Tänä iltana torstaina viimeiseen näytökseen tuleva Ristiinan kesäteatterin Maailman pihamaat keräsi kolmen näytösviikon aikana yhteensä reilusti yli 3000 katsojaa.
Ristiinan kesäteatterissa nähty kantaesitys Maailman pihamaat oli toivotunlainen menestys. Viimeinen näytös on tänään torstaina.
Näin kantaesitetty, Tanja Puustinen-Kiljusen käsikirjoittama ja Tarja Pyhähuhdan ohjaama näytelmä tavoitti hienosti sille asetetut tavoitteet.
– Ihan tarkkoja katsojamääriä ei tietysti vielä ole, kun on tänään ja huomenna vielä näytökset jäljellä. Mutta kyllä voi huoletta sanoa, että menestys tämä oli! iloitsee näytelmän tuottaneen Ristiinan nuorisoseura y:n puheenjohtajana toimiva Puustinen-Kiljunen keskiviikkona haastattelua tehtäessä.
– Toki tiedettiin, että kantaesitys on seuralle riski, mutta aiempien vuosien kokemusten perusteella hallitus uskalsi sen ottaa. Ja nyt on hyvä fiilis meillä koko porukalla siitä, että yleisöä saapui näin sankoin joukoin.
Useampikin esitys näytelmästä oli loppuunmyyty, ja Puustinen-Kiljunen kertoo huomionaan, että tänä vuonna poikkeuksellisen paljon oli ensimmäistä kertaa Ristiinan kesäteatterissa käyneitä.
– Meillä kävi vieraita sekä ryhmämatkoilla hieman kauempaa, mutta myös esimerkiksi Mikkelistä henkilöitä, jotka juttelivat, että ovat Ristiinan kesäteatterissa ensimmäistä kertaa. Moni oli ihmeissään, että näin pienellä pitäjällä tehdään kesäteatteria näin isosti ja katetussa katsomossa ja niin edelleen.
Maailman pihamaat paikkaa Puustinen-Kiljusen mukaan melko mukavasti parin koronavuoden mukanaan tuomaa ”kassavajetta”. Tämä on nuorisoseuralle tärkeää, jotta esimerkiksi talviteatteria päästään toteuttamaan.
– Taloudellisen menestyksen lisäksi äärimmäisen hyvä asia oli se, että näytelmän lukuisten lapsiroolien myötä saimme nuorta väkeä mukaan tiimiimme. Sieltä kautta saadaan sitten jatkuvuutta toimintaan!
Ristiinan markkinat järjestetään 45. kertaa. Tapahtumapaikkana toimii Rantapuisto.
Ristiinan markkinat valtaavat Rantapuiston huomenna perjantaina. Markkinoiden toivottu paluu Saimaan äärelle tapahtui 2020. Arkistokuva kesältä 2021.
Yksi Ristiinan kesän kohokohdista on käsillä huomenna, kun Rantapuistossa päästään perinteisten markkinoiden äärelle. Myyjiä ja esittelijöitä on paikallisista yhdistyksistä ja käsityöntekijöistä perinteisiin markkinamyyjiin, eli esimerkiksi vaatteita, lakuja ja rinkeleitä sekä vaikkapa erilaista syötävää suolaisten ja makeiden herkkujen muodossa on luvassa. Rantapuiston lasten uimarannan puoleisessa osassa tulee olemaan myös monenlaista puuhaa.
– Lasten alue on hieman laajempi kuin vuosi sitten. Myös alueen toisessa päädyssä olevilla beach volley -kentillä on toimintaa, kun RiU:n lentistytöt pelaavat ja opastavat siellä lajin pariin, kertoo markkinavoutina tänä vuonna aloittanut Mikko Syrjäläinen markkinat järjestävästä Ristiinan Lions clubista.
Syrjäläinen kertoo, että myyjiä on tulossa paikalle mukavasti, vähintään sama määrä kuin vuosi sitten.
– Tähän on syytä olla tyytyväinen, kun koronan myötä ylipäätään markkinamyyjien määrä on vähentynyt.
Erityisesti paikallisilta toivotaan, että paikalle tultaisiin kävellen tai pyörällä, parkkitilat kun ovat teiden varsilla rajalliset. Muutenkin liikenteessä on hyvä perjantaina pitää maltti mukana, sillä voi olla, että Rantapuiston läheisyydessä on tavallista ahtaampaa. Järjestäjät toivovat myös, että Rantapuiston parkkialueelle ei jätettäisi ajoneuvoja, jotta ne eivät ole huomenna myyntipaikkojen ja kävijöiden tiellä ja esteenä.
Ristiinan markkinat pe 15.7. Rantapuistossa (Brahentie 33 C).
Suur-Saimaan ympäriajot keräsivät menneenä viikonloppuna yli 200 autokuntaa kiertämään Saimaan ympäri vanhoilla ajoneuvoilla.
Suur-Saimaan ympäriajo kokosi yli 200 vanhojen ajoneuvojen harrastajaa. Ristiinan Rantapuistossa ajelee Olli Nyberg vm. 1965 Fiat 1500:lla.
Ympäriajon osallistujia olivat muun muassa Juhani Lahtinen ja Kari Silvennoinen, jotka molemmat olivat mukana DKW-merkkisillä autoilla. Heille tapahtumassa parasta on sen luoma yhteisöllisyyden tunne ja kokemus. Uusien ihmissuhteiden luominen tapahtuu vaivattomasti, kun ihmisillä on sama kiinnostuksen kohde. Muun muassa Lahtiselle ja Silvennoiselle vielä hetki sitten vieraat Jukka ja Marianne Koivunen ovat jo osa heidän porukkaansa ja he vaihtelevat jo puhelinnumeroita keskenään ja keskustelevat iloisesti toisilleen.
– Täällä saa nähdä läpileikkaavan kuvan autoharrastajista positiivisessa mielessä, tiivistää Lahtinen osuvasti.
Suur-Saimaan ympäriajo on perinteinen tapahtuma, joka on järjestetty jo 28 kertaa. Muistan, kuinka äitini mainitsee joka vuosi, että nyt on se viikonloppu, kun Suur-Saimaan ympäriajo ajetaan, ja kylällä voi nähdä vanhoja autoja. Vaikka joka vuosi olenkin saanut kuulla Suur-Saimaan ympäriajosta, on tapahtuma jäänyt minulle vieraaksi. Kuitenkin viime sunnuntaina suuntasin ensimmäistä kertaa elämässäni katsomaan ympäriajoa ja ymmärsin, minkä takia Suur-Saimaan ympäriajo on voitu järjestää jo noin pitkään, ja tapahtuma kiinnostaa ja vetää puoleensa ihmisiä vielä tänäkin päivänä!
Kävellessäni ympäri Rantapuistoa kamera kädessäni, näen toinen toistaan hienompia autoja, jotka ajavat rauhallista vauhtia hiekkatietä pitkin ja vilkuttavat iloisesti katsomaan tulleille ihmisille. Toiset parkkeeraavat autonsa Rantapuiston parkkipaikalle, kun taas toiset jatkavat matkaansa saman tien kohti Lappeenrantaa Suomenniemen ja Taipalsaareen kautta ajaen.
Kari Silvennoisen Donau (vm. 1959), Juhani Lahtisen DKW (vm. 1957) ja Jukka Koivusen Auto Union (vm. 1960) viettivät Ristiinan Rantapuistossa lepohetkeä samanaikaisesti ”isäntiensä” kanssa.
Kolme autoa on parkkeerattu vierekkäin, ja autojen ympärille on kerääntynyt pieni joukko ihmisiä. Selkeästi auton omistajia, ajattelen. Selviää, että nämä kaikki kolme autoa ovat länsisaksalaisia DKW-merkkisiä autoja vuosilta -57, -59 sekä -60. Autojen omistajien matka on mennyt tähän mennessä hyvin. He ovat aloittaneet matkansa edellisenä päivänä Lappeenrannasta, josta he ovat ajaneet Joutsenon, Imatran sekä Puumalan kautta kiertäen Anttolanhoviin.
Tänään seurueen matka on jatkunut tänne Ristiinan rantapuistoon Mikkelin kautta ajaen.
– Kaikki on hyvää tällä hetkellä, Juhani Lahtinen sanookin.
