Viikonloppuna seitsemän koronatartuntaa – Essote muistuttaa, että lähikontaktien välttämisestä pitää nyt laatia suunnitelmat

Essoten alueelta löydettiin viikonloppuna seitsemän koronatartuntaa.

 

Koronatestauspiste on Mikkelin keskussairaalan pääoven lähettyvillä. Testaukseen kuljetaan suoraan ulkoa, ei pääaulan kautta. Kuva: Essote

 

Lähes kaikki perjantain jälkeen todetut positiiviset koronatestien tulokset on havaittu jo karanteeniin asetettujen joukosta.

– On huojentava tieto, että tartuntoja löytyy henkilöiltä, jotka ovat jo karanteenissa. Tartuntoja saaneiden lukumäärät ovat edelleen isoja, mutta tilanne näyttäisi olevan hallinnassa, arvioi Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

 

Essote muistuttaa, että Itä-Suomen aluehallintovirasto teki perjantaina päätöksen, joka velvoittaa alueella olevia toimijoita varmistamaan yleisölle avoimissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Päätös on voimassa tällä hetkellä 15. maaliskuuta asti. Se on väliaikaisen tartuntatautilain pykälän 58 d mukainen.

– Lähikontakti tarkoittaa fyysistä kontaktia tai oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä yli 15 minuutin ajan. Toimijoiden pitää tehdä kirjallinen suunnitelma siitä, miten ne estävät yleisön ja asiakkaiden lähikontaktit, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

 

Päätös koskee kaikkia seuraavia toimijoita:

  • yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt
  • yksityiset elinkeinonharjoittajat
  • kunnat ja kuntayhtymät
  • uskonnolliset yhdyskunnat
  • julkisoikeudelliset laitokset.

 

Päätös koskee toimijoiden

  • sisätiloja, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun
  • rajattuja ulkotiloja, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoitukseen ja joiden käyttämisestä kyseiseen toimintaan vastaa toiminnan järjestäjä.

 

Aluehallintoviraston päätös ei koske ravintoloita, koska ravintoloiden toiminnan rajoittamisesta päättää valtioneuvosto.

 

Mikkeli viilasi koronarajoituksiaan – lukio etäopetukseen pääsiäiseen saakka, yläkoulujen tilanne päätetään ensi viikolla

Kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä piti perjantaina ylimääräisen kokouksen. 

Koululaiset ovat ensi viikon talvilomalla. Sen aikana ratkaistaan, miten yläkoululaisten opetus jatkuu.

 

Mikkelin kaupunki ei vielä perjantaina tehnyt päätöksiä yläkoululaisten etäopetukseen siirtymisestä. Kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä käsittelee valtioneuvoston torstaina antamia ohjeistuksia ja määräyksiä ensi keskiviikon kokouksessaan.

Essote ohjeisti perjantaina kuntia, että niiden pitää valmistautua etäopetukseen, jos alue siirtyy niin sanotusti tasolle 2. Esimerkiksi Juva on ilmoittanut, että lähiopetus jatkuu loman jälkeen, mutta muutoksiin on varauduttava.

 

Mikkelin lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio sekä Otavia siirtyvät etäopetukseen 8.3.2021 alkaen ja ovat etäopetuksessa pääsiäiseen eli 5.4.2021 saakka. Esedu kertoi perjantaina siirtyvänsä etäopetukseen 28.3 saakka.

Häiriötilanteiden johtoryhmä päätti jatkaa Mikkelin kaupungissa voimassa olevia rajoituksia pienin tarkennuksin 8.3.2021 asti. Yli 12-vuotiaitten, mutta alle 18-vuotiaitten ryhmissä ryhmäkoko saa maksimissaan olla 10 henkilöä. Alle 12-vuotiaitten ryhmissä voidaan jatkossakin harjoitella maksimissaan 20 henkilön ryhmissä koronaohjeistukset huomioiden. Päätös tulee voimaan heti.

 

Mukana kokouksessa häiriötilanteiden johtoryhmän kokouksessa olivat myös Essoten terveyspalveluiden johtaja Santeri Seppälä ja ylilääkäri Hans Gärdström. Essoten alue kokonaisuutena siirtyi perjantaina koronan kiihtymisvaiheeseen.

Mikkelin kaupungin koronarajoitukset ja vaikutukset palveluihin ovat luettavissa kootusti täältä.

 

Essoten alue koronan kiihtymisvaiheeseen – Essote ohjeistaa varautumaan yläkoulujen etäopetukseen, kunnat tekevät vielä omat päätöksensä

Essoten alue siirtyy koronaepidemian suhteen kiihtymisvaiheiseen.

 

Koronaan sairastuvia ja sairaalahoidon tarpeessa olevia uskotaan olevan lähiaikoina lisää, koska altistuneita on paljon. Kuva on keväältä Mikkelin keskussairaalan luota.

 

Näin linjasi eri viranomaisista koostuva Essoten alueen niin sanottu koronanyrkki. Koronaepidemian luokitellaan olevan perustasolla, kiihtymisvaiheessa tai leviämisvaiheessa. Aiempi määritelmä Essoten alueella oli, että muut alueet ovat perustasolla mutta Mikkeli oli leviämisvaiheessa.

Nyt linjattu tarkoittaa, että Mikkeli siirtyy leviämisvaiheesta kiihtymisvaiheeseen, mutta rajoitukset jäävät. Muut kunnat nousevat kiihtymisvaiheeseen.

– Altistumisia on tapahtunut nyt Mikkelin lisäksi myös muiden kuntien alueella. Alueellinen koronakoordinaatioryhmä näkee, että koko Essoten alue siirtyy kiihtymisvaiheeseen. Mikkelin osalta tartuntaketjujen jäljitys on onnistunut hyvin ja suurista tartuntamääristä huolimatta Mikkelissä palataan kiihtymisvaiheeseen, eli samalle tasolle muun alueen kanssa, kertoo perjantain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

 

Aluehallintovirasto ja alueen kunnat tekevät linjauksen johdosta omat päätöksensä.

– Koordinaatiotyöryhmä näkee tilanteessa rauhoittumisen merkkejä, joten alue ei ainakaan vielä siirry vielä tason 2 mukaisiin toimenpiteisiin. Tätä kuitenkin arvioidaan koko ajan ja viimeistään ensi tiistaina uudemman kerran.  Suurin käytännön muutos lienee, että aikuisten harrastustoiminta suositellaan keskeytettävän kaikissa Essoten alueen kunnissa, Seppälä kertoo.

Koronanyrkki toteaa, että yläkouluissa varaudutaan etäopetukseen 8.3. – 28.3., jos alue siirtyy tasolle 2 epidemiassa. Toisen asteen opetuksessa suositellaan etäopetusta 28.3. saakka. Kuten todettua, aluehallintovirasto ja kunnat tekevät asioista vielä omat päätöksensä.

Essoten ohjeistuksessa todetaan, että peruskoulujen lähiopetus turvataan, mutta kouluepidemiaan liittyviin tilanteisiin reagoidaan nopeasti ja tarvittaessa ryhdytään alueellisin rajoituksiin yhteistyössä sivistystoimen edustajien kanssa.

 

Pääasiallisena perusteena muutokseen on Essoten alueen korkea ilmaantuvuusluku. Kahden viimeisen viikon aikana on todettu 124 koronatartuntaa ja ilmaantuvuusluku on noussut 125/100 000 asukasta kohden. Pääosa tartunnoista on Mikkelissä, mutta yksittäisiä tapauksia löytyy myös alueen muissa kunnissa.

 

Torstaina tiedotettujen jälkeen Essoten alueelta on löytynyt seitsemän uutta koronatartuntaa.

– Vaikka tartunnat vähentyivät eilisestä, niin näiden sairastuneisiin liittyy paljon uusia altistuksia eri puolilla aluettamme. Kaikkiaan olemme asettaneet altistuneita karanteeniin lähes 800 henkilöä, kertoo perjantain tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Osastohoidossa on kaikkiaan 21 koronapotilasta. Altistuneita on paljon, joten Essote olettaa myös sairastuneiden ja sairaalahoidossa olevien määrän kasvavan.

– Sekä terveydenhuollon että vanhuspalvelujemme henkilöstö on nyt kovassa kuormituksessa, kertoo Seppälä.

 

Katso koronalle altistumisen paikat täältä.

Lue ohjeita turvalliseen hiihtoloman viettoon täältä.

Katso koronanyrkin suositukset täältä.

 

 

Mikkeli ja Essote linjaavat koronarajoituksia perjantaina – koronatartuntoja löytynyt 12 positiivisen päivätahdilla

Suomen hallitus on valmis toteamaan Suomeen poikkeusolot.

