Ristiinan Urheilijoiden lasten hiihtokoulu sekä sarjahiihdot pyörähtävät käyntiin.

Kukaan ei enää edes oikein muista, kuinka monta talvena on mennyt ilman kunnon hiihtokilpailumahdollisuuksia.

– Varmaan ainakin nelisen vuotta. Oli huonoluminen talvi, sitten koronat… Viime talvena järjestimme vain Ristiinan Urheilijoiden mestaruuskilpailut. Pääsimme helpolla, naurahtaa RiUn hiihtojaoston puheenjohtaja Jouni Kemppi.

Nyt seuran on tarkoitus laittaa pyörimään sekä sarjahiihdot että lasten hiihtokoulu. Ainakin parhaillaan hiihto-olosuhteetkin näyttävät koko ajan paranevan.

– Tavoitteena olisi saada lapset ja nuoret hiihtämään. Jospa sieltä joku enemmänkin innostuisi. Hiihto on hyvää peruskunnon ylläpitoa. Ja onhan se muutama tunti, jonka viettää hiihtokoulussa, pois älylaitteiden äärestä, Kemppi tuumaa.

Ensimmäinen hiihtokilpailu, eli sarjahiihtotapahtuma on keskiviikkona 1. helmikuuta. Kemppi kannustaa kaikkia lapsia ja nuoria osallistumaan.

– Enemmän se on lapsille ja nuorille hiihtoon tutustumista kuin kilpailua. Kaikki pääsevät mukaan, eli emme vaadi seuran jäsenyyttä tai lisenssiä.

Sarjoja on 5–6-vuotiaista noin 15-vuotiaisiin.

– Mutta mehän otamme mukaan, jos muitakin on tulossa!

Lasten hiihtokoulua järjestetään helmikuussa lauantaisin. Se sopii 5-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Vuosia hiihtokouluja ohjannut Kemppi toteaa, että hiihdossa riittää opeteltavaa kilpahiihtäjillekin.

– Varsinkin luisteluhiihto on sellaista, että se ei ole ihmiselle niin luontevaa. Se pitää opetella joka vuosi uudelleen, Kemppi sanoo ja kannustaa osallistumaan hiihtokouluun, vaikka lapsesta tuntuisikin, että hän osaa jo hiihtää.

– Aina me keksitään jotain uutta, Kemppi toteaa.

Hiihdoista on lisätietoa Ristiinan Urheilijoiden verkkosivuilla.

Elina Alanne

Ikäihmisille on suunniteltu neljän reissun kokonaisuus. Myöhemmin keväällä kuullaan konsertteja kylätaloilla.

Ristiinan ikäihmiset saavat virkistystä ja hyvinvointia Mikkelin kaupungille testamentatuilla varoilla. Testamenttivaroissa on rahaa, joka pitää käyttää nimenomaan ristiinalaisten eläkeikäisten ihmisten hyväksi.

– Syksyllä kaupungilta oltiin yhteydessä aluejohtokuntaan, että 10 000 euroa olisi tällaista rahaa ja haluammeko suunnitella, miten se käytettäisiin. Totta kai halusimme, kertoo Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen.

Yhdessä ristiinalaisten eläkejärjestöjen kanssa aluejohtokunta on valmistellut suunnitelman rahojen käytöstä. Rahaa käytetään kolmeen kokonaisuuteen.

– Pääideana oli, että käytetään raha niin, että mahdollisimman montaa ihmistä kiinnostaisi ja moni voisi osallistua, Korhonen kertoo.

Ensimmäisenä toteutuu neljä eri virkistysmatkaa, joista jokaiseen voidaan ottaa mukaan 40 eläkeikäistä henkilöä. Jos ikäihminen tarvitsee saattajan, niin hän pääsee toki mukaan iästään riippumatta. Helmikuussa Ristiinasta matkataan Rantakeitaalle ja Jukureiden peliin. Maaliskuussa on vuorossa Kake Randelinin keikka Mikaelissa ja huhtikuussa Murhaloukku-näytelmä Mikkelin Teatterissa.

– Heti ajattelimme, että yksi kohde pitää olla jotain liikunnallista. Sitten halusimme kulttuuria ja niissä Mikaeli ja teatteri ovat luontevat kohteet. Yhden kohteen halusimme olevan vähän boksin ulkopuolelta, joten jääkiekko-ottelu sopi siihen hyvin. Mielestäni tämä kokonaisuus toteuttaa hyvin virkistystä ja hyvinvointia, Korhonen kertoo.

Huhti-toukokuussa on luvassa konserttikiertue Ristiinan kylätaloilla. Konserteissa esiintyy PaJaLa-yhtye.

– Konserttien ovilla ei toki papereita kysellä, joten ne ovat avoimia myös muille, Korhonen sanoo.

Konserteista tiedotetaan myöhemmin lisää, kun kaikki yksityiskohdat ovat ratkenneet.

Näidenkin kokonaisuuksien jälkeen testamenttivaroja on vielä jäljellä.

– Olemme miettineet, että Ristiinan kirjastoon ostetaan joitain lainattavia tuotteita varoilla. Varmaan kesäteatteriin voimme hommata myös lippuja, Korhonen miettii.

Elina Alanne

Omakotitalojen rakennuslupia on haettu Ristiinaan jopa yllättävän paljon. Seppo Parkkisen uusi koti on muuttovalmis helmikuussa.

Sattuma. Talonrakennusalan konkari, Kontion edustaja Seppo Parkkinen miettii, että sen kummempaa syytä ei ole siihen, miksi Ristiinassa rakennetaan juuri nyt useaa omakotitaloa. Parkkinen vahvistaa, että omakotitalotyömaita on tosiaan Ristiinassa nyt monia, koska Kontio-kohteitakin on pientaloissa neljä sekä Pökkäänlahden rannalle nouseva erillistalojen kohde. Näiden lisäksi rakennetaan parhaillaan myös muita taloja.

– Rakentamista ohjaa aina tarve. Jos suhdanteita seuraisi, niin koskaanhan ei kannattaisi rakentaa, Parkkinen naurahtaa viitaten esimerkiksi viime aikoina kohonneisiin kustannuksiin.

– Jos ihmisellä on tarve, niin silloin pitää rakentaa. Tai paremminkin siihen liittyy tarve ja tilaisuus, Parkkinen täydentää ja kertoo, että he rakentavat uutta omakotitaloa Juurilahdentielle nyt, koska pitkään katseltu tontti tuli yllättäen myyntiin.

– Kahdessa päivässä piti tehdä päätös, että ostetaanko vai ei.

Parkkinen päätti ostaa ja aiemmin Vitsiälässä perinnetalossa sijainnut koti vaihtuu moderniksi kodiksi taajama-alueella. Talo on kolmas, jonka Parkkiset rakentavat itselleen. Huonejako uudessa kodissa on hyvin samanlainen kuin edellisessä talossa.

– Se on jo koeponnistettu, että toimii.

Parkkinen tuumaa, että Ristiinaan on hyvä rakentaa, koska kaikki tarvittavat peruspalvelut löytyvät kylältä edelleen ja myös hyviä Saimaan rantatontteja on ainakin vielä ollut vapaana.

– Ristiina ei ole kuin 20 minuutin päässä Sokoksen nurkilta. Joskus olen mittaillut, että Rantakylästäkin menee kantakaupunkiin se 15 minuuttia, Parkkinen tuumaa.

Rantakylän postinumeroalue ja Ristiinan alue olivat alueita, joille haettiin Mikkelissä viime vuonna eniten rakennuslupia pientaloille. Ristiinalainen sai kaupungilta listattuna kaikki Mikkelin alueella vuoden 2022 aikana lainvoimaisuuden saaneet rakennusluvat. Rantakylän alueelle pientalolupia haettiin ainakin kymmeneen kohteeseen, Ristiinan ja Vitsiälän postinumeroalueille ainakin seitsemään kohteeseen.

Kaikkiaan kaupungissa on käsitelty yli 600 rakennuslupaa. Tietojen vertaaminen on hankalaa, koska kirjauksista johtuen lupa-asian ensimmäisenä tietona voi olla muu asia kuin pientalon rakentaminen. Siksi inhimillisen virheen mahdollisuus on, että jokin lupahakemus on jäänyt listalta toimituksessa huomaamatta. Vertailun vuoksi pientalojen lupia ei myönnetty yhtään esimerkiksi Haukivuorelle ja Anttolaan. Pellosniemellä ja Suomenniemellä rakennettiin joitakin vapaa-ajan asuntoja, kuten toki muuallakin Mikkelissä. Myös erilaisia remontteja tehtiin tasaisesti ympäri kaupunkia.

