Kahvila-ravintola Saimaa alkoi panostaa gluteenittomaan leivontaan, kun koronaepidemia alkoi yli vuosi sitten.
Riikka Turkki tulee viiteen töihin ja leipoo gluteenittomat tuotteet ensimmäisenä. Tällä hetkellä hän leipoo gluteenittomia kahtena päivänä viikossa. Kuvaa otettaessa Turkki ei ollut työvuorossa.
Me on tehty ja mietitty, epäonnistuttu ja naurettu. Kahvila-ravintola Saimaan yrittäjä Virpi Trygg ja Riikka Turkki kuvaavat noin vuoden kestänyttä kehitystyötä. Saimaa, ja siellä erityisesti Turkki, on erikoistunut gluteenittomaan leivontaan.
– Kun korona alkoi 2020, mietimme, että mitäs nyt… Takana oli talvi, joka aina on Ristiinassa hiljaisempaa. Jotain oli keksittävä, ettei ketään tarvitsisi lomauttaa, Trygg kertoo.
Ravintolassa alettiin miettiä kehittämisprojektia, josta saataisiin myös jatkossa apua hiljaisimpiin kausiin. Mieleen tuli gluteenittomat tuotteet, joiden menekki on koko ajan lisääntynyt.
– Niistä moni sanoo, että on vaikea löytää laadukasta gluteenitonta leivonnaista, Turkki toteaa.
– Meidän ajatuksemme oli, että lähdetään tekemään gluteenittomia tuotteita, jotka ovat koostumukseltaan niin sanotusti normaaleja. Useinhan gluteenittomat tuotteet ovat vähän kuivia ja murenevia, Trygg sanoo.
Pääleipuri Turkki otti haasteen vastaan. Testiin lähti eri jauhoseokset ja niiden suhteet.
– Veljeni on keliaakikko, joten aiemmin olin leiponut gluteenittomia kotikäyttöön, Turkki sanoo.
Kaksikko nauraa, että Turkin veli saikin kehittämiskuukausien aikana syödä usein tuotteita, joiden maku oli kohdallaan mutta ulkonäkö vielä ei.
– Hiivataikinoissa on todella tarkkaa se hiivan, sokerin ja lämpötilan suhde. Mutta nyt meillä on gluteeniton sämpylä, josta ei mausta erota, onko se gluteeniton vai ei, Trygg sanoo.
Yksi hankalimmista tuotteista oli lihapiirakka. Turkki naurahtaa, että sen kanssa piti välillä ottaa taukoa ja sitten katsoa asiaa uusin silmin. Yllättävintä gluteenittomassa leivonnassa Turkille lopulta oli, miten helppoa se onkaan, kun juju löytyi.
– Mutta täytyy sanoa, että kyllä tästä aikamoista päänvaivaa on meille ollut, naurahtaa Trygg vierestä.
– Joo, siis kuukausia meni ennen kuin pääsin kunnolla hommaan sisälle, Turkki jatkaa.
Saimaa sai kehittämistyöhönsä ely-keskuksen koronatukea. Trygg kiittää, että ely-keskuksesta sai todella hyvää palvelua ja aina apua, kun sitä tarvitsi.
Saimaassa työskentelee viisi työntekijää, jotka saavat myös kiitokset innostuneisuudestaan ja ideoistaan. Trygg on itse päivätöissä Essotessa ensihoidon esimiehenä.
– Täällä en ole yhtään pomo tai pamppu vaan yksi työporukasta. Minun ajatuksiani ammutaan usein alas, hän nauraa.
Turkki toteaa, että henkilökunnan innostukseen vaikuttaa varmasti se, että töissä saa toteuttaa itseään, eikä asioita sanella.
Seuraavaksi Saimaan gluteenittomat tuotteet on tarkoitus saada muutamiin kauppoihin myyntiin. Ensimmäiseksi kauppatuotteiksi lähtevät makeat leivonnaiset. Koe-erät on jo kaupattu Mikkelin Citymarketissa ja K-Supermarket Pikantissa.
– Olemme ottaneet markkinoinnin kanssa vielä rauhallisesti, koska olemme halunneet, että tuotteet ovat varmasti aina tasalaatuisia, Trygg sanoo.
Gluteenitonta on aina myynnissä myös omassa kahvilassa. Turkki toteaa, että sana on kiirinyt hyvin puskaradiossa. Paras palaute on, että ihmiset tulevat ostamaan tuotteita myös uudelleen.
– Hyvää palautetta olemme saaneet. Kivalta tuntuu, että on onnistunut, Turkki sanoo.
Elina Alanne
Juttu on julkaistu Ristiinalaisen kesälehdessä 27. toukokuuta. Koko lehden voit lukea ilmaiseksi näköislehtenä täällä.
Auto törmäsi puuhun kukkakaupan lähellä Brahentiellä.
Henkilöauto suistui ojaan Brahentieltä kukkakaupan kohdalta maanantaiaamupäivällä. Auto törmäsi puuhun. Yksin autossa ollut kuljettaja loukkaantui ja ensihoito kuljetti hänet sairaalaan. Pelastuslaitos teki auton virrattomaksi ja tarkasti, ettei se vuotanut.
Silminnäkijä kertoo Ristiinalaiselle, että auto ajoi suurella nopeudella ennen törmäystä. Alueella on 40 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus.
Mikkelin kaupungin liikuntapalvelut järjestää kesällä toimintaa sekä Ristiinassa että Suomenniemellä.
Liikkuva lastenmaailma kävi Ristiinassa myös kesällä 2020.
Kesäkuussa tiistaina 15. päivä Torisportin liikkuva lastenmaailma saapuu Ristiinaan. Maksuton leikki- ja liikuntapaikka on urheilukentällä, Opinahjo, kello 10–18.
5.–9. heinäkuuta Ristiinan urheilukentällä järjestetään IIK! Mikä meno -toimintaa lapsille. Ohjelmassa on erilaisia liikuntaleikkejä, -pelejä ja -lajeja. Toiminta on maksutonta ja siihen ilmoittaudutaan tullessa ohjaajalle. Toimintaan voi siis osallistua vaikka yhtenä tai kaikkina päivinä.
Ristiinassa toimintaa on 5–7-vuotiaille kello 9.30–10.15 ja 8–12-vuotiaille kello 10.30–11.30.
Kaupungin rantauimakouluja on heinäkuussa. Rantauimakoulut on tarkoitettu aloittelijoille tai vähäisen uimataidon omaaville vuonna 2015 syntyneille tai sitä vanhemmille lapsille. Uimakoulu on maksullinen. Ilmoittautuminen uimakouluihin aukeaa 9. kesäkuuta kello 17 osoitteessa www.kuntapalvelut.fi /mikkeli.
Ristiinassa uimakoulu on uikkalassa, Brahentie 33, kahdessa ryhmässä. Uimakoulua on 5.–16.7. joko kello 13–14 tai 14.15–15.15.
Suomenniemellä uimakoulu on 12.–16.7. Lusikkaniemen leirikeskuksen rannassa, Karkauksentie 530. Uimakoulu on 10–11.
Roosa Laakolle valkolakin haluaminen ei ollut itsestäänselvyys. Lauantaina on vuoro juhlia valmistumista.
Toukokuun Roosa Laakko työskenteli Ristiinassa jäätelökioskilla ja nyt hän on aloittanut kesätyöt Grilli-Kahvila Katrillissa.
Normaalia hektisempi lukioaika. Näin kuvailee Roosa Laakko, ja varmasti moni muukin tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut ristiinalaisnuori.
– Ensimmäinen vuosi oli vielä normaali. Sitten Ristiinan lukion lakkautusuhka toi paineen, kun halusin olla mukana vetoamassa lukion puolesta, Laakko kertoo.
