Kahvila-Ravintola Saimaan henkilökunta innostui laajentamisesta, joten Virpi Trygg ei voinut kuin suostua myös Neste Ristiinan yrittäjäksi.

Tulinko minä samaan paikkaan ollenkaan! Näin on jo ennättänyt eräs vakioasiakas äimistellä Neste Ristiinan tiskillä Liisa Suhoselle.

Paikka ja siellä vuodesta 1982 asti työskennellyt Suhonen ovat samoja tuttuja mutta hiljalleen huoltoasema uudistuu.

– Tosi hyvillä mielin olen itse ja niin ovat olleet asiakkaatkin. Onhan paikka jo kaivannut uudistusta, Suhonen miettii.

Henkilökunnalle muutos oli mieleinen, kun yrittäjänä aloitti kesäkuun alusta Virpi Trygg. Hänen vanhempansa aloittivat Nesteen yrittäjinä 1990-luvulla ja viimeisimmäksi paikkaa pyöritti veli Petri Trygg.

– Minähän olen itse tullut tänne vuonna 1988 kesätöihin Kaija ja Risto Jukaraiselle. Jännästi sitä näin ympyrä sulkeutuu, Virpi naurahtaa.

Hän kuvailee olevansa yrittäjänä samaan tapaan taustajoukoissa kuin on ollut Kahvila-Ravintola Saimaassakin, eli oma päivätyö jatkuu edelleen toisaalla.

– Ehkä jollain tavalla vähän mietin yrittäjyyttä tässä, kun Petri laittoi paikan myyntiin, mutta isoin syy lähteä tähän oli, että Saimaan henkilökunta oli innoissaan laajentamaan. Oli helppo sanoa, että miksipä ei, Trygg kertoo.

Sekä Nesteellä että Saimaassa ravintolapäällikkönä on Jonna Tuukkanen. Kaksikko kertoo, että töitä jaetaan niin, että henkilökunta saa ja ottaa vastuuta.

– Jokainen pääsee toteuttamaan omaa vahvuuttaan, eli olemme jakaneet vastuualueita, Tuukkanen toteaa ja Trygg lisää, että näin työ on kaikille mielekkäämpää.

– Jokainen saa kiinnostuksen mukaan vastuuta. Ajattelen, että kaikkea ei todellakaan tarvitse pitää omissa näpeissä. Ei sitä jaksaisikaan, jos kaikesta pitäisi olla päättämässä, Trygg sanoo.

Yritykseen rekrytointiin myös uusia työntekijöitä. Aktiivisella omalla toiminnalla paikat saatiin täytettyä kokeneilla tekijöillä.

Tuukkanen ja Trygg toteavat haastatteluhetkellä alkuviikosta olevansa innoissaan mutta vähän väsyneitä. Paljon on jo tehty, kuten muutettu sisäänkäynnin tavarapaljoutta ja perustettu pieni lahjatavarapuoti. Juuri eteisen näkymän muutos sai sisään astuneen asiakkaan hämmästelemään Suhoselle, mitä on tapahtunut.

– Ensinhän me ajattelimme, että kaikki pistetään kuntoon kerralla mutta kyllä tässä on jo huomattu, että ei se olekaan ihan mahdollista, Trygg sanoo.

– Vähän vaihdellaan kalusteita, maalaillaan ja ehostetaan paikkaa meidän näköiseksi, Tuukkanen kertoo.

– Ne kalusteet tuolla muuten jo odottaa, kun joku ehtii laittaa, ja tällä viikolla saapuvat ulkomaalarit, Trygg lisää.

Ruokapuolella jatkuvat lounas, hampurilaiset ja pitsat. Ruokalistaa uudistetaan myöhemmin. Koronavuodet hiljensivät teiden liikennettä mutta nyt ihmiset taas liikkuvat. Neste Ristiina Saimaan portti -nimellä nyt kulkeva huoltoasema aikoo jäädä kulkijoiden mieleen tietyillä seikoilla.

– Leivomme täällä itse ja myös Saimaan gluteenittomat tuotteet ovat myynnissä. Pikapysähtyjiä on paljon, joten sämpylävitriini pidetään laadukkaana. Ja asiakaspalvelu on hyvää, Trygg kertoo.

Neljänkymmenen vuoden kokemuksella Suhosella on yksi toive tulevaan.

– Toivon, että tämä lähtisi taas nousuun – ja tällä porukalla lähteekin! hän tuumaa.

Elina Alanne

Ristiinan kesäteatterissa esiintyy tänä kesänä myös lapsia. 

Saa nauraa mutta saa myös herkistellä. Taitavasti kirjoitettu tarina, joka jättää katsojalle myös arvoituksia. Näin kuvailevat Ristiinan kesäteatterissa nähtävää Maailman pihamaat -näytelmää sen aikuinen pääpari Jani Lastuniemi ja Tiina Rouhiainen.

– Välillä kesäteatteri on minusta vähän liian kevyttä mutta tässä on myös syvyyttä, tuumaa Jannea esittävä Lastuniemi, joka nähdään kesällä ensimmäistä kertaa lavalla nykyisellä kotikylällään Ristiinassa.

Vaikka näytelmäkesä Ristiinassa on ensimmäinen, on teatteri-ilmaisun ohjaajalle näyttämöt ja näytelmiä tekevät ryhmät kuitenkin hyvin tuttuja.

– Olen tehnyt viimeiset 20 vuotta teatteria mutta ruotsin kielellä ja ihan eri ympäristössä. Jännä ero on, että rannikolla suomenruotsalaiset katsovat merelle ja Eurooppaan. Esityksissä kymmenestä laulusta yksi on ruotsiksi ja loput englanniksi. Täällä mennään sataprosenttisesti suomeksi ja katsotaan kyläyhteisöä kohti. Ja tekijäporukassa on enemmän rönsyilevää huumoria. Sellaista hyvää kaksimielistä läppää, jossa on paljon rakkautta taustalla, Lastuniemi pohtii.

Rouhiainen esiintyi Ristiinassa myös viime kesänä, eikä joutunut kauaa pohtimaan myös tämän kesän rooliin tarttumista.

– Tämä on ihanaa! Täällä on hyvä porukka ja meininki. Esiintyminen on minusta aina ihanaa, ja siihen liittyy paljon myös itsensä haastamista, Rouhiainen miettii.

Näytelmässä mukana ovat myös Rouhiaisen äiti ja tytär.

– Kolmessa polvessa ollaan mukana, mikä on myös ihana kokemus. Minun esittämäni Siiri on näyttämöllä hyvin paljon. Inna laski, että äiti sinulla on 108 replikkiä. Ne alkavat olla jo aika hyvin hallussa, Rouhiainen kertoi Linnankorvalla toukokuun loppupuolella, kun työryhmä oli siirtynyt harjoittelemaan oikeaan esitysympäristöön.

Maailman pihamaat on ensiesitys, jonka on kirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen. Hänet nähdään myös itse esiintymässä. Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja kertoo, että jääväsi itsensä tämän kesän näytelmävalinnasta, koska tarjosi myös tätä omaa tekstiään.

– Kantaesitys on aina riski, koska etukäteen ei tiedä, tykkäävätkö ihmiset siitä. Mutta minä uskon tekstiin ja ohjaaja uskoo myös. Kolme kertaa kirjoitin näytelmän uusiksi. Se on tekstillisesti Elias, rakastettuni -esityksen kanssa samaa laatua, Puustinen-Kiljunen kertoo.

Näytelmän ohjaa Tarja Pyhähuhta, koreografina on Mimmi Rantala ja musiikista vastaa Arto Kivekäs.

– Alun perin en kirjoittanut tarinaan lapsia mutta lastenteatterista alkoivat puhua, että lapset mukaan. Ja Tarja halusi lapset. Näytelmässä on kaikkiaan 19 roolia ja niistä kuusi lapsinäyttelijöillä, Puustinen-Kiljunen kertoo.

Siiriä lapsena esittää Tuula Rantala ja Jannea lapsena Asko Kiljunen.

Moni ohjaaja ei olisi välttämättä lähtenyt urakkaan, jossa saa ohjata useita lapsia ja tekstissä on useita aikatakaumia.

– Meillä on Tarjan kanssa hyvin samanlainen ajattelutapa ihmisyydestä ja naisena olemisesta. Jännä on seurata hänen ohjaustyötään, miten hän näkeekään tekstistä, mitä olen tarkoittanut. Miten joku voi lukea minua niin tarkkaan, Puustinen-Kiljunen pohtii.

Mutta miten tekstin kirjoittaja kuvaa näytelmää?

– Se on yhden naisen tarina lapsuudesta aikuisikään. Se kertoo siitä, mitä saa ja mistä joutuu luopumaan. Viesti on, että elämä on suuri lahja – katsoipa sitä minkäikäisenä tahansa. Elämää pitää osata arvostaa, Puustinen-Kiljunen tuumaa.