Ristiinan alueesta vastaava kaupungin rakennustarkastaja Hannu Ahonen toteaa, että koronavuosista alkanut vilkkaampi rakennuslupien hakeminen jatkuu edelleen.

– Lupahakemukset ovat huipusta vähän vähentyneet ja talvikuukausina on toki aina hiljaista. Mutta kesää kohti kun mennään, niin taas vilkastuu, Ahonen sanoo.

Hän toteaa, että edelleen ihmiset tekevät muutostöitä ja uudisrakennuksia esimerkiksi vapaa-ajanasunnoilla. Viime talvena omakotitalojen rakennuslupia haettiin hänestä jopa yllättävän paljon Ristiinaan.

– Tänä vuonna ei ole tähän mennessä tullut vielä yhtään pientalon hakemusta, Ahonen kertoo.

Myös Parkkinen sanoo, että talvi on aina hiljainen, kunnes ihmiset heräävät miettimään esimerkiksi vapaa-ajan asunnon varusteluita.

– Loppusyksy oli todella hiljainen. Kaikki varmaan miettivät, mihin suuntaan maailma on menossa. Nyt näyttää itse asiassa taas hyvältä, eli tarjouspyyntökyselyitä on tullut vuoden vaihteen jälkeen hyvin. Nyt on ehkä taas huomattu, että elämä jatkuu, Parkkinen sanoo.

Kaikista kuumimmasta tilanteesta on Kontiollakin jo hieman hiljentynyt. Parkkinen kertoo, että he tilasivat oman talonsa viime vuoden helmikuussa ja se pystyttiin toimittamaan lokakuussa.

– Nyt jos tilaa tähän aikaan, niin saa vielä kesäksi. Viime vuonna tähän aikaan kesä oli jo täynnä. Jos olisi ollut sama tilanne kuin nyt, niin mekin jo asuisimme uudessa kodissa, Parkkinen pohtii.

Elina Alanne

Jätemaksu herätti poistoihin

Vuoden 2022 aikana Mikkelin rakennusvalvonnalta haettiin kymmenien kiinteistöjen poistoa rekisteristä. Poistoihin herätti muuttunut jätemaksujen hinnoittelu, kun käyttöön tuli jätehuollon perusmaksu.

Rakennustarkastaja Hannu Ahonen toteaa, että lupia rakennuksen purkamiseen ja poistamiseen haetaan edelleen. Vuoden 2022 listauksesta huomaa, että poistamista on haettu muun muassa kiinteistöille, jotka on purettu tai poltettu jo vuosia, jopa vuosikymmeniä, sitten.

– Ihmiset mieluummin poistavat rakennukset rekisteristä kuin maksavat jätemaksua. Vähentyy siinä toki samalla myös kiinteistöverokin, Ahonen sanoo.

Kauriansalmen kylät ry vaatii,että koulun kehittäminen otetaan vielä uuden tarkastelun alle. 

Kauriansalmen kylät ry on tehnyt Mikkelin kaupungille kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan, että Suomenniemen koulun kehittäminen otetaan vielä keväällä 2023 uuden tarkastelun alle. Yhdistys vaatii, että koulua ei lakkauteta vaan se jatkaa toimintaansa ja sen opetusohjelmaa kehitetään painottaen luonnon monimuotoisuutta ja ympäristöhaasteita.

Kauriansalmen kylät ry:n puolesta aloitteen on allekirjoittanut puheenjohtaja Raimo Laitinen. Mikkelin kaupunginvaltuusto käsittelee koulun lakkauttamista ensi maanantaina. Valtuusto myönsi vuoden 2023 talousarviokäsittelyn yhteydessä Suomenniemen koululle rahoituksen vain kevääksi. Suomenniemen koulua on käsitelty Mikkelin päätöksenteossa useita kertoja. Kuntalaisaloitteessa muistutetaan, että syksyllä valtuustossa koulun lakkauttamisen perusteluiksi esitettiin, että parinkymmenen oppilaan koulussa ei pystytä takaamaan nykyaikaista pedagogista oppimisympäristöä ja mahdollisuutta kaverisuhteiden luomiseen. Kauriansalmen kylät kokee nämä perustelut hyvää oppimisympäristöä ja opettajien ammattitaitoa halventaviksi. Suomenniemeläiset toteavat, että koululla on hyvä toimintaedellytykset.

Aloitteessa kirjoitetaan, että koululla on erittäin ammattitaitoiset opettajat, toimiva sosiaalinen ympäristö, hyväkuntoinen ja toimiva koulurakennus sekä hieno ja liikuntaan kannustava piha-alue. Aloitteessa muistutetaan myös, että uusimpien tutkimusten perusteella yhdysluokkaopetuksessa ja pienessä koulussa opiskelussa on useita hyviä puolia.

Suomenniemeläiset kokevat, että koulun lakkauttamispäätös ei perustu myöskään taloudellisiin syihin. He muistuttavat, että koulurakennuksen ylläpito tulee todennäköisesti jäämään joka tapauksessa kaupungille. Koulun lakkauttaminen myös heikentää paikkakunnan vanhuspalveluita, koska koulu on Niementähden ruokailupalveluiden käyttäjä. Kauriansalmen kylät ry muistuttaa, että ”koulu on yksi tärkeä elinvoiman ylläpitäjä ja tukee vahvasti myös Mikkelin kaupungin strategiaa.

Kuntalaisaloitteessa todetaan myös, että usein koulujen lakkauttamisten todelliset säästöt jäävät hämäriksi. Aloitteessa vaaditaan, että aiemmin lopetetun Ristiinan lukion osalta selvitetään läpinäkyvästi saavutetut kustannussäästöt. Tätä vaaditaan, jotta keskustelut voivat perustua todellisuuspohjaan, aloitteessa todetaan.

Pellosniemellä asuva 15-vuotias ukrainalainen Taisa Shtepa kilpailee voitokkaasti itämaisessa tanssissa. 

Huikea suoritus! Taisa on erittäin lahjakas, näin viestittää Jamila Festivalin järjestäjä Mila Tannermaa. Hän järjesti marraskuussa Nokialla itämaisen tanssin tapahtuman ja kilpailut.

Pääsarjan voitti Pellosniemellä asuva 15-vuotias ukrainalainen Taisa Shtepa. Kilpailuun osallistui itämaisen tanssin harrastajia Suomesta, Baltian maista, Ukrainasta ja Venäjältä. Shtepa on voittanut lajissa kilpailuja myös Ukrainassa. Siellä lajia harrastetaan ja siinä kilpaillaan paljon enemmän kuin Suomessa.

– Olen harrastanut tanssia kymmenen vuotta. Kun menin harjoituksiin, niin siitä lähtien olen aina harjoitellut ja mennyt kilpailuihin, Shtepa kertoo.

Hän käy koulua Ristiinan yhtenäiskoulussa valmentavassa opetuksessa. Haastattelukielenä on englanti, vähän suomikin ja apuna käännösohjelmat. Taisan isä Oleksander kertoo, että heti huomasi, kuinka Taisa haluaa nimenomaan tanssia.

– Isä olisi halunnut minusta nyrkkeilijän, Taisa naurahtaa.

Ukrainassa ja Shtepan kotikaupungissa Mariupolissa itämaisen tanssin harrastaminen on todella suosittua.

– Ukrainassa on paljon hyviä tanssijoita. Tykkään tästä tanssista, koska se on kaunista, naisellista ja ainutlaatuista.

Kilpailuissa tuomaristo arvioi tanssijan liikkeiden tekniikkaa, koreografian toimivuutta, ilmaisua, musikaalisuutta ja olemusta. Myös asulla ja meikillä on merkitystä.

– Kun käytetään perinteistä musiikkia, on tärkeää näyttää yleisölle, mistä laulu kertoo. Tekstiä pitää tulkita. Suomessa kilpailuissa improvisoin koreografian, Taisa kertoo.

Hän kertoo, että kilpailuissa käytetään yleensä perinteistä musiikkia mutta tanssityylillä voi tanssia myös ei niin perinteistä musiikkia. Nykyartistien kappaleita voi käyttää esiintyessä.

