Osallistavan budjetoinnin hankkeiden toteutuksessa on ollut kiemuransa. Ristiina sai kotalaavun mutta Brahelinnan raunioiden raivaus ei etene tänä vuonna. 

Puut mukaan ja ruuat tulille. Lähtiessä paikat siistiksi ja roskat mukaan. Näillä periaatteilla toimii Ristiinan uusi kotalaavu Pökkäänlahden rannalla sataman vieressä.

– Alueen ylläpito tässä ympärillä on kaupungilla mutta Hönkä katsoo laavun perään. Hienoa, jos eri järjestöt ja päiväkoti löytävät laavun käyttäjiksi, sanoo Mikkelin kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen.

Kotalaavun avajaisia vietetään lauantaina 26. marraskuuta kello 14. Tuolloin on luvassa muun muassa ilmaista makkaraa. Samana päivänä Ristiinassa on joulumarkkinat ja joulun avaus.

– Laavulla voi syödä makkarat ja sitten puurolle joulun avaukseen, vinkkaa aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen.

Avajaisten jälkeen kotalaavu on valmis käytettäväksi. Lähiaikoina se saa vielä edustalleen jykevän pöydän. Talkoita ristiinalaiset jatkavat keväällä esimerkiksi pintakäsittelyillä. Myös laituri on tulossa lähelle.

Emäntäkoulun pellon kotalaavu toteutettiin Mikkelin osallistavan budjetoinnin hankkeena. Se sai keväällä toteutetussa kuntalaisten äänestyksessä 231 ääntä ja rahoitusta 25 000 euroa. Jokainen Mikkelin aluejohtokunta sai ehdottaa kohteita osallistavaan budjetointiin. Ristiinassa ajatus kotalaavusta rantaan syntyi Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry:n ideariihessä, josta ajatus kulki aluejohtokuntaan ja sitä kautta äänestykseen.

– Tämä on hyvä esimerkki yhdessä tekemisestä ja yhteisöllisyydestä. Alueen asukkaat olivat nimenomaan asiassa mukana, toteaa Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry:n puheenjohtaja Kirsi Olkkonen.

Korhonen pohtii, että kaikkiaan osallistavan budjetoinnin tapa osoitti toimivuutensa.

– Ihmiset äänestivät innokkaasti, Korhonen sanoo.

Käytännössä osallistavan budjetoinnin hankkeiden toteutuksessa on ollut kiemuransa. Jo ennakkoon tiedettiin, että aikataulu on tiukka, kun toukokuussa päätetyt asiat haluttiin toteutettavaksi saman vuoden aikana. Todella tiukaksi aikataulu on osoittautunut hankkeissa, jotka ovat vaatineet lupia, suunnitelmia ja kilpailutuksen.

– Monet lupamenettelyt liittyy tähänkin laavuun, vaikka tämä ei ole tämän isompi, Vuorinen sanoo.

Osa äänestetyistä hankkeista näkyy ensi keväänä. Esimerkiksi moneen kohteeseen tulossa olevat penkit on hommattu mutta niiden kanssa odotellaan talven yli.

– Nyt muutaman viikon takia niitä ei nosteta ulos ja sitten varastoon talveksi, Vuorinen toteaa.

Ristiinasta toteutukseen valittiin myös Brahelinnan raunioiden näkymien raivaus ja alueen opasteiden uusiminen. Alueella ei kuitenkaan pystytä tekemään mitään vielä tänä vuonna.

Vaikka alue on kaupungin, tarvitsee siellä toimiminen alueen historian vuoksi luvat.

– Kilpailutimme hoitosuunnitelman teon puitesopimuskonsulteilla mutta kukaan ei tarjonnut, koska firmat eivät olisi ehtineet sitä tehdä pyydetyllä aikataululla. Mutta asiaa jatketaan, eli hoidetaan suunnitelma ja luvat. Ajatus on raivata esimerkiksi Dunckerin kiveltä näkymät auki Saimaalle niin kuin ne ovatkin olleet, Vuorinen sanoo.

Korhonen lisää, että kaikkiaan hankkeessa on kyse siitä, että raivaamisella, paremmalla valaistuksella ja opasteilla nostetaan raunioiden aluetta paremmin esiin.

Elina Alanne

Kotalaavun avajaiset la 26.11. kello 14. Laavun osoite on Brahentie 53b.

Valtuusto äänesti useista kohdista talousarviossa. 

Mikkelin kaupunginvaltuusto antoi maanantaina Suomenniemen koululle rahoitusta ensi vuodelle vain kevätkaudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa koulun lakkauttamista kevätlukukauden jälkeen mutta asiasta tehdään vielä erilliset päätökset.

Sekä kokoomuksen, vihreiden että kristillisten edustajat toivat vuoden 2023 talousarviokäsittelyn ryhmäpuheenvuoroissaan esiin, että ryhmät eivät kannata Suomenniemen koulun jatkamista. Perusteina oli muun muassa se, että lapsilla on oikeus saada ikäistään seuraa, eikä heitä voi laittaa Suomenniemen elinvoiman maksajiksi. Kaupunginhallitus oli aiemmin koulun määrärahan, eli jatkamisen kannalla. Alkuperäinen esitys talousarviossa oli, että koulu lakkaisi jo 1.1.2023.

Keskustelussa sekä koulun jatkoa että lakkauttamista puolustettiin tutkimustietoon viitaten. Kokoomuksen Pirkko Valtola esitti koululle määrärahaa vain kevääksi. Esityksestä äänestettiin tiukasti 27–24. Jo mainittujen kolmen puolueen ehdokkaiden lisäksi Valtolan esitystä kannattivat Anna Reponen (liik.), Anu M. Kokkonen (kesk.), Enrique Tessieri (sd.), Jani Sensio (ps.), Jatta Juhola (sd.), Jenni Tissari (sd.), Paavo Barck (sd.), Satu Taavitsainen (sd.) ja Soile Kuitunen (sd.).

Kaupunginvaltuusto äänesti pitkässä kokouksessaan myös lukuisista muista talousarvion kohdista. Suomenniemen kouluratkaisun lisäksi muutos tehtiin investointilistalle. Valtuusto palautti Sami Järvisen (ps.) esityksestä Mikaelin salien jäähdytyksen. Investointi palautettiin äänin 40–10. Erittäin paljon keskustelua valtuustossa herätti lentokenttä. Sen rahoitus pidettiin mukana talousarviossa äänin 30–20.

Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti valtuustolle, että Ristiinan toinen liikuntapaikkahoitaja palautetaan, eli tarvittava summa lisätään talousarvioon. Tämänhetkisen tiedon mukaan Ristiinassa olisi jatkossa yksi liikuntapaikkahoitaja, mikä vähentää talvella mahdollisuuksia tehdä latuja ja kenttiä sekä arkena että viikonloppuna. Olkkosen esitys hävisi äänin 30–20. Yksi äänesti tyhjää.

Jaakko Väänänen (kesk.) esitti, että yksityistieavustuksiin lisätään 240 000 euroa. Väänäsen esitys hävisi äänin 27–24. Kaupunki vähentää yksityistieavustuksista osana talouden säästöjä. Myös aluejohtokunnat saavat jatkossa vähemmän rahaa. Kati Häkkinen (kesk.) esitti, että toiminnan määräraha ja toiminta pidetään ennallaan. Häkkisen esitys hävisi äänin 35–16.

Tiukan äänestyksen valtuusto kävi myös avoimen varhaiskasvatuksen säästöistä. Heli Kauppinen (vihr.) esitti, että siitä leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa. Kauppisen esitys hävisi äänin 27–23. Yksi äänesti tyhjää. Kaikki valtuuston äänestykset ja päätökset näkee esimerkiksi Mikkelin kaupungin nettisivuilta.

Elina Alanne

Lue myös: Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto vaihtuu, kaupunginjohtaja lausui valtuustolle suoria sanoja.

Taavitsainen ja Heinänen vaihdettiin pois puheenjohtajistoista. 

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että kaupunginhallituksen ja konserni- ja elinvoimajaoston 1. varapuheenjohtaja Satu Taavitsainen (sd.) ei nauti valtuuston luottamusta. Tästä syystä valtuusto erotti hallituksen ja jaoston puheenjohtajistot ja valitsi uudet henkilöt heidän tilalleen.

Äänestyksen jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtajana jatkaa Pirjo Siiskonen (kesk.) ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään ristiinalainen Kirsi Olkkonen (kesk.). Taavitsaisen tilalle 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Jarno Strengell (sd.) ja hänen varajäsenekseen ristiinalainen Petri Tikkanen (sd.). Strengell on jo aiemmin ollut kaupunginhallituksen jäsen ja Tikkanen hänen varajäsenensä.

