Hotelli Heimari on saanut uuden omistajan. Posti ja logistiikka-alan unioni PAU on etsinyt Heimarille ostajaa aktiivisesti jo vuodesta 2019.

PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen toteaa, että myyntiin päädyttiin, jotta Heimaria kehittää jatkossa taho, jolle hotelli- ja kurssikeskustoiminta on ydintehtävää.

– Toki Heimarista luopuminen on meille haikeaakin, koska postilaisilla on melkein sadan vuoden historia paikan kanssa. Siellä on paljon kurssitettu edunvalvojia ja paikasta on tullut monelle läheinen.

Nieminen kuitenkin lisää, että hän on ymmärtänyt, että uusi omistaja säilyttää Heimarin toiminnan samantyyppisenä, ja tuolloin PAU pitää omia kurssejaan paikassa myös jatkossa.

– Ja vieressä sijaitseva Villa Aurala pysyy meidän omistuksessamme, joten yhteys alueelle pysyy.

Nieminen ei kommentoi ostajaa tarkemmin. Hän toteaa, että mukana on osittain samoja tahoja, jotka ovat olleet kiinnostuneita Heimarista heti myynnin alettua.

Hotelli- ja ravintolatoimintaa on viime vuodet pyörittänyt Ripesti Oy:n Jaana Orava. Hänen vuokrasopimuksensa jatkuu vielä ainakin vuoden 2021 loppuun. Orava neuvottelee jatkosta uuden omistajan kanssa.

– En valitettavasti ole voittanut lotossa, eli en ole yksi ostajista, Orava nauraa.

Elina Alanne

Korjattu 3.2. huvilan nimi oikein. Se on Aurala, ei Aurora. 

Yli 65-vuotiaille tarkoitettujen kenkien liukuesteiden jakelu jatkuu taas.

Liukuesteitä voi noutaa tavaratalo Carlsonilta toistaiseksi torstaisin ja perjantaisin tavaratalon aukioloaikoina.

Mikkelin kaupunki tarjoaa liukuesteet yli 65-vuotiaille.

Kaupunki ja tavaratalo Carlson toivovat kaikkien noudattavan annettuja ohjeita, turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa. Lisäksi suositellaan kasvomaskien käyttöä.

Jakelu alkoi lokakuun lopussa. Liukuesteet saivat suuren suosion ja Carlsonilla oli usein ruuhkaa varsinkin aamuisin. Koronarajoitusten vuoksi jakelu keskeytettiin vuoden loppupuolella.

Mikkeli on tällä hetkellä päättänyt käyttää ikäihmisten liukuesteisiin 50 000 euroa. Rahoitus tulee perintövaroista.

Kaupungin hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen rauhoitteli Ristiinalaisessa marraskuussa, että rahoitus ei ole heti loppumassa.

– Tämä rahoitus ei välttämättä kata koko tarvetta. Mikkelissä on noin 14 000 yli 65-vuotiasta. Mutta emme vielä tiedä, minkä verran ihmisiä on näiden liukuesteiden tarpeessa. Tästä rahoituksesta riittää noin 5000 paria mutta voimme hakea perintörahoista lisärahoitusta, Väänänen totesi tuolloin.

Hyvinvointikoordinaattori toteaa, että kun yhden liukuesteparin hinta on 10 euron luokkaa, on se kaupungin kannalta todella edullinen panostus turvallisuuteen ja käyttäjällään halpa henkivakuutus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan jokaisena talvikuukautena noin 20 000 suomalaista loukkaantuu liukastuessaan ulkona. Liukastumiset aiheuttavat lieviä vammoja mutta myös pitkäaikaista haittaa. Iäkkäille seuraukset ovat yleensä vakavammat. Yli 75-vuotiaista jopa 70 prosenttia tarvitsee hoitoa liukastuttuaan. Yhden lonkkamurtuman hoito leikkauksineen maksaa noin 20 000 euroa.

Liukuesteiden sovittaminen tapahtuu Carlsonilla siksi, että asiakas pystyy heti valitsemaan kolmesta mallista omaan kengän kokoonsa sopivan. Henkilökunta auttaa eri mallien valinnassa. Yksi malleista on pelkästään kantaan laitettava ja kahdessa muussa on eroa nastojen lukumäärässä.

Liukuesteiden luovuttaminen tapahtuu näyttämällä henkilökortti. Näin Carlson voi laskuttaa kaupunkia luovutettujen liukuesteiden mukaisesti.

Liukuesteet voi hakea joku muukin kuin yli 65-vuotias itse. Hakijalla pitää olla mukana liukuesteiden saajan henkilökortti iän varmistamista varten ja kengän koko.

Elina Alanne

Osa artikkelista on julkaistu Ristiinalaisessa marraskuussa 2020. 

Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 21. tammikuuta päätöksensä kahdesta Ristiinan lukion lakkauttamisesta tehdystä kunnallisvalituksesta. 

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Ristiinan lukion lakkauttamisesta tehdyt kunnallisvalitukset.

Oikeus hylkäsi myös Erkki Rantalaisen ja Juha Patrikaisen oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

Oikeus toteaa, että kaupunginvaltuusto on joulukuussa 2019 tehnyt päätöksensä lakkauttaa Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste sille kuuluvan harkintavallan nojalla ja rajoissa. Päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä syntynyt eikä muutoinkaan lainvastainen. Oikeus toteaa myös, että kunnallisvalitusta ei saa tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Rantalainen valitti kahdesta eri kohdasta Mikkelin kaupunginvaltuuston päätöksistä 9.12.2019. Pykälässä 145 hyväksyttiin talousarviokirja, josta Rantalainen vaati poistettavaksi lauseen lukion lakkauttamisesta. Tämän valituksen hallinto-oikeus jätti tutkimatta. Oikeus toteaa, että pykälän päätös koskee lakkauttamisen osalta vain valmistelua eikä siihen saa tältä osin hakea muutosta.

Varsinaista lakkauttamispäätöstä ja valitusten osa-alueita hallinto-oikeus on käsitellyt jakamalla ne tiedottamiseen ja vaikutusmahdollisuuksien varaamiseen, valmistelun riittävyyteen ja valtuutetuille annettujen tietojen virheellisyyteen sekä muihin valitusperusteisiin.

Oikeus on pyytänyt vastineen Mikkelin kaupungilta sekä vastineet vielä Patrikaiselta ja Rantalaiselta.

Tiedottamisesta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta oikeus toteaa, että asian vireilläolosta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta tiedottaminen ei ole ollut virheellistä käytettyjen ilmoittamistapojen vuoksi, eikä muutenkaan. Kaupunki on selvittänyt, että asiasta on tiedotettu sanomalehdessä ja Wilma-järjestelmässä.

Lukion lakkauttamisesta 10.10.2019 ja 14.10.2019 koululla pidetyistä tiedotus- ja kuulemistilaisuuksista oikeus toteaa, että kaupungin selvityksen perusteella kuulemistilaisuudessa esitetyt kysymykset on selvitetty ja kysymykset vastauksineen on otettu huomioon asiaa valmisteltaessa. Oikeus toteaa myös, että ”se, miten kysymyksen esittäjille on vastattu, koskee viranomaisen tosiallista toimintaa, jonka asianmukaisuuden tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan”.

Valmistelun riittävyydestä ja valtuutetuille annettujen tietojen virheellisyydestä hallinto-oikeus toteaa, että kuntalaissa ei ole säännöksiä siitä, miten kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Valmistelun laajuus ja se, mitä selvityksiä kunnanhallitus harkitsee tarpeelliseksi liittää valtuustolle toimitettavaan aineistoon, riippuu asian laadusta ja sen merkittävyydestä kaupungin kannalta.