Vuoden vaihteessa hän osallistui myös Ukrainasta järjestettyihin videokilpailuihin. Niihin tehtiin kahden viikon aikana videoita. Tuloksena oli voitto tuostakin kilpailusta.

– Minulle on tehnyt koreografioita ukrainalainen opettaja mutta jatkossa haluaisin tehdä niitä myös itse.

Itämaista tanssia kutsuttiin Suomessa aiemmin yleisesti vatsatanssiksi. Se haastaakin erittäin paljon tanssijan keskivartalon, rinta- ja lannerangan hallintaa. Shtepa kertoo, että vaikeinta tanssissa on harjoitella liikkeitä hitaasti. Silloin lihakset joutuvat todella tekemään töitä.

Suomessa Taisa on harjoitellut siellä, missä on voinut. Paljon kotona, mutta nyt myös enemmän koulun tiloissa Ristiinassa. Helmikuussa vuorossa on kilpailut Puolassa. Tulevaisuuden suunnitelmat Shtepalla on selvät.

– Haluan olla maailmanmestari, hän sanoo heti kysymyksen kuultuaan.

Elina Alanne

Liikenneturvallisuutta parannetaan yhtenäiskoulun ympäristössä. 

Ristiinan aluejohtokunta kerää ideoita siitä, mitä voisi olla tulevaisuudessa Pietarintien, Mart-Heikkiläntien ja Otto v. Fieandtin tien risteykseen tulevan kiertoliittymän keskiympyrässä. Aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen toivoo, että aluejohtokunta saisi kyläläisiltä kaikenlaisia ehdotuksia.

– Totta kai voisimme aluejohtokuntana itsekin jotain lausuntoon ideoida, mutta aina on parempi, että olisi useampia ehdotuksia ja yhteistä käsitystä.

Korhonen on kannustanut ideointiin myös Ristiinan yhtenäiskoulua, koska suunnittelussa oleva kiertoliittymä on aivan sen vieressä.

– Kiertoliittymä voisi viestiä koulunkin läheisyydestä. Muistan nähneeni Lempäälässä koulun lähellä kiertoliittymän, jossa on isoja, pitkiä kyniä. Se kertoo heti autoilijalle, että nyt on koulu lähellä. Varoittelee varovaisuuteen, Korhonen miettii.

Ehdotuksia voi lähettää Korhoselle helmikuun loppuun saakka. Kaupunki on pyytänyt aluejohtokunnalta mielipidettä asiasta. Katusuunnitelmaehdotuksessa todetaan, että paras tulos keskiympyrässä saavutetaan yleensä selkeällä toteutuksella, joka vaatii mahdollisimman vähän huoltoa tai ylläpitoa.

Kiertoliittymän lisäksi myös Mäkitie–Kristiinantien risteykseen on suunnitteilla muutoksia. Molempien kohteidenkatusuunnitelmaehdotukset ovat parhaillaan nähtävillä Mikkelin kaupungin nettisivuilla. Niistä voi antaa siellä web-lomakkeella palautetta 15. tammikuuta saakka. Kummankaan hankkeen rakentamisajankohdasta ei ole vielä tehty päätöksiä. Rakentamisen aloittamisesta tiedotetaan aikoinaan erikseen.

Pietarintien, Mart-Heikkiläntien ja Otto v. Fieandtin tien risteykseen suunnitellaan kiertoliittymää, jonka yhteyteen rakennetaan kevyen liikenteen väylät liittyville kaduille. Kevyen liikenteen väylä on kolme metriä leveä ja kiertää kiertoliittymän. Kaavamuutoksessa ei lisätä rakennusoikeutta voimassa olevaan asemakaavaan nähden, mutta olemassa olevan erillispientalojen korttelialueen maksimikerroslukua on nostettu kahteen kerrokseen.

Mäkitiellä liikenneturvallisuutta parannetaan Kristiinantien risteyksessä. Liittymäaluetta korotetaan kahdeksan senttimetriä ja sen liikennemerkkejä myös parannetaan. Suunnitelmaan kuuluu myös jalankulkijoiden parempi liikkuminen, kun pientaretta levitetään Kristiinantien osalta.

Elina Alanne

Ehdotuksia kiertoliittymästä voi lähettää Hannu Korhoselle 28.2.2023 saakka osoitteeseen hannu27.korhonen@gmail.com.

Kiinteistöosakeyhtiö Ristiinan Säästökeskuksen johtivat vaikeaan tilanteeseen maksamattomat vastikkeet ja kohonneet lämmityskulut.

Kiinteistöosakeyhtiö Ristiinan Säästökeskus on asetettu konkurssiin joulukuun alussa. Taloyhtiö päätti itse hakeutua konkurssiin, koska tilanne kävi liian vaikeaksi.

Iso syy vaikeuksille on, että Säästöpankki Optia möi siltä tyhjäksi jääneen liiketilan ulkopaikkakuntalaiselle ostajalle, joka ei ole maksanut vastikkeita tilastaan.

– Tilanteeseen on kaksi suurempaa syytä. Kun isojen liiketilojen omistajat eivät pysty maksamaan vastikkeitaan, niin käy näin. Lisäksi kiinteistössä on öljylämmitys, jonka kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, kertoo isännöitsijä Marko Hänninen M3 isännöinnistä.

Hänninen toteaa yleisellä tasolla, että kun ison liiketilan vastike on tuhannen ja kahden tuhannen euron välillä, niin hän ymmärtää hyvin, että tänä aikana sen maksaminen voi olla vaikeaa.

– Ristiinan Säästökeskuksessa on sekä liiketiloja että asuntoja. Sitä pitää korostaa, että kaikki eivät ole olleet maksuvaikeuksissa, Hänninen sanoo.

Kohteelle on nyt määrätty pesänselvittäjä, joka tekee ratkaisuja jatkosta.

Yhdessä liiketilassa toimii Työosuuskunta Villi Apilan pesula ja matkahuollon palvelupiste. Villi Apilan Tanja Klén kertoo, että heidän toiveenaan on jatkaa, jos sille on edellytykset.

– Kukaanhan ei vielä tiedä, mitä tapahtuu. Mutta ilman muuta jatketaan, jos kukaan ei käske meitä pois, Klén sanoo.

Kangas- ja käsityötarvike Silmukan Tuula Luostarinen teki päätöksen jatkaa liikettään toisaalla, koska tulevaisuudesta ei ole vielä mitään tietoa. Luostarinen omisti Silmukan tilan Säästökeskuksessa miehensä kanssa.

– Ei tässä jäänyt taloyhtiölle muita vaihtoehtoja kuin hakeutua konkurssiin. Asukkaiden tilanteesta olen surullinen, kun kukaan ei tiedä, miten tässä käy, Luostarinen sanoo.

Silmukka on toiminut samalla paikalla 1980-luvun alusta. Luostarinen hyppäsi sen yrittäjäksi vuonna 2005. Liike muuttaa osoitteeseen Brahentie 16 apteekin ja Ristiinalaisen toimituksen väliin.

– Uskon, että apteekin viereinen ovi on hyvä ovi, Luostarinen naurahtaa.

Uusi tila on nykyistä pienempi, joten osa myymälän tavaroista varastoidaan muualle ja valikoimaan tulee joitakin muutoksia.

– Verhokankaita en aio ottaa enää uusia. Pidän valikoimassa lankoja ja muuta pientä tavaraa, Luostarinen sanoo.

Korjausompelu pysyy mukana, koska se työllistää Luostarista mukavasti. Ihmiset haluavat taas enemmän korjata vanhaa kuin ostaa aina uutta.

Luostarinen ei vielä sano varmaksi, milloin uusi liike on valmis avaamaan.

– Ehkä tammikuun toisella viikolla. On tässä pari viikkoa varattavaa muuttoaikaa.

Elina Alanne

Huutokaupassa korkeimpia huutoja jättäneet eivät olleet enää kiinnostuneita Kisakaaresta. 

Pellosniemen Kisakaaren on saamassa sittenkin paikallisen omistajan. Sen on ostamassa ristiinalainen Kurvilan Koneasema Oy. Kaupunki möi aiemmin urheilutaloa ja koulua huutokaupassa. Korkeimman tarjouksen, 7500 euroa, jättänyt vetäytyi kuitenkin lopulta kaupoista. Myöskään muut huutokaupan ostajaehdokkaat eivät olleet enää innokkaita neuvotteluihin.

Kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen on tehnyt viranhaltijapäätöksen, että tilasta myydään aiempaa hieman suurempi määräala rakennuksiin 10 000 euron tarjouksen jättäneelle Kurvilan Koneasemalle. Määräalaa on tarkistettu neuvotteluissa suuremmaksi, jotta alue palvelee paremmin ostajan suunnitelmia.

– Kyllä, asiasta ollaan neuvoteltu ja olen ostamassa Kisakaarta. Vielä öljysäiliön kuntoa pitää vähän varmistella, kun ei viitsisi toisien vanhoja ongelmia korjailla. Lisäksi tekisi mieli löytää vielä vähän piirustuksia, kertoo Kurvilan Koneaseman yrittäjä Reima Pyy.

Pyyn ajatuksena on saada Kisakaaresta yritykselle ensin varasto ja myöhemmin myös korjaamotila.

– Koululle etsin vuokralaista, tai sinnehän mahtuu useampiakin. Siinä olisi jollekin yritykselle oikein hyviä tiloja, Pyy vinkkaa.

Elina Alanne

Mikael Niemen romaaniin perustuva Populäärimusiikkia Vittulajänkältä kertoo nuorten poikien tarinan. 

Ristiinan nuorisoseuran vuosi 2023 on Jani Lastuniemen, joka ohjaa Lumikit-esityksen lisäksi myös kesäteatterin.

Kesäteatterissa nähdään Mikael Niemen romaaniin perustuva Populäärimusiikkia Vittulajänkältä.

– Tehdään ensin naisten tarina ja sitten nuorten miesten tarina, Lastuniemi sanoo.

– Populäärimusiikkia Vittulajänkältä oli alkujaan Janin heitto viime kesänä. Itse tykkään siitä, että kun kesäteatterissa tehdään joku vuosi hyvä tulos, niin välillä voidaan kokeilla jotain vähän erilaistakin. Voimme saada katsomoon taas vähän erilaisia ihmisiä kuin normaalisti meillä käy, sanoo Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja ja viime kesän esityksen Maailman pihamaat käsikirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen.

Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä kertoo nuorten poikien, Matin ja Niilan, tarinan.

– Ristiinahan on vähän kuin Pajala siinä tarinassa. Jokainen nuori haluaa pikkupaikkakunnalta pois, se on luonnollinen reaktio. Sitten voi palata, jos lapsuus kotipaikalla on ollut hyvä, Lastuniemi pohtii.

Hän kertoo, että ajatus juuri tästä näytelmästä syntyi viime kesänä Linnankorvalla, eli niin sanotussa montussa.

– Itselleni oli vähän shokki, että näytelmässä kaikki biisit olivat niin suomenkielisiä. Aloin miettiä, miten huikeaa olisi, kun 18-vuotiaan julmalla energialla siellä soisi Born to Be Wild.

Näytelmän roolitus on vielä kesken, mutta sitä on lähdetty hakemaan yhdessä mahdollisen musiikkiohjaajan kanssa.

– Tarinassahan on koulubändi, niin olisi helpompi, jos esiintyjillä olisi valmiiksi osaamista, Lastuniemi sanoo.

Elina Alanne

Tuuva Teatterin Lumikit nähdään Lähemäkitalossa tammikuussa. 

Mennään syntymästä kuolemaan mutta eihän se ole kuin elämää. Elämää, ja siihen liittyviä kohtaloita ja sairauksia. Asioita, joita pitää käsitellä myös teatterin keinoin, jotta niistä ei tule tabuja.

Ristiinan nuorisoseuran Tuuva Teatterin Jani Lastuniemi, Tanja Puustinen-Kiljunen ja Sari Häkkinen pohtivat harjoitteluvaiheessa olevaa näytelmää Lumikit. Liisamaija Laaksosen alun perin televisioon kirjoittama Lumikit kertoo seitsemästä naiskohtalosta osastolla 4.

Lastuniemi kertoo, että näytelmän lähtökohta on toki vakava, koska naiset ovat sairaalassa eri syistä.

– Mutta siinä on paljon naurua ja paljon itkua. On myös koomisia elementtejä, Lastuniemi sanoo.

Sitähän se on elämä – jokainen selviytyy vakavasti asioista tyylillään ja usein selviytymisessä auttaa huumori.

Tuuva Teatteri tekee talviteatteria muutaman vuoden tauon jälkeen. Tekijöille se antaa mahdollisuuden tehdä toisenlaista teatteria kuin kesäisin.

– Kesäteatterissakin voi olla vakavia teemoja mutta sen pitää kuitenkin olla viihteellistä. Kesäteatteri mahdollistaa, että talvella voimme tehdä syvällisempää. Talviteatterissa myös he, ketkä eivät kesällä pysty sitoutumaan, pääsevät tekemään, Puustinen-Kiljunen toteaa.

Lumikit ohjaa Lastuniemi. Näyttelemässä on seitsemän naista Ristiinasta, Mikkelistä ja Mäntyharjusta. Ensimmäistä kertaa lavalle esiintyjänä astuu Sari Häkkinen.

– Uteliaisuus sai mukaan. Olen ollut kesäisin montulla paljon auttamassa ja alkoi tuntua, että olisi kiva itsekin esiintyä, Häkkinen tuumaa ja jatkaa, että mukaan lähteminen hieman hirvitti, koska muut ovat niin konkareita.

Lumikit kuitenkin haastaa myös konkarit. Koska näytelmä tapahtuu suljetussa tilassa, eli osastolla, ollaan siinä paljon paikallaan.

– Se on todella kiinnostavaa, miten tehdä teatteria ilman liikettä. Miten yhteys ja jännite syntyy ja pysyy ilman sitä, Lastuniemi sanoo.

Puustinen-Kiljunen ja Häkkinen lisäävät, että Lumikit vaatii näyttelijältä vahvaa läsnäoloa ja kuuntelua. Siinä ei niinkään esitetä vaan ollaan. Lastuniemi kertoo, että näyttelijöistä ensikertalainen Häkkinen onkin ollut oikeastaan helpoin käsiteltävä, koska hänellä ei ole valmiiksi syntyneitä maneereita.

– Joo, minua voi kääntää mihin vain, Häkkinen naurahtaa.

Lumikit on tarina naisista, mutta se sopii kaikille.

– Nämä teemat kuuluvat meidän kaikkien elämään – puolisona, kumppanina, lapsena… Siinä on paljon asioita, joihin mieskin pystyy samaistumaan. Siinä on myös naisten välistä huumoria, mikä voi olla miehelle kiinnostavaa, Lastuniemi sanoo.

Hän toteaa, että on itsekin sairauksien kanssa joutunut pohtimaan miksi-kysymyksiä. Samoja teemoja käsitellään myös Lumikeissa.

Ohjaamisen lisäksi Lastuniemi vastaa näytelmän visualisoinnista. Puustinen-Kiljunen toteaa, että Janin myötä Tuuva Teatteri on mennyt paljon ammattimaisempaan suuntaan. Lumikit esitetään Mikkelissä Lähemäkitalon salissa. Työryhmä etsi tarpeeksi intiimiä tilaa. Esityksissä yleisö on siis todella lähellä näyttelijöitä.

– Tästä on tulossa kokonaisvaltainen teos. Toivottavasti sen 80 minuutin aikana katsojassa tapahtuu jonkinlainen puhdistautuminen, joka jatkuu vielä, kun hän lähtee esityksestä kotiin ja miettii niitä teemoja, Lastuniemi sanoo.

Elina Alanne

Kohta kohdalta

Lumikit

Liisamaija Laaksosen käsikirjoittamassa näytelmässä seurataan yhden huoneen potilaiden elämää 24 h ajan.

Tuuva Teatterin esitykset 11.–26.1.2023.

Esitys ja toteutus on intiimi ja jokaiseen esitykseen mahtuu vain 50 katsojaa.

Esitys on Lähemäkitalon salissa, Rauhankatu 10, B-ovi.

Lavalla nähdään: Asta Vuorio, Sari Häkkinen, Sarianna Maaranen, Tanja Puustinen-Kiljunen, Tiia Laamanen, Tiina Rouhiainen ja Venla Laari.

Lue myös: Kesäteatterissa Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Polku viedään läntiselle reitille. 

Mikkelin kaupungin valmistelema ulkoilureittisuunnitelma Astuvansalmelle on valmistunut. Suunnitelmaa tehdessä on löydetty polulle uusi, niin sanottu läntinen reitti.

