Marko Maunuksela starttaa Metsälinnan tanssikauden

Niin se on taas talvi takanapäin ja kesän varmat merkit lämpenevien kelien lisäksi puskevat päälle! Yksi näistä varmoista kesän merkeistä on tietenkin perinteiset Metsälinnan sunnuntaiset tanssit. Tanssikausi pyörähtää käyntiin tämän viikon sunnuntaina, jolloin valssit, humpat ja muut suosikit raikavat Marko Maunukselan tahdittamana. Maunuksela saapuu Ristiinaan bändinsä Talismanin kera.

Metsälinnan tanssit alkavat koko kauden ajan klo 18 ja päättyvät klo 22.30. Poikkeuksina ovat Perinteiset Juhannuspäivän tanssit lauantaina 23.6., jolloin jalalla pistetään koreasti klo 20 – 01, esiintyjänä Erika Vikman & Karisma. Juhannuksen jälkeisellä viikolla on myös ”perinteinen poikkeus”, kun kymmenvuotisjuhlaansa viettävät Kesäkemut kemuillaan Metsälinnassa perjantaina 29.6. Samassa yhteydessä illan lopuksi on myös Ristiinan aluejohtokunnan tarjoamat ilmaistanssit, joissa tanssikansaa viihdyttää tangokuningatar Aino Niemi Kaiho –orkestereineen.

Muita Metsälinnan kesän laadukkaita esiintyjiä ovat esimerkiksi Saija Tuupanen & eXmiehet (27.5.), Teemu Roivainen & Energia (17.6.), Hurma (1.7.), Aki Samuli & Fantasia ja Heidi Pakarinen & Karavaani. Lavakausi päättyy su 23.9., jolloin tanssit mennään Väliaikaisen tahtiin.

Metsälinnan (Kitereentie 13) tanssikauden avaus su 13.5. klo 18 – 22.30. Liput 12 e.

Niko Takala

Varkaita kanavalla

Suomen sisävedet, Saimaa erityisesti, muodostavat useita pitkiä vesireittejä, jotka liittyvät salmien ja koskien kautta toisiinsa. Kulkeminen ja tavaroiden kuljetus järviä tai jokia pitkin oli pitkään nopeampaa ja helpompaa kuin maateitse. Matkantekoa vesiteitse hidastivat kuitenkin usein vaikeakulkuset kapeat jokiuomat, kosket, kivikot, matalikot ja kannakset, joiden yli vene piti vetää tai kantaa. Taival- tai taipale- sanoja esiintyy edelleen paljon järvialueiden paikannimistössä kuvaamassa paikkoja, joissa vesireitti katkeaa maakannaksella.

Kanavien rakennus pääsi vauhtiin vasta 1800-luvulla. Saimaan kanava valmistui vuonna 1856. Jo tätä ennen Ristiinaan oli kuitenkin avattu Vuolteen kanava yhdistämään Louhiveden ja Yöveden. Ristiinan, Puumalan ja Anttolan rajalla sijaitseva Vuolteen kanava valmistui vuonna 1836.

Vuosina 1874–1877 rakennettu Varkaantaipaleen kanava tehtiin pääosin kallioon louhimalla, mutta paikoitellen kanavan reunoja vahvistettiin kylmämuurauksella ja kiviverhouksella. Samoihin aikoihin valmistui myös Kirkkotaipaleen kanava, jonka kaivuutyöt olivat huomattavasti helpommat, sillä maaperä koostui helposti kaivettavasta savensekaisesta sorasta.

Eväsreppujen katoaminen toi nimen

Varkaantaipaleen kanavan nimen syntyyn liittyy jännittävä tarina. Kanavalle oli alun perin suunniteltu kaksi vaihtoehtoista linjaa. Kanavainsinööri miehineen oli ensin mitannut ja paaluttanut suoraan kallion läpi kulkevan linjan. He jättivät eväsreppunsa ensimmäiselle linjalle ja siirtyivät sitten paaluttamaan vaihtoehtoista linjaa erästä notkelmaa seuraillen. Palattuaan hakemaan reppujaan, he huomasivat harmikseen, että varas oli vienyt ne. Tämän vuoksi miehet alkoivat nimittää tätä lyhempää linjaa Varkaantaipaleeksi, kun vanhastaan käytetty Someentaipaleen nimitys jäi pidemmälle linjalle. Kun lyhyt linja lopulta valittiin kanavan paikaksi, vakiintui sen nimeksi Varkaantaipale.

Juttusarjassa nostetaan esiin mielenkiintoisia kivikohteita lähiseudulta. Ne sopivat vaikkapa päiväretkikohteiksi ja niitä on hyvä ylpeydellä esitellä myös tuleville kesävieraille!

Eeva Puustjärvi

Suomenniemen Säästöpankki sulkee Ristiinan konttorin

Syinä puhelin- ja verkkopalveluihin panostaminen sekä kassapalveluiden kysynnän lasku

Pankkipalveluiden kysynnän muutos muokkaa jatkuvasti pankkisektorin palveluita sekä konttoriverkostoa. Tuorein esimerkki on Suomenniemen Säästöpankin päätös lakkauttaa kesäkuun lopussa Ristiinan konttori. Pankki tiedotti asiasta keskiviikkona.

– Asiakkaat käyttävät nykyään pankkien palveluita itselleen sopivina aikoina, kulloinkin sopivissa paikoissa. Myös meillä Suomenniemen Säästöpankissa uusi aika on huomattu, asiakkaat käyvät entistä harvemmin pankkikonttoreissa ja verkkopalvelut lisäävät koko ajan suosiotaan, kertoo pankin toimitusjohtaja Jan Korhonen.

Korhonen toteaa, että vaikka perinteisiäkin pankkipalveluita kysytään ja ne jatkuvatkin, niin vaativien asiakasneuvottelujen tarve korostuu.

– Asiakkaat haluavat opastusta hakiessaan ratkaisuja entistä parempaan talouden hallintaan ja vaurastumiseen. Tähän muutokseen vastaamme tarjoamalla uusia asiointitapoja sekä karsimalla palveluja, joiden suosio on laskenut.

Uudet palvelut laajenevat

Näihin uusiin asiointitapoihin kuuluvia verkko- ja puhelinpalveluitaan pankki kertoo laajentavansa entisestään. Puhelinpalvelun kautta neuvontaa pankkiasioissa saa arkisin aamukahdeksasta iltakymmeneen saakka.

– Aiemmin puhelinpalvelu toimi vain konttorien aukioloaikoina. Nyt voimme myös tunnistaa asiakkaan sähköisesti heti puhelun alussa. Näin asiointi on turvallista ja puhelimitse voidaan hoitaa pankkipalveluita monipuolisesti, Korhonen ynnää.

Puhelimitse tarjolla on neuvontaa, maksutapahtumien selvitystä sekä esimerkiksi neuvotteluvarauksia ja rahansiirtoja. Puhelinpalvelu ei hoida sijoitus- tai lainaneuvotteluja, jotka edelleen haluamme hoitaa henkilökohtaisella kohtaamisella asiakkaan kanssa.

– Kesällä avaamme asiakkaillemme mahdollisuuden käydä myös verkkoneuvotteluja. Kun aika on sovittu, asiat hoituvat vaikka kotisohvalta. Puhelinpalvelusta pankkineuvojan voi halutessaan tilata vaikka kotikäynnille.

Korhonen kertoo, että Ristiinan konttorin sulkemisen taustalla on paitsi perinteisten kassapalveluiden kysynnän jyrkkä lasku, niin myös juuri neuvontapalveluiden laajentaminen.

– Jotta voimme laajentaa neuvotteluaikoja Mikkelissä myöhälle iltaan saakka, tiivistämme konttoriverkostoa. Näin ollen Ristiinan konttori sulkeutuu kesäkuun lopussa.

Kesäkuun jälkeen Suomenniemen Säästöpankin asiakkaat saavat nostettua Ristiinassa käteistä rahaa pankkikortilla Otto –automaatista. Laskujen maksu onnistuu maksupalvelun tai verkkopankin kautta. Puhelin- ja verkkopalveluiden lisäksi henkilökohtaiset pankkipalvelut löytyvät jatkossa lähimmillään Mikkelistä.

Pankin Ristiinan konttorissa työskennelleistä henkilöistä yksi siirtyy Korhosen mukaan Mikkeliin ja yksi Mäntyharjuun. Pankin sisällä myös vielä tämän vuoden aikana päättyy työt kahdella henkilöllä, jotka ovat työskennelleet nimenomaan kassapalveluissa.

Pankin omistuksessa olevalle liiketilalle pyritään löytämään uusi omistaja tai vuokralainen.

– Joka tapauksessa meiltä menee useampi kuukausi siihen, että saamme tilat tyhjennettyä ja esimerkiksi arkistot siirrettyä muualle. Näin ollen esimerkiksi Sp-Koti voi käyttää tiloja oman tarpeensa mukaan kunnes tilat siirtyvät toisten käsiin, Korhonen ynnää.

Niko Takala

Ristiinaankin omatoimikirjasto kesällä

Suomenniemen kirjastossa jo viime vuoden puolella käyttöön otettu omatoimikirjaston malli tulee myös Ristiinaan tulevan kesän aikana.

– Suomenniemellähän tämä järjestelmä jo tosiaan toimii, ja Ristiinaan omatoimikirjasto otetaan käyttöön kesän aikana. Vielä emme sen tarkempaa tietoa osaa antaa ajankohdasta, kertoo palvelupäällikkö Pia Kontio Mikkelin pääkirjastolta.

Omatoimiaikana kirjastoon tulee pääsemään Lumme-kirjastojen kortilla. Omatoimikäyttö pitää rekisteröidä omalle kortille ennen kuin sillä pääsee sisään. Omatoimiaikana asiakkaat voivat lainata ja palauttaa aineistoa automaatilla, lukea lehtiä ja käyttää asiakastietokonetta.

Esimerkiksi Suomenniemellä kirjaston omatoimiajat noudattelevat kaupungin pääkirjaston aukioloaikoja, eli ma-pe klo 9-20 ja viikonloppuisin klo 9-14. Tällä hetkellä Ristiinan kirjasto on avoinna ma klo 12-19, ti, ke ja pe klo 10-16 ja to klo 13-19. Nämä vanhat aukioloajat tulisivat näillä näkymin myös jatkumaan henkilökunnan läsnäoloaikoina, joten omatoimiajat olisivat lisäbonusta aukioloaikoihin.

Niko Takala

Kalastuskerhossa tutustutaan lajiin

Tämän viikon maanantaina pyörähti käyntiin Ristiinan koululaisille suunnattu kalastuskerho. Kerhon toteuttaa Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö, jonka Etelä-Savon alueen kalastuksenohjaaja Aki Hirvonen vastaa kerhon käytännön toimista.

– Osallistujille kerho on täysin maksutonta ja vapaamuotoista, mukaan voi tulla vaikka vain yhdelle kerralle. Mutta tietenkin enemmän saa irti jos käy useammalla kerralla, Hirvonen muistuttaa.

Kokoontumisia on yhteensä viisi kertaa. Maanantain ensimmäisellä kerralla aiheena oli pilkintä.

Kun Hirvonen on kertonut noin kymmenelle kerhoon tulleelle alakoululaiselle perusinfot kerhosta, on aika siirtyä itse asian äärelle Uikkalaan. Keli suosii, joten kyllä nyt kelpaa laiturilta kaloja narrata. Yksi kerholaisista on 12-vuotias Jere Hyyryläinen, jolla on selkeästi kalastamistaidot jo hanskassa.

– Ihan pienestä asti olen käynyt kalastamassa.

Ristiinan koululaisten kalastuskerhossa tullaan vielä käsittelemään nyt esillä olleen pilkkiaiheen lisäksi  perhosidontaa, ongintaa, sekä heittokalastusta. Seuraavan kerran kalastuskerho kokoontuu koulukeskuksen teknisen työn luokkaan ensi viikon maanantaina 30.4. klo 14, jolloin aiheena on onginta.

Lisätietoja kalastuskerhosta: Aki Hirvonen, p. 040 8388 719.

Niko Takala

Juhlakirppiksellä muun muassa taikurin esiintyminen

Tänä vuonna 90 vuotta täyttävän MLL:n Ristiinan yhdistyksen juhlintaan kuuluu muun muassa juhlakirppiksen järjestäminen. Kirppis on ollut paikallisyhdistyksen perinteinen ”ohjelmanumero” jo vuosikausien ajan.

Tämän viikon sunnuntaina 29.4. koulukeskuksella järjestettävällä kirppiksellä on myös hieman tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa. Esimerkiksi taikuri Tapio Salomaa on esiintymässä klo 11.30 ja klo 13.00. Esitystensä välissäkin Salomaa on paikan päällä, tehden esimerkiksi lapsille ilmapalloista erilaisia hahmoja.

Kirppispöytien lisäksi paikan päältä löytyy eri tuotteiden esittelijöitä. Pikkusalissa pääsee kahden euron maksulla testaamaan voimisteluseura BraVo:n temppurataa. Paikan päällä palvelee myös kahvio, ja Ristiinan yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys Ryhti ry järjestää ongintaa.

Kirppikselle voi kysellä myyntipöytäpaikkoja tekstiviestillä numerosta 045 6387 561. Myyntipöydän hinta on juhlavuoden kunniaksi MLL:n jäsenille maksuton, ei-jäseniltä maksu on viisi euroa.

MLL Ristiinan yhdistyksen 90 v –juhlakirppis su 29.4. Ristiinan koulukeskuksella klo 11 – 14.