Oikeus toteaa, että lapsivaikutusten arvioinnin ja maaseutuvaikutusten arvioinnin tekemiselle lukion lakkauttamista koskevassa asiassa ei ole ollut lakisääteisiä vaatimuksia.

Oikeus toteaa myös, että valtuuston toimivaltaan kuuluu viime kädessä sen arvioiminen, onko valmistelu ollut riittävää ja onko sille toimitettu asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto. Jos valtuusto kokee, että valmistelu ei ole ollut riittävää, voi se palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kerta valtuusto on ottanut asian päätettäväksi, se on hyväksynyt valmistelun ja pitänyt sille toimitettuja aineistoja riittäviksi.

Kaupunki laski Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen vuosittaisiksi säästöiksi noin 270 000 euroa. Oikeust toteaa, että tähän lukuun laskettiin mukaan opiskelijakustannuksien lasku, Mikkelin lukion kurssitarjonnan supistaminen ja henkilöstömenojen säästö. Laskelmassa lähdettiin siitä, että Ristiinan opiskelijat mahtuvat Mikkelin lukion olemassa oleviin ryhmiin. Lisäksi kaupunki laski mahdollisiksi säästöiksi Ristiinan nuorisotilan ja kirjaston siirron sekä hallinnosta saatavan säästön.

Sekä Rantalainen että Patrikainen valittivat useista laskelmissa olleista epäselvyyksistä ja virheistä. Heidän molempien mukaan säästöjen määrä on virheellinen. Heidän mielestään oli ilmeistä, että harhaanjohtava valmistelu ja esittely lakkauttamisen säästöistä vaikutti luottamushenkilöiden päätökseen asiasta.

Itä-Suomen hallinto-oikeus toteaa, että ”vaikka laskelmiin sisältyisikin valittajien esiintuomia virheitä ja puutteita, laskelmista ilmenee, mihin ne perustuvat, eikä niiden voida katsoa antavan ainakaan olennaisesti virheellistä tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa kuvaa koulun lakkauttamisella saavutettavista säästöistä”.

Oikeus jatkaa, että vaikka laskelmissa esitetyt säästöt eivät kaikilta osin toteutuisikaan, niin lukion lakkauttamisesta on odotettavissa säästöjä aikaisempaan verrattuna. Näin ollen se katsoo, että päätös ei ole perustunut sillä tavoin virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin, että päätös olisi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Muita valitusperusteista oikeus toteaa esimerkiksi, että Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistyssopimusta piti kuntarakennelain mukaan noudattaa kolme vuotta. Näin ollen sopimus ei ollut enää voimassa vuonna 2019, koska kunnat yhdistyivät 1.1.2013.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Elina Alanne

Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Lue myös: Koulukeskuksen tiloista päätetään kaupungin lautakunnissa parhaillaan.

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Viikonloppuna löytyneiden koronatartuntojen lähteet ovat alueen ulkopuolella. Niistä aiheutui jatkotartuntoja. 

Mikkelin lukiossa on todettu koronatartuntoja, joiden vuoksi lukio siirtyi ainakin viikoksi etäopetukseen. Sunnuntaina Mikkelin kaupunki tiedotti kahdesta lukiolaisen tartunnasta. Lisäksi yksi tartunta löytyi Urpolan koulun oppilaalta.

Lukio on etäopetuksessa 25.–29.1. Tilanne arvioidaan loppuviikosta uudelleen.

Sunnuntain jälkeen on löytynyt kolme tartuntaa lisää. Ne liittyvät sunnuntaina tiedotettuihin tartuntoihin.

Tartuntojen johdosta noin sata henkilöä on maanantai iltapäivään mennessä asetettu karanteeniin. Lisäksi viikonloppuna löytyi näihin koululaistartuntoihin liittymätön yksi tartunta.

– Altistuneiden määrä on suuri ja voi olla, että lisää tartuntatapauksia ilmaantuu. On hyvin tärkeää, että kaikki pienioireisetkin hakeutuvat nyt testiin. Myös lasten ja nuorten testaaminen lievissäkin flunssaoireissa on hyvin tärkeää tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä maanantain tiedotteessa.

Tartuntojen johdosta Essote on päivittänyt altistumispaikkojen listausta. Katso paikat täältä.

Altistua on voinut esimerkiksi kaupoissa ja Mikkelin Crossfitissä.

– Pyydämme Mikkelin lukion opiskelijoita ja Urpolan koulun oppilaita ja Mikkelin Crossfitissä viime viikolla käyneitä sekä molempien koulujen henkilökuntaa seuraamaan omaa terveystilannettaan. Pienistäkin oireista tulee ottaa yhteyttä Essoten Päivystysavun koronalinalle numeroon 116 117, kehottaa tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Kaikkien tartuntojen lähteet ovat alueen ulkopuolella.

Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta toteavat, että Ristiinan kirjasto pitäisi siirtää koulukeskuksen A-osaan.

Esitys oli, että kirjasto siirtyisi Ristiinan koulukeskuksen D-osaan lukiolta vapautuneisiin tiloihin. Näiden lautakuntien rooli kaupungin investointiasioissa on lausua niistä.

Asiaa käsittelee ensi tiistaina kaupunkiympäristölautakunta. Sen rooli on esittää asia eteenpäin kaupunginhallitukselle.

Nuorisotilan ja kirjaston koulurakennukseen sijoittumista koskeva suunnitelma on palautunut lautakunnista jo kahdesti uudelleen valmisteltavaksi. Viimeisimmällä kierroksella suunnitelma palautettiin sen selvittämiseksi, olisiko kirjastolle muu paikka kuin D-osa.

Hanketyöryhmä selvitti uuteen suunnitelmaan myös tilaa esikoulun vieressä rakennuksen a-osassa. Hanketyöryhmä esitti, että jo aiemmin tehty malli, jossa kirjastoa suunnitellaan lukiolta vapautuneisiin tiloihin, on toiminnallisesti ja taloudellisesti parempi vaihtoehto.

Aiemmassa vaihtoehdossa, jossa kirjastoa esitetään koulun D-osan alakerrokseen, muutos- ja korjauskustannusten on laskettu olevan 150 000 euroa. Kirjaston rakentamisen A-osaan ennakoidaan maksavan 300 000 euroa.

Selvitetyssä vaihtoehdossa A-osaan muuttavalle kirjastolle pitää rakentaa uusi, esteetön sisäänkäynti ja wc- ja sosiaalitilat. Lisäksi erilaisia vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja sähkömuutoksia pitää tehdä enemmän kuin silloin, jos kirjasto muuttaa lukiosiiven alakertaan. A-osan vaihtoehto aiheuttaa myös muutoksia alueen pysäköintiin.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa asiasta todettiin, että koulun A-osa pitää todennäköisesti remontoida lähivuosina, joten olisi järkevämpää tehdä se nyt ja sinne tilat kirjastolle, jolloin koulu saisi rakennuksen uusimmat ja sisäilmaltaan hyvät luokat.

Ristiinan yhtenäiskoulun henkilöstö toteaa suunnitelmassa, että molemmat vaihtoehdot olisivat hyväksyttävissä ja niissä molemmissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Jos koulu saisi kokonaan käyttöönsä lukiolta jääneet tilat, se saisi kolme tilavaa ja sisäilmaltaan hyvää luokkaa.

A-osaan sijoittuva kirjasto kuitenkin veisi tilaa sen verran, että se aiheuttaisi haasteita koulun lukujärjestyssuunnittelussa. A-osasta pitäisi siirtää viisi luokkaa kolmeen tilaan mutta koulu toteaa, että muutos olisi hallittavissa.

Nuorisotilojen parhaaksi paikaksi koetaan koko ajan esillä ollut A-osan eteläinen pääty. Myös tämän muutoksen kustannusarvio on 150 000 euroa.