 

Siitä, miten hallituksen linjaukset vaikuttavat Mikkelissä, luvataan lisää tietoa perjantaina.

 

Suomen hallitus linjasi lähes koko maata koskevia rajoituksia, jotka tulevat voimaan 8.-28. maaliskuuta. Nämä tulevat voimaan alueilla, jotka ovat koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa.

Osaan maata tämä tarkoittaa maaliskuussa esimerkiksi toisen asteen koulutuksen ja yläkoulujen etäopetusta sekä ravintoloiden sulkua. Vielä torstaina on epäselvää, mikä tilanne on Etelä-Savon osalta.

 

Tiistaina kokoontunut Essoten alueellinen niin sanottu koronanyrkki määritteli, että Mikkeli on koronan leviämisvaiheessa ja muu alue edelleen perusvaiheessa.

Koronanyrkki kokoontuu huomenna perjantaina arvioimaan kokonaistilannetta koko Etelä-Savon osalta. Myös kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä pitää perjantaina ylimääräisen kokouksen valtioneuvoston torstaina antamien uusien ohjeistusten ja rajoitusten jalkauttamisesta Mikkelissä. Näistä tiedotetaan erikseen.

Torstaina kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä linjasi, että nyt voimassa olevat rajoitukset ja ohjeistukset jatkuvat myös ensi viikon.

 

Essote tiedotti torstaina, että eilisen jälkeen alueelta on löytynyt kaikkiaan 12 positiivista koronatestien tulosta. Kymmenen tartuntaa löytyi Mikkelistä ja valtaosa jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta. Yksi tartunnoista on saatu ulkomailta. Yksi löytyi Mäntyharjusta.

Myös keskiviikkona tiedotettiin 12 uudesta tartunnasta.

Näistä tartunnoista yksitoista huomattiin Mikkelissä ja ne liittyvät aiemmin uutisoituihin tartuntaketjuihin. Yksi Pieksämäellä löydetty tartunta liittyy altistumiseen muualla maassa.

– Tartuntoja tulee nyt ihmisten lähipiiristä ja aiemmista tartuntaketjuista. Kaikissa tapauksissa ei tosin ole täysin varmaa lähdettä, eli tautia liikkuu voi liikkua alueella oireettomien taudinkantajien mukana. Kaikkien vähänkin oireita saavien tulee hakeutua testeihin. Vapaita aikoja testeissä löytyy vaikka testausmäärät ovatkin moninkertaistuneet, kertoi tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

 

RiPa aloittaa kauden Imatralla huhtikuussa – tavoitteena on selkeä säilyminen sarjassa

Ristiinalaisjoukkueen viides kausi Kolmosessa starttaa huhtikuun puolessa välissä. 

 

Ristiinan Pallo aloittaa urakkansa Kolmosessa huhtikuun puolivälissä. Kuvassa pallosta SavU:n Tomi Janhusen kanssa taisteleva Antti Kortman tekee paluun RiPan riveihin oltuaan edellisen kauden Mikkelin Pallo-Kissojen vahvuudessa.

 

Ristiinan Pallon edustusjoukkueen pelipäivät kaudelle 2021 ovat selvillä. Ellei eräs k-alkuinen seikka pääse vielä pakkaa sekoittamaan…

Kausi alkaa IPS:n vieraana Imatralla lauantaina 17.4. Ensimmäinen kotipeli pelataan viikkoa myöhemmin 24.4. Tuolloin Hänninkentälle vieraaksi saapuu Liry Lappeenrannasta. Kauden ensimmäinen ”oikea” kotipeli on vasta kauden neljäs kotiottelu, kun lauantaina 29.5. kohdataan Ristiinan kentällä Haminan Pallo-Kissat.

– Perinteisesti jonkun verran hienosäätöä oli otteluohjelman kanssa, kun eri joukkueiden toiveita soviteltiin yhteen. Tuo on tietysti harmi, että joudutaan pelaamaan kolme kotipeliä ”kakkos-kotikentällä” Hänskissä, kun kausi alkaa niin aikaisin keväällä, että luonnonnurmelle ei vielä ole asiaa, tuumailee RiPan puheenjohtaja Arttu Särkkä.

Aina erityisen mielenkiinnon kohteena olevat paikallisottelut Savilahden Urheilijoita vastaan pelataan touko- ja elokuussa. RiPan kotiottelu pelataan 11.5. Hänskissä ja Rantakylän nurmella otetaan yhteen 11.8. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös näiden joukkueiden kohtaaminen valmentajien osalta. RiPa:a luotsaa tällä kaudella Joona Koivula, joka vielä toissa kaudella oli SavU:n peräsimessä, ja SavU:a taasen valmentaa Jukka Gråsten, RiPa:a kausina 2014–2019 koutsannut konkari.

 

Koronapandemia on vaikuttanut Mikkelin seudulla viime aikoina joukkueiden harjoitteluun, kun viimeisimmän tartunta-aallon jälkeen Mikkelissä siirryttiin taudin leviämisvaiheeseen. Näin ollen Essote ja kaupunki kielsivät aikuisten liikuntatoiminnat, myös ulkotiloissa. Tähän saakka RiPa on harjoitellut Urpolan tekonurmella, mutta ainakin vielä tämän viikon ajan harjoitukset ovat pannassa.

Harjoitteluolosuhteet tälle talvelle ovat Mikkelissä olleet muutoinkin haasteelliset, kun kaupunki rakentaa vanhan kuplahallin tilalle uutta jalkapallohallia. Tämän talven ajan seurat ovat siis joutuneet pärjäämään ilman sisäharjoittelutilaa, mutta ensi vuodesta alkaen talviharjoittelutilat ovat hyvässä kunnossa.

Viime kausi oli RiPalle Kolmosessa hankala, ja joukkue jäi alemmassa loppusarjassa taulukon hännille. Tälle vuodelle haetaan parannusta ja selkeää sijoittumista sarjan keskikastiin. Joukkueen runko tulee muodostumaan pitkälti viime kauden kokoonpanon pohjalta, mutta julkaistuista pelaajasopimuksista selviää, että ainakin pari pelaajaa tekevät comebackin valkopaitaan.

Tällaisia ”paluumuuttajia” ovat esimerkiksi viime kauden Mikkelin Pallo-Kissoissa pelannut Antti Kortman sekä välivuoden pitänyt Juuso Tuhkanen. Muut julkaistut pelaajasopimukset ovat tällä hetkellä Antti Pulkkinen, Riku Piispa, Juuso Savikurki ja Tero Penttinen. Lisää pelaajasopimuksia julkaistaan seuran mukaan useita lähiaikoina. Oleellisilta osilta joukkue on jo kasassa, muutamien pelureiden kanssa vielä jatketaan neuvotteluita.

Niko Takala

Koronatartuntoja edelleen useita Mikkelissä – leikkauksia ja vastaanottoaikoja perutaan

Viikonlopun aikana havaittiin yhteensä 31 koronatartuntaa Essoten alueella.

 

Mikkelin keskussairaalan kuormitus on kasvanut, kun koronatilanne alueella on huonontunut. Kuva on Perhetalosta.

 

Tartunnoista suurin osa on Mikkelissä.

– Altistuneiden suuren määrän johdosta uusia tartuntoja tulee todennäköisesti paljon vielä lähivuorokausien aikana, arvioi maanantain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Sunnuntaina tiedotettujen tartuntojen jälkeen on Mikkelistä löytynyt 12 positiivista koronatestien tulosta. Tapaukset liittyvät aiemmin tunnistettuihin tartuntaketjuihin.

 

Osastohoidossa on 22 koronan johdosta sairastunutta potilasta. Mikkelin keskussairaalan potilaista altistuneita on neljällä eri osastolla.

– Sairastuneiden ja altistuneiden joukossa on keskussairaalan työntekijöitä. Altistuneiden työntekijöidemme ja suuren koronapotilaiden määrän johdosta terveydenhuollon kuormitus on suurta. Joudumme perumaan leikkauksia ja siirtämään varattuja vastaanottoaikoja, jotta saamme hoidossa oleville potilaille riittävästi hoitajia, Seppälä kertoo.

 

Viikonloppuna todettujen koronavirustartuntojen vuoksi kaksi Urpolan koulun luokkaa on asetettu karanteeniin.

Mikkelin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä kokoontui tänään maanantaina viikoittaiseen kokoukseensa. Johtoryhmä linjasi, että luottamuselimien kokoukset jatkuvat etäkokouksina toistaiseksi eikä kaupungintalolla kokousteta.

 

Sunnuntaina Essote tiedotti 11 uudesta positiivisesta koronatestien tulosta. Kaikki tartunnat on havaittu Mikkelissä.

Essoten koronalääkärit muistuttavat karanteenimääräysten noudattamisen tärkeydestä. Viikon lähes 80 koronatartunnan lisäksi altistumisia Covid-19-taudille on tapahtunut paljon ja karanteenin asetettuja on satoja.

– Osa karanteeniin asetetuista näyttää nyt liikkuneen paikoissa, joista heidän pitää pysyä poissa. Aivan jokaisen karanteeniin asetetun täytyy noudattaa määräyksiä ja pysyä kotona, jotta saamme taudin taas aisoihin. Yksikin oireeton henkilö voi levittää tautia laajalle. Esimerkiksi suurin osa eilisen jälkeen löydetyistä uusista koronatapauksista ilmeni karanteenissa olevien joukosta, muistutti sunnuntaina tiedotteessa Seppälä.

 

Katso Essoten suositukset 28.2. saakka tästä.

Katso Mikkelin kaupungin rajoitukset ja suositukset tästä.

Katso julkiset altistumispaikat tästä.

Katso Essoten Tietoa koronaviruksesta -sivu täältä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Koronatartuntoja 16 lisää, sairaalahoidossa 15, yksi on kuollut ­– koronalääkärit toivovat, että tapaamiset jätetään nyt väliin

Koronatartuntoja on löytynyt Essoten alueelta torstaina tiedotettujen jälkeen 16 kappaletta.

 

Mikkelin keskussairaalan sisäpihalla on taas yksi koronatestauspiste. Se sijaitsee punaisessa teltassa. Kuva on viime syksyltä.

 

Kaikki uudet positiiviset koronatestien tulokset on havaittu Mikkelissä.

Sairaalahoidossa on kaikkiaan 15 Covid-19 taudin saanutta. Aiemmin kerrottuihin tartuntaketjuihin liittyen koronaan on menehtynyt yksi henkilö.

– Uudet positiiviset testitulokset liittyvät pääosin eilen tiedottamiimme baari- ja bilealtistuksiin. Altistuneiden määrä liikkuu sadoissa, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

 

Essoten koronalääkärit suosittelevat nollaamaan aikuisten väliset sosiaaliset kontaktit oman perheen ulkopuolella ja pitämään aikuisten kaikessa ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa viikon tauon.

– Vetoamme, että anniskeluravintolat pitäisivät tämän viikonlopun ovensa kiinni tai vähintään varmistavat, että tiloissa ei voi altistua, ja kaikissa tilanteissa pidetään kahden metrin turvavälit ja maskit muualla kuin omassa pöydässä. Ja Jos viikonlopuksi on suunniteltu synttäreitä tai muita tapahtumia, niin ne kannattaa nyt ehdottomasti siirtää tulevaisuuteen, Seppälä suosittaa tiedotteessa.

Koronarokotuksia jatketaan sitä mukaa, kun Essote saa rokotteita. Yli 80-vuotiden rokottamista Pfizerin rokotteella jatketaan viikolla 9, koska viikolla 8 ei tule kyseistä rokotetta Essoteen. Käytännössä tämä merkitsee, että ennen vuotta 1940 syntyneiden eli yli 80-vuotiaiden aikoja ei ole ensi viikolle; aikoja on avattu viikolle 9.

 

Koronatestaus on ruuhkautunut tietojärjestelmäongelmista johtuen Mikkelissä. Essote on lisännyt näytteenoton kapasiteettia Mikkelissä, mutta esimerkiksi perjantain 19.2. näytteenottoajat ovat jo täynnä.

Koronalääkärit kehottavat hakeutumaan koronatesteihin pientenkin oireiden johdosta.

– Muistutamme, että koronatestiin tulee hakeutua, jos ilmenee oireita, tai on saanut erityisohjeet hakeutua testiin. Jos olet liikkunut julkisilla altistumispaikoilla, mutta olet oireeton, sinun ei tarvitse vielä hakeutua testiin, vaan seuraile oloasi ja vältä kontakteja, kehottaa tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Oireiden ilmaantuessa on hakeuduttava testiin. Testiin pääsee vain ajanvarauksella.

 

Mikkelin keskussairaalalle on avattu toinen tilapäinen näytteenottopiste. Se sijaitsee ulkotiloissa päivystyksen sisäpihalla, jonne käydään Pirttiniemenkadulta. Tähän pisteelle ohjataan vain Päivystysavun 116 117 puhelinvarauksesta tai jäljitystiimin ohjaamana.

Vakituinen näytteenottopiste sijaitsee edelleen sairaalan pääoven vasemmalla puolen. Omaa vuoroa tulee odottaa ulkona kasvomaskia käyttäen ja turvaetäisyyksiä noudattaen. Tälle pisteelle ohjataan nettivarauksen kautta.

 

Testiin hakeutumiseen on kolme tapaa:

1) Mikkelin testiin nettivaraus: https://essote-covid.eaika.fi/

2) Omaolo.fi -oirearvio ja yhteydenottopyyntö: https://www.omaolo.fi/

3) Puhelimitse Päivystysapu 116 117

 

Soittamista Päivystyavun numeroon kannattaa välttää ja suosia sähköisiä ajanvarauksia. Päivystysavun numero on ruuhkautunut suurten soittomäärien vuoksi.

 

 

Katso julkiset altistumispaikat tästä.

Katso Essoten tietoa koronaviruksesta -sivu täältä.

Katso Mikkelin kaupungin koronarajoitukset täältä.

 

Päiväkodissa useita sisäilmaa heikentäviä tekijöitä ­– kaupunki selvittää nyt, miten jatketaan

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Ristiinan päiväkotia tiistaina.

Ristiinan päiväkotiin on tehty vuosien varrella lukuisia pieniä remontteja, joilla sisäilmaa on pyritty saamaan paremmaksi.

 

Ristiinan päiväkodissa loppuvuodesta 2020 tehdyissä laajoissa sisäilmatutkimuksissa on löydetty useita sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Raportin mukaan asiat pitää saattaa kuntoon, mikäli rakennuksessa aiotaan jatkaa toimintaa.

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa ensi tiistain kokouksessaan. Sille esitetään, että kaupunki käynnistää hankesuunnittelun, jossa arvioidaan eri vaihtoehdot varhaiskasvatuksen tilojen osalta Ristiinassa.

Lautakunnan esittelytekstissä todetaan, että ”ennen korjaustöiden aloittamista tulee rakennuksessa tarkastella sen tekninen kunto, korjausvelka sekä arvioida sen suunniteltu käyttöikä. Näiden pohjatietojen perusteella on mahdollista laskea kustannusarviot eri vaihtoehdoille eli korjaamiselle, uudisrakennukselle sekä korvaaville tiloille.”

 

Nyt tehty selvitys kattoi ainoastaan rakennustekniikan. Ilmanvaihdon toimivuudesta on tehty erillinen selvitys vuonna 2019, jolloin ilmanvaihtoa myös säädettiin.

Päiväkodin henkilökunnalla on ollut jo vuosia mahdollisesti rakennuksen sisäilmaan liittyviä oireita. Kaupunki asetti rakennukselle sisäilmatyöryhmän vuonna 2019.

 

Ristiinan päiväkodin tilat koostuvat kolmesta samassa pihapiirissä sijaitsevasta rakennuksesta. Lautakunnan esittelytekstin mukaan vanhin 1967 rakennettu päärakennus on alun perin suunniteltu emäntäkouluksi ja toiminut myöhemmin muun muassa liiketilana.

Ristiinan kunta muutti rakennuksen vuonna 2009 päiväkodiksi noin 100 lapselle. Rakennuksessa on ollut sen käyttöhistorian aikana lukuisia ongelmia, joita sekä Ristiinan kunta että Mikkelin kaupunki ovat korjanneet.

Mikkeli leviämisvaiheessa – uimahallit pysyvät kiinni ja aikuisten harrastaminen tauolla, kirjastoon vain 10 henkilöä

Mikkelin alueen koronavirustartuntojen määrä kasvoi huomattavasti tällä viikolla.

 

Kirjastoon ja nuorisotaloille otetaan nyt kerrallaan maksimissaan 10 henkilöä sisälle. Tähän lukuun lasketaan mukaan myös henkilökunta.

 

Alueella on useita laajoja tartuntaketjuja, eikä kaikkien ketjujen osalta altistuneita tiedetä.

