Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravintoloiden toimintaa.
Alkoholia saa pian anniskella kello 22 asti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella rajoitukset lievenevät perustason rajoituksiin. Samalle tasolle rajoitukset muuttuvat myös Keski-Suomessa. Asetuksen muutos tulee voimaan 23. huhtikuuta kello 00.
Jatkossa Mikkelissä anniskelu päättyy kello 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille kello 05–23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 prosenttia asiakaspaikoista.
Lisäksi asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.
Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.
Rajoituksia arvioidaan viikoittain. Perustason alueilla on ollut kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla. Nyt aiemmin kaksitasoisiin rajoituksiin lisättiin myös uusi kolmas välitaso. Tällä tasolla ovat nyt Satakunta, Kanta-Häme ja Pohjanmaa. Välitasolle lisättiin ravintoloiden aukioloaikaa.
Tänä kesänä Heimarissa on uusi hiekkaranta ja hotellihuoneet. Maisemahuvilat ovat valmistelussa.
Heimarin uusi hiekkaranta sijoittuu osittain alueelle, jota ei ole aiemmin hyödynnetty. Se jatkuu Harri Sjögrénin selän takaa rantasaunalle ja nykyisen laiturin toiselle puolelle.
Hotelli Heimarin pihalla tulijaa tervehtii jätelavallinen wc-pönttöjä. Rannasta kuuluu kaivurin möyrinää. Sisälle kurkkijan säikäyttää yksinäinen mallinukke. Yläkerrasta kuuluu remontoinnin ääniä.
Kaikesta näkee, että alueella tapahtuu nyt toden teolla.
– Alakerran wc-tilojen remontti jatkuu vielä kolme viikkoa. Hotellihuoneet uusitaan täysin. Tavoite on, että juhannuksena ne ovat valmiina, selventää työmaan keskellä St Michel Resort Oy toimitusjohtaja Harri Sjögrén.
Heimarin hotellikiinteistö ja 47 hehtaaria alueen maata vaihtoivat omistajaa helmikuussa. Posti- ja logistiikka-alan Union PAU oli jo tovin etsinyt uutta ostajaa ja St Michel Resort Oy päätti tarttua tilaisuuteen.
Sjögrén on uuden yrityksen ainoa henkilöosakas. Pääomistaja on Fixcel Group Oy, joka rakentaa omalla teräskennotekniikallaan sisäilmaltaan turvallisia rakennuksia. Se on tehnyt esimerkiksi koulu- ja päiväkotikiinteistöjä.
– Heidän tekniikkaansa on tarkoitus käyttää täälläkin maisemahuviloissa. Kaavaprosessi niiden rakentamiseksi on jo aloitettu.
Ristiinassakin asunut Sjögrén päätyi mukaan Heimarin omistajaksi, koska häntä pyydettiin.
– Sijoittajissa, eli esimerkiksi Fixcelin hallituksessa, on ystäviäni. Olen ainoa täältä Mikkelistä, muut asuvat Etelä-Suomessa, Otavassa nykyisin asuva Sjögrén kertoo.
Tulevasta kesästä odotetaan kaikkien aikojen kotimaan matkailun kesää.
– Siitä tämäkin hanke on saanut buustia. Kiire on mutta tähtäämme kesään.
Isoa osaa kesään valmistautumisessa tekevät rannassa möyrivät kaivurit. Noin 500 metrin matkalle tehdään kaikille avoin hiekkaranta.
– Nyt on otettu risukkoa ja pöpelikköä pois sekä viistetty rantaa. Tähän päälle tulevat kankaat ja sitten hiekkaa, Sjögrén viittelöi rannan suuntaan.
Aiemmin tiistaina hän on valinnut rannan hiekan kolmesta eri vaihtoehdosta ja naurahtaa, että ei olisi uskonut sellaisiakin valintoja joskus tekevänsä. Sjögrénin päivätyö on Officepro Finlandilla. Hän toteaa, että Heimarin eteenpäin avittamisessa häntä innostaa monikin asia.
– Olen aina tykännyt rakentaa ja luoda uutta. Olen visuaalinen ja tykkään asioista, missä näkyy käden jälki. Ja täällä se nyt näkyy ihan eri mittakaavassa.
Heimarissa remontoidaan parhaillaan alