Kirkonkylälläkin saa ajaa asiointitaksilla

Ristiinan taajamassakin asuvat voivat käyttää liikkumiseensa asiointiliikennettä. Tämä tarkoittaa, että tiettyinä päivinä kulkevan taksin voi pyytää noutamaan kotoa esimerkiksi kauppaan. Matka maksaa joukkoliikenteen kertamaksun.

Asia kävi ilmi, kun Ristiinan aluejohtokunta kysyi kaupungilta, voisivatko linja-autot ajaa Juurilahdentien kautta. Näin Muurikissa ja Linnaniemessä asuvilla ei olisi niin pitkä kävelymatka bussipysäkille, eikä kylän palveluihin.

– Vanhukset asuvat entistä pidempään kotona, eikä kaikilla ole autoa, perustelee kuntalaisilta noussutta toivetta Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen.

Hämäläinen toteaa, että kukaan ei varmastikaan ole osannut tähän mennessä käyttää asiointiliikennettä taajama-alueella. Tietoa siitä, että sitä saa käyttää, ei ole ollut. Samaa sanoo taksiyrittäjä Raimo Partio.

– Ei ole kukaan älynnyt kysyä, emmekä me yrittäjätkään ole asiasta tienneet. Mutta ihan hyvin minä ainakin ehtisin näitä ajoja ajaa aamulla kyliltä tulevan kyydin jälkeen, Partio toteaa.

Ristiinan alueen asiointiliikennettä ajaa kolme taksiyrittäjää. Kaupungin nettisivuilla kerrotaan, että kaikki autot ajavat torstaisin. Käytännössä ajoja on kuitenkin tiistaista torstaihin.

– Yksi päivä osoittautui täysin mahdottomaksi. Esimerkiksi terveyskeskus ja muut palvelut ruuhkautuisivat suotta yhtenä päivänä, taksiautoilija Reijo Trygg kertoo.

Asiointitaksi pitää tilata ajoa edellisenä päivänä viimeistään kello 16. Taksi hakee sovitusta paikasta.

– Jos kyytiläisiä ei ole, niin emme aja. Joskus talvella voi olla sellainen tilanne, mutta yleensä aina on kulkijoita, Trygg toteaa.

Partio harmittelee, että ihmiset tietävät liikenteestä huonosti.

– Suurlahden suunnallakaan eivät kaikki taida tietää tällaisesta mahdollisuudesta.

Aluejohtokunta kysyy vielä busseista

Ristiinan aluejohtokunta aikoo vielä tehdä lautakunnalle aloitteen, että muutama bussi ajaisi Juurilahdentien kautta.

– Kaupungin joukkoliikenneinsinööri Liisa Heikkinen ei näyttänyt asialle vihreää valoa mutta kysytään useammaltakin ihmiseltä, aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen toteaa.

Heikkinen perusteli, että Mikkeli–Ristiina–Pellos-linjaa ajetaan isoilla busseilla, jotka eivät mahdu Juurilahdentielle. Linjan on myös tarkoitus olla mahdollisimman nopea. Hämäläinen miettii, että eihän kaikkien bussien tarvitse kiertää pidempää reittiä, mutta yksi vuoro sekä aamu- että iltapäivisin olisi jo hyvä.

– Muutenkin Ristiinasta on toivottu enemmän bussivuoroja Mikkelin välille, Hämäläinen sanoo.

Elina Alanne

Ristiinan asiointiliikenne

Tiistaisin Suurlahden suunnasta taksi Raimo Partio p. 0400 485 022

Tiistaisin Himalanpohjasta taksi Arto Syrjäläinen p. 0400 455 242

Keskiviikkoisin Kuomiokoskelta taksi Raimo Partio p. 0400 485 022

Keskiviikkoisin Hangastenmaalta taksi Reijo Trygg p. 0500 259 735

Torstaisin Hietasen suunnasta taksi Raimo Partio p. 0400 485 022

Kyyti pitää tilata liikennöitsijältä viimeistään ajoa edeltävänä päivänä klo 16 mennessä.

Piristystä odotellessa

Asuntokaupassa mennään edelleen ”käsijarru päällä”

Yleinen taloustilanne on kohentunut varsinkin valtakunnallisesti, mutta myös Itä-Suomessa ja Etelä-Savossakin. Esimerkiksi työllisyystilanne on maakunnassa huomattavasti paremmalla tasolla kuin vuoden tai kahden takaiset luvut. Silti edelleen eräässä kansalaisten ”taloususkoa” mittaavalla tasolla mennään Etelä-Savossa ja Mikkelin seudullakin hieman laahaten. Nimittäin asuntokaupan osalta.

Ristiinassa toimivat kiinteistönvälittäjät uskovat pieneen piristymiseen tänä vuonna, mutta suurempi loikka vaatisi odotettavissa olevia suurempia harppauksia alueen elinvoimassa. Yleisesti voisi sanoa, että tunnelmat alalla eivät ole apeat, mutta talouskasvun mukanaan tuomaa piristysruisketta joudutaan yhä odottamaan.

– Mikkelissä aivan keskusta-alueella torin lähettyvillä on kysynnässä kasvua, mutta käytännössä kaikkialla muualla hyvin hidasta on, kuvailee ristiinalaisen AK-Asuntojen yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Ari Korhonen.

Korhonen arvelee, että vaikka pientä talouskasvua tälläkin alueella on, niin pitkän taantumakauden jälkeen ihmiset ovat vielä aavistuksen varovaisia tekemään ratkaisuja.

– On ehkä vähän sellaista uskon puutetta. Tai ainakin niin, että odotellaan ikään kuin varmistusta että lähteekö talous varmasti kiipeämään. Tai että onko tämä uusi työpaikka nyt varmasti pysyvä, ja tämän tyyppisiä asioita.

Hänen mukaansa myös pankkien kiristynyt lainapolitiikka näkyy asuntokaupan hiipumisena. Korhoselta Finanssivalvonnan tuore lainakaton kiristämispäätös (heinäkuun alusta alkaen lainaa voi myöntää enintään 85 prosenttia asunnon arvosta, ensiasunnon ostajalla lainakatto säilyy 95 prosentissa) ei saakaan kiitosta. Hänen mielestään lainan ottaja ja lainoittaja kyllä kykenevät tekemään tarvittavat riskianalyysit.

– Minusta tällaista voisiko sanoa holhousta pitäisi päinvastoin keventää. Asuntokaupassa puhutaan kuitenkin niin suuresta sisämarkkinavaikutuksesta. Asuntokaupalla on merkittävät välilliset vaikutukset esimerkiksi autokauppaan, huonekalukauppaan sekä vaikkapa remontteihin ja saneerauksiin, Korhonen luettelee.