Tästä syystä Essote määritteli torstaina Mikkelin olevan koronaepidemian leviämisvaiheessa. Essote suosittelee muun muassa, että mikkeliläiset välttävät kaikkia oman talouden ulkopuolisia kontakteja.

 

Mikkelin kaupunki siirtyi leviämisvaiheen toimenpiteisiin, jotka ovat voimassa helmikuun loppuun saakka. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Mikkelin lukio, Mikkelin etä- ja aikuislukio ja Otavia siirtyivät etäopetukseen.

Kaupunki ei myöskään vapauta aikuisten harrastustoimintaa tässä vaiheessa niin kuin suunnitelmana oli. Uimahallit pysyvät edelleen suljettuina ainakin helmikuun loppuun saakka. Aikuisten harrastustoiminta jää kokonaisuudessaan tauolle niin sisä- kuin ulkotiloissa. Kaupungin tiloja ei myöskään vuokrata yli 18-vuotiaitten harrastustoimintaan. Kaupungin omat kuntosalit suljetaan asiakaskäytöltä.

Alle 18-vuotiaitten lasten ja nuorten liikunta ja harjoittelu mahdollistetaan edelleen kaupungin tiloissa. Lapsilla ja nuorilla ryhmäkoon raja harrastustoiminnassa on 20 henkilöä.

 

Yhdessä kaupungin tilassa voi olla yhtä aikaa paikalla maksimissaan 10 henkilöä.  Tämä koskee kaikkia kaupungin tiloja pois lukien koulut ja päiväkodit.

Kirjastot ja museot pysyvät avoinna, mutta tiloissa voi olla maksimissaan 10 henkilöä kerralla. Nuorisotilat ovat myös käytössä, mutta tiloissa voi olla maksimissaan 10 henkilöä kerralla.

Kaupunki ei järjestä yleisötilaisuuksia sisällä eikä ulkona. Myös kielto kaupungin omistamien sisä- ja ulkotilojen käytöstä yleisötapahtumiin jatkuu.

 

Tämänhetkisessä tautitilanteessa kaupunki suosittelee vahvasti, että kaikki kaupunkilaiset pidättäytyisivät mahdollisuuksien mukaan kaikista yksityistilaisuuksista. Jos yksityistilaisuudelle on pakottava syy, tulee osallistujamäärä rajata 10 henkilöön, osallistujat käyttävät maskeja koko tilaisuuden ajan, tilaisuudessa huomioidaan turvavälit ja ruoka- tai juomatarjoilua ei järjestetä.

 

Kaupunki jatkaa myös etätyösuositusta. Kaupungin työntekijöiden tulee edelleen käyttää kasvomaskeja kaikissa niissä työtehtävissä, joissa samassa tilassa on enemmän kuin yksi henkilö.

Nykyisessä tautitilanteessa kaupungin johtoryhmä korostaa kontaktien vähentämisen, hygieniaohjeiden ja kahden metrin turvavälin noudattamisen tärkeyttä.

Häiriötilanteiden johtoryhmä tarkastelee rajoituksia ja suosituksia uudelleen ensi viikon aikana.

 

Lue Mikkelin rajoituksista ja suosituksista lisää täältä ja täältä.

Altistuneita satoja ja terveydenhuolto kantokyky koetuksella – suosituksia tiukennettiin

Tartuntoja on löytynyt myös yksityisiin juhliin liittyen. Saisaalassa altistui kokonainen vuodeosasto. 

 

Koronatestauksessa ja altistuneiden jälijittämisessä on nyt ruuhkaa.

 

Mikkelissä tiistaina paljastumaan alkaneista laajoista koronatartuntaketjuista on löytynyt lisää tartuntoja. Torstaina Essote tiedotti 24 tartunnasta. Näistä 21 on Mikkelistä ja kolme Pieksämäeltä.

 

Tartuntaketjuja on useita ja altistuneita satoja, eikä kaikkia altistuneita vielä torstaina tiedetty. Rajoituksia ja suosituksia tiukennetaan.

– Monet Mikkelin tartunnat liittyvät baareihin ja nyt tartuntoja on löytynyt muualtakin kuin Keskusbaarista. Lisäksi tartuntoja on ilmennyt nuorten penkinpainajaisjuhliin liittyen viime viikolta ja Uudenmaan laajoihin ketjuihin liittyen. Keskussairaalasta on altistunut myös baariketjuun liittyen kokonainen vuodeosasto (neurologinen ja ortopedinen vuodeosasto) ja se tulee vaikuttamaan palveluihimme. Terveydenhuollon kantokyky on nyt kovalla kuormituksella niin jäljityksen kuin sairaalahoidonkin suhteen. Altistumispaikkoja on paljon ja altistumistiedon saamiseen voi muodostua yli vuorokauden viive, kertoo torstain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

 

Essote suositteli Mikkeliä tiukentamaan suosituksia ja rajoituksia.

– Mikkeli on nyt tartuntojen osalta leviämisvaiheessa. Mikkelin väestön tulee välittömästi alkaa välttää kaikkia oman talouden ulkopuolisia sosiaalisia kontakteja, kehottaa tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Muu Essoten alue säilyy perusvaiheessa.

 

Koronalle on voinut altistua Mikkelissä viime päivinä useissa eri paikoissa. Koko ajan päivittyvät altistumisen paikat voi katsoa täältä.

Rokotusaikoja taas auki – nyt ajan voi varata myös osa riskiryhmäläisistä

Essote avasi uusia koronarokotusten aikoja varattavaksi perjantaiaamuna.

 

Alle 70-vuotiaille riskiryhmäläisille annetaan AstraZenecan rokotetta. Kuva: Jussi Salminen / Essote

 

 

Aamuyhdeksältä aikoja löytyi Mikkeliin ja Juvalle mutta ei esimerkiksi Ristiinaan. Aikoja avataan aina sen mukaan, kun alueelle tulee rokotteita.

Aikoja voivat nyt varata myös vuosina 1952–1961 syntyneet, joilla on tiettyjä taustasairauksia. Tarkemmat tiedot löytyvät tämän jutun lopusta ja aina Essoten sivuilta.

Heidän puolisoitaan ei rokoteta vielä tässä yhteydessä eikä muita kyseiseen ikäryhmään kuuluvia.

 

Viikolle 9 avautui lisää rokotusaikoja vuonna 1940 ja sitä ennen syntyneille henkilöille ja heidän puolisoilleen.

Essote jatkaa myös aktiivisessa syöpähoidossa ja vaikean puolustusjärjestelmähäiriön omaavien potilaiden kutsumista rokotuksiin. Nämä henkilöt voivat myös itse varata ajan.

Aiemmista tiedoista poiketen viikolla 8 Essoteen ei tule Pfizer-BioNTech rokotetta.

 

Viikoilla 8 ja 9 rokotettavat vuosina 1952–1961 syntyneet potilasryhmät (THL:n ryhmä 1):

 

Elinsiirto- tai kantasolusiirto

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joille on tehty elinsiirto tai enintään kuusi kuukautta sitten kantasolusiirto. Ryhmään kuuluvat myös kaikki kantasolusiirron takia hylkimisenestolääkitystä käyttävät henkilöt riippumatta siitä, koska kantasolusiirto on tehty.

Hylkimisenestolääkitys heikentää immuunipuolustusta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa vaikean covid-19 -taudin riski on hylkimisenestolääkitystä käyttävillä moninkertainen.

 

Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti

Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä. Sellaisia ovat esimerkiksi osa leukemioista ja lymfoomista. Ryhmään kuuluvat myös he, joiden syöpää hoidetaan tavalla, joka heikentää voimakkaasti immuunipuolustusta.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka saavat immuunipuolustusta heikentävää syövän lääkehoitoa oireiden vähentämiseksi tai syöpätaudin jarruttamiseksi. Ryhmään kuuluvat myös ne henkilöt, joiden immuunipuolustusta voimakkaasti heikentävä lääkehoito on lopetettu enintään 6 kuukautta aikaisemmin.

Ryhmään eivät kuulu henkilöt, joiden syöpä on hoidettu pelkästään kirurgisesti tai jotka saavat hoitoa, joka ei vaikuta immuunipuolustukseen. Tällaista hoitoa on esimerkiksi hormonaalinen rintasyövän liitännäishoito.

Etenkin hematologiset eli verisyövät, kuten leukemiat ja lymfoomat, lisäävät vaikean taudin riskiä, sillä niissä syöpä kohdistuu juuri ihmisen infektiopuolustuksesta vastaaviin soluihin. Lisäksi syöpähoidoissa käytetään usein immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa.