Haastatteluhetkellä ensi-iltaan oli vielä yli kuukausi. Lastuniemi pohti, että lavasteiden kanssa riittää vielä paljon tekemistä. Useilla vuosikymmenillä liikkuminen haastaa tekijäjoukon mutta kaikki on varmasti valmista ensi-illassa 3. heinäkuuta.

– Myynti on lähtenyt hyvin käyntiin. Uskon, että saamme tällä hyvän taloudellisen tuloksen ja seuran taloutta taas tasapainoon ja seuran uuteen nousuun, Puustinen-Kiljunen mietti vaikeiden koronakesien jälkeen.

Elina Alanne

Maailman pihamaat Ristiinan kesäteatterissa Linnankorvalla 3.7.–21.7. Esitykset ma-to klo 19 ja su klo 16. Lisätietoja www.ristiinankesateatteri.fi.

Ristiinan Mäkitien ja Brahentien risteyksessä tapahtui liikenneonnettomuus tiistaiaamuna. Henkilöauto törmäsi pyöräilijään, tiedottaa poliisi. Onnettomuus tapahtui hieman ennen kymmentä aamulla.
Onnettomuudessa pyöräilijä loukkaantui päähän. Hän ei käyttänyt pyöräilykypärää.

Törmäys tapahtui, kun henkilöauton kuljettaja oli kääntyessään vasemmalle jättänyt väistämättä kevyen liikenteen väylällä risteävän tien ylittäneen polkupyöräilijän.
Henkilöauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta.

Lumen suojissa kuutit kasvoivat ”pulskiksi pullukoiksi”. 

Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 85 kuuttia. Kokonaissyntyvyydeksi arvioidaan 92 poikasta, Metsähallitus tiedotti maanantaina. Talvi oli runsasluminen, joten poikaskuolleisuus näyttää jääneen alhaiseksi. Talven lumimäärä oli norpan kannalta hyvä mutta osaltaan se vaikeutti pesälaskentojen tekemistä.

Aluevastaava Ismo Marttinen WWF Suomesta kertoo, että Yövedeltä ei saatu vahvistettua kuin yhden kuutin syntymä.

– Siellä ihan eteläosissa, Savitaipaleen ja Ristiinan rajamailla, on syntynyt yksi kuutti. Jostain kumman syystä muualla ovat nyt norppaemot pitäneet välivuotta tai sitten emme löytäneet pesää, Marttinen kertoo.

Perinteisesti kuutti on syntynyt myös Astuvansalmen tienoilla. Marttinen toteaa, että mitenkään poikkeuksellista ei ole se, että niillä alueilla, joilla kanta on pieni, jäävät jotkut vuodet väliin.

– Norppanaaras ei ihan joka vuosi synnytä ja jos alueella on naaraita vähän, niin se näkyy näin. Mutta Yövedellä ollaan ihan hengissä ja mielellämme otamme sieltä norppahavaintoja vastaan, Marttinen sanoo.

Erityistä norppatalvessa oli myös se, että nähdyt kuutit ovat erittäin hyväkuntoisen näköisiä.

– Ne on pulskia pullukoita. Kun pesällä on hyvä suoja, niin kuutit varttuvat vahvemmiksi, Marttinen toteaa.

Marttinen kannustaa, että jos saimaannorpasta saa havainnon ja varsinkin jos norpan pystyy sitä häiritsemättä kuvaamaan, niin havainnoista ilmoitettaisiin eteenpäin. Havainnon ja kuvan voi lisätä esimerkiksi WWF:n norppagalleriaan. Kuvista norppia tunnistetaan edelleen. Havainnoista voi kertoa useaa eri kautta. Tiedot päätyvät kaikki samaan kannanseurantaan.

Elina Alanne

Lautan tuotteissa tulee maistumaan sekä luonnosta kerätyt tuotteet että paikallisten tuottajien maut.

Ristiinalaislähtöiset Lotta Tuominen ja Aino Halinen heittelivät viime kesänä ideoita. Mikä olisi yrittäjyydessä extreme-haave, jonka he haluaisivat toteuttaa?

Kaikenlaisten villien visioiden jälkeen ollaan tässä: Ristiinan Kaukaantorin rannassa, vierasvenelaiturin vieressä ja kaksikko näyttää, mihin avautuu kesäkuussa cocktail-baari Lautta. Se on fyysisestikin lautta, joka saa paikkansa ihan rantakiveyksen vierestä.

– Pidimme viime kesänä kahvilaa Pieksämäellä ja opimme, että olemme tosi hyviä asiakaskokemuksen luomisessa. Yrittäjyyden suhteen kummallakaan ei varmaan ole mitään pitkäkestoisia haaveita mutta on hauskaa kokeilla, kun tulee tilaisuus tehdä jotain omannäköistä ja tuoda Ristiinaan jotain uutta, Tuominen miettii.

Kun Halisen ja Tuomisen intoa kuuntelee, selviää pian, että cocktail-baarin takana on monta rakasta asiaa. Rakkautta Ristiinaan, lähiseutuun, Saimaaseen ja luontoon.

– Nautin itse käydä ravintoloissa, ne tekevät usein paikkakunnista elinvoimaisia. Ristiinassa on kivoja paikkoja mutta aina pitää olla tilaa myös uudelle, Tuominen miettii.

Nuoret yrittäjät toivovat, että Lautta osaltaan lisää torin ja Ristiinan vetovoimaa. He toivovat myös yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa.

– Meille ei tule ruokaa myyntiin, niin ruuat voi napata muualta ja tulla syömään niitä Lautalle, Tuominen kertoo.

Kun unelma cocktail-baarista oli syntynyt, osallistuivat Halinen ja Tuominen kurssille Perhon Liiketalousopistossa Helsingissä.

– Se oli tosi inspiroivaa. Kurssi vahvisti ajatusta, että drinkki voi olla muuta kuin viina ja appelsiinimehu. Niitä tehdessä saa olla luova, toteuttaa itseään ja tuoda niissä esiin omaa luontosuhdetta ja lähiseuturakkautta, Halinen kertoo.

Lautan tuotteissa tuleekin maistumaan sekä luonnosta kerätyt tuotteet että paikallisten tuottajien maut.

– Maanantain ja tiistain olemme suljettuina, joten silloin voi keräillä yrttejä luonnosta, Halinen nauraa.

Yrittäjille on tärkeää, että elämys on hyvä myös asiakkaille, jotka eivät halua cocktailiinsa alkoholia.

– Eli mocktailit on yhtä lailla saatavissa, Tuominen vinkkaa.

Lautalla on kesällä myös Kalliotaidekeskus, joka infoaa paikallisia ja matkailijoita erityisesti Astuvansalmesta. Lisäksi sen yhteyteen tulee myös Kaidan kihon polkupyörien vuokrausta.

– Olisi ihana myös fiilistellä kesää jollain pienillä musiikkitapahtumilla, Halinen miettii.

Ystävykset nauravat, että jotkut ovat pohtineet, miten heillä aika riittää yrittäjyyteenkin. Tuominen opiskelee Jyväskylässä yhteiskuntapolitiikkaa ja Halinen Tampereella yhteiskuntatutkimusta. Molemmilla on useita vastuutehtäviä ja projekteja koko ajan.

– Me olemme molemmat kovia tekemään ja liikkumaan paikasta toiseen, niin tämähän on ihan kevyt homma, että kesällä on vain yksi paikkakunta, mihin keskittyä, Tuominen nauraa.

Viime kesän yrittäjyydestä on myös jo opittu jo monta asiaa ja mukana on realismia siitä, että kesästä ei varmastikaan tule kevyin.

– Mutta kun tietää toisen niin hyvin, niin kaiken saa sumplittua, Halinen tuumaa.

Yhdessä asiassa Lautta on kuitenkin pitkälti toiveiden varassa. Olisipa kesällä hyvä sää!

– Jos ei ole, niin sitten improvisoidaan! Tuominen tiivistää yrittäjäystävien asenteen.

Elina Alanne

Ristiinalaisnuorten lukiovuosiin kuului lukion vaihtuminen ja koronapandemia. 

Syksyllä 2019 ristiinalainen Olivia Heino aloitti lukiolaisena Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteessä tuttujen ihmisten ympärillä.

– Sitten menikin lukio alta ja me siirryttiin Mäntyharjuun, josta ei alkuun tunnettu ketään. Ja oli koronavuodet, jonka takia oltiin paljon etänä, mikä oli kaikille uutta, Heino tiivistää lukiovuosiaan ja toteaa niiden olleen yhdellä sanalla määritellen vaihtelevat.