Tulevana lauantaina valkolakin saava Laakko kertoo, että tuossa vaiheessa hänellä vähän opinnot jäivät sivuun, kun elämässä oli liikaa muutakin henkistä ja fyysistä kuormitusta.
– Voimavarat oli vähissä. Se helpotti toisen vuoden keväällä, kun oli selvää, että lukiota on pakko vaihtaa. Viimeistään tilanne rauhoittui viime syksynä, kun aloitin Mäntyharjussa ja huomasin, että siellä olikin tosi mukavaa.
Laakko kuvaa, että lukion viimeinen vuosi meni helposti ja lepsusti. Lukioajan vaikeammat hetket näkyvät kurssiarvosanoissa. Eniten Laakko piti psykologiasta, maantiedosta ja englannista.
– Niitä myös kirjoitin. Kirjoituksista tuli keskiverto-ceetä ja psykologiasta M. Paremmin se meni kuin mitä odotin, kun oli tosiaan vähän rankempi tuo lukiourakka. Olen ylpeä, että jaksoin kirjoituksiin painaa.
Selvää ei ollut muutenkaan se, että Laakko haluaa nimenomaan ylioppilaaksi. Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen hän laittoi hakemuksen Esedulle opintopaikasta, mutta päätti kuitenkin jatkaa lukiossa.
Tämän kevään valmistuvien opintotaivalta on enemmän ja vähemmän hankaloittanut myös korona. Laakko on iloinen, että Mäntyharjussa pystyttiin pysymään koko kolmas vuosi lähiopetuksessa.
– Se harmittaa, että abiristeily peruuntui. Se oli meillä varattuna alkuperäisen Ristiinan luokan kanssa.
Lauantaina Mäntyharjussa juhlitaan niin, että jokainen ylioppilas saa tuoda maksimissaan neljä vierasta. Mikkelin lukion ylioppilasjuhla pidetään ilman yleisöä ja striimataan läheisille.
– Minulla on ihan perusylioppilasjuhlat mutta rajoitukset on pidetty mielessä. Vieraat on kutsuttu pienissä ryhmissä mutta ihan mukavasti on tuttuja ja sukulaisia tulossa.
Pääsykokeita Laakolla on takana jo kahdet. Hän haki Jyväskylän ja Oulun yliopiston yhteisissä pääsykokeissa lukemaan psykologiaa sekä Kuopion ja Joensuun yhteispääsykokeissa opiskelemaan yhteiskuntatieteitä.
– Kuopion yhteiskuntatieteet olisi ykkösvalintani, kun siellä voi erikoistua sosiaalipsykologiaan. En ole vielä uskaltanut tulevaisuuden suunnitelmia ajatella liian pitkälle, jos en nyt pääsekään opiskelemaan, Laakko kertoo.
Taitaja-kisassa palkittu Hugo Pöyry on omalla alallaan metsässä.
Hugo Pöyry on lapsesta saakka tykännyt toimia koneiden kanssa, joten metsäkoneen kuljettaja oli luonteva ammattivalinta.
Ihan kohtuullisesti olen pärjännyt, vaikka peruskoulussa sanottiin, että ikkunoista ulos tuijottamalla ei elämässä pärjää, naurahtaa Koivakkalassa asuva Hugo Pöyry.
Pöyry valmistui tänä keväänä metsäkoneen kuljettajaksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedusta. Jo viime syksystä saakka hän on tehnyt töitä mäntyharjulaisella Forest Vihavaisella.
– Tein opintoja samalla loppuun. Opettaja kävi näytöt katsomassa työpaikalla, Pöyry kertoo.
Hassuksi Pöyrylle Ristiinassa yläkoulussa sanotun neuvon tekee se, että metsäkoneen kuljettajana hän tuijottelee nimenomaan ikkunoista ulos.
– Tykkään työstä, koska siinä saa olla omassa rauhassa ja tehdä vastuullista hommaa. Aina voi myös olla vähän parempi ja toimia tehokkaammin.
Toukokuussa Pöyry sai pronssia opiskelijoiden Taitaja-SM-finaaleissa. Kysymys siitä, millainen kokemus kilpailu oli, saa nuoren miehen naurahtamaan, että ”no, kokemus”. Pöyry kertoo, että lähti kisaan, kun opettaja kovasti suostutteli.
– Ihan järkeviä ja aiheellisia tehtäviä siellä oli. Ainut hassu oli, että metsäkonetta pyöriteltiin asvalttipihalla. Simulaattorissakaan asioita ei aina hahmota samalla tavalla kuin oikeassa koneessa, Pöyry kertoo.
Pöyry kertoo opiskeluajan sujuneen hyvin. Jo ensimmäisen vuoden kesällä hän sai harjoittelupaikan Mäntyharjusta ja on viihtynyt töissä.
– Itse ajamisen oppii vain ajamalla ja ajamalla. Nyt olen töissä niin pitkään ennen kuin tammikuussa on lähdettävä armeijaan. Sieltä sitten takaisin töihin, Pöyry kertoo.
Perjantaina 4.6. ilmestyneestä Ristiinalaisesta oli jäänyt pois alla oleva ilmoitus:
Ristiinan osakaskunnan vuosikokous to 17.6.2021 klo 18.00 Metsälinnan kokoontumistilassa.
Kokouksessa päätetään vuosikokousasiat sekä hyväksytään Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa tehtävä kalastuslain 60 §:n mukainen sopimus kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi sekä päätetään sopimuksen edellyttämästä kalastuskiellosta ja sen voimaansaattamisesta, valvonnasta ja tiedottamisesta.
Kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja on nähtävänä 28.6. – 28.7.2021 välisen ajan Ristiinan yhteispalvelupisteessä Ristiinan kirjastossa.
Ristiinalainen ilmestyy viikoilla 22 ja 23 perjantaipäivinä.
Arto Kilpijärvi vielä viimeisteli tämän viikon Ristiinalaista torstaina puolen päivän aikaan. Lehti ilmestyy siis perjantaina.
Lehti on siis jaossa suunnitellusti perjantaina 4. kesäkuuta ja perjantaina 11. kesäkuuta.
Lehti jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Ristiinassa.
Lehti ilmestyy taas normaalisti torstaina 17. kesäkuuta. Tämän jälkeen juhannuksen alla on taas poikkeusilmestymispäivän vuoro, kun lehti tulee jo keskiviikkona 23. kesäkuuta.
Heinäkuussa on vuorossa kaksi viikkoa ilman Ristiinalaista. Lehti ei siis ilmesty torstaina 1. heinäkuuta, eikä torstaina 8. heinäkuuta.
Essoten alueen koronarokotukset etenevät nopeasti.
Modernan rokotteen alaikäraja on 18 vuotta. 16-17-vuotiaat rokotetaan Pfizer/BionTechin rokotteella.
Torstaina 3. kesäkuuta avautui ajanvaraus ensimmäiselle pistokselle kaikille 16 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
– On hieno hetki, että voimme rokottaa nyt kaikkia rokotusten piirissä olevia. Suosittelen, että kannattaa varata aika ja ottaa rokotesuojaa itselleen ja läheisille mahdollisimman pikaisesti. Ennakkotiedot Suomeen tulevien rokotteiden määrästä osoittavat, että heinäkuussa pystymme todennäköisesti rokottamaan ainoastaan kakkosannoksia, Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä vinkkaa tiedotteessa.
Aikoja on varattavissa myös Ristiinan hyvinvointiasemalle. Essote huomauttaa, että 16–17-vuotiaiden muualla kuin Mikkelin rokotuspisteessä pitää välttää ajan varaamista torstaipäiville. Tuolloin käytetään Modernan rokotetta, jonka alaikäraja on 18 vuotta.