– Itsellänikin on ollut useita asiakkaita, joilla olisi ollut halu tehdä asuntokauppa, mutta rahoitus on jäänyt tiukasta sääntelystä kiinni. Joka on sinällään vähän nurinkurista, kun samaan aikaan henkilö joutuu ehkä maksamaan vuokraa enemmän kuin mitä hän maksaisi lainanlyhennyksiä omasta asunnosta!

Vuokra-asunnoista puheen ollen, niiden kysynnän kasvu on Korhosen mukaan ollut eräs merkki siitä, että talouskasvua ja työpaikkojen lisääntymistä on ollut.

– Jotain lisää elin- ja vetovoimaa tarvittaisiin varmaankin, jotta se siirtyisi myös asuntokauppojen puolelle. Esimerkiksi se paljon odoteltu biohiilipellettitehdas.

Patoutumaa on

Samoilla linjoilla asuntokaupan vilkkaudesta ovat Sp-Kodin välittäjät Pauli Forsblom ja Aulis Ahonen. He molemmat uskovat, että kauppojen ketjuuntuminen lähtee kyllä aikaa myöten purkautumaan.

– Patoutumaa varmasti on. Sitä mukaa kun yleisen taloustilanteen kehitys vaikutus alkaa tuntua täälläkin, niin varmasti se näkyy asuntokaupassakin.

– Ja onhan sellaista ennakoivaa vilkastumista jo näkynyt, esimerkiksi asuntonäytöissä. Veikkaisin myös että mökkipuolella käänne tapahtuu jo aiemmin, Ahonen ynnäilee.

Heidän mukaansa asuntokaupan piristymisen puolesta puhuvat myös yhtäältä melko korkea vuokrataso ja toisaalta edelleen matalalla oleva korkotaso.

– Sekä ihan se perustavaa laatua oleva ajatus siitä, että kyllähän useimmille ihmisille oma asunto tai talo on se tahtotila. Totta kai esimerkiksi nämä vakuus- ja omarahoitusosuusasiat vaikuttavat omalta osaltaan, eikä tätä monelle elämän suurinta investointia ihan heppoisesti tehdä, mutta ilman muuta uskotaan vilkastumiseen. Takana on kuitenkin pitkä taantuma, ja nyt eletään nousukautta, miehet muistuttavat.

Mökkikauppa valopilkkuna

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskuksen kiinteistönvälittäjä Seppo Rantalainen arvelee kollegoidensa tavoin asuntokaupan pysyvän varsin maltillisella tasolla myös kuluvana vuonna. Hän kuitenkin näkee positiivisena signaalina mukavan kehityksen vapaa-ajan asuntojen puolella.

– Realismia lienee ennustaa, että asuntokauppa  tulee olemaan täällä meidän seudulla, kuten oikeastaan koko Itä-Suomessa, jatkossakin vaatimatonta. Mikkeli ei ole kasvukeskus, päinvastoin maakunnassa ollaan väestömäärissä miinuksen puolella.

Pieninä mahdollisuuksina hän näkee seudulle paluumuuttoa tekevät henkilöt, pääosin eläkeläiset, sekä digitalisaation, joka mahdollistaa osan työtehtävistä siirtämisen vaikkapa pääkaupunkiseudulta tänne.

Selkein valopilkku löytyy kuitenkin vapaa-ajan asuntojen menekistä.

– Mökkikaupassa viime vuosi oli parempi kuin 2016, ja uskallan kyllä veikata että tämä vuosi tulee olemaan vilkkaampi kuin 2017. Kappalemäärissä uskon sellaiseen 5-10 prosentin kasvuun.

Mökkien osalta menekkiä kasvattaa taloustilanteen koheneminen erityisesti niillä alueilla (varsinkin pääkaupunkiseutu), joilta mökkejä ostetaan.

– Toinen seikka on se, että ne henkilöt, jotka ovat ostaneet mökkinsä 1960-1970-luvuilla, alkavat olla sen ikäisiä, että he myyvät vähälle käytölle jääneitä mökkejään pois. Ja nämä mökit ovat useimmiten erittäin upeilla paikoilla, joten niille on kysyntää, vaikka rakennukset eivät ihan nykystandardeja täyttäisikään, Rantalainen tietää.

Niko Takala

Ilmanvaihdon puhdistus raikastaa sisäilmaa

Suodattimien ja venttiilien lisäksi myös koko kanavisto tulee puhdistaa aika ajoin

Kevätpuuhien listalle kannattaa lisätä ilmanvaihtolaitteiden puhdistus. Kuiva ilma nostaa katupölyn sekä esimerkiksi siitepölyn ilmanvaihtokoneisiin. Ilmanvaihtokoneen, sen suodattimien puhtaanapito varmistaa sisäilman raikkauden. Myös koko ilmanvaihtokanavisto on syytä aika ajoin puhdistuttaa. Hyvin toimiva ilmanvaihto edellyttää, että järjestelmä pidetään puhtaana sekä rakennusaikana että sen jälkeen. Se merkitsee suodattimien säännöllistä puhdistusta ja niiden vaihtoa vähintään vuoden välein sekä kanaviston puhdistusta kerran kymmenessä vuodessa.

Eri ilmanvaihdon kanssa työskentelevät asiantuntijat kuten myös alan tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset suosittelevat, että ilmanvaihtokoneen suodattimet olisi hyvä vaihtaa kahdesti vuodessa. Aivan vähimmäisvaatimuksena pidetään tuota edellä mainittua yhtä kertaa vuodessa. Erityisen tärkeänä suodattimien vaihtoa pidetään keväällä, (siite)pölykauden alla. Suodattimien vaihdon yhteydessä on hyvä tehdä myös ilmanvaihtoventtiilien puhdistus, muistaen kuitenkin varoa muuttamasta niiden asetuksia, jotka on tehty ilmamäärien mittauksen yhteydessä.

Omakotiasuja vastaa luonnollisesti itse ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamisesta ja suodattimien vaihdosta. Taloyhtiöissä tehtävät on voitu sopia huoltoyhtiön hoidettavaksi, mutta asiasta kannattaa varmistua, jollei ole aivan varma. Vuosikausia puhdistamatta ollut iv-järjestelmä heikentää nimittäin merkittävästi sisäilman laatua.

Kymmenessä vuodessa likaa kertyy

Järjestelmän omatoimisen huollon lisäksi koko ilmanvaihtokanaviston puhdistusta asuintiloissa suositellaan suoritettavaksi kerran kymmenessä vuodessa. Allekirjoittaneella tämä kyseinen projekti tuli ajankohtaiseksi viime vuoden puolella, kun asumista talossamme tuli tuo mainittu kymmenen vuotta täyteen.