Uutena jäsenenä kaupunginhallitukseen valittiin Soile Kuitunen (sd.) ja hänen varajäsenekseen Jenni Tissari (sd.), joka oli aiemmin Taavitsaisen varajäsen.

Perussuomalaisissa oli kahta kantaa kaupunginhallituksen johtajuudesta. Aiemmin 2. varapuheenjohtaja toiminut Raimo Heinänen esitti itseään edelleen jatkamaan. Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Sami Järvinen esitti Jani Sensiota (ps.). Molempien varajäseneksi oli ehdolla Heinäsen varajäsenenä jo toiminut Tomi Sikanen (ps.). Äänestyksessä Sensio sai 29 ääntä ja Heinänen 10 ääntä. Raimo Heinänen siis jättää kaupunginhallituksen. Hän kiitti valtuustossa kaupunginhallitusta ja toivotti jatkajille menestystä. Myös Taavitsainen siis putosi kokonaan kaupunginhallituksesta. Taavitsainen ei ole paikalla kaupunginvaltuustossa.

Konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtajisto valittiin ilman äänestyksiä. Puheenjohtajana jatkaa Pirjo Siiskonen, jonka varajäsen on Pekka Pöyry (kesk.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Strengell varajäsenenään Tikkanen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Sensio varajäsenenään Taina Hartonen (ps.).

Kaupunginvaltuuston käsittelyssä oli myös kaupungin vuoden 2023 talousarvio.

Valtuusto myönsi kokouksessaan eron kaupunginjohtaja Timo Haloselle ja kiitti tätä työstään. Halonen puhui valtuustolle hyvin suorasanaisesti Mikkelin tilanteesta. Hän totesi, että Mikkeli antaa nykyisellä päätöksenteollaan itsestään erikoisen kuvan. Hän kertoi pohtineensa, miksi mikkeliläinen päätöksenteko ei toimi ja sanoi syiksi muun muassa sen, että päätöksentekijöiden joukossa vallitsee syyllistämisen, uhriutumisen ja epäilyn henki. Halonen totesi, että ilman luottamusta ja yhteistyötä Mikkeli ei pääse vaikeuksistaan.

Hän totesi valtuustolle myös, että kerran tehtyjä päätöksiä ei pitäisi peruutella. Hän toivoi, että aloittava kaupunginjohtaja Janne Kinnunen saa koko joukkueen tuen ja kannustuksen. Halonen sanoi, että hänessä saatiin syyllinen moneen asiaan ja hänen erottamistaan alettiin junailla pian kuntavaalien jälkeen.

– Jospa minä olisin viimeinen uhri ja syyllinen, hän totesi ja kertoi monen eri piirien ihmisen pahoitelleen hänelle tilannetta.

– En lähde hyvillä mielin, en pahoilla mielin. En katkerana mutta lähden pettyneenä. Olisi tämän toisinkin voinut mennä, Halonen sanoi.

Elina Alanne

Jutun otsikon ja leipätekstin aikamuotoja muutettu ti 15.11. 

Rohkeasti laajentanut Saimaa palkittiin lauantaina. 

Hyvä henkilökunta. Kahvila-Ravintola Saimaan yrittäjä Virpi Trygg korostaa moneen kertaan, että kiitos ja kunnia yrityksen toiminnasta kuuluu sen henkilökunnalle.

– Saimaan henkilökunta on hyvin itseohjautuvaa, ongelmanratkaisukykyistä ja luotettavaa. Eikä asiakaspalvelutyössä voi liikaa korostaa henkilöstön merkitystä, Trygg sanoo.

Mikkelin Yrittäjien Ristiinan jaos palkitsi Saimaan lauantaina Ristiinan Vuoden yrityksenä. Valintaa on ollut tekemässä myös Ristiinan aluejohtokunta. Kuluvana vuonna Saimaa laajensi ja pyörittää nyt myös Neste Ristiinaa. Valintaperusteissa todetaan, että Saimaa on keskeinen ja näkyvä osa ristiinalaista palveluverkostoa ja se on toiminut viime vuodet poikkeuksellisen haasteellisella ja monella tavoin säännellyllä toimialalla. Siitä huolimatta yritys on laajentanut. Se tunnetaan myös paikkakunnalla esimerkiksi monien yhdistysten ja tapahtumien tärkeänä ja joustavana yhteistyökumppanina.

Saimaa avasi marraskuussa 2016. Trygg omisti kiinteistön, joka tuolloin jäi ilman vuokralaista, ja hän päätyi laittamaan siihen kahvila-ravintolan itse.

– Olen kasvanut yrittäjäperheessä, joten suuria ennakko-odotuksia tai -oletuksia minulla ei ollut. Ei kauhukuvia mutta en myöskään ole koskaan ajatellut, että Saimaan pitäisi olla kultakaivos. Tiesin Ristiinan ja sen, että kyllä Ristiinassakin pärjää järkevällä taloudenpidolla, Trygg kertoo.

Yrittäjänä Trygg nauttii uuden oppimisesta ja monipuolisesta asioiden tekemisestä.

– Ennemmin tekisin kyllä jotain ihan käytännön työtä kuin paperihommia, hän nauraa ja kertoo, että oma poika on niiden tekemisessä nykyisin jo isona apuna.

Trygg korostaa henkilökunnan merkitystä erityisesti, koska hänen oma päätyönsä on edelleen toisaalla. Kahvila Ravintola Saimaa Oy työllistää tällä hetkellä 15 henkilöä, joista osa on osa-aikaisia. Trygg kantaa yrityksessä taloudellisen vastuun.

– Koen, että Saimaassa tai Nesteellä minun ei tarvitse olla päättämässä asioista, koska paras tieto on heillä, jotka tekevät sitä päivittäistä työtä. Täällä en halua olla pomo vaan työrukkanen.

Tasapainoilua se vaatii kuitenkin sekä yrittäjältä että työntekijöiltä.

– Kannustan siihen, että asioista pitää puhua avoimesti. Henki onkin hyvin avoin. Aina on asioita, jotka tulevat yllätyksinä mutta niihin täytyy vain sopeutua. Toivon, että ongelmista puhutaan avoimesti, koska ei asiat etene, jos niitä vain omassa mielessään miettii.

Trygg tekee paljon töitä mutta nauttii siitä, mitä milloinkin tekee.

– En hirveästi stressaa ja olen hyvä aikatauluttamaan. Keskityn aina siihen, mitä sillä hetkellä teen, enkä murehdi muita asioita, yrittäjä miettii Neste Ristiinan aamun vilkastumista katsellen.

Erilaisten töiden tekeminen on myös opettanut stressin sietämistä.

– Kun on vastoinkäymisiä, niin ajattelen, että näitä nyt tulee mutta ne myös menee.

Hän naurahtaa, että yrittäjyys on hänelle vähän niin kuin harrastus.

– Olen mahdollistanut työpaikkoja ja asiakkaille paljon hyvää mieltä. Tai se asiakkaiden hyvä mieli ei kyllä ole minun aikaan saamaa vaan taas sen henkilöstön, Trygg pohtii.

Henkilökunnan lisäksi hän haluaa kiittää mukavia asiakkaita. Myös omien vanhempien ja perheen merkitys taustatukena on suuri.

Tällä hetkellä moni yritys kamppailee kannattavuutensa kanssa. Trygg toteaa, että häntäkin mietityttää, miten tiukat ajat nyt ja tulevana talvena kaikilla onkaan.

– Totta kai se mietityttää, kun kaikki hinnat nousevat. Hinnannousua ei saa mitenkään asiakkaille. Aika näyttää, miten jatko. Tulevina kuukausina täytyy olla realisti ja tehdä päätöksiä sen mukaan. Mutta haluan ainakin yrittää! Hirveän helpolla en aio luovuttaa! Kyllä tässä hommassa varmaan sitkeydestä ja sisukkuudesta on hyötyä.

Elina Alanne

Kaavatyössä tehty luontoselvitys löysi Ristiinasta uuden sammakkopaikan. 

Karavaanareille ei löydetty paikkaa sotakoulunrannan kaavan alueelta. Asemakaavan muutosluonnos on parhaillaan nähtävillä.

Sotakoulunrannan asemakaavamuutosta esiteltiin toukokuussa keskustelutilaisuudessa Ristiinassa. Tuolloin myös Ristiinalainen uutisoi kaava-alueen suunnitelmista. Kaava-alue on noin 20 hehtaaria, josta vesialuetta on noin neljä hehtaaria. Alueella on muun muassa Ristiinan päiväkoti, sotakoulu, seurakuntakeskus, kirkko ja satama. Kaavan alueella on myös suunniteltu saunarakennus. Yksi kaavan tarkoituksista onkin, että alueella voidaan kehittää matkailupalveluiden toimintaedellytyksiä.

Matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta, eli karavaanareille sopivaa aluetta suunniteltiin aiemmin entisen nuorisotalon kohdalle. Aluetta oli toivottu kaava-alueelle. Asemakaavapäällikkö Kalle Räinä kertoo, että tällaisesta alueesta kaava-alueelle on kuitenkin tässä vaiheessa luovuttu.

– Tässä kohtaa ei löydetty sopivaa paikkaa tällaiselle alueelle. Jos löytyy aktiivinen toimija ja sopiva paikka, niin tilannetta voidaan katsoa uudelleen ennen ehdotusvaihetta, Räinä sanoo.

Entisen nuorisotalon alue on kaavassa asumisen ja liiketoimintojen aluetta. Räinä toteaa, että sekin jo mahdollistaa paljon erilaisia toimintoja, kuten majoitustoimintaa.

Kaavaa varten on jo laadittu luontoselvitys. Tuossa selvityksessä kävi ilmi, että alueen eteläosassa olevalla lähivirkistys- ja muinaismuistoalueella on rantaruovikossa viitasammakkoesiintymä. Tuo alue saakin oman suojelu- ja aluerajausmerkinnän. Edellisessä vuonna 2012 tehdyssä luontoselvityksessä kaavan alueelta ei löytynyt luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Viitasammakko on rauhoitettu laji, jonka lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty.

Nyt löydetty viitasammakkoesiintymä on niin kutsutun alahautausmaan rantaruovikossa. Muinaismuistoalueella on vanha Ristiinan kirkon 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella käytössä ollut hautausmaa. Paikalla on myös nälkävuosien muistokivi.

Mahdolliset muistutukset kaavasta pitää toimittaa viimeistään 28.11. marraskuuta. Siitä on pyydetty viranomaislausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskuksesta, Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskuksesta, Mikkelin kaupungin museoilta, Riihisaari – Savonlinnan museolta, Mikkelin Vesilaitokselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Mikkelin kaupungin infra-aluepalveluilta, ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnasta, kaava-alueen asukasyhdistyksiltä sekä alueellisilta energiayhtiöiltä ja teleoperaattoreilta.

Elina Alanne

Ristiinassa äänestettiin innolla heti ennakkoäänestyksen aluksi. 

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tiistaina, jolloin heti pääsi äänestämään myös Ristiinassa. Ensimmäisten joukossa S-marketissa äänensä antoivat ristiinalaiset Pekka ja Kirsi Töyrynen.

– Äänestämme oikeastaan aina ennakkoon. Nyt ei omien menojen vuoksi käy muut päivät, niin tulimme heti, pari jutteli.

Kirsi on ollut 13 vuotta mukana seurakunnan luottamustoimissa. Nyt hän ei ole enää ehdolla vaan totesi olevan uusien ja nuorempien aika päättää asioista.

– Helppo oli heti tietää, ketä äänestän, hän totesi.

Kaikkiaan vaalit alkoivat Mikkelissä hieman horjahdellen. Tiistaina kävi ilmi, että kahdella ehdokkaalla oli kaikissa äänestyskopeissa olleissa listoissa sama numero. Virhe huomattiin aamupäivällä, jolloin äänestys oli ollut jo hetken käynnissä muutamissa paikoissa. Keskustan seurakuntaväen Seija Kuikalla oli saman puolueen ehdokas Oiva Kiljusen numero. Virhe korjattiin käsin aamupäivän aikana ja listat uusitaan.

Ristiinassa ja Suomenniemellä äänestäminen alkoi kello 15, jolloin virhe oli jo huomattu.

Vaalilautakunnan puheenjohtaja, ristiinalainen Helena Kauppinen harmitteli virhettä tiistaina.

– Pidämme ennen virheen huomaamista annettuja ääniä nyt erillään ennen kuin saamme lisäohjeita, Kauppinen kertoi tiistaina.

Keskiviikkona Kauppinen viestitti, että kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja totesi, että koska on vaalisalaisuus ja se pitää turvata, ei voi tällä hetkellä tietää, onko tapahtunut virhe vaikuttanut äänestyskäyttäytymiseen. Asiaa voi arvioida vasta, kun vaalitulos selviää ja vahvistetaan. Jos tuolloin on arvioitavissa, että virhe on vaikuttanut vaalitulokseen, on mahdollisuus valittaa vaalin tuloksesta.

Ennakkoäänestäminen jatkuu 12. marraskuuta saakka. Vaalipäivänä 20.11.2022 äänestäminen tapahtuu vain Mikkelin tuomiokirkossa.

Elina Alanne

Tavoite on, että uuden päiväkodin tontilla tapahtuu jotain konkreettista vuonna 2023. 

Kaupunginhallitus päätti maanantaina varata Ristiinan uudelle päiväkodille enemmän rahaa. Tämä oli myös kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän esitys. Kaupungin investointilistaa rukattiin vielä muutamilta muiltakin osin.

Ristiinan päiväkodille varataan ensi vuodelle 1,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2024 varataan 2,65 miljoonaa euroa. Tähän mennessä talousarviossa on ollut 2,5 miljoonaa vuodelle 2023 sekä 500 000 euroa menoarviota vuodelle 2022.

Uuden tilaelementeistä toteutettavan päiväkodin rakentaminen kilpailutettiin syksyllä ja kaupunginhallitus päätti viime viikolla, että saatuja tarjouksia ei hyväksytä, koska ne olivat liian kalliita. Riihelä toteaa, että tarjouksissa hinta melkein kaksinkertaistui. Uuden päiväkodin kustannusarvio on ollut 2,63 miljoonaa euroa.

Riihelä toteaa, että talousarviomuutoksen takana on realismi.

– Alun perin varattu summa ei riitä, joten sitä pitää nostaa lähemmäksi markkinahintaa. Realismia on myös se, että koska kilpailutus pitää tehdä uudestaan, niin kokonaissumma ei toteudu ensi vuonna.

Hän toteaa, että sitä edelleen tavoitellaan, että päiväkodin tontilla tapahtuu jotain konkreettista jo vuoden 2023 aikana.

– Ristiina tarvitsee uuden päiväkodin ja asiat on ratkaistava nopeasti mutta aikaa tässä väkisin menee.

Merkittävä asia uuden päiväkodin kilpailutuksessa on, että hankintalaki ei salli uutta kilpailutusta samalla suunnitelmalla.

– Samoilla kuvilla ei voi kysyä uutta hintaa. Tällä estetään sitä, että tarjousprosesseissa ei voi vedättää. Meidän on siis modifioitava suunnitelmaa ennen kuin uusia tarjouksia voidaan pyytää, Riihelä sanoo.

Käytännössä päiväkodin suunnitelmaa tehnyt työryhmä kokoontuu miettimään, mitä suunnitelmassa voidaan muuttaa. Riihelä ei ota kantaa siihen, mitä nämä asiat voisivat olla.

– Suunnitelma on tehty huolellisen työn pohjalta ja siinä on ollut mukana meidän insinöörejä ja sivistyksen väkeä. Ei ole oikein, että minä tässä viidessä minuutissa keksin, mitä voisi tehdä toisin. Ensimmäisen kierroksen tehneillä on paras asiantuntemus, että onko siellä esimerkiksi pinta-aloja tai pintaratkaisuja, joita voisi muuttaa, Riihelä sanoo.

Ihastjärven koulun siirto Ristiinaan päiväkodiksi laskettiin ja selvitettiin suunnitteluvaiheessa jo kertaalleen. Riihelä toteaa, että nyt lasketaan taas myös näiden muiden vaihtoehtojen kustannukset. Kaupunginhallituksella hän toteaa olevan aika määrätietoinen näkemys, että ratkaisu tulee ensisijaisesti löytää nyt suunnittelussa olleesta mallista.

– Mutta hyvä on vielä selvittää näiden muiden ratkaisujen nykyiset hinnat, koska joku niitä kuitenkin kysyy, Riihelä sanoo.

Hän myös korostaa, että suunnitelmat tehdään aina nykyhintaluokkaan.

– Sitten lukua korjataan, kun asiat realisoituvat.

Ristiinan päiväkodin sisäilman vuoksi rakennuksen alakerta on tyhjennetty päivittäisestä toiminnasta. Rakennuksessa on useita ilmanpuhdistuslaitteita. Riihelä toteaa, että rakennukseen liittyen tehdään nyt tiivistä viranomaisten yhteistyötä.

– On muita viranomaistahoja, jotka määrittelevät sisäilmaan liittyviä asioita. Tällä hetkellä olemme saaneet tiedon, että tiloissa voi olla yli tämän niin sanotun rospuuttokauden. Mutta se on selvää, että tilannetta arvioidaan varmasti useamman kerran ja kukaan ei tiedä jatkoa, Riihelä sanoo.