Lahtinen ottaa ensimmäistä kertaa osaa Suur-Saimaan ympäriajoon, mutta on aiemmin ajanut muun muassa retkeilyajoja, niin kuin myös hänen seurueeseensa kuuluva Kari Silvennoinenkin. He molemmat kuuluvat Päijät-Hämeen mobilisteihin.
Lahtisen kiinnostus autoihin, eritoten DKW-merkkisiin, sai alkunsa hänen ollessaan ajamassa nuorena kuorma-autoa Ruotsissa.
– Näin kuinka nuo autot liikkuivat kauniisti liikenteessä. Tuolloin ajattelin, että minun on saatava tuollainen auto vielä jonain päivänä, kertoo Lahtinen.
Hänelle autot ovat olleet mukavaa erilaista tekemistä työn rinnalla.
– Olen työskennellyt aivan toisenlaisessa työssä, jonka takia autot ja niiden kanssa touhuaminen on ollut kivaa vastapainoa sille, Lahtinen ynnää.
Lahtinen ja hänen seurueensa jatkavat viimeisen päivän matkaansa kohti Lappeenrantaa hyvällä mielellä.
– Ajan edellä olevan perässä ja katson minne tie vie. Ainakin kahvit ja jäätelöt olisi vielä kiva juttu tälle päivälle! Lahtinen hymyilee.
Tässä matkaa Ristiinan rastilla tekee Esa Issakainen vuoden 1965 Toyota Corona RT40:llä.
Ristiinalainen ei ilmesty torstaina 7.7. Lehti pitää viikon kesälomaa.
Ristiinalaisen toimitus keskittyy tällä viikolla helteiden aikana hiestä kastuneiden vaatteiden kuivatteluun…
Ristiinalainen ei ilmesty torstaina 7.7. Lehden toimitus pitää viikon verran kesätaukoa. Toimituksessa ei ole tällä viikolla henkilöstöä paikalla, joten emme vastaa puhelimeen ja toimituksen ovi on säpissä. Sähköpostia voit lähettää normaalisti osoitteisiin toimitus@ristiinalainen.fi ja ilmoitus@ristiinalainen.fi, luemme viestisi maanantaina 11.7.
Lehti ilmestyy seuraavan kerran ensi viikon torstaina 14.7. Tuolloin lehti jaetaan tilaajien lisäksi peittojakeluna kaikkiin talouksiin Ristiinan varhaisjakelualueella.
Vanhalla väyläasemalla juhannuksena avannut kesäravintola sai helteisten juhlapyhien myötä lentävän lähdön toiminnalleen.
Kolmen sukupolven voimin virvokkeita nauttimassa! Hilla Kärkkäinen (vas.), Anna Albekoglu sekä Pihla, Mikko, Irmeli ja Harri Kärkkäinen kävivät maanantaina tutustumassa Varkaantaipaleeseen. He tykkäsivät paikasta ja pitivät tärkeänä että alueella on kesäravintola, johon pääsee veneellä.
Perjantain Juhannusaatto oli tosi vilkas, mutta lauantai se vasta mahdoton päivä olikin! nauravat Varkaantaipaleen ravintolatoiminnasta vastaavat Teija Korhonen ja Anne Heino.
– Välillä asiakkaat joutuivat silloin hieman jonottelemaan, mutta oli mukava huomata, että ihmiset olivat iloisella mielellä liikkeellä. Porukkaa kävi niin autoilla kuin vesiteitse. Välillä oli laituripaikoista tiukkaa, mutta pienellä odottelulla pääsi kyllä rantaan, naiset kertailevat avausviikonloppua.
He kertovat asiakkailta tulleen paljon positiivista palautetta siitä, että Varkaantaipale sai ovet auki. Varsinkin kun Kallioniemi ei tänä suvena palvele, on kesäiselle tauko- ja virkistäytymispaikalle suuri kysyntä.
Kesäravintolan valikoimassa on monipuolisen juomavalikoiman lisäksi myös purtavaa. Suolaisia ja makeita pikkuherkkuja löytyy vitriinistä, sekä edelliskesinä Etelä-Savossa suursuosion saavuttaneita Haapasalo Hatsapureja Varkaantaipaleelta saa niin ikään. Makeista herkuista helteillä erityisen suosittu on ollut pehmyt-jäätelö.
– Ja totta kai tätä valikoimaammekin koko ajan kehitetään ja kuunnellaan asiakkaiden toiveita ja palautetta. Myös erityisiä teema-iltoja tullaan toteuttamaan. Esimerkiksi jotain rantakala-tapahtumaa ja ainakin kreikkalaistyyppistä ”Kanavan gyros-iltaa” on pohdittu, Heino ja Korhonen ynnäävät tulevia suunnitelmia.
Pohdinnassa on myös ainakin kirppistyylinen tapahtuma, jolloin paikalle voisivat saapua esimerkiksi paikalliset pientuottajat sekä vaikkapa käsitöiden myyjät.
– Yksi palvelu mitä ymmärrettävästi nyt paljon kysellään, on polttoaineet. Tämä olisi niin suuri investointi, että vaikuttaa mahdottomalta toteuttaa mitenkään taloudellisesti järkevällä pohjalla, Korhonen harmittelee.
Varkaantaipaleen ravintolatoiminnoista vastaavat Teija Korhonen (vas.) ja Anne Heino ovat ilahtuneita kesäravintolan saamasta vastaanotosta. He vinkkaavat, että kiireisimpiin ajankohtiin on edelleen tarjolla keikkatöitä.
Maanantaina Varkaantaipaleen palveluihin olivat tutustumassa Louhivedellä mökkeilevä, Helsingissä asuva Kärkkäisen perhe, kolmen sukupolven voimin. Veneellä paikan päälle ovat saapuneet Harri ja Irmeli Kärkkäinen poikansa Mikon sekä hänen puolisonsa Anna Albekoglun ja heidän lastensa Pihla ja Hilla Kärkkäisen kanssa.
– Me tultiin tuolta kaukaisuudesta! lohkaisee Hilla ja saa muun porukan nauramaan.
– No ei tuo nyt niin kamalan pitkä matka ollut, olisiko meiltä varttitunti mennyt, Harri-pappa tarkentaa.
Seurueen mielestä on hyvä, että seudulla on veneellä tavoitettava kesäravintola tarjolla.
– Ollaan aiempina kesinä aina muutamaan otteeseen käyty Kallioniemessä, mutta nyt sitten tähän. Mukavahan se on, että tarjolla on paikka, johon lähteä pistäytymään.
– Ja jätski oli tosi hyvää! Hilla lisää reissun plussapuolia.
Harri ja Irmeli Kärkkäinen kertovat mökkeilevänsä ympärivuotisesti, mutta aktiivisimmin mökillä ollaan toukokuusta syyskuulle. Mikko ja Anna lapsineen ovat mökillä pääsääntöisesti lomiensa aikaan, korona-aikaan alkaneet etätyöt ovat myös mahdollistaneet enemmin aikaa Saimaan äärellä.
– Tosi paljon ollaan mökillä! Hilla ja Pihla vielä ynnäävät.
Ristiinan kesäteatterissa nähdään jälleen kantaesitys, kun Maailman pihamaat saa ensi-iltansa sunnuntaina. Tekijät näkevät esityksen ylistyksenä elämälle.
Maailman pihamaat -näytelmään lisättiin alkuperäiseen tekstiin lapsirooleja. Esitystä piristääkin nyt monta lapsinäyttelijää hyvällä roolityöllä. Laulun ja tanssin pyörteissä Janna Taivalantti (vas.), Inna Rouhiainen, Asko Kiljunen, Tuula Rantala ja Essi Paasonen. Taustalla Asta Vuorio (vas.), Tiina Rouhiainen ja Päivi Orava.
Paljon musiikkia, vahvaa kasvutarinaa ja elämän vakavien aiheiden pohdintaa vahvasti komediallisin keinoin. Maanantai-illan harjoitusten seuraamisen pohjalta voi tehdä johtopäätöksen, että ainakin näistä aineksista on tehty Ristiinan kesäteatterin tämänvuotinen näytelmä Maailman pihamaat.
Esitys on kantaesitys, ja sen on kirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen ja ohjaajana toimii Tarja Pyhähuhta. Musiikista vastaa Arto Kivekäs ja koreografiat on suunnitellut Mimmi Rantala.