Joten ei muuta kuin puhelin käteen, ja tilaamaan kyseinen palvelu Ristiinassa jo pitkään toimineelta RT-Nuohous –yritykseltä. RT-Nuohouksen yrittäjät Vesa Laitinen ja Kimmo Rötkö sapuivat laitteineen paikalle sovittuna päivänä syksyllä, ja homma hoitui muutamassa tunnissa.

– No, tulehan katsomaan minkä verran möhnää sinne on vuosien varrella kertynyt! Laitinen kehottaa kun hän vie alipainelaitteiston suodatinta ulos puhdistettavaksi.

Ja kyllä, onhan se sen näköinen, että tuosta likamäärästä ilmanvaihtokanavissa on varmasti syytä päästä eroon.

Laitinen ja Rötkö arvioivat, että keskimäärin kymmenen vuoden puhdistusväli on normaaleissa asuinrakennuksissa riittävä. Tiettyjen, esimerkiksi ravintolakäytössä olevien, rakennusten osalta puhdistusväli on toki tiheämpi. Asuinrakennuksissakin kannattaa pohtia tilannetta esimerkiksi sen mukaan, onko talo vaikkapa hyvin vilkkaasti liikennöidyn tien varrella, jolloin tiepölyä voi kulkeutua huomattavasti tavallista enemmän ilmanvaihtokanaviin.

Paikallisten alan yrittäjien mukaan silloin tällöin kuulee tarinoita siitä, miten tällä(kin) alalla on tehty niin sanottua ”pelottelukauppaa” kiertävien toimijoiden osalta. Muita toimijoita RT-Nuohouksen miehet eivät suoraan lähde arvostelemaan, mutta kommentoivat yleisellä tasolla.

– Ainakin silloin kannattaa varoituskellot soida, jos palvelua yritetään myydä kovalla kiireellä ja vedotaan vaikkapa terveysriskeihin. Joka tapauksessa aina on hyvä pyytää ainakin tarjous useammalta taholta, niin näkee sitten hinnankin osalta, että liikutaanko normaalilla tasolla, Laitinen ja Rötkö pohtivat.

Niko Takala

Ohjeistusta ilmanvaihdon puhdistuksiin

 Ilmanvaihdon suodattimet

• Katkaise ilmanvaihtokoneen virta ja varmista, ettei kukaan vahingossa pääse käynnistämään konetta puhdistuksen aikana. Tarkista koneeseen tulevan ulkoilman ja huoneista poistettavan ilman suodattimien puhtaus. Vaihda likaantuneet suodattimet. Vaihtoväli kannattaa pitää riittävän lyhyenä, sillä likaantuminen aiheuttaa ilman virtaukselle vastusta, joka vähentää ilman vaihtumista asunnossa.

 Ilmanvaihtokoneiden levylämmönsiirtimen puhdistus

• Irrota ilmanvaihtokoneen levylämmönsiirrin valmistajan ohjeiden mukaan ja pese se vedellä laimennetulla astianpesuaineella. Huuhtele runsaalla vedellä. Pese myös ilmanvaihtokoneen sisäpuoliset pinnat. Kuivaa lämmönsiirtimen ulkopinnat ja asenna siirrin takaisin paikoilleen.
• Jos huoneistossa on vain koneellinen poisto, korvausilmasäleikköjen puhdistus ja niiden suodattimien vaihto riittää kevättoimiksi.

Poistoilman venttiilien puhdistus

• Irrota pyöreät, lautasmalliset venttiilit pyörittämällä niitä ulkokehältä. Huom! Älä muuta keskiosan asentoa. Pese venttiilin pinnat miedolla saippuavedellä. Laita venttiili takaisin.

Lähde: LVI-Tekniset Urakoitsijat ry

Mökkiläinen etsii ja arvostaa hyvää palvelua

Vapaa-ajan asukkaita autetaan nyt löytämään helpommin tekijä remontille tai muita palveluita mökille. Kun puitteet ovat kunnossa, mökillä viihtyy pidempään.

Mökkiläinen tarvitsee remonttimiestä tai siivouspalvelua mutta ei tiedä, mistä sitä etsisi. Netin selaaminen ei aina tuo tuloksia ja puhelinluettelossa tiedot ovat vanhentuneita. Näihin tilanteisiin Mikkelin seudulla värvättiin ihminen mökkiläisten avuksi.

Mökit kuntoon -neuvontapalvelun koordinaattori Anne Innanen auttaa vapaa-ajan asukkaita erilaisissa tilanteissa.

– Toiminnan taustalla on ajatus, että mökit eivät olisi tyhjillään vaan sinne saadaan elämää. Kun mökillä on hyvä olla, siellä myös viihdytään pidempään, Innanen kertoo.

Ristiinalaiselle Pasi Kiljuselle on tuttua, että mökkiläiset etsivät palveluita. Kyselyjen perusteella syntyi runsas vuosi sitten hänen yrityksensä Mökkitalkkari Pasi Tapio.

– Aina joku kysyi, kukahan tekisi remonttia tai muita hommia. Seurailin vähän aikaa, että mökkitalkkarille taitaa olla tarvetta. Hyvin on ensimmäinen vuosi mennyt, aiemmin kirvesmieheksi kouluttautunut ja Pelloksen tehtailla pitkän uran tehnyt Kiljunen kertoo.

Joskus mökillä viihtymistä voi haitata tilusten huono kunto. Tuolloin Mökit kuntoon -koordinaattori Innasen voi kutsua paikan päälle. Hänen kanssaan voi miettiä yhdessä, miten mökkiä kohentaa ja kuka sen voisi tehdä.

– Toiminta lähtee aina asiakkaan tarpeesta. Esimerkiksi perinnöksi saadusta mökistä seuraava sukupolvi ei usein halua työleiriä, vaan he haluavat ostaa tiettyjä palveluita, Innanen toteaa.

Innanen auttaa myös heitä, joita kiinnostaa oman mökin vuokraaminen.

– Voin neuvoa vuokrauskanavia sekä siinä, mitä mökissä kannattaa ottaa huomioon. Lisäksi etukäteen kannattaa selvittää myös jo verotusta ja muita raha-asioita.

Monelle oma mökki on pyhä ja sitä ei vuokrata. Innanen muistuttaa, että joskus esimerkiksi muutaman kesän vuokraustoiminta saattaa olla järkevää.

– Mökillä voi olla tulossa investointeja, joihin omistajalla ei heti ole rahaa. Muutaman kesän vuokraamalla voi saada remontin tehtyä ja paikat parempaan kuntoon.

Jo noin 50 yritystä mukana

Mökit kuntoon -hanke on koonnut noin 50 yrityksen tiedot. Lisäksi Innanen neuvoo myös kuntien lupa- ja muissa asioissa.