Niko Takala

Suunnistuskausi alkaa vappurasteilta

Vappuna on Ristiinan Linnaniemessä perinteinen Navin kesäsuunnistuskauden avaus klo 12. Samassa yhteydessä käynnistyy myös sivusuunnistuskoulu (SSK), johon ovat tervetulleita erityisesti kaikki Ristiinan, Suomenniemen ja Mäntyharjun alueen lapset. Navin lasten suunnistuskoulu on avoin kaikille lapsille, alle 6-vuotiaat tarvitsevat kuitenkin mukaansa oman aikuisen. SSK:n tapahtumat ovat pääosin Ristiinassa, mutta sivusuunnistuskoulu piipahtaa myös Suomenniemellä ja Mäntyharjulla.

– Suunnistus on monipuolista, hyödyllistä ja mukavaa liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa. Lisäksi se on tarpeellinen arkielämän taito, pohtii Navin sivusuunnistuskoulun vastaava ohjaaja, ristiinalainen Rauni Muikku.

Suunnistuskoulussa lapsi kerryttää suunnistustaitojaan, oppii liikkumaan luonnossa sekä harrastaa samalla monipuolista liikuntaa.

– Suunnistuskoululaiset voivat osallistua kesän aikana kaikkiin kuntorastitapahtumaan, yksi huoltaja pääsee aina suunnistuskoululaisen kanssa maksutta mukaan, Muikku muistuttaa.

– Vappurasteilla Linnaniemessä on jaossa esitteitä, joista selviää jatko-ohjelma sekä esimerkiksi infoa maksuista ja niin edelleen. Nämä tiedot löytyvät toki myös Navin nettisivuilta.

Kauden avausrasteilta löytyy myös perinteiden mukaisesti Navi-baari.

Vappuna myös hölkätään

Jos on perinne suunnistuskauden avaus Vappuna, niin näin on myös maantiejuoksun osalta. Ristiinan Urheilijoiden Vappuhölkkä nimittäin kirmataan tutusti vapun päivänä Pellosniemellä, lähtölaukaus kajahtaa klo 13.

Vuosi sitten Vappuhölkän nopein oli Heinolan iskun Reijo Ronnila, joka ylitti kuuden kilometrin matkalla maaliviivan ajassa 20.17, toiseksi tullut Mikkelin Kilpa-Veikkojen Antti Nisonen kellotti ajakseen 20.44.

Sarjoja on kuuden kilometrin kilpasarjoissa yleisten sarjojen lisäksi ikäluokkasarjat yli 40- ja 50-vuotiaille. Miehille ja naisille on myös kuntosarja. 15-vuotiaille ja sitä nuoremmille matkat ovat 3 km – 1 km. Patikkasarjan matkana on 3 km. Ilmoittautumisia otetaan vastaan kilpailupaikalla Pellosniemen Kisakaaren edustalla klo 11.30 alkaen. Osallistumismaksu 12 € (juoksijakortilla 10 €), nuoret ja patikkasarja 5 €. Lisätietoja kisasta voi kysellä Leo Pekkaselta, puh. 050 5980 862. Paikalla palvelee myös kahvio.

Niko Takala

Stora Enso tuo VirtuaaliMetsän kaikille suomalaisille metsänomistajille

Stora Enso Metsä on kehittänyt VirtuaaliMetsä -sovelluksen, joka avaa jokaiselle suomalaiselle metsänomistajalle mahdollisuuden vierailla virtuaalisesti omassa metsässään. Sovellus yhdistää metsään liittyvää tietoa eri lähteistä ja helpottaa havainnollistamaan eri toimenpiteiden vaikutuksia metsässä.

Sovellus näyttää metsän ajantasaiset tiedot havainnollisesti ja helppokäyttöisesti kolmiulotteisen grafiikan ja peliteknologiaa hyödyntävän käyttöliittymän avulla.

– Olemme erittäin iloisia voidessamme esitellä suomalaisille metsänomistajille Stora Enson VirtuaaliMetsän. Se on uusi digitaalinen työkalu, joka helpottaa metsänkäytön suunnittelua ajantasaisten tietojen ja kolmiulotteisen kuvituksen avulla. Sovelluksen avulla voi vierailla omassa metsässä vaikka kotisohvalta, sanoo Stora Enso Metsän metsäjohtajaJanne Partanen.

– Haluamme tarjota metsänomistajille erinomaista palvelua sekä henkilökohtaisesti että digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen, metsänomistajien omien tarpeiden mukaisesti. VirtuaaliMetsä -sovellus on alusta, jonka päälle rakennamme jatkossa lisää palveluja, Partanen kertoo.

Stora Enson VirtuaaliMetsä-sovellus yhdistää eri lähteistä ajantasaista dataa samaan tietomalliin. Se hyödyntää metsävaratietoja, eri kuvioiden tarkkoja tietoja esimerkiksi maapohjasta ja puustosta, sekä maanmittauslaitoksen laserkeilattua korkeusmallia. Jatkossa metsänomistaja voi sovelluksessa simuloida eri metsänhoitotoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia omaan metsäänsä ja saa reaaliaikaisesti myös arvion toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista. Sovellus voi näyttää myös esimerkiksi dronella kuvattua tarkkaa kuviokohtaista tietoa.

Sovelluksen toimivuutta ja ominaisuuksia testataan kevään aikana rajatulla joukolla metsänomistajilla ja syksyn aikana palvelu on tarjolla kaikille metsänomistajille. Sovellusta käytetään tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla. Sovelluksen käyttö edellyttää rekisteröitymistä Stora Enson eMetsä-palveluun.

Tiimipeliä tämä on!

Puunkorjuuketjussa täytyy jokaisen lenkin toimia yhteen

Matkaan suomalaisen perheyrityksen Versowoodin hankintaesimiehen, ristiinalaisen Heikki Valkosen kanssa maanantaiaamuna Parkkilantien varteen. Meneillään on havutukkien korjuu.

– Alkaa nämä kelit olla sellaisia, että ihan tuolta pienten teiden varsilta ei ole asiaa mennä puita hakemaan. Pyritään saamaan puuta sahoille niin paljon kuin suinkin ennen kuin tulee pieni pakkotauko, tuumii Valkonen.

Syy sille, että kelirikkokaudellakin pitäisi saada puuta liikkeelle, on tietenkin selvä. Kysyntää riittää sahatavaralle juuri nyt mainiosti.

– Kyllä on tällä hetkellä oikein hyvä kysyntä sekä mänty- että kuusitukille. Molemmat on meidän näkökulmasta haluttua tavaraa.

– Hyviä leimikoita jos on tarjolla, niin niitä varmasti lähdetään pikaisestikin korjaamaan, vahvistaa myös kyseisellä korjuutyömaalla motoa ajava Ristiinan Metsäpalvelu Oy:n Jonne Silkala.

Versowoodilla kysynnästä vastaavat neljä eri sahaa, joiden myötä firma on Suomen suurin yksityinen saha. Sahoja on Vierumäellä, Riihimäellä, Hankasalmella ja Otavassa. Suuriin metsäyhtiöihin verrattuna Versowood voi näyttää pieneltä toimijalta, mutta ei kyseessä suinkaan mikään ”nappikauppa” ole.

– Yrityksellä on noin 750 työntekijää sahoilla ja muissa toimipisteissä, kuten esimerkiksi liimapuupalkkien, kuormalavojen ja kaapelikelojen valmistuksessa. Liikevaihto on 360 miljoonaa euron luokkaa. Ja puuta käytämme sellaiset 250 autollista jokaisena työpäivänä, Valkonen luettelee.

– Suurempien toimijoiden kanssa ollaan sitten pärjätty varmaankin ainakin sopivilla hinnoilla, joustavuudella ja nopealla toiminnalla, hän arvioi.

Ristiinaa lähimpänä oleva Otavan saha käyttää raaka-aineenaan pelkkää kuusta. Kokonaispuunkäytöstä Valkonen arvioi männyn osuuden olevan noin 30, kuusen 70 prosenttia.

– Tässä omalla toimialueella on sen verran paljon mäntymetsiäkin, että itselläni voi hyvinkin olla jopa 50/50 –prosenttiosuus ostetuista puista männyn ja kuusen välillä.

Monta palikkaa osuttava kohdalleen

Valkonen itse on työskennellyt Versowoodilla nyt nelisen vuotta. Sitä ennen hän tuli tutuksi ristiinalaisille metsäalalla oltuaan metsänhoitoyhdistyksen riveissä 25 vuotta. Yhteydet mhy:n suuntaan eivät suinkaan ole työuran päättymisen jälkeen katkenneet.

– Erittäin hyvää yhteistyötä on ollut siihen suuntaan. Tässäkin korjuussa Mhy oli myyjän edustajana, ja on ollut kyllä hyvä toimia, saumattomasti hommat ovat edenneet.

Valkonen ja moto-kuljettaja Silkala korostavatkin kumpikin, että varsinkin näin puukaupan kiireisenä aikana yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu.

– Tiimipeliähän tämä on! Jokaisen osan on toimittava, että saadaan sovittu tavara sovittuun aikaan oikeaan paikkaan, he summaavat.

– Puunkorjuun osalta pitää tiedon liikkua ja asioiden tapahtua sovitusti esimerkiksi minun, Heikin, ajokoneen kuljettajan (joka ajaa puut korjuutyömaalta tien varteen) sekä sitten kuljetusfirman kanssa. Aikataulutus on yksi tärkeä asia varsinkin nyt kun kelit alkavat lämmetä, ettei tukit ole metsässä pitkään, Silkala ynnäilee.

– Ja ainakin tähän asti ollaan näissä hommissa onnistuttu hyvin. Toistaiseksi nimittäin vielä morjestetaan toisiamme kun nähdään! Valkonen nauraa.

Niko Takala

Kelirikkokausi alkanut

Kelirikkokausi on alkanut Keski- sekä Itä-Suomessa ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä pystytetään sorateiden varsille. Lauhan alkutalven ja runsaslumisen joulukuun jälkeen keskimääräistä kylmemmän

helmi- maaliskuun vuoksi kelirikkokauden ennakoidaan olevan melko vaikean. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin kelirikon kestoon ja siihen, kuinka vaikea kelirikosta tulee.

Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolosuhteiden perusteella. Leudon sekä sateisen alkutalven jälkeen pakkasjaksot ovat ajoittuneet tammi-maaliskuulle ja maantiet ovat routaantuneet normaalisti.

Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti ja varsinkin tien pintakerros voi nopeasti liejuuntua. Tästä syystä sorateillä esiintyy alkuvaiheessa paikoin pintakelirikkoa ennen varsinaisen runkokelirikon syntymistä. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikon kurissa.

Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen vuosille 2016–2018 myönnetystä sorateiden kelirikkokorjauksiin suunnatusta lisärahoituksesta on vielä ensi kesänä käytettävissä Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala) noin 2 milj. euroa. Rahoituksella parannetaan erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten kannalta välttämättömien sorateiden liikennöitävyyttä, ja sen kohdentamisessa on hyödynnetty laajasti sidosryhmien näkemyksiä.

ELY-keskus tekee päätökset mahdollisista painorajoituksista ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja kunnossapidon alueurakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kelirikon uhanalaisille teille voidaan tarvittaessa asentaa painorajoitus, esimerkiksi maa-aines- ja puutavarakuljetusten tai poikkeuksellisen vaikean kevään sään vuoksi. Rajoituksista voidaan myös luopua kokonaan, jos kevään sää on suotuisa. Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.

Puulle on nyt ostajia

Puukaupan virkeys näkyy parempina tuloina metsänomistajille. Viime syksyn märkyys aiheutti alalla ongelmia.

Puukauppa käy juuri nyt hyvin vilkkaana. Tarjontaa ei ole niin paljon kuin olisi tarvetta, kuvailee metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan korjuuesimies Toni Nevalainen.

– Nyt on selkeästi havaittavissa hyvää vetoa, mikä toki on metsänomistajien kannalta hyvä asia, Nevalainen sanoo.

Syitä puukaupan jo pari vuotta jatkuneeseen kasvuun on useita. Metsäteollisuus on tehnyt suuria investointeja, joten puun käyttökin on lisääntynyt. Etelä-Savon alueellekin merkittävin uusi toimija on Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella.

– Alueellisesti kierrossa vaikuttaa toki myös aina metsän ikärakenne, Nevalainen toteaa.

Parempi kysyntä näkyy myös niin, että metsänomistaja saa puistaan hieman

paremmin tuloja.

– Hinta on nyt ollut aavistuksen verran parempi. Mitään räjähdysmäistä kasvua ei ole tapahtunut. Sitä on mahdotonta ennustaa, onko hintakehitys lähitulevaisuudessa nouseva vai laskeva, Nevalainen toteaa.

Hintakehitykseen vaikuttavat Suomen tilanteen lisäksi aina myös ulkomaan

konfliktit.

Kysyntää kuidusta ja tukista

Kysyntää on nyt erityisesti sellutehtaiden tarvitsemille kuusi- ja mäntykuiduille.

– Myös kuusitukki vetää nyt hyvin. Maailman markkinat vaikuttavat siihen, Nevalainen sanoo.

Nevalainen jatkaa, että tällä hetkellä itse asiassa mikään tavaralaji ei ole hyljeksitty.

– Tukkitavara liikkuu nyt läpeensä hyvin.

Jos puukaupat ovat suunnitelmissa lähiaikoina, Nevalainen lähtisi selvittämään asioita nyt.

– Kukaanhan ei tiedä, onko hinta parempi nyt vai syksyllä. Mutta laittaisin asiaa jo vireille.

Viime syksyn märkyys on yksi syy siihen, että puukauppa käy juuri nyt.

– Silloin tuli pulaa kuivan maan paikoista ja puuta ei saatu korjattua, Nevalainen toteaa.

Syksy oli puunkorjuulle äärimmäisen haastava.

– Korjuujälki on paikoitellen huonoa, eli märkään metsään jää liian syviä painaumia. Näin kevätkelillä jäljet voivat näyttää hurjemmilta kuin ovatkaan, kun maa on vielä jäässä ja humus nousee pyörien mukana. Kesällä ei monessa paikassa näytä enää niin pahalle, Nevalainen sanoo.

Päätehakkuualueilla syvät painaumat eivät ole ongelma mutta harvennushakkuissa voi syntyä juuristovaurioita.

– Jos syviä uria menee metsässä paljon ristiin rastiin niin metsän terveys kärsii. Varsinkin kun samoja uria käytetään myös tulevaisuudessa, Nevalainen toteaa.

Nevalainen pohtii, että varsinkin kuusikkokohteissa olisi nykyään usein parempi korjata puut kesällä.

– Mieluummin menisin sinne kuivana kesänä kuin huonona talvena. Havuttamalla, eli karsimalla hakkuutähteet uralle, voidaan toki suojata juuristoa mutta jos maa on märkää ja huonosti jäässä, niin ei havutkaan pysy siinä niin hyvin kuin kesällä.

Hyvällä suunnittelulla työt etenevät

Ristiinalainen metsäalan yrittäjä Ville Hämäläinen toteaa, että märät syksyt ja talvet vaativat puunkorjuulta erityisen huolellista suunnittelua.

– Pitää suunnitella aikataulut niin, että kovien teiden varsilla olevat kovan maan kohteet korjataan järkevään aikaan. Esimerkiksi juuri nyt olemme töissä kohteessa, jossa pystyy toimimaan nyt  kelirikkoaikaankin. Oli hyvää suunnittelua, että tätä ei hukattu aiemmin, Hämäläinen sanoo.

Hyvällä suunnittelulla myös metsään syntyviä painaumia voidaan ehkäistä.

– Pääurat pitää katsoa koville kohdille ja tarvittaessa uraa myös havutetaan. Viime syksynä joutui kyllä vähän kiertelemään kohteita, että missä pystyy toimia ja missä ei. Vaikka lumikin satoi, niin se ei alkuun märässä maassa paljoa auttanut, Hämäläinen kertoo.

Kevään kelirikkoajasta Hämäläinen ennustaa lyhyttä. Tienhoitokunnille hänellä on terveisiä.

– Monesti ollaan turhan jyrkkinä painorajoituksen kanssa. On paljon teitä, mihin voisi hyvin kuorma-autolla ajaa kahteen kertaan, eli viedä ja tuoda koneet metsään hommiin. Siitä ei tulisi sen kummempia jälkiä kuin henkilöautoliikenteestä. Metsästä pystyisi silloin jo hakkaamaan puuta odottamaan kelin paranemista ja kuljetuksia, Hämäläinen sanoo.

Elina Alanne

”Arki korjaa”

21-paikkainen Parikanniemen lastenkoti opettaa arjen taitoja

Ristiinassa Vitsiälässä sijaitseva Parikanniemen lastenkoti on toiminut pitäjässä jo pian 70 vuotta. Tasavuosia juhlitaan vuoden päästä.

– Tässä onkin varmaan ollut ihmettelemistä. Ensin pidimme 60-vuotisjuhlat, sitten 100-vuotisjuhlat ja seuraavaksi juhlitaan seitsemänkymppisiä! naurahti Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen tiistaina Parikanniemen avoimien ovien yhteydessä kertoessaan lastenkodin historiasta.

Erilaiset tasavuosien juhlimiset johtuvat siis siitä, että koko vuosisadan alkupuolella Uukuniemessä nykyisen Venäjän puolella alkanut lastenkotitoiminta täytti jo sata vuotta, Ristiinassa on toimittu vuodesta 1949 saakka.

Nykyisin Parikanniemen lastenkoti muodostuu kolmesta eri asumisyksiköstä, joissa on yhteensä 21 paikkaa huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä paikat ovat täynnä, kertoi neljä ja puoli vuotta lastenkodin johtajana toiminut Sami Siponen.

– Ominaista toiminnallemme on, että tämä olisi asukkaillemme ihan oikeasti koti. Yleensä meille tulevat lapset ja nuoret ovat täällä pitkään. Monet viettävät täällä koko lapsuuden ja nuoruuden ennen kuin lähtevät sitten omilleen esimerkiksi opiskelemaan.

Arki, sen pysyvyys ja rutiinit. Nämä asiat korostuvat myös eri Parikanniemen työntekijöiden puheissa.

– Aika paljon mennään sloganin ”Arki korjaa” alla. Siihen liittyy niin paljon. Monesti meille tullaan olosuhteista, joissa ei ehkä ole niin sanottuja tavallisen arjen elementtejä ollenkaan. Siitä sitten lähdetään rakentamaan pikkuhiljaa. Eikä se aina tienkään ole helppoa eikä asiat tapahdu äkkiä, vaan ennemminkin se ottaa vuosia, tuumailivat asumisyksiköihin tutustumisen yhteydessä ohjaajat Päivi Orava, Birgitta Mäkinen, Hanna Jokinen ja Saila Liukkonen.

Niko Takala

”Juhlavaelluksella” 150 kilometriä suksilla

Vajaa kuukausi sitten, maaliskuun puolessa välissä ryhmä retkihiihtäjiä starttasi Hetta-järven rannalta rinkat selässä – tai ahkio perässään – kairaan, tarkoituksenaan edetä kolmesta kuuteen päivään kohti ensin Pallasta ja lopulta Yllästä. Kokonaisreitille tuli pituutta yli 150 kilometriä! Mukana seitsemän naisen ryhmässä oli myös neljä ristiinalaista, kun hiihtovaellukselle starttasivat Liisa Irene Särkkä, Päivi Leinonen, Anu Heikkinen ja Riitta Hassinen. Lisäksi matkaseurueeseen kuuluivat Tarja Huuhtanen Imatralta sekä kittiläläiset Anne Mäkitalo ja Maarit Hänninen.

– Reissuun lähdettiin hieman ”revanssihengessä”, kun viimeksi neljä vuotta sitten meiltä jäi reitin maisemallisesti hulppein pätkä menemättä kun keliolosuhteet muuttuivat ihan myrskyisiksi, kertailee Särkkä vaelluksen taustoja.

Ristiinalaisvaeltajat kertovat, että reitillä he yöpyivät sekä varaustuvissa että niin sanotuissa päivätuvissa, joihin ennakkovarausta ei tarvita, mutta niissä toisaalta ei voi olla täysin varma että tilaa löytyy.

Hetasta Pallakselle kolmen päivän reissun hiihtivät Hassinen, Heikkinen sekä ”Kittilän tytöt”. Särkkä, Leinonen ja Huuhtanen jatkoivat matkaa Ylläkselle vielä toisen mokoman. Näin heillä meni vaellukseen kuusi päivää, viisi yötä.

