Päiväkodissa loppuvuodesta 2020 tehdyt tutkimukset toivat esiin useita puutteita rakennuksessa. Siitä asti tilanteeseen on etsitty päätöksenteossa ratkaisua.
Kaupunkikehityslautakunta palautti Ristiinan päiväkotiratkaisun uudelleen valmisteltavaksi tiistain kokouksessaan.
Lautakunta haluaa vielä selvityksen muun muassa eri vaihtoehdoista kustannusarvioineen. Tämä tarkoittaa jo laskettujen vaihtoehtojen lisäksi nykyisten tilojen minimikunnostusta tai peruskorjausta. Lisäksi lautakunta haluaa selvityksen muiden kaupungin hallinnassa olevien tilojen käytöstä, väliaikaisten kevyiden tilojen hankinnasta sekä yksityisen toimijan käytöstä.
Palauttamista esitti lautakunnan puheenjohtaja Jouko Kervinen (kok.), jota kannatti Pertti Karhunen (ps.). Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 5-8.
Asian palauttamista kannattivat Kervisen ja Karhusen lisäksi Jaakko Väänänen (kesk.), Jukka Härkönen (kok.), Katriina Noponen (kesk.), Perttu Noponen (kesk.), Saara Isoaho (kok.) ja Katariina Asikainen (ps.). Asian käsittelyä olisivat jatkaneet Anni Panula-Ontto-Suuronen (kesk.), Marita Hokkanen (sd.), Leena Kontinen (vihr.), Hannu Tullinen (sd.) ja Katja Kohvakka (sd.).
Kontinen ja Kohvakka ovat lautakunnan varajäseniä. Kohvakka on ristiinalaisen Jaana Vartiaisen (sd.) varajäsen. Vartiainen on Ristiinan päiväkodin johtaja ja ei työtehtävänsä vuoksi osallistunut asian käsittelyyn.
Ristiinan ja Suomenniemen alueelta nousi aluevaltuustoon verraten monta edustajaa.
Kirsi Olkkonen on Mikkelin kaupunginvaltuutettu, Essoten valtuuston jäsen ja sote-uudistuksen ohjausryhmän jäsen. Nyt hän on myös Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Kuva on Mikkelin kaupunginvaltuustosta joulukuulta 2019.
Sunnuntain aluevaaleissa paikan Etelä-Savon aluevaltuustosta nappasivat Ristiinasta Kirsi Olkkonen (kesk.), Riitta Hassinen (sd.) ja Sami Järvinen (ps.). Etelä-Savossa vaalien voittaja oli keskusta, jonka valtuutetuiksi nousi myös Suomenniemen konkaripoliitikko Outi Kauria.
Ristiinan ja Suomenniemen alueelta nousi aluevaltuustoon verraten monta edustajaa. Esimerkiksi Mäntyharjun, Juvan, Puumalan ja Hirvensalmen kunnista valtuustoon valittiin jokaisesta yksi edustaja. Etelä-Savon ensimmäisessä aluevaltuustossa on 23 valtuutettua Mikkelistä, 16 Savonlinnasta ja 7 Pieksämäeltä. Kaikki maakunnan kunnat saivat valtuustoon yhden tai kaksi edustajaa.
Suomenniemen Outi Kauria jätti kuntapolitiikan viime vuoden vaaleissa, eli hän ei ollut enää ehdolla. Varatuomari, eläkkeellä oleva pankin toimitusjohtaja sai omalta alueeltaan vahvan kannatuksen aluevaltuustoon. Kuva on vuoden 2019 Mikkelin kaupunginvaltuustosta. Kauria kuvassa keskellä.
Keskustaa edustaa aluevaltuustossa 20 edustajaa. Olkkonen sai 485 ääntä ja Kauria 335 ääntä.
Seuraavaksi eniten valtuutettuja on SDP:llä, jolla on 12 paikkaa. Laskennan loppuvaiheilla paikan nappasi myös Hassinen 232 äänellä.
Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Riitta Hassinen on Ristiinan fysikaalinen hoitolaitos Suomikunto Oy:n yrittäjä.
Kokoomuksella on aluevaltuustossa 11 valtuutettua, Liike Nyt sai Savonlinnan Panu Peitsaron johdolla viisi paikkaa.
Myös perussuomalaisilla on aluevaltuustossa viisi paikkaa. Puolueen ääniharava oli Kisakaaren tansseistakin tuttu Jaana Strandman 579 äänellä. Järvinen meni läpi 267 äänellä.
Vihreät saivat aluevaltuustoon kolme paikkaa, kristillisdemokraatit kaksi ja vasemmistoliitto yhden.
Sami Järvinen on Mikkelin kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu. Hän on ViaDia ry:n perustaja ja hallituksen jäsen.
Alueen ääniharava oli lääkäri Peitsaro, joka on aiemmin työskennellyt Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin johtajana. Peitsaron äänimäärä 3390 ääntä oli valtakunnallisestikin korkea. Peitsaro kampanjoi Savonlinnan päivystävän keskussairaalan puolesta.
Seuraavaksi eniten ääniä Etelä-Savossa sai Mäntyharjun kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.), 1870 ääntä. Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) sai 1421 ääntä. Savonlinnan Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) sai 1228 ääntä ja Juvan pitkäaikainen, eläköitynyt kunnanjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) 1160 ääntä.
Etelä-Savon äänestysprosentti oli 48,1. Mikkelissä äänestysprosentti oli 47,4. Ristiinan äänestysalueella äänestysprosentti oli 48,6, Pellosniemellä 42,3 ja Suomenniemellä 53,9.
Ristiinan päiväkodissa loppuvuodesta 2020 tehdyissä laajoissa sisäilmatutkimuksissa löydettiin useita sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä
Ristiinan uutta päiväkotia ei todennäköisesti toteuteta niin, että Ihastjärven entinen koulu siirtyisi päiväkotirakennukseksi Ristiinaan. Ensi tiistaina kokoontuvalle kaupunkikehityslautakunnalle esitetään, että koulua ei siirretä vaan Ristiinan tehdään päiväkodiksi kevytrakenteinen uudisrakennus talousarviomäärärahojen puitteissa. Ristiinan päiväkodille on varattu kaupungin talousarviossa yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.
Kevytrakenteinen päiväkoti tarkoittaa valmiista tilaelementeistä koostuvaa rankarunkoista alle 1200 kerrosneliön päiväkotia, joka ei vaadi väestönsuojaa, esittelytekstissä todetaan. Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kertoo, että käytännössä esimerkiksi päiväkodin lisärakennus Helmi-talo on tämän tyyppinen.
– Jos nykyiseen päiväkotiin verrataan, niin onhan se parempi mutta ei toki toiminnallisesti niin hyvä kuin perinteisellä tavalla toteutettu kiinteä rakennus. Esimerkiksi isompia tiloja ei tässä mallissa ole mahdollista rakennusteknisesti toteuttaa. Mutta jos verrataan nykyiseen Ristiinan päiväkotiin, niin sekin on sokkeloinen. Mikä tärkeintä, uusi päiväkoti olisi sisäilmaltaan terve, Hyttinen sanoo.
Päiväkotia suunnitellaan sadalle lapselle.