 

Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on vaikea perinnöllinen immuunivajavuus tai muusta syytä alentunut puolustuskyky.  Lisäksi ryhmään kuuluvat HIV-positiiviset henkilöt, joilla CD4-auttajasolutaso on alle 0,350 x 109 solua/l ja henkilöt, joilta on poistettu perna. Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi ne henkilöt, joiden harvinaissairaudet vaikuttavat immuunipuolustukseen.

Tässä riskiryhmässä sairaus itsessään aiheuttaa poikkeavan immuunipuolustuksen. Ryhmään ei lasketa lievempiä, väestössä yleisiä poikkeavuuksia, kuten IgA-vaje tai -puutos, mannoosia sitovan lektiinin puutos tai komplementtitekijä C4:n osittainen vaje.

 

Vaikea krooninen munuaissairaus

Ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on dialyysihoitoa vaativa munuaissairaus, munuaiskerässairaus, verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio tai muu pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta.

Munuaisten vaikean vajaatoiminnan tiedetään altistavan vakaville infektioille. Toisaalta pitkäaikainen munuaissairaus voi vaikeutua koronavirusinfektion vuoksi.

Kun on tutkittu koronaviruspotilaiden riskiä joutua sairaalahoitoon, teho-osastolle tai kuolla, munuaisten vajaatoiminta on lähes poikkeuksetta ollut tutkimuksessa yleisempää juuri vakavimmin sairastuneilla.

 

Vaikea krooninen keuhkosairaus

Ryhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikainen keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on selvästi heikentynyt keuhkokapasiteetti (esimerkiksi toinen keuhko puuttuu) ja astmaatikot, jotka ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana kortikosteroidilääkitystä suun kautta tablettina.

Nämä vaikeahoitoista astmaa sairastavat rokotetaan ryhmässä 1 (vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila) ja muut astmaatikot ryhmässä 2 (vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila).

Krooniset keuhkosairaudet heikentävät hengityskapasiteettia ja voivat sen vuoksi vaikeuttaa koronavirustautia. Myös itse krooninen keuhkosairaus voi entisestään vaikeutua koronavirusinfektiosta.

Astmaan suun kautta tablettina otettavaa kortisonilääkitystä voi pitää merkkinä taudin huonosta hoitotasapainosta.

 

Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes

Ryhmään kuuluu lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes. Korkean verensokerin tiedetään lisäävän infektioherkkyyttä. Lisäksi akuutti infektio vaikeuttaa diabeteksen hoitoa.  Tyypin 2 diabetes on usein yhteydessä lihavuuteen, joka myös lisää vakavalle koronavirustaudin riskiä.

 

Downin oireyhtymä (aikuiset)

Ryhmään kuuluvat aikuiset, joilla on Downin oireyhtymä.

Downin oireyhtymään liittyy immuunipuolustusjärjestelmän poikkeavuuksia, jotka ilmenevät muun muassa infektioherkkyytenä. Samoin oireyhtymään liittyvien rakennevikojen (esimerkiksi synnynnäiset sydänviat) aiheuttamat ongelmat saattavat vaikeutua koronavirusinfektiosta.

Kaksi laajaa koronatartuntojen ketjua Mikkelistä – toinen jyllää Essoten yksiköissä, toinen Keskusbaarin asiakkaissa

Tiistaina paljastui kaksi laajaa koronatartuntojen ketjua Essoten alueella.

Koronatestejä on taas tehty paljon. Essote pyytää Keskusbaarissa asioineita hakeutumaan testiin matalalla kynnyksellä.

 

Illan aikana tehdyissä laajoissa testauksissa löytyi Mikkelistä kaikkiaan 16 positiivista testitulosta. Monet tapauksista ovat vielä oireettomia.

– Toisessa ketjussa on valitettavasti sairastunut työntekijöitä ja asiakkaita Essoten kolmesta eri yksiköstä. Altistuneet on asetettu karanteeniin ja sairastuneet eristetty osastohoitoon. Tästä ketjusta tulee todennäköisesti vielä lisää sairastumisia karanteenissa olijoiden joukosta, arvioi Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä keskiviikon tiedotteessa.

Tartuntoja löytyi seuraavista Essoten yksiköistä: Mikkelin lähikuntoutusosasto, Mikkelin keskussairaalan päivystysosasto ja Mikkelin jaksohoito-osasto.

 

Toinen suurehko tartuntaketju liittyy mikkeliläiseen Keskusbaariin, joka tunnetaan myös lyhenteestä KB.

– Baarissa asioinneilta on löydetty kaikkiaan kuusi tartuntaa. Valitettavasti valtaosaa siellä käyneistä ei kuitenkaan ole tavoitettu, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

 

Essoten koronalääkärit kehottavat kaikkia, jotka ovat käyneet Keskusbaarissa perjantaina 12.2., lauantaina 13.2., sunnuntaina 14.2. tai maanantaina 15.2., hakeutumaan koronatestaukseen Päivystysavun numeron 116117 kautta.

– Lisäksi heidän kaikkien tulisi välttää kaikkia sosiaalisia kontakteja seuraavan 10 vuorokauden ajan ja neuvotella työnantajien kanssa etätyömahdollisuudesta, Gärdström sanoo.

Keskusbaarissa on voinut altistua myös lauantaina 6. helmikuuta.

Essote tiedotti tiistaina iltapäivällä viidestä tartunnasta. Jo tuolloin tiedotettiin myös, että tartuntoihin liittyy laajoja altistumisia.

 

Katso koronalle altistumisen paikat täältä.

Uni, ravitsemus ja liikunta kuntoon – Etelä-Savossa halutaan parantaa myös työttömien työkykyisyyttä

Essoten aloittama elintapaohjaus laajeni myös uuteen hankkeeseen. 

 

Susanna Lempinen, Maija Laukniemi ja Kaire Partti työskentelevät elintapaohjaajina. Lempinen ja Partti ovat vastikään aloittaneet uudessa hankkeessa.

 

Hyvinvointi kuuluu kaikille. Se ei ole vain hyvätuloisten ominaisuus. Näin pohtii hankepäällikkö Teemu Ripatti, joka vetää nyt Etelä-Savon sote-uudistuksessa hanketta, jossa kehitetään parasta mallia parantaa ihmisten työkykyisyyttä.

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen kohderyhmää ovat työttömät, osatyökykyiset, vammaiset ja kuntoutujat.

– Työtön saa ammattilaistiimin tuekseen ja yksi osa tiimissä ovat elintapaohjaajat, Ripatti selventää.

Ripatti kertoo, että uusi hanke on vasta aivan alussa, joten esimerkiksi tarkkoja polkuja asiakkaan ohjautumisesta palveluun ei ole vielä luotu.

– Mutta tarve tiedetään. Työttömän palvelupolku on pirstaleinen ja työkykyyn liittyvät asiat ovat todella olennaisia työllistymisessä.

Elintapaohjaaja Susanna Lempinen pohtii, että monen työttömän kanssa etsitään varmasti myös päivärytmiä.

– Peliongelmaisilla on rytmi sekaisin, eli he valvovat yöt ja nukkuvat päivät, Lempinen toteaa.

 

Essotessa on tehty jo muutamia vuosia elintapaohjausta. Kokemukset ovat olleet hyviä. Työttömiin keskittyvän hankkeen lisäksi myös peruspalvelu säilyy.

– Meidän saamissamme palautteissa korostuu henkisen tuen merkitys, eli ihmiset kiittävät sitä, että heillä on ollut vierellä kulkija ja tsemppaaja, elintapaohjaaja Maija Laukniemi kertoo.

Elintapaohjauksessa elämän osa-alueita laitetaan kuntoon jokaisen kanssa henkilökohtaisesti. Asialla on iso merkitys yksilölle itselleen mutta myös koko yhteiskunnalle.

– Nyt laitamme paljon rahaa sairauksien hoitoon, Ripatti toteaa.

Elina Alanne 

 

Lue myös, mitä oivalluksia ristiinalainen Tiina Kainulainen sai elintapaohjauksessa.

 

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

”Lapsen syntymä herätti ajattelemaan omaa terveyttäni” – Tiina Kainulainen on saanut elintapaohjauksesta monta hyvää oivallusta

Tiina Kainulainen innostui kuntosaliharjoittelusta jopa itselleen yllätykseksi ja liikunta on nyt säännöllinen osa arkea. Hän toteaa, että iso merkitys rutiinin luomisessa on ollut sillä, että salille pääsee kävellen kotoa Ristiinan kylällä.

 

Voin löytää liikuntamuodon, josta nautin. Ristiinalainen Tiina Kainulainen kertoo, että se on yksi oivalluksista, jonka hän on saanut Essoten elintapaohjauksen aikana.