Jälkikäteen kaikki ovat sitä mieltä, että matka kannatti ehdottomasti tehdä.

– Kutsuimme itse tätä juhlavaellukseksi. Siihen oli monia syitä, oli esimerkiksi pyöreitä vuosia ja valmistujaisia ja niin edelleen. Hieno homma että saatiin tehtyä! Kelit oli upeat, ja ryhmähenki oli hyvä. Vaikka meitä oli eri-ikäisiä matkassa, niin sitä ei edes huomannut, naiset hehkuttavat.

Jokos seuraavan vuoden reissu on siis sovittuna?

– No ei vielä ole lukkoon lyöty, mutta onhan siitä puhetta ollut!

Niko Takala

Melkoinen hauki verkossa

Kun Syrjäläisen Jaska tarkasti viime sunnuntaina aamusta kalaverkkojaan Louhivedellä, tuli sieltä ylös saalis, jollaista ei ole hänen yli 50-vuotisen ”kalastajanuralla” tullut.

– Minulla oli siinä verkossa ensin yksi hako, jonka selvittelin siitä. Sitten kun rupesin jatkamaan verkon nostoa, niin ihmettelin että hetkinen, onkos siellä toinenkin hako kun se tuolla tavalla painuu pohjaan. Mutta eipäs ollutkaan kuin iso hauki! Äkkiä tartuin kiinni, ettei se vaan pääsisi putoamaan, mutta kunnolla se oli kiinni, Syrjäläinen kuvailee.

Ristiinan kaupassa ei moisen vonkaleen punnitseminen onnistunut, joten suunta oli tuttavan luokse Majavedelle.

– Siellä digitaalit näyttivät 14,2 kilogrammaa. Pituutta kalalla oli 128 senttimetriä. Yli 50 vuotta piti tosiaan kalastaa että sain yli kymmenkiloisen. Ja sitten menikin näköjään kerralla kunnolla rikki! Syrjäläinen naurahtaa.

– Eikä noita nyt Louhivedestä ole taidettu muutenkaan ihan tuon kokoisia saada. Tämä yksilö tulee päätymään itselle muistoksi, täytettynä toki.

Kalasopan keittoon Syrjäläinen pääsi kyllä muutoinkin, sillä verkoissa oli kaikkiaan kahdeksan muutakin haukea…

Niko Takala

Seurakuntakeskuksen virastopalvelut suljettu

Jo aiemmin varsin pienillä aukioloilla toiminut ja pienijä kävijämääriä kerännyt Ristiinan seurakuntatoimisto sulki ovensa huhtikuun alussa. Viimeisimmäksi virastopalveluita on Ristiinan alueseurakunnassa ollut tarjolla kerran viikossa, aamupäivän verran.

– Kävijämäärän vähyys on suurin syy sille miksi nyt kokonaan luovutaan virastopalveluista. Ja lisäksi on ollut niin, että käyntien syy on suurelta osin ollut muu kuin varsinaiset virastopalvelut, kertoo Ristiinan alueseurakunnan aluekappalainen Pirjo Palm.

Yleisimmät seurakunnalta kysyttävät virastopalvelut liittyvät hautajaisiin tai vihkimiseen.

– Nykyisinhän myös vihkimiseen liittyvän esteettömyyden tutkinnan voi tehdä kokonaan sähköisessä asiointipalvelussa, Palm vinkkaa.

Esteettömyyden tutkintaan käytettävä asiointipalvelu löytyy seurakunnan verkkosivuilta osoitteesta www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi

– Ja hyvin moni käytännön asia hoituu jo ihan puhelinkeskustelun perusteella, soitolla ohjeistammekin monesti aloittamaan asian.

Palm sanoo, että virastopalveluiden sulkemisesta on ainakin hänelle tullut varsin vähän palautetta. Aiheesta tehdyssä kyselyssä nousi esiin jonkun verran toivetta palvelun säilymisestä.

– Sinällään ihan ymmärrettävästi toivottiin, että mikäli palvelua tarvitsee, niin sitä olisi tarjolla sitten täällä kotikylällä.

Aluekappalainen korostaa sitä, että kaikki seurakunnan päivittäiseen toimintaan liittyvät palvelut säilyvät Ristiinassa täysin ennallaan. Ja esimerkiksi kaikki työntekijät ovat tavattavissa, kunhan asiasta sopii etukäteen.

– Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan strategiassakin todetaan, että alueseurakunnat aluekappalaisineen ovat nimenomaan alueseurakuntalaisia varten. Siihen ei tule mitään muutosta.

Virastotoiminnalta tyhjiksi jääviin tiloihin tullaan pohtimaan uutta käyttöä.

– Tähän tullaan palaamaan myöhemmin. Jotain ideoita on, mutta virallisesti asiaa ei ole vielä käsitelty, Pirjo Palm toteaa.

Seurakunnan virastoasiointi hoidetaan jatkossa kirkkoherranvirastossa (Savilahdenkatu 20, Mikkeli). Yhteyden kirkkoherranvirastoon saa puhelimitse arkisin klo 9-14 numerosta 0400 143 300 tai sähköpostitse kirkkoherranvirasto.mikkeli@evl.fi.

Niko Takala

”Ei mius’ oo mitää vikkoo”

Teatteriesityksessä käsitellään muistisairautta ja maaseudun autioitumista huumorin keinoin

Hangastajat on tälle vuodelle koottu ryhmä, jonka primus motorina toimii ristiinalainen teatterintekemisen pitkän linjan tekijä Sakari Pipatti, joka on käsikirjoittanut Muistilääkkeen (joka muuten alun perin kulki työnimellä Herra Alzheimer). Käsiohjelmassa näytelmä on nimetty demokraattisesti koko työryhmän yhteisesti ohjaamaksi.

Näytelmän keskiössä on entinen kyläkauppias Paavo (Pipatti), jonka muisti on alkanut pätkiä, eikä hän oikein meinaa esimerkiksi muistaa sellaisia pikkuseikkoja, että kyläkauppa on ollut jo kymmenen vuotta suljettuna, tai että se ”heillä asuva kauppa-apulainen” on oikeasti hänen vaimonsa Kerttu (Piia Ordning). Kerttu on miehestään luonnollisesti huolissaan, ja järjestää Paavon tutkimuksiin. Sinne pääsy ja testien aloittaminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista, ja esimerkiksi ensimmäinen Paavon puhelu ”Ensimmäiseen neuvoon” päättyy väärinymmärryksiin kun Paavo kertoo puhelimessa olevalle hoitajalle että ”Ei mius’ oo mittää vikkoo, ja se meillä asuva apulainen lähti ostamaan kaupasta miulle lappilaista ja ihelleen kierukoita”!