Suunnitelmassa on nyt tehty lapsivaikutusten arviointi sekä kirjaston että nuorisopalveluiden osalta. Asiassa on kuultu esimerkiksi päiväkodin henkilökuntaa, Ristiinan yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys Ryhtiä, iltapäivätoiminnan ohjaajia, JOPO-luokkien oppilaita sekä luokanopettajia. Monet toimijat ovat edelleen huolissaan koulukeskuksen piha-alueiden liikenteestä ja käytöstä, kun käyttäjäkunnat lisääntyvät.

Nuorisotilat on tarkoitus remontoida ja toiminta niissä aloittaa ensin. Kirjaston siirto olisi ajankohtaista, kun lukion lakkauttamispäätös on saanut lainvoiman.

Elina Alanne

Lue myös aiemmat jutut:

Kirjaston paikkaa mietitään vielä lokakuulta

Juttu elokuun keskustelutilaisuuden jälkeen 

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Tämän viikon maanantaina ”koettiin kummia”, kun koronarajoitusten vuoksi pitkään tauolla olleet futsal-pelit Palloliiton Itäisellä alueella saivat jatkua.

RiPan P15 -joukkue kohtasi Kisakaaressa yksittäisessä ottelussa lappeenrantalaisen LAUTP:n.

Pelissä ristiinalaiset joutuivat ensin takaa-ajajiksi, kun LAUTP teki ottelun avausmaalin parin minuutin pelin jälkeen. RiPan pojat kuitenkin nousivat tasoihin ja sitten 3-1 johtoon Ossi Hämäläisen, Valtteri Luiskalan ja Jonasvata Muzingan osumilla. Juuri ennen taukoa lappeenrantalaiset kavensivat 3-2:een.

Toisella puoliajalla RiPa meni ensin Olavi Jääskeläisen maalilla 4-2 johtoon, ja johtoasemaa kestikin pelin viimeiselle viidelle minuutille saakka. Noin 25 minuutin pelin kohdalla LAUTP sai otteisiinsa tehopiikin, ja joukkue naputteli kolme maalia hieman vajaaseen kahteen minuuttiin. Puhtaan hattutempun lyhyeen aikaan laukoi Aleksi Käkelä.

RiPan valmentaja Mikko Suihkonen oli luonnollisesti harmissaan hallussa olleen ottelun kääntymisestä tappioksi.

– Totta kai harmittaa. Meillä oli ihan ok tekemistä, mutta sitten jostain syystä ote vähän hetkeksi herpaantui ja vastustaja rokotti heti juuri niistä paikoista mitä he saivat. Ruvettiin puolustussuuntaan hutiloimaan niin se maksoi sitten pisteet tällä kertaa.

Seuraavat ottelut RiPalla on sunnuntaina Mikkelin Saimaa Stadiumilla jälleen LAUTP:tä ja sitten paikallisvastustaja MiPK:iä vastaan.

Niko Takala

Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavasta on tehty kolme valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Yleiskaava jakautuu kahteen osaan: kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja kyläalueiden yleiskaavaan. Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan joulukuussa.

Kaikki kolme valitusta liittyvät kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja sen sisällä Muurikin rantapuistoon ja ulkoilureitteihin. Valitukset ovat laatineet Erkki Rantalainen, Anneli Rantalainen sekä 16 allekirjoittajan ryhmä, jossa ensimmäisenä allekirjoittajana on Perttu Takala.

Kaikki valittajat kokevat, että kaavamuutos kohtelee eriarvoisesti eri asukasryhmiä. ”Muurikin rantapuiston ja Saimaan rannalla kulkevan ulkoilureitin poistaminen yleiskaavasta poistaisi muiden kuin puiston viereisten tonttien asukkaiden oikeudellisen suojan yhteisten virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien säilymiseen. Heidän asuntojensa hinnat laskevat”, kirjoittaa valituksessaan ryhmä ristiinalaisia.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkanen toteaa ennen kuin on tutustunut tämän kaavan valituksiin tarkemmin, että mahdollisesti kaupunki voi kuuluttaa osan kaavasta lainvoimaiseksi, vaikka valituksia on tehty.

– Jos valitus selkeästi rajoittuu esimerkiksi yhteen kiinteistöön, kaupunki voi kuuluttaa muun osan kaavasta lainvoimaiseksi ja valituksenalainen kohta jää odottamaan oikeusprosessin päätöstä. Näin meneteltiin esimerkiksi asuntomessukaavoituksen yhteydessä, kun Moisio-Kyyhkylän osayleiskaavasta valitettiin, Tarkkanen kertoo.

Kaupunki tutustuu nyt valituksiin ja antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle niistä vastineen.

Elina Alanne

Yli 85-vuotiaiden, eli vuonna 1935 tai sitä ennen, syntyneiden koronarokotukset ovat käynnistyneet Essoten alueella.

Essoten nettisivuille on avattu ajanvaraus, jonne rokotukseen oikeutetut tai heidän läheisensä voivat tehdä rokotukseen oikeutetulle hänen puolestaan varauksen. Aikoja on heti tälle viikolle.

– Aikoja on vielä valitettavan vähän, koska rokotteita tulee hitaasti ja osa rokotteista alkaa mennä jo aiemmin rokotteen saaneen toiseen pistokseen. Avaamme aikoja lisää heti, kun saamme tietoa rokotteiden saapumisesta. Valtaosan tästä asiakasryhmästä tavoitamme kotihoidon kautta, kertoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Koronarokotetta annetaan kaksi pistosta. Tehoste annetaan kolmen viikon päästä ensimmäisestä rokotuksesta. Nettiajanvarauksessa varataan vain ensimmäinen rokotusaika, tehosterokotuksen aika varataan ensimmäinen käynnin yhteydessä paikan päällä.

Essote myös avaa tiistaista alkaen koronatiedusteluja varten uuden puhelinnumeron 040 359 9781. Numerosta voi kysellä lisätietoja, jos muualta ei löydy tietoa.  Numerosta vastataan arkisin kello 8–15. Sen kautta voi myös varata rokotusajan, jos rokotettavalla ei ole nettiyhteyksiä tai henkilöä, joka voi tehdä rokotusajanvarauksen.

Valtakunnallisessa korona-asioiden puhelinpalvelussa 0295 535 535 ja chatissa saa myös yleistä tietoa koronaviruksesta sekä neuvontaa Koronavilkku-sovelluksen käytössä. Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Koronatesteihin hakeutuessa pitää edelleen soittaa numeroon 116 117.

Viikonlopun aikana on Essoten alueelta löytynyt kaksi uutta koronatartuntaa.

Toinen positiivinen koronatestien tulos havaittiin jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta.  Toinen tartunta löytyi taas muualta Suomesta tulleelta henkilöltä. Tämän tapauksen johdosta alle 10 henkilöä on asetettu karanteeniin.

– Kokonaistilanne näyttää hyvältä. Viime viikon tartuntaketjut on saatu hallintaan. Testausmäärät ovat kuitenkin edelleen kovin pieniä. Testaukseen pitää tuoda myös nuoret pientenkin koronaan viittaavien oireiden johdosta, kehottaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essoten koronarokotuksen ajanvaraus ja tietoa rokotuksista löytyy täältä.

Unelmien täyttymys. Niin kuvaa Kaija Rutanen sitä, että hän ja Teuvo-puoliso hyppäsivät Kahvila-Ravintola Salmenrannan yrittäjiksi Suomenniemelle.

Rutanen kertoo, että kaikki kävi lopulta todella nopeasti.

– Kolmessa viikossa muutimme etelästä tänne sekä henkilökohtaisen elämän että bisneksen, Kaija kertoo.

Ravintola löytyi Lappeenrannantien varresta ja vuokrakoti Ristiinasta, jonne sama tie vie nopeasti.

Suomenniemi oli heille ennakolta tuttu paikka, koska he ovat viettäneet kaikki lomansa aina Laamalansaaren caravan-alueella. He ovat edelleen alueen jäseniä.