– Mutta kaikesta selvittiin, ja kaikki oli auttavaisia toisiaan kohtaan. Helmikuussa tajusimme kavereiden kanssa, että meidän lukioaika oli sellainen, että emme käyneet ollenkaan kokonaista maaliskuuta koulua.

Ristiinalainen on seurannut vuosien varrella Olivian lukioaikaa. Hän kertoi aikoinaan jutussa valitsevansa Mäntyharjun, kun ilmaiset kyydit paikkakunnalle varmistuivat. Toisen lukiovuoden alkaessa Mäntyharjussa pohdinnassa oli vielä, mitä kursseja suorittaisi.

Miten kaikki lopulta sujui, eli oliko päätös Mäntyharjuun siirtymisestä oikea?

– Oli ehdottomasti oikea! Tiedän, että viihdyin paremmin kuin olisin Mikkelissä viihtynyt. Ollaan jokainen Mäntyharjuun siirtynyt oltu tosi tyytyväisiä.

Koronavuosien vuoksi pienuudesta oli myös hyötyä.

– Olimme Mäntyharjussa vähemmän etänä kuin Mikkelissä tai pääkaupunkiseudulla. Pienemmässä yksikössä oli helpompi järjestää lähiopetus. Lähiopetuksessa on helpompi kysyä apua kuin etänä, kun kaikki kuulee kysymyksen.

Ilmaisia bussikuljetuksia nuoret käyttivät alkuun mutta ajokorttien saamisen jälkeen voiton vei oma auto.

– Varsinkin abivuonna odottelutunteja olisi ollut paljon, joten kuljimme kimppakyydeillä.

Olivia päätyi lopulta lukemaan samoja aineita kuin olisi varmasti opiskellut Ristiinassakin. Reaaliaineista opintoihin kuului kemiaa ja biologiaa.

– Ja fysiikkaa muutama kurssi mutta sen jätin kesken. Kirjoitin äidinkielen, englannin, pitkä matematiikan, biologian ja kemian. Kirjoitukset menivät omaan tasooni nähden hyvin. Olen tyytyväinen.

Ensi lauantaina Heino ja muut ylioppilaat juhlivat. Luvassa on perinteisesti lakitus, esityksiä ja yhteislauluja, joiden jälkeen kokoonnutaan koteihin ja juhlapaikoille.

Jo kirjoitusten päättymisestä asti Olivia on ollut töissä ravintola-alalla ja edessä on välivuosi opiskeluista.

– Haluan nyt hengähtää oman hyvinvointini vuoksi. Välivuoden aikana saa myös lisäaikaa miettiä, mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Se voisi olla jotain biologiaa tai tutkimusalaa.

Elina Alanne

Uudessa tilassa avataan syksyllä. 

Ristiinan kirjastossa Brahentiellä voi asioida normaalisti heinäkuun loppuun saakka. Tämän jälkeen kirjasto menee kiinni ja uudessa tilassa Ristiinan koulukeskuksella avataan syksyllä.

– Tiedossa on pitkä muutto, koska teemme sen niukalla henkilöstöresurssilla muun työn ohella, kirjastopäällikkö Sylvia Stavén kertoo.

Siksi tarkkaa aikataulua uuden kirjaston avaamiselle ei vielä voida kertoa.

– Täällä kun katselee, niin kyllähän pakkaamiseen muutama tovi menee. Se on myös tehtävä koordinoidusti, että kirjat saadaan hyllyihin takaisin oikeassa järjestyksessä. Ketä tahansa ei voi tempaista työtä tekemään. Meidän oma henkilökuntamme osaa sen erittäin hyvin, Stavén toteaa Ristiinan kirjastossa.

Sekä hän että Ristiinan kirjastossa työskentelevät Noora Tähtinen ja Sari Hokkanen odottavat jo uutta kirjastoa hyvillä mielin.

– Uudesta tulee hyvä. Saamme uudet tilat ja uudet kalusteet. Täältä ei hyllyjä siirretä uuteen, koska jo tässä ympärilleen katselemalla huomaa, että kalusteet ovat mikä mistäkin. Kun kävimme niitä läpi, niin ei taida yhtään 20 vuotta uudempaa kalustetta olla. Eli vaikka me olemme kirjastossa hyviä kierrättämään, niin nyt ei kierrätetä, Stavén hymyilee.

Erityisesti kirjastoväkeä miellyttää, että koulun yhteydessä toimiminen avaa uusia mahdollisuuksia kouluyhteistyölle. Uuteen kirjastoon tulee myös nykyisiä tiloja parempi erillistila sekä etäneuvotteluhuone asiointipisteen käyttöön.

– Niistä olen erityisen iloinen. Molemmille on varmasti paljon käyttöä, Tähtinen sanoo.

Erillistilaa voidaan käyttää esimerkiksi satuhetkissä. Tilan kalustus on suunniteltu mahdollisimman monikäyttöiseksi.

– Tuntuu kivalle, että saadaan ihan uusi kirjasto. Onhan tämä muutto lasten ja nuorten kannalta valtavan hieno asia, Tähtinen miettii.

Päiväkodin kannalta kirjasto muuttaa hieman kauemmaksi. Tähtinen ja Hokkanen sanovat, että yhteistyötä pitää suunnitella yhdessä päiväkodin kanssa.

– Aikoinaan Rantakylän kirjastossa keräsimme usealle päiväkotiryhmälle kirjakasseja, joten sellainen toiminta on meille ihan tuttua. Nytkin välillä keräämme Ristiinan päiväkodille kirjoja valmiiksi, Hokkanen kertoo.

Kirjasto haluttiin pitää kesällä auki, koska Ristiinassa palvelu on tärkeä myös kesäasukkaille. Kirjastolaiset vinkkaavat, että nyt kannattaa mennä käymään kirjastossa.

– Kirjoja lähtee nyt paljon poistoina, ja halvalla lähtee, Stavén sanoo.

Uudesta kirjastosta tulee hieman nykyistä pienempi tiloiltaan, joten kokoelmaa joudutaan karsimaan. Tähtinen ja Hokkanen katsovat kokoelmaa läpi sillä silmällä, mitä lainataan Ristiinassa.

– Meillä liikkuvat aikuisten kaunokirjallisuus, lasten ja nuorten kirjat, elämänkerrat ja uutuustietokirjat. Käsityöt, puutarha- ja keittokirjat liikkuvat myös, Tähtinen luettelee.

Ristiinalaiset ovat oppineet käyttämään varausjärjestelmää, joten uutuuskirjoja varataan paljon.

– Jatkossa panostetaan vielä enemmän lasten ja nuorten kirjallisuuteen, jotta kirjastossa on houkutusta heille. Aikuisten aineistoa varataan enemmän ja varaamalla asiakkaalle löytyy kyllä hänen haluamansa aineisto, Stavén miettii ja kannustaa kirjaston asiakkaita kysymään rohkeasti henkilökunnalta apua asioissa.

Uutta kirjastoa rakennetaan koululla jo.

– Menemme lähiaikoina käymään siellä. Nyt kun remontti on jo edennyt ja kalusteratkaisuja on tehty, niin on kiva miettiä tilassa, miltä lopputulos näyttää, Stavén sanoo.

Elina Alanne

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa alkujaan 12.5. 

Näyttely on katsottavissa 31.5. saakka.

Ristiinalaisen taiteilijan Anne Mäkeläisen Luova amatsoni -näyttely on vallannut Mikkelin Lääninhallituksen lasikon. Tilassa järjestetään erilaisia näyttelyitä osana Mikkelin Kulttuurin unelmavuotta. Mäkeläisen näyttely on katsottavissa 31.5. saakka. Se löytyy kävelykadun puoleisesta lasikosta. Lääninhallitus sijaitsee torin laidalla.

Näyttely on inspiroitunut luonnosta, ikiaikaisen mystisistä 6000–4500 vuotta vanhoista Astuvansalmen kalliomaalauksista ja mahtavasta Saimaasta.

Kaupungintalon puoleisesta lasikosta löytyy Päivi Uotilan Hiljaisten musiikkia II -näyttely. Näyttely on jatkoa teemalle, jonka ensimmäinen osa oli näytteillä Mikkelin valokuvakeskuksessa vuonna 2018. Ajatuksena on tehdä näkyväksi hämähäkkien ja hyönteisten, perhosten ja kasvien “ääni” visuaalisena musiikkina.

Kulttuurin unelmavuoteen liittyen Astuvansalmen kalliomaalauksilla on paikalla oppaita vielä kolmena lauantaina. Oppaat Helena Partanen ja Elsi Heimonen-Kerkelä kertovat Astuvansalmella Saimaan vaiheista, kivikautisesta elämästä ja Astuvansalmen arvoituksellisista kalliomaalauksista lauantaina 28.5, sunnuntaina 5.6 ja sunnuntaina 12.6. kello 12–15.

Osallistavan budjetoinnin äänestyksessä eniten ääniä sai lasten liikennepuisto. 