Kaupunkikehityslautakunta merkitsi sen tiistaina kokouksessaan tiedoksi. Suunnitelma kuulutetaan nyt nähtäville ja siitä voi antaa muistutuksia. Tämän jälkeen suunnitelma ja mahdolliset muistutukset toimitetaan ely-keskukselle ja haetaan ulkoilureitin vahvistamista. Vahvistamisen jälkeen kaupungilla on vuosi aikaa hakea maanmittauslaitokselta ulkoilureittitoimitusta.

Uusi reitti lähtee parkkipaikalta ensin Vanamontietä pitkin. Tämän jälkeen se etenee metsässä, josta laskeudutaan harjanteen kautta Rito- ja Vuorilampien väliselle kannakselle. Täältä saavutaan tervahaudan ohi kalliomaalauksille.

GeoNaCu Saimaa -hankkeen Tarja Pönniö-Kanerva kertoo, että uusi reitti saa maanomistajilta paremmin hyväksynnän kuin Astuvansalmen nykyinen polku.

– Maanomistajalla on rakentamisaikeita nykyisen polun alueelle. Kaupunki on polkureittiä suunnitellessaan lähtenyt siitä, että kunnioitetaan maanomistajia ja etsitään vaihtoehtoinen reitti kalliomaalauksille, Pönniö-Kanerva kertoo.

Sekä vanha että uusi reitti kulkevat kahden maanomistajan mailla. Pönniö-Kanervan mielestä myös uusi polku on maisemallisesti hieno.

– Samanlaista järvimaisemaa uudessa ei ole mutta siellä on lampia ja upea kallioseinämä. Lisäksi polun varrella on vanhoja kaskipellon kiviröykkiöitä. Katselmuksella oli mukana arkeologi ja hänkin oli aivan, että mitä täällä on. Uudelle reitille jää myös tervahauta.

Uusi polku tarvitsee joitakin pitkoksia ja siltarakennelmia. Myös viitoituksia tarvitaan, mikä toki on ollut koko reittisuunnitelman lähtökohta.

Elina Alanne

Lue myös: Suurlahdentien peruskorjauksen suunnittelu sai joululahjarahaa. 

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä iloitsee saadusta rahoituksesta mutta muistuttaa jatkon vaativan tiukkaa edunvalvontaa. 

Eduskunnan joululahjarahoista jaettiin 100 000 euroa Suurlahdentien perusparannuksen suunnitteluun ja Astuvansalmen saavutettavuuden parantamiseen. Joululahjarahat ovat valtiovarainvaliokunnan esittämiä lisäyksiä ensi vuoden valtion budjettiin.

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoo olleensa tosi iloinen, kun sai puhelun rahoituksesta tiistaina.

– Tämä on tosi iso juttu! Astuvansalmen suhteen on otettu isoja askelia runsaan vuoden aikana ja tämä on iso porras tässä kokonaisuudessa, Riihelä iloitsee.

Käytännössä suunnitelmaa alkaa nyt laatia ely-keskus. Rahoitus on Liikenne- ja viestintäviraston perusväylänpidon alla.

– Valtio on vetovastuussa, koska valtio vastaa teistä. Kaupunki on totta kai asiassa kumppanina, toteaa Riihelä.

Suurlahdentien perusparannuksen suunnittelu on kytketty Astuvansalmen saavutettavuuden parantamiseen. Riihelä kertoo, että asiaa lähdettiin edistämään syksyllä erityisesti kansanedustaja Jari Lepän (kesk.) kanssa.

– Astuvansalmeen liittyy kolme asiaa. Valtio on hakenut alueen lunastusta, mikä odottaa päätöstä valituksesta. Lisäksi kaupunki tekee reittisuunnitelmaa, jonka lautakunta hyväksyi tiistaina. Kolmas kysymys on, että parkkialue on Suurlahdentien varressa ja sinne saavutaan erityisesti Ristiinan suunnasta, Riihelä summaa.

Hän toteaa, että tiedossahan on, että Suurlahdentie on haastavassa kunnossa. Tien kunto asettaa haasteita myös kevyelle liikenteelle.

– Tarkoitus on nyt tehdä suunnitelma, miten Ristiinasta päästään hyvin Astuvansalmen parkkipaikalle, eli siten tämä liittyy vahvasti Astuvansalmen saavutettavuuteen. Pyöräilymatkailuhan on murroksessa ja se kasvaa koko ajan. Suurlahdentie on yksi Mikkelin teistä, joka menee Puumalaan, joten siksikin se on tärkeä.

Riihelä sanoo, että ei tiedä, voidaanko suunnitelmassa varsinaisesti erotella neli- ja kaksipyöräisiä mutta Geopark-hengenkin mukaisesti kevyen liikenteen turvallisuuden huomioiminen on kaupungista tärkeää pitää mukana.

Riihelä toteaa, että hankkeen saaminen suunnitteluun on iso askel.

– Juuri näin asian pitää mennä, että ensin saadaan suunnitelma ja kustannusarviot. Hankkeet, joissa ei ole suunnitelmaa, eivät oikein etene valtion toteutukseen. Tämä on iso askel, että joskus saadaan myös valtion rahoitus peruskunnostukseen, Riihelä sanoo.

Hän korostaa, että jo tähän mennessä on tarvittu asian lobbausta eli puolesta puhumista. Sen merkitys ei jatkossakaan vähene.

– Jatko on myös iso lobbauksen paikka. Ajattelen, että yhden Mikkelin joukkueen pitää olla sitä tekemässä, eli viranhaltijoiden ja poliitikkojen. Kevään eduskuntavaalit on merkittävät. Puolueisiin katsomatta toivon, että Etelä-Savosta saadaan kansanedustaja, Riihelä sanoo.

Elina Alanne

Kaupunkikehityslautakunta käsittelee tiistaina esitystä lisämäärärahasta vuodelle 2023. 

Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut on asettanut takarajan toiminnan jatkamiselle Ristiinan päiväkodissa. Se linjaa, että jos uusi rakennus ei toteudu alkuperäisessä aikataulussaan syksyllä 2023, on päiväkodin toiminnan siirryttävä väistötilaan. Ympäristöpalvelut on pyytänyt kiinteistön omistajalta, eli Mikkelin kaupungilta, lausuntoa, mitä toimenpiteitä rakennuksessa tehdään akuutin tilanteen parantamiseksi ja miten päiväkotitoiminta järjestetään syksyllä 2023, kun määräaika umpeutuu.

Ristiinan päiväkoti on sisäilmakohde, josta Mikkelin talonrakennuspalvelut on antanut Ympäristöpalveluille lausunnon kesäkuussa 2021, että kohteessa ei suoriteta suuria korjaustoimenpiteitä vaan uuden päiväkodin hankintaan panostetaan nopealla aikataululla. Tuolloin on todettu, että parhaimmillaan uudet tilat olisivat käytössä reilun vuoden kuluttua.

Uuden päiväkodin saaminen Ristiinaan ei ole kuitenkaan edennyt tuossa tahdissa. Lokakuussa 2022 kaupunginhallitus hylkäsi päiväkodin urakkatarjoukset liian kalliina. Marraskuussa kaupunginvaltuusto varasi hankkeelle 1,5 miljoonaa vuodelle 2023 ja 2,65 miljoonaa vuodelle 2024. Rahoitus ei siis mahdollista päiväkodin rakentamista valmiiksi vuoden 2023 aikana.

Kaupunkikehityslautakunta saa tiistaina käsiteltäväkseen esityksen, että se esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle 2,65 miljoonan lisämäärärahan myöntämistä vuodelle 2023. Talonrakennuspalveluiden kanta on, että väistöön ei mennä vaan tilanne ratkaistaan rakentamalla uusi päiväkoti Ristiinaan vuoden 2023 aikana.

Jos valtuusto ei myönnä koko rahoitusta vuodelle 2023, tarvitsee käyttötalouteen 300 000 euroa lisää väistötilojen hankintaan tuolle vuodelle.

Lautakunnan esitystekstissä todetaan, että päiväkodilla on jo tehty useita toimenpiteitä akuutin sisäilmatilanteen parantamiseksi. Rakennuksessa on esimerkiksi ilmanpuhdistimia. Näiden toimien lisäksi rakennus tullaan ylipaineistamaan haitallisten sisäänpäin tapahtuvien ilmavirtausten vähentämiseksi.

Elina Alanne

Kukkakampanja jatkuu 14.12. saakka. 