Ristiinan uutta päiväkotia on käsiteltyä monta kierrosta poliittisessa päätöksenteossa. Alun perin uudessa päiväkodissa olisi pitänyt olla jo tänä syksynä.

Elina Alanne

Lopulliset päätökset on vuorossa ensi maanantaina. 

Mikkelin kaupunginhallitus nuiji usean äänestyksen kautta maanantaina vuoden 2023 talousarvion. Hallitus aloitti asioiden käsittelyn jo viime viikolla. Lopullisen talousarvion päättää kaupunginvaltuusto ensi maanantaina 14.11.

Kaupunginhallitus päätti äänin 6–5, että Suomenniemen koulua ei lakkauteta. Ennen tuota äänestystä hallitus äänesti kahdesta esityksestä, joista molemmissa oltiin koulun jatkamisen kannalla. Tanja Hartonen (ps.) esitti Raimo Heinäsen (ps.) kannattamana, että Suomenniemen koulua ei lakkauteta vaan sille annetaan kahden vuoden jatkoaika ja työrauha. Pekka Pöyry (kesk.) esitti Petri Pekosen (kesk.) kannattamana, että koulua ei lakkauteta. Molemmissa esityksissä todettiin, että tarvittava summa lisätään raamiin.

Kaupunginhallitus äänesti näiden esitysten välillä niin, että esitykset saivat molemmat kolme ääntä ja viisi hallituksen jäsentä äänesti tyhjää. Puheenjohtaja Pirjo Siiskosen (kesk.) ääni ratkaisi ja hän oli Pöyryn esityksen kannalla.

Tämän jälkeen kaupunginhallitus äänesti pohjaesityksestä, eli Suomenniemen koulun lakkauttamisesta 1.1.2023 ja Pöyryn esityksestä. Pöyryn esitystä kannattivat hänen lisäkseen Pekonen, Siiskonen, Hartonen, Heinänen ja Jarno Strengell (sd.). Lakkauttamisen kannalla olivat Eero Aho (kok.), Heli Kauppinen (vihr.), Jouko Kervinen (kok.), Mali Soininen (kok.) ja Satu Taavitsainen (sd.).

Suomenniemen ja Otavan kirjastoista kaupunginhallitus päätti, että niitä ei lakkauteta vaan vaihtoehdoksi otetaan riisuttu palvelumalli, jossa kirjastossa on yksi palvelupäivä viikossa. Vaadittu kokonaissäästö 50 000 euroa toteutetaan ja kirjastopalveluiden talousarvio on raamissa ilman lakkautuksia. Tällä kannalla oli kaikki muut kaupunginhallituksen jäsenet paitsi Aho, joka oli pohjaesityksen kannalla.

Otavassa kaupunginhallitus päätti jatkaa Otavan lähipalvelukeskuksen sopimusta. Sille varataan talousarvioon 23 000 euroa. Lähipalvelukeskuksessa toimii Otavan asiointipiste.

Ristiinaan esitettiin palautettavaksi toinen liikuntapaikkahoitaja ja tälle tarvittava summa raamiin. Pekosen esitys hävisi äänestyksessä.

Kaupunginhallituksessa äänestettiin myös lentokentästä, kumppanuussopimuksista, avoimesta varhaiskasvatuksesta, aluejohtokuntien rahoituksesta sekä yksityistieavustusten määrärahoista.

Lentokentästä Kauppinen esitti Hartosen ja Taavitsaisen kannattamana, että sen menoihin esitetään 500 000 euron sijaan 275 000 euroa ja lentokenttä lakkautetaan mahdollisimman pian. Hänen kannallaan olivat Taavitsainen, Heinänen ja Hartonen. Kaupunginhallituksen päätökseksi tuli alkuperäinen esitys. Aho äänesti lentokenttäasiassa tyhjää. Mikkeli etsii parhaillaan valtiolta rahoitusta lentokentälle.

Kumppanuussopimuksista kaupunginhallitus päätti leikata 10 prosenttia. Hallitus äänesti sekä konserni- ja elinvoimapalveluiden alaisista että hyvinvoinnin- ja osallisuuden lautakunnan alaisista kumppanuussopimuksista.

Alkuperäisessä esityksessä leikkaus oli suurempi. Aho, Kervinen ja Hartonen olivat suuremman leikkauksen kannalla. Perussuomalaiset ja Aho olisivat lakkauttaneet kaupunginorkesterin mutta muu hallitus oli sen jatkon kannalla.

Kauppinen esitti Strengellin ja Taavitsaisen kannattamana, että avoimesta varhaiskasvatuksesta leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa. Perusteluina oli, että avoin varhaiskasvatus on ennaltaehkäisevää toimintaa sekä sen supistaminen voi tuoda lisää kuluja, kun lapsille haetaan varsinaista varhaiskasvatuspaikkaa entistä useammin. Kauppisen esitys ei saanut äänestyksessä kuin sitä kannattaneiden äänet. Ristiinassa toimiva Puuhatupa on yksi kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen yksiköistä.

Aluejohtokuntien toiminnan ja toiminnan määrärahan olisivat pitäneet ennallaan keskustan edustajat ja Strengell. Samoin yksityistieavustusten määrärahat. Muu kaupunginhallitus oli esityksen eli supistusten kannalla.

Esittelijä teki talousarvion investointiosaan useita muutoksia. Ristiinan päiväkodille varataan vuodelle 2023 1,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2024 varataan 2,65 miljoonaa euroa. Vuodelle 2024 siirrettiin investoinneissa muun muassa Mikaelin salien jäähdytys ja pääkirjaston vesikaton uusiminen. Kaupunginhallitus päätti siirtää valtuustosalin digitalisaatiota myös vuodella eteenpäin. Kauppinen, Taavitsainen ja Hartonen olisivat poistaneet lentokentän investoinnit listalta. Muu hallitus oli eri mieltä.

Vihreät esittivät pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen investoitavan 400 000 euron sijaan 600 000 euroa. Asiaa esittänyt Kauppinen totesi, että viime vuoden talousarviokäsittelyn osana ryhmien välillä on sovittu, että määrärahaa pienennettiin vuodelle 2022 ja se olisi 700 000 euroa vuonna 2023. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

Elina Alanne

Ennakkoäänestys päättyy 12.11. 

Seuraavat seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022. Vaalien ennakkoäänestys järjestetään jo tällä viikolla 8.–12.11. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan nelivuotiskaudelle. Seurakuntavaaleissa voivat äänestää 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet.

Vaalipäivänä 20.11.2022 äänestäminen tapahtuu vain Mikkelin tuomiokirkossa.

Mikkelissä ehdokkaita on asettanut kuusi valitsijayhdistystä. Ehdokkaita on listoilla 90. Ehdokkaat ja esimerkiksi vaalikoneen löytää Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta.

Ristiinassa voi äänestää ennakkoon S-Marketissa tiistaina 8.11. klo 15–18, pe 11.11. klo 15–18 ja la 12.11. klo 10–13.

Ristiinan kirjastossa, Opinahjo 4, voi äänestää ke 9.11. klo 11–14. Ristiinan seurakuntakeskuksessa, Kissalammentie 3, äänestys on to 10.11. klo 11–14.

Suomenniemellä voi äänestää seurakuntakodissa, Suomenkyläntie 1, ke 9.11. klo 15–18. ja to 10.11. klo 11–14. Suomenniemen kirjastossa, Opinraitti 20, äänestys on pe 11.11. klo 12– 15.

Alueella kiertää myös äänestysbussi seuraavasti: Perjantai 11.11. klo 9–9.45 Hangastenmaan kylätalo, Parkkilantie 237; 10.15–11 Vitsiälän kylätalo Sampola, Vitsiäläntie 10, Vitsiälä; klo 11.15–12 Kisakaari, Karsikkoniementie 3, Pellosniemi; klo 12.15–13 Puolmatka, 10-paikan piha, Lappeenrannantie 2118, Suomenniemi; klo 14–14.45 Kuomiopirtti, Pohjallistie 1, Kuomiokoski; klo 15.15–16 Lännentupa, Närhiläntie 523, Närhilä.

Laajoista katuvalo-ongelmista kannattaa aina ilmoittaa, muistuttaa Esen huoltopäällikkö. 

Torstai-iltana Ristiinan katuvaloista kaksi kolmesta oli pimeänä. Se tekee kaikkiaan 641 tolppaa, joista ei loistanut valoa illan kulkijoille. Jalankulkijat ja autoilijat kulkivat pimeydessä todella tarkkoina ja tilannetta hämmästeltiin muun muassa Ristiinan kirjastossa, jonne kansaa kulki kuulemaan vinkkejä syksyn kirjauutuuksista.

– Siellä teki vähän isomman häiriön se, että ohjauskytkin oli jäänyt 0-asentoon eräässä keskuksessa. Syy oli siis inhimillinen virhe, kertoo Esen huoltopäällikkö Pentti Pylkkänen.

Juuri tämän keskuksen takana on kymmenen muuta keskusta, joten pimeydestä tuli hyvinkin laaja.

Edellisenä kahtena iltana Puustellintien keskus oli pimeänä suunnitellusti.

– Ristiinassa saneerataan valaistuksia ja tehdään kytkentöjä. Nyt perjantai-iltana valojen pitäisi kaikkialla toimia, Pylkkänen sanoo.

Katuvalaistuksia lisätään muun muassa Katariinantiellä, Voudintiellä, Tuderuksentiellä ja Forsströmintiellä.

– Näille teille on jo aiemmin tehty jalustoja ja nyt niihin lisätään pylväitä ja valaisimia.

Ristiinalaiset hämmästelivät torstaina pimeyttä nöyrästi ja kukaan ei ilmoittanut siitä Eselle.

– Ehdottomasti näissä tilanteissa kannattaa laittaa viestiä katuvaloviat@ese.fi. Sitä seurataan säännöllisesti. Tai näin isossa tapauksessa voisi jo soittaa Ese-verkon vikapäivystykseen, Pylkkänen muistuttaa.

Hän lisää, että ihan yksittäisistä lampuista vikapäivystyksestä ei vielä lähdetä liikkeelle mutta torstainen pimeiden pylväiden määrä olisi jo saanut korjaajat nopeastikin paikalle.

Moni pohti, että joko ristiinalaiset osallistuvat sähkön säästöön. Kaupunki tiedotti aiemmin, että katuvalaistuksesta säästetään tulevan talven aikana. Pylkkänen kertoo, että ihan näin äkkinäisesti asiaa ei ole tarkoitus tehdä.

– Varmaankin joulukuussa katuvaloista ruvetaan säästämään. Mutta siitä kyllä tiedotetaan vielä etukäteen. Ajatus on se, että yösäästöt alkavat, kun lunta on maassa. Se tuo jo vähän valoa.

Säästöaika on kello 22–05. Kymmeneltä sammutetaan osa katuvaloista paikoissa, joissa on sellainen keskus, jossa näin pystytään toimimaan. Kello 23 sammuvat kaikki katuvalot.

– Mikkelin torilta noin kilometrin etäisyydellä katuvalaistus pidetään päällä.

Torstai-iltana Ristiinassa harrastuksiin ja niistä pois kuljettiin todella pimeässä. Pylkkänen korostaa, että tämä ei ole tarkoitus.

– Valot sammutetaan myöhemmin illalla juuri siksi, että harrastuksista ollaan jo kello 23 kotona ja suurin osa koiranulkoiluttajistakin on silloin jo sisällä. Toki vuorotyöläiset liikkuvat tuonakin aikana, Pylkkänen sanoo.

Elina Alanne

Avun tarve on lisääntynyt tänä syksynä huomattavasti. Samaan aikaan kaupoista tulee vähemmän hävikkiruokaa. 

Vasta perustettu ViaDia Etelä-Savo ry aloittaa marraskuussa ison hankkeen, jolla autetaan ihmisten mahdollisuuksia selvitä arjessa. Rahoituksen saaneessa hankkeessa toteutetaan esimerkiksi ruoka-apua, yhteisöllisiä ruokailuja ja velkaneuvontaa. Yhteisöllisissä ruokailuissa on tavoitteena saada jakoon esimerkiksi koulujen ylijäämäruokaa. Yli 400 000 euron rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon ely-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

ViaDia Mikkeli on tehnyt avustustyötä Mikkelissä jo vuosia. Nyt perustettiin uusi järjestö, jotta avustustyöllä voidaan paremmin tavoittaa koko maakunnan ihmiset. Hankkeeseen palkataan seitsemän ihmistä Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan.

– Tämä on ihan valtava juttu. Ajatus siitä, että jotain on tehtävä, heräsi heti alkuvuodesta, kun sota alkoi, kertoo ViaDia Mikkelin perustaja, ristiinalainen Sami Järvinen.

Avustusjärjestössä tiedettiin heti, että tilanne tulee entisestään heikentämään vähäosaisten pärjäämistä. Sitäkin jo osattiin ennakoida, että keskituloisia tulee myös enemmän avun tarvitsijoiksi.

– Heti oli selvää, että tilanteesta tulee varmaan pahempi kuin osataan edes oikein ajatella, Järvinen sanoo.

Järvisen rooli oli selvittää mahdollisia rahoituksia, ja toimia nyt viestintävastaavana.

– Käytännön työtä lähtevät nyt tekemään muut. Iso asia tässä hankkeessa on, että ruokaa ja hygieniatarvikkeita voidaan myös ostaa suoraan teollisuudelta. Koska minulla on työni puolesta osaamista hankinnoista, niin niiden tekemisessä tulen varmaan vielä olemaan mukana, Järvinen kertoo.

ViaDian ruoka-apua jaetaan viikoittain yhdessä seurakunnan kanssa myös Ristiinassa. Ruoka-apua tarvitsevat seudulla myös useat ukrainalaispakolaiset.

Kaikkiaan avun tarve on Mikkelissä jo kasvanut voimakkaasti. Järvinen kertoo, että kesän jälkeen uusia ruoka-avun hakijoita on tullut lisää 30 prosenttia ja samaan aikaan kaupoista tuleva ruokamäärä on vähentynyt saman 30 prosenttia.

– Korona-aikakaan ei tehnyt tällaista kasvua avun tarpeessa. Nyt merkittävää on myös se, että ihmiset ostavat kaupoista enemmän laputettuja tuotteita. Totta kai näin tehdään, kun kaikki on kallistunut. Mutta se tarkoittaa, että kauppojen hävikkiruokaa ei tule niin paljon jaettavaksi kuin tarve olisi, Järvinen kertoo.

Järvinen iloitsee myös siitä, että hankkeen yksi osa on velkaneuvonta.

– Se iskee nimenomaan tähän hetkeen, hän toteaa.

Elina Alanne

Ristiinassa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö toteuttaa yhteistyössä ViaDian kanssa ruokajakoa tiistaisin seurakuntakeskuksella, os. Kissalammentie 3. Ruokakassi tilataan etukäteen soittamalla diakoni Taru Rantalaiselle, puh. 0400 143 251. Ruokajaon yhteydessä on myös ilmainen Soppatiistai kello 11. Sinne voi saapua ilman ennakkoilmoittautumista.

Koulun kaupat peruuntuivat alkuvuodesta. 

Mikkelin kaupunki on laittanut Urheilutalo Kisakaaren ja sen viereisen Pellosniemen entisen koulun yhdessä myyntiin huutokauppasivustolle.

Koulusta oltiin tekemässä kauppoja jo alkuvuodesta. Palvelujohtaja Linda Asikainen kertoo, että asiassa kävi kuitenkin niin, että ostajaehdokas hävisi.

– Kiinteistöstä riippumattomasta syystä kauppoja ei tullut. Osto ei ollut siinä vaiheessa enää seuraavina tarjonneille ajankohtainen, Asikainen sanoo.

Kun Kisakaari-säätiön perustaminen alkoi näyttää mahdottomalta, päätti kaupunki myydä kohteet pakettina. Koulurakennukseen kulkee lämpö Kisakaaren kautta ja ne ovat samalla määräalalla.

– Jos kauppoja ei synny pakettina, niin kokeillaan sitten erikseen. Mutta katsotaan ensin, miten käy! Asikainen sanoo.

Huutokauppa avautui keskiviikkona ja jatkuu 17.11 saakka. Rakennukset myydään siinä kunnossa kuin ne ovat. Paikalla järjestetään julkinen näyttö keskiviikkona 9.11. kello 13–14.

Elina Alanne

Nyt järjestetään uusi tarjouskierros. 

Mikkelin kaupunginhallitus päätti maanantaina hylätä Ristiinan uuden päiväkodin urakkatarjoukset liian kalliina. Määräaikaan 26. syyskuuta mennessä urakkatarjouksen antoivat Elementit-E Oy ja Moduulitilat Group Oy.

Ristiinan päiväkoti on tarkoitus toteuttaa valmiista tilaelementeistä. Kustannusarvio on 2,63 miljoonaa euroa. Arvioon kuuluu 430 000 euroa, johon sisältyy teknisten liittymien ja järjestelmien sekä piha-alueiden rakentamiseen varattua rahaa sekä entisen asuntolan purkukustannuksia.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) kertoo, että saadut tarjoukset ylittivät määrärahan ”tosi reippaasti”. Tarkkoja summia ei kerrota julki.

– Ylitys oli niin iso, ettei voida lähteä liikkeelle, Siiskonen sanoo.

Kaupungin kokoustiedotteessa todetaan, että päiväkodin suunnitelmiin, toteutustapaan ja hankintakriteereihin haetaan uusia vaihtoehtoja ja hanke kilpailutetaan uudestaan erilaisella sisällöllä.

Siiskonen sanoo, että kokouksessa ei keskusteltu varsinaisesti mistään uusista vaihtoehdoista.

– Tässä on kaksi itsestään selvää asiaa: se, että uusi päiväkoti rakennetaan ja nyt järjestetään uusi tarjouskierros. Kuumentuneen vaiheen jälkeen kannattaa järjestää uusi tarjouskierros, Siiskonen sanoo.

Siiskonen toteaa myös, että Ristiinan päiväkoti on vuoden 2023 budjetissa, eikä asian kanssa ole mitään syytä viivytellä.

Ristiinan vanhassa päiväkotirakennuksessa todettiin vuonna 2020 lukuisia ongelmia. Sisäilmaongelmien vuoksi talon alakerta on nyt tyhjennetty päivittäiseltä toiminnalta. Ratkaisua uudesta päiväkodista on haettu poliittisessa päätöksenteossa monen vaiheen kautta.

Ristiinan päiväkoti toimii lähes 24/7, koska myös vuorohoito on suosittua.

Elina Alanne

Lopulliset päätökset tekee kaupunginvaltuusto marraskuussa. 

Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta haluaa äänin 8–3 Suomenniemen koulun jatkavan. Koulun tulevaisuutta on käsitelty useassa eri selvityksessä vuosien varrella. Lautakunnalle esitettiin, että koulu lakkautetaan ja yhdistetään Ristiinan yhtenäiskouluun 1.1.2023 alkaen.

Kasvatus- ja opetuslautakunta oli kuitenkin eri mieltä, kuten se on ollut aiemminkin.

– Meillä on maaseutuystävällinen lautakunta, toteaa lautakunnan ristiinalainen puheenjohtaja Petri Tikkanen (sd.).

Lautakunnan varapuheenjohtaja on Suomenniemen Antti Pakarinen (kesk.).

Tikkanen kertoo, että lautakunnan alta rahoitusta koulun jatkolle ei kuitenkaan löydy. Suomenniemen koulun lakkauttamisesta arvioidaan saatavan säästöä 214 000 euroa vuodessa. Koska Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman käsittelyn yhteydessä koulu on linjattu lopetettavaksi, koulun kulut on vähennetty kaupunginhallituksen myöntämästä talousarvioraamista.

– Nyt alkaa neuvottelut eri ryhmien kanssa, löytyykö rahat. Raha pitää siis löytää muualta kuin kasvatus- ja opetuslautakunnan alta. Emme halua vaarantaa myöskään muuta perusopetusta ja tuntikehystä, Tikkanen sanoo.

Hän toteaa, että ennen marraskuun lopullisia päätöksiä tekevää valtuustoa keskustellaan ryhmien kesken varmasti myös siitä, löytyisikö Suomenniemelle rahat niin sanotulle pienten koululle. Vuonna 2018 palveluverkkoselvityksessä esitettiin, että Suomenniemeltä siirryttäisiin 4–6-luokkien opetukseen Ristiinaan.

– Saa nähdä, löytyykö kaikista ryhmistä tähän halukkuutta. Valitettavasti voi olla vähän nihkeää, Tikkanen sanoo.

Lautakunnan esitys menee seuraavaksi kaupunginhallitukseen. Hallituksella on myös mahdollisuus käyttää siitä otto-oikeuttaan.

– Siitä meitä jo muistutettiin, Tikkanen sanoo.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta käsitteli kokouksessaan keskiviikkoiltana Suomenniemen ja Otavan kirjastojen lakkauttamista. Kirjastopalveluissa on löydetty vastaava määrä säästöjä ja lautakunta on myös sitä mieltä, että kirjastoja ei lakkauteta, vaan säästöt haetaan muuten.

– Meidän esitys on, että palvelut eivät kokonaan lakkaa vaan jatkuvat kirjastopäällikön löytämällä supistetulla mallilla. Arvostan itse kovasti työtä, jonka Sylvia Stavén on tehnyt, kun hän on löytänyt tällaisen ratkaisun, lautakunnan puheenjohtaja Anu Kokkonen (kesk.) sanoo.

Lautakunnassa esitettiin myös palveluiden pitämistä kokonaan ennallaan.

Kokkonen toteaa, että hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta viestittää kaupunginhallitukselle, että lautakunnan alle määritelty 400 000 euron säästövelvoite on kohtuuton.

– Se vaikuttaa ihan kaikkiin palveluihin, eli kirjastoihin, hiihtolatuihin ja niin edelleen. Totta kai teemme vastuullista taloutta mutta velvoite on suhteessa kohtuuton, kun Essoten talous menee miljoonia yli, Kokkonen toteaa.

Lautakunnan käsittelyssä oli myös lista lakkautettavia liikuntapaikkoja. Kokkonen toteaa, että kun raami on tiukka, ei liikuntapalveluilla riitä henkilökunta ylläpitämään kaikkia paikkoja, eli ei ole muuta mahdollisuutta kuin lakkauttaa niistä osa.

Liikuntapäällikkö Tiina Juhola on käynyt paikkoja läpi ja osalle lakkautettavista laduista on löydetty ylläpitäjät kyläyhteisöistä.

– Heidän on mahdollista saada kaupungilta avustusta ladun hoitoon, Kokkonen muistuttaa.

Lakkautettavien listalla on myös Pellosniemen latu. Kokkonen sanoo, että sen tilanne aiheutti lautakunnassa eniten keskustelua. Liikuntapäällikkö ei ole löytänyt ladulle ylläpitäjää mutta sitä etsitään edelleen.

– Toivotaan, että alueelta löytyisi toimija. Itse toivoin, että latu olisi ollut kaupungin hoidossa vielä ensi talven ja sinne olisi laitettu kävijämittari. Nyt puheissa oli paljon, että latua ei käytetä mutta itse mietin, että alueella on 450 ihmistä ja tullut uusiakin asukkaita, niin varmasti on ladullakin käyttäjiä.

Kokkonen kannustaa olemaan yhteydessä liikuntapäällikköön, jos jonkun tahon olisi mahdollista ottaa Pellosniemen latu hoitoonsa.

Elina Alanne

Ennakoivat terveyspalvelut vahvistuvat, kun hyvinvointialueet aloittavat vuoden alussa.

Iäkkäille tarkoitettu neuvolatoiminta palaa takaisin lakisääteiseksi toiminnaksi, kun Etelä-Savon hyvinvointialue ja muut alueet aloittavat toimintansa ensi vuonna.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lähellä asukkaita on oma sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja ikäihmisille. Ihan niin kuin lastenneuvola on nyt toiminnassa. Tavoitteena on vähentää kuormitusta muista terveydenhuoltopalveluista, kertoi maanantaina Ristiinassa Etelä-Savon hyvinvointialueen, eli Eloisan, ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Niina Kaukonen.

Tavoitteena on, että ikäneuvola toimii hyvin matalalla kynnyksellä tiiviissä yhteydessä terveyspalveluiden kanssa.

Kaukonen kertoi tulevista palveluista yhtenäiskoulun Setälä-salissa Eläkeliitto Ristiinan kutsumana. Kuuntelemaan oli saapunut kymmenet asiasta kiinnostuneet.

Hän korosti, että palveluita valmistellaan nyt asiakkaan näkökulmasta.

– On tärkeää miettiä, mistä ja miten asiakas saa tarvitsemansa palvelut. Keneen hän on yhteydessä ja miten hän saa ne viivästyksettä. Toivon mukaan palveluita pystytään myös jatkossa räätälöimään enemmän asiakkaan mukaan.

Vanhuspalvelulain isoimpia uudistuksia on, että kotihoitoa turvataan entistä enemmän. Esimerkiksi yökotihoito laajenee kaikkialle. Myös kotisairaalatoimintaa järjestetään lisää.

– Koti on iäkkäälle ensisijainen paikka mutta tavoitteena on myös, että kun siellä ei enää pärjää, niin silloin pääsee ilman viivettä asumisen yksikköön, Kaukonen totesi.

Asumispalveluihin luodaan jatkossa enemmän välimallin palveluita nykyisen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin.

– Palveluasumista jo välillä lopetettiin mutta nyt palataan takaisin. Tärkeää olisi se, että asiakkaan tarve ratkaisee, eikä palvelujen rakenne. Myös turhia muuttoja voitaisiin välttää esimerkiksi yhteisöllisellä asumisella.

Kaukonen kertoi, että ihanne olisi yhteisöllisen asumisen malli, jossa iäkäs saisi tarvitsemansa palvelut kotiin ja palvelun tarpeen kasvaessa ikäihminen jatkaisi asumista samassa asunnossa, mutta hoito ja huolenpito hänen ympärillään lisääntyisi.

Uusi vanhuspalvelulaki myös lisää kotiin annettavia tukipalveluita.

– Näitä voi olla esimerkiksi siivous. Nyt jo sitä voi sosiaalihuoltolain mukaisesti myöntää, jos palvelutarpeen arvioinnin myötä tämä on kotona asumisen kannalta välttämätöntä ja toimintakyky ei anna mahdollisuutta huolehtia kodin riittävästä siivouksesta. Tämä tarve lisääntyy vielä jatkossa, kun väestö ikääntyy.

Moni miettii, viekö uusi hyvinvointialue palvelut Ristiinan hyvinvointiasemalta. Kaukonen kokee lääkärin vastaanottotoiminnan tärkeäksi.

– Se on äärimmäisen tärkeää, koska välimatkat ovat pitkät.

Kaukonen totesi myös, että digipalvelut eivät voi koskaan kokonaan korvata fyysistä palvelua, mutta ne ovat jo monessa asiassa nykyelämää.

– Digitaalisuus on mahdollisuus mutta fyysiset palvelut pysyvät siinä rinnalla, mikäli niihin on tarve. Mutta mahdollistetaan digitaalisten palveluiden käyttö heille, jotka pystyvät niitä käyttämään, jotta fyysisiin käynteihin jää resurssia, hän sanoi.

Elina Alanne

Rokotteita annetaan jo muiden aikojen yhteydessä. 

Kausi-influenssan rokotukset alkavat Essoten alueella lokakuun lopussa. Maksuttoman influenssarokotteen saavat viime vuosilta tutut kohderyhmät, joista suurimmat ovat kaikki yli 65-vuotiaat sekä alle 7-vuotiaat vähintään puolen vuoden ikäisenä.

– Olemme aloittaneet influenssarokotukset jo potilastyötä tekevälle henkilökunnallemme. Muiden vastaanottokäyntien yhteydessäkin voimme pian antaa influenssarokotteita. Nyt lokakuun aikana saamme rokotteita lisää ja sitten voimme aloittaa väestön rokottamisen laajamittaisesti, ylilääkäri Hans Gärdström kertoo Essoten tiedotteessa.

Ajanvaraukselliset influenssarokotukset aloitetaan maanantaina 31. lokakuuta. Ajan varaaminen on mahdollista 17.10. alkaen.

Nettiajanvarausjärjestelmä ei edellytä tunnistautumista ja se on tuttu koronarokotusten ja viime vuosien influenssarokotusten ajanvarauksista. Neuvoloissa rokotukset alkavat hieman myöhemmin 12.11. alkaen ja neuvoloihin on oma ajanvarauskanava netissä. Lisätiedot ja ajanvaraus löytyvät Essoten nettisivuilta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan myös Essote suosittaa influenssarokotteen ja mahdollisen koronarokotteen tehosteannoksen ottamista samalla käynnillä.

– Näin saamme hyödynnettyä rajallisen rokotuskapasiteettimme mahdollisimman tehokkaasti ja kansalaisillekin hyvän rokotussuojan varmistaminen olisi näin mahdollisimman vaivatonta, Gärdström toteaa tiedotteessa.

Koronarokotteen tehosteannosta suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Tehosteannos voi olla kolmas tai neljäs rokote edellä mainittujen ehtojen täyttyessä. Sairastettua koronatautia ei lasketa tässä yhteydessä enää koronarokotuskerraksi.

Maksuttoman influenssarokotteen kohderyhmät

• Kaikki 65 vuotta täyttäneet
• Alle 7-vuotiaat lapset (yli 6 kk ikäiset)
• Raskaana olevat
• Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• Varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset
• Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon
• Vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri

Yrittäjä Sari Takkinen keskittyy seuraavaksi kehittämään koiriin liittyvää toimintaa. 

Grilli-Kahvila Katrillin kahvilatoiminta loppuu tänään perjantaina. Tämän jälkeen paikalta voi keskiviikkoiltapäivisin ja sovittaessa ostaa koiratarvikkeita ja polttoöljyä.

Yrittäjä Sari Takkinen kertoo, että päätös ei ollut kevyt mutta joskus on tehtävä vaikeitakin päätöksiä ja katsottava, mitä tulevaisuus tuo.

– Vuodesta 1995 olen sillä nurkalla touhunnut, joten kyllä tässä on hyvin ristiriitainen olo. Mutta yksi ajanjakso on nyt takana ja ei kun uutta kohti, Takkinen tuumaa.

Hän kertoo, että lopettamispäätökseen ei ole yhtä yksittäistä syytä. Suurin syy on, että grilli- ja kahvilatoiminta ei kannata.

– Takana on monta vaikeaa vuotta. Ennen sotaa olin vielä toiveikas, että kaikki kääntyy mutta sota veti maton alta. Halusin uskoa vielä kesään mutta edelliseen kesään verraten viime kesä oli surkea.

Venäjän Ukrainassa aloittama sota on vaikuttanut yritykseen mainehaittana, koska Teboil on Katrillin pihalla vuokralla.

– He myös jatkavat siinä ainakin toistaiseksi, Takkinen kertoo.

Teboilin aiheuttaman haitan lisäksi yrityksen kaikki kulut ovat nousseet.

– Sähkö, tukkuhinnat, raaka-aineet… Kaikki nousevat. Kustannukset ovat korkeat ja niitä ei pysty siirtämään hintoihin. Lopulliseen päätökseen ei siis ole yhtä yksittäistä syytä. Nyt oli pakko tehdä ratkaisuja tai kohta olisi konkurssi edessä.

Katrilli on myynyt rannassa polttoaineita veneilijöille. Vaikka Kallioniemi oli viime kesänä pois pelistä, ei Katrillin kesäkään ollut aiempia parempi.

– Viime kesä oli aiempia huonompi. Siihenkin voi olla monta syytä. Mikä on korkeiden hintojen osuus ja sen, että ihmiset veneilivät niiden takia vähemmän. Mikä Teboilin aiheuttaman mainehaitan syy, Takkinen miettii.

Rannan tankkauspiste on toiminut vain kahvilan aukioloaikoina.

– Kausi on lyhyt ja emme ole valtaväylän rannalla, niin automaatin asentaminen ei taloudellisesti kannata, yrittäjä summaa.

Katrillin kiinteistö tulee pian myyntiin.

– Jospa siihen löytyisi joku, jolla on intoa ja ideoita alkaa kehittää omannäköistä toimintaa.

Takkinen aikoo itse alkaa kehittää Katrillissa jo palvelleen Koiranurkan toimintaa.

– Kunhan saan asioita kohdalleen ja hetken hengähdän, niin sitten on ajatus kehittää koirapuolta. Se on ollut sivuroolissa jo kymmenen vuotta mutta ei ole ollut aikaa panostaa siihen.

Koiranurkka palvelee Katrillissa keskiviikkoisin kello 16-18. Silloin on mahdollista ostaa myös poltto- tai lämmitysöljyä.

– Ajatus olisi myös kehittää verkkokauppa ja erilaista kurssi- ja koulutustoimintaa koiraharrastajille. Minulla on kotona lämmin sisäharjoitustila harrastajille, itse saksanpaimenkoiria omistava Takkinen kertoo.

Elina Alanne

Ristiinalaistaustainen yhtiö Supponor on tehnyt merkittävän sopimuksen NHL:n kanssa ottelutapahtumien televisioinneista. Jääkiekkoliiga tiedotti asiasta alkuviikosta.

Erkki Rantalaisen alkuun kehittämällä tekniikalla suorissa televisiolähetyksissä voidaan näyttää tapahtumapaikalla olevien mainosten kohdalla eri sisältöjä. Esimerkiksi jääkiekkokaukalon laitamainos voi siis olla erilainen riippuen siitä, missä ihminen lähetystä katsoo. Mainoksia voidaan myös profiloida niin, että esimerkiksi lapsiperheet ja eläkeläiset näkevät erilaiset mainokset. Yhtiön tuotteesta käytetään nimityksiä DBRLive ja DED.

Rantalainen iloitsee NHL-sopimuksesta. Sitä kohti on tehty yrityksessä työtä vuosien ajan.

– Kivalta tuntuu seurata! Tie on ollut pitkä mutta nyt tämä on sitä mitä lähdettiin tekemään aikoinaan. Itse tuote on myös nykyään saatu todella näkymättömiin. Silloinhan se menee hyvin, kun kukaan ei huomaa mitään katsoessaan lähetystä.

Rantalainen teki keksintönsä yli 20 vuotta sitten. Lisää asiasta voi lukea esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelista.

Supponorin pääkonttori on nykyään Lontoossa.

– Minulla ei ole enää muuta roolia kuin se, että pienen nurkan omistan taustayhtiöstä, Rantalainen kertoo.