Kaupunkikehityslautakunta päättää tiistaina osallistavan budjetoinnin kohteista. Kuntalaiset saivat äänestää nettikyselyssä kohteista. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2022 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että investointiohjelmasta 200 000 euroa käytetään osallistavan budjetoinnin pilottiin. Rahoituksen toteutukseen on nyt aikaa noin puoli vuotta.

Toteutukseen tänä vuonna on lähdössä Ristiinassa Brahelinnan raunioiden näkymien raivaus ja alueen opastuksen uusiminen. Se sai 341 ääntä ja rahaa on varattu 10 000 euroa. Ristiinaan suunniteltu kotalaavu on myös tänä vuonna toteutettavien asioiden listalla. Se sai 231 ääntä ja kaupungin osuus hankkeesta on 25 000 euroa. Suomenniemelle on tänä vuonna tulossa levähdyspenkkejä. Kaupunki varaa 10 000 euroa levähdyspenkkeihin Keskustien tuntumaan Haukivuorelle ja Suomenniemelle. Levähdyspenkit sai 175 ääntä.

Nyt päätettävät kohteet toteutetaan tämän vuoden aikana. Siksi äänestyskohteista osa on listalla, joiden kohtaloa ja rahoitusta mietitään ensi syksynä, kun vuoden 2023 talousarviota tehdään. Eniten ääniä sai Mikkelin sataman alueelle sijoittuva lasten liikennepuisto. Se sai 608 ääntä. Sen toteutus vaatii kuitenkin laajempaa suunnittelua, joten asia siirtyy suunnitteluun ja talousarviokäsittelyn 2023 yhteydessä tarkasteltavien asioiden listalle.

Tänä vuonna kaupunki toteuttaa hankkeista kaikkiaan toiseksi eniten ääniä saaneen toiveen uusista penkeistä palvelutalojen lähistölle. Tämä sai 417 ääntä ja rahaa on varattu 15 000 euroa. Toteutukseen pääsevät myös esimerkiksi uimalaituri ja pukukoppien uudistaminen Laajalammen eteläiselle rannalle, pyöränhuoltopisteet Mikkelin keskustaan, katutrampoliini Urheilupuiston ylätasanteelle, skeittirampit Anttolaan ja katukoripallopiste Otavaan. Kaikkiaan vuonna 2022 toteutetaan 12 eri kohdetta eri puolilla Mikkeliä.

Runsaasti ääniä, 386, sai olemassa olevien koirapuistojen toiminnan varmistaminen. Asia lisättiin syksyn talousarviokäsittelyssä tarkasteltavien asioiden listalle. Kaikkiaan listalla on 17 kohdetta. Samalla listalla on myös puistofrisbeegolf alueen rakentaminen Ristiinan taajamaan. Se sai 236 ääntä.

Myöhemmin pohditaan myös pulkkamäen pohjan muotoilua Suomenniemen kuntoradan yhteyteen ja lisävalaistusta Myllysillan alueelle. Valaistusasioista esittelytekstissä todetaan, että ne vaativat viranomaisyhteistyötä ely-keskuksen kanssa, joten tämän tyyppiset kohteet vaativat pidemmän suunnitteluvaiheen.

Osallistavan budjetoinnin pilotista todetaan lautakunnalle, että osallistumisen halukkuus oli korkealla. Jatkossa vastaava äänestys olisi järkevin toteuttaa jo syksyisin. Näin päätös kohteista saataisiin viimeistään tammikuussa ja toteutukselle olisi tarpeeksi aikaa. Osa hankkeista, esimerkiksi isot laiturit, tulee jatkossakin todennäköisesti olemaan kahden vuoden mittaisia, jos ensin tarvitaan lupia ja suunnittelua.

Elina Alanne

Sotakoulunrannan asemakaavamuutosta esiteltiin Ristiinassa.

Voisiko Ristiinassa Brahentien varrella, koirapuistoa vastapäätä olla alue asuntovaunuille ja -autoille? Tämä on yksi kysymys, jota on pohdittu laatiessa asemakaavamuutosta Ristiinaan niin sanotulle sotakoulunrannan alueelle.

Sotakoulunrannan asemakaavamuutosta esiteltiin Ristiinassa yleisölle viime viikolla. Kaava-alue kattaa alueen entisen nuorisotalon ympäristöstä kirkolle ja satamaan saakka. Asemakaavamuutos on luonnosvaiheessa. Tilaisuudessa korostettiin, että se tulee vielä elämään, koska suunnitelmasta saadaan tässä vaiheessa esimerkiksi viranomaislausunnot ja tehdään viitasammakko- ja luontoselvitykset. Tämän jälkeen kaava etenee ehdotusvaiheeseen ja päätettäväksi.

Tällä hetkellä entisen nuorisotalon kohdalle on suunniteltu matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta. Kaavasuunnittelija Ari Luotonen ja maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs totesivat, että suunnitelma vaatii vielä tarkempaa tutkimusta tilan käytön suhteen. Asiat selvitetään prosessin yhteydessä. Karavaanareille pyritään löytämään paikka, koska tällaista on toivottu Ristiinaan. Sen sijainti on vielä liikkuva palanen.

– Vanha nuorisotalohan hiljattain myytiin. Ostajan kanssa on käytävä lisäkeskusteluja, mikä sen jatkokäyttö on. Asiaa pohditaan vielä maanomistajan kanssa, Äikäs totesi.

Vanhan nuokun suunnasta, Herukantieltä kohti venesatamaa kulkisi tulevaisuudessa kevyen liikenteen väylä, jonka varrella sijaitsevat Hönkä ry:n Ristiinaan suunnittelema sauna ja kotalaavu. Tilaisuudessa keskusteltiin saunan ja kotalaavun sijainneista. Yhteistuumin päädyttiin siihen, että laavu saisi olla venerannan puolella, jolloin se olisi paremmin myös veneilijöiden käytössä.

Maisemallisesti arvokkaat avoimet peltomaisemat ja esimerkiksi päiväkodin vieressä olevat männyt säilytetään. Venesatamassa olevat emäntäkoulun vanhat kellarit suojellaan kaavassa.

Satamaa on tarkoitus kehittää tulevina vuosina. Toiveena on, että esimerkiksi laitureita saataisiin uusittua ja ainakin lisättyä. Itsekin veneilyä harrastava Äikäs totesi, että veneilypalveluiden parantaminen olisi ihan olennaista.

– Laitureita mahtuisi satamaan jopa neljä nykyisen kahden sijaan. Laituriväli on nyt todella harva. Joka vuosi paikoissa myydään ei-oota, Äikäs totesi.

Perunakellareista heräsi tilaisuudessa myös keskustelua. Yleisöstä kysyttiin, miten kaavasta saadaan sellainen, että niiden käyttö esimerkiksi kahvilatoimintaan voisi olla mahdollista tuleville sukupolville.

– Jos jokin toimija haluaisi niihin kahvilatoimintaa, niin sitten suunniteltaisiin asiaa ja käytäisiin keskustelua museoviraston kanssa, muistutti asemakaavapäällikkö Kalle Räinä.

Äikäs totesi, että lähinnä julkisivu on suojelun piirissä. Suuria uudisrakennuksia tai katoksia hän ei satamaan suunnittelisi, koska paikka on myös maisemallisesti arvokas.

Sotakoulunrannan asemakaava-alueella sijaitsee myös itse Sotakoulu ja Ristiinan päiväkoti. Kaavatilaisuudessa tuotiin esille useammassakin puheenvuorossa, että alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt pitää suunnitella huolella, kun uutta päiväkotia rakennetaan, koska myös Sotakoululla on tavoitteena tulevaisuudessa olla enemmän toimintaa. Huolta kannettiin myös siitä, että puretaanhan emäntäkoulun vanha asuntola alueelta pian pois rumentamasta maisemaa.

Päiväkodinjohtaja Jaana Vartiainen toi tilaisuuteen tuoreet kuulumiset uuden päiväkodin suunnittelusta.

– Uudesta päiväkodista on tulossa L-kirjaimen muotoinen. Sen toinen sivu tulee Helmitalon kanssa samaan linjaan, eli rakennus sen viereen. Mahdollista on myös, että Sotakoulun vieressä oleva keltainen tupa mahtuu samaan päiväkotirakennukseen, Vartiainen kertoi suunnittelun vaiheesta.

Aiemmin suunnitelmana on ollut, että erillisessä rakennuksessa oleva keltainen tupa jatkaisi tuossa kiinteistössä.

Kaava-alueen eteläosaan on hahmoteltu myös rantaan rajoittuvaa asuinkorttelialuetta Valtasaarentien lähelle. Äikäs muistutti, että tontit ovat yksityisomistuksessa. Hän toi viestiä, että kaupunki on käynnistänyt asuntotonttien markkinointiin liittyvän työn.