– Olemme jo vuosia tulleet tänne piiloon, eli tässä on paljon rakkautta aluetta kohtaan.

Ravintola-alalla vuosia toiminut pariskunta oli etsinyt ostettavaa yritystä muualta Suomesta kuin pääkaupunkiseudulta jo pidempään. Heiltä oli kuitenkin mennyt ohi, että Salmenranta sulkeutui aiemmin syksyllä ja oli yrittäjää vailla.

– Oli todella lähellä, ettemme lähteneet toiseen paikkaan ihan muualle päin Suomea. Se suunnitelma vaihtui nanosekunnissa yhden puhelinsoiton perusteella, Kaija kertoo.

Paikalla käynnin jälkeen Rutaset tekivät nopeasti sopimuksen Salmenrannan kiinteistöstä vuokranantajan kanssa. Samalla hetkellä ravintolassa alkoi remontti ja sinne alettiin kovalla kiireellä etsimään kalusteita ja koneita, jotta kaikki olisi valmista ennen joulua.

Salmenranta on kolmas ravintola, jonka Rutaset avaavat. Kaija ja Teuvo toteavat, että tämä seutu on nyt viimeinen pysäkki. Täällä he jäävät aikoinaan eläkkeelle. Heidän edellinen ravintolansa sijaitsi Helsingin Töölössä ja oli keskittynyt skandinaaviseen keittiöön. Sitä ennen Rutaset asuivat ja työskentelivät Lapissa.

– Nyt on ihana fiilis, kun voi ottaa rennommin, Kaija sanoo viitaten siihen, että Salmenrannassa hän kokkaa lounasta, pizzoja ja à la carte -annoksia.

– Ajatus on, että täällä on hyvää fiilistä, hyvää ruokaa ja rentoa meininkiä.

Ravintolakoulu Perhon kasvatti kertoo tienneensä jo pikkutyttönä halunneensa ravintola-alalle.

– Mummon kanssa kävimme Kluuvikadun Fazerilla silloin 1960–70-luvulla ja se tunnelma, naisilla olleet hilkat ja kaikki tekivät sellaisen vaikutuksen, että sanoin jo silloin, että minäkin työskentelen isona ravintola-alalla.

Kaija Rutasen puhuessa käy pian selväksi, että palo alaa kohtaan on säilynyt.

– En osaa sitä selittää, se on jossain veressä. Tätä työtä pitää tehdä sydämellä. Jos fiilistä ja intohimoa ei ole, se näkyy nopeasti asiakkaan lautasella.

Teuvon ja Kaijan työnjako on selvä. Kaija vastaa keittiöstä, Teuvo salista sekä yrityksen myynnistä, markkinoinnista ja hallinnosta.

Kaija toteaa monta kertaa haastattelun aikana, että ei oikeastaan haluaisi puhua koronasta. Kuten kaikki tietävät, on ravintola-ala ollut sen takia kovassa myllerryksessä. Rutasten ravintola Helsingissä oli keväällä kiinni viikkoja ja mieli myllerryksessä tulevasta.

– Kun saimme ovet taas auki, päätimme samana päivänä, että laitamme paikan myyntiin ja lähdemme pois pääkaupunkiseudulta. Olimme onnekkaita, kun löysimme liiketoiminnalle ja vuokrasopimukselle ostajan, Kaija kertoo.

Hän toteaa, että heillä täytyy olla jotain luovaa hulluutta alaa ja yrittäjyyttä kohtaan. Salmenranta avautui uudelleen 19. joulukuuta. Suomenniemi on ottanut uudet yrittäjät vastaan lämpimästi.

– Joka päivä olemme kohdanneet uusia kasvoja. Olemme viihtyneet hyvin. Monet paikalliset ja mökkiläiset ovat jo käyneet toivottamassa meidät tervetulleeksi, Teuvo Rutanen kertoo.

Ravintoloita on Mikkelinkin seudulla useita myynnissä. Mikä sai Rutaset valitsemaan juuri Salmenrannan?

– No ei tarvitse kuin katsoa ulos! Tämä maisema ja hyvä sijainti Mikkelin ja Lappeenrannan välisellä tiellä, Kaija sanoo uuden kabinetin ikkunoiden edessä.

Myöhemmin hän lisää, että juuri Salmenrannan valintaan vaikutti myös haaste.

– Ei pääse liian helpolla, Kaija naurahtaa.

Elina Alanne  

Tilaa uudistunut Ristiinalainen!  Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Ristiinassa tiistaina kadonnut taksiyrittäjä Niina Syrjäläinen on löytynyt  kuolleena, tiedottaa poliisi. Etsinnän tuloksena löytyi auto ja sen kadonneeksi ilmoitettu kuljettaja. Poliisi jatkaa asian selvittämistä kuolemansyyn selvittämisenä, eikä tiedota asiasta tämän enempää.

Kansalaisten tekemien vihjeiden perusteella poliisi päätyi suuntaamaan etsintää noin 30 kilometrin päähän Ristiinan keskustasta. Poliisi kiittää saamistaan havainnoista, jotka tässäkin tapauksessa auttoivat etsinnän suuntaamisessa. Havaintoja ei enää tarvitse ilmoittaa poliisille tai hätäkeskukseen.

Essoten alueelta on löytynyt seitsemän uutta koronatartuntaa tiistaina tiedotettujen tapausten jälkeen.

Kuusi tartuntaa on löytynyt Mikkelistä ja yksi Juvalta.

– Sairastuneiden joukossa on valitettavasti myös keskussairaalan lähikuntoutusosastolla taudille altistuneita potilaita ja hoitajia. Kymmeniä Essoten työntekijöitä on asetettu karanteeniin ja tällä on vaikutusta palvelutuotantoomme. Aiemmin varattuja vastaanottoaikoja joudutaan perumaan, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Lähikuntoutusosaston työntekijältä löytyneestä tartunnasta tiedotettiin tiistaina. Tuolloin laitettiin karanteeniin useita kymmeniä osaston potilaita.

Tiistaina tiedotettiin myös kahdesta tartunnasta Mikkelin kouluissa: toinen oli Urpolan koulussa ja toinen Mikkelin lukiossa.

Essote kertoo ennakkotietona jo, että koronarokotukset yli 85-vuotiaille ovat alkamassa ensi viikolla.

Torstaina Essoten alueella on annettu koronarokote noin 2600 henkilölle. Määrä on kasvanut nopeasti, koska tiistaina rokotettuja oli noin 1500.

Ristiinan avoimen päiväkodin Puuhatuvan aukioloaikoja supistettiin tämän vuoden alussa.

Puuhatupa on nyt avoinna maanantaista torstaihin kello 9–11.15. Aiemmin aika oli 9–13.

Ristiinan päiväkodin henkilökunnalta ja Puuhatuvan perheiltä aukioloajan muutos ei saa juurikaan ymmärrystä.

– Tässä käy niin, että pitkästä matkasta tulevat eivät enää tule. Kun aika on noin lyhyt, kylällä pitäisi olla joku tuttu, jonka luona käydä syöttämässä lapset ennen kuin ajelee kotiin, Puuhatuvalla lastensa kanssa käyvä Heidi Mäntyvaara pohtii.

Ristiinan päiväkodin johtaja Jaana Vartiainen kertoo, että hän yritti kaupungin keskustelujen alusta alkaen viedä viestiä siitä, että Ristiinassa välimatkat ovat pitkiä ja Puuhatuvalle tullaan esimerkiksi Suomenniemeltä ja Hangastenmaan perukoilta. Puuhatupa sijaitsee Ristiinan päiväkodin vieressä niin sanotussa Helmitalossa.