Ihastjärven koulua ei siirretä Ristiinaan, koska rakennuksen muutostyöt tulisivat liian kalliiksi. Kustannusarviota päivitettiin teknisten selvitysten jälkeen. Rakennuksen siirtäminen maksaisi noin puoli miljoonaa. Rakennuksen muutostyöt uudessa kohteessa päiväkotikäyttöön soveltuvaksi kustantaisi noin 1,92 miljoonaa. Kaikkia sataa lasta ei saada mahtumaan Ihastjärven koulun kiinteistöön, vaan rakennusta pitää laajentaa noin 367 neliömetriä, joka kustantaa 1,52 miljoonaa. Esittelytekstissä todetaan, että laajennuksen tarpeeseen vaikuttaa koululla olevan liikuntasalin poisjääminen siirrettävästä kokonaisuudesta.
Hyttinen kertoo, että liikuntasali jäisi pois teknisistä ja kustannussyistä.
– Koko ajan on tiedetty, että rakennusta pitää laajentaa, jotta Ristiinan päiväkoti siihen mahtuisi. Laajennusosa tulisi liikuntasalin kulmaan ja vaatisi paljon rakenteiden aukottamista ja muita ratkaisuja, Hyttinen kertoo.
Yhteensä Ihastjärven koulun siirtäminen ja muutos päiväkodiksi maksaisi uuden kustannusarvion mukaan noin 4 miljoonaa. Vastaavanlaisen sadan lapsen päiväkodin rakentaminen uudisrakennuksena maksaisi tällä hetkellä noin 4,6 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä Ristiinan päiväkodissa valmistaudutaan väistötilaratkaisuihin. Aiemmasta suunnitelmasta poiketen päiväkotirakennuksesta tai Helmi-rakennuksesta ei muuta ryhmiä koululle. Helmi-talossa olevat esikoululaiset muuttavat päärakennuksen liikuntasaliin ja alakerrasta kaksi pienten lasten ryhmää muuttaa Helmi-taloon. Avoin varhaiskasvatus Puuhatupa muuttaa päärakennuksen alakertaan.
Puuhatupa on avoinna kolmena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan.
Uuden päiväkodin paikkaa vielä selvitetään. Rakennuksen sijoittaminen Ristiinan nykyisen päiväkodin läheiselle pellolle vaatii kaavamuutoksen tai poikkeamisluvan. Paikaksi on aiemmin suunniteltu päiväkodin ja Puustellintien välistä peltoa.
– Nykyisen päiväkodin lähialueelle se rakennetaan mutta kaavoituspuoli vielä selvittää asioita. On ratkaistava, lähdetäänkö etenemään kaavamuutoksella vai vaihdetaanko suunniteltua paikkaa, Hyttinen kertoo.
Kaupungin asemakaavapäällikkö Kalle Räinä kertoo, että päiväkodin, Sotakoulun, sataman ja kirkon alueella on laitettu kaavamuutos käyntiin viime vuoden loppupuolella. Kaavassa ratkaistaan esimerkiksi alueen tulevaa maankäyttöä ja suojelumerkintöjä. Samaan pakettiin kuuluu Pökkäänlahden rantaan suunniteltu yleinen sauna.
– Päiväkoti on osa tätä kokonaisuutta. Pelto, jolle uutta päiväkotia on suunniteltu, on kaavassa puistoaluetta. Tässä kohteessa ei voida suoraan myöntää poikkeamislupaa, koska on niin merkittävästä asiasta kyse, Räinä kertoo.
Kaavoitus etenee luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen, ja aikanaan poliittiseen päätöksentekoon.
– Kun asiat on ratkaistu, niin se menee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Ajallisesti nämä ovat hitaita prosesseja. Sanoisin, että ainakin 1,5 vuotta. Jos asioita tulee eteen, niin vielä pidempiä, Räinä sanoo.
Päiväkodin korttelialueella on myös vapaata tilaa, joka on osoitettu rakentamiselle. Räinä toteaa, että näitä selvitetään nyt.
– Päiväkotiratkaisua pystyy katsomaan useampaan kohtaan. Kaavallisessa mielessä tämä etenisi nopeammin, koska ne ovat jo rakentamiseen osoitettuja paikkoja. Puistoalue ei taivu nopeasti käyttöön, Räinä selventää.
Jarkko Hyttinen, eteneekö uusi päiväkoti konkreettisesti vuonna 2022?
– Katsotaan nyt, mitä lautakunnat ja kaupunginhallitus päättävät ja sen jälkeen tiedämme, mitä se tarkemmin tarkoittaa. Toivottavasti saamme Ristiinan päiväkotiratkaisut kuntoon mahdollisimman pian, Hyttinen toteaa.
Ulkoilureitti ja muita rakenteita halutaan paremmiksi.
Astuvansalmen alue on ollut jo vuosia kiperä kysymys Mikkelin matkailussa. Tähän asti kaupunki on voinut opastaa matkailijoita vain parkkipaikalle asti.
Mikkelin kaupunki haluaa käynnistää Astuvansalmen ulkoilureitin valmistelun. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ulkoilureittitoimituksen aloittamista ensi tiistaina kokouksessaan.
Alueen toimijat ovat sopineet, että Mikkelin kaupunki hakee noin kahden kilometrin matkalle ulkoilureittitoimitusta alueelliselle ely-keskukselle vahvistettavaksi. Kaupunki tekee asiassa yhteistyötä Etelä-Savon ely-keskuksen ja MikseiMikkelin asiantuntijoiden kanssa, asian esittelytekstissä kerrotaan.
Kaupunki alkaa valmistautua polun merkitsemiseen, koska alueen lunastamisesta odotetaan päätöstä valtioneuvostosta kuluvan kevään aikana. Etelä-Savon ely-keskus haki kesällä 2020 ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa valtiolle alue, jolla sijaitsee Astuvansalmen kalliomaalaukset ja osittain sinne johtava polku. Mikkelin kaupunki oli yksi toimijoista lunastusaloitteen takana.
Määräalan koko on noin 8,4 hehtaaria. Alue on yksityisomistuksessa ja omistajan kanssa ei ole päästy sopimuksiin alueen käytöstä. Kalliomaalauksille vievän polun kannalta kyse on loppumatkasta, noin 1,4 kilometrin osuudesta. Käytännössä alue siirtyisi Metsähallituksen omistukseen.
Lunastusasia pitää käsitellä kahden vuoden sisällä hakemuksen saapumisesta tai asiasta on järjestettävä lisäkuuleminen asian pitkittyneestä käsittelystä johtuen. Ympäristöministeriöstä kerrottiin Ristiinalaiselle keväällä 2021, että koska kohde ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon tai luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella, ei ympäristöministeriö voi tehdä itsenäisesti lunastuslupapäätöstä, vaan päätöksen tekijä on valtioneuvosto. Tämän vuoksi asian käsittely on vienyt kauemmin kuin alkuun ministeriössäkään ajateltiin.
Kaupunkikehityslautakunnalle kerrotaan suunnitelmista, että polun ja sen opastamisen parantamisen lisäksi suunnitelmissa on parantaa alueen laituria. Esittelytekstissä todetaan myös, että lisäksi kalliomaalauksien katseluun tarkoitettua kävelytasoa on syytä parantaa: katselu- ja kävelytasoa tulisi korottaa, tehdä turvallisemmaksi ja siirtää hieman kauemmaksi itse maalauskohteista. Se vähentää myös spontaanin ilkivallan uhkaa maalauksille. Nämä toimet voisivat olla joko Metsähallituksen, Mikkelin kaupungin tai eri toimijoiden yhteishankkeita, tekstissä todetaan.
Reitistä kalliomaalauksille ei tule kokonaan esteetön ja reitin tavoitteena on pidättää reittiä kulkevat henkilöt oikealla polulla, että he eivät haittaa muuta yksityisten maankäyttöä kiinteistöillä. Mikkelin kaupunki sitoutuu reitin kunnossapitoon. Saimaa UNESCO Global Geopark -organisaatio ohjeistaa reitin ja kohteen opastuksen asianmukaisilla kylteillä.
Alkon palvelujohtaja pitää vielä jännitystä yllä siitä, miten tilaa muutetaan. Alko sulkeutuu 29.1. kello 16 ja avautuu taas 15. helmikuuta.
Ristiinan Alko remontoidaan helmikuun alussa. Uudistuksen vuoksi myymälä on kiinni noin kaksi viikkoa. Myymälä on avoinna vielä lauantaina 29. tammikuuta, jolloin se sulkeutuu jo kello 16. Tämän jälkeen uudistettu myymälä aukeaa tiistaina 15. helmikuuta.
Palvelujohtaja Mika Kauppinen kertoo, että uudistus on osa Alkon konseptipäivitystä, jota on toteutettu viime vuosien aikana.
– Nyt on aika freesata Ristiinan myymälän ilme konseptin mukaiseen muotoon. Joka vuosi mietimme myymälöiden remonttitarpeet ja nyt on Ristiinan aika, Kauppinen sanoo.
Uudistuksella Alko haluaa selkeyttää ja raikastaa myymälän ilmettä. Myymälän tila pienenee hieman mutta valikoimassa olevien tuotteiden määrä pysyy suunnilleen samana.
– Uudistuksia mietitään aina siitä näkökulmasta, että millainen myymälä on hyvä ja toimiva asiakkaille mutta myymälän pitää olla myös henkilökunnalle hyvä ja hallittava. Vaikka Ristiinan myymälä napakoituu aavistuksen niin sen toiminnallisuus paranee. Valikoiman osalta otamme mielellämme palautetta ja toiveita asiakkailta vastaan, Kauppinen toteaa.
Kauppinen pitää vielä jännitystä yllä siitä, miten myymälän tilaa muutetaan.
– Mitään radikaalia muutosta ei ole luvassa mutta myymälään käynti helpottuu. Se nähdään sitten helmikuussa.
Tuttu henkilökunta palvelee Ristiinassa jatkossakin. Kauppinen toteaa, että Alkolle Ristiinan myymälä on tärkeä osa paikallista myymälöiden verkostoa.
– Ristiinan myymälä on siitä erityinen, että kesän aikana asiakkaiden määrä kasvaa voimakkaasti, hän toteaa.
Keskiaikahahmotyöpaja on yksi Mikkelin Kulttuurin unelmavuoden kulttuuritupsahduksista.
Viime kesänä Linnaniemen keskiajassa oli myös noidanmetsästäjä Karl Toffel, Der Hexenjäger. Kuva: Niko Takala
Kulttuuriyhdistys Korppi ry järjestää Ristiinassa tammi-maaliskuussa 2022 koko perheen keskiaikahahmotyöpajan.
Pajan tavoitteena on tutustua paikalliseen historiaan ja siitä inspiroituneena luonnostella ja kehittää oma keskiaikainen hahmo, jonka roolissa voi tulla esimerkiksi kesän keskiaikatapahtumaan. Paja sopii erityisesti historiasta, fantasiasta ja hahmosuunnittelusta kiinnostuneille.
Pajalaisella voi olla jo mielessään ajatus omasta hahmosta, jota työstetään eteenpäin, mutta pajaan voi osallistua myös ilman pohjaideaa. Osallistuminen ei vaadi erityisiä kirjoitus- tai askartelutaitoja.
Kurssin vetäjinä toimivat kirjailijat Anne Leinonen ja Helena Waris sekä kädentaitojen ohjaaja Maikki-Noora Karvinen. Paja on osa Mikkelin Kulttuurin unelmavuoden kulttuuritupsahduksia, ja se on osallistujille maksuton. Mukaan otetaan 10 osallistujaa, myös lapset voivat osallistua aikuisen seurassa.
Hahmotyöpajan on tarkoitus kokoontua Vitsiälän Kylätalo Sampolassa perjantait 28.1. ja 11.2. kello 17–21 sekä lauantaina 26.2. kello 10–14 ja lauantaina 26.3. kello 10–16. Koronarajoitusten vuoksi on mahdollista, että aloitus siirtyy myöhemmäksi.
Työpajaan voi ilmoittautua lauantaihin 22. tammikuuta mennessä kulttuuriyhdistyskorppi@gmail.com tai 044 2157571 (myös tekstiviestillä).
Essote testaa ja jäljittää koronatartuntoja edelleen. Monilla alueilla tartunnanjäljitys on lopetettu, koska viiveet siinä ovat kasvaneet tartuntamäärien kasvaessa suuriksi.
Viime viikolla Essoten alueella todettiin yhteensä 451 koronavirustartuntaa. Määrä kasvoi edeltäneeseen viikkoon nähden parilla kymmenellä. Kouluikäisten parissa tauti ei ole toistaiseksi merkittävästi levinnyt kevätlukukauden alettua.
– Joitakin alle 12-vuotiaita tartunnan saaneita on ollut, mutta ei läheskään enemmistönä. Juhlissa tai muissa kontakteissa tartuntoja sen sijaan on ilmennyt laajemmin, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo Essoten maanantain tiedotteessa.
Essotella oli maanantaina sairaalahoidossa viisi koronapotilasta, tehohoidossa ei ketään. Hoitomäärän kasvu viikon takaiseen johtuu siitä, että Essote on vastannut alueen ulkopuolelta tulleeseen virka-apupyyntöön hoitopaikkoihin liittyen.
– Olemme vastaanottaneet viime viikon aikana kolme koronapotilasta Uudenmaan alueelta. He ovat mukana tämän hetken viiden potilaan määrässä, Gärdström selittää tiedotteessa.
Etelä-Savossa tartunnanjäljitystä jatketaan edelleen, ja se on toistaiseksi pystynyt vastaamaan korkeisiin tartuntamääriin lisäresurssien ansiosta. Essoten lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri on ilmoittanut jatkavansa jäljitystä.
Koronarokotukset jatkuvat Mikkelissä keskussairaalan rokotuspisteellä. Tammikuun ajan rokotuspiste on arkipäivien lisäksi avoinna tiistaisin kello 18 asti ja sunnuntaisin kello 9–15. Omatorin ja kauppakeskus Akselin rokotuspisteet ovat tällä hetkellä suljettuja.
– Lisäksi teemme täsmärokotuksia joihinkin yrityksiin, joista meitä on lähestytty, Gärdström sanoo.
5–11-vuotiaiden rokotukset jatkuvat Essoten neuvoloissa ajanvarauksella. Rokotusaikoja lapsille on myös Ristiinan neuvolassa. Muille on tarjolla ajanvarausten lisäksi myös walk in -tilaisuuksia.
Alle 12-vuotiaiden rokotuksissa on käynyt jo melkein tuhat lasta. Kolmannen koronarokoteannoksen on Essoten alueella saanut jo lähes 52 prosenttia koko alueen väestöstä.
– Kolmen rokotteen kattavuus on yksi osatekijä siinä, että alueemme ilmaantuvuusluvut ovat valtakunnan alhaisimpia ja vakavan tautimuodon esiintyvyys vähäistä, Gärdström muistuttaa tiedotteessa.
Mikkelin kaupunki linjasi uudet koronarajoitukset.
Mikkeli avaa uimahallit mutta kävijämääriä rajoitetaan. Kuva on kuvituskuva.
Mikkelin kaupunki on linjannut omista palveluistaan perustuen Essoten ja AVI:n antamiin päätöksiin ja ohjeituksiin. Suurin muutos aiempaan on, että uimahallit ja kuntosalit voivat avautua rajoitetulle määrälle asiakkaita. Rajoituksiin ja suosituksiin voi tulla nopeita muutoksia, mikäli alueen epidemiatilanne heikkenee.
Aluehallintoviraston päätöksen mukaan 50 hengen yleisötilaisuus- ja kokousrajoitus on voimassa 20.1.2022 asti. Kaupunki päätti jatkaa omien tilojensa rajoittamista 27.1. asti niin, että kaupungin liikuntasalit ja jäähallit ovat suljettu aikuisten harrastustoiminnalta. Tiloja voivat käyttää vuonna 2003 syntyneet ja sitä nuoremmat ohjattuun harrastustoimintaan osallistuvat lapset ja nuoret.
Lisäksi tiloja voivat käyttää koululaisryhmät, varhaiskasvatusryhmät, lakisääteisten palvelujen kuntoutusryhmät ja ammattimaisesti urheilevat aikuiset ilman henkilörajoituksia.
Uimahallit ja kuntosalit avautuvat asiakkaille lauantaina 15.1.2022. Tiloissa ei kuitenkaan järjestetä ryhmäliikuntavuoroja. Asiakasmäärää rajoitetaan terveysturvallisuuden vuoksi.
Mikkelin kaupunki suosittelee yhteistyössä Essoten kanssa, että lasten ja nuorten liikuntatapahtumat ja turnaukset sekä muut tämänkaltaiset tapahtumat perutaan tai siirretään, mikäli osanottajia tulee alueen ulkopuolelta.
Ulkoliikuntapaikoissa ei ole henkilörajoituksia. Pukukopit eivät kuitenkaan ole käytössä. Kaupunki muistuttaa turvaväleistä liikuntapaikoilla.
Kirjastoissa ja museoissa ei ole henkilörajoituksia. Asiakkaita pyydetään noudattamaan suosituksia ja käyttämään kasvomaskia. Kirjastoissa ei järjestetä tapahtumia tai ohjattua toimintaa. Mirja-kirja-auto ei liikennöi 26.1. saakka.
Kansalaisopiston ja Otavian osalta kaupungin tiedotteessa todetaan, että vapaan sivistystyön koulutus ja aikuisten perusopetus käynnistyvät, terveysturvallisesti järjestettynä, lähiopetuksena 17.1.2022.
Kaikki kaupungin linjaukset voi lukea Mikkelin nettisivuilta.
Voimassa olevat aluehallintoviraston linjaukset löydät tästä jutusta.
Kuudella puolueella on Ristiinassa asuvia aluevaltuustoehdokkaita.
Ristiinassa ja Suomenniemellä äänestetään kirjastoissa. Kuva on keskiviikolta Ristiinasta.
Etelä-Savossa on käynnissä olevissa aluevaaleissa ehdolla 369 henkilöä. Joukossa on myös useita Ristiinan ja Suomenniemen seudulla asuvia henkilöitä. Tässä jutussa ehdokkaat mainitaan siinä järjestyksessä kuin puolueiden ehdokasnumerot ovat.
Kokoomuksesta ehdolla ovat ristiinalaiset Helen Kontturi, yrittäjä, Leena Korhonen, kiinteistönvälittäjä, Paavo Puhakka, DI, eläkeläinen ja Mikko Rongas, veroasiantuntija.
Kristillisen puolueen ehdokkaina ovat Heimo Huttunen, yrittäjä ja Anna-Liisa Mikkonen, teologian maisteri, LUK.
Neljä Ristiinassa asuvaa ehdokasta on kokoomuksen lisäksi myös SDP:llä. SDP:n ehdokkaina ovat Juha Hakkarainen, sähköasentaja, Riitta Hassinen, fysioterapiayrittäjä, terveystieteiden maisteri, Heidi Särkkä, terveydenhoitaja sekä Petri Tikkanen, työsuojeluasiantuntija, työsuojeluvaltuutettu.
Keskustan ehdokkaana on Kirsi Olkkonen, agrologi. Liike Nyt -puolueen listalla on Janne Rintala, yrittäjä.
Perussuomalaisten ehdokkaina ovat Sami Järvinen, asiakkuuspäällikkö, Anne Korhola, yrittäjä sekä Sami Nalli, yrittäjä, LVI-insinööri.
Suomenniemeläisiä ehdokkaiden joukossa ovat SDP:n Susanna Rusakko, vastuumyyjä, merkonomi sekä keskustan Outi Kauria, varatuomari.
Jutussa mainitut henkilöt asuvat Ristiinalaisen toimituksen tietojen mukaan Ristiinan tai Suomenniemen alueella. Ehdolla on myös useita alueelta lähtöisin olevia henkilöitä sekä kausiasukkaita.
Vaalien ennakkoäänestys jatkuu vielä tiistain 18. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 vaihtuessa. Hyvinvointialueet järjestävät jatkossa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi vanhusten hoitoa, vammaispalveluja, hammashoitoa sekä terveyskeskusten ja paloasemien toimintaa, eli suurta osaa asukkaille tärkeistä palveluista.
Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet, eli mahdolliset lautakunnat, sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Valtuusto päättää myös hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
Aluevaltuusto aloittaa toimikautensa 1.3.2022. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Jatkossa aluevaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä. Seuraavat aluevaalit on vuonna 2025.
Elina Alanne
Puuttuuko joku listalta? Laita palautetta toimitus@ristiinalainen.fi-osoitteeseen.
Avi jatkoi voimassa olleita rajoituksia kahdella viikolla.
Ristiinan Urheilijoiden miesten salibandyjoukkue pelasi marraskuussa kotiturnauksen Saimaa Stadiumilla. Nyt tilat ovat aikuisilta käyttökiellossa.
Itä-Suomen aluehallintovirasto ei muuttanut Etelä-Savon alueen tilojen käyttöä koskevia rajoituksia. Aluehallintovirasto teki keskiviikkona päätöksen, joka on samansisältöinen kuin jo voimassa olleet rajoitukset. Kieltoa lasten ja nuorten harrastustoiminnalle ei annettu.
27. tammikuuta saakka ovat suljettuina liikunta- ja urheilutoiminnassa joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä huvi- tai virkistystoimintaan käytettävät tanssipaikat sekä kuorolaulutoimintaan käytettävät tilat. – Määräys ei koske kuntosaleja ja muita vastaavia sisäliikuntatiloja eikä myöskään yleisiä saunoja tai uimahallien ja kylpylöiden allastiloja. Suljetuksi määrättyjä tiloja voi käyttää vuonna 2003 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten ohjattuun harrastustoimintaan. Ikärajaa on nostettu niin, että kaikki viime vuonna 18 vuotta täyttäneet voivat osallistua toimintaan. Toiminnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon osallistujien terveysturvallisuus, kertoo ylitarkastaja Emma-Lotta Kinnunen tiedotteessa.
Suljettuja tiloja voi käyttää myös lakisääteisiin palveluihin, kuten lääkinnälliseen kuntoutukseen, koulujen liikuntaopetukseen ja koronarokotusten järjestämiseen. Myös aluevaalien ennakkoäänestys on sallittua muuten suljetuissa tiloissa. Tilojen sulkupäätökset eivät ulotu myöskään ammattiurheiluun eivätkä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan. Aluehallintovirasto tekee kokoontumisrajoituksiin liittyvät päätökset perjantaina.
Essoten nettisivujen mukaan alueella on torstaiaamuuna kello 10 todettu tällä viikolla 217 koronatartuntaa. Sairaalahoidossa on kolme henkilöä.