– Mahdollisuuksia Saimaan rannalla asumiseen on tarkoituksena tuoda vahvemmin esille eri medioissa. Kaavatyö lähellä Ristiinan keskustaa on käynnistymässä. Siinä myös tutkitaan ranta-asumisen mahdollisuuksia.

Elina Alanne

Tänä keväänä Suomessa valmistuu noin 24 700 uutta ylioppilasta. Heistä 39 saa valkolakkinsa Mäntyharjun lukiosta ja 189 Mikkelin lukiosta.

Ylioppilaita valmistuu vielä lisää, kun kokelaat saavat puuttuvat opintonsa suoritettua. Alla on listattuna ylioppilaaksi valmistuvat, jotka ovat antaneet luvan tietojensa julkaisuun.

Mäntyharjun lukion ylioppilaista ristiinalaisia ovat ainakin:

From Siiri, Kalinainen Niko, Kurvinen Tyyne, Parviainen Aaro, Heino Olivia, Jääskeläinen Stiina ja Virtanen Viivi.

Mikkelin lukion ylioppilaista ristiinalaisia ovat ainakin:

Alanko Anni, Kantokoski Sofia, Kärkkäinen Venla ja Väisänen Vilma.

Mäntyharjun lukion ylioppilaat:

Ahtiainen Erika

From Siiri

Hannikainen Elmo

Heiniemi Matti

Heino Olivia

Hottola Juho

Hälikkä Helmi

Isokuortti  Kaisa

Joki  Aaro

Juurikkala Juulia

Jääskeläinen Stiina

Kalinainen Niko

Kapanen Peppi

Kettunen Aku

Konttinen Kalle

Korpi Mila

Kurvinen Vilma

Matilainen Arttu

Mikkonen Wilma

Männistö Pyry

Nikkinen Annika

Paasonen Noora

Paasonen Onni

Partonen Elias

Parviainen Aaro

Pasonen Elsa

Pulkka Jenni

Rajala Janita

Rautio Iiris

Ruuth Eetu

Sievänen Anni

Suomi Siiri

Telkkä Vili

Toijonen Moona

Turkki Roosa

Uotinen Sanni

Vihavainen Inna

Virtanen Viivi

Översti Ella Julia Orvokki

Mikkelin lukion ylioppilaat:

Aherto Miro

Alanko Anni

Anttonen Tiia

Arpiainen Olli

Barck Eelis

Eloranta Kasper

Ervasti Eemeli

Gynther Milla

Gynther Iivo

Haapala Arttu

Haikarainen Enni

Haikonen Joel

Haimilahti Iida

Halonen Heljä

Hannikainen Kaisu

Hannus Sonja

Happonen Aino

Helske Ohto

Himanen Kaisa

Hokkanen Nuutti

Hotokka Aapo

Huuhka Heini

Hynönen Senni

Hyötyläinen Aaro

Hämäläinen Lari

Hämäläinen Elmeri

Hölttä Veeti

Ilves Ingrid

Immonen Eevi

Jokinen Ada

Juhakoski Felix

Jumppanen Vesa

Jääskeläinen Jukka

Kaartinen Akseli

Kairavuori Aino

Kakriainen Mona

Kantokoski Sofia

Karonen Antti

Kaukonen Roosa

Kaukonen Oskari

Kaukonen Adaliina

Keijonen Venla

Keskitalo Onni

Kiander Vilja

Kiljunen Veera

Kiljunen Veera

Kiveläinen Peppi

Kokkonen Anni

Koponen Jere

Korhonen Iida

Korpelainen Vilma

Koskenranta Ella

Kotisalo Nooa

Kuismala Kosti

Kuitunen Ville

Kunnamo Oiva

Kupias Kreetta

Kurvinen Iida

Kuusinen Kasimir

Kuusisto Elmeri

Kyckling Jenni

Kämppi Isabel

Kärkkäinen Venla

Kärnä Lotta

Laakso Emilia

Laatikainen Aleksi

Laatunen Eero

Lahdelma Veikka

Laiho Topias

Lappalainen Anni

Lappalainen Emmi

Lauha Taavetti

Laukkanen Lyydi

Laurikainen Lotta

Lehkonen Katriina

Leinonen Hilla

Leppänen Vilma

Liljander Lauri

Lindberg Milla

Litmanen Tarmo

Liukkonen Iida

Lokka Eevi

Luukkonen Minttu

Manninen Aki

Manninen Eemil

Marjakangas Oona

Martikainen Lenni

Marttinen Ella

Matala Teemu

Melonen Aapo

Mihailov Ronja

Mustonen Nea

Mutanen Sara

Nevala Alina

Nieminen Janette

Nieminen Jiri

Nieminen Milla

Nuija Veli-Matti

Nupponen Samuel

Nuutinen Janne

Nykänen Elisa

Oravainen Onni

Paasonen Onerva

Paksu Emilia

Partio Maija

Pekonen Samuli

Pekurinen Vilma

Penttinen Viivi

Pettinen Heli

Pietikäinen Iiro

Piironen Oka

Pitkänen Titta

Pokkinen Enrica

Prusila Tuukka

Putkonen Maija

Putkonen Aino

Puukko Neea

Puumalainen Eljas

Puupponen Aarni

Pynnönen Jonna

Pönniö Leevi

Rahikainen Altti

Rasimus Iina

Rauhala Noora

Rautiainen Iiris

Rautio Vili

Ruotsalainen Jarno

Rytkönen Aino

Saarelainen Veera

Saarinen Martta

Saikkonen Kristiina

Saloviin Iiro

Sandberg Tatja

Sandman Alexandra

Savander Martta

Savolainen Elvis

Schneck Karoliina

Siitari Kukka-Maaria

Sillanpää Tsering

Simonen Nella

Sinisalo Henna

Suikki Jeni

Suominen Juho

Suontakanen Vilma

Tenhunen Pinja

Tenhunen Joona

Tervaniemi Tiitus

Thusberg Juho

Tiainen Viljam

Tiihonen Alisa

Tiusanen Eetu

Toivanen Riku

Toivonen Eetu

Tonteri Aili

Torniainen Joel

Tukiainen Sanni

Tuononen Pieta

Turunen Santeri

Turunen Aino

Törrönen Antti

Ukko Pinja

Ukkonen Henna

Ukkonen Marcus

Ukkonen Vilma

Ulmanen Siiri

Unhola Laura

Uotila Linnea

Vahlman Silja

Vahvaselkä Aleksi

Valkonen Patrik

Vanhatalo Nanna

Varis Elmo

Vepsäläinen Enni

Vesala Jaakko

Vilen Atte

Visti Viivi

Voutilainen Severi

Vuorikoski Julia

Väisänen Vilma

Väisänen Anni

Väisänen Henna

Väisänen Kaapo

Väisänen Veeti

Väisänen Sini

Väisänen Arttu

Vänttinen Juho

Waris Olli

Wasenius Viivi

Zengil Armine-Lora

Muista lukioista valmistuvista ristiinalaisista ylioppilaista tai muista valmistuvista voi laittaa viestiä toimitukseen, toimitus@ristiinalainen.fi. 

Valtuustossa johtajaksi esitettiin Seppo Lokkaa. 

Aluevaltuusto päätti valita Santeri Seppälän Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajaksi kokouksessaan Juvalla 16.5.2022. Seppälä työskentelee tällä hetkellä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Essotessa terveyspalvelujen johtajana. Koulutukseltaan hän on lääketieteen lisensiaatti.

Aluehallitus päätyi kokouksessaan 4.5.2022 esittämään aluevaltuustolle Santeri Seppälän valintaa. Liike Nyt -puolueen ryhmäpuheenjohtaja Seija Puputti teki aluevaltuustossa muutosesityksen ja esitti hyvinvointialuejohtajaksi Etelä-Savon pelastuslaitoksen Seppo Lokkaa.

Muutosesityksen vuoksi aluevaltuusto piti suljetun lippuäänestyksen kaikista kelpoisuusehdot täyttävistä ehdokkaista. Kaikki 59 aluevaltuutettua olivat läsnä kokouksessa ja kaikkiaan 58 ääntä annettiin. Aluevaltuutettujen äänet jakautuivat seuraavasti: Santeri Seppälä 38 ääntä, Seppo Lokka 19 ääntä, Sami Sipilä 1 ääni.

– Valtuuston keskustelusta kävi ilmi, että valtuutetut lupasivat olla valitun henkilön takana, kuka vain näistä kolmesta olisi tullut valituksi. Hyvä, että saimme valittua johtajan jo nyt, niin hän pääsee itse rakentamaan alusta alkaen niin strategiaa kuin organisaatiota ja tekemään keskeisiä henkilövalintoja, aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen toteaa tiedotteessa.