Avoimessa varhaiskasvatuksessa alle kouluikäiset lapset viettävät aikaa omien huoltajiensa ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Lapset pääsevät tapaamaan toisiaan ja lisäksi jokaisena päivänä on jotain pientä ohjelmaa. Toiminta on maksutonta, eikä Puuhatuvalle tarvitse ennakkoilmoittautua.

Ristiinalaisten toive on, että sama tuntimäärä saataisiin käyttää alueen haluamalla tavalla niin, että erityispiirteet voidaan ottaa huomioon. Tähän ei kuitenkaan suostuttu vaan kaikkien avoimen varhaiskasvatuksen yksiköiden haluttiin tasapuolisuuden nimissä olevan avoinna kello 9 alkaen.

– Sain vastaukseksi, että kyllä Mikkeliinkin ennätetään yhdeksäksi esimerkiksi Haukivuorelta. Mutta kun on ihan eri asia ajaa talvikelillä esimerkiksi Hangastenmaalta kuin isompaa tietä, Vartiainen sanoo.

Mikkelin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen toteaa, että avoimen varhaiskasvatuksen esimiesten kesken aukioloajat päätettiin yhtenäistää.

– Muuallakin käy perheitä kauempaa ja hyvin he ehtivät käydä siinä ajassa, Pirjo Vartiainen toteaa.

Puuhatuvassa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa Anitta Särkkää harmittaa, että nykyisellä aukioloajalla kasvatuksellisesti tärkeä yhteinen ruokahetki jää pois. Puuhatuvalla perheillä on omat eväät mukana mutta ne on syöty yhtä aikaa.

– Ne ovat olleet todella tärkeitä hetkiä. Jos lapsi on huono syöjä, hän oppii yhdessä muiden kanssa. Kun lapset ovat syöneet, niin vanhemmat saavat istua hetken rauhassa. Silloin syntyy monesti parhaat keskustelut ja jaetaan kokemuksia, Särkkä kertoo.

Pidempi aika on koettu hyväksi myös siksi, että kaikki lapset ja aikuiset ovat erilaisia. Jollakin lapsella saattaa mennä pitkäänkin ennen kuin hän uskaltautuu leikkimään muiden kanssa. Myös aikuinen kaipaa usein hetken tutustumista ennen kuin alkaa kertoa esimerkiksi mieltä painavista asioista.

Mäntyvaara pohtii, että väistämättä tulee mieleen, että palvelusta tehdään niin vaikea, että kävijämäärät tippuvat. Tämän jälkeen kaupunki voi perustella, että kävijöitä ei ole ja laittaa Puuhatuvan kiinni. Jaana Vartiainen toteaa, että samaa hänkin on miettinyt.

– Puuhatuvan sulkeminen ei olisi todellakaan kehittämistä. Se apu, jota perheet täältä saavat, säästää paljon muualta.

Aukioloaikojen muutos liittyy sekä Mikkelin kaupungin talous- ja tulevaisuusohjelmaan että koronatilanteeseen. Tatu-ryhmässä selvitettiin kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen kehittämistä.

Koronatilanteen vuoksi myös avoimessa varhaiskasvatuksessa on ollut vähemmän kävijöitä, joten kaupunki päätti yhdenmukaistaa toimintaa niin, että kaikissa paikoissa toimitaan nyt yhdellä työntekijällä. Ristiinassa työntekijöitä oli aiemmin kaksi. Tilannetta tarkastellaan uudelleen toukokuun lopussa 2021.

Pirjo Vartiainen kertoo, että hän ei ole aiemmin kuullut ristiinalaisten mietteitä esimerkiksi ruokailuun liittyen.

– Esimiesten kanssa palataan avoimen varhaiskasvatuksen asioihin keväällä. Ilman muuta silloin voidaan vielä miettiä kaikkia asioita, joita kevään aikana nousee esille.

Ristiinassa Puuhatupa on ollut kesäisin avoinna juhannukseen saakka, ja saa olla näin myös tänä vuonna. Muut avoimen varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat koulujen loma-aikojen mukaan.

Elina Alanne

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Nina’s Erikoistaksipalveluiden yrittäjä Niina Syrjäläinen ja Mercedes-Benz -tilataksi ovat kateissa.

Auton rekisteritunnus on SNS-438.  Viimeisin havainto Syrjäläisestä ja autosta on Ristiinassa tiistai-iltana noin 17.50.

– Niina oli päivystysvuorossa ja minä lähdin lenkille. Oli puhe, että jos hänelle ei tule keikkaa, niin menemme saunaan. Kun tulin takaisin, Niina ja auto olivat poissa, joten käsitys on, että hän on lähtenyt keikalle, puoliso Mikko Syrjäläinen kertoo.

Niinalla oli todennäköisesti päällään työvaatteet, eli musta takki, jonka selässä lukee Nina’s Erikoistaksipalvelut sekä mustat farkut, joiden toisessa takataskussa on NS-logo.

Myöhemmin Mikko Syrjäläinen sekä yksi firman kuljettajista havahtuivat siihen, että Niinasta ei ole kuulunut mitään.

– Sekä Niina oma että firman puhelin olivat kiinni. Firman puhelin ei ole 13 vuoteen ollut kiinni, Mikko Syrjäläinen miettii.

Poliisi pisti auton hakuun jo tiistai-iltana. Rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen vahvistaa asian. Hän toteaa, että poliisi ei ole etsintäkuuluttanut Syrjäläistä, koska aikuisten kadotessa odotetaan yleensä aina muutama päivä.

Kaikki havainnot autosta pitää ilmoittaa suoraan hätäkeskukseen. Katoaminen julkaistiin läheisten toiveesta yrityksen Facebook-sivuilla. Myös Länsi-Savo on uutisoinut asiasta.

Elina Alanne

Essoten koronalääkäreiden mukaan testeissä kävijöiden määrät ovat edelleen pysyneet huolestuttavan matalina.

Esimerkiksi torstaina alueella testattiin 194 koronanäytettä, kun ennen joulunpyhiä määrät olivat jopa 400–600 testin luokkaa vuorokaudessa.

– Joulunaikaan moni on matkustellut tai sukulaisia ja tuttavia on käynyt kylässä alueella. Puolittuneet testausmäärät luovat epävarmuutta tilannekuvaamme. Testeihin on syytä hakeutua pientenkin oireiden vuoksi, kehottaa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Vuodenvaihteen jälkeen tartuntoja on alueelta löytynyt muutaman tartunnan päivätahdilla. Torstain jälkeen Essoten alueelta on löytynyt kaksi uutta koronatartuntaa. Mikkelissä havaitun tartunnan johdosta on karanteeniin määrätty muutamia ihmisiä ja tartunta on todennäköisesti saatu ulkomailta. Toinen tartunnoista ilmeni Pieksämäellä.

Essote rokottaa parhaillaan koronatyötä tekevää henkilöstä ja palvelutalojen asukkaita.

– Rokotukset etenevät nopeasti. Eiliseen mennessä rokotteen oli saanut kaikkiaan 1086 henkilöä. Lisää rokotteita tuli torstaina noin 2000 henkilölle. Annamme ne vajaan viikon aikana, kertoo Gärdström tiedotteessa perjantaina.

Tilastoinnin ongelmien takia kaikki annetut rokotteet eivät näy vielä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoterekisterissä. Rekisteri näytti perjantaina vain noin 50 rokotusta.

– Olemme siis antaneet ensimmäisen rokotteen jo noin prosentille väestöstämme, mikä on yksi nopeimmista rokotusvauhdeista koko maassa ja pärjää hyvin kansainvälisestikin. Rokottaisimme toki nopeamminkin, jos rokotteita tulisi enemmän. Varmasti myös kansallinen rokotustahti on ollut nopeampaa kuin mitä julkisuudessa on arvioitu, jos myös muualla on ollut vastaavia ongelmia. Olemme tästä informoineet THL:lle ja pyrimme ratkomaan tilastointiongelmat, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Tilastoinnin ongelmat johtuvat teknisestä ongelmasta tietojärjestelmässä.