Tiistaina tiedotettujen tapausten jälkeen Essoten alueelta ei ole löytynyt uusia koronatapauksia.
– Emme kiristäneet rajoituksia, vaikka ilmaantuvuus kasvoi yli kiihtymisvaiheen kriteereiden. Päätös vaikuttaa osuneen oikeaan. Altistuneita ja karanteeniin asetettuja on vielä paljon, mutta kesän tilanne näyttää nyt paremmalta kuin aikoihin, arvioi Seppälä tiedotteessa.
Essoten alue on epidemian suhteen perustasolla.
Tiistaina Essote tiedotti kahdesta koronatartunnasta. Toisen tartunnan lähde oli ulkomailla ja siihen liittyi ainoastaan muutamia altistumisia. Toiseen tapaukseen liittyi paljon altistumisia Mikkelin Urheilupuiston koululla. Essote testaa kaikki altistuneet.
Ristiinan Närhilässä monena kesänä järjestetty Kosmos Festival peruuntuu myös kesältä 2021.
Kosmos Festivaalin järjestäjät olivat jo aiemmin ilmoittaneet, että tämän kesän tapahtuman kohtalo linjataan 1. kesäkuuta.
Festivaaliorganisaatio kertoo Facebookissa, että tapahtuma siirtyy monen syyn vuoksi.
– Tärkein syistä on se, että haluamme tuottaa rakkaille Kosmonauteille huippuluokan festivaalikokemuksen ja se ei ole mahdollista tämän hetken tiedoilla tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksista Suomessa, festivaalin sivuilla kirjoitetaan.
Tapahtumaa ei ollut koronan vuoksi myöskään kesällä 2020. Festivaaliin osallistuu aina paljon ulkomaisia artisteja ja kävijöitä.
Tapahtumaan myydään joka kesä 2000 kolmen päivän lippua. Lisäksi festivaalia järjestää noin 500 talkoolaista, esiintyjiä on 400 ja tapahtumaan kutsutaan myös kutsuvieraita muun muassa naapurustosta.
Harri Andersson festaria järjestävästä Elektro Shamans ry:stä kertoi Ristiinalaisessa keväällä 2020, että tuon vuoden tapahtuma oli jo lähes loppuunmyyty ennen kuin peruuttamispäätös jouduttiin tekemään. Festivaalilipun voi edelleen pitää tai sen voi palauttaa festarin Facebook-sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan.
Sekä Ristiinassa että Suomenniemellä kerätään ehdotuksia aluejohtokuntien jäsenistä.
Ristiinassa aluejohtokunta on kehittänyt muun muassa urheilukentän toimintoja. Keväällä 2020 Ristiinan Urheilijoiden Kuulahullut näyttivät mallia, kuinka kuntoportaissa saa hien pintaan.
Ristiinan seuraavaan aluejohtokuntaan saa ehdottaa jäseniä 31. toukokuuta alkaen. Nykyinen aluejohtokunta päätti järjestää aluejohtokunnan jäsenten etsinnän täysin uudella tavalla.
Ehdokasasettelua ei ole, vaan kuka tahansa voi ehdottaa henkilöä, joka olisi hyvä työskentelemään uudessa aluejohtokunnassa. Oman ehdotuksensa voi antaa Ristiinan nettisivustolla, lomake avautuu 31.5. tai Ristiinassa kirjastossa, S-marketissa, K-marketissa ja K-raudassa. Liikkeisiin tulee ehdottamista varten lipukkeet ja suljetut laatikot ehdotusten keräämiseen.
Ehdotuksen voi jättää myös nimettä. Jos ehdotuksen tekee omalla nimellään, arvotaan näiden kesken pizzoja ristiinalaisravintolaan. Itseäänkin voi ehdottaa. Myös Ristiinan vapaa-ajan asukkaiden edustaja halutaan mukaan sekä varsinaiseksi että varajäseneksi.
Vaaliaika päättyy 18. kesäkuuta kello 16. Tämän jälkeen aluejohtokunnan asettama toimikunta käy ehdotukset läpi ja kysyy eniten ehdotetuilta, ovatko he halukkaita lähtemään toimintaan mukaan. Aluejohtokunnan jäsenen pitää olla vähintään 18-vuotias.
Ristiinan aluejohtokunnassa on jatkossa seitsemän jäsentä ja kolme varajäsentä. Myös 13.6. järjestettävissä kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon valittavat henkilöt voivat olla aluejohtokunnan jäseniä. Uusi valtuusto ja aluejohtokunnat aloittavat työskentelynsä 1. elokuuta. Aluejohtokunnan toimikausi kestää vuoteen 2025.
Myös Suomenniemellä kerätään ehdotuksia aluejohtokunnan jäsenistä. Ehdotuksia voi tehdä keskustelutilaisuudessa lauantaina 19. kesäkuuta Metsätähden piha-alueella. Tilaisuus alkaa kello 14.
Suomenniemellä voi myös laittaa ehdotuksen palautelaatikoihin ajalla 31.5.–18.6. Laatikot ovat Kiesilän Kievarissa, Rantinhovissa, Laamalansaaren karavaanialueella, Metsätähdessä, Salessa tai kirjastossa.
Suomenniemen aluejohtokunnan jäsenmäärä on 7 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Esitetyn henkilön on oltava vähintään 18-vuotias suomenniemeläinen tai alueen vapaa-ajanasukas.
Uudet aluejohtokunnat nimeää kaupunginvaltuusto. Suomenniemellä esitys valtuustolle uuden aluejohtokunnan kokoonpanoksi tehdään aluejohtokunnan kokouksessa 20. kesäkuuta. Esitys tehdään määräaikaan mennessä annettujen ehdotusten ja keskustelutilaisuuden perusteella.
Mikkelissä on viisi aluejohtokuntaa: Anttola, Haukivuori, Mikkelin pitäjä, Ristiina ja Suomenniemi. Aluejohtokunnat edistävät oman alueensa asioita ja niillä on käytettävissä muun muassa elinvoimaa edistäviin strategisiin kehittämishankkeisiin varattua määrärahaa.
Viikonlopun aikana on todettu neljä positiivista koronatestien tulosta Essoten alueella.
Essote kannustaa edelleen menemään hyvin herkästi koronatestiin.
Kolme tapauksista liittyy aiempiin tartuntaketjuihin ja yksi on saatu ulkomailta.
– Rokotukset ovat ehdottomasti hidastaneet epidemiaa meidänkin alueellamme. Monet altistuneet eivät ole saaneet tautia, koska heidät on rokotettu. Aiemmin vastaavissa tilanteissa altistuneet saivat taudin. Silti myös kertaalleen rokotettuja on sairastunut vakavasti ja yksi kertaalleen rokotettu henkilö valitettavasti menehtyikin äskettäin, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Essoten koronalääkärit kehottavat kansalaisia hakeutumaan testeihin pienestäkin oireesta, pitämään edelleen turvavälejä, pesemään kädet usein sekä käyttämään käsidesiä ja pitämään maskia tilanteissa, joissa turvavälin pitäminen ei onnistu.
Osastohoidossa on useita koronapotilaita ja se vaikuttaa Essoten muihin palveluihin tällä viikolla.
– Joudumme valitettavasti perumaan aiemmin varattuja muita vastaanottoaikoja, koska henkilöstöä täytyy siirtää akuutin koronatilanteen hoitamiseen, Seppälä kertoo.
Tällä tai ensi viikolla Essote on ylittämässä koronatestauksessa vuoden 2020 luvut. Tänä vuonna näytteitä on tähän asti otettu 30 100 kappaletta, kun koko viime vuonna testeissä käytiin 32 600 kertaa.