– Kaikenlaisissa asioissa saa olla yhteydessä. Jos meillä ei vielä ole vinkata sopivaa palveluntarjoajaa, niin autan löytämään sellaisen.

Yrittäjiltä Innanen on kuullut, millaisia toiveita vapaa-ajan asukkailla voi olla.

– Esimerkiksi vinkkejä lastenhoitopalveluista on kysytty. Itseäni tämä toisaalta yllätti. Tarkemmin ajatellen on ihan ymmärrettävää, että jos mökillä ollaan pitkään, niin aikuisten on mukava päästä vaikka kesäteatteriin. Vieraalla seudulla lastenhoitajaa voi olla vaikea löytää.

Mökkikausi vilkastuu Ristiinassakin hiljalleen, kun aurinko alkaa lämmittää. Mökkitalkkari Pasi Tapio kertoo, että moni on jo soitellut erilaisista hommista, joihin ryhdytään, kun lumet sulavat.

– Vähän jo jännittää, että ehtiikö sitä sitten ollenkaan kotiin, kun lumet lähtevät, yrittäjä nauraa.

Mökkitalkkari toteaa, että Ristiinan seudulla mökit ovat usein erittäin hyvässä kunnossa mutta omistajat alkavat olla iäkkäitä.

– On todella hyvä, että he löytävät, millaista apua on saatavilla, jos oma jalka tai käsi ei enää ihan entiseen tapaan nouse.

Tietoa Mökit kuntoon -pilotista ja mukana olevista yrityksistä löytyy nettisivulta www.laiturilla.fi

Elina Alanne

Valtuutetut päiväkotivierailuilla

Ristiinan päiväkodilla lapsiryhmät täynnä – lisätilaa haetaan parakista

Mikkelin kaupungilla on meneillään ”projekti”, jonka tavoitteena on saada kaupunginvaltuutettuja vierailemaan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Ristiinassa erityisesti paikallisia valtuutettuja on kutsuttu käymään päiväkodilla.

Tiistaiaamuna päiväkotiin kävivät tutustumassa Mikko Siitonen (vihr.) ja Paavo Puhakka (kok.). Heistä Siitosella on nuorempi lapsi päiväkodissa. Puhakalla puolestaan lapset ovat ohittaneet päiväkoti-iän ”tovi sitten”.

Päiväkodin vs. johtaja Jaana Vartiainen kertoo, että päiväkodilla on tällä hetkellä yhteensä noin 90 lasta, henkilökuntaa on kolmisenkymmentä.

– Tämä vuoden alku on ollut aika suihketta. Lapsia on tullut aika paljon uusia joulukuusta lähtien, varsinkin tuntuu että alle kolmevuotiaita on tullut ”ovista ja ikkunoista”! hän naurahtaa.

– Ja kun ryhmät ovat aika lailla täynnä, niin tuohan se omia haasteitaan. Syksystä alkaen ryhmiin tulee vielä lisää lapsia ja samaan aikaan jää kaksi perhepäivähoitajaakin eläkkeelle, niin tarvitsemme lisätilaa.

Vartiainen iloitseekin siitä, että kaupunki on luvannut Ristiinaan yhden uuden parakin lisätilaksi. Sen tarkemmasta sijoituspaikasta ei vielä ole sovittu, mutta päiväkodin johtajan mielestä luontainen paikka olisi päiväkodin pelikentän viereinen tila, jolloin melko pienellä vaivalla saisi piha-alueen yhteneväiseksi nykyisten alueiden kanssa.

Niko Takala

Lottakioski palveli Kääriäisen kulmalla

Julkaisimme Ristiinalaisessa viime viikolla Eila Lepistön arkistosta vanhoja kuvia niin sanotusta Kääriäisen kulmasta. Saman paikan historiaan liittyy kiinteästi myös ”Lottakioski”, myös ainakin nimellä ”kulmakioski” tunnettu rakennus, jossa toimi Lotta Svärd –järjestön Ristiinan osaston kioski sotavuosina. Ohessa löytyy muutama kuva kioskista, myös nämä kuvat ovat Lepistön kotialbumista. Ainakin toinen Lepistön hallussa olleista kuvista löytyy myös Ristiinan historia II –teoksesta, jossa kuvaajatiedoksi on nimetty Anja Vähämäen kokoelma.

Pökkäänlahden rannalla kauppias Albin Kääriäiseltä vuokratulla maalla sijainnut kioski oli Lotta Svärd –yhdistyksen omana. Järjestön hoidettavana kioski aloitti toimintansa elokuussa 1940. Kioskia hoiti yksi palkattu lotta vapaaehtoisten avustajien tukemana. Toiminta jatkui aina välirauhaan saakka, joka solmittiin 1944. Tuolloin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti suojeluskuntatyön ohella Lotta Svärd –järjestö lakkautettiin.

Teoksessa Ristiinalaisten sotavuodet 1939-1945 Tyyne Savander kertoo, että Lottakioskin valmistuttua Ristiinaan, hänellä oli kunnia päästä hoitamaan sitä.

– Kioski oli Ristiinaan modernein rakennus. Liikenne oli vilkasta ja asiakkaita paljon. Tuleva mieheni Nestor Savander oli veljensä Villen kanssa rakentanut kioskin urakalla. Kioskia hoitivat kokonaan lotat. Kolme lottaa oli vuorollaan työssä, ja minä olin emäntä, Savander kertoo ”Lottamuistoja” –kirjoituksessaan.

Tyyne Savander mainitsee muun muassa vuoden 1941 alkukesästä, jolloin paikkakunnalle alkoi saapua paljon evakoita. Hän kuvailee elämän olleen ”yhtä myllyä” aina juhannukseen saakka.

– Kioskille anottiin aukiololupaa kolmeksi viikoksi ympäri vuorokauden kesäkuun puolen välin jälkeen. Oli niin vilkasta, kun evakot tulivat ja joukot läksivät jatkosotaan, Savander kirjoittaa.

Hän kertoo kirjoituksessaan myös siitä, kuinka sotaan lähdön hetkellä ”itkettiin ja naurettiin” kun tuttuja ja ystäviä hyvästeltiin kioskilla. Samassa paikassa kuultiin myös monesti ikävimmät uutiset, kun kaatuneita kotikylään kuljettaneen auton kuljettaja poikkesi kioskilla, kertoen samalla Savanderin mukaan ”sotauutiset, mitä nyt sai kertoa”.

Lottakioski lahjoitettiin järjestön lakkauttamisen yhteydessä Mannerheimin lastensuojeluliitolle. MLL puolestaan myi kioskin edelleen kauppias Kääriäiselle vuonna 1951. Tämän jälkeisistä ”lottakioskin” vaiheista ei tietoja kyseisestä teoksesta löydy. Osaisiko Eila Lepistö kertoa aiheesta lisää?