Essote aloitti koronarokotukset vuodenvaihteessa. Niitä on annettu tähän mennessä muun muassa Mikkelissä ja Kangasniemellä.

Rokotukset tehdään Essotessa valtakunnallisen koronastrategian mukaisesti.

– Ensiksi rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat covid-19 -potilaita. Heidän rokotuksensa voidaan toteuttaa tammikuussa. Seniori-ikäisten palvelutalojen asukkaiden ja henkilökunnan rokotukset voidaan pääosin toteuttaa tammi-helmikuussa, kertoi aiemmin tiedotteessa Gärdström.

Seppälä kertoo Ristiinalaiselle, että turvallisuussyistä julkisuuteen ei kerrota etukäteen, milloin esimerkiksi Ristiinassa palvelukeskus Vaarinsaaressa rokotetaan.

– Kaikki myös riippuu siitä, miten rokotetta meille tulee ja sen mukaan sitten lähtee eteenpäin, Seppälä sanoi alkuviikosta.

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Nyt ensimmäinen kuukausi maksutta. Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Ristiinan Brahelinnan sotakoulua viedään nyt eteenpäin uuden hankkeen alla.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeen tarkoitus on kehittää tutkittuun historiatietoon sekä Suomen ja Venäjän yhteiseen kulttuurinperintöön perustuvia vastuullisia matkailutuotteita ja -palveluja yrityksille Etelä-Savossa sekä Viipurin ja Leningradin alueilla Venäjällä.

Hankkeen yksi kantava idea perustuu Yrjö Maunu Sprengtportenin (1740–1819) henkilöön. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimustyötä Suomen ja Venäjän arkistoissa ja kirjastoissa, kehitetään matkailutuotteita ja -palveluja sekä luodaan virtuaalinen museo.

– Sprengtportenista löytyy varmasti myös uutta ja kiinnostavaa tietoa. Tietoa etsii sekä Venäjällä että Suomessa useampi tutkija. Varsinkin Venäjällä on vielä tutkimattomia arkistoja, tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutista kertoo.

Historiaa voidaan hyödyntää matkailupalvelujen tarinallistamisessa. Tämän vuoden syksyllä järjestetään ensimmäinen tutkimusseminaari, jossa löydettyjä asioita esitellään.

Projektipäällikkö Inna Kopoteva Ruralia-instituutista kertoo, että hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan ja kunnostetaan sotakoulua, jonne tehdään Sprengtporteniin keskittyvä näyttelyhuone. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 900 000 euroa.

– Tästä noin 250 000 euroa on budjetoitu sotakouluun, eli koko rakennusta ei tässä hankkeessa voida uudistaa. Osa summasta on kaupungin omarahoitusosuutta, Kopoteva kertoo.

Eversti Sprengtporten perusti nykyisin sotakouluksi kutsuttuun rakennukseen vuonna 1777 Suomen ensimmäisen upseerikoulun, jonka toiminta jatkui kolme vuotta.

Ristiina-seuran puheenjohtaja Jari Valkonen iloitsee, että alkaneen hankkeen turvin sotakoululla päästään rakentamistöissä taas rivakammin eteenpäin.

Valkonen ja hankkeessa Mikkelin kaupungin tilakeskuksen edustajana oleva Riitta Väänänen miettivät, että Venäjän puolen rahoitusasioiden viivästyminen aiheutti asioissa noin vuoden siirtymän.

– Nyt toivottavasti päästään taas eteenpäin, Valkonen toteaa.

Hankerahoituksella sotakoulurakennukseen rakennetaan jo tänä vuonna pieni laajennusosa, johon tulee uusi sisäänkäynti ja wc-tilat.

– Hankerahalla tehdään myös vanhemman pään entisöintiä. Muu osa rakennuksesta etenee kaupungin ja ristiinalaisten yhteistyöllä aina määrärahojen puitteissa. Tälle vuodelle on taas 50 000 euroa rahaa, Väänänen selventää.

Kopoteva toteaa, että tässä hankkeessa erityistä on se, että nuoret ovat sekä sen kohderyhmää että toteuttajia. Nuoret ovat mukana sekä Suomessa että Venäjällä ja heille on tarkoitus järjestää esimerkiksi tiede- ja yrittäjyysteemaiset leirit.

– Esimerkiksi Esedun matkailualan opiskelijat ovat mukana. Alusta alkaen mukaan otetaan myös paikalliset yritykset. Opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa yhdessä he voivat lähteä kehittämään omia tuotteitaan.

Erityistä on myös se, että ensin tutkijat tutkivat aikakautta Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä, jonka jälkeen alkaa matkailupalveluiden kehittäminen.

Esimerkkinä Kopoteva kertoo, että tutkijat etsivät ensin, missä on esimerkiksi Sprengtporteniin liittyviä mielenkiintoisia paikkoja. Näiden perusteella kehitetään matkailutuote Pietari–Viipuri–Mikkeli-alueelle. Paikalliset yritykset voivat muotoilla matkailijoille oman palvelunsa.

– Se voi olla vaikka jokin ruokatuote, eli historiallinen resepti kahvilassa tai ravintolassa. Yrityksen näkökulmasta kyseessä ei välttämättä ole mitkään valtavan isot asiat vaan asiaa voi katsoa jokainen omasta näkökulmastaan.

Venäjällä hankkeessa on tarkoitus toteuttaa kolme historiallista työpajaa sekä historiallinen näyttely.

Elina Alanne

Sprengtporten-hanke

Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II -hanke käynnistyi 1.11.2020 ja sen kesto on kaksi vuotta.

Rahoitus tulee Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmasta, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta.

Hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti partnereinaan Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Viipurin piirikunnan aluehallinto, Viipurin kaupunki, Viipurin alueen yritysten tukikeskus ja Leningradin alueen kauppa- ja teollisuuskamari.

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Nyt ensimmäinen kuukausi maksutta. Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Koronarokotukset on aloitettu Essoten alueella vuoden 2020 viimeisenä päivänä.

Aamulla ensimmäisten joukossa rokotteen saivat Mikkelin keskussairaalassa anestesiaylilääkäri Heikki Laine ja teho- ja valvontaosaston sairaanhoitaja Marketta Rissanen.

– Hyvä kun saadaan rokotukset käyntiin, innostunein mielin olen sitä odottanut. Tämä vuosi on kuitenkin pitkällä työurallani ollut aivan poikkeuksellinen. Epätietoisuus on ollut henkisesti kuormittava tekijä, kun ei ole tiennyt mistä pitää vielä selvitä. Toivottavasti päästään keväämmällä normaaliin arkeen, sanoo Essoten tiedotteessa ensimmäisenä rokotteen saanut Marketta Rissanen.

Ylilääkäri Laineelle rokotus oli tuttu toimenpide.

– Toivon, että mahdollisimman moni ottaa rokotteen, kun se tulee laajasti saataville. Vain siten saadaan sen suojasta kaikki mahdollinen irti. Teho-osastolla olemme nähneet, miten kuolettavan ankara tauti voi olla, Laine sanoo tiedotteessa.

Rokotteen toinen pistos annetaan 21 päivän kuluttua. Vasta neljän viikon päästä nyt rokotteen saaneilla on täysi hyöty tästä rokotteesta.

Rokotukset tehdään Essotessa valtakunnallisen koronastrategian mukaisesti.

– Ensiksi rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat covid-19 -potilaita. Heidän rokotuksensa voidaan toteuttaa tammikuussa. Seniori-ikäisten palvelutalojen asukkaiden ja henkilökunnan rokotukset voidaan pääosin toteuttaa tammi-helmikuussa. Heidän rokottamisensa alkaa 4.1., kertoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Seuraavaksi rokotetta tarjotaan ikääntyneille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Laajemmin koko väestöä päästään rokottamaan todennäköisesti kevään aikana.

Koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin sairastuneita on löytynyt torstaina aamulla Essoten alueelta kaikkiaan 535.

– Noin 25 prosenttia tartunnoista on löytynyt ulkomaalaistaustaisilta henkilöiltä. Tämä noudattaa hyvin myös muualla Suomessa todettuja löydöksiä ulkomaalaistaustaisten osuudesta. Olemme yllättävän kansainvälinen maakunta, kun näitä lukuja katselee, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Sairaalahoitoa joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa on saanut kaikkiaan lähes 100 henkilöä.

Koronaviruksen aiheuttaman sairauden takia on menehtynyt Essoten alueella kaikkiaan 20 henkilöä. Joulukuussa menehtymisiä tapahtui kaikkiaan 15.

– Marras-joulukuussa tauti pääsi laajoista turvatoimista huolimatta leviämään iäkkäämpien ihmisten parissa hoitolaitoksissa (mm. Kangasniemen jaksohoitoon ja Valonan ikäihmisten asumispalveluihin Pieksämäellä) ja yksityistapahtumien kautta. Ilman rajoitustoimia tilanne olisi varmasti ollut hyvin synkkä koko alueella, sanoo Seppälä tiedotteessa.

Koronatestejä Essoten alueella on tehty kaikkiaan yli 32 000 kappaletta.

Joulun aikaan tartuntoja on löytynyt sekä alueelle tulleilta henkilöiltä että paikallisilta muun muassa Mikkelistä ja Pieksämäeltä. Myös Mikkelin keskussairaalan henkilökunnan jäseneltä löytyi koronatartunta, jonka vuoksi sekä henkilökuntaa että potilaita asetettiin karanteeniin.

Pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa, että koronatestiin pitää tulla ajoissa.

– Testeihin tullaan nyt, kun on oltu flunssaoireissa jo pitkään. On hyvin tärkeää hakeutua testaukseen heti, kun oireita tulee ja pienistäkin oireista.

Viimeisen kymmenen vuorokauden aikana koronalle on voinut altistua Mikkelin Citymarketissa 27. joulukuuta kello 16–17 ja 22. joulukuuta Mäntyharjussa Tokmannissa, K-Raudassa tai S-Marketissa. Mäntyharjun paikoista ei ole tarkkaa kellon aikaa tiedossa.

Kaikkia Essoten alueella olevia 7. joulukuuta tai sen jälkeen Iso-Britanniasta saapuneita pyydetään hakeutumaan koronanäytteenottoon.

– Tämä liittyy Briteissä havaittuun ja leviävään koronaviruksen uuteen muunnokseen, jota pidetään aiempaa tartuttavampana. Pyrimme estämään uuden muunnoksen leviämisen pienimmätkin mahdollisuudet alueellamme, ja siksi pyydämme Briteistä saapuneita uudelleen testiin, vaikka he olisivatkin jo testattuja maahantulonsa yhteydessä tai sen jälkeen. Testiin pääsee meillä helposti, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.

Mikkelin koronanäytteenottoon voi varata ajan Essoten nettisivuilta ja Päivystysavun kautta numerosta 116117 saa varattua ajan myös muihin Essoten näytteenottopisteisiin.

Joulun juhlinnan lähestyessä on syytä muistaa vastuulliset toimintatavat myös pyhien aikana. Essote onkin julkaissut muistilistan tärkeistä seikoista, kun alueella on syytä olettaa liikkuvan myös muualla asuvaa väestöä.

– Avainasia on välttää ihmisjoukkoja, kuten kauppojen ruuhka-aikoja. Vietetään joulua pienissä ryhmissä ja suositaan ulkoilua ja etäyhteyksiä. Oireiden ilmaantuessa pitää hakeutua herkästi testiin, pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa tiedotteessa.

Katso Essoten turvallisen joulun vieton ohjeet tästä.

Pieksämäellä on kirjattu 21.12. jälkeen neljä uutta koronavirustartuntaa. Myös Mikkelissä on todettu yksi tartunta, jonka lähde ei vielä tiistaina aamupäivällä ollut selvillä. Jäljitys on käynnissä ja altistuneita asetetaan karanteeniin sen edetessä.

Mikkelin tartuntaan liittyy myös uusia julkisia altistumispaikkoja, ne voi tarkistaa Essoten nettisivuilta. Tiistaina paikoissa on ravintoloita ja kauppoja.

Viikonloppuna Essoten alueelta löytyi 11 uutta koronavirustartuntaa.

Pieksämäellä niistä kirjattiin kuusi tartuntaa. Mikkelissä tapauksia ilmeni kaksi, Kangasniemellä kaksi ja Mäntyharjulla yksi. Mikkelin, Kangasniemen ja Mäntyharjun tapauksien tartunnanjäljitys on tehty, ja tapaukset ovat peräisin Essoten alueen ulkopuolelta tai liittyneet aiempiin ketjuihin. Altistuneet henkilöt on asetettu karanteeniin.

Itä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti tiistaina, että se kieltää kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 20 henkilöä. Määräys on voimassa 22.1.2021 saakka.
Itä-Suomen alueella sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voi järjestää alle kahdenkymmenen henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Tilaisuuksien turvallisuus on varmistettava noudattamalla tarkasti opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä.

Mikkelin kaupunki päätti maanantaina jatkaa jo voimassa olleita rajoituksia ainakin 11.1.2021 saakka. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi uimahallit pysyvät suljettuina.
Kaupunki myös perui omat uudenvuoden ilotulituksensa. Jo aikaisemmin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä on linjannut, että joulurauhan julistus ja uudenvuoden vastaanotto toteutetaan virtuaalisesti.

Ristiinalainen ilmestyy seuraavan kerran perjantaina 8. tammikuuta. Loppiaisen vuoksi tuolla viikolla on siis poikkeava ilmestymispäivä.

Materiaalia lehteen voi lähettää tuttuun tapaan tiistaihin 5.1. kello 12 mennessä.

Väliaikanakin sähköpostia voi lähettää osoitteisiin toimitus@ristiinalainen.fi ja ilmoitus@ristiinalainen.fi.

Viikoilla 52 ja 52 seuraamme verkossa mahdolliset isommat uutiset.

Hyvää joulua!

Lue myös: Ristiinalainen jaetaan nyt varhaisjakelussa osalle tilaajista. 

Essoten alueelta on löytynyt viisi uutta positiivista koronatestien tulosta, tiedotti Essote perjantaina.

Yksi tartunta löytyi Mäntyharjulta jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta. Pieksämäellä uusia tartuntoja havaittiin neljä.

Torstaina Pieksämäeltä tiedotettiin löytyneen 20 uutta positiivista koronatestien tulosta Partaharjun puutarhalla tehdystä massatestauksesta.

Essote säilyttää koronaepidemian kiihtymisvaiheen suositukset ja ohjeistukset ainakin 11. tammikuuta saakka. Pieksämäkeä Essote suosittaa pysymään leviämisvaiheen ohjeissa ja määräyksissä. Suosituksilla ja ohjeistuksilla on vaikutusta muun muassa ravintoloiden aukioloon. Länsi-Savo kertoi perjantaina nettisivuillaan Osuuskauppa Suur-Savon sulkevan ravintoloitaan rajoitusten ajaksi ja lomauttavan henkilöstöään.

Kuntayhtymä arvioi tilannetta taas 5. tammikuuta, jolloin annetaan uudet suositukset ja ohjeistukset, jos tilanne on muuttunut. Ne astuvat voimaan 11.1.

