutarhaharrastuksessa mitään järkeä. Alkuvuodesta hän on jo taas täynnä suunnitelmia.

En ole mitenkään hyvä mutta innokas. Näin kuvaa puutarhaharrastustaan Ulla-Maija Heikkerö.

Innokkuuden kuulee äänestä, kun hän kertoo menneiden kesien onnistumisista ja tulevan kesän suunnitelmista.

Ulla-Maija ja Risto Heikkerö viettävät ison osan vuodesta vapaa-ajan asunnollaan Juurisalmessa. Aikoinaan kauppakiinteistönä toimineen rakennuksen tuvassa kelloköynnökset kääntyilevät jo valoa kohti. Tomaatitkin jo nousevat. Sohvan takaa pilkottaa ämpäreissä kasvavat perunat.

– Ennen ostin aina taimet mutta nyt kasvatan niitä itse. Varsinkin nyt korona-aikana tämä on niin hyvää hommaa, Ulla-Maija kertoo.

Hän ei ole harrastuksensa kanssa yksin. Jo viime kesänä aiempaa useampi suomalainen innostui kasvien kasvattamista. Monessa eri yhteydessä puutarhaharrastamisen on veikkailtu nyt vain kasvattavan suosiotaan.

Ulla-Maija pohtii, että monet siemenistä, jotka hän on jo istuttanut, olisi kannattanut laittaa vasta hieman myöhemmin.

– Mutta tykkään siitä, että kukkia on kesällä jo aiemminkin. Muuten kausi on niin todella lyhyt.

Heikkeröille tärkeää hyötykasvien kasvattamisessa on se, että itse kasvattamalla tietää, mitä syö.

– Emme käytä keinotekoisia lannoitteita. Esimerkiksi tomaateista olen huomannut, että niistä tulee paremman makuisia, kun niitä ei lannoita. Lannoittamalla niistä tulee helposti vetisiä.

Viime kesä heillä oli kaikkien aikojen tomaattikesä. Omia tomaatteja syötiin heinäkuusta lokakuuhun asti.

– Laitoin niin paljon tomaattia, että taimia olikin sata. Naapuritkin saivat 40–50 taimea, Ulla-Maija nauraa.

Viime keväänä tomaatit saatiin rannan kasvihuoneeseen jo vapulta. Nyt rinnetontti on vielä pitkälti lumen vallassa.

Ulla-Maija toteaa, että välillä hän miettii syksyisin, että on tullut tehtyä kauhea työ ja se kaikki on parissa kuukaudessa ohi.

– Mutta sitten tammikuussa katselen jo uusia suunnitelmia, hän sanoo.

Risto lisää, että koko talven Ulla-Maija katselee puutarhaohjelmia.

– Olen kyllä usein sanonut, että tänä kesänä en laita niin paljon. Mutta ei se ole vielä toteutunut. Aina on menossa jokin projekti, Ulla-Maija naurahtaa ja kertoo Riston jo joskus todenneen, että entä jos kaiken kasvattaisi kottikärryissä, niin pensaitakin olisi helpompi siirrellä.

Puutarhaharrastus on opettanut Ulla-Maijalle pitkäjänteisyyttä.

– Kasveista olen oppinut paljon. Usein tämä on sellaista yrittämisen ja erehtymisen kautta oppimista.

Juurisalmen rannalla, notkelmassa oleva tontti on tuulelta suojassa mutta kaikki kasvit eivät siellä menesty. Puutarhurin suurin vitsaus paikalla ovat vesimyyrät. Niiden takia Heikkeröt kasvattavat kaikki hyötykasvit lavakauluslaatikoissa. Lavakauluksia on kaksi päällekkäin ja pohjalla juurimatto tai joissain verkko.

– Todella mielelläni laittaisin pihaan tulppaaneja mutta olen kokeillut vaikka mitä ja myyrät vievät ne aina. Yhtenä kesänä joku söi aina öisin kurkut, joten niiden päälle piti laittaa verhot.

Kesällä Ulla-Maija tekee aina aamuisin katselmuksen puutarhassa.

– Eräänä kesänä olin istuttanut valkoista päivänliljaa ja odotin, milloin ensimmäinen nuppu aukeaa. Eräänä aamuna sitä ei enää ollutkaan. Ilmeisesti sorsat olivat käyneet sen napsimassa, Ulla-Maija kertoo.

Silloin harmitti mutta nyt asia jo vähän huvittaa.

– Minkään kanssa en ole ollut niin, että ei enää ikinä. Kaikkea täytyy kokeilla. Esimerkiksi porkkanat eivät ole viihtyneet, koska ehkä olen kasvattanut niitä liian hyvässä maassa. Nyt ajattelin kokeilla, jos kasvattaisi niitä ihan hiekassa astiassa, Ulla-Maija pohtii jo tulevaa kesää.

Elina Alanne

Ulla-Maijan ja Riston aarteet

Vanhat perennat: Heikkeröt ostivat pitkään hoitamatta olleen paikan vuonna 2004. Tontilta löytyi esimerkiksi perinteisiä pioneja, ruusuja ja kuunliljoja.

Viiniköynnökset: 7 köynnöstä tekee hyvin satoa. Ulla-Maija tekee niistä viinirypälehyytelöä ja viininlehtikääryleitä.

Lapsenlapset: 5 lastenlasta viihtyy kesäisin mummin ja vaarin kanssa napsimassa herneitä ja tomaatteja. Yksi on jo suunnitellut puutarhaan ruusukaarta.