Elina Alanne

Juttuun on korjattu kello 15.25 nimitys DBRLive. Aiemmin D-kirjain oli jäänyt pois.

Katso kuvakooste lauantain tapahtumasta. 

Pien-Toijolan talonpoikaismuseossa järjestetty kekrijuhla kokosi lauantaina väkeä ihmettelemään vanhoja rakennuksia, kekrikokkoa sekä nauttimaan puurosta ja sopasta. Osallistumaan pääsi esimerkiksi piirakkapajassa, varjoteatterissa tai askartelemalla itselleen naamion tai lyhdyn.

Suomenniemen kirjastossa järjestetään kuulemistilaisuus 10.10. 

Mikkelin kirjastopäällikkö Sylvia Stavén valmistelee lokakuun hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntaan esityksen Suomenniemen ja Otavan kirjastojen lakkauttamisesta.

– Esitys on vietävä lautakuntaan. Edellytetty säästö olisi mahdollista toteuttaa kirjastopalveluissa muita menoja leikkaamalla, Stavén toteaa.

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa osana Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmaa, että kyseiset kaksi aluekirjastoa lakkautetaan vuonna 2023. Ainoastaan kaupunginvaltuusto voi muuttaa tuon päätöksen.

Lautakunnan jo käsittelemän oman osa-alueensa talousarvioesityksen teksteistä voi päätellä, että kirjastopuolella ei kannateta Suomenniemen ja Otavan kirjastojen lopettamista. Tekstissä mainitaan muun muassa, että haasteena on ”kirjastopalveluiden saavutettavuus, koska kirjastoverkko on harva Mikkelin alueen laajuuteen nähden”. Talousarvioesityksessä todetaan myös, että vaikka kirjastojen määrä entisestään vähenisi, ei se vähennä henkilöstön tarvetta. Korvaavien palveluiden tuottaminen vaatii vähintään saman tai enemmän henkilöstöresurssia kuin kirjastopalvelujen tuottaminen nykyisissä toimipisteissä, tekstissä todetaan.

Stavén toteaa, että jos näistä kahdesta kirjastosta luovutaan, ei heillä ole mahdollisuutta tuottaa korvaavia palveluita Otavaan ja Suomenniemelle.

– Korvaavat toiminnot ovat aina laastariratkaisuja ja ne vaativat aina myös henkilöstöresurssia. Pystyisimme säästämään eri kohdista pääsääntöisesti muilta menokohdilta. Lisäksi molemmilla kylillä palvelutasoa voisi madaltaa yhteen palvelupäivään viikossa. Silloin siellä säilyisi kirjaston tila ja kokoelma. Meidän olisi mahdollista tehdä toimiva minimipalvelun malli.

Kirjastopäällikkö muistuttaa, että kirjastolain mukaan jo tila itsessään on palvelu. Suomenniemellä kirjastossa on ollut viime aikoina kaksi palvelupäivää viikossa ja muuten sinne on päässyt omatoimitunnuksilla.

– Kirjastopalvelut usein nähdään vain lainaamisena ja palauttamisena mutta se on paljon muutakin. Täällä myös kesäasukkaat käyttävät palvelua.

Stavén toteaa, että lähikirjastojen lakkauttaminen jättäisi ison osan ihmisistä vain kirjaston verkkoaineistojen varaan.

– Jos kirjastoon on pitkä matka, niin siitä kärsivät lapset, nuoret ja ikäihmiset. Esimerkiksi Suomenniemeltä monella ei olisi edes teoreettista mahdollisuutta päästä kirjastoon, kun välimatkoja ja joukkoliikennettä ajattelee.

Sekä Suomenniemeltä että Otavasta on otettu aktiivisesti kantaa oman kirjaston puolesta erilaisin adressein ja vetoomuksin.

Viimevuosina Mikkelissä on lakkautettu kolme kirjastoa. Se on vähentänyt koko kokoelmaa. Selvää on, että vielä kahden kirjaston vähentäminen pienentäisi kokoelmaa entisestään kaikilta kirjastopalvelujen käyttäjiltä.

Kirjastopalveluista säästetään tulevana vuonna 2,5 henkilötyövuotta. Säästö otetaan niin, että eläkkeelle siirtyvien paikkoja ei täytetä. Tämä säästö tehdään riippumatta Suomenniemen ja Otavan kirjastojen kohtalosta.

Henkilöstöresurssi kirjastopalveluissa on siis jatkossa entistä niukempi. Aluehallintoviraston peruspalvelujen arvioinnissa 2022 riittäväksi henkilöstön määräksi toteuttamaan kirjastolaissa määrättyjä tehtäviä katsotaan 0,8 henkilötyövuotta tuhatta asukasta kohti.

Vuonna 2021 Mikkelin seutukirjaston henkilöstömäärä oli 0,57 henkilötyövuotta tuhatta asukasta kohti, todetaan vuoden 2023 talousarvioesityksessä.

Kirjastopäätöksistä järjestetään lain mukaiset kuulemistilaisuudet Suomenniemellä ja Otavassa. Suomenniemen kirjastossa tilaisuus on 10.10. kello 16–18. Asiaan voi ottaa kantaa myös kirjaston sivuilta löytyvällä lomakkeella tai kirjoittamalla sähköpostia kirjastopäällikölle sylvia.staven@sivistys.mikkeli.fi.

Elina Alanne

Kekri oli aikoinaan talonpojille tärkeä ruoan ja työn juhla.

Tulevana lauantaina juhlistetaan sadonkorjuuta ja kekriä Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla.

– Olemme halunneet tehdä tapahtuman koko perheelle ja erityisesti kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille. Tapahtumassa saa tietoa, millaisia kekrijuhlia on entisaikoina vietetty. Juhla on tuotu nykyaikaan, kertoo Vihreän kullan kulttuuritien kehittämishankkeen projektipäällikkö Jade Hirvonen.

Pien-Toijolassa on paljon ohjelmaa, johon pystyy osallistumaan koko tapahtuma-ajan kello 10–14.

– Lapsille on varjoteatteria ja askartelua. Kekristä ja siihen liittyvästä kulttuuriperinnöstä on tietoiskuja, Hirvonen vinkkaa muutamia ohjelmia.

Lisäksi paikan päällä pääsee esimerkiksi osallistumaan karjalanpiirakoiden leivontaan ja tutustumaan riukuaidan tekoon.

– Oppaita on myös paikalla, eli museoalueelle saa opastuksia. Museohan on jo varsinaisesti kiinni tältä kesältä mutta alueelle pääsee kurkkailemaan.

Omatoimisesti voi käydä myös tekemässä ennustuksia.

– Siellä voi kahvikupeilla ennustaa tulevaa satoa tai miksei vaikka tulevaa vuotta, Hirvonen sanoo.

Kekri oli erityisesti ruoan juhla. Siksi tapahtumaan on haluttu myös markkinahumua.

– Paikalla on paikallisia myyjiä myymässä käsityö- ja ruokatuotteita.

Hirvonen vinkkaa, että käteistä rahaa kannattaa varata mukaan, jotta tapahtumassa voi nauttia myös kekripuurosta, lihakeitosta tai muista kahvilan tuotteista. Kahvilan tuotot menevät Pien-Toijolan talonpoikaismuseon ylläpitoon.

Tapahtumaan järjestetään ilmainen bussikuljetus Mikkelistä ja Ristiinasta. Bussivuoroja on suuntaansa kaksi. Niihin pitää varata paikat etukäteen. Tiistaina kuljetuksissa oli vielä tilaa.

– Kyytiin vaan, ettei tarvitse vajailla busseilla liikkua, Hirvonen kannustaa.

Kekrijuhlan aikataulutetut ohjelmat on suunniteltu niin, että myös bussikuljetuksilla kulkevat pääsevät ne kokemaan. Juhlassa esiintyy kaksi kertaa Pajala-yhtye eli Pauliina Hintsanen, Jarno Hopponen ja Lauri Ronimus. Lisäksi Jukka Matinvesi kertoo kahteen kertaan kivikauden ihmisistä. Kekrikokko sytytetään kello 11.30.

Osana kekripäivää Astuvansalmen kalliomaalauksille lähtee opastettu kävely kello 10. Koko kekrijuhlan ohjelman näkee osoitteesta Xamkin sivuilta.  Sieltä kautta voi myös ilmoittautua bussikuljetuksiin.

Kekrijuhlan järjestää yhteistyössä Mikkelin kulttuurin unelmavuosi, Mikkelin ja Saimaan matkailukohteiden saavutettavuuden parantaminen, GeoNacu Saimaa, Vespaikka ja Vihreän kullan kulttuuritie -hankkeet sekä Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja Ristiina-seura.

Elina Alanne

Kekrijuhla la 1.10. kello 10–14 Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla, Suurlahdentie 1978.