– Tartuntamäärät ovat suuria Pieksämäellä, mutta sielläkin tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan.  Ilman Pieksämäkeä alueen tartuntamäärät ja sitä myötä ilmaantuvuusluku ovat pudonneet 9,2:een/100 000 asukasta kohden. Täytyy antaa iso kiitos alueen asukkaille vastuullisesta käyttäytymisestä. Pidetään nämä toimintamallit, niin saamme kaikille turvallisen joulun, kehuu tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Essote toteaa tiedotteessa, että vaikka Etelä-Savon tilanne on mennyt viime aikoina parempaan suuntaan, on ympäröivien alueiden tilanne edelleen heikko. Kokonaisuudessaan Essoten alueen ilmaantuvuusluku on edelleen toiseksi korkein koko maassa.

Lisäksi joulun aikaan alueelle on tulossa paljon ihmisiä eri muualta ja riskit tartuntojen leviämiseen pyhien aikana ovat olemassa.

– Jos tilanne heikkenee, niin tiukennuksia rajoituksiin ja ohjeistuksiin voi tulla jo ennen 11.1. Yksittäiset kunnat voivat toki vaihtaa paikkaa kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen tai päinvastoin tuota päivämäärää aiemminkin, mutta pidämme nykyiset kuntayhtymän tasoiset ohjeet ja suositukset sinne asti, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essote julkaisi nettisivuillaan ohjeet turvalliseen joulunviettoon.

– Joulunaikaan ihmiset ovat tottuneet tapaamaan läheisiään. Se on myös korona-epidemian aikana mahdollista, mutta tietyt asiat tulee ottaa huomioon. Näillä joulumielellä höystetyillä ohjeistuksilla Essoten pandemiaryhmä haluaa toivottaa kaikille hyvää ja turvallista joulua, sanoo pandemiapäällikkö Gärdström.

Kolmonen oli jäämässä vajaaksi, joten RiPa sai paikan. 

Ristiinan Pallon sarjataso ensi kaudelle varmistui viime viikon torstaina. Palloliiton Itäisen alueen kilpailujaosto kokoontui tuolloin päättämään eri sarjatasojen täydennysmenettelystä.

RiPa oli jonossa ensimmäisenä Kolmosen paikoille, ja kun sarja oli jäämässä vajaaksi tavoitellusta 12 joukkueen määrästä, niin paikka ristiinalaisseuralle myönnettiin.

– Sen jälkeen kun kotkalainen Peli-Karhut nappasi nousukarsinnoissa paikan Kakkoseen, niin vähän ounasteltiinkin, että paikka meille todennäköisesti aukeaa. Mutta hienoa, että nyt saatiin varmistus. Tällä tasolla ollaan nyt jo useampi vuosi pelattu, ja halutaan ensi kaudella osoittaa, että tälle tasolle myös kuulutaan, toteaa RiPan puheenjohtaja Arttu Särkkä.

RiPa on pelannut Kolmosta vuodesta 2017 alkaen. Ensimmäiset kolme kautta joukkuetta valmensi Jukka Gråsten, joka jättäytyi toiminnasta pois viime talvena, kun joukkueen pelaajarinki oli liian pieni. Joukkue saatiin kuitenkin harsittua kesäksi kokoon, ja toimintaa veti valmennustiimi vastuuvalmentajana Marko Skippari. Hankala kausi päättyi alempaan loppusarjaan, jonka jumboksi RiPa jäi.

Tulevalla kaudella joukkuetta valmentaa esimerkiksi aiemmilta vuosilta Savilahden Urheilijoista tuttu Joona Koivula. RiPa ja Koivula olivat sopineet valmentajapestistä jo ennen kuin sarjataso Kolmosessa varmistui. Koivulaa luonnollisesti miellyttää Palloliiton päätös myöntää RiPalle sarjapaikka entisellä tasolla. Koronan vuoksi poikkeusoloissa tapahtuva valmistautuminen sarjaan asettaa myös tavoitteet ehkä hieman tavallisuudesta poikkeavaksi.

– Ensimmäisenä tavoitteena on toiminnan osalta se, että saisimme aikaan ehjän vuoden. Eli että treenit pyörisivät säännöllisesti ja että niissä olisi riittävästi pelaajia. Kilpailullisena tavoitteena on maltillisesti sarjassa säilyminen, Koivula toteaa.

Näillä näkymin, koronarajoituksista riippuen toki, RiPan harjoitukset pyörähtävät käyntiin tammikuun alusta alkaen. Uusi valmentaja painottaa harjoittelussa yhteishengen merkitystä.

– Haluan, että menemme yhteisöllisyyttä korostaen. Kovaa treenataan, mutta pilke silmäkulmassa pitää säilyttää! Koivula linjaa.

Niko Takala

Mikkelin lupa- ja valvontajaosto käsitteli torstaina Astuvan Amatsoni -tilateoksen rakennusluvasta tehtyä oikaisuvaatimusta.

Se päätti jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska vaatimuksen tekijällä ei ole muutoksenhakuoikeutta päätöksestä. Ristiinalainen kertoi oikaisuvaatimuksesta 29.10. lehdessä.

Tilateos sai rakennusluvan lokakuussa Kaukaanrannan torin viereiselle nurmialueelle.

Lupa- ja valvontajaoston asian esittelytekstissä kerrotaan, että oikaisuvaatimuksen tehnyt ristiinalainen ei omista eikä vuokra- tai muun oikeuden nojalla hallitse mitään muistomerkin sijoituspaikan lähellä olevaa aluetta. Toimenpidelupa ei siis voi olennaisesti vaikuttaa hänen omistamansa tai hallitsemansa kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttöön, esittelytekstissä todetaan.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty muutakaan perustetta sille, että toimenpidelupa vaikuttaisi välittömästi oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Se, että muistomerkistä voi aiheutua kustannuksia kaupungille ja sitä kautta edelleen veronmaksajille tai että se voi vaikuttaa alueen maisemaan tai torialueen turvallisuuteen, eivät ole lain tarkoittamia välittömiä oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun kohdistuvia vaikutuksia, kirjoitetaan esittelytekstissä.

Astuvan Amatsonin paikka ehdittiin jo merkitä lokakuussa mutta sen pystyttäminen on odottanut oikaisuvaatimuksen käsittelyä. Taiteilija Anne Mäkeläisellä oli toiveena, että teos olisi ollut valmiina Ristiinan joulun avauksessa marraskuussa.

Tilateos muodostuu mustasta kuusimetrisestä naishahmosta, joka tehdään vanerista. Ison amatsonin molemmin puolin liimataan pienemmät, kaksimetriset figuurit. Vanerit pellitetään reunoista, jotta ne kestävät paremmin kosteutta. Teoksen jalusta valetaan betonista ja päälle tulee kiveä, joka muistuttaa Astuvansalmen kalliosta. Teos valaistaan.

Suunnitelma torille tulevasta tilateoksesta syntyi jo vuosia sitten. Mäkeläinen totesi Ristiinalaiselle huhtikuussa, että matkailu on suurin innoitus tilateokselle.

– Haluan tuoda paikallishistoriaa näin esille. Se on ollut pointti koko ajan, Mäkeläinen sanoi tuolloin.

Pari vuotta työn rahoittamisesta jatkunut valituskierre sai päätöksensä maaliskuun 2020 lopussa, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi asiasta tehdyn valituksen. Asiassa oli kyse Mikkelin kaupungin hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan Mikkelin Yrittäjien Ristiinan alajaostolle myöntämästä 10 000 euron avustuksesta, jolla teos pystytetään torille.

Hankkeessa on mukana myös UPM, joka lahjoitti teoksen vanerit. Ristiinan Yrittäjät on sitoutunut vastaamaan teoksen ylläpidosta viiden vuoden ajan. Tarvittavaa omarahoitusosuutta on kerätty myös tukisummina.

Elina Alanne 

Jutun otsikkoa ja juttua muokattu 18.12. kello 10.40. Jaosto päätti kokouksessaan asian esityksen mukaisesti.