– Totta kai jännittää, että kuinka näytelmä otetaan vastaan, onhan kantaesitys aina riski. Mutta kyllä minä ja koko tekijäporukka uskotaan vahvasti näytelmään ja että tämä menestyy, Puustinen-Kiljunen linjaa.
– Tekstissä olen peilannut paljon itseni ja esimerkiksi omien vanhempieni kautta, mutta ei tämä silti minun tarina ole, vaan siihen on kirjoitettu paljon draamaa ja fiktiota.
Tarja Pyhähuhta sanoo olevansa erittäin otettu että pääsi tämän esityksen ”puikkoihin”.
– Onhan tämä minulle ihan unelmatyö. Näytelmässä katsotaan lapsuudesta aikuisuuteen ja ylipäätään pohditaan elämää ylisukupolvisesti. Hyvin syvällisesti, mutta kuitenkin äärimmäisen komediallisesti, ohjaaja kuvailee.
Musiikki on esityksessä suuressa roolissa. Kappaleiden valintaan on käytetty paljon ajatustyötä.
– Halusimme että kappaleet osuvat just eikä melkein. Musiikki nimittäin syventää roolihahmojen sielunmaisemaa.
– Näytelmässä on taustalla syvä rakkaustarina, joten oikeiden biisien valinta tehtiin huolella. Näin päästiin hahmojen sielun syövereihin syvemmälle, Pyhähuhta tuumii.
Hän sanoo, että jo näytelmän avauslaulu Elämä on lahja on täysosuma.
– Ei mitenkään kuuluisa biisi, mutta osuu tähän täydellisesti, ja kertoo mistä tässä on kyse. Että sitä se elämä on. Lahja, ohjaaja painottaa.
Mimmi Rantalan ja Harri Tammiruusun roolihahmoilla on ilmassa ”vispilänkauppaa”. Välillä kommunikointi ei kuitenkaan suju ongelmitta.
Näytelmässä on mukana myös useita lapsirooleja. Näitä ei alun perin tekstissä ollut, mutta Pyhähuhta nimenomaisesti halusi lapsia mukaan.
– Lapset tuovat paljon iloa niin näyttämölle kuin elämäänkin. Ja myös sitä yli sukupolvien tehtävää elämän pohdintaa ihan konkreettisesti.
– Lapsirooliemme tekijät ovat aivan ihastuttavia. He täydentävät tämän meidän koko porukan, joka toimii yhteen kuin unelmatiimi, Pyhähuhta ja Puustinen-Kiljunen hehkuttavat.
He molemmat myös korostavat Jani Lastuniemen roolia näytelmässä. Hän kun tekee paitsi toisen pääroolin yhdessä Tiina Rouhiaisen kanssa, myös on tehnyt suuren työn muun muassa lavasteiden kanssa.
– Jani on kerta kaikkiaan ihan super! Hän on paitsi tehnyt valtavan taustatyön muutenkin, niin myös hänen kokemuksensa ja ammattitaitonsa näyttelijäntyössä on ihan poikkeuksellista, Pyhähuhta hehkuttaa.
Puustinen-Kiljunen taas nostaa esille positiivisena seikkana sen, että mukaan on muutenkin saatu useampiakin uusia kasvoja.
– Tämä on toimintamme jatkuvuuden kannalta ihan ensisijaisen tärkeää. Vanhoillakin tekijöillä tulee uutta intoa kun saadaan uutta verta mukaan!
– Yhtä lailla on tärkeää, että mukana on vanhoja konkareita, jotka toimivat tietyllä tavalla tekemisen kivijalkoina, Pyhähuhta muistuttaa.
Maailman pihamaat Ristiinan kesäteatterissa Linnankorvalla 3.7.–21.7. Esitykset ma-to klo 19 ja su klo 16. Lisätietoja www.ristiinankesateatteri.fi.
Myös metsäkulttuurista ja -historiasta kertovat kyltit uusitaan kesän aikana.
Vihreän kullan kulttuuritie kulkee myös Ristiinassa. Kuva: Jade Hirvonen
Metsänpeitto, kalman väkeä ja jännittävät tarinat Olavinlinnasta. Muun muassa näihin pääsee tutustumaan uudessa äänitarinassa, jota voi kuunnella ajellessaan autolla, pyörällä tai moottoripyörällä Vihreän kullan kulttuuritiellä.
– Siellä on paljon lapsiakin kiinnostavia tarinoita. Ei mitään liian pelottavaa mutta jänniä juttuja. Ehdottomasti kannattaa kuunnella kesämatkoilla koko perheen kanssa, sanoo Vihreän kullan kulttuuritien kehittämishankkeen projektipäällikkö Jade Hirvonen.
Vihreän kullan kulttuuritie on varmasti monelle tuttu Ristiinassa. Jo 20 vuotta kyltit tietyillä paikoilla ovat kertoneet metsäkulttuurista ja -historiasta. Kesällä kylteille kannattaa taas kurvata, koska ne uusitaan myös sisällöltään. Jatkossa Mäntyharjun ja Punkaharjun välisen reitin varrella on kaikkiaan 16 opastustaulua.
– Niissä on edellisiin verraten vähän uutta näkökulmaa. Kohteita on vähän karsittu, eli joitakin kauempana reitiltä olevia jää pois. Uudet kyltit asennetaan heti kesän alussa, Hirvonen kertoo.
Samalla kun jotakin karsitaan pois, tulee esimerkiksi Sulkavalle kolme uutta kohdetta.
Täysin uutta on kuunneltava äänitarina.
– Se kertoo metsäsuhteesta ja -kulttuurista eri näkökulmista eri ajoilta, Hirvonen kertoo.
Tarinassa paikallinen metsäkulttuuri yhdistyy metsän mystiikkaa henkiviin kansantarinoihin, jotka on kerätty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta.
– Olen itse oppinut tarinoiden käsikirjoituksia lukiessa ja äänityksiä kuunnellessa paljon uutta. Millaisia tarinoita liittyykään esimerkiksi metsänpeittoon ja historiaan – tosi mielenkiintoista! Hirvonen sanoo.
Kulttuuritietä ovat uudistaneet yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Suomen Metsämuseo Lusto.
Äänitarinaa voi kuunnella sovelluksesta turvallisesti myös ajaessaan, koska tarina käynnistyy automaattisesti, kun tietty kohde lähestyy.
– Sovelluksessa pitää muistaa sallia sijaintitiedot tämän takia. Sillä ei ole väliä, miten päin reittiä kulkee. Olemme ajastaneet niitä niin, että tarinan ehtisi kuunnella ennen kuin kohde tulee. Vielä on suunnissa ja ajoissa vähän säätämistä. Tästä tulee hieno juttu. Itse asiassa tämä on Glopas-sovelluksessa ensimmäinen automatkailuun tehty kierros. Siellä on ollut lähinnä kävelykierroksia, Hirvonen kertoi toukokuussa.
Äänitarinaa testataan kesän aikana myös Ristiinan seudun Hop on Hop off -bussiretkillä.
– Osa tarinoista on sellaisia, että niitä voi kuunnella vaikka kotisohvalta mutta osa sellaisia, että pitää olla paikan päällä, Hirvonen kertoo.
Äänitarina julkaistiin juhannusta edeltävällä viikolla, eli sen löytää nyt Glopas-sovelluksesta.
Hirvonen muistuttaa, että välttämättähän koko Vihreän kullan kulttuuritietä ei tarvitse ajella putkeen vaan esimerkiksi Mikkelistä voi hyvin tehdä päiväreissuja ja ottaa aina osan tiestä tutkailun alle.
– Siellä on paljon piilotettuja helmiä. Esimerkiksi Sulkavalla Linnavuori on uusi kohde. Sieltä on aivan huimat maisemat. Lisäksi Putikon kylä Punkaharjulla on aivan ihana paikka kesäpäivän viettoon. Se on vanha sahayhdyskunta, jossa pääsee kävellen kujille, Hirvonen vinkkaa.
Vihreän kullan kulttuuritietä on ajateltu paljon myös pyöräilijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Netissä olevan koosteen kehitys jatkuu koko kesän. Äänitarina on heti tehty myös englanniksi.
– Pyörämatkailu on nousussa. Vahvasti olemme miettineet matkailijan näkökulmaa, että mitä hän haluaa tietää, kun valmistelee matkaa reitille.