Jo vuosia Ristiinassa ja Suomenniemellä toteutettu joulukukkakampanja käynnistyy taas. Tänä vuonna ikäihmisille lahjoitettavien kukkien ostopaikka on kukkakauppa Neiti Neilikka Mikkelissä. Neiti Neilikka on tehnyt samanlaista kukkakampanjaan myös jo vuosia yhdessä Essoten Mikkelin alueiden kanssa.

Essoten kotihoidon työntekijät jakavat kukat ikäihmisille Ristiinan ja Suomenniemen alueilla. Etusijalla ovat yksin joulua viettävät henkilöt, mutta kukkia jaetaan myös muille niin paljon kuin niitä riittää. Myös palvelukeskus Vaarinsaari kukitetaan, jos kukkamäärä on siihen riittävä.

Kukan voi ostaa joko Neiti Neilikassa, Porrassalmenkatu 22, tai verkkokaupassa. Joulukukan voi valita kolmesta eri hintaisesta vaihtoehdosta: ritarinkukka, tulilatva tai joulupuu. Sekä liikkeessä että nettikaupassa voi kirjoittaa mukaan myös halutessaan tervehdyksen. Liikkeessä voi valita lahjoittaako kukan Mikkeliin, Ristiinaan vai Suomenniemelle.

Nettikaupassa valitaan ensin jokin ”Lahjoita joulukukka yksinäiselle” -tuotteista, jonka jälkeen pääsee valitsemaan paikkakunnan. Myös nettikaupassa vaihtoehtoina ovat Mikkeli, Ristiina tai Suomenniemi.

Kampanja jatkuu 14.12. saakka. Tämän jälkeen kukat pakataan ja toimitetaan saajilleen. Kukkakampanjan toteuttavat yhdessä Ristiinalainen, Neiti Neilikka ja Essote. Viime vuonna Ristiinan ja Suomenniemen alueille lahjoitettiin yli 100 kukkaa.

Elina Alanne

Peruskoulun matematiikkakilpailu testaa yläkoululaisia vuosittain. 

Peruskoulun matematiikkakilpailun voitti Ristiinan yhtenäiskoulussa Jesse Rivinoja, toinen oli Veeti Keränen. Kolmantena olivat Vilma Toroi ja Jero Suihkonen samalla pistemäärällä.

Peruskoulun matematiikkakilpailu järjestetään perinteisesti vuosittain joka koulussa. Se on avoin kaikille mutta tehtävät vaativat usein yhdeksännen luokan tietoja. Ristiinan voittonelikosta kaikki ovat yhdeksännellä luokalla.

Voittajat palkittiin maanantaina koululla järjestetyssä itsenäisyyspäiväjuhlassa Suur-Savon Osuuspankin rahapalkinnoilla.

Rivinoja osallistui kilpailuun myös viime vuonna ja oli silloin toinen eniten pisteitä saaneista. Hän toteaa, että matematiikka on helppoa.

– Ja jonkun verran mukavaakin ongelmanratkaisua.

Keränen ja Suihkonen sanovat, että matematiikka on aina ollut heille helppoa.

– Tunnille on aina kiva mennä, ja välillä siellä on kivaa ja välillä ei, Keränen summaa.

Toroi pohtii, että hänelle matematiikka on vaikeaa ja muuttunut vaikeammaksi yläkoulussa.

– Eikä se ole mukavaa, Toroi tuumaa.

Suihkonen miettii, että harvempi hänen mielestään yläkoulussa tykkää matematiikasta.

Yhtenäiskoulun matematiikan opettaja Niina Stranius toteaa, että monesti matematiikasta ei ajatella, että siihen kuuluu laajasti muutakin kuin vain laskemista.

– Esimerkiksi ohjelmointi tai rubikin kuution ratkaiseminen liittyvät matematiikkaan. Harmillisesti koulussakin on niin paljon asiasisältöjä kahlattavana, että nämä jäävät vähemmälle. Keväällä on ysien kanssa ohjelmointia edessä.

Kilpailussa pärjänneistä Rivinoja on ainoa, joka aikoo jatkaa lukioon ja pitkän matematiikan pariin. Sen pidemmälle hän ei ole opintopolkuaan vielä päättänyt.

– Mutta kaikessa tarvitsee matematiikkaa. Sitä, kuinka paljon sitä jatkossa tarvitsee, ei voi vielä tietää, hän miettii.

Muut kolme nuorta joko miettivät vielä, mihin hakevat toisen asteen opintoihin, tai kokevat, että matematiikalla ei niissä ole juurikaan merkitystä.

Nykyiset yhdeksäsluokkalaiset tulevat vielä hakemaan lukioista jatko-opintoihin niin, että pitkällä matematiikalla on haussa iso painoarvo. Stranius muistuttaa, että uudistus asiaan on tulossa.

Ikäluokka on myös heitä, joiden kouluaikaan vaikutti paljon koronaepidemian aiheuttama etäopiskelu. Stranius miettii, että valitettavasti se näkyy niin, että osan matemaattiset taidot ovat hyvin heikot.

– He olivat kuudennella luokalla, kun etäkoulu alkoi. Vanhempiin ikäluokkiin verrattuna matematiikassa näkyy vahvasti, että on hyvät osaajat ja sitten on osalla tosi heikkoa osaamista. Jotkut vanhemmat ovat sanoneet, että etäkouluaikana ei ollut kotona ketään, joka olisi osannut neuvoa lasta. Ja apua ei sitten aina uskallettu kysyä myöskään opettajalta. Se näkyy nyt siinä, että on jääty jälkeen, koska matematiikassa osaaminen rakentuu edellisen päälle, Stranius miettii.

Hän toteaa, että Ristiinassakin nykyisten yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on kauttaaltaan heitä vanhempaa ikäluokkaa heikompaa.

Peruskoulun matematiikkakilpailusta ei ole vielä tullut tietoa jatkoon päässeistä, eikä valtakunnallisesta tasosta. Tänä vuonna matematiikan opettajien mielestä kokeessa oli radikaali muutos, eli tehtävät olivat aiempia vuosia helpompia.

– Kaikki on ollut siitä vähän hämmästyksissä. Oppilaille se oli toki kiva niin, että useammalla oli olo, että sai kokeessa laskettua tehtäviä ihan hyvin, Stranius sanoo.

Elina Alanne

Seurakunta säästää sähköä laskemalla osasta kirkoista lämpötilat peruslämpötasolle.

Ristiinan, Suomenniemen ja Anttolan kirkkojen lämpötila lasketaan tammikuun alussa peruslämpötasolle. Jumalanpalvelukset siirretään alueseurakuntien seurakuntataloille 2.1.–31.3.2023.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta varautuu siihen, että tulevana talvena sähkön tuotanto- ja tuontikapasiteetti ei välttämättä aina riitä kattamaan sähkön kysyntää. Kaikkia toimijoita on kehotettu valtakunnallisesti miettimään keinoja sähkön käytön vähentämiseksi, jotta kiertäviin sähkökatkoihin ei tarvitsisi turvautua. Myös kirkkohallitus on kehottanut seurakuntia kohdistamaan sähkönsäästötoimenpiteet niihin rakennuksiin, jotka käyttävät eniten energiaa.

– Kannamme vastuumme sähkönsäästämisessä. Toki säästötalkoilla on myös taloudellinen vaikutus, sanoo talousjohtaja Tiina Snicker seurakunnan tiedotteessa.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa energian kulutusta on ryhdytty syksyn aikana hillitsemään säätämällä rakennusten sisälämpötiloja ja ilmanvaihtoa. Lusikkaniemen kesäkoti, Anttolan rantasauna ja Pitkäjärven rantasauna on suljettu talvikaudeksi. Myös Ruunaniemen leirikeskus ja Himalansaaren kyläkirkko ovat peruslämmöllä talvikauden kuten aiempinakin vuosina.

Anttolan, Ristiinan ja Suomenniemen kirkkojen lämpötila lasketaan 2. tammikuuta peruslämpötasolle eli 10–13 asteeseen. Tästä johtuen alueiden jumalanpalvelukset pidetään maaliskuun loppuun saakka seurakuntataloilla.

– Hautaan siunaamisia voidaan tänäkin aikana toteuttaa kirkoissa, mutta on huomattava, että niissä on tavanomaista viileämpää, Snicker kertoo tiedotteessa.

Ristiinassa suuri osa siunauksista on aiemminkin hoidettu kirkon sijaan kappelissa.