– Rokotukset etenevät hyvin ja rokotteita tulee tällä viikolla maahan ennätysmäärä. Näillä näkymin kaikkien yli 16-vuotiaiden rokotusajat avautuvat torstaina, kertoo Seppälä tiedotteessa.
Noin 65,1 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen koronarokotteen, yli 52 700 henkilöä. Toinen rokoteannos on annettu noin 12 200 henkilölle.
Närhiläläinen Pauli Kuuva kapusi perjantaina äänestysbussiin antamaan äänensä kuntavaaleissa.
– En ole tätä palvelua aiemmin käyttänyt mutta nyt kun tämä oli tässä helposti saatavilla, niin ei ollut syytä ajella kauemmas, Kuuva mietti ennen bussiin nousemista.
Mikkelin kaupungin kylien alueella kiertävä bussi oli perjantaina Ristiinassa Vitsiälässä, Närhilässä ja Kuomapirtillä.
Jouni Hyle tarkistaa henkilöllisyyden ja antaa äänestyslipukkeen bussin etuovella. Annamari Terästi sinetöi ja sulkee äänestyslipukkeet kuoriin. Äänestyskoppi on Terästin pöydän takana.
Bussissa työskentelee kaksi vaalitoimitsijaa. Kaupungin työntekijä Annamari Terästi on kiertänyt äänestysbussin kanssa monissa vaaleissa.
– Tosi mukavasti on porukkaa käynyt. Äänestämässä on käynyt esimerkiksi mökkiläisiä, jotka ovat etätöissä.
Sekä Terästi että bussia kuljettava vaalitoimitsija Jouni Hyle toteavat, että on hyvä, että ihmiset käyvät äänestysbussissa, niin palvelu pysyy.
Savonlinjan työntekijä Hyle on äänestysbussin kuskina ensimmäistä kertaa.
– Kovasti ihmiset on ollut iloisia ja tyytyväisiä tästä palvelusta. Palvelulla on selkeästi oma paikkansa, Hyle mietti.
Vitsiälässä äänestämässä oli käynyt parikymmentä henkilöä ja Närhiläänkin äänestäjiä saapui heti alussa tasaiseen tahtiin.
Risto Kurvinen totesi äänestämisen jälkeen lähtevänsä kotiin vaalikahveille.
– Kerran bussi käypi täällä kylällä, niin pitää sitä käyttää, mies mietti ja kertoi äänestäneensä bussissa myös aiemmissa vaaleissa.
Tästä listasta löydät luettavaa sekä aikuisille että lapsille.
Monella kesälukemiseen kuuluvat dekkarit. Tästä jutusta löytyy vinkkejä sekä uusista että jo aiemmin julkaistuista teoksista.
Aikuisille
Alex Schulman: Eloonjääneet
Eteen- ja taaksepäin liikkuva taitavasti kerrottu tarina perheestä ja sen hankalasta dynamiikasta. Kirjassa muistellaan kauniisti viimeistä kesää perheen mökillä.
Maja Lunde: Sininen
Maja Lunde käsittelee teoksissaan tulevaisuuteen sijoittuvia ympäristökatastrofeja, joiden uhka on jo nyt nähtävissä. Sininen-kirjassa puhtaasta vedestä on pulaa varsinkin piinaavan kuumassa ja kuivassa Keski-Euroopan kesässä.
Louise Penny: Kiveen hakattu kuolema
Itsenäinen osa Three Pines -dekkarisarjaa. Bellachen kartanossa sukukokous päätyy murhaan ja paikalla lomaansa viettävä poliisikomisario Armand Gamache selvittelee rikosta otsa hiessä keskellä polttavan kuumaa Kanadan kesää.
Jane Harper: Kuiva kausi
Kuiva kausi sijoittuu rutikuivaan ja palonarkaan Australian kesään. Kirja aloittaa Harperin mainion Aaron Falkista kertovan dekkarisarjan.
Karen Thompson Walker: Ihmeiden aika
Ihmeiden aika on Kalifornian kesään sijoittuva dystopia. Maapallon pyörimisvauhti on hidastunut ja suistaa koko yhteiskunnan täysin uudenlaisten tilanteiden eteen. Samalla kirja on nuoren tytön kasvukertomus.
Camilla Sten: Kadonnut kylä
Vuonna 1959 pienen Silvestjärnin kaivoskylän kaikki asukkaat katoavat. Elokuvaohjaajana työskentelevä Alice päättää tasan 60 vuoden kuluttua mennä takaisin kylään ja selvittää vihdoinkin, mitä oikeasti tapahtui. Kirja kehii mukavaa jännitystä ja jopa kauhua keskellä kesän kuumuutta.
Ruotsalaisen pikkukylän kesäidyllin rikkoo murha. Kirjassa kesäisen maalaistunnelman lisäksi viehättää aikahyppy 1950-luvulle.
Ajatuksia herättävää
Jos kesällä haluaa laiturin nokasta hypätä syvemmälle myös kirjoihin, niin nämä kirjat tarjoavat siihen oivan mahdollisuuden:
David Ärlemalm: Varjot silmien alla
Rakkauden täyteinen mutta rosoinen ja raju kertomus yksinhuoltajaisästä, joka taistelee pysyäkseen erossa huumeista hoitaakseen pientä tyttöstään ja varjellakseen tätä kaikelta pahalta.
Ida Pimenoff: Kutsu minut
Kertomus nuoresta Verasta, joka odottaa iäkkäältä isältään kutsua tämän syntymäpäiville. Isä ilmoittaa viettävänsä juhlaa perheensä kanssa – mutta Veraa ei kutsuta. Miksi?
Anna Takanen: Sinä olet suruni
Tunteita herättävä kertomus Anna Takasen isästä, joka oli Suomesta Ruotsiin viety sotalapsi. Kirja kertoo myös siitä, kuinka puhumattomuus siirtyy sukupolvelta toiselle, ellei sitä tietoisesti katkaista.
Susanna Alakoski: Pumpulienkeli
Pumpulienkeli avaa Alakosken neliosaisen historiallisen sarjan. Kirjassa seurataan vuonna 1905 syntyneen Hildan elämänvaiheita maalaistalosta tehdastyöläiseksi. Kirjassa on vahva juoni ja erinomaisen hyvää historiallista kerrontaa.
Hupia
Jos Suomen kesäsää ei – taas kerran – paljon naurata, apua voi hankkia näistä kirjoista:
Suvi Ratinen: Hyvä tarjous
Kirpeän hauska kertomus nelikymppisestä Katista, joka on tottunut aina saamaan vähemmän ja ostamaan vain tarjouksesta – mieluiten hyvästä sellaisesta. Elämä alkaa hivenen nilkuttaen lähteä uusille urille, kun hän päättää ostaa kotitalonsa vanhemmiltaan.
Anni Saastamoinen: Sirkka
Arkielämän havaintoja naispuolisen mielensäpahoittajan näkökulmasta. Mukavan pieni kirja nopeasti ahmittavaksi.
Minna Lindgren: Armon Anneli
Eläinlääkärin edesottamuksia eläinten ja varsinkin niiden omistajien parissa.
Janne Sarja: Läpimurtoteos
Pitääkö olla huolissaan -sarjan käsikirjoittajan esikoiskirja koostuu pienistä kertomuksista, jotka vaikuttavat ensi alkuun vakavasti kirjoitetuilta, mutta eivät todellakaan sitä ole.