Koronan hurjan leviämisnopeuden vuoksi Essotessa otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa pandemian aikana positiivisten testitulosten tekstiviesti-ilmoitukset. – Tähän asti olemme ilmoittaneet positiivisista tuloksista soittamalla. Nyt tartuntoja tulee niin paljon, että on nopeinta lähettää tekstiviesti myös positiivisesta tuloksesta, jotta tieto eristyksen alkamisesta saadaan nopeasti ihmisille. Jäljityksemme soittaa kyllä sitten myöhemmin perään, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo Essoten tiedotteessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti torstaina, että karanteenien pituus on jatkossa viidestä kymmeneen päivään. Lääkäri arvioi sen keston.
Noin puolet Etelä-Savon koko väestöstä on jo saanut koronarokotteen kolmannen annoksen, Essote kertoi keskiviikon tiedotteessa. Korkea rokotekattavuus vähentää vakavan koronavirustaudin riskiä ja on yksi tekijä alueen suhteellisen vähäisen sairaalahoidon tarpeen taustalla. Vakavasti sairastuneiden osuus tartunnan saaneista on maan alhaisimpia. – Rokotteita on edelleen hyvin saatavilla, mutta kapasiteettia vähennetään sen verran Mikkelin kantakaupungissa, että Omatorin rokotuspiste sulkeutuu perjantain jälkeen. Keskussairaalan rokotuspiste jatkaa tuttuun tapaan, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.
Jouko Nousiainen kävi äänestämässä heti keskiviikkoaamuna. Myös moni muu oli Ristiinassa liikkeellä heti ennakkoäänestyksen alettua.
Tämähän on mahdottoman mielenkiintoinen paikka, kun saa ensimmäistä kertaa näissä vaaleissa äänestää. Jotenkin näin tuumaili Jouko Nousiainen ennen kuin asteli antamaan ennakkoäänensä aluevaaleissa keskiviikkona.
Aluevaaleissa voi ennakkoäänestää tiistaihin 18. tammikuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1. Ristiinan kirjastossa äänestänyt Nousiainen pohti, että äänestysprosentti saattaa jäädä alhaiseksi, koska pahentuneessa koronatilanteessa kaikki eivät uskalla lähteä äänestämään.
Nousiainen oli itsekin ehdolla vielä viime vuoden kuntavaaleissa.
– Mietin pitkään näihin vaaleihin ehdokkaaksi lähtöä, mutta päädyin siihen, että antaa nuorempien yrittää.
Oman ehdokkaan valinta hänelle oli ollut helppoa.
– Ristiinalaista äänestän totta kai!
Heti keskiviikkona äänestämässä kävi myös Harri Autere. Myös hän pohti, että uusien vaalien äänestysprosentti saattaa jäädä reilusti alle viidenkymmenen.
– Minä äänestän aina. Jos vaikka Miss Mikkeliä äänestettäisiin, niin kävisin. Viime aikoina olen aina äänestänyt ennakkoon. Nyt oli hyvä käydä samalla kuin kauppareissulla.
Autere totesi, että nämä vaalit kiinnostavat häntäkin vähemmän kuin esimerkiksi eduskunta- tai kuntavaalit.
– Oma ehdokas oli helppo löytää.
Kauppareissun yhteyteen äänestämisen oli täsmäyttänyt myös Eila Heima.
– Kyllä sitä pitää mennä äänestämään, kun on äänioikeus. Olen tuolta Himalanpohjan perukoilta, niin ajattelin hoitaa kaikki asiat kerralla, Heima huikkasi sisälle kiiruhtaessaan.
Eteläsavolaiset olivat keskiviikkona muuta maata aktiivisemmin äänestämässä. Aluevaaleissa äänestetään 21 hyvinvointialueella. Etelä-Savossa on torstaiaamuna äänestänyt 5,5 prosenttia äänioikeutetuista, kun koko maassa äänestäneitä on 4,0 prosenttia.
Etelä-Savon aluevaltuustoon valitaan 59 valtuutettua.
Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12. tammikuuta. Ennakkoäänestysaika päättyy tiistaina 18.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta.
Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Aluevaaleissa voi äänestää oman hyvinvointialueensa ehdokkaita. Etelä-Savossa valitaan aluevaltuustoon 59 valtuutettua. Ehdokkaita on 369. Kaikki ehdokkaat löydät täältä.
Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa muun muassa perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, sosiaalihuollosta ja pelastustoimesta. Aluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa, eli vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta.
Ristiinassa ennakkoäänen voi antaa kirjastossa arkisin 9–18 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10–16. Suomenniemellä ennakkoäänestetään kirjastossa arkisin 9–18.
Ristiinan alueella kiertää myös perjantaina 14.1. äänestysbussi. Se on Vitsiälän kylätalon pihassa kello 9–11, Närhilän kylätalolla 12–14 sekä Kuomapirtillä 15–17. Lauantaina 15.1. bussi on Hangastenmaan kylätalolla kello 9–11 ja Majatalo Ristinan pihassa kello 12–14.
Kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen aikataulu ja osoitteet ovat kaupungin nettisivuilla.
Useiden kymmenien koronatartuntojen päivävauhdille ei vielä näy laskua.
Altistuneita on paljon, joten positiivisia testituloksia tulee todennäköisesti runsaasti myös jatkossa.
Essoten alueella todettiin viime viikon aikana yhteensä 431 koronavirustartuntaa.
– Tartuntoja saaneiden kontaktien määrät olivat kyllä vähentyneet aiemmista viikoista ja jäljitys vielä toimii, mikä on hyvä asia ja hillitsee epidemian laajenemista, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä arvioi Essoten tiedotteessa.
Essoten alueen korkea rokotuskattavuus kantaa nyt hedelmää, sillä sairaalahoidossa on viime viikkojen aikana ollut vain korkeintaan kolme koronatautia sairastavaa kerrallaan.
– Nyt alkanut viikko on siinä mielessä erilainen, että viime viikko oli vielä lomaviikko. Altistuneiden määrä viime viikolla oli toista tuhatta, joten jatkotartuntoja voi vielä tulla reilusti, Seppälä ennakoi tiedotteessa.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Essotelta lausuntoa alueen koronavirustilanteesta mahdollisia uusia rajoitustoimia varten. Valtioneuvoston perjantaisiin linjauksiin liittyen Essote ei ole vielä saanut ohjauskirjettä ministeriöstä.
Joulun ja loppiaisen välisenä aikana koronarokotuksiin ohjattiin Essoten alueella paljon resursseja. Kolmannen rokoteannoksen on saanut Essoten alueella jo yli 46 prosenttia koko alueen väestöstä. Kolmansien annosten rokotustahti on alueen väestömäärään suhteutettuna valtakunnan kärkivauhtia. Rokote antaa erinomaisen suojan vakavaa tautimuotoa vastaan.
– Viime viikolla jaoimme lähes seitsemän tuhatta kolmosrokoteannosta, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.
Mikkelissä rokotuksia jatketaan kolmella rokotuspisteellä, keskussairaalan lisäksi myös Omatorilla ja kauppakeskus Akselissa.
5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset tapahtuvat ajanvarauksella Mikkelin Perhetalon neuvolassa ja nyt myös Juvan neuvolassa. Juvalle on avattu aikoja varattaviksi sunnuntaille 16.1. ja keskiviikolle 19.1.