Pitäjänkirkko on kaukolämmössä, joten siihen kohdistetuilla toimilla ei päästä merkittäviin säästöihin. Haukivuoren kirkossa taas on niin paljon siunauksia, että siellä toiminta jatkuu. Näissäkin tiloissa lämpötilaa alennetaan.

– Haukivuoren kirkko on kuuden kilometrin päässä seurakuntatalolta, ja sinne on vasta remontoitu takaosa juuri muistotilaisuuksia varten, kertoo tiedotteessa kiinteistöpäällikkö Antti Ronkanen.

Seurakunta toteaa tiedotteessa, että kirkkojen käytön rajoittaminen voi herättää seurakuntalaisissa kysymyksiä ja haikeuttakin. Suunnitelman valmistelijat muistuttavat kuitenkin, että kyse on väliaikaisesta tilanteesta.

– On tärkeää, että olemme seurakuntana yhteisvastuullisesti mukana säästötalkoissa. Tilanne koskettaa meitä kaikkia, ja huhtikuussa jo hellittää, sanoo tiedotteessa Snicker.

Sähkönsäästösuunnitelma on esitelty kirkkovaltuuston 29.11. kokouksessa. Tämän jälkeen kirkkoneuvoston jäsenet ovat vielä käyneet asiasta sähköpostineuvottelua, jossa säästötoimiin kirkkojen osalta on sitouduttu.

Runovihko ja sen etusivu löytyy myös toisesta ristiinalaisperheestä.

Viime viikolla Ristiinalainen kertoi turistin uppoamisesta kertovasta runosta, mikä löytyi Hilma Nirkon virsikirjan välistä.

Lehden lukija otti toimitukseen yhteyttä ja kertoi, että myös hänen äidillään oli sama kirjanen. Hänen äitinsä oli syntynyt 1920. Heidän kappaleessaan on tallella myös etusivun tiedot.

Niissä kerrotaan, että runon on kirjoittanut ja kustantanut Toivo Käki. Runovihkoa on myyty 2 markalla ja se on painettu vuonna 1938 Mikkelissä Vapauden kirjapainossa. Kirjoittaja on määritellyt, että runo ”Voidaan säveltää” mutta ”jälkipainos kielletty”.

Toivo Käki on 4.6.1938 julkaissut Länsi-Savossa Huomautus-nimisen tekstin runostaan. Siinä todetaan, että hän on kirjoittanut runon Turistin haaksirikosta ja ”siinä on yhdessä värssyssä erehdys”. ”Siinä mainitaan, että laiva paiskautui nurin äkkikurvissa. Kurvia ei kuitenkaan ollut lainkaan, vaan kaatui laiva tuntemattomasta syystä.”

Ehkä Käki on saanut palautetta tekstistään ja päätynyt tällaiseen oikaisuun?

Länsi-Savo on kertonut hänestä enemmän 27. elokuuta 1938. Lehti kertoo, että ”Mikkelissä elää, vaikuttaa ja runoilee mies, jonka nimi on Toivo Käki. Tavallinen kansanmies. Tekee välillä ahkerasti rakennustöitä ja sitten iltapuhteen ja ruokatunnin tullen antaa runoratsunsa ravata. Se tosin silloin tällöin hiukan ontuu, mutta mitäpä se haitannee, kunhan eteenpäin vain laukkaa. Toivo Käki antaa sille vauhtia ja saattaa tekeleet omalla kustannuksellaan julkisuuteen.”

Tuossa vaiheessa Käki oli kirjoittanut jo muutamia runovihkosia. Hän on runoillut esimerkiksi useastakin tuona aikana tapahtuneesta henkirikoksesta. Jutussa Käkeä siteerataan, että hän haluaa runoillaan osoittaa Suomen kansalle mihin olisi pyrittävä ”saadaksemme vähentymään ne suuret huokaukset kansan sydämistä suurten rikollisuuksien tähden”.

Länsi-Savon jutussa mainitaan lopussa, että Käki on sitä mieltä, ”ettei häntä vielä meidän aikanamme oikein ymmärretä, niin kuin ei ymmärretty Aleksis Kiveäkään, mutta että vielä se aika tulee, jolloin Suomen kansa hänen – nimittäin Toivo Käen – hautakummun tuntee. No hyvä on toivossa elää ja ”kulkea jatsin tahdissa””. Lopun sitaatti jatsin tahdissa kulkemiseen viittaa erääseen jutussa lainattuun Käen runoon. Samaan runoon viitaten juttu päättyy edellisen kappaleen jälkeen: ”Ja sillä aikaa kansa ostaa Toivo Käen runovihkoja – à 2 mk kappale – ja neidot hänelle ”hyräilee””.

Rivien väleistä voi tulkita, että Länsi-Savon jutun kirjoittaja ei antanut Käelle paljoakaan arvoa. Juttu on otsikoitukin ”Runoutta”, sana on siis lainausmerkeissä. Länsi-Savon irtonumero on tuolloin maksanut yhden markan, joten Käen runovihkonen on ollut kahden sanomalehden hintainen.

Elina Alanne

Kaukalon viikonloppuhoidossa on apuna VPK. Jäälatua liikuntapäällikkö ei suoraan sulje pois. 

Mikkelin kaupungin säästöt vähensivät Ristiinasta toisen liikuntapaikkahoitajan. Liikuntapäällikkö Tiina Juhola toteaa, että latujen ja kenttien hoito pyritään tänä talvena pyörittämään mahdollisimman hyvin yhdellä miehellä.

– Katsotaan, miten se yhdellä miehellä sujuu ja muokataan toimintaa sen mukaan, mitä tarve vaatii, Juhola sanoo.

Osana palvelut ja tulevaisuus -ohjelmaa eli Patua liikuntapalveluille annettiin 2–3 henkilötyövuoden säästövelvoite. Työntekijöitä lähti yksi keskustan alueelta ja yksi Ristiinasta. Ristiinaan jäi töihin yksi työntekijä.

Hänen talvikiirettään helpottaa, että Pellosniemen ladun hoito jää pois.

– Se vie paljon aikaa, kun sinne latukoneella ajaa. Kuntorata ja valaistus jää sinne, eli edelleen jos joku haluaa siellä latua tehdä, niin se on mahdollista, Juhola vinkkaa.

Asiasta voi olla yhteydessä liikuntapalveluihin.

Talvi ja lumipyry on liikuntapaikkahoitajille haastavin tilanne, koska yhtä aikaa pitäisi olla tekemässä sekä latuja että auraamassa luistelukenttiä.

– Aiemmin Ristiinassa on voinut toimia niin, että toinen hoitaa ladut ja toinen kaukalon. Nyt työtä on enemmän jaksotettava. Kovin lumiset aamut ovat ne hankalimmat, Juhola toteaa.

Kaukalon viikonloppuhoitoa tekee Ristiinan VPK, joka on ollut aiemminkin apuna.

– Se ihanasti pelastaa tätä tilannetta. Liikuntapaikkahoitaja tekee ladut tarvittaessa aamuisin myös viikonloppuisin, Juhola kertoo.

Jäälatua liikuntapäällikkö ei suoraan sulje pois mutta toteaa, että jos se Ristiinaan tehdään, niin silloin joku muu latu jää vähemmälle.

– Niin se on muillakin alueilla, että kaikkia ei pystytä joka päivä hoitamaan. Valitettavasti näin, kun porukkaa ei enempää ole.

Liikuntapalveluissa työskentelee ulkoliikuntapaikoilla 12 liikuntapaikkahoitajaa, jäähallilla kolme ja lisäksi kolme liikuntapaikkamestaria, joiden työhön kuuluu myös muita vastuualueita paikkojen hoidon lisäksi.

Ristiinassa erityistä on, että latuja on hoidettavana sekä Linnaniemessä että koulun ympäristössä. Juhola toteaa, että molemmille laduille on tarvetta ja käyttäjänsä. Urheilukentän latu on suosittu tasaisuuden vuoksi ja Linnaniemi haastaa hiihtäjän.

– Tiedän, että keskustastakin ajellaan Ristiinan ja Anttolan laduille myös.

Lisäksi päiväkodilla on talvisin ollut sekä ladut että luistelukenttä. Juhola sanoo, että päiväkodille pyritään jatkossakin tekemään kenttä ja latu.

– Se on sen verran lähellä, että yksi henkilö pystyy yhden päivän aikana niitä hoitamaan.

Juhola toteaa, että tarvittaessa Ristiinaan otetaan apua muilta alueilta.