Kun kuvioihin liitetään vielä terveydenhoitaja Leena (Taru Rantalainen) ja kunnanlääkäri Saara (Jaana Laasonen), hieman ongelmia pissanäytteen otossa, kyläkaupan ostamista (vai oliko se myymistä?!), niin johan alkaa kuvitteellisen (mutta kovasti kytköksiä todelliseen eteläsavolaiseen entisen itsenäisen kunnan osaan omaavan) kylän elämä ja sen sotesoppa olemaan melkoisen sekaisin…

Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi teatteriesityksen tekijäryhmässä ovat mukana Liisa Pipatti, Rauni Karjalainen, Pia Tuhkalainen ja Päivi Engberg.

Muistilääke Hangastenmaan kylätalolla (Parkkilantie 237) su 8.4. klo 18 ja su 15.4. klo 16. Liput 15 e (käteismaksu, hinta sis. käsiohjelman ja kahvituksen). Lippujen varaukset p. 044 3241 720 klo 10-12 ja 15-20.

Niko Takala

Pääsiäisvaellus on ristiinalaisille jo perinne

Todella vaikuttavaa. Näin kuvailivat pääsiäisvaellukselta poistuneet näkemäänsä Ristiinan seurakuntakeskuksella ennen pääsiäistä.

Monelle pääsiäisvaellus on jo perinne.

– Meille tämä on pääsiäiseen kuuluva asia, vaelluksen kiertänyt Ulla Loponen kertoo.

Mukana ollut 14-vuotias Kaisa-tytär oli ensimmäisten pääsiäisvaellusten aikaan 4–5-vuotias. Ulla-äiti kertoo, että aikoinaan tyttärestä oli hyvinkin jännittävää kurkistaa tyhjään hautaan.

– Joo, mä muistan sen, Kaisa Loposta alkaa hymyilyttää.

Ulla Loponen kiittelee, miten pienellä porukalla saadaan Ristiinassa toteutettua hieno elämys.

– Lavasteetkin ovat niin mahdottoman upeita ja tarinan suunnittelu hienoa.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan Ristiinan alueseurakunnan diakonissa Reetta Sirkiä ja nuorisotyönohjaaja Jukka Taivalantti toteavat, että pääsiäisvaellus on kieltämättä aina iso urakka.

– Iltaisin homman pyörimiseen tarvitaan 13 roolihenkilöä sekä oppaat, Sirkiä laskee.

Ensimmäinen vaellus järjestettiin vuonna 2008. Nyt pääsiäisvaelluksella oltiin Ristiinassa kuudetta kertaa.

– Joka vuosi tätä ei järjestä mitenkään, toteaa idean ja toteutuksen Pieksämäeltä Ristiinaan aikoinaan tuonut Taivalantti.

Elina Alanne

Liikunta lisää työpajoilla yhteisöllisyyttä

Sekä Pellosniemellä Työpaja Tarinassa että Mikkelin kaupungin Nuorten työpajoilla kannustetaan asiakkaita liikkumaan

Liikunnalla on valtava merkitys työkyvyssä. Liikkumiseen kannustetaan myös Pellosniemellä toimivassa Työpaja Tarinassa.

– Mielikin pysyy virkeänä, kun liikkuu, Tarinan työvalmentaja Jari Hämäläinen toteaa.

Hämäläinen kertoo, että työpajan asiakkaita ei ole vaikea saada mukaan liikkumaan ja retkille.

– Meillä on esimerkiksi kerran viikossa sählyvuoro, Hämäläinen kertoo.

Sählyvuoron oppeja testattiin viime viikon keskiviikkona Kisakaaressa järjestetyssä sählyturnauksessa.

Turnaukseen osallistuivat Mikkelin työttömien, Toimintakeskuksen ja nuorten työpajojen joukkueet. Lisäksi ristiinalaisilla Työpaja Tarinalla ja Välittämisenpaikka Telluksella oli yhteinen joukkue.

– Ennen kaikkea tämä on meille sosiaalinen tapahtuma. Kivaa yhteistoimintaa, jota ei oteta turhan vakavasti, Hämäläinen sanoo.

Samaa sanoo Mikkelin kaupungin nuorten työpajojen yksilövalmentaja Päivi Kosonen.

– Tämä tuo yhteishenkeä, yhteisöllisyyttä, mikä on hirveän tärkeää. Työpajan lisäksi kaikilla nuorilla ei ole muuta sosiaalista kontaktia, Kosonen sanoo.

Elina Alanne

Hangastenmaalle syntyy frisbeegolf-rata

Ristiinassa on tarkoitus päästä heittämään yhdeksänväyläiselle frisbeegolf-radalle vielä tämän vuoden aikana. Hangastenmaalle syntyvän radan suunnitelmaa oltiin viimeistelmässä sunnuntaina kylätalon takana avautuvan hiihto-/ulkoilureitistön maisemaan.

– Onhan tämä homma ollut varmaan jo reilun vuoden ollut ajatuksen tasolla hautumassa. Viime syksynä oli sitten jo alustava suunnitelmakin olemassa, mutta sitten tuli nuo kylätalon kiireet (valmistui juuri viime syksynä), niin tämä vähän jäi, kertailee rataa suunnittelemassa ollut kyläaktiivi Timo Pöntinen.

Projektin pienimuotoisen viivästymisen voisi nähdä myös positiivisena seikkana. Nimittäin nyt radan suunnitteluun saatiin mukaan entinen kyläläinen, nykyisin lajin aktiivinen kilpaharrastaja, Team NBDG:tä edustava Riku Tähtinen.

Heittämisosaamisen lisäksi vuodesta 2010 lajia harrastaneella Tähtisellä on myös jo meriittiä suunnittelupuolelta. Järvenpäässä kouluille tehtyjen ratojen lisäksi hän on ollut mukana kisarataa suunnittelemassa Pieksämäen Partaharjulle.

Hangastenmaalle hän sanoo tulleensa apuun paitsi ex-ristiinalaisena, niin yhtälailla myös lajin eetoksen mukaiseen toimintaan.

– Lajissa ylipäätään on tosi tärkeää että puhalletaan yhteen hiileen. Pyritään edistämään laji-spirittiä.

– Hyvä tästä varmasti tulee. Yksi asia mikä itseäni on lajissa miellyttänyt, niin tämä soveltuu tosi hyvin koko perheen harrastukseksi. Tämäkin rata on nyt siten suunniteltu, että tämän pääsee kiertämään vaikka lastenvaunujen kanssa, Pöntinen sanoo.

Milloinkas sitten olisi jo tarkoitus päästä pelaamaan?

– No ei tässä mitään tarkkaa taideta lähteä lupaamaan. Mutta kesän aikana on joka tapauksessa tarkoitus saada työt tehtyä, tulevat talkoolaiset ynnäävät.