– Nyt en kyllä osaa sanoa milloin rakennus olisi purettu. Mutta ainakin vielä 1957 se oli siinä, sen muistan.

Osaisiko joku Ristiinalaisen lukijoista valaista Lottakioskin myöhempiä vaiheita ja sitä, milloin kyseinen rakennus sitten hävisi Ristiinan katukuvasta? Lähetä meille infoa aiheesta sähköpostitse toimitus@ristiinalainen.fi tai soita 015 3373 560. Ja toki myös perinteinen posti kulkee osoitteella Ristiinalaisen toimitus, Brahentie 34, 52300 Ristiina.

Niko Takala

”Ettei tarvitsisi paikallaan istua”

Ristiinan kirkon messuja uudistetaan lapsiystävällisiksi. Alueseurakunnan aluekappalainen Pirjo Palm kertoo, että asia on ollut jo pidempään esillä.

– Nyt sitten adventin aikaan keskusteltiin että mitä voitaisiin sen suhteen tehdä, että lapsetkin viihtyisivät messussa. Sen pohjalta perustettiin Lapset messussa –työryhmä, jossa aihetta on pohdittu, Palm sanoo.

Työryhmän pohdinnoissa on pidetty mielessä se, että lapset viihtyvät silloin, kun heillä on jotain tekemistä.

– Suunnitteilla on useampiakin asioita, joita messujen yhteydessä voisi tehdä, ettei tarvitsisi pelkästään paikallaan istua. Meillähän on jo tälläkin hetkellä ovilla jaossa sellaisia puuhakasseja ihan pienimmille lapsille, mutta jatkossa on tarkoitus huomioida esimerkiksi myös kouluikäiset lapset tehtäväkirjojen myötä.

Messujen uudistamiseen lapsiystävällisiksi liittyen Ristiinan alueseurakunnan Lapset messussa -työryhmä on ideoinut lasten kuvataidekilpailun, jossa lapsia pyydetään suunnittelemaan ”Tule kanssani messuun” -kutsukortti. Osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja. A4-kokoisen kilpailutyön voi palauttaa 28.3. mennessä Ristiinan seurakuntakeskuksen postilaatikkoon tai lähettää postitse osoitteeseen Kissalammentie 3, 52300 Ristiina. Kuoreen merkintä ”Lapset messussa”.

Niko Takala

Sp-Koti teki paluun Ristiinaan(kin)

Kiinteistönvälitysalalle saatiin Ristiinaan takaisin uus-vanha toimija, kun Sp-Koti on toiminut helmi-maaliskuun vaihteesta muutaman vuoden tauon jälkeen myös Mikkelin seudulla. Sp-Kodin yhteistyötahona franchise-pohjalta toimii Mikkelin seudulla JR-Marketing Oy, joka on Sp-kodin yhteistyökumppani myös Lappeenrannassa. Yhteisenä tekijänä Lappeenrannassa ja Mikkelissä on Suomenniemen Säästöpankki, jonka kanssa välitysfirma tekee tiivistä yhteistyötä, muun muassa siten, että Sp-Kodin toimitilat löytyvät Säästöpankin tiloista.

Vastaava on tilanne myös Ristiinassa, jossa tapaan Sp-Kodin myyntineuvottelija Pauli Forsblomin sekä kiinteistönvälittäjä (LKV) Aulis Ahosen Suomenniemen Säästöpankin tiloissa.

Forsblom on varmasti monelle ristiinalaiselle itsekin pitäjässä asuvana tuttu mies, ja hän on ollut Ristiinan ja Mikkelin raitilla jo vuosien ajan tuttu näky kiinteistönvälitys-rintamalla. Maaliskuun alussa Sp-Kodin riveissä aloittanut Ahonen on alalla hieman tuoreempi tekijä.

– Olen ollut kiinteistönvälitysalalla nyt viisi ja puoli vuotta. Viimeisimmäksi oltiin Paulin kanssa samassa työpaikassa, joten tuttuja ollaan jo sieltä. Alaan olen toiselta kantilta tutustunut toki jo aiemmassa työelämässäni, kun olen työskennellyt 15 vuotta pankissa.

Pauli Forsblom kehuu, että paluu takaisin tiiviiseen symbioosiin Suomenniemen Säästöpankin kanssa on sujunut sutjakasti. Kiinteistönvälitysketjulle on luonnollisesti toiminnan etu, kun asiakkaat voivat halutessaan siirtyä rahoitusneuvotteluihin toimistossa seuraavaan huoneeseen. Tämä yhteistyökuvio hyödyttää tietenkin myös siellä seuraavan huoneen puolella.

– Ilolla otetaan tämä paluu vastaan. Tämä on erittäin merkityksellinen yhteistyö pankkiliiketoiminnalle, kuvailee Suomenniemen Säästöpankin toimitusjohtaja Jan Korhonen.

Niko Takala

Vanhoissa kuvissa erinäköinen Ristiina

”Kääriäisen kulmalla” oli kauppa jo viime vuosisadan alussa

Olemme saaneet tänne Ristiinalaisen toimitukseen aina silloin tällöin vanhoja kuvia Ristiinasta. Usein kuvat ovat olleet esimerkiksi vanhoja postikortteja, jonkun verran myös ihmisten henkilökohtaisista kokoelmista. Viime viikolla minulla oli ilo vierailla Brahentien varrella asuvan Eila Lepistön luona, jolla on omassa kuva-albumissa jos jonkinlaisia arkiston aarteita! Näitä kuvia julkaisemme nyt tämän jutun yhteydessä, ja varmasti vielä jatkossakin, mukana oli sen verran mielenkiintoisia kuvia eri kohdista Ristiinaa.

Vanhoihin kuviin liittyvät jutut ovat aina aiheuttanet myös keskustelua ja palautetta aiheesta, joten aihepiiri on myös lukijoidemme keskuudessa pidetty. Toivommekin, että jatkossakin ihmiset ottaisivat yhteyttä joko omien kuvien osalta, tai sitten tarkentaakseen tai kysyäkseen lisää kuvista, jotka on jo lehdessä julkaistu! Yhteystiedot toimitukseen löytyvät muun muassa tämän jutun lopusta.

Otetaan Lepistön Eilan kuvista käsittelyyn ensimmäiseksi niin sanottu ”Kääriäisen kulma”, eli nykyisen Brahentien ja Kitereentien risteyksen alue, jolla nykyisin sijaitsee esimerkiksi K-market Ristiina.