Kehittämishanke päättyy tänä vuonna, joten sen varrella olevien viiden kunnan kanssa luodaan syksyllä suunnitelma ylläpitoon ja kehittämiseen.
– Tavoite on, että reitti on elossa, sitä on päivitettykin vuosien varrella ja kyltit seisovat siellä seuraavatkin 20 vuotta, Hirvonen tuumaa.
Vihreän kullan kulttuuritie
Reitillä on 16 kohdetta, jotka esittelevät suomalaista metsäkulttuuria, -historiaa sekä -suhdetta.
Tie kulkee Mäntyharjusta Ristiinan, Puumalan, Sulkavan ja Savonlinnan kautta Punkaharjulle.
Äänitarina julkaistaan Glopas-sovelluksessa alkukesällä. Sitä voi kuunnella molempiin suuntiin ajaessaan.
Reitti on myös koottu Outdoor Active -sivustolle internetiin.
Puumalan Sahanlahdessa avautuu loppukesästä maksuton virtuaalisen todellisuuden tarina. Sen tarinat näkee SALMI AR-sovelluksessa.
Elina Alanne
Juttu on julkaistu Ristiinalaisen kesälehdessä 2.6. Lisätty 23.6. tieto siitä, että äänitarina on nyt julki.
Juhannusaattona Ristiinassa pääsee esimerkiksi kokoille, saunaan tai risteilemään.
Metsäpalovaroitus ei ole ennusteiden mukaan vielä juhannusaattona voimassa, joten tänä vuonna päästään kokoille. Juhannus on hyvin lämmin.
Ristiinan alueella voi ihailla kokkoa juhannusaattona ainakin kolmessa yhteisessä juhlassa. Vitsiälän kyläseuran ja Löydön kartanon yhteinen koko perheen juhannusjuhla järjestetään Löydön kartanon leirintäalueen rannassa. Juhlaa vietetään 18–20.30 ja kokko sytytetään noin kello 19. Paikalla on lapsille pomppulinna ja kaikkia viihdyttää Sampolan humppakerho. Osoite on Löydönkartanontie 115.
Kylälahden kylien kokkojuhlaa vietetään Rantamaalla Paljaveden rannassa, osoitteessa Lappilanmäentie 129. Juhla alkaa kello 19. Ohjelmassa on muun muassa kilpailuja ja kokko. Molemmissa juhannusjuhlissa on myös pientä purtavaa ostettavaksi.
Ristiinan läntinen maa- ja kotitalousseura järjestää kokkojuhlan perjantaina kello 19 alkaen Närhilän laavulla Raitinpurontiellä.
Jos juhannussaunan paikka on vielä etsinnässä, niin Hotelli Heimarin rantasauna on juhannusaattona lämpimänä myös muille kuin hotellivieraille. Löylyihin pääsee kello 17–20 maksamalla 5 euroa per henkilö.
Aino-laiva tekee juhannusaattona ja juhannuspäivänä risteilyt Ristiinasta Astuvansalmen vesille. Molemmat risteilyt lähtevät Ristiinasta kello 14 ja kesto on noin neljä tuntia. Risteilyjen liput ovat myynnissä netissä. Vielä 23.6. kello 15 asti ehtii varata risteilylle myös Ravintola Vaihan saaristolaispöydän.
Lasten kulttuurifestivaaliin kuuluu monta erilaista tapahtumapäivää.
Hulivilikarnevaalit loppuu Hevisauruksen konserttiin 3.7. Pressikuva / Sony Music.
Etelä-Savon suurinta ja perinteikästä lasten kulttuurifestivaalia Hulivilikarnevaalia vietetään Mikkelissä 27.6.–3.7.2022. Hulivilikarnevaalit täyttää tänä kesänä 30 vuotta. Jokaisella tapahtumapäivällä on oma teemansa ja paikkansa ympäri Mikkeliä. Juhlavuoden kunniaksi toimintaa on luvassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi Hulivilikarnevaalit laajenevat keskusta-alueen ulkopuolelle Ristiinan sekä Anttolan alueille. Yhteistyössä Mikkelin Kulttuurin unelmavuosi 2022 –hankkeen kanssa Artic Ensamblen Tuuliajolla -satamasirkuskiertue nähdään Mikkelin sataman lisäksi 28.6. Kenkäverossa, 30.6. Ristiinan Kaukaanrannan asioimislaiturin luona ja 2.7. Anttolan satamassa. Ristiinassa esityksestä ovat tuolloin kello 12 ja 14. Aiemmista tiedoista poiketen esiintymispaikka ei siis ole Ristiinassa satama vaan torin viereinen alue.
Hulivilikarnevaalien suuria syntymäpäiväjuhlia vietetään toimintapäivän muodossa Mikkelipuistossa lauantaina 2.7. kello 9–14. Luvassa on 30 toimintapisteen lisäksi Nuojuan Teatteripajan Maatilan elämää -esitys sekä Blind Gut Companyn Kuin kala puussa -sirkusesitys. 30.6.–1.7. Mikkelin pääkirjaston Mikkeli -salissa pääsee osallistumaan suureen LEGO-rakennustapahtumaan, joka toteutetaan yhteistyössä Jalon Group Oy:n kanssa. Tapahtumaa rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Hulivilikarnevaali avataan perinteisesti maanantaiaamuna 27.6. Stellan tähtitorilla. Illalla vietetään liikennepäivää satamassa klo 17–19. Tiistain työpajapäivässä tarjolla on yli 40 työpajaa Puistokadulla sekä toimijoiden omissa tiloissa ympäri Mikkeliä. Keskiviikkona 29.6. luontopäivää vietetään Urpolassa klo 14–16, torstaina rentoudutaan elokuvien parissa Kinolinnassa ja perjantaina 1.7. seikkaillaan satujen parissa kirjastolla. Hulivilikarnevaalien juhlavuosi päättyy sunnuntaina 3.7. Huliviliristeilyyn Aino-laivalla sekä päätöskonserttiin Naisvuoren kesäteatterissa, jossa rockataan Hevisauruksen kanssa. Sekä Huliviliristeily että Hevisaurus ovat myyty loppuun jo ennakkoon.
22. 6. julkaistun Ristiinalaisen jutussa Hulivilit leviää Ristiinaankin oli virhe. 30.6. satamasirkusta ei esitetä Ristiinassa satamassa, vaan molemmat esitykset on Kaukaanrannan torin asioimislaiturin luona.
Lasse Hoikka & Souvarit tanssittavat sunnuntaina Metsälinnassa.
Lasse Hoikka sanoo, että Souvarit menee keikka kerrallaan eteenpäin mutta suunnitelmia täytyy myös aina olla. Bändi oli suuri unelma. Kun laittoi oman, niin haaveen sai toteuttaa, Hoikka toteaa.
Tuuli pyyhkii Ristiinan torilla, kun haastatteluun astelee Lasse Hoikka paksussa takissaan. Lasse ja Souvarit lukee miehen takissa.
– En minä yleensä itseäni näin korosta mutta lähdin Rovaniemeltä ilman yhtäkään takkia, kun ajattelin, että on kesä. Onneksi löytyi saaresta tämä takki, Hoikka naurahtaa.
Hoikka on tehnyt pitkän julkisen uran Souvarit-yhtyeensä kanssa. Hän toteaa, että mitään suurta julkisuutta ja lööppejä hän ei ole halunnut, ja onneksi sillä on myös tullut toimeen. Ristiinan kesäasukas hän on ollut jo vuosia ja viettänyt aikaa Mari-puolison perheen mökillä.
– 12 vuotta olemme Marin kanssa pitäneet tulia nuotiossa. Saamme olla Saimaan saaressa Marin Eila-äidin ja Erkki-isän rakentamassa paratiisissa. Siellä saa olla omassa yksinäisyydessä kuin Robinson Crusoe. Saaressa rauhoittuu ja unohtaa kiireen.
Souvarit on tanssittanut kansaa pian 44 vuotta. Äänitteitä on noin 40 ja niitä on myyty yli miljoona. Hoikka luettelee, että keikkoja on takana noin 7000. Ensimmäisen keikkabussin mittariin ehti kertyä kaksi miljoonaa kilometriä ja toisellakin on jo ajettu 1,3 miljoonaa.
Lapista kotoisin oleva Souvarit pitää nykyään kaksi lomakautta vuodessa ja keikkailee maltillisesti.