– Eikä minun tarvitse liikkua kuin itseni takia, Kainulainen pohtii.

27-vuotiaana ei tarvitse enää täyttää koululiikunnan, eikä minkään muun tahon kriteerejä.

Elintapaohjauksessa keskitytään ravitsemukseen, liikunnan määrän ja laadun lisäämiseen sekä hyvään uneen. Jokaisella asiakkaalla on oma suunnitelma ja ohjaus kestää vähintään puoli vuotta.

Kainulainen aloitti ohjauksen viime elokuussa. Hänet ohjattiin palvelun pariin neuvolasta.

– Minulla oli raskausdiabeteksen jälkeinen vuosikontrolli, jossa otin puheeksi, että minulla on huoli omasta terveydestäni.

Kainulaisen tytär on hieman alle 2-vuotias. Monelle vanhemmalle on varmasti tuttu Kainulaisen kertoma huomio, että oma lapsi muuttaa ajatuksia.

– Lapsen syntymä herätti ajattelemaan omaa terveyttäni. Haluan näyttää lapselle hyvää esimerkkiä. Ja taaperon kanssa on pakko jaksaa touhuta.

 

Tyttö antaa äidin nukkua, joten Kainulaisen elintapaohjauksessa on keskitytty lähinnä ravitsemukseen ja liikuntaan.

– Mutta unen laatu on parantunut, kun syö kunnolla ja liikkuu. Ja energian määrä päivissä on lisääntynyt.

Tiina kertoo, että hänen suhteessa syömiseen on ollut aina ongelmainen.

– Olen potenut paljon huonoa omaatuntoa siitä, että syön jotain. Olen aina ajatellut, että ”ei pitäisi tätä syödä mutta kun haluan”, hän kuvaa.

Yksi isoimmista elintapaohjauksen antamista oivalluksista onkin, että syömisen suhteen voi löysätä otetta.

– Ymmärsin, että ei tarvitse jakaa mitään syömistä hyvään tai huonoon, kiellettyyn tai ei-kiellettyyn. Suhde ruokaan muuttui terveempään suuntaan ja opin kuuntelemaan, mitä keho viestittää. En tarvitse mitään kuureja vaan voin syödä tavallista kotiruokaa.

Kainulaista on ohjannut Maija Laukniemi. Tapaamisissa Tiina on kirjannut ylös esimerkiksi edellisen vuorokauden ruokailujaan.

– Maija on antanut palautetta, että syön liian vähän. Se on yleinen ongelma ja ensimmäisiä asioita, mihin Maija kiinnitti huomiota.

Kainulainen syö nykyään kaikkiaan aiempaa enemmän ja enemmän varsinkin marjoja, kasviksia ja vihanneksia. Lapsen säännöllinen ruokarytmi on hyvä kannustin syödä myös itse hyvin.

– Aiemmin saatoin pitää huolen, että lapsi saa kunnon ruuan ja itse söin kaapeista jotain. Nyt syön itsekin kunnon aterian.

 

Ennen ohjausta Kainulaisen arkeen kuului vain hyötyliikuntaa. Syömisen lisäksi suuri haaste oli siinä, miten liikunnan saa säännölliseksi osaksi elämää.

– Nyt käyn hyvinkin säännöllisesti kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Siihen on vielä tarkoitus lisätä kerran viikossa kestävyysliikuntaa.

Kuntosaliharjoittelun mukavuus on ollut Kainulaiselle iso yllätys.

– Ennakkoajatukseni oli, että en missään nimessä ala käydä salilla. Mutta sitten kotitreenaamisen myötä ajattelin, että haluan kokeilla ja nyt siihen on syttynyt oikein kipinä.

Kainulainen toteaa, että on huomannut myös nauttivansa yllättävän paljon sykkeen nostosta, josta ei ennen pitänyt yhtään. Siinäkin on eri, kun saa tehdä itse omasta tahdosta.

– Kun on nyt saanut onnistumisen kokemuksia liikunnasta, niin uskaltaa haastaa itsensä ihan toisella tavalla.

Elintapaohjauksessa ajatustyö on ollut iso osa kokonaisuutta. Kainulainen toivoo, että muutokset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

– Toivon, että pääsen tässä hyvään kohtaan ja pystyn ohjauksen joskus päättyessä jatkamaan itsekseni tällä polulla.

Elina Alanne

 

Essoten elintapaohjaus

Asiakkaalle maksuton palvelu.

Tarkoitettu erityisesti 18–65-vuotiaille tyypin 2 diabeteksen riskitason asiakkaille ja kun BMI (painoindeksi) on 30 tai enemmän.

Ohjaus on henkilökohtaista, prosessimaista neuvontaa ja tukea kohti parempaa ja terveellisempää elämää.

Asiakas osallistuu elintapaohjaukseen vapaaehtoisesti ja omalla vastuulla.

Palveluun hakeutumisesta lisää www.essote.fi/asiakkaalle/palvelut/elintapaohjaus.

 

Lue myös siitä, miten elintapaohjausta annetaan työttömille.

 

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Jäälatua tutkaillaan tänään – viikonloppuna pääsee mahdollisesti hiihtämään Linnaniemen ympäri

Moni kaipaa Ristiinassa jo tasaiselle pinnalle, eli jäälle hiihtämään. Yritys on kova, että latu syntyy viikonloppuna. Kuva on Huumon lenkiltä.

 

Mies, moottorikelkka ja jyrä käyvät vielä tänään perjantaina mittailemassa jäätilannetta Pukkisaaren ympärillä Ristiinassa. Jos jäätä on tarpeeksi, syntyy lauantaina latu Linnaniemen ympäri.

– Siellä pitää teräsjäätä olla 20 senttimetriä, että kelkalla lähdetään, ja 40–50 senttimetriä isommalle koneelle, Mikkelin kaupungin Ristiinassa työskentelevä liikuntapaikkojen hoitaja Juha Nykänen kertoo.

Hän oli perjantaina puhelun aikaan juuri saanut Pellosniemen ladut hoidettua ja suuntaamassa jäälle.

– Kelkalla lähden ja otan jyrän perään. Jos tänään saan pohjan polkaistua rengasjyrällä, niin huomenna on kova yritys saada vapaan ja perinteisen latu jäälle auki.

Nykänen kertoo olevansa viikonloppuvuorossa, eli muiden latujen ja kentän hoidon lisäksi hän jatkaa jääladun parissa myös sunnuntaina.

 

Latu lähtee Pökkäänlahden päästä torin kohdilta ja kiertää Linnaniemen Kissalahden pohjukkaan saakka.

Nykänen muistuttaa kaikkia jäällä liikkujia, että Pelloksen tehtaiden vuoksi jäätilanne tehtaiden lähellä ja Pukkisaaren ympärillä on arvaamaton.

Ladun syntyyn vaikuttaa myös se, onko jäällä vettä.

– Mutta toivottavasti saan lauantaina ainakin Linnaniemen ympäri ladun tehtyä. Savisalon ympärystä pitää vielä miettiä, kun se on niin sellainen, että tuuli tuiskaa ladun helposti umpeen.

 

Kaupungin ylläpitämien latujen lisäksi Ristiinassa on tehty latu Löytöön. Ladulle pääsee Löydön kartanolta.

Myös Hangastenmaan pururata ja latu Hangastenmaalta Kylälahden Koulusaaren laavulle on hiihdettävissä. Ladun pituus yhteen suuntaan on noin 6 kilometriä. Tuolle ladulle voi suunnata esimerkiksi jättämällä auton Hangastenmaan kylätalon pihaan Parkkilantiellä.

Koulusaaren laavulta on tehty myös noin 4 kilometrin mittainen Lapinjärven lenkki, joka menee ensin järven yli ja sitten metsässä. Laavu sijaitsee Huttulantien lähellä. Sille johtavaa Kouluraittia ei ole aurattu.

 

Suomenniemen Urheilijat kertoo Facebookissa, että jäälatu on avattu Kuolimolle. Ladulle pääsee Salmenrannasta, Myllysillasta ja pururadalta.  Ladun pituus on 9 kilometriä.

Elina Alanne 

Polkujuoksua, maastopyöräilyä vai lisää latuja? Mitä liikuntapaikkoja sinä toivoisit lähellesi?

Mikkelin liikuntapäällikkö kaipaa alueilta mielipiteitä ja ideoita. 

 

Ristiinan latureittejä suunnitellaan jatkettavaksi Huumon suuntaan, jonne kuvan hiihtäjä on suuntaamassa. Asia on tällä hetkellä kaupungin investointilistalla vuodella 2024. Samana vuonna Ristiina saisi myös tekonurmen.