Nykyisen K-marketin kohdalla on ollut Ristiinassa kauppatoimintaa jo hyvin pitkään. Tämän jutun pääkuvassa on Kääriäisen kauppa. jota piti kauppias Albin Kääriäinen. Etualalla kuvassa myös tiekylttejä, jotka näyttävät etäisyyksiä eri paikkoihin. Oikealle osoitetaan esimerkiksi ”Ristiinan kko” ja ”Mestausaho”, vasempaan taas ”Mikkeli” ja ”Liikala”.

– Minulla ei tarkkaa tietoa ole, milloin tuo kuva olisi otettu. Arvelisin kuitenkin, että mahdollisesti 1930-1940 –luvuilta. Ainakaan enää 1950-luvulla paikka ei ollut enää tuon näköinen, Lepistö pohtii.

Kyseinen kuva on myös mukana Hannele Wirilanderin toimittamassa Ristiinan historia II –teoksessa. Kirjassa kuvan todetaan olevan 1930-luvulta.

Toisessa kuvassa näkyy samaa risteysaluetta Brahentien takaa kohti nykyistä Kitereentietä. Kääriäisen kaupasta näkyy puolet rakennuksen päädystä. Pidemmällä takana näkyy esimerkiksi korkeana rakennuksena mylly, jossa sittemmin on toiminut muun muassa leipomo, ja nykyisin Sport’in -urheiluliike sekä Myllykirppis. Yhtenä mielenkiintoisena yksityiskohtana kuvassa mänty, joka on yhä edelleen paikallaan, nykyisen Ravintola Martan edustalla.

Kun tukkiautot räystäät vei

Kolmas kuva on ilmakuva vuodelta 1963. Siinä ”Kääriäisen kulma” on kuvan vasemmassa yläreunassa, kaupparakennus suurimmaksi osassa puiden takana piilossa. Risteyksen vasemmalla puolella näkyy Lottakioski, nykyisen Ravintola Martan rakennuskin kuvasta löytyy. Tämä kuva löytyy niin ikään Ristiinan historia 2 –teoksesta. Ilmakuvan Brahentien rannan puolella (suurin piirtein vastapäätä vanhaa lääkäritaloa) näkyy myös korkea asuintalo, niin sanottu ”vanha Lepistö”. Talo on samalla tontilla, jossa Eila Lepistö nykyisinkin asuu, nykyisin asuintalona on keltainen tiilitalo. Vanha talo on purettu 1970-luvun puolen välin paikkeilla, jolloin uusi talo oli jo rakennettu.

– Silloin oli vielä Brahentie entisellä korkeudellaan. Sittemminhän tien useista korotuksista koitui tässä ongelmia, kun vedet valuivat pihaan, Eila Lepistö sanoo.

Vierailulla löytyi myös henkilökohtainen kontakti vanhaan Lepistön taloon, jota en tiennytkään (tai ainakaan muistanut…). Keskusteluissa Eilan kanssa nimittäin kävi ilmi, että isoisoäitini Elsa Takala (o.s. Skaffari, isoisäni Lauri Takalan äiti) oli asunut tässä talossa vuoteen 1957 saakka, jolloin Lasse-pappa sai valmiiksi perheelle uuden talon Kristiinantielle, jossa Elsakin sitten asusti kuolemaansa (1980) saakka.

Vanhassa Lepistössä oli toiminut myös esimerkiksi Osuuskauppa sekä Kahvila Lyylikki, ja myös palokunnan tarvikevarastona se toimi, olihan Edvard Lepistö aikoinaan toiminut palopäällikkönäkin. Heti Lepistön talosta kirkolle päin näkyy rannassa puunlaskupaikka. Tähän tuotiin puita kuorma-autoilla, josta tukkeja sitten lähdettiin uittamaan lautoissa.

– Saunarakennuksemme oli aivan siinä laskupaikan vieressä. Ja niin lähellä ajotietä, että pariinkin kertaan autojen mukana meni räystäät rakennuksesta! Eila Lepistö naurahtaa.

Onko sinulla mielenkiintoisia vanhoja kuvia ja/tai tarinoita niihin liittyen? Tai haluatko tarkentaa tai kommentoida tätä juttua ja tässä olevia kuvia? Ota yhteys Ristiinalaisen toimitukseen toimitus@ristiinalainen.fi tai p. 015 3373 560. Voit myös lähettää vinkkejä tai palautetta verkkosivujemme kautta www.ristiinalainen.fi , josta löytyy toiminto myös kuvien lähettämiselle.

Niko Takala

Yhteistyö nuorisoseurojen välillä johti farsseihin

Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen on kirjoittanut sekä Pertunmaan että Suomenniemen nuorisoseuroille uunituoreet tekstit, jotka marssittavat lavalle vanhoja sekä uusia harrastajanäyttelijöitä.

Pertunmaan nuorisoseuralle valmistuva näytelmä Rypytön rakkaus on itsenäinen jatko-osa Puustinen-Kiljusen kirjoittamalle Rollaattorikapinalle, joka oli viime kesän esitetyin teatterikappale koko maan kesäteattereissa! Sen ohjaa Pertunmaalla ilmaisutaidon moniosaaja Erkki Teittinen.

Suomenniemen nuorisoseura puolestaan hupailee Kahden naisen putkiremppa -farssin pyörteissä. Näytelmässä sen kirjoittanut Puustinen-Kiljunen debytoi ohjaajana.

Kahden naisen putkirempassa kesämökki tarvitsee kipeästi päivitystä 2000-luvulle ja Lipposen sisarukset Kikka ja Maire päättävät pyytää tarjouksen putkiremontista. Tarjous tuodaan henkilökohtaisesti mökille, mutta millaisen miehen toimesta! Pikkasen Paavo Paven Putkesta ja Rööristä ei nimittäin ole mikä tahansa putkimies, vaan naisten hormoneja hyrrän lailla pyörittävä alfauros…

Viime vuosina erityisesti käsikirjoittajana kunnostautunut Puustinen-Kiljunen ei jää laakereille lepäämään myöskään näytöskaudella, sillä hänet nähdään Ristiinan kesäteatterin näyttämöllä ensi kesänä kappaleessa Nyt menee tunteisiin. Lennokkaan farssin on käsikirjoittanut Markku Hyvönen ja ohjaajaksi Ristiinaan palaa vuoden tauon jälkeen Kössi Kanto.

Kahden naisen putkiremppa Suomenniemen nuorisoseurantalolla, näytökset 30.3. – 13.5. Kesto 2h väliaikoineen, liput 15 e. Tiedustelut ja varaukset p. 0400 767033 tai halttunen.sirpa@gmail.com.