– Kokeilimme joskus senkin, että keikkoja oli pelkästään heinäkuussa 32, mutta ei siinä ole järkeä. Enempää rahaa siitä ei saa, kun verottaja vie, ja väsyminen vie mielenkiinnon. Tämä toimii nyt hyvin näin. Olemme edelleen siinä hyvässä asemassa, että voimme valita keikkapaikat.
Juhannuksena Lasse Hoikka & Souvarit esiintyy perjantaina Somerolla, lauantaina Kuopiossa ja sunnuntaina Ristiinan Metsälinnassa. Kesän keikat Hoikka kiertää Ristiinasta. Aamuyöstä hän palaa keikalta takaisin ja soutaa saareen.
– Suomen kesä on hienoa aikaa. Tykkään bongailla ja kuunnella lintuja. Alkukesästä esimerkiksi lokeilla ja tiiroilla on hieno oma meininki.
Metsälinnan juhannussunnuntain keikka on ollut orkesterin ohjelmistossa jo jokusen vuoden. Hoikka toteaa, että se sopii Souvareille oikein hyvin.
– Metsälinnan tasoisia lavoja kun olisi enemmän! Ei Suomessa ole vastaavia kuin oikeastaan Suukosken keidas. Metsälinnassa kaikki toimii, vieraanvaraisuus on kympin luokkaa, bändi otetaan huomioon ja ihmiset tulevat pitkästäkin matkaa tanssimaan.
Koronavuosina ja välillä muutenkin on kannettu huolta tanssilavakulttuurin säilymisestä. Perinteiseen tanssimusiikkiin uskova Hoikka uskoo myös siihen, että lavakulttuuri ei katoa minnekään.
– Ensikertalaista nuorisoa on nytkin ollut keikoilla. Kulttuuri on ainutlaatuinen ja uskon, että se säilyy. Pienet lavat ehkä katoavat mutta isommat kyllä säilyvät.
Hoikka toteaa, että Souvareiden kokoonpano on nyt paras kuin koskaan.
– Jatkaa aion niin kauan, kunnes järjestysmies kantaa lavalta pois, että nyt olet pappa väärässä paikassa.
Jaksamisessa ratkaisevaa on, että alkoholin käytön hän lopetti 15 vuotta sitten. Palautumisessa nykyään auttaa myös tärkeä harrastus kalastus. Kesällä pohjoisen miehen on päästävä pohjoiseen kalaan mutta kalastus kuuluu ohjelmaan myös Ristiinan mökillä.
– Haukea en osaa syödä vieläkään. Mutta kiva niitä on pyytää ja kyllä ne kaupaksi menee Eilalle. Olen opetellut hyväksi hauen fileoijaksi, kun on ollut paljon materiaalia millä harjoitella, Lapin mies hymyilee.
Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ideoimat juhlat olivat ikimuistoinen päivä.
Eija oli vapaaehtoisena avustamassa onginnassa.
Lenteleviä saippuakuplia, ilmapalloista taiteltuja eläimiä, ongintaa ja mansikkakakkua – Ristiinan Metsälinnassa vietettiin tiistaina iloista lastenjuhlaa, kun ukrainalaislapset sekä Parikanniemen lastenkodin lapsia oli kutsuttu Supersynttäreille.
Ohjelmassa oli myös esimerkiksi musiikkia, poniratsastusta, jalkapalloilua ja keppihevosia. Aurinkoisessa säässä jäätelöt maistuivat ja maistella sai runsaasti myös muita eri tahojen lahjoittamia herkkuja.
– Kyllä tämä on monelle varmasti aika ikimuistoinen päivä, tuumi Vekkulan hallituksen jäsen Susanna Sillanpää lasten touhuja katsellessaan.
Alun perin yhteisten syntymäpäiväjuhlien idea syntyi Lastenkulttuurikeskus Vekkulassa. Mukaan toteutukseen lähti runsaasti mukaan yksityisiä ja yrityksiä.
Syntymäpäiväjuhlien lopussa myös aikuisia odotti yllätys. Usean puutarhan lahjoittamat kesäkukat jaettiin äideille mukaan viemään iloa myös muihin kesäpäiviin.
Filip ratsasti Wanhan-Tuukkalan tallin Veeda-ponilla. Taluttamassa oli Iina.
Nazar halusi toiseen poskeen Ukrainan lipun ja toiseen Suomen lipun.
Sonja ja Emilija nauttivat jäätelöistä.
Varvara halasi kaverikoiraa sillä aikaan kun hänen siskonsa jahtasi saippuakuplia.
30-vuotiasta kuljettajaa epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja rattijuopumuksesta.
Auto vaurioitui pahoin mutta kyydissä ollut kaksikko pakeni kävellen paikalta sunnuntaina.
Henkilöauto ajoi ulos erittäin kovalla vauhdilla sunnuntaina Otto v. Fieandintiellä Ristiinassa. Silminnäkijä kertoo Ristiinalaiselle, että auto tuli varmaan 100 kilometriä tunnissa koulun suunnasta ylittäen muun muassa Saimaantien kovalla nopeudella. Hieman tuon risteyksen jälkeen ajoneuvo ajautui ojaan, pyörähti ympäri ja törmäsi puuhun. Tapaus säikäytti taajamassa, koska auton reitillä oleskeli myös lapsia vain hetkeä aiemmin.
Onnettomuuden jälkeen autossa olleet mies ja nainen poistuivat tapahtumapaikalta kävellen. Poliisi sai heidät kiinni läheltä. Silminnäkijä kertoo, että varsinkin autoa ajanut nainen vaikutti olevan erittäin poissaoleva. Autoa kuljettanutta hieman yli 30-vuotiasta mikkeliläisnaista epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Poliisi kommentoi Länsi-Savossa, että rattijuopumus on aiheutunut huumausaineiden käytöstä.
Tapahtumaketju käynnistyi puolen päivän aikaan, kun henkilöauto oli ajanut poliisipartiota vastaan ja poliisi oli aikonut tarkistaa kyseisen auton. Poliisipartio käänsi autoon, niin henkilöauto lähti kiihdyttämään ja katosi poliiseilta. Hieman tätä myöhemmin tuli ilmoitus, että ajoneuvo on ajanut ulos tieltä.
Alueen suojelu toteutetaan lunastamalla se valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamista varten.
Astuvansalmelta lunastetaan yhteensä noin 8,4 hehtaarin suuruinen alue.
Valtioneuvosto on myöntänyt Etelä-Savon ely-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 8,4 hehtaarin suuruisen alueen Mikkelin kaupungin Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta, tiedottaa valtioneuvosto. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.
– On hienoa, että Astuvansalmen arvokkaiden kalliomaalausten ympäröivä luontoalue, mukaan lukien vanha luonnontilainen männikkö, saadaan nyt suojelun piiriin. Samalla yhä useampi pääsee ihailemaan kalliomaalauksia, kun alueen kansainvälisesti tunnetuimman matkailunähtävyyden luokse voidaan tehdä kunnolliset kulkureitit”, iloitsee tiedotteessa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Tiedotteessa kerrataan, että muinaismuistolain nojalla rauhoitettu alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Ristiina-Hurissalon maisematien ympäristössä sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla Astuvansalmen-Sirkkavuoren kallioalueella. Lisäksi lunastettavaksi esitetty alue kuuluu Toijolan kylän historiallisiin kohteisiin, jotka ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).
Lunastettava alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi kahdessa rantaosayleiskaavassa sekä maakuntakaavassa. Lunastettava alue edustaa karua ja kallioista Saimaan rantametsää, jonka puusto on mäntyvaltaista. Erityisesti lunastettavan alueen keskiosan sekä kaakkoiskulman rantakaistaleen puusto on iäkästä ja pitkään luonnontilassa kehittynyttä männikköä. Alueella ja alueen ympäristössä on tehty hakkuita, jotka uhkaavat lunastettavan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilymistä.
Lunastuksen kohteena olevan alueen suojelua on pyritty toteuttamaan jo pitkään vapaaehtoisin keinoin. Alueen rauhoittaminen yksityisenä luonnonsuojelualueena tai sen hankkiminen valtiolle ei ole kuitenkaan onnistunut.