Fredrik Backman: Ahdistunutta porukkaa
Pähkähullu tarina epäonnistuneesta pankkiryöstöstä, joka päättyy asuntonäyttöön sattuneeseen panttivankitilanteeseen. Kirjan hahmot kilpailevat kummallisuudessaan, mutta kirjassa on myös syvällisempi juonne: kaikki olemme tavallamme outoja, mutta kukaan ei halua jäädä yksin.
Romantiikkaa & viihdettä
Jos ei heilaa helluntaina, eli siis koko kesänä, tarjoavat nämä romantiikan nälkään mukavaa viihdettä:
Beth Morrey: Missy Carmichaelin rakkaustarina
Missy Carmichaelin rakkaustarina sopii brittiläisten viihderomaanien ystäville. Kiinnostavuutta ja särmää kirjaan tulee sen 78-vuotiaasta päähenkilöstä Millicentisä.
Denise Rudberg: Salainen koodi
Salainen koodi sekoittelee sota-aikaa, jännitystä, romantiikkaa ja vakoilutarinaa viihteellisen vetävästi. Liittolaiset-sarjan seuraava osa Vaarallinen yhteys ilmestyy syksyllä.
Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija
Brittiläinen hyvän mielen rakkaustarina, jossa selvitellään myös kadonneiden tavaroiden kohtaloita ja ihmisten salaisuuksia. Hoganilta kannattaa muistaa myös teokset Lauluja variksille ja Queenie Malonen Paratiisihotelli
Rosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Sarah ja Eddie tapaavat, viettävät yhdessä unohtumattoman viikon ja rakastuvat korviaan myöten. Eddien on pakko lähteä pois ja hän lupaa soittaa, mutta ei koskaan soita. Mitä ihmettä on tapahtunut?
Lapsille
Tapani Bagge: Sielulinnun arvoitus
Salaseura Apassit on jälleen uuden mysteerin jäljillä. Tällä kertaa Samuli, Erik, Otto, Heikki, Elli ja Nelli seikkailevat Viipurissa Monrepos’n kartanon puistossa, jossa liikkuu öisin iso musta lintu. Linnun uskotaan olevan sielulintu, joka vanhojen suomalaisten ja karjalaisten kansantarinoiden mukaan vie ihmisen sielun kuoleman hetkellä. Ketä sielulintu etsii? Entä mikä tarkoitus on Apassien tyynyjen päälle ilmestyvillä suurilla mustilla sulilla? Ovatko salaseuran jäsenet vaarassa? Lähde mukaan huikean mielenkiintoiselle tutkimusmatkalle historialliseen Viipurin kaupunkiin.
Timo Parvela: Ella ja kaverit hiiohoi!
Kesälomaristeily ilman oppilaita. Mikä voisikaan mennä pieleen? No kaikki, sillä tavalla hupsulla tavalla. Ellan luokka on nimittäin varma siitä, että kesäloma ei ole kesäloma ilman opettajaa. Mutta mitä tähän mahtaa tuumata opettajan vaimo, joka saa miehensä lisäksi matkalle mukaan myös kokonaisen liudan hulluttelevia ja kommeltavia mukuloita? Tästä tarinasta ei taatusti jännitystä ja juonenkäänteitä puutu!
Siri Kolu: Villitalo
Tomtomin perhe muuttaa mysteerimiljonääri van Böökin hulppeaan Rapinalinna-huvilaan ja pian alkaa tapahtumaan kummia. Talovanhus pistää sananmukaisesti juoksuksi ja matkalla Tomtom uusine ystävineen saa huomata, että talo järjestää muitakin ihmeitä ja yllätyksiä. Miksi talo ei suostu pysymään paikoillaan, mihin se on oikein menossa ja kuka kumma on keksijä van Böök?
Raili Mikkanen ja Sirkku Linnea: Suomen lasten saariseikkailu
Tiesitkö, että Suomessa on kaikkiaan 178 947 saarta? Suomen lasten saariseikkailu tarjoaa kymmenen upeaa matkaa Suomenlahdelta Pohjanlahdelle. Seikkailujen kohteina ovat muun muassa Pellinki, Korppoo, Kökar ja Raippaluoto. Jokaiseen saareen liittyy jännittävä tarina ja matkan aikana oppii paljon mielenkiintoisia asioita Suomen saarista ja niiden synnystä. Ehdottomasti tutustumisenarvoinen on myös Mikkasen ja Linnean Suomen lasten majakkakirja.
Jukka Itkonen: Terveiset ulapalta – runoja vesiltä
Maista puheliaan puron vettä, ota päivänokoset Höyhensaarella, tapaa vapautunut onkimies, kuuntele balladi Merirosvo Piippu-Pinkertonista ja näe tähdet meren yllä. Jukka Itkosen rytmikkäitä ja leikitteleviä runoja lukiessa tekee mieli vesille – souturetkille, onkireissuille, uimaan kilpaa aaltojen kanssa.
Pinja Meretoja: Pullervo – suuri kirja saimaannorpasta
Pinja Meretojan ihanan värikäs tietokirja kertoo Pullervosta – maailman kuuluisimmasta ja koko Suomen hurmanneesta saimaannorpasta. Kiehtovasti kirjoitetussa kirjassa kerrotaan saimaannorpan historiasta, sen lähisukulaisista, anatomiasta, elintavoista ja tulevaisuudennäkymistä. Tiesitkö, että norppa on maamme ensimmäisiä asukkaita ja että sen turkkikuvioiden kiehkuraiskuviot ovat yhtä ainutkertaiset kuin ihmisen sormenjäljet?
Miina Mäki: Nuuskamuikkusen kalakirja
Nuuskamuikkusen kalakirjan parissa viihtyvät niin kalastuksen ystävät kuin luonnosta kiinnostuneet. Kirja esittelee vesistöjämme ja niissä elävien eliöiden monipuolista ja mielenkiintoista maailmaa. Kiehtovien lajikuvausten lisäksi kirja tarjoaa kattavasti tietoa muun muassa kalojen aisteista, käyttäytymisestä ja ravinnosta. Kirjasta löytyy myös vinkkejä kalaretkelle ja esim. kalan perkaukseen herkullisia kalareseptejä unohtamatta. Tutustu myös Päivi Kaatajan Hemulin kasvioon.
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain
Kesäloma on alussa ja Agnes on juuri muuttanut äitinsä kanssa pieneen Harmalan kylään. Eräänä päivänä Agnes löytää tiensä vanhalle hautausmaalle, joka kätkee salaisuuden. Agnes näkee yhdessä hautakivessä oudon tekstin, joka saa hänen niskakarvansa nousemaan pystyyn. Pian Agnes alkaa nähdä unia, joissa valkoiseen pitsiyöpaitaan pukeutunut tyttö piilottaa avaimen vanhan huvilan puutarhaan. Kun Agnes tutustuu vielä mysteereistä kiinnostuneeseen Pullaan, paikallislehden päätoimittajan poikaan, ja unessa esiintyvä puutarha oikeasti löytyy, on homma selvä. Agnes ja Pulla alkavat selvittää kadonneen avaimen mysteeriä. Löytyykö avain, kenelle se kuuluu ja mihin lukkoon se sopii? Agnes ja unien avain tempaa mukaansa ensimmäiseltä sivulta lähtien ja on kiehtova sekoitus historiaa, nykyaikaa ja mystisiä tapahtumia huumoria unohtamatta. Agnesin seikkailut jatkuvat kirjassa Agnes ja huvilan salaisuus.
Riikka Jäntti: Pikku hiiri telttaretkellä
Mitä olisikaan kesä ilman telttaretkeä? Eräänä aurinkoisena kesäpäivänä Hiiru ja äiti päättävät tehdä yöretken saareen. Mukaan tarvitaan vähän sitä ja tätä mutta ehdottomasti kupoliteltta, pari makuupussia ja maukkaat eväät. Perheen pienimmille suunnatut Pikku hiiri -kirjat ihastuttavat huumorillaan ja elämänviisauksillaan. Jokainen päivä on uusi seikkailu!