Valituksi tullut Santeri Seppälä kiitti aluevaltuustoa luottamuksesta valinnan jälkeen.

– Yhdessä eteenpäin on varmasti se, mikä tulee olemaan meidän mottona. Valmistelussa on tehty äärimmäisen hyvää työtä ja tiimityöllä tulemme tästä jatkamaan. Haluan myös, että luottamushenkilöisen kanssa on hyvä yhteistyö koko alueella, Seppälä sanoi.

Aluevaltuusto päätti pyytää nuorisovaltuustoa, vanhusneuvostoa ja vammaisneuvostoa nimeämään hallintosäännön 85 §:n mukaisesti edustajan läsnäolo- ja puheoikeudella aluevaltuuston kokouksiin.

Kokouksessa todettiin, että heillä on oikeus myös osallistua asiantuntijakuulemisiin, ja hallintosääntöön tämä tulee kirjatuksi kesäkuussa. Jo nyt toimielimillä on oikeus itse päättää asiantuntijoiden kuulemisesta.

Aika vauhdikas päivä on ollut tähän mennessä, huokaa Ronja Savikurki perjantaina ensimmäisen tanssinäytöksen jälkeen. Mäntyharjun lukion vanhat tanssivat päivällä kaksi näytöstä aivan peräkkäin ja illalla on luvassa vielä näytös läheisille.

Päivänäytösten välissä nuoret hörppivät äkkiä vettä, söivät jotain ja osa myös korjasi hajonneita mekkoja.

– Minulla putosi kenraalissa vanne mutta nyt se onneksi pysyi paikoillaan, Savikurki naurahti ja kertoi ensimmäisten tanssien menneen todella hyvin.

Samaa sanoi pari Veeti Puurtinen, joka oli tyytyväinen, että vanhojen tanssit järjestyivät.

– Onhan tätä pitkään odotettu. Välillä oli epävarmaa, että päästäänkö tanssimaan, niin kiva, että vihdoinkin onnistui, Puurtinen mietti.

Koronatilanteen vuoksi tansseja siirrettiin toukokuuhun. Nuoret tuumivat, että se ei ollut pelkästään huono asia.

– Ihanaa, kun ulkona on lämmin ja saa otettua hyviä kuvia myös siellä. Kyllä tätä päivää on odotettu. On tämä yksi kohokohta, mietti Rosanna Raita.

Lisäaika ei ollut pahitteeksi myöskään vanhojen oman tanssin suunnittelussa ja harjoittelussa. Ilman kompromisseja ja muokkauksia ei päästy, kun nuoret tekivät tanssia yhdessä.

– Se oli aikamoinen operaatio. Tanssista tuli ennätyspitkä, eli yli yhdeksän minuuttia. Välillä ristiinalaiset halusi jotain ja mäntyharjulaiset toista mutta teimme kompromisseja, Puurtinen kertoi.

Iira Hänninen iloitsi, että tanssista tuli ryhmän näköinen.

– Ja syntynyt yhteishenki näkyy nyt. Tänään huomaa, että sellainen on oikeasti muodostunut, Raita sanoi.

Ristiinalaisnuoret jatkoivat hyvillä mielin tuleviin näytöksiin ja illan jatkoille.

– Tätä päivää on odottanut pienestä asti, Hänninen tuumasi.

Elina Alanne

Ruoka-apukassin haki Ristiinassa tällä viikolla runsaat 60 kotitaloutta.

ViaDian auto kurvaa Ristiinan seurakuntakeskuksen eteen. Sisällä ruokajaon pitkän linjan vapaaehtoinen Maija Remes on jo tovin odotellut, että ruoka-apukasseja pääsee pussittamaan. Leipiä, lihoja ja muita tuotteita kärrätään vauhdilla sisälle. Kaikesta huomaa, että ruokajaon vapaaehtoiset eivät ole hoitamassa hommaa ensimmäistä kertaa.

– Vapaaehtoiset tässä tekevät isoimman työn. He uurastavat joka viikko, kiittää diakoni Taru Rantalainen.

Ruoka-apua on jaettu Ristiinan seurakuntakeskuksella pian kaksi vuotta. Ennakkotilausten mukaisesti kauppojen ylijäämäruoka pussitetaan niin, että kaikille riittää. ViaDian auto kuskaa valmiita pusseja myös Pellosniemelle.

– Tarve on nyt vakiintunut noin 60 tilaukseen. Alussa oli enemmän hakijoita. Joskus on ollut yli 80, Rantalainen ja Remes miettivät.

– Tuntuma on, että hakijat hakevat todellakin tarpeeseen, Rantalainen lisää.

Ruokakassin sisältö on aina kiinni siitä, mitä kaupoista jää. Leipää on aina runsaasti.

– Tulevan ruuan määrä on laskenut. Kaupat saavat varmaan nykyään myytyä esimerkiksi laputettuja tuotteita paremmin. Ehkä ne ostavatkin sisään vähemmän, Rantalainen miettii ja muistuttaa, että ruoka-apu on lisä ruokavalioon.

– Ei tälle ruokavaliota voi täysin perustaa. Mutta onneksi on usein sellaista, mitä itse ruokaa tekevät voivat hyödyntää. Mutta jos ei kokkaa, niin jokin iso lihapala voi olla jollekin hankala.

Parhaillaan ruuan ja kaiken elämisen hinta on nousussa. Rantalainen miettii sen olevan hurja uhkakuva, mihin asti ruuanhinnan on arveltu jopa voivan nousta.

– On niin paljon ihmisiä, joilla budjetti tekee tiukkaa. Diakoniatyössä näkee, että kun ihminen on oikein tiukoilla, hän karsii esimerkiksi lääkkeistään, kun ei ole varaa ostaa niitä. Taloustilanne väkisin myös yksipuolistaa ruokavaliota.

Ristiinassa aloitettiin tiistaisin myös Soppatiistait, joissa seurakunta tarjoaa lämpimän aterian.

– Se on tarkoitettu heille, joilla on rahasta tiukkaa. Pakko ei ole samalla hakea ruoka-apukassia vaan saa tulla myös pelkästään ruokailemaan, Rantalainen kertoo.

Soppatiistain lisäksi Pellosniemellä on Puurotupa vielä kolmena perjantaina ennen kesätaukoa. Puurotupa on 20.5. sekä 3. ja 17. kesäkuuta.

– Toivottavasti Puurotupaan löytävät myös Pellosniemelle muuttaneet ukrainalaiset, Rantalainen tuumaa.

Elina Alanne

Ruoka-avun tilaus soittamalla Taru Rantalaiselle, puh. 0400 143 251. Jako tiistaisin seurakuntakeskuksella. Soppatiistai alkaa kello 11.

Ruoka-apua Ristiinaan -ravintolalahjakorttikampanja toteutetaan taas! Lue lisää tästä.

Keväällä 2021 ensimmäistä kertaa toteutettu ravintolalahjakorttikampanja alkaa taas Ristiinassa. Kuka tahansa voi ostaa Kahvila-ravintola Saimaasta, Ravintola Martasta, Wanhasta Vossikasta tai Sataman Valoista 10 euron lahjakortin tai useamman.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoni Taru Rantalainen jakaa lahjakortteja tarvitseville esimerkiksi ruokajaossa.

– Viimeksi lahjakortteja tuli aivan valtava määrä. Niistä oli paljon apua syksyyn asti, Rantalainen kiittää.

Ravintoloista kerrotaan, että moni asiakas on jo kysynyt kampanjaa. Yhteinen toive on myös, että lahjakortteja jaetaan myös alueelle asettuville Ukrainasta sotaa paenneille.

Ristiinalainen haastaakin kaikki lahjoittamaan, jotta lahjakortteja riittää jaettavaksi kaikille tarvitseville!

Lahjakortteja voi ostaa ravintoloista 6.6. saakka.

Jälkien siivoaminen vie niukkoja rahoja. 

Ristiinan Uikkalassa on viikonloppuna vieraillut ulkoilija, jonka pakottava tarve tehdä taidetta on purkautunut verrattain rumina kuvina useisiin kohteisiin. Töhryjä löytyy muun muassa uimakopista, huussista ja roskiksen kyljestä.

– Tylsää, että niukkoja rahoja joudutaan käyttämään tällaisen siivoamiseen, harmittelee kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen.

Viime kesänä rannan ulkohuussi jouduttiin sulkemaan kokonaan jatkuvan ilkivallan vuoksi.

Havaintoja ilkivallasta voi ilmoittaa poliisille.

Ristiinalainen kysyi helmikuussa lukijan toiveesta vinkkejä ilkivallasta ilmoittamiseen. Kysymyksiin vastasi rikosylikonstaapeli Jarmo Sieväseltä Itä-Suomen poliisista.

