Ristiinan lukion lakkauttaminen muuttaisi monen opettajan työpäivää. Lopulta tämä näkyisi opetuksen laadussa ja Ristiinan vetovoimassa, miettivät yhtenäiskoulun rehtori ja opettajat.
Ristiinan lukion mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaisi paljon myös yhtenäiskoulun toimintaan. Rehtori Matti Hämäläinen toteaa, että Ristiinan vetovoima opettajien parissa vähenee, jos lukio loppuu. Lopulta tämä näkyy opetuksen laadussa yläkoulussa.
– Lähdemme siitä, että haluamme taata parhaan mahdollisen opetuksen, ja aineenopettajat ovat parhaita sitä antamaan. Nyt Ristiina on ollut loistava ja haluttu paikka. Minun kokemukseni mukaan moni opettaja haluaa nimenomaan kokemusta sekä lukiosta että yläkoulusta, Hämäläinen toteaa.
Ristiinan lukiossa työskentelee 12 opettajaa, joista yhdeksän opettaa myös peruskoulun puolella. Yläkoulun lisäksi joillakin kielten opettajilla on tunteja myös alakoulussa.
– Suurin osa aineenopettajista on lehtorin virassa. Eli jos heiltä vähenee Ristiinassa lukion tunnit pois, on heille löydettävä lisää tunteja muualta. Tai sitten on mentävä yt-neuvotteluihin ja vähennettävä virkoja, mutta tätä Mikkeli ei ainakaan vielä ole halunnut, Hämäläinen kertoo.
Jos opettajalle ei ole Ristiinassa tarpeeksi tunteja, matkustaa hän kesken työpäivän opettamaan Mikkelin lukiolle tai muihin yläkouluihin.
– Tällä hetkelläkin kuusi opettajaa opettaa sekä Ristiinassa että Mikkelin keskustassa. Kaupunki maksaa matkakulut. Usein opettajat jaksavat tätä työpäivän sisällä tapahtuvaa matkustamista jonkin aikaa. Mutta kun jossakin tulee auki työpaikka, jossa matkustamista ei ole, niin he valitsevat usein sen, Hämäläinen pohtii.
Säästöt perheiden pussista
Englannin opettaja Asta Veijalaisen mielestä suunnitelma lukion lakkauttamisesta on hirvittävän lyhytnäköinen.
– Onhan tästä vuosien varrella puhetta ollut mutta tämä oli aikamoinen shokki. Nyt vielä otettiin opiskelijat sisään ja sitten sanotaan, että ensi syksynä lukiota ei enää ole. Yleensä annetaan edes aikaa sisällä olevien opiskella itsensä ylioppilaaksi, Veijalainen sanoo.
Opettaja miettii, että Mikkeli ottaa nyt säästöt perheiden niskanahasta.
– Onhan kulkeminen Mikkeliin perheille iso satsaus. Miksi kaikki pitää keskittää suurempiin? Tässä on kyse oikeista ihmisistä, eli nuorten tulevaisuudesta. Pienessä yksikössä nuori saa oman turvallisen ryhmän, joka monen kohdalla vähentää ahdistuneisuutta. Suurimmissa yksiköissä on myös suuremmat ongelmat, mikä lisää keskeyttämisiä ja syrjäytymistä.
Oppilaita kaupungista
Syksyllä Ristiinan lukion ensimmäisellä vuosikurssilla aloitti viisi oppilasta kaupungin puolelta.
– Kaikki eivät pääse Mikkelin lukioon sisään mutta haluavat lukioon. Ristiinassa tehdään näistä oppilaista ylioppilaita, Hämäläinen muistuttaa.
Julkisuudessa on kerrottu suunnitelmasta, että Mikkelin lukio muuttaa lähivuosina Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kampukselle. Nykyisen lukion tilat ovat pienet ja huonot liikuntatilat ovat herättäneet närää jo vuosia.
– Tämän keskelle ristiinalaiset nuoret halutaan siirtää, vaikka meillä on täällä kaikki. Miksi korjata asioita rikki, Veijalainen pohtii.
Ristiinan lukiolla järjestetään kuulemistilaisuus torstaina 10.10 kello 18 alkaen. Paikalla on kaupungin virkamiehiä ja luottamusjohtoa vastaamassa kysymyksiin. Lukion oppilaskunta on ottanut omalla kannanotollaan kantaa lukion lakkauttamissuunnitelmaan.
Lukion puolesta on myös perustettu nettiadressi ja Facebook-ryhmä Ristiinan lukion säilymisen puolesta.
Pieni siivu kaupungin kuluista
0,06 prosenttia. Se on Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Matti Hämäläisen mukaan Ristiinan lukion osuus Mikkelin kaupungin vuoden 2019 toimintakuluista.
– Laskin summan sillä perusteella, että Länsi-Savossa on kirjoitettu Ristiinan lukion lakkauttamisen säästävän 250 000 euroa. Eli jos ihmisellä olisi sata euroa rahaa, se olisi kuusi senttiä. Sivistystoimen budjettiin verraten Ristiinan osuus on sadasta eurosta 23 senttiä, Hämäläinen laskee ja jatkaa, että tuntuu aika pieniltä summilta.
– Ei niillä kuntataloutta paikata. Ennemmin tuntuu, että tämä on periaatteellinen kysymys, Hämäläinen toteaa.
Alkuviikosta Hämäläinenkään ei tiennyt, mitä 250 000 euroa pitää sisällään.
– Mutta laskeskelin, että se on aika paikkansa pitävä, kun lasketaan opettajien palkka- ja sivukulut.
Ristiinan lukion tilaa koulukiinteistössä käyttää tällä hetkellä myös yhtenäiskoulu esimerkiksi fysiikan ja kemian opetukseen.
– Se on rakennuksen paras ja uusin tila. En tiedä, onko kaupungin suunnitelmissa tuoda sinne jatkossa jotain muuta toimintaan. Vastustan sitä, koska koulu tarvitsee terveitä ja puhtaita tiloja, Hämäläinen toteaa.
Ristiinalainen ei toistuvista yrityksistä huolimatta tavoittanut Mikkelin kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkistä kommentoimaan suunnitelmaa.
Elina Alanne
Kuvateksti: Asta Veijalainen opettaa englantia sekä yhtenäiskoulussa että lukiossa. Hän toteaa, että Ristiinan lukion lakkauttamisella kaupungin syöksykierre ei pysähdy mutta nuorten ja koko Ristiinan kannalta saadaan paljon pahaa aikaan.