 

Linnaniemessä saattaa tulevaisuudessa olla merkittyjä polkujuoksureittejä.

– Olemme hakeneet niihin hankerahaa, mutta asiasta ei ole vielä tullut päätöstä, Mikkelin kaupungin liikuntapäällikkö Tiina Juhola kertoo.

Alueella käytettäisiin jo olemassa olevia polkuja.

– Polkujuoksureittejä toivotaan paljon ja tällaisella rahoituksella niitä olisi mahdollista reitittää ja viitoittaa. Tässä haussa on kumppanina mukana uusi polkujuoksuseura.

Ely-keskuksessa loppuvuodesta avautunut koronaan liittyvä hankerahoitus on yksi esimerkki siitä, miten liikuntapalveluita ja -paikkoja pystytään nykyään kehittämään. Erilaiset rahoitusmahdollisuudet saattavat avautua hyvinkin nopeasti, joten Juhola kaipaa kaupunkiin kokonaisnäkemystä tarpeista ja toiveista.

Hän on lähestynyt eri alueiden aluejohtokuntia, jotta ne miettisivät omien alueidensa tilannetta.

– Kaupungin taloustilanteessa yhteistyö on todella tärkeää. Kun on yhteinen suunnitelma, niin voimme miettiä, että millä aikajänteellä minnekin pystytään mitä tekemään.

Juhola kertoo, että näkemyksiä kysytään nyt kahdestakin eri syystä. Mikkeli jatkaa Liikkuva Mikkeli 2030 -ohjelman tekoa. Lisäksi liikuntapuolella on ollut henkilöstövaihdoksia, joten nyt on hyvä hetki kartoittaa tilanne. Juhola aloitti liikuntapäällikkönä joulukuussa.

 

Liikuntapaikoissa pohjalla pysyvät varmasti aina esimerkiksi ulkoilureitit ja ladut. Viime vuosina mukaan ovat tulleet esimerkiksi skeittiparkit, frisbeegolfradat ja ulkokuntosalit.

– Jännä nähdä, mitä nuoriso käyttää ja haluaa jatkossa. Tarve elää aina vähän koko ajan, Juhola miettii.

Monien liikuntapaikkojen kanssa on jo nyt aluejohtokunnilla ollut tärkeä rooli. Ristiinassa on kehitetty urheilukentän ympäristöä ja Suomenniemi on saanut esimerkiksi frisbeegolfradan.

Juhola kiitteleekin, että yhteistyö aluejohtokuntien ja urheiluseurojen kanssa on heille todella tärkeää.

– Tällä hetkellä esimerkiksi uusia retkeilyreittejä toivotaan paljon. Näihinkin olisi varmasti valmiita, hyviä reittejä mutta opastus puuttuu. Lisäksi kaivataan reittejä, joita voisi ajaa maastopyörällä.

 

Ristiinan osalta kaupungin investointiohjelmassa on viiden vuoden sisällä maininnat latureittien jatkamisesta ja tekonurmesta. Juhola muistuttaa, että asioista tehdään tarkemmat päätökset aina vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

– Latureitin jatkoa Ristiinassa on jo selvitetty ja ajatus on, että se jatkuisi Huumon suuntaan. Siellä on yksityisten maita välissä, joten asia vaatii vielä selvittelyä.

Tekonurmi on sekä kentän käyttöä lisäävä että kustannuksia pienentävä asia, joten liikuntapalveluiden näkökulmasta ne ovat hyvinkin kannatettavia.

Juhola muistuttaa, että liikuntapalveluilla on Ristiinassa edelleen erittäin hyvä tilanne, kun paikkakunnalla on omaa henkilökuntaa.

– Ristiina sai nytkin ladut samaa tahtia kuin Kalevankangas. Myös kenttä oli ihan ensimmäisiä Mikkelissä.

Elina Alanne

 

Vinkkejä aluejohtokunnalle voi antaa esimerkiksi Facebookissa:

 

Kirjasto muuttaa koululle esikoulun viereen – tavoitteena on muutot jo tämän vuoden aikana

Ristiinan kirjastolle remontoidaan tilat koulukeskuksen a-osaan, esikoulun viereen.

 

Kirjastoa lähdetään nyt tarkemmin suunnittelemaan koulun A-osaan. Tila on jonkun verran pienempi kuin nykyinen kirjasto Brahentiellä.

 

Mikkelin kaupunginhallitus päätyi lautakuntien kanssa samalle kannalle maanantain kokouksessaan.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen esitys oli, että kaupunginhallitus hyväksyy hankesuunnitelmaksi ensimmäisenä selvitetyn vaihtoehdon, eli kirjaston muuton lukiolta jääneisiin tiloihin.

Keskustelun aikana Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti Petri Pekosen (kesk.), Minna Pöntisen (vihr.), Armi Salo-Oksan (kok.) ja Pekka Pöyryn (kesk.) kannattamana, että kaupunginhallitus päättää suunnitelmaksi vaihtoehdon 2. Tämä tarkoittaa suunnitelmaa, jossa kirjasto muuttaa a-osaa. Olkkonen totesi, että kasvatus- ja opetuslautakunta, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta sekä kaupunkiympäristölautakunta ovat olleet tällä kantilla, joten kaupunginhallituksen on syytä päättää asia samoin.

Olkkosta kannattivat edellä mainittujen lisäksi Arto Seppälä (sd.), Mali Soininen (kok.), Jarno Strengell (sd.) ja Soile Kuitunen (sd.).

Kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen kannalla olivat Jukka Pöyry (kd.) ja Jyrki Koivikko (kok.).

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppälä kertoo, että asia ei enää mene hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Hankesuunnitelmaa aletaan nyt viedä eteenpäin valitun vaihtoehdon mukaisesti. Valittu vaihtoehto on tässä vaiheessa budjetoitu 150 000 euroa kalliimmaksi kuin aiempi vaihtoehto.

– Tilahallinto tuo asian valtuustoon, jos heillä ei määräraha riitä ja he eivät saa rahoitusta esimerkiksi siirrettyä joltain toiselta hankkeelta. Mutta velaksihan sitä näitä tehdään, eli investointeihin otetaan velkaa, Seppälä toteaa.

Suunnitelmassa aikataulutavoitteena on, että koululle siirtyvien nuorisotilojen käyttöönotto olisi tämän vuoden elokuussa ja kirjaston tämän vuoden lokakuussa.

Elina Alanne

 

Lue lisää suunnitelmasta täältä.

 

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Yli 80-vuotiaat voivat nyt varata koronarokotusaikoja – ensimmäiset riskiryhmäläiset kutsutaan puhelimitse rokotukseen

Essote laajentaa tällä viikolla koronarokotuksia ikäryhmään 80–84-vuotiaat.

 

Tähän mennessä Essoten alueella on rokotettu Pfizer-yhtiön rokotteilla. Tälle viikolle alueelle on luvattu myös Modernan ja AstraZenecan rokotteita.

 

Essoten alueelle ollaan saamassa uusia rokotteita pieninä ryppäinä.

Essote avaa uusia aikoja sitä mukaan, kun rokotteiden tulo varmistuu.

– Valtaosa yli 85-vuotiaista on tavoitettu kotihoidon ja muiden Essoten kanavien kautta. Helpoiten rokotukseen pääsee varaamalla ajan suoraan nettisivujemme ajanvarauskalenterin kautta, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Jos yli 85-vuotias on vielä ilman rokotetta eikä hänellä tai läheisellä ole nettiyhteyksiä, ajan voi varata Essoten puhelinnumerosta 040 359 9781 arkisin klo 8-15.

 

Seuraavassa vaiheessa Essote alkaa rokottaa potilaita, joilla on aktiivinen hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö tai krooninen munuaissairaus.

– Meillä on näiden potilaiden yhteystiedot ja soitamme heille, Gärdström sanoo.

 

Viikonlopun aikana Essoten alueelta löytyi kaksi uutta positiivista koronatestien tulosta. Toinen tartunta liittyy aiempiin tartuntaketjuihin ja toinen on saatu muualta Suomesta.

– Kokonaistilanne on rauhallinen, vaikka alueella on runsaasti muualla altistuneita, joiden karanteeniaika jatkuu edelleen. Isot uhkaavat ketjut on saatu nopeilla karanteenimääräyksillä laantumaan, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Koronalääkärit painottavat, että tilanne voi huonontua nopeasti. Muun muassa Itä-Savon alueelta on löytynyt muuntunutta niin sanottua brittiviruksen tyyppiä ja Essoten alueeltakin on lähetetty näytteitä sekvensoitavaksi. Tuloksia odotetaan lähiviikkoina.