Mihin pitää ilmoittaa, jos parhaillaan näkee jonkun rikkovan toisen omaisuutta?

– Silloin hätäkeskus, eli numero 112, on oikea numero. Siellä tehdään arvio, onko tilanne sellainen, että poliisilla on tarve tulla heti paikalle.

Entä jos ilkivallan huomaa jälkikäteen?

– Sähköinen rikosilmoitus on helpoin ja usein nopein tapa saada asia poliisin tietoon. Ne siirtyvät lähes reaaliaikaisesti poliisin järjestelmiin ja sieltä ne kirjataan työjonosta järjestyksessä. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisin nettisivuilla ja sitä tehdessä tarvitsee tunnistautua esimerkiksi pankkitunnuksilla. Toki ilmoituksen voi tulla tekemään myös palvelupäivystykseen Mikkelin poliisiasemalle. Mikkelin poliisipäivystykseen voi myös soittaa numeroon 0295 415 469 arkisin päiväaikaan.

Tarvitseeko ilkivallasta tehdä rikosilmoitus?

– Se on asianomistajan, eli sen kenen omaisuutta on rikottu, päätäntävallassa. Hän päättää, että haluaako poliisin tutkivan asiaa. Totta kai varsinkin pienissä asioissa korvauksista voi sopia suoraan myös tekijän kanssa, jos tietää tekijän.

Entä jos asiassa ei pääse sopuun?

– Mikkelin poliisi ohjaa asioita Kymi-Saimaan sovittelutoimistoon. Sinne voi kumpi tahansa riidan osapuoli olla myös itse yhteyksissä. Alaikäisen ollessa kyseessä, voi huoltaja tai laillinen edustaja tehdä sovittelualoitteen. Mikäli vanhemmalla on huolta lapsen käyttäytymisestä tai käynnissä olevasta ilmiöstä, voivat he olla yhteydessä Itä-Suomen poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan ryhmään.

Elina Alanne

Lopetuspäätös sinetöityi alkuvuodesta. 

Äitienpäiväkukat loistavat useissa väreissä mutta yrittäjä Minna Kurvinen on hieman harmailla mielin.

– Mutta en minä jaksa harmitella, hän hymyilee.

Kurvinen on omistanut Ristiinan kukkakaupan syksystä 2020 asti tyttärensä Jatta Nikkilän kanssa. Nyt yrittäjät ovat tehneet päätöksen, että kukkakauppa lopettaa.

– Talous on se suurin syy. Tässä ei ole palkkoja nostettu, eli ei voi tyytyväinen olla, Kurvinen kertoo.

Alku kukkakaupalla oli positiivinen mutta myynti on hiipunut koko ajan.

– Hautajaisten koronarajoitukset olivat iso asia kukkakaupoille. Sinnittelyä tämä on ollut.

Kurvinen kertoo, että alussa kukkakauppayrittäjänä hän yritti olla positiivinen, tilasi kukkia mutta joutui myös heittämään niitä paljon pois.

– Kukkamäärää on hirvittävän hankala arvioida. Alkuvuosi ja naistenpäivä oli sellainen, mikä sinetöi päätöksen, että lopetamme. Tuntuu, että sesongitkin pienenevät koko ajan.

Mutta kuten sanottua, Kurvinen ei halua harmitella. Nyt kun lopettamispäätös on tehty, se on helpottavaakin.

– Palkkatyöt kutsuvat seuraavaksi meitä molempia. Palaamme tutuille aloille. Sikäli asema on onnellinen, että työtä on tarjolla ja sai valitakin, mihin menee, Kurvinen kertoo.

Kukkakauppa on avoinna lauantaihin 21. toukokuuta saakka normaalisti.

– Hirveästi emme enää uusia kukkia tilaa mutta tilaukset teemme ja myymme myymälässä olevia pois. Poistomyynnissä on ruukkuja ja muuta, Kurvinen vinkkaa.

Elina Alanne

Henkilökunta tykkää viikonloppuvuoroista, koska silloin voi huomioida paremmin lasten kiinnostuksen kohteita.

En osaa mun kirjaimia, tuumii lapsi, joten omaa nimeä piirustuspaperiin aletaan harjoitella yhdessä varhaiskasvatuksen opettaja Jesse Saalastin kanssa.

M-I-K-A-E-L, kirjaimet piirtyvät paperiin samalla kun muut Ristiinan päiväkodin Kirjavassa tuvassa vappuaattona hoidossa olevat lapset vielä värittävät vappupallojaan tai ovat jo siirtyneet herkuttelemaan pöydän ääreen munkeilla ja popcorneilla.

Vappuviikonloppu oli päiväkodissa samanlainen kuin moni muukin viikonloppu kevätaikaan. Lapsia oli hoidossa molempina päivinä – illalla, aamulla ja yöllä. Kirjavan tuvan henkilökunta on mielissään, että vuorohoidolle on tarvetta. Hekin tekevät vuorotöitä oikein mielellään.

Vuorohoidon tarve Ristiinan päiväkodissa on lisääntynyt.

– Vielä syksyllä vähän harmittelimme, että tarvetta on vähemmän mutta nyt keväällä tarve on selkeästi lisääntynyt. En muista, milloin talo olisi ollut kiinni viikonloppuisin. Hyvä, ettei 24/7 pyöritetä, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Sanna Piiroinen kertoo.

Sekä Piiroinen ettäSaalasti tekevät itse vuorotyötä mielellään.

– Kiva, jos vanhemmatkin muistaisivat, että ei lapsen päiväkodin aloitus tarkoita sitä, että vanhempi ei voi tehdä vuorotyötä. Sitä varten me olemme täällä, Piiroinen sanoo ja muistuttaa, että hänkään ei haluaisi edes olla töissä tavalliseen toimistoaikaan arkisin.

Saalasti tekee Kirjavassa tuvassa ryhmän opettajana pääasiassa arkityöaikaa mutta on aina tarvittaessa valmis myös muihin vuoroihin. Niinpä hänelläkin oli työpäivä vappuaattona.

– Sehän on vain kivaa, että välillä saa nukkua pidempään tai pääsee jo puolilta päivin kotiin, hän tuumaa samalla kun vappupippaloissa raikaa musiikki ja ilmapallot lentelevät.

Vuorohoidon Ristiinassa toteuttaa Kirjava tupa, jossa työskentelee seitsemän työntekijää. Tuvassa on paikka 21 lapselle mutta vuorohoidossa piipahtaa myös muiden tupien, eli ryhmien lapsia. Esimerkiksi esikoululaiset osallistuvat perheen tarpeen mukaan ilta- tai viikonloppuhoitoon Kirjavassa tuvassa.

Vappuaattona ainoa virallisesti Kirjavan tuvan lapsi oli Manuel Tosun. 3-vuotiaan Manuelin äiti Ronja Rötkö kertoo, että kun perheen vanhemmat työskentelevät sairaanhoitajana ja ensihoidossa, niin vuorohoito Ristiinassa oli ehdottomasti yksi plussa, kun perhe muutti Ristiinaan.

– Manuel on ollut Ristiinan päiväkodissa nyt 1,5 vuotta. Henkilökunta on tosi kivaa ja yhteistyö sujuu tosi hyvin. Vuorohoidosta on myös pelkästään positiivinen fiilis, Rötkö kertoo.

Sekä Rötkö että Piiroinen nostavat vuorohoidon hyvänä puolena esiin sen, että välillä lapsia on hoidossa vähän. Piiroinen kertoo, että häntä välillä harmittaa, että jotkut ajattelevat, että lapselle olisi huonompi olla yksin hoidossa kuin 20 lapsen ryhmässä.

– Sehän on ihanaa, jos vaikka sunnuntaina lapsi saa aikuisen kokonaan itselleen. Tykkään viikonlopuissa siitä, että voimme tehdä lasten kanssa omannäköistä ohjelmaa. Jos on pieni ryhmä ja kaikki on hyviä kävelijöitä, niin lähdemme leikkipuistoon. Jotkut lapset tykkäävät käydä hautausmaalla, niin lähdemme sinne. Viikonloppuisin myös lämmitämme ruuan itse, niin se antaa vähän vapautta rytmiin. Ei tarvitse olla minuutilleen tiettyyn aikaan ruokapöydässä, Piiroinen kertoo.

Vuorotyö voi olla tekijälleen kuormittavaa, joten Kirjavan tuvan työvuorot tekevä Piiroinen yrittää sumplia vuorot tekijöiden kannalta mahdollisimman järkeviksi. Päiväkodin vuorosuunnittelussa erityistä on myös se, että ensin pitää olla tiedossa lasten hoidon tarve, eli vanhempien työvuorot.

– Maanantai on minulla aina semmoinen palapelipäivä, kun teen vuoroja. Yritän tehdä ne mahdollisimman hyvin niin, että levot tukisivat työntekijöiden jaksamista. Nykyäänhän vuorojen välissä pitää olla 11 tuntia väliä, mikä tuo välillä haastetta, Piiroinen kertoo.