– Mutta yritetään nyt pyörittää näin ja katsotaan, miten onnistutaan.

Muutamana talvena luistelukopit olivat koronatilanteen vuoksi kiinni. Myös ilkivalta haittaa usein niiden aukioloa. Ristiinan kentän pukukopit on tarkoitus pitää talven aikana auki.

– Ainakin niin aloitetaan luottavaisin mielin. Toivotaan, että mitään ilkivaltaa ei ole, koska sitten tilannetta on katsottava uudelleen. Sitä vartenhan ne pukukopit ovat, että sinne pääsee luistimia vaihtamaan.

Elina Alanne

Kuka on kirjoittanut Turistin onnettomuudesta runon ja mihin tilaisuuteen?

Turistin onnettomuus.

Oi Jumala, varjele matkojamme

ja ole läsnä, aina turvanamme!

Näin kello kolmasti kajahti,

vaikka surut jo toisille hajahti.

Pieni musta laukku ja laukussa virsikirja. Arja Kiesilä sai ne vuosia sitten isotätinsä Hilma Nirkon muistoksi.

Virsikirjaa selaillessaan Kiesilä löysi sen välistä hauraan, pehmeän paperinipun. Välistä paljastunut Turistin onnettomuus -niminen runo yllätti hänet, ja on askarruttanut mieltä säännöllisesti vuosien varrella. Mistä tilaisuudesta teksti on? Onko teos lausuttu jossain muistotilaisuudessa, johon sen yllä oleva aloitus voisi viitata?

Kiesilä pohtii, että Hilma on pitänyt paperivihkoa arvossaan, koska on taitellut sen talteen virsikirjansa väliin. Paperi on pehmeää, paikoitellen rutuilla ja varmaankin joku lapsi on tehnyt siihen omia merkintöjään. Mutta runo on säilynyt kuitenkin vuosia. Mutta miten monia vuosia?

Hilma asui Ristiinan Kautialan kylällä.

– Tämä virsikirja on painettu vuonna 1925, eli jo aiemmin. Kun Turisti upposi vuonna 1937 ovat Hilman lapset olleet pieniä. Ehkä heistä joku on piirrellyt tähän vihkoseen, Kiesilä miettii.

Vielä tuolloin 1930-luvun lopussa elettiin rauhan vuosia. Turistin uppoaminen ja kuolleet ovat varmasti järkyttänyt sekä paikkakunnalla että Hilmaa. Ehkä onnettomuudessa on ollut joitain tuttujakin.

Ol` surkea näky silloin vedessä,

kun ihmiset ol` suuressa hädässä.

Siell` kuolon Enkelit parves` ol

kun yksitoista uhria siinä tul.

Se kaatumisen syy, joka tiedoss` on

ol` ohjaus silloin harkitsematon.

Kun kapea laiva Turisti,

äkki kurviss` laivan nurin paiskasi.

Se kuolon kalmisto ol` Hauskan selkä.

Ei tapahtuma paikka tunnu siltä

kun hauska muuttui meill` murheiksi

ja muuttuen täällä suureks` suruksi.

Turisti upposi 25. marraskuuta 1937 Ristiinassa Louhivedellä. Se oli noin 20-metrinen höyrylaiva, joka liikennöi Mikkelin ja Lappeenrannan välillä. Tuona syksynä oli niin lämmintä, että höyrylaiva oli vielä lähellä joulukuuta kuljettamassa lastia ja ihmisiä kohti Lappeenrantaa.

Laivalla oli lastinaan tonneittain ruokaa – sokeria, suolaa, kauraa ja jauhosäkkejä – sekä tonneittain muun muassa kattotiiliä ja paketteja. Kerrotaan, että onnettomuuden aiheutti voimakas, äkillinen tuulenpuuska. Alus kallistui ja hätääntyneet matkustajat kerääntyivät sen toiselle laidalle, jolloin Turisti upposi.

Ainakin 11 ihmistä kuoli. Heistä kerrottiin nimet ja kaipaamaan jääneet omaiset muun muassa tuon ajan sanomalehdissä. Kaikista ei kuitenkaan ainakaan vielä heti onnettomuuden jälkeen ollut nimiä tiedossa. Turistin uppoaminen -runon on kirjoittanut joku, joka joko lehtitietojen perusteella tai muuten tiesi myös onnettomuuden uhreista.

Kun seitsemän uhria Ristiinasta

ja kaksi joutui myös Anttolasta,

vain yksi uhri Puumalasta

ja nuori neitonen vielä Lappeesta.

Hilma-tädin pienen lehtisen loppuun on hän tai joku muu kirjoittanut lyijykynällä ”Runoili” ja nimen, josta on enää vaikea saada selvää. Aika varmasti sukunimen loppuosa on ”niemi”. Koko nimi voisi olla Ka. Koskenniemi, joka olisi hyvin lähellä runoilija V.A. Koskenniemeä. Kirjoittaja tuskin on tämä Koskenniemi mutta kuka hän on ollut?

Runo loppuu hyvin ylevästi.

Oi Jumala, anna meill` opetusta,

ettemme peris` itsell` kadotusta!

Kun kuljemme täällä vaaroissa

ja aina suurissa synnin pauloissa.

Jos meidät kutsut täältä äkkiään pois

ett` sielumme rinnass` aina valmis ois

perimään sun kirkkaan kruunusi

ja meidät omistamaan täält` itsellesi.

Elina Alanne

Tiedätkö jotain jutun runosta? Ota yhteyttä toimitukseen toimitus@ristiinalainen.fi. Jutussa lainatut runon säkeet eivät ole samassa järjestyksessä kuin alkuperäistekstissä.
Jutun lähteenä on käytetty Ari Mannisen teosta Saimaa – Koko tarina.

Joulun odotukseen kuuluvat tapahtumat, myyjäiset, konsertit ja laulut. 

Joulu päästään tänä vuonna vastaanottamaan mitä todennäköisimmin usealla tapahtumalla. Joulumarkkinoita ja joulun avausta vietetään Ristiinassa lauantaina 26.11.

Joulumarkkinat levittäytyvät S-marketin pihalle kello 9–17. Paikalla on markkinakauppiaita ja muun muassa glögitarjoilu. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä LC Ristiina, Eräkokki ja S-market.

Joulun avausta vietetään kello 16 alkaen Kaukaanrannan torilla. Tapahtumassa on ohjelmaa, kuten ongintaa, lapsille sekä totta kai myös joulupukki. Osallistujille arvotaan kinkku ja tarjotaan joulupuuroa, glögiä ja pipareita. Tapahtuman järjestävät Ristiinan aluejohtokunta ja yrittäjät.

Joulun rauhaa -hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään Ristiinan kirkossa keskiviikkona 7.12. kello 18. Jo vuodesta 2017 järjestetty konsertti soi tänä vuonna Ristiinan lisäksi Pitäjänkirkossa ja Puumalan kirkossa.

Konserteissa laulusolisteina toimivat Tuuli Anikari, Elisa de Boer ja Pirkka Ohlis. Bändissä soittavat Matti Pasanen (kitara / taustalaulu), Pasi Möller (akustinen kitara), Pia Kontio (viulu), Niko Takala (rummut), Pirkka Ohlis (koskettimet / taustalaulu) ja Jukka Matilainen (basso). Konsertin vapaaehtoisella käsiohjelmamaksulla tuetaan alueen apua tarvitsevia seurakunnan diakoniatyön kautta.

Joululauluja pääsee laulamaan jo perjantaina, kun ensimmäinen Kauneimmat joululaulut -tilaisuus sulostuttaa S-marketia. Kaupassa lauletaan yhdessä kello 15.

Kauneimpia joululauluja lauletaan myös Ristiinan kirkossa sunnuntaina 11.12. kello 18, mukana on seurakuntakuoro. Hangastenmaan kylätalossa lauletaan keskiviikkona 14.12. kello 18.30. Kylätalon osoite on Parkkilantie 237. Suomenniemen kirkossa kauneimmat joululaulut kajahtavat sunnuntaina 18.12. kello 13.

Ristiinassa sunnuntaina 11.12. voi joulua fiilistellä myös joulumyyjäisillä. Koulun vanhempainyhdistys Ryhti järjestää ne koululla kello 10–13. Tapahtumassa on myös poniajelua ja talutusratsastusta koulun pihalla. Myös joulupukki vierailee myyjäisillä.

Elina Alanne