– Edelleen varsinkin aikuisten tulisi välttää tilanteita, joissa iso määrä ihmisiä samassa tilassa. Aikuisten harrastustoimintaa tulisi tehdä hyvin pienillä porukoilla ja mielellään ulkona. Kahden metrin turvaväliä tulisi noudattaa, jos ryhmässä on aikuisia henkilöitä, jotka eivät kuulu samaan talouteen, Seppälä suosittaa.

Koronalääkärit kiittelevät alueen väestöä vastuullisuudesta. Rajoitusten ja suositusten noudattamisella on ollut suuri vaikutus koronatilanteen pysymiseen vakaana.

 

Katso vapaat rokotusajat täältä.

 

Nopeat ehtivät varata rokoteajan yli 85-vuotiaalle – eri rokotteita saapumassa alueelle ensi viikolla

Essote on voinut avata uusia koronarokotusaikoja yli 85-vuotiaille.

 

Essote avaa lisää rokoteaikoja aina kun tietoa rokotteiden saapumisesta tulee. Kuva: Essote / Jussi Salminen

 

Torstaina Essote avasi vajaat sata uutta rokotusaikaa, kun uuden ohjeistuksen mukaan tehosterokotteen antamisen aikaa voitiin venyttää 12 viikkoon. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä totesi, että vallitsevassa epidemiatilanteessa kaikkien koronarokotteiden annosväliä on suositeltavaa pidentää 12 viikkoon. Tämä tuo lisää mahdollisuuksia pistää ensimmäisiä rokoteannoksia.

– Ajat menivät muutamissa sekunneissa. Ikäihmiset käyttävät nettiä näköjään taitavasti. Olemme jo lisänneet uusia aikoja, kun uusien rokotteiden saanti varmistui, sanoo pandemiapäällikkö Hans Gärdström perjantain tiedotteessa.

Tähän asti Essote on antanut pistoksia Pfizer-yhtiön rokotteilla. Uuden tekniikan avulla rokotteiden määrä on saatu kasvatettua pulloista nyt seitsemään annokseen alkuperäisestä viidestä.

Ensi viikolle alueelle on luvattu myös Modernan ja AstraZenecan rokotteita.

– Pieni määrä Modernan rokotetta on menossa kotihoitoon, koska se säilyy jääkaappilämpötilassa ja on siten kätevämpi käyttää, Gärdström kertoo.

 

Essote tiedottaa perjantaina, että alueelta on löytynyt kolme positiivista koronatestien tulosta. Tartuntoja on tällä viikolla löytynyt muutamia.

Perjantaina tiedotetuista tartunnoista kahden Mikkelissä havaitun tartunnan lähde on todennäköisesti muualla Suomessa. Juvalla havaittu tapaus liittyy puolestaan jo aiemmin löydettyyn tartuntaketjuun.

Tartuntojen johdosta on asetettu karanteeniin muutamia kymmeniä henkilöitä. Samaan aikaan karanteenista on vapautunut ihmisiä ja hetkellä karanteenissa on noin sata henkilöä.

– Haluan jälleen tähdentää, että kasvomaskeja on syytä käyttää erityisesti julkisessa liikenteessä. Suositus on edelleen voimassa ja sitä kannattaa noudattaa, kuten myös ohjeita turvaväleistä ja käsien pesemisestä usein. Suuri osa tartunnoista näyttää tulevan pisaratartuntana, jolloin pinnoilta käsien kautta saaduilla tartunnoilla on suuri merkitys, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Tartuntojen johdosta altistumisen paikkoja on jälleen päivitetty. Listalla on muun muassa bussivuoro ja kauppaliikkeitä.

 

Essoten koronarokotuksen ajanvaraus on täällä.

Lue altistumispaikat täältä.

 

 

 

 

Suunnistuksesta jenkkifutikseen – Suomenniemellä harrastaminen on osa koulupäivää

Koulu on yksi harrastamisen Suomen mallia kehittävistä kouluista. 

 

Suomenniemen koulun ympäristössä on tilaa harrastaa erilaisia lajeja. Välitunneilla oppilaat viihtyvät nyt lumileikeissä. Pinkin liukurin kanssa iloitsee Oona Uusitalo. Kuva: Susanna Purhonen

 

Suomenniemen koululaiset pääsevät tällä kevätlukukaudella oppimaan esimerkiksi suunnistusta ja amerikkalaista jalkapalloa, kun koululla käynnistyy uusi kerho.

Mikkelin kaupunki sai 21 000 euroa avustusta siihen, että kouluissa pilotoidaan niin sanottua harrastamisen Suomen mallia. Avustuksen tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle mieleinen ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Mikkelissä mukana on seitsemän koulua.

Suomenniemen koulun rehtori Laura Savander toteaa, että totta kai koulu halusi mukaan.

– Itse koin, että Suomenniemi on tähän Suomen malliin oikein ydinaluetta. Täällä ei ole lapsille niin paljon harrastusmahdollisuuksia.

Savander kiittää, että toiminta saatiin järjestymään niin, että oppilaiden koulukyytejä siirrettiin tunti myöhemmäksi. Suomenniemellä on 21 oppilasta, joista 16 kulkee kyydeillä. Kaikki oppilaat ovat tulossa kerhoon.

– Ei tätä ilman kyytien järjestelyä järjestettäisi, Savander toteaa.

Koululla on jo aiemmin järjestetty kerhotoimintaa ja järkeistetty koulukyytejä vapaa-ajan toiminnan mahdollistamiseksi. Maanantaiaamuisin 2–4-luokkalaiset kokoontuvat liikuntakerhoon koulunkäyntiavustajan johdolla ja perjantaiaamuisin 2-luokkalaiset seurakunnan kerhoon. Tuolloin kaikki koulun oppilaat tulevat samoilla kyydeillä mutta osalla varsinainen koulupäivä alkaa vasta myöhemmin.

 

Mikkelin Oma juttu kaikille! -pilotin kerho on Suomenniemellä kaikki oppilaat kokoava monitoimikerho, joka on kevään ajan keskiviikkoisin. Koulun lisäksi toimintaa vetävät muun muassa suunnistusseura Navi, amerikkalaisen jalkapallon seura Bouncers ja salibandyseura Hatsina.

Malliin kuuluu, että jokaisen koulun lapsilta kysyttiin ensin heidän harrastustoiveitaan.

– Lapsilta tuli hyviä, realistisia toiveita. Ainut, mitä emme alakoululaisten kanssa voi toteuttaa, on mopon korjaus.

Muuten Suomenniemen koulu ja sen ympäristö sopii monelle lajille.

– Meillä on jumppasali ja hyvät piha-alueet, Savander muistuttaa koulusta, jonka kohtalo on yhä edelleen avoinna.

Liikunnan lisäksi kerhossa on myös metsästysasioita yhdessä riistanhoitoyhdistyksen kanssa ja pelisuunnittelua. Nämäkin olivat lasten toiveita.

– Mukana on aina vierailevien ohjaajien lisäksi koulun oma aikuinen, joten voimme myös eriyttää toimintaa.

Elina Alanne

 

Harrastamisen Suomen malli

Hallituksen tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.

Mallia on otettu Islannista.

Ensimmäiset kunnat pilotoivat toimintaa parhaillaan.

Aluehallintovirastot ovat myöntäneet avustuksia yhteensä 6,4 miljoonaa euroa pilottikunnille.

Tavoitteena on juurruttaa Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.

Talo tuhoutui palossa Mieluassa – palo punersi taivaan yöllä Ristiinassa

Tulipalo värjäsi taivaanrannan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Ristiinassa. Kuva: Ville Hokkanen

 

Kaksikerroksinen omakotitalo tuhoutui täysin tulipalossa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Mieluassa Ristiinassa. Hälytys palosta tuli kello 1.30.

Palo värjäsi taivaanrannan voimakkaasti, mikä näkyi Kissalahden toiselle puolelle Muurikkiin. Ristiinalaiseen kuvan lähettänyt Ville Hokkanen kertoo, että hän oli  yöllä hereillä, huomasi oranssin loimotuksen  ja soitti hätänumeroon.

 

Talossa ei ollut paikalla ketään, joten palosta ei tullut henkilövahinkoja. Palo ei myöskään levinnyt 1950-luvulla rakennetun talon viereisiin rakennuksiin.

Paloa oli sammuttamassa yksiköitä kolmelta paloasemalta. Jälkisammutustyöt jatkuivat tuntien ajan.

Elina Alanne