Lunastettava alue muodostaa luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, mikä tekee alueesta erityisen tärkeän ja säilyttämisen arvioisen. Erikoisen tai harvinaisen luonnonmuodostuman esiintyminen sekä alueen erityinen luonnonkauneus ovat luonnonsuojelulaissa lueteltuja luonnonsuojelualueen perustamisedellytyksiä. Siksi Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävän alueen suojelu toteutetaan lunastamalla se valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamista varten, tiedotteessa todetaan.
Esimerkiksi Metsälinnassa ja Lautalla on käynyt kutsumattomia vieraita.
Myös vasta avanneella drinkkibaari Lautalla on ollut asiatonta oleskelua ja murtautumisyrityksiä useana yönä. Yrittäjät muistuttavat, että Lautalla ei säilytetä rahaa tai alkoholia, joten tulos on vain mielipaha erityisesti yrittäjille ja lautan omistajalle. Kuva: Lotta Tuominen
Ristiinassa on kevään aikana tuntunut tapahtuvan tasaiseen tahtiin murtoja, varkauksia ja ilkivaltaa.
Yksi kiusan kohteeksi joutuneita paikoista on Huvi- ja tanssikeskus Metsälinna. Piha-alueelle toukokuussa murtautuneet henkilöt saivat saaliiksi muutaman limsapullon mutta harmi paikkaa pyörittävälle Ristiinan Urheilijoille oli sitä suurempi, kun jälkiä jouduttiin siivoamaan ja korjaamaan.
– Enemmän tässä harmittaa se turha työ ja tekeminen. Ja koko ajan joutuu miettimään, että mitähän seuraavaksi. Jos näin haetaan adrenaliinin nostoa, niin homma pitäisi saada poikki ennen kuin hommat menevät liian pitkälle jollain tavalla, Metsälinnan lavaisäntä Petri Tikkanen miettii.
Metsälinnassa on tallentava kameravalvonta ja laittomalla reissulla käyneistä on toimitettu kuvat poliisille. Lavan sisätiloissa on myös hälytinjärjestelmä, joka hälyttää reaaliajassa.
Tikkanen kertoo, että kuvista pystyy päättelemään, että kyseessä on paikallisia nuoria.
– Tuntuu, että joka puolelta kylää kuuluu, että on varastettu veneestä bensaa ja muuta, Tikkanen sanoo.
– Harmi, jos nuorena menee jo elämä pilalle, hän miettii.
Poliisi ei omien tilastojensa pohjalta koe, että Ristiinassa olisi isompaa rötöstelybuumia käynnissä.
– En näe suurempaa ilmiötä tässä Ristiinan osalta, tuumaa tapausmääriä tutkaileva rikoskomisario Markku Kärpänen Itä-Suomen poliisista.
Kärpänen katseli Ristiinan 52300-postinumeroalueen poliisilla tiedossa olevia tapauksia toukokuun alusta kesäkuun alkuun.
– Täällä on omaisuuteen kohdistuvia tapauksia 14 kappaletta. Luvussa on mukana varkaudet, vahingonteot ja näpistykset. Liikenteestä on yhdeksän tapausta. Nämä ovat liikenneturvallisuuden vaarantamista, rattijuopumuksia ja yksi hirvikolari on myös tapahtunut otantani aikana, Kärpänen kertoi.
Henkeen ja terveyteen kohdistuvia tapauksia oli viisi.
– Siinä on kolme pahoinpitelyä ja kaksi lievää pahoinpitely, Kärpänen tutkii tietoja.
Rikoskomisario toteaa, että murtoja tapahtuu pitkin vuotta.
– Mutta niitä huomataan ja ilmoitetaan keväällä, kun mökeillä käydään taas tauon jälkeen, Kärpänen kertoo.
Mutta tyypillistä on myös, että määrät lisääntyvät kesää kohti ja kesällä.
Linnaniemen keskiajan yhteydessä järjestetään tänä vuonna pakopeli.
Brahelinnan historia avautui Sanna Timoselle ihan eri tavalla, kun hän alkoi miettiä pakopeliä alueelle.
Rutto leviää Ristiinan kirkkopitäjässä. Pitäjän oudolla apteekkarilla huhutaan olevan siihen parannuskeino mutta hän ei anna lääkettä eikä sen reseptiä kenellekään. Nyt apteekkari on poissa. Teillä on puoli tuntia aikaa selvittää parannuskeino ruttoon!
Näin menee tiivistetysti Ristiinassa lauantaina järjestettävän Yersinia pestis -pakopelin taustatarina. Pakopeleissä ratkotaan yhdessä pienellä ryhmällä tehtäviä ajan tikittäessä. Peleissä tavoitteena on joko paeta lukitusta tilasta tai ratkaista jokin ongelma.
Ristiinan pelin järjestävät Linnaniemen keskiajan yhteyteenSanna Timosen To Get There- TOGETHER -yritys ja Ninni Koposen Retuperä Reload.
Ristiinassa asuva Timonen kertoo, että hän mietti pakopeliä keskiaikatapahtumaan jo viime vuonna. Asiasta ei tarvinnut kuin vinkata Koposelle, niin yhteinen suunnittelu käynnistyi. Naiset ovat ystäviä vuosien takaa ja muun muassa toistensa lasten kummeja.
– Olemme molemmat tahoillamme harrastaneet pakopelejä ja tehneet niitä omien yritystemme kautta. Jos aikaa olisi enemmän, niin toteuttaisin niitä enemmänkin, Timonen tuumii.
Tällä hetkellä pienten lasten äideillä ei ole vuorokaudessa kamalasti tyhjiä hetkiä.
– Aika yöpainotteisesti tämä peli on suunniteltu! haastattelussa videoyhteydellä mukana oleva Koponen nauraa.
– Öisin tulee hyviä ideoita. Siellä jossain yön tunteina kirkastui taustatarinaan tämä ruttoajatus. Siitä saa hyviä, monipuolisia tehtäviä, kertoo Timonen.
Pakopelit kolahtivat aikoinaan Timoseen ja Koposeen heti ensiosallistumisella.
– Siinä on itsensä haastamista. Jossain vaiheessa aina turhauttaa, että olenko näin hölmö, että en tajua. Sitten tulee hyvä fiilis, kun oivaltaa. Lisäksi ryhmässä on aina yhteenkuuluvuuden fiilis, Koponen miettii.
Timonen lisää, että juuri ryhmässä tekeminen on olennainen osa pakopelejä.
– Itse lukkiutuu johonkin ajatukseen. Sitten toinen tuo siihen uuden idean ja asia alkaa edetä. Parhaat pelit ovat moniaistisia. Jokainen saa loistaa jollain osa-alueella, Timonen sanoo.
Ristiinassa pakopeli järjestetään Brahelinnan raunioilla. Lupa alueen käyttöön tuli vasta maanantaina, joten naiset eivät ennen sitä uskaltaneet suuremmin mainostaa peliä.
– Paikka tuo tässä oman lisänsä tarinallisuuteen, kun ollaan historiallisesti ihan oikeilla raunioilla. Jokaiselle ryhmälle varataan alkuun 15 minuuttia siihen, että käydään läpi pelin ja alueen säännöt. Toimimme paikan ehdoilla ja sitä kunnioittaen, Timonen sanoo.
Ryhmäkoko on 2-4 pelaajaa ja peliaika on puoli tuntia. Vähimmäisikä on 10 vuotta ja ryhmässä on oltava vähintään yksi aikuinen. Peli sopii myös aloittelijoille. Pelin vetäjät auttavat tarvittaessa, että ryhmä pääsee etenemään tehtävissä.
– Siinä on pientä jännitystä mutta yli 10-vuotiaat pystyvät hyvin jo olemaan ratkomisessa mukana. Teimme pelin sillä lyhyeksi, että osallistumaan pääsee monta ryhmää ja pakopelin lisäksi ehtii hyvin kierrellä keskiaikatapahtumaa. Peli sopii perheille tai vaikka kaveriporukoille, Timonen kertoo.
Kahdestaan osallistumisessa on toki enemmän haastetta.
– Mutta on se mahdollista päästä läpi, Timonen tuumaa.
Koponen kertoo, että molemmilla tekijöillä oli jo valmiiksi erilaisia pulmasettejä. Niitä yhdistelemällä syntyy todella hyvä tulos. Keskiaikaan ja alueen historiaan perehtyminen on opettanut tekijöille myös uutta.
– Jotta tarinasta saa uskottavan, niin tarvitsee myös tietoa. Olen kuunnellut keskiaikakirjaa ja se on ollutkin yllättävän mielenkiintoista, Timonen kertoo.