Ilveskanta on kasvanut

Ilveksen kannanhoidollinen metsästyskausi päättyi helmikuun lopussa. Koko maassa saaliiksi saatiin 387 ilvestä, joka on hieman vähemmän kuin edelliskauden saalis, eli 399 ilvestä. Etelä-Savossa ilveksen kaatolupia oli myönnetty 38 kappaletta, kokonaissaalis oli 35 eläintä, eli luvat käytettiin maakunnassa 92-prosenttisesti, kertoo Suomen Riistakeskuksen tilastot.

Lupia myönnettiin käytännössä joka puolella maata huomattavasti vähemmän kuin niitä haettiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa lupia haettiin 105 kappaletta, eli vain noin kolmannes haetuista luvista myönnettiin. Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen alueelle oli edellisvuosien tapaan myönnetty yksi lupa, ja se myös tammi-helmikuun vaihteen jahdissa käytettiin.

– Mäkelänkylällä se kaadettiin, liikkeelle ilves lähti Taipaleen kylältä, se kulki järven yli Uittamossa, kertoo Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Veli Kovanen.

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa arvioitiin olevan ennen nyt päättynyttä metsästyskautta 2355–2495 vuotta vanhempaa ilvesyksilöä. Kovanen sanoo, että Luken ja metsästäjien arviot kannasta poikkeavat toisistaan tällä hetkellä ”enemmänkin kuin ihan pikkuisen”.

– Kyllä oma tuntuma on se, että viimeisten sanotaanko kuuden-seitsemän vuoden aikana ilveskanta on hyvinkin kaksinkertaistunut. Onhan se hieman nurinkurista, että nytkin on tehty Tassu-järjestelmään enemmän havaintoilmoituksia kuin koskaan, mutta meilläkin oli taas vain se yksi kaatolupa. Kun taas silloin saman verran vuosia taaksepäin lupia saattoi olla jopa kolme, ja kaksi oli normaali, Kovanen kummastelee.

Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot. Erityisesti pentuehavainnot ovat kannan arvioinnin kannalta tärkeitä. Ilveshavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot ovat haettavissa Suomen riistakeskuksen yhteystietohausta.

Niko Takala

Palosta epäilty vangittiin

Pelastuslaitoksen yksikkö kävi palopaikalla jo aiemmin bensiinin hajun vuoksi

Pellosniemellä Karsikkoniementiellä tuhoutui viime tiistain-iltana täysin kerrostaloasunto voimakkaassa tulipalossa. Poliisi otti kiinni jo melko tuoreeltaan palosta epäillyn henkilön. Epäilty on 1991 syntynyt paikkakuntalainen mies, ja hänet vangittiin Etelä-Savon käräjäoikeuden päätöksellä viime perjantaina todennäköisin syin epäiltynä törkeään tuhotyöhön.

Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Juha Paukkunen Itä-Suomen poliisilaitokselta vahvistaa Ristiinalaiselle, että epäilty henkilö on talon asukas, mutta ei asunut itse pahiten palossa tuhoutuneessa asunnossa. Saimme myös muutamaltakin silmännäkijältä tietoja, joiden mukaan jo aiemmin tiistaina – noin kello 17 aikaan – kyseisellä paikalle Karsikkoniementiellä oli käynyt pelastuslaitoksen yksiköitä. Paukkusen mukaan myös tämä tieto pitää paikkansa.

– Talolla on käynyt kyseisenä päivänä pelastuslaitoksen yksikkö epämääräisen bensiinin hajun johdosta. Hajun lähdettä ei saatu paikallistettua, mutta poliisi selvittää liittyykö havainto tulipaloon, Paukkunen toteaa.

Hän kuitenkin lisää, että tutkinnan tässä vaiheessa poliisi ei vielä ota kantaa siihen, miten palo on saanut alkunsa. Tutkinnanjohtajan mukaan epäilty on ollut vaitonainen asian selvittämisen suhteen. Epäilty itse on kiistänyt osallisuutensa rikokseen

15 asunnossa vaurioita

Kohdetta isännöivän Taloasema Mikkelin isännöitsijä Jussi Piskonen kertoo, että tällä viikolla korjaus- ja puhdistustöiden edetessä on selvinnyt, että talossa olevasta 28 asunnosta kaikkiaan 15 vaurioitui joillain tavoin tulipalon seurauksena.

– Täysin tuhoutuneen asunnon lisäksi viisi muuta asuntoa on siinä kunnossa että niissä ei voi asua. Kaikkiaan 15 asunnossa on jonkinasteista kunnostusta vaativia vaurioita, lähinnä noki- ja savuhaittoja.

Piskosen mukaan asuntoja tullaan korjaamaan heti, kunhan ne saadaan esimerkiksi tyhjennettyä huonekaluista. Lievimmistä vaurioista kärsineissä asunnoissa ei tarvita pitkiä toimenpiteitä.

– Pelkästä savuhajusta pyritään pääsemään eroon ionisoinnilla. Eli laitteisto pistetään vuorokaudeksi huoneistoon, jonka jälkeen savunhajun pitäisi helpottaa.

Muutoin korjaustoimenpiteet tulevat olemaan esimerkiksi maalaustöitä.

– Tietenkin pahiten tuhoutuneessa asunnossa on sitten enemmän tekemistä. Sen osalta varmasti menee jopa useampi kuukausi ennen kuin se on asumiskunnossa.

Isännöitsijän tämän hetken arvion mukaan pidempiaikaista väliaikaismajoitusta ei kuitenkaan tarvitse järjestää kuin muutaman asunnon asukkaille.

Niko Takala

Iltajuhla onnistui hienosti

Viiden sekunnin sääntö. Sen olen ottanut käyttöön. Olen huomannut, että jos saan jonkun idean ja ajatuksen että ”nyt pitääkin soittaa sille henkilölle”, enkä tee sitä viiden sekunnin sisällä, niin se jää tekemättä. Pidempään kun miettii, niin sen järkeilee jo huonoksi!

Muun muassa näin puhui Heimarissa viime lauantaina pidetyssä hyväntekeväisyys –iltajuhlassa illan pääpuhuja, miljonääriksi 500 päivässä –hankkeestaan tuttu Lauri Salovaara. Salovaaran puheenvuoro liittyi juurikin illan suureen teemaan, eli omiin unelmiin uskomiseen. Tärkein pointti Salovaaralla oli juuri se, että ideoihin täytyy tarttua, tai niillä ei ole mitään mahdollisuutta toteutua. Olihan hänen ”8+1 keinoa unelmien toteuttamiseen –tiekartassa” kahteen kertaan mainittuna kohta ”Aloita nyt!”

– Yleisesti ottaen meillä Suomessa ollaan kyllä hirveän hyviä suunnittelemaan ja esimerkiksi insinööritaitoa löytyy vaikka miten. Osataan piirtää suunnitelmat ja miettiä että näin ja noin se pitäisi tehdä ja perustetaan työryhmiä ja niin edelleen.