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Aadan mielestä metsä on maailman paras paikka mutta Onnin tekisi mieli leikkipuistoon. Kun Onni sitten eräänä päivänä suostuu mukaan metsäretkelle yhdessä Aadan ja Aadan äidin kanssa kaikki muuttuu. Metsässä voi tehdäkin vaikka mitä ja nähdä ja kokea monta ihmeellistä asiaa. Pakkaa mukaan herkulliset eväät ja lähde sinäkin metsäretkelle yhdessä Onnin ja Aadan kanssa!
Heidi Viherjuuri: Hilja ja vihreän talon kesä
Seitsemänvuotias Hilja asuu vanhassa puutalossa peltojen keskellä yhdessä äidin, isän, pikkusisko Taimin ja isosisko Veinin kanssa. Hiljan kesä on juuri sellainen kuin lapsuuden kesät. Käydään vaarin kanssa ongella, vietetään uuden kissanpennun ristiäisiä, tehdään juhannustaikoja, järjestetään lettukestit ja matkustetaan markkinoille. Hilja ja vihreän talon kesä sopii niin perheen yhteisiin lukuhetkiin kuin jo lukemaan oppineiden lasten itse luettavaksi.
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus
Mitä olisikaan kesä ilman klassikkokirjaa! Vaarallinen juhannus on yksi Tove Janssonin pidetyimmistä kirjoista. Tulivuori on purkautunut, maa vavahtelee ja ilmassa leijuu tuhkaa. Hyökyaalto kulkee läpi Muumilaakson eikä muumiperheellä ole muuta vaihtoehtoa kuin pelastautua vastaan ajelehtivaan erikoisennäköiseen rakennukseen, joka osoittautuu teatteriksi. Pian perheelle paljastuu, että he eivät ole kelluvassa teatterissa yksin. Teatterirotta Emman avulla muumit tutustuvat teatterimaailman saloihin eikä aikaakaan, kun perhe on muumipapan johdolla valmistanut oman näytelmän, jonka ensi-ilta on keskikesän taikaa täynnä.
Kaupunkipyörän voi vuokrata halutessaan yhdestä pisteestä ja palauttaa toiseen.
Mikkeliin tulee kesäksi 30 kaupunkipyörää.
Avajaistarjouksena alle puolen tunnin pyöräilyt ovat maksuttomia 1.6. asti, tiedottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Tavoitteena on kokeilla kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuutta ja arvioida palautteen perusteella kaupunkipyörien soveltuvuutta Mikkeliin.
Kaupunkipyörät ovat jo saapuneet Mikkelin kaupunkikuvaan keskiviikkona. Pyöriä voi vuokrata nyt touko-kesäkuun vaihteesta aina lokakuun loppuun asti. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä KaaKau Oy:n kanssa.
– Vuokraus tapahtuu Donkey Republic -mobiilisovelluksen avulla. Esimerkiksi tunnin vuokraus maksaa kaksi euroa ja kausipassi 35 euroa, kertoo KaaKau Oy:n toimitusjohtaja Aleksanteri Repo tiedotteessa.
Pyörät ovat saatavilla kaupunkikeskustan alueella Kalevankankaalta Mikkelipuistoon asti. Tarkat asemapaikat ovat kokeilun alkuvaiheessa Saimaa Stadiumin edusta, konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin tori, rautatieasema, satama ja Mikkelipuisto.
– Tulemme vaihtamaan asemapaikkoja tai lisäämään niitä tarvittaessa annetun palautteen ja kaupunkipyörien käytön mukaan, Repo jatkaa.
Mikkelin kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunkipyörät toimenpiteeksi kaupunkistrategian Hyvän elämän ohjelmassa. Kaupungilla on kävelyn ja pyöräilyn edistämissuunnitelma, jonka tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Lisäksi kaupunki on sitoutunut pyöräilyn olosuhteiden edistämiseen Pyöräilykuntien verkoston aktiivisena jäsenenä.
– Elävään ja aitoon kaupunkikeskustaan kuuluvat erityisesti kävelijät ja pyöräilijät. Tämän kokeilun myötä saamme otettua ison askeleen liikkumisen kehittämiseksi, iloitsee tiedotteessa tekninen johtaja Jouni Riihelä.
Mikkeli astuu kaupunkipyöräkokeilun myötä muiden itäsuomalaisten kaupunkien joukkoon, sillä Etelä-Savon kaupunkeja lukuun ottamatta kaupunkipyöräjärjestelmä on käytössä muissa Itä-Suomen kaupungeissa.
Altistumislistaa on päivitetty, koska osa sairastuneista on liikkunut alueella tartuttavina.
Koronarokotuksiin lisätään ilta- ja viikonloppuaikoja.
Kuusi uutta positiivista koronatestien tulosta on todettu torstaina tiedotettujen tartuntojen jälkeen Essoten alueella. Valtaosa tartunnoista on löytynyt Mikkelistä.
Altistuneet on pääosin tavoitettu. Osa sairastuneista on liikkunut alueella tartuttavina, minkä johdosta Essote on päivittänyt altistumispaikkojen listaa.
– Valitettavasti altistumisia ja sairastumisia on tapahtunut myös Mikkelin keskussairaalalla. Päivystyksessä ja osastolla 5 hoidossa olleita potilaita on jouduttu asettamaan karanteeniin, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Rokotukset ovat edenneet hyvin ja Essote on saamassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla ison erän rokotteita.
– Avaamme perjantaina 28.5. aamulla ajanvarauksen vuonna 1996 ja sitä ennen syntyneille. Ikäluokka 25–35-vuotiaat pääsevät siis ensimmäiselle piikille. Avaamme myös ilta- ja viikonloppuaikoja, jotta päivätyössä käyvät pääsevät rokotukseen helposti heille sopivaan aikaan, kertoo pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Essote kertoo ilta- ja viikonloppuajoista paikkakunnittain kuntayhtymän koronarokotustietojen www-sivulla viimeistään tiistaina 25. toukokuuta.
Kuuttien määrä viittaa hieman yli 400 saimaannorpan kantaan.
Saimaannorppa levittäytyy takaisin entisille asuinalueilleen Etelä-Saimaalla. Kuva: Miina Auttila
Metsähallituksen saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 76 kuuttia. Kokonaissyntyvyydeksi arvioidaan 86 poikasta.
Talvi 2021 oli suotuisa norpan pesinnälle. Alkutalvi oli lämmin, mutta tammikuun lopun lumisateiden ansioista Saimaan rannoille kinostui riittävästi lunta pesintään. Pesien etsinnässä oli mukana noin sata vapaaehtoista pesälaskijaa.
– Saimaannorppien pesälaskenta oli kattava. Pesimäalueesta saatiin kartoitettua noin 90 prosenttia. Syntyneistä kuuteista kahdeksan kuoli pesintäaikaan. Noin 10 prosentin kuuttikuolleisuutta voidaan pitää normaalina norppakannassa, kertoo suojelubiologi Lauri Liukkonen Metsähallituksesta tiedotteessa.
Petranselkä–Yövesi-alueella kuutteja syntyi kahdeksan. Liukkonen kertoo Ristiinalaiselle, että määrä on hyvin samansuuntainen kuin viime vuosina.
Viitenä vuonna peräkkäin Saimaalla on havaittu yli 80 kuuttia. Kuuttituotos viittaa hieman yli 400 norpan kantaan.