Niko Takala

Kaupunginhallitus kiersi Ristiinaa

Mikkelin kaupunginhallituksen jäsenet olivat viime viikon torstaina Ristiinan aluejohtokunnan kutsuttuina vieraina pitäjässä. Kierros alkoi Metsälinnasta, ja kulki päivän mittaan koulukeskuksen, vanhan sotakoulun, Linnaniemen asuinalueen, Pelloksen tehtaiden sekä Kuomiokoski Oy:n kenkätehtaan kautta.

Vierailun aluksi aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen kertoi lyhyesti Ristiinan historiasta sekä nykypäivän tilanteesta. Unohtamatta tietenkään aluejohtokunnan toivomuksia kaupungin suuntaan toimintaedellytyksiin liittyen.

– Kaupungin organisaatiouudistuksen yhteydessä menivät uusiksi myös aluejohtokuntien toimintamallit. Uudistuksessa ei varmastikaan ole kaikki suinkaan huonoa, mutta meidän mielestä siellä muutamia valuvikoja on, joita toivottaisiin korjattavaksi. Näistä yksi on se, että toivottavasti jatkossa aluejohtokuntien budjetit jyvitetään jotenkin alueiden asukaslukujen mukaan, Hämäläinen toivoi.

Yleisesti ottaen hän kuvaili vuoden 2013 alusta voimaan tullutta kuntaliitosta joka tapauksessa ”onnistuneeksi jutuksi”.

– Vaikka jotain asioita etukäteen vähän jopa pelättiin, niin eipä ainakaan minun korviini ole juuri negatiivista palautetta tullut.

Aluejohtokunnan strategiaan liittyen Hämäläinen lähetti kaupungille Ristiinan terveiset muun muassa siitä, että täällä toivottaisiin alueen yleiskaavan nytkähtäminen eteenpäin ja vihdoin pääsevän lopulliseen päätöksentekoon.

– Ja sitten kirkonkylän kehittämiseen liittyen olisi varmasti hyvä selvittää tuo niin sanotun Olga Kokkosen tontin rakentamismahdollisuudet esimerkiksi kerrostalon osalta. Ja tietenkin biohiilipellettitehtaan toteutumista pitää edistää kaikin keinoin.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.) piti Ristiinan liittymistä Mikkeliin hyvänä asiana.

– Jo silloin 20 vuotta sitten kun alueen kuntaliitoksia tehtiin, minä pidin Ristiinaa ihan ykköskuntana liitoksen osalta. Silloin ei liitosta tullut, mutta onneksi nyt myöhemmin tuli.

– Tässäkin liitoksessa tulee muistaa, että ei pitäisi mennä mihinkään Mikkeli – Ristiina –vastakkainasetteluun. Kaikki mitä Ristiinassa kehitetään, kehittää koko Mikkeliä, Aholainen muistutti.

Aluejohtokuntien hän kehui tekevän erinomaisen tärkeää työtä ”etenkin kauempana torista asuvan asukkaan näkökulmasta”.

– Käytännössähän kaikki aluejohtokuntien toteuttama toiminta ja tapahtumat ovat olleet kaupungin strategian mukaisia osallisuutta lisääviä hankkeita ja investointeja. Aluejohtokuntien byrokratian ja esimerkiksi sihteeriresurssin riittävyyteen pitää nyt saada keinoja.

Aholaista kutkutti Ristiinassa myös matkailulliset mahdollisuudet.

– Astuvansalmen kalliomaalaukset tulee ilman muuta huomioida entistä vahvemmin. Ja nyt kun tehdään GeoPark –selvitystä, niin siinä yhteydessä varmasti näin tehdäänkin. Pitää kuitenkin muistaa se, että se on vain yksi kohde, joka tarvitsee muita kohteita ja palveluita ympärilleen ollakseen entistä houkuttavampi.

Niko Takala

Yhdessätekemisen voimaa

Valtakunnallinen Nuorisoseurajuhla pidettiin toissa lauantaina koulukeskuksen Setälä-salissa.

Tervetulosanoissa Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen nosti esille esimerkiksi eri seurojen välisen yhteistyön.

– Meillä tämä on konkreettisesti näkynyt yhteistyönä Suomenniemen ja Pertunmaan seurojen kanssa. Ja sitä yhteistyötä tullaan jatkamaan.

– Minun nähdäkseni tällaisten pienten seurojen osalta yhteistyö on edelletys toiminnan jatkumiselle ja sille ettemme näivety. Seurojen välillä olevat erilaiset toimintakulttuurit voivat olla haaste, mutta niitä ei pidä pelätä, vaan pitää vain tarttua härkää sarvista!

Puheenjohtaja kävi lyhyesti läpi myös seuran historiaa, sekä nosti esiin lastenteatteriin panostamisen.

Harrastus, joka kantaa

Juhlapuheen tilaisuudessa piti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), niin ikään nuorisoseuralainen henkeen ja vereen.

– Kun tähän toimintaan lapsena tai nuorena lähtee mukaan, ei voi mitenkään arvata mitä valmiuksia nuorisoseuratoiminta antaa ja mitä mahdollisuuksia se voi tarjota. Itse olen tästä elävä esimerkki, en kuuna päivänä voisi olla tässä nykyisessä tehtävässäni, mikäli en olisi nuorisoseuratoiminnassa mukana, ministeri ja Koirakiven nuorisoseuran jäsen sekä Suomen nuorisoseurojen kunniajäsen pamautti.

Leppä nosti myös useampaankin otteeseen esille yhdessä tekemisen merkityksen.

– Yhteistä tekemistä yhdessä. Sehän on ollut koko järjestön toimintaperiaate perustamisesta saakka. Ja se näkyy oivasti myös täällä, sekä tässä juhlassa, että tässä hienossa seurojen välisessä yhteistyössä.

Palkintoja

Vuoden nuorisoseurana palkittiin Lahden tanhuujat ja Vuoden nuorisoseuralaisena Sini Hirvonen Nuorisoseura Karjalan nuorista. Tunnustuksen olivat jakamassa Suomen Nuorisoseurojen liiton puheenjohtaja Ragni Reichardt sekä pääsihteeri Antti Kalliomaa.

Valtakunnallisten palkintojen lisäksi myös Ristiinan Nuorisoseuran ansioituneille jäsenille jaettiin järjestön tunnustuksia. Hopeisen ansiomerkin saivat Ritva Argillander (Pertunmaan nuorisoseuran pj, Ristiinan seuran hakema tunnustus), Jarmo Koivumäki, Arto Paasonen, Teuvo Gynther ja Päivi Orava. Kupariset ansiomerkit saivat Hannu Laamanen ja Marko Taivalantti. Kupariset tunnustusmerkit matkasivat Sini Käräjämiehelle, Raimo Lindille, Anne Mäkeläiselle ja Hannu Räsäselle. Lisäksi aktiivisina toimijoina useita vuosia mukana olleet lavastusmestari Mikko Puhakka ja kapellimestari Arto Kivekäs muistettiin Ristiinan nuorisoseuran kunniatauluin ja kukkakimpuin.

Niko Takala