– Mutta kaikki se suunnittelu ja pähkäily – kuten myös kaikki mitä olen tässä nyt sanonut – on turhaa, jos ei aloita nyt, Salovaara toisti tiekarttansa toiseksi viimeisenä kohtana jo ensimmäisenä mainitsemansa seikan.

Illan toinen ”tähtiesiintyjä” oli KoruMies Arvi, eli Arvi Matikainen, 12-vuotias Suomen nuorin yrittäjä, esteratsastuksen intohimoinen harrastaja ja koululainen. Arvi ihastutti ja hauskuutti yleisöään muun muassa kertomalla yrittäjäuransa alusta, yrityksen rekisteröimisen hankaluuksista sekä esimerkiksi vierailustaan valtioneuvoston juttusilla. Arvi näytti yleisölle kuvaa, jossa hän poseeraa ministereiden kanssa. Tavaramerkiksi muodostunut niittihattu päässään.

– Pääsin kaikkien aikojen nuorimpana vierailemaan valtioneuvoston juttusilla. Tästä kuvastahan nousi sitten jonkinlainen kohu, kun minulla oli tuo hattu päässä. Tässä oli kuitenkin sellainen pointti, että olin kysynyt Juha Sipilältä luvan hatun pitämiseen. Sen jälkeen olen ajatellut, että saan pitää lätsän päässä missä vaan, mulla on kuitenkin pääministerin lupa! Arvi nauroi.

Onnistunut ilta

Illan ”päästrategina” toiminut Mikko Syrjäläinen kertoo juhlan mennen pitkälti suunnitelmien mukaan.

– Oli rento ja leppoisa tunnelma! Onnistunut ilta kaiken kaikkiaan, positiivista palautetta on tullut ohjelmasta. Ja kaikki tuntuivat tykkäävän ruuasta! hän naurahtaa.

Kokemus oli sen verran hyvä, että äkkiseltään organisaattori uskoo, että vastaavanlainen tilaisuus nähdään vuoden päästäkin. Iltajuhlan pääjärjestäjänä toimi Nina’s Erikoistaksipalvelut Oy. Järjestelytoimikunnassa olivat mukana myös Heimari, Keittiömestari Heikki Salonen, Ristiinan Kukka ja Silmukka.

– Merkittäviä tukijoita olivat Suomenniemen Säästöpankki, Pöyry Forest sekä Kantolan Rengas. Mukana oli myös lukuisa määrä pienempiä tukijoita ja tietysti talkoolaisia. Kaikille valtavat kiitokset siitä, että saatiin tämä hieno ilta toteutumaan!

Niko Takala

Wanhoilla loiston päivä

Kun abit olivat poistuneet lukion käytäviltä, siirtyi koulun vanhimpien valtikka siirtyi lukion tokaluokkalaisten käsiin. Viime perjantaina tätä ”vallanvaihtoa” juhlistettiin tietenkin juhlavien Wanhojen tanssien merkeissä.

Wanhat tanssivat päivän mittaan kaikkiaan kolmesti, ensin aamusta alakoululaisille, keskipäivällä yläkoululle ja lukiolle sekä vielä illasta yleisöesityksessä.

– Onhan tämä loistavaa ja mukavaa ja itselle ihan hieno päivä. Mutta ei tämä taida ihan niin merkityksellinen olla meille pojille kuin tytöille, arveli Aleksi Korhonen juuri ennen puolen päivän tanssiaisten alkua.

Päivän tärkeyden vahvisti myös Kaisa Liukkonen, joka kertoi heränneensä aamulla kello neljä.

– Siihen aikaan piti herätä, että ehti itse laittamaan hiukset, kynnet ja meikit. Mutta ei tuntunut missään! Onhan tämä niin tärkeä päivä, ja tästä ollaan jo pitkään puhuttu, hän tuumasi.

Niko Takala

Paloa epäillään tahallaan sytytetyksi

Pellosniemen rajusta huoneistopalosta selvittiin ilman uhreja

Myöhään tiistai-iltana Pellosniemellä Karsikkoniementiellä paloi nelikerroksisen talon toisessa kerroksessa sijaitseva kaksio. Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle tiistaina klo 23.35, ja paikalle lähetettiin yksiköitä Ristiinan, Mikkelin ja Mikkelin esikaupungin VPK:n paloasemilta.

Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Juha Paukkunen kertoo, että poliisi suoritti keskiviikkona paikan päällä rikosteknistä tutkintaa ja puhutti talon asukkaita tiistai-illan tapahtumista. Tapahtumatietojen perusteella poliisi epäilee paloa tahallaan aiheutetuksi ja asiassa on käynnistetty esitutkinta. Rikosnimikkeenä on törkeä tuhotyö.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestari Timo Merivirran mukaan palo oli raju, ja palaneen huoneiston lisäksi muun muassa porraskäytävä ja huoneiston yläpuoliset asunnot kärsivät savuvaurioista. Palaneessa huoneistossa olleet kaksi henkilöä pakenivat ensin asunnon parvekkeelle. Sielläkään ei kuitenkaan voinut olla runsaiden savukaasujen ja kovan kuumuuden vuoksi.

– Parvekkeella olo kävi henkilöille mahdottomaksi, jolloin he päättivät hypätä alas. Pudotus maahan oli noin kolme metriä, henkilöt loukkaantuivat lievästi ja heidät toimitettiin sairaalaan jatkotutkimuksiin, Merivirta kertoo.

Paikalle saavuttuaan palokunta sammutti huoneistopalon sekä evakuoi talon muut asukkaat, kaikkiaan 20 henkilöä. Evakuointi suoritettiin porraskäytävän kautta, jolloin evakuoitaville puettiin pelastautumishuppuja. Palomestarin mukaan muutama henkilö oli poistunut asunnoistaan jo ennen palokunnan paikalle tuloa, mutta iso osa talon asukkaista oli mennyt asuntojensa parvekkeille odottamaan palokunnan paikalle tuloa.

– Koska palokehittyminen oli raju ja palaneen asunnon ja porraskäytävän välinen ovi palo pois, olisi ollut erittäin kohtalokasta poistua huoneistoista kuumaan ja savun täyttämään porraskäytävään. Siis asukkaat toimivat aivan oikein jäädessään odottamaan pelastajia parvekkeelle, Merivirta kiittelee.

Ihmispelastettavien lisäksi talosta tuotiin turvaan myös neljä kissaa, joille löytyi tilapäismajoitus Mikkelin paloasemalta, kunnes ne vietiin keskiviikkoaamuna löytöeläintalolle.

Niko Takala