Levon tarve otetaan huomioon myös lasten kohdalla. Illalla kaikki laitetaan nukkumaan, vaikka vanhempi tulisi hakemaan lapsen hoidosta 22–23 välillä.

– Vanhemmille viltti mukaan ja lapsi kulkee siinä omaan sänkyynsä jatkamaan unia. Tämä toisinaan jännittää vanhempia aluksi, mutta 99-prosenttisesti se onnistuu hienosti, Piiroinen kertoo.

Elina Alanne

Vastaanottokeskuksen asuntoja alkuun noin 50 henkilölle. 

Ukrainasta sotaa paenneille on varusteltu jo joitakin asuntoja Pellosniemelle. Alkuvaiheessa majapaikka on noin 50 henkilölle. Mikkelin vastaanottokeskuksen alaista toimintaa pyörittää Suomen Punainen Risti.

Pellosniemen Kisakaaressa avautuu avustuspiste kaikille lähiseuduilla asuville ukrainalaisille. Pistettä kasaavat Apua Ukrainaan Etelä-Savon -ryhmän vapaaehtoiset.

– Olemme tosi iloisia, että saimme tämän tilan käyttöön. Tänne tulee kirpparityyliin vaatteita ja tavaroita esille mutta ne ovat kaikki ukrainalaisille ilmaisia, kertoo Miia Koppi.

Avustuspisteestä autetaan myös Pellosniemen asuntojen varustelussa. Jatkossa Kisakaaressa on tarkoitus järjestää myös toimintaa ja esimerkiksi seurakunnan puurotupa on avoin myös ukrainalaisille.

Ristiinalaisten ryhmä lähti tänään torstaina taas avustusmatkalle Ukrainaan. Maahan viedään pyydettyjä tavaroita ja tuodaan paluukyydissä Suomeen haluavia sotaa paenneita.

Elina Alanne

Lue myös:

Aiempi juttu Pelloksen asunnoista ja ukrainalaislasten koulunkäynnistä.

Juttu ristiinalaisten ensimmäisestä avustusmatkasta.

Mikkelin kaupunkikehityslautakunta päätti yksimielisesti, että Mikkelin kaupunki ylläpitää nykyistä 29 uimarannan verkostoa vuoden 2022 ajan.

Asiasta käytiin pitkä keskustelu, jonka aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan niin, että ylläpidosta puuttuva 50 000 euroa otetaan toisaalta yksikön kustannuspaikalta. Talousarvion 2023 yhteydessä laaditaan uimapaikkojen kehittämisselvitys, tavoiteohjelma ja resursointi.

Esitys oli, että Mikkeli lopettaisi virallisen uimarannan statuksen usealta uimarannalta. Joukossa oli myös Löydön ja Suomenniemen Koulurannan uimaranta. Asia herätti runsaasti keskustelua kaupunkilaisissa.

Lautakunta päätti yksimielisesti myös, että ensilumenlatua ei siirretä Rantakylästä Kalevankankaalle tässä taloudellisessa tilanteessa.

Kaupunkikehityslautakunta merkitsi tiedoksi myös muut sen alaiset säästökohteet.

Kaupunkikehityslautakunta aloittaa sille asetettujen säästöjen käsittelyn. 

Osana Mikkelin säästöohjelmaa kaupunkikehityslautakunnan alaiselle toiminnalle asetettiin noin 600 000 euron säästötavoite tälle vuodelle. Lautakunta saa tiistaina eteensä listan, jossa säästöjä on saatu 609 500 euroa. Näistä suurin osa, 515 000 euroa, haetaan talonrakennuspalveluista.

Erittäin pitkällä listalla eniten säästöä, 151 000 euroa, on löydetty siitä, että kaupungin kiinteistöissä lasketaan lämpötilaa sisätiloissa 1–2 astetta, tavoite on 20–21 astetta. Vastaavasti lasketaan myös ilmanvaihtokoneiden sisäänpuhalluslämpötiloja. Ratkaisun riskinä kirjataan olevan tiloissa oleskelevien viihtyvyyden kärsimisen.

Toisiksi suurin säästösumma, 75 000 euroa, syntyy siitä, että ilmanvaihdon suodattimet vaihdetaan vain kerran vuonna 2022. Yleensä vaihtoja on kaksi. Säästö muodostuu materiaalista, koska työn osuus kuuluu kiinteään sopimukseen. Riskinä todetaan olevan sisäilmaongelmat sekä rakennusten painesuhteiden muutokset ja niistä aiheutuvat vauriot sekä vaikutus viihtyvyyteen ilmanlaadun heikentyessä ja ilmamäärien laskiessa.

Säästöjä haetaan myös muilla ilmanvaihtoon liittyvillä toimenpiteillä. Näissä nähdään riskinä olevan sisäilmaongelmat. 40 000 euron säästöt lasketaan tulevan sillä, että ilmanvaihto sammutetaan kouluista ja päiväkodeista kesä- ja heinäkuuksi 2022. Auki olevissa päiväkodeissa ilmanvaihto pidetään päällä. Myöskään jäähdytyksiä ei laiteta kesällä päälle kouluissa, päiväkodeissa ja virastoissa. Palvelutaloissa niitä käytetään. Ratkaisulla haetaan 38 000 euron säästöjä.

50 000 euroa säästöä saataisiin ilmanvaihtokoneiden jaksokäytöllä. Käyttöaikojen ulkopuolella luovutaan osatehokäytöstä. Koneita käytetään loppuvuodesta päälle öisin esimerkiksi 1 + 1 +1h jaksoina, säästölistalla selvennetään. Riskinä on painesuhteiden muutokset ja niistä aiheutuvat vauriot rakenteissa sekä sisäilman laadun heikentyminen.

34 000 euroa saataisiin säästöä siitä, että Ristiinan koulukeskuksen ilmanvaihtokanavistojen nuohous siirretään. Rasvakanavat nuohottaisiin, koska niistä voi aiheutua paloriski. Riskinä pidetään sisäilmaongelmia.

Säästöjä haetaan myös siirtämällä useiden eri kiinteistöjen korjauksia. Sekä Anttolatalosta että kaupunginkirjastosta jätetään uusimatta elementtisaumat. Kummastakin kohteesta säästetään 15 000 euroa. Molemmissa riskinä on ulkoseinärakenteen vaurioituminen sadevesien vuoksi. Erilaisia hankkeita siirretään myös muun muassa lukiossa, Haukivuoren yhtenäiskoulussa, kaupungintalossa, Kalevankankaan koulussa ja Haukivuoren paloasemassa. Suuremmat säästöt löytyvät Otavan koulusta, jossa vaiheittain tehdyt kellarikerroksen lattialaatoitukset siirretään 1–2 vuotta. Säästö on 30 000 euroa. Saksalan päiväkodin vesikaton huoltomaalausta siirretään myös 1–2 vuotta, jolloin tälle vuodelle saadaan säästöä 25 000 euroa.

Lisää säästöä haetaan myös pidentämällä kaupungin katuvalojen kesäsammutusta. Valot ovat pois 1.5–31.8 ja myös ydinkeskusta-alueella. Riskinä pidetään, että ilkivallan, rikosten ja onnettomuuksien määrä lisääntyy. Säästö on 12 000 euroa.

10 000 euroa säästöä saadaan postittamalla hulevesimaksut sähköisesti ja sama summa siitä, että asuntoalueiden hulevesikaivoista jätetään tyhjentämättä noin 100–150 kaivoa tänä vuonna. Riskinä on hulevesitulvat ja sitä kautta se, että kaupungin korvausvastuu kiinteistöjen osalta kasvaa. 15 000 euron säästö tulee, kun Urpolanjoen kunnostus ja ruoppaus Selännekadun molemmin puolin jätetään tekemättä.

Matonpesijöille näkyvä säästö voi olla se, että kesän aikana rikkoontuvia pumppuja tai muita välineitä ei kunnosteta tilivuoden aikana. Tämä voi tarkoittaa, että matonpesupaikkoja joudutaan sulkemaan. Säästö on 8 000 euroa.

Ristiinalaisittain kiinnostava pieni säästö listalla on, että Ristiinan toimipisteessä ei ole jatkossa pysyvää rakennusvalvonnan palvelutilaa. Tällä saataisiin säästöä 3000 euroa vuodelle 2022 ja 8700 euroa vuodelle 2023. Rakennusvalvonta toimii tällä hetkellä tiettyinä aikoina kirjastokiinteistössä. Uutta tilaa on suunniteltu uuden kirjaston yhteyteen.

Koko säästötoimenpiteiden listan voi lukea lautakunnan esityslistan liitteistä.

Elina Alanne