– Keskimäärin norppakannoissa syntyvyys on noin 20 prosenttia kannan koosta. Arvio saimaannorpan talvikannan koosta saadaan valmiiksi syksyllä, kun keväällä kerätty laaja havaintoaineisto on analysoitu, kertoo tiedotteessa ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.
Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi. Lukuisat vapaaehtoiset, WWF Suomi, ja Itä-Suomen yliopisto avustavat Metsähallitusta pesälaskennoissa.
– Kahden kuutin syntyminen Kyläniemen eteläpuolelle viittaa eteläisen norppakannan hitaaseen leviämiseen entisille elinalueilleen, arvioi Metsähallituksen tiedotteessa 40 vuotta Etelä-Saimaalla saimaannorppakantaa seurannut WWF:n Ismo Marttinen.
Essote tiedottaa torstaina neljästä uudesta positiivisesta koronatestien tuloksesta.
Mikkelin keskussairaalassa on taas hoidossa koronapotilaita.
Kolme tartunnoista liittyy aiempiin tartuntaketjuihin ja yhden lähde on todennäköisesti ulkomailla.
Sairaalahoitoon on myös joutunut potilaita. Essoten terveyspalvelut on kohdentanut lisähenkilöstöä koronatilanteen hoitamiseen, mikä voi näkyä yksittäisille asiakkaille vastaanottoaikojen siirtoina.
Mikkelin ilmaantuvuusluku on noussut jo yli 40/100 000 asukasta/14 vrk.
– Mikkelin tilanne alkaa lähestyä kiihtymisvaihetta. Lähipäivät osoittavat, ovatko karanteenit ja muut taudin leviämisen torjuntatoimet onnistuneet. Voimme myös itse kukin vaikuttaa tilanteeseen vähentämällä sosiaalisia kontakteja ja noudattamalla hygieniaohjeita, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä torstain tiedotteessa.
Lähestyvän päättäjäisjuhlien kauden johdosta Essote on julkaissut videomuodossa tarkistuslistan juhlien järjestäjille. Katso video täältä.
– Lyhyesti sanottuna juhlat on syytä järjestää mieluusti ulkona ja jakaa kävijät maksimissaan 10–15 henkilön vuorollaan käyvien porukoihin. Seniorivieraat on syytä kutsua erikseen. Käsihygieniasta ja turvaväleistä tulee huolehtia tarkasti, tähdentää pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Essoten koronarokotukset etenivät keskiviikkoaamuna jo vuonna 1986 ja sitä ennen syntyneisiin. Maanantaina aikoja saivat varata nelikymppiset. Ajan rokotukseen voi varata itse Essoten nettisivujen kautta. Aikoja on myös Ristiinaan.
– Rokotuksiin on hakeuduttu erittäin hyvin myös nuoremmissa ikäryhmissä. Tämä on erittäin tärkeää, sillä näin suojaamme niin itseämme kuin läheisiämme. Ensimmäisen rokoteannoksen saannin jälkeenkin on edelleen tärkeä jatkaa kaikkia käytössä olevia varotoimia mukaan lukien maskien käyttö, käsihygienia ja koronatesteihin hakeutuminen, mikäli on koronaan viittaavia oireita. Yksi rokoteannos ei anna vielä kattavaa suojaa, muistuttaa keskiviikon tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Keskiviikkona hiukan alle 60 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista oli saanut ensimmäisen koronarokotteen. Tämä tarkoittaa yli 48 400 henkilöä. Toinen rokoteannos oli keskiviikkona annettu noin 8 500 henkilölle.
Olivia Heinon herätyskello soi viime perjantaina kello 4.40 ja Siiri Fromin 4.50 – Veeti Puurtinen taas koisi puoli kahdeksaan saakka. Mäntyharjulla vietettiin tuolloin Wanhojen tansseja, jotka peruuntuivat helmikuussa sen hetkisen koronatilanteen vuoksi.
– Aluksi mietittiin, että siirretäänkö tanssit syksyyn, kun ei ollut varmaa, saako tuoda yleisöä ollenkaan. Koronan kanssa kävikin onneksi hyvin, iloitsee Heino.
Tanssit pidettiin ensimmäistä kertaa vastavalmistuneessa liikuntahalli Kisalassa, johon mahtui 200 katsojaa niin, että yleisö oli jaettu 50 hengen lohkoihin. Jokainen tanssija sai siis tuoda 9 vierasta joka näytökseen.
Siiri From juonsi vanhat parinsa Juho Hottolan kanssa.
Mäntyharjulla vietettiin ensimmäisiä Wanhojen tansseja Ristiinan lukion lakkauttamisen jälkeen, joten pareja oli tanssilattialla yli 20. Ristiinalaiset Heino, From ja Puurtinen olivat iloisia, sillä tansseihin oli lisätty myös Ristiinan lukiolle perinteisiä elementtejä.
– Halusimme värikkäitä valoja, ja kyllä tänne saatiinkin tosi kivasti, kertoo From.
– Ja onhan meillä tullut tänne se yksi Ristiinan vanha tanssi, jota täällä ei ole koskaan aiemmin tanssittu. Cha cha, huomauttaa Heino.
Heino, From ja Puurtinen kertovat treenien tuntuneen raskailta, sillä kaikki tanssit täytyi opetella kahdessa viikossa. Harjoittelu kyllä aloitettiin jo vuoden alussa, mutta välissä lukiolaiset opiskelivat yhden jakson verran etänä.
Juho Hottola (vas.), sekä ristiinalaiset Siiri From, Olivia Heino ja Veeti Puurtinen olivat tyytyväisiä Wanhojen tansseihinsa ja odottivat innolla illan jatkoja.
Ristiinasta tansseihin ptettiin mukaan värivalot ja cha cha.
Esityksen aikana tanssijoiden hymyt kertoivat, että juhlapäivä oli kaiken työn arvoinen. Yleisöstä käsin vaikutti siltä, että mäntyharjulaisista ja naapurikuntien nuorista oli hitsautunut tiivis porukka.
Heino, From ja Puurtinen vahvistavat viihtyneensä Mäntyharjulla mainiosti.
– Kivoja opettajia ja kivoja oppilaita. On saanut uusia kavereita, iloitsee From.
Suomessa valmistuu keväällä 2021 ylioppilaaksi noin 24 700 henkilöä.
Keväällä järjestettiin jo kolmannet koronakirjoitukset. Juhlien järjestelyt riippuvat kunnasta ja lukiosta.
Uusista ylioppilaista noin 600 on suorittanut tutkintonsa pakolliset kokeet jo aiemmin, mutta saanut opintonsa valmiiksi vasta kevään 2021 aikana. Ylioppilaita valmistuu vielä lisää kevään aikana, kun he saavat puuttuvat opintonsa suoritettua.
Alla on listattu Mäntyharjun lukion uudet ylioppilaat. Lukiosta muistutetaan, että lista voi vielä täydentyä kevään aikana. Mikkelin lukiosta ylioppilaita on valmistumassa tällä hetkellä 186.
Ylioppilastutkintolautakunta kertoo, että kevään 2021 ylioppilaista 3 henkilöä sai 11 laudaturia. Suoritettujen laudaturien määrä ilmaisee huippuosaamista tietyissä tutkintoaineissa. Laudaturien lukumäärästä kertovaan tilastoon ei lasketa mukaan tutkinnon jälkeen suoritettuja kokeita.
Kevään 2021 ylioppilaiden paras arvosanapistemäärä on 89, jonka sai yksi henkilö. Arvosanapisteiden summa ilmentää monipuolista ja korkeatasoista osaamista, jossa laudaturien lisäksi arvostetaan myös muita arvosanoja. Kokelaille lasketaan pisteet tutkinnon arvosanojen perusteella: laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).