Ristiinassa piti olla aluevaalipaneeli tiistaina 11. tammikuuta. Tapahtumaa ei järjestetä koronatilanteen vuoksi. Tapahtuman olisivat järjestäneet yhteistyössä Eläkeliiton Ristiinan yhdistys, Ristiinan aluejohtokunta ja Ristiinalainen.
Myös keskiviikolle 12. tammikuuta suunniteltu Ristiinan Rinkan järjestämä kaikille avoin luento on siirretty järjestettäväksi myöhemmin keväällä. Rinkan Rakastu retkeilyyn -sarjassa Ari Mannisen piti kertoa Ristiinasta ja Saimaasta lähiretkeilyn kohteena. Tilaisuuden uusi aika päätetään myöhemmin.
Minna Ohlis koki tekevänsä sairaanhoitajana sitä samaa hyvää, johon sydämessä oli palo. Lopulta oli selvää, että sekin on valmistanut häntä papiksi.
Minna Ohlis kiittää, että mies ja aikuiset lapset ovat hienosti tukeneet hänen opintojaan. Lapset ovat vitsaillen kyselleet, että laajenevatko nyt perheen jouluperinteet evankeliumin luvusta saarnaamiseen.
Ristiinalainen Minna Ohlis on tottunut olemaan jouluna töissä. Viimeisimmät kymmenen vuotta hän on työskennellyt sairaanhoitajana Mikkelin keskussairaalan päivystyksessä. Tämän joulun alla Ohlis on kuitenkin saanut pukea erilaisen työasun, koska hän valmistui syksyllä papiksi.
Joulukuu on ollut kiireinen mutta Ohlis miettii, että hän on saanut katsoa jouluun nyt ihanalta paikalta.
– Tämä on tuonut syvyyttä jouluun vielä enemmän. Olen kokenut, miten joulun sanoma on todellinen ja se on läsnä myös esimerkiksi hautaan siunaamisessa, Ohlis sanoo.
Kaikkiaan Ohlis kokee kiitollisuutta siitä, että pappina hän voi olla se sama henkilö kuin mitä hän oli aiemminkin.
– Armo tulee siinäkin. Ei tarvitse osoittaa mitään, että on hyväksytty.
Aikansa Ohlis, os. Auersalo, yritti pyristellä kutsua vastaan. Hän ajatteli jäävänsä sairaanhoitajan työstään eläkkeelle mutta lopulta oli vastattava kutsuun ja opiskeltava papiksi.
– Tämä on ollut 10–15 vuoden prosessi. Taivaan Isä oli kohdallani toista mieltä kuin itse olin. Rupesi tapahtumaan sellaisia, että kutsua oli kuunneltava, Ohlis kertoo hymyillen.
Kaikkiaan hänen polkunsa oli kulkenut lapsuudenuskosta siihen, että omassa elämässä tapahtuneet vaikeat asiat olivat vain vahvistaneet tunnetta, että ilman vahvoja käsivarsia ei selviä.
– Olin saanut niin paljon rakkautta, että lopulta halusin olla itsekin tässä työssä. Tapahtui myös sellaisia jänniä kohtaamisia. Esimerkiksi eräässä tilaisuudessa Valon salissa tuntematon ihminen istui pöytääni kahville ja totesi, että sinun pitää lähteä opiskelemaan teologiaa. Ja kun olin päättänyt hakea opiskelemaan, niin kävi ilmi, että olin jo kaksi kuukautta tietämättäni lukenut pääsykoekirjaa.
Niin Ohlis alkoi opiskella teologiaa Helsingin yliopistossa. Hän teki opinnot työn ohessa. Kaikkiaan rupeamaan meni kuusi vuotta. Syyskuussa hän aloitti teologina Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa ja lokakuussa Ohlis vihittiin papiksi.
– Pappisvihkimykseen liittyy vähän samankaltaista tunnetta kuin äidiksi tulemiseen. Tekisi mieli sanoa kaikille, että jipii! On pirskahteleva, lapsenkaltainen iloinen fiilis. Suurimpana mieleen puskee myös kiitollisuus, että vielä tämmöistäkin sain kokea, 56-vuotias Ohlis kertoo.
Koko opiskeluajan Ohlis teki siis myös sairaanhoitajan työtä. Jatkamaan sai hyvä työyhteisö ja se, että työ oli motivoivaa.
– Koin, että kun tein työtäni ja annoin lohdutusta, niin tein sitä samaa hyvää, mihin sydämessäni oli palo.
Kaikesta työkokemuksesta hän kokee olevan paljon hyötyä papin työssä.
– Olen nähnyt elämää syntymästä kuolemaan. Jossain vaiheessa ymmärsin, että sekin oli ollut valmistamista papin työhön.
Ohlis toteaa, että varsinkin työ päivystyksessä on harjaannuttanut kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisissa tilanteissa – myös niissä hyvin vaikeissa.
– Minusta ei tunnu hankalalta tavata ketään. Sairaalatyö on myös opettanut paineensietokykyä ja paljon tiiviistä yhteistyöstä.
Syksyn aikana Ohliksella on ollut jo monta hautaan siunaamista. Monelle aloittavalle papille se on työtehtävistä yksi jännittävimmistä.
– Minulle se on tuntunut tehtävältä, jossa minun on hyvä ja luonteva olla. Ensimmäinen kerta jännitti totta kai ja asia tuntuu edelleen isolta mutta se ei ole jännitystä. Koen, että se on kunniatehtävä.
Kaikkiaan tehtävien monipuolisuus on yllättänyt Ohliksen. Samana työpäivänä voi olla tehtäviä liittyen kasteeseen, joululauluihin, siunaamiseen ja tuleviin messuihin. Hän teki lopputyönsä leskien selviytymiskokemuksista puolisonsa saattohoitoajasta ja muutama on jo kysynyt, että kiinnostaako häntä sairaalapapin työ.
– Koen monipuolisuuden hyväksi ja innostavaksi, joten nyt ainakin koen vetoa enemmän tähän työhön, Ohlis miettii.
Kaikille joulu ei ole helppo eikä kevyt juhla. Heille Ohlis haluaa sanoa, että valo loistaa kaikille.
–Synkimmässäkin hetkessä seimen lapsi on sinullekin todellinen. Eikä tarvitse olla uskovainen tai tapakristitty vaan se koskettaa ihan jokaista ihmistä maailmassa.
Talousarvio laadittiin monessa mielessä hankalassa tilanteessa.
Essoten valtuusto hyväksyi kuntayhtymän viimeisen vuoden talousarvion. Hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023.
Essoten valtuusto hyväksyi tiistaina talousarvion vuodelle 2022.
Essote kertoo tiedotteessaan, että kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2022 on 373 miljoonaa euroa. Lisäksi palkkaharmonisoinnin kulut vuodelle 2022 ovat 13,1 miljoonaa euroa. Palkkaharmonisoinnut kulut eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen, vaan niiden kattamiseksi kuntayhtymän kehitysohjelmaa tehostetaan vuoden 2022 aikana.
Talousarviota vuodelle 2022 on käsitelty perusteellisesti syksyn aikana sekä luottamusjohdon seminaareissa että kokouksissa.
– Olen tyytyväinen siihen, että asioita on käsitelty syksyn aikana hyvin perusteellisesti. Kuntayhtymän loppuvaihe, hyvinvointialueen aloittaminen ja kuntien vaikea taloudellinen tilanne ovat vaatineet asioiden pohtimista monista eri näkökulmista yhteisen näkemyksen löytämiseksi, valtuuston puheenjohtaja Ari Hänninen (kok.) toteaa Essoten tiedotteessa.
– Talousarviovuosi 2022 on kuntayhtymän viimeinen toiminnan vuosi ja hyvin vaativassa tilanteessa. Koronaepidemia on edelleen päällä ja henkilöstö on kovasti joutunut venymään, kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen sanoo tiedotteessa.
Kortelainen korostaa myös, että talousarviovalmistelussa jäsenkuntien ohjaus oli selkeä. Kortelaisen mukaan alkuvuodesta alkaen etsitään toimia, joilla päästään vastaamaan mahdollisiin alijäämiin.
– Keinot etsitään kehitysohjelmaa tehostamalla. Mutta selvää on, että koronatilanne on synkkä, henkilöstö on kuormittunutta ja äärirajoilla. Lakisääteinen velvollisuutemme on pitää henkilöstö iskussa, joten myös henkilöstömenoihin vaikuttavat toimet lähtevät tästä. Esimerkiksi eläkepoistuman käyttö ja lomapalkkavelan pienentäminen selvitetään.
Talousjohtaja Vesa Vestalan mukaan talousarviovalmistelu on pitkä prosessi, sillä syksyn aikaan Essote sai kaksi kertaa lisätietoja palkkaharmonisointitilanteesta, mikä myös aiheutti muutostarpeen. Epävarmuutta aiheuttaa edelleen myös korona.
– Koronatilanne on muuttunut niin, että tällä hetkellä emme pysty arvioimaan tarkkaan, millaiset koronan vaikutukset ovat vuodelle 2022. Tautitilanne näyttää nyt hankalammalta, kuin mitä olimme arvioineet, Vestala sanoo tiedotteessa.
Vestalan mukaan ensi vuonna joudutaan myös tekemään koronaan liittyviä talousarviomuutoksia. Vestala nosti kokouksessa esille vaikeuskertoimena myös muutokset asiakasmaksulakiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022 alkaen.
– Muutoksen myötä maksukattoon luetaan mukaan aiempaa enemmän maksuja, mikä vähentää osaltaan kuntayhtymän tuloja, Vestala toteaa tiedotteessa.
Kehitysohjelman toimenpiteissä on eläköitymisen vaikutusten huomioimisen ja lomapalkkavelan pienentämisen lisäksi muun muassa omaisuuden myyminen, peruspääoman mahdollinen hyödyntäminen, hyvinvointialueen synergiavaikutusten huomioinen etupainotteisesti ja myös yhdessä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Sosterin kanssa. Kehitysohjelmaa päivitetään jatkuvasti uusien toimien myötä, seuraavaksi jo tammikuussa.
Essoten valtuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2022 yksimielisesti. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti myös talousarviomuutoksen vuodelle 2021.
Hannu Kortelainen ja Heidi Väisänen olivat syksyn bingomestarit.
Koronapandemian varjostamana pelattiin LC-Ristiinan syysbingo-21 neljänä sunnuntaina. Kahvila Ravintola Saimaan salissa ratkottiin mestaruus ja samalla koottiin varoja hyväntekeväisyyteen. Ristiinan bingomestaruus jaettiin kahden henkilön kesken tasapisteillä.
Heidi Väisänen ja Hannu Kortelainen saivat harteilleen voittajien kunniaviitat. Lohdutussijoitukset jaettiin Pasi Tiussalle ja Tapani Turkille. Ristiinan Lions Club kiittää kaikkia osanottajia, jotka osallistuivat näihin jännittäviin tapahtumiin.
Koronatilanteen salliessa jatketaan bingotilaisuuksia keväällä 2022.
Rauhallista joulua ja valoisampaa uutta vuotta 2022 ristiinalaisille,
Yksi syksyn stipendin saajista oli Lapin yliopistossa opiskeleva Aada Urpilainen.
Aada Urpilainen haluaa maisterivaiheessa lastensuojeluun harjoitteluun. Ainakin tässä vaiheessa hän kokee, että sosiaalityöntekijänä hän haluaisi tehdä töitä nimenomaan lasten ja nuorten asioiden parissa.
Sivistyneen miehen jälkeensä jättämää perintöä jaettiin perjantaina, kun Esko Torniaisen rahaston stipendit ojennettiin saajilleen Ristiinassa. Tänä syksynä ristiinalaislähtöisille jatko-opiskelijoille jaettiin kymmenen apurahaa. Hakemuksia tuli runsaasti, joten tänä vuonna opintonsa aloittaneille ei myönnetty stipendejä vaan heidän toivotaan hakevan apurahaa seuraavina vuosina.
Stipendien saajien joukosta maantieteellisesti kauimmaksi Ristiinasta on hypännyt Aada Urpilainen, joka opiskelee Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Urpilainen opiskelee kolmatta vuotta sosiaalityötä.
– Hain aikoinaan kaikkiin paikkoihin, joissa sosiaalityötä voi opiskella, ja Rovaniemelle pääsin. Paikkakunnan valintaan ei siis ollut erityistä syytä mutta tuntui, että maailma on nyt auki, niin miksi ei kokeilisi jotain erilaista, Urpilainen kertoo.
Rovaniemellä hän on viihtynyt hyvin ja löytänyt tutunoloisen yhteisön.
– Lapin yliopisto on pieni ja yhteisöllinen, vähän kuin Ristiina. Siellä on ollut tuttu ja turvallinen fiilis. Mutta toki Rovaniemeltä löytyy kivasti myös elämää yliopiston lisäksi, Urpilainen kertoo.
Opiskeluvuodet ovat pitäneet Urpilaisen kiinnostuksen sosiaalityötä kohtaan korkealla.
– Auttaminen ja ihmisten parissa tehtävä työ kiinnostivat minua. Erityisesti nyt korona-aika on vain näyttänyt työn tärkeyden. Minulla on suuri kiinnostus alaa kohtaan.
Urpilaisella on opintoja jäljellä vielä pari vuotta. Koronan vuoksi Rovaniemelläkin on opiskeltu paljon etänä.
– Se on vaatinut paljon selkärankaa mutta omat opintoni ovat edenneet hyvin. Omaan makuun lähiopetusta on ollut liian vähän ja toivon, että sitä voisi olla taas enemmän.
Sosiaalityön laajalta kentältä Urpilainen kokee tällä hetkellä lapset ja nuoret kiinnostavimmiksi.
– Katsotaan, mihin työelämä viekään. Uran kannalta haluan jatkossa työkokemusta myös etelästä mutta ei ole poissuljettua, ettenkö asuisi pidempään myös pohjoisessa, Urpilainen pohtii korostaen, että aika näyttää.
Esko Torniaisen rahaston asiamies Reijo Särkkä muistuttaa, että apurahoja voi hakea myös ammattiopistossa opiskelevat.
– Jatkossakin kaikki Ristiinan alueella asuvat saavat ylioppilaaksi valmistuessaan 200 euron stipendin, Särkkä toteaa.
Tänä syksynä jatko-opiskelijoiden stipendiä haki 28 henkilöä. Särkkä toteaa, että apurahaa ei kannata hakea ihan heti sen jälkeen kun on saanut ylioppilaan stipendin.
Rahastosta muistutetaan myös, että hakemukseen kannattaa panostaa. Nyt moni oli hakenut melko tuttavallisesti ja osa niin puutteellisesti, että hakemusta ei käsitelty. Hakemuksesta pitää käydä selkeästi ilmi, mitä opiskelija opiskelee ja on hyvä muistaa, että kyse on asiapitoisesta hakemuksesta.
Elina Alanne
Esko Torniaisen rahaston stipendit syksyllä 2021
Milja Kautiainen, Minttu Kemppinen, Totti Kortman, Aaro Nironen, Panu Niskakoski, Mikko Niskanen, Riku Piispa, Lauri Pyrhönen, Ada Savenius ja Aada Urpilainen.
Saajissa on 7 yliopisto-opiskelijaa ja 3 ammattikorkeakouluopiskelijaa.
Kuvateksti:
Aada Urpilainen haluaa maisterivaiheessa lastensuojeluun harjoitteluun. Ainakin tässä vaiheessa hän kokee, että sosiaalityöntekijänä hän haluaisi tehdä töitä nimenomaan lasten ja nuorten asioiden parissa.
Eteläinen aluekoulu rakentuu puretun Urpolan koulun paikalle. Havainnekuva: Lukkaroinen Arkkitehdit Oy
Mikkelin kaupunki pääsee etenemään eteläisen aluekoulun suunnittelussa, kun Rakennusliike Lapti Oy veti aluekoulun hankintapäätöksestä tehdyn valituksensa pois markkinaoikeudesta.
Kaupunginhallitus totesi maanantaina, että esteitä urakkasopimuksen allekirjoitukselle NCC Suomi Oy:n kanssa ei ole.
Kaupunginhallitus päätti nimetä eteläisen aluekoulun hankkeelle toteutussuunnittelun ja rakentamisvaiheen ajaksi seurantaryhmään luottamushenkilöiden edustajat. Kaupunginhallitus nimesi seurantaryhmään Arto Seppälän (sd.), Petri Pekosen (kesk.), Armi Salo-Oksan (kok.), Jani Sension (ps.) ja Minna Pöntisen (vihr.). Seurantaryhmän puheenjohtajaksi Salo-Oksa. Lisäksi hallitus valtuutti kaupunginjohtajan nimeämään seurantaryhmän muut edustajat.
Jarno Strengell (sd.) esitti kokouksessa, että kaupunginhallitukselle raportoidaan noin 3–4 kuukauden välein suunnittelutilanne ja rakentamisen vaihe sekä hankkeen kokonaiskustannusten kehittyminen. Hallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.
Mikkelin kaupunginhallitus valitsi yksimielisesti kaupungin henkilöstöjohtajaksi Petri Mattilan. Myös valintaryhmä oli esityksessään yksimielinen. Mattila on työskennellyt elokuusta 2021 alkaen Maahanmuuttoviraston henkilöstöpäällikkönä. Sitä ennen hän työskenteli liki neljän vuoden ajan Maavoimien henkilöstöpäällikkönä. Mattila on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Varalle kaupunginhallitus valitsi yhteiskuntatieteiden tohtoriopiskelijan Jenni Rytkösen. Kaupungin nykyinen henkilöstöjohtaja Maria Närhinen jää eläkkeelle.
Opettajat Susanna Kiljunen ja Jenita Kinnunen ottivat lahjoituksen vastaan Susanna Rusakolta.
Lukijalta
Suomenniemen alakoululaisten joulupukinkirje meni Korvatunturille ja sieltä tontut välittivät sen edelleen aluejohtokunnan tiedoksi. Toiveissa oli muun muassa mäenlaskuvälineitä, lumilapioita ja sisäpeleihin mailoja ja palloja. Jouluaattoon asti ei maltettu odottaa vaan veimme lasten yllätykseksi joulupaketit jo ennen joululoman alkua. Koululaiset ja opettajat, Susanna Kiljunen ja Jenita Kinnunen, ottivat ilolla vastaan uusia välineitä. Jenita kertoi, että lapset olivat innoissaan erityisesti esteistä, tennismailoista, jumppapalloista ja mäenlaskuvälineistä.
– Oli mukava yllätys, kun saatiin kaikenlaista; lumikolia, lasketteluvälineitä, palloja ja oli siellä sisätikapuutkin, kaikkia en edes muista, kun oli niin paljon uusia juttuja, kertoi Oona Uusitalo koulun jälkeen äidilleen Henna Hujalalle.
Henna oli myös iloisesti yllättynyt, että koululaisia huomioidaan ja monia toiveita oli voitu toteuttaa. Hän totesi, että Suomenniemen koulussa pienet ja isot leikkivät yhdessä. Toisinaan oppilaat valitsevat parit niin, että isompi ottaa pienemmästä vastuun esimerkiksi kulkemalla yhdessä ruokailuun ja takaisin tien toisella puolella olevaan Niementähteen.
Aluejohtokunnan puolesta oli ilo olla viemässä joulutervehdystä koululle. Meillä on täällä Suomenniemellä reippaat oppilaat, pätevät opettajat, turvallinen koulu ja hyvät puitteet koulunkäyntiin. Toivotamme hyvää joulua, koulurauhaa ja oppimisen iloa vuodelle 2022!
Koronarokotuksiin varataan aika internetissä. Vuonna 1942 tai sitä ennen syntyneet voivat mennä ilman ajanvarausta.
Essoten alueella todettiin viime viikon aikana yhteensä 94 koronavirustartuntaa, Essote tiedotti maanantaina. Sairaalahoidossa on maanantaina neljä potilasta koronavirustaudin vuoksi, heistä yksi on tehohoidossa.
– Tämä on suurin viikoittainen tartuntamäärämme koko koronapandemian aikana. Tänään voimaan astuvat aluehallintoviraston uudet rajoitukset tulevat todella tarpeeseen, kontakteja täytyy saada nyt vähennettyä leviämisen pysäyttämiseksi, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.
Seppälä korostaa, että joulun aikana oman perheen ulkopuolisia voi tavata ainoastaan terveenä.
– Oireettomanakin kannattaa suosia kotitestien käyttöä ennen muiden tapaamista tartuntariskin minimoimiseksi, Seppälä jatkaa.
Itä-Suomen aluehallintoviraston Essoten alueelle asettamat kokoontumisrajoitukset yli 50 henkilön kokoontumisille sekä asiakas- ja yleisötilojen lähikontaktien estävä järjestämisvelvoite astuivat voimaan maanantaina 20. joulukuuta.
Essoten alueella on voimassa edelleen myös valtakunnallista ohjeistusta tiukempi koronatestaussuositus ja sisätilojen kasvomaskisuositus. Kaikki Etelä-Savon leviämisalueen rajoitukset ja suositukset löytyvät Essoten nettisivuilta: https://www.essote.fi/leviamisvaihe/
Mikkelin torin laidalle Omatorin tiloihin on avattu uusi koronarokotuspiste. Omatorin rokotuspiste toimii ainoastaan ajanvarauksella, ja sinne voivat varata ajan ensisijaisesti 60 vuotta täyttäneet, sekä THL:n määrittelemiin vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin 1 ja 2 kuuluvat henkilöt.
– Pyrimme nyt rokottamaan kovalla tahdilla ja henkilöstöä on siirretty muista toiminnoista rokotuksiin. Otimme jo viikonloppuna käyttöön THL:n suosittelemat kolmannen koronarokotuksen lyhyemmät annosvälit, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo maanantain tiedotteessa.
Myös Mikkelin hammashoitolassa on mahdollista saada koronarokote muun käynnin yhteydessä.
Kolmannelle koronarokotteelle on tällä hetkellä kolme erilaista annosväliä:
Kaikki 18–59-vuotiaat vähintään 4 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvarauksella)
Kaikki 60 vuotta täyttäneet sekä 18 vuotta täyttäneet riskiryhmäläiset vähintään 3 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvaraus sekä 1942 ja ennen syntyneille Walk In)
12 vuotta täyttäneet vakavaa immuunipuutosta sairastavat vähintään 2 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvaraus)