Myös Brahelinna ja sen historia avautui peliä miettiessä molemmille tekijöille ihan uudella tavalla.
– Ja siellä pelin tiimellyksessä saa aina uusia oivalluksia. On jännä seurata, kun ihmiset lähtevät ratkomaan asioita ihan toisella tavalla kuin mitä itse oli ajatellut, Timonen toteaa.
Elina Alanne
Pakopeliin toivotaan ennakkoilmoittautumisia osoitteessa https://urly.fi/2EKO. Lisätietoja sanna.timonen@yhdessa.net. Pelin hinta on 36 e / ryhmä.
Keskiaikatapahtuma järjestetään Ristiinassa taas 18. kesäkuuta.
Viime vuonna buhurtissa kilpailtiin Ristiinassa. Nyt luvassa on lajinäytöksiä. Kuva: Niko Takala
Linnaniemen keskiajassa on luvassa markkinameininkiä, musiikkia, buhurtia, hevosia ja ruokaa, tiivistää Ville Hokkanen Linnaniemi ry:stä.
– Tänä vuonna uutta on viikinkileiri tapahtumassa. Heillä on pari näytöstä, viikinkejä kiertelee tapahtumassa ja heidän leirissään voi käydä kuuntelemassa, kun he kertovat viikinkielämästä, Hokkanen kertoo.
Viikinkiharrastajien lisäksi myös viime vuonna ihastuttanut noidanmetsästäjä kiertelee taas alueella. Musiikkia Linnankorvalla esittävät Äimätär, Ratatosk ja Duo Mysticus.
Buhurtissa, eli historiallisessa kamppailulajissa, ei Ristiinassa tänä kesänä kilpailla mutta luvassa on sitäkin komeampia taistelunäytöksiä.
– Kun ei ole kisoja, niin voivat ottaa isompiakin taisteluita.
Harrastajilla piti olla viikko ennen Linnaniemen keskiaikaa lajin MM-kisat Hämeenlinnassa. Siitä syystä SM-kilpailuja ei suunniteltu lainkaan tälle kaudelle. Koronatilanteen ja Ukrainan sodan vuoksi kilpailut kuitenkin peruttiin. Buhurt on lähtenyt Venäjän ja Ukrainan alueelta kymmenisen vuotta sitten ja harrastajia on erityisesti noissa maissa.
Hokkanen kertoo, että tapahtumajärjestelyissä hankalat koronavuodet vaihtuivat siihen, että nyt tasapainoillaan hintojen nousun kanssa.
– Paljon on saanut neuvotella. Bensojen kallistuminen ja kaikkien hintojen nousu vaikuttaa esimerkiksi siihen, että esiintyjille olisi maksettava enemmän. Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi kaukaa tulevilla esiintyjillä bensan hinta syö tulotasoa. Mutta saa nähdä, miten tapahtumia pystyy järjestämään ensi vuonna, jos kaikki korotukset tulevat hintoihin, Hokkanen miettii.
Mutta varmaa on, että lauantaina keskiaikainen meno täyttää kirkonmäen ympäristön. Tapahtuman vuoksi Linnantie on suljettu liikenteeltä 18.6. kello 9.30–17. Hautausmaalle ja Linnaniemeen pitää ajaa kiertäen Muurikintien kautta.
Parkkitilaa on alueella vähän, joten järjestäjät toivovat paikallisten saapuvan kävellen tai pyörillä.
Luvassa on todelliset jokaisen lapsen unelmasynttärit.
Vekkulan väki on todennut, että ilo on tärkein voimavara silloin, kun elämässä on haastavia tilanteita, tiedotteessa todetaan.
Ukrainasta tulleille lapsille järjestetään useiden toimijoiden voimin yhteiset syntymäpäiväjuhlat juhannusviikolla Ristiinan Metsälinnassa.
Lastenkulttuurikeskus Vekkula tiedottaa, että heidän väkensä sai idean toteuttaa kaikille Ukrainasta tulleille lapsille yhteiset syntymäpäivät. Idea lähti lentoon ja suuri joukko yksityisiä ja yrityksiä haluaa lahjoittaa ohjelmaa, herkkuja ja työvoimaa juhlien toteuttamiseksi.
Luvassa on todelliset jokaisen lapsen unelmasynttärit. Ohjelmassa on muun muassa poniratsastusta, ongintaa, jalkapalloilua, kaverikoiria sekä musiikkia. Ja pöydät notkuvat synttäriherkkuja.
– Vekkulan väki on todennut, että ilo on tärkein voimavara silloin, kun elämässä on haastavia tilanteita. Lapsille ja heidän perheilleen halutaan juhlien avulla tarjota yhteinen ilon hetki ja vahvistaa myönteisiä muistoja vaikean ajan keskellä, tiedotteessa kirjoitetaan.
Viestiä synttäreistä viedään ukrainalaisperheisiin esimerkiksi Mikkelin vastaanottokeskuksen ja useiden vapaaehtoisten toimijoiden kautta. Järjestäjien toiveena on, että syntymäpäiville pääsisi osallistumaan mahdollisimman moni Mikkelin seudulla asuva ukrainalaislapsi. T
oiveena onkin, että jokainen ukrainalaisperheitä tunteva kertoisi syntymäpäivistä tutuilleen ja mahdollisuuksien mukaan myös auttaisi paikalle pääsyssä. Juhlijoiden toivotaan ilmoittautuvan viimeistään 19.6. sähköpostiin kulttuurikeskusvekkula@gmail.com. Myös suomalainen yhteyshenkilö voi laittaa viestin tulijoiden määrästä.
Juhlat järjestetään Ristiinan Metsälinnassa 21.6.2022 klo 13 alkaen.
Kahvila-Ravintola Saimaan henkilökunta innostui laajentamisesta, joten Virpi Trygg ei voinut kuin suostua myös Neste Ristiinan yrittäjäksi.
Liisa Suhonen ja Jonna Tuukkanen uudistavat Neste Ristiinaa. Samalla aukioloaikoja lisättiin taas, jotta asema palvelee myös aamun ja illan kulkijoita.
Tulinko minä samaan paikkaan ollenkaan! Näin on jo ennättänyt eräs vakioasiakas äimistellä Neste Ristiinan tiskillä Liisa Suhoselle.
Paikka ja siellä vuodesta 1982 asti työskennellyt Suhonen ovat samoja tuttuja mutta hiljalleen huoltoasema uudistuu.
– Tosi hyvillä mielin olen itse ja niin ovat olleet asiakkaatkin. Onhan paikka jo kaivannut uudistusta, Suhonen miettii.
Henkilökunnalle muutos oli mieleinen, kun yrittäjänä aloitti kesäkuun alusta Virpi Trygg. Hänen vanhempansa aloittivat Nesteen yrittäjinä 1990-luvulla ja viimeisimmäksi paikkaa pyöritti veli Petri Trygg.
– Minähän olen itse tullut tänne vuonna 1988 kesätöihin Kaija ja Risto Jukaraiselle. Jännästi sitä näin ympyrä sulkeutuu, Virpi naurahtaa.
Hän kuvailee olevansa yrittäjänä samaan tapaan taustajoukoissa kuin on ollut Kahvila-Ravintola Saimaassakin, eli oma päivätyö jatkuu edelleen toisaalla.
– Ehkä jollain tavalla vähän mietin yrittäjyyttä tässä, kun Petri laittoi paikan myyntiin, mutta isoin syy lähteä tähän oli, että Saimaan henkilökunta oli innoissaan laajentamaan. Oli helppo sanoa, että miksipä ei, Trygg kertoo.
Sekä Nesteellä että Saimaassa ravintolapäällikkönä on Jonna Tuukkanen. Kaksikko kertoo, että töitä jaetaan niin, että henkilökunta saa ja ottaa vastuuta.
– Jokainen pääsee toteuttamaan omaa vahvuuttaan, eli olemme jakaneet vastuualueita, Tuukkanen toteaa ja Trygg lisää, että näin työ on kaikille mielekkäämpää.
– Jokainen saa kiinnostuksen mukaan vastuuta. Ajattelen, että kaikkea ei todellakaan tarvitse pitää omissa näpeissä. Ei sitä jaksaisikaan, jos kaikesta pitäisi olla päättämässä, Trygg sanoo.
Yritykseen rekrytointiin myös uusia työntekijöitä. Aktiivisella omalla toiminnalla paikat saatiin täytettyä kokeneilla tekijöillä.
Tuukkanen ja Trygg toteavat haastatteluhetkellä alkuviikosta olevansa innoissaan mutta vähän väsyneitä. Paljon on jo tehty, kuten muutettu sisäänkäynnin tavarapaljoutta ja perustettu pieni lahjatavarapuoti. Juuri eteisen näkymän muutos sai sisään astuneen asiakkaan hämmästelemään Suhoselle, mitä on tapahtunut.
– Ensinhän me ajattelimme, että kaikki pistetään kuntoon kerralla mutta kyllä tässä on jo huomattu, että ei se olekaan ihan mahdollista, Trygg sanoo.
– Vähän vaihdellaan kalusteita, maalaillaan ja ehostetaan paikkaa meidän näköiseksi, Tuukkanen kertoo.
– Ne kalusteet tuolla muuten jo odottaa, kun joku ehtii laittaa, ja tällä viikolla saapuvat ulkomaalarit, Trygg lisää.
Ruokapuolella jatkuvat lounas, hampurilaiset ja pitsat. Ruokalistaa uudistetaan myöhemmin. Koronavuodet hiljensivät teiden liikennettä mutta nyt ihmiset taas liikkuvat. Neste Ristiina Saimaan portti -nimellä nyt kulkeva huoltoasema aikoo jäädä kulkijoiden mieleen tietyillä seikoilla.
– Leivomme täällä itse ja myös Saimaan gluteenittomat tuotteet ovat myynnissä. Pikapysähtyjiä on paljon, joten sämpylävitriini pidetään laadukkaana. Ja asiakaspalvelu on hyvää, Trygg kertoo.
Neljänkymmenen vuoden kokemuksella Suhosella on yksi toive tulevaan.
– Toivon, että tämä lähtisi taas nousuun – ja tällä porukalla lähteekin! hän tuumaa.
Ristiinan kesäteatterissa esiintyy tänä kesänä myös lapsia.
Näytelmässä on myös rooleja lapsille, kun takaumissa palataan menneeseen. Jannea lapsena esittää Asko Kiljunen ja Siiriä lapsena Tuula Rantala. Kaikkiaan lapsirooleja on näytelmässä kuusi.
Saa nauraa mutta saa myös herkistellä. Taitavasti kirjoitettu tarina, joka jättää katsojalle myös arvoituksia. Näin kuvailevat Ristiinan kesäteatterissa nähtävää Maailman pihamaat -näytelmää sen aikuinen pääpari Jani Lastuniemi ja Tiina Rouhiainen.
– Välillä kesäteatteri on minusta vähän liian kevyttä mutta tässä on myös syvyyttä, tuumaa Jannea esittävä Lastuniemi, joka nähdään kesällä ensimmäistä kertaa lavalla nykyisellä kotikylällään Ristiinassa.
Vaikka näytelmäkesä Ristiinassa on ensimmäinen, on teatteri-ilmaisun ohjaajalle näyttämöt ja näytelmiä tekevät ryhmät kuitenkin hyvin tuttuja.
– Olen tehnyt viimeiset 20 vuotta teatteria mutta ruotsin kielellä ja ihan eri ympäristössä. Jännä ero on, että rannikolla suomenruotsalaiset katsovat merelle ja Eurooppaan. Esityksissä kymmenestä laulusta yksi on ruotsiksi ja loput englanniksi. Täällä mennään sataprosenttisesti suomeksi ja katsotaan kyläyhteisöä kohti. Ja tekijäporukassa on enemmän rönsyilevää huumoria. Sellaista hyvää kaksimielistä läppää, jossa on paljon rakkautta taustalla, Lastuniemi pohtii.
Rouhiainen esiintyi Ristiinassa myös viime kesänä, eikä joutunut kauaa pohtimaan myös tämän kesän rooliin tarttumista.
– Tämä on ihanaa! Täällä on hyvä porukka ja meininki. Esiintyminen on minusta aina ihanaa, ja siihen liittyy paljon myös itsensä haastamista, Rouhiainen miettii.
Näytelmässä mukana ovat myös Rouhiaisen äiti ja tytär.
– Kolmessa polvessa ollaan mukana, mikä on myös ihana kokemus. Minun esittämäni Siiri on näyttämöllä hyvin paljon. Inna laski, että äiti sinulla on 108 replikkiä. Ne alkavat olla jo aika hyvin hallussa, Rouhiainen kertoi Linnankorvalla toukokuun loppupuolella, kun työryhmä oli siirtynyt harjoittelemaan oikeaan esitysympäristöön.
Maailman pihamaat on ensiesitys, jonka on kirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen. Hänet nähdään myös itse esiintymässä. Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja kertoo, että jääväsi itsensä tämän kesän näytelmävalinnasta, koska tarjosi myös tätä omaa tekstiään.
– Kantaesitys on aina riski, koska etukäteen ei tiedä, tykkäävätkö ihmiset siitä. Mutta minä uskon tekstiin ja ohjaaja uskoo myös. Kolme kertaa kirjoitin näytelmän uusiksi. Se on tekstillisesti Elias, rakastettuni -esityksen kanssa samaa laatua, Puustinen-Kiljunen kertoo.
Näytelmän ohjaa Tarja Pyhähuhta, koreografina on Mimmi Rantala ja musiikista vastaa Arto Kivekäs.
– Alun perin en kirjoittanut tarinaan lapsia mutta lastenteatterista alkoivat puhua, että lapset mukaan. Ja Tarja halusi lapset. Näytelmässä on kaikkiaan 19 roolia ja niistä kuusi lapsinäyttelijöillä, Puustinen-Kiljunen kertoo.
Siiriä lapsena esittää Tuula Rantala ja Jannea lapsena Asko Kiljunen.
Moni ohjaaja ei olisi välttämättä lähtenyt urakkaan, jossa saa ohjata useita lapsia ja tekstissä on useita aikatakaumia.
– Meillä on Tarjan kanssa hyvin samanlainen ajattelutapa ihmisyydestä ja naisena olemisesta. Jännä on seurata hänen ohjaustyötään, miten hän näkeekään tekstistä, mitä olen tarkoittanut. Miten joku voi lukea minua niin tarkkaan, Puustinen-Kiljunen pohtii.
Mutta miten tekstin kirjoittaja kuvaa näytelmää?
– Se on yhden naisen tarina lapsuudesta aikuisikään. Se kertoo siitä, mitä saa ja mistä joutuu luopumaan. Viesti on, että elämä on suuri lahja – katsoipa sitä minkäikäisenä tahansa. Elämää pitää osata arvostaa, Puustinen-Kiljunen tuumaa.
Haastatteluhetkellä ensi-iltaan oli vielä yli kuukausi. Lastuniemi pohti, että lavasteiden kanssa riittää vielä paljon tekemistä. Useilla vuosikymmenillä liikkuminen haastaa tekijäjoukon mutta kaikki on varmasti valmista ensi-illassa 3. heinäkuuta.
– Myynti on lähtenyt hyvin käyntiin. Uskon, että saamme tällä hyvän taloudellisen tuloksen ja seuran taloutta taas tasapainoon ja seuran uuteen nousuun, Puustinen-Kiljunen mietti vaikeiden koronakesien jälkeen.
Elina Alanne
Maailman pihamaat Ristiinan kesäteatterissa Linnankorvalla 3.7.–21.7. Esitykset ma-to klo 19 ja su klo 16. Lisätietoja www.ristiinankesateatteri.fi.
Pyöräilijä loukkaantui risteyskolarissa Ristiinassa Brahentien ja Mäkitien risteyksessä. Kuva: Elina Alanne
Ristiinan Mäkitien ja Brahentien risteyksessä tapahtui liikenneonnettomuus tiistaiaamuna. Henkilöauto törmäsi pyöräilijään, tiedottaa poliisi. Onnettomuus tapahtui hieman ennen kymmentä aamulla. Onnettomuudessa pyöräilijä loukkaantui päähän. Hän ei käyttänyt pyöräilykypärää.
Törmäys tapahtui, kun henkilöauton kuljettaja oli kääntyessään vasemmalle jättänyt väistämättä kevyen liikenteen väylällä risteävän tien ylittäneen polkupyöräilijän. Henkilöauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta.