Kevään ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautui kaikkiaan noin 47 000 kokelasta. Luvussa ovat mukana sekä tutkinnon eri vaiheissa olevat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Ilmoittautumisia eri tutkintoaineisiin ja oppimääriin oli yhteensä noin 145 000.
Perjantain tiedotteen jälkeen on Essoten alueella havaittu kuusi positiivista koronatestien tulosta.
Kaikki tartunnat löytyivät Mikkelistä ja niiden alkuperä on muualla Suomessa. Perjantaina Essote tiedotti kolmesta tartunnasta.
– Tartuntoja on kolmessa uudessa tartuntaketjussa. Tautia on siis edelleen liikkeellä ja annettuja ohjeita hyvästä käsihygieniasta, turvaväleistä ja maskeista on syytä noudattaa. Huojentava tieto on, että viime viikolla uutisoimastamme koululaisten ketjusta ei ole ilmennyt jatkotartuntoja laajoissa viikonlopun testauksissa, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.
Mikkelissä viimeaikaisten tartuntojen takia karanteeniin on asetettu yli 150 henkilöä. Lisäksi isossa osassa Essoten alueen muita kuntia on karanteeniin laitettuja henkilöitä liittyen edellä mainittuihin tartuntoihin tai muiden alueiden tartuntaketjuihin.
Rokotukset etenivät maanantaina aamusta vuonna 1981 syntyneisiin ja sitä vanhempiin.
– Myöhemmin tällä viikolla pääsemme taas viisi vuotta nuorempaan ikäryhmään, kun viime viikon lopussa varmistui isomman rokote-erän tulo tälle viikolle Essoteen, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Hiukan alle 60 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen koronarokotteen, yli 47 000 henkilöä. Toinen rokoteannos on annettu noin 8 000 henkilölle.
Netta Skog soittaa haitarilla kaikkea sitä, mitä et osaa kuvitellakaan.
Muusikko Netta Skog on toiveikas, että pääsee kesäkuussa esiintymään Ristiinaan ja kesällä muillekin keikoille. Kuva: Sami Helenius / Fototinooa
Suurin osa ei ole varmaan kuullutkaan minusta, joten on ihana päästä esittelemään, mitä minä teen työkseni. Näin miettii muusikko Netta Skog, joka on kesäkuussa Linnaniemen keskiaika -tapahtuman pääesiintyjä.
– Olen Suomen ainoa digihaitaristi, niin on aina kiva päästä näyttämään, että tällaistakin voi tehdä. Siinä on vähän sellainen ”hähää, ette osanneet odottaakaan” -fiilis, Skog naurahtaa.
Soolokeikoilla Skog soittaa ja laulaa itse. Ristiinan keikalla hän soittaa vähän heviä, vähän poppia ja elokuvamusiikkia.
– Ja tv-sarjatunnareita. Kaikkea jännää! Setti esittelee hyvin, mitä teen ja mitä olen tehnyt.
Aivan kaikille Skog ei välttämättä ole tuntematon. Hän on vuosien varrella kuulunut metalliyhtyeistä Ensiferumin ja Turisaksen kokoonpanoon sekä esiintynyt jättimäisillä keikoilla Nightwishin kanssa.
– Ristiinassa musiikki ei siis ole vain keskiaikamusiikkia, mutta näissä entisissä bändeissäni on myös keskiaikavaikutteita.
Skog toteaa, että hänelle ei ole väliä sillä, onko esiintymislava iso vai pieni, kunhan meininki on hyvä.
– Rakastan muiden keikoilla vierailuja mutta soolokeikat ovat aina se paras juttu. Ne antavat eniten.
Digihaitaristina Skog on itseoppinut, koska opettajiakaan ei ole ollut.
– Aloitin Turisaksessa vuonna 2007 akustisella haitarilla. Kolmisen vuotta myöhemmin minulle ehdotettiin digihaitaria teknisistä syistä. Esimerkiksi kytkennät ja mikitykset olisivat helpompia ja kuulisin itse soittoni. Niin hommasin sen aikaisen digihaitarin.
Niin Skog lähti tutkimaan, mitä digihaitarista irtoaa.
– Olin ihan, että täältähän tulee vaikka mitä! Tutkin itse, mitä kaikkea soittimesta löytyykään.
Vuonna 2012 soitinvalmistaja Roland pyysi Skogia osallistumaan harmonikallaan kansainvälisiin kilpailuihin.
– Tulin Roomassa neljänneksi ja olin lehdistön suosikki. Siitä tuli ihan hirveästi lisää kipinää.
Tämän jälkeen Skog sai Rolandilta kokeiluun digihaitarin seuraavan version.
– Se oli ihan hirveää! Käyttöjärjestelmä oli ihan eri ja alku oli tosi vaikea. Meinasin monta kertaa heittää seinään koko haitarin, Skog nauraa.
– En voinut pyytää keneltäkään apua, koska ei ollut ketään, kuka olisi osannut auttaa. Lopputulos on se, että nyt soitan kaikkea sitä, mitä kukaan ei ikinä kuvitellutkaan.
Vuonna 2015 Skog voitti digihaitarinsoiton maailmanmestaruuden.
Jos Skogin nimi ei ole vielä tuntunut tutulta, niin joku saattaa muistaa hänet myös Kultainen harmonikka -voitosta vuodelta 2006 ja Seinäjoen Tangomarkkinoiden finaalista vuodelta 2013.
Skog sanoo, että hän haluaa olla nimenomaan laulava digihaitaristi, koska on sellaisena ainutlaatuinen.
– Hanuri on ollut minussa niin kiinni, ja tulee olemaankin, että sitä en ikinä heitä pois. Laulu ei ole jäänyt mutta se on nyt lisänä soittamisessa.
Korona-aikana muusikolta on kysyttävä, onko hän kaivannut keikkailua.
– Arvaa! Ikävä on ääretön, Skog huudahtaa.
– Viime vuosi meni murehtiessa ja moni muusikko on sanonut samaa, että ei ollut oikein motivaatiota edes treenata, kun ei tiennyt, milloin pääsee esiintymään. Nyt toivo alkaa nousta, että kohta me muusikot pääsemme taas töihin.
Skog sanoo, että hänellä on tällä hetkellä paljon inspiraatiota tehdä uusia sovituksia ja uusia projekteja.
Linnaniemen keskiaikaa suunnitellaan täysillä, vaikka vielä ei ole varmaa, millaiset kokoontumisrajoitukset 19. kesäkuuta onkaan.
– Vähän jännittää, että järjestetäänkö tapahtuma, mutta kaikki peukut ovat pystyssä, että Ristiinassa nähdään, Skog sanoo.
Netta Skog toivoo kaikkien muusikoiden puolesta, että loppukesää kohti keikkoja alkaisi olla enemmän.
– Uskon, että onkin. Vielä ei tiedä, mitä voi järjestää, niin kaikki ei ole vielä uskaltanut buukata esiintyjiä.
Skogilla on sanaton sopimus Mokoman kanssa siitä, että aina kun bändi tekee akustisia keikkoja, niin Skog haitareineen on mukana.
– Se on aivan ihanaa. Rakastan niitä poikia yli kaiken.
Parhaillaan hänellä on valmistelussa isompi projekti Stratovariuksesta tutun Timo Kotipellon kanssa.
– Mutta onkohan sitä vielä edes julkistettu, Skog nauraa.
Mietinnässä on myös toinen elokuvamusiikin kiertue.
– Tein yhden ja ihmiset ovat pyytäneet lisää. Silloin sovitin kahdeksan elokuvan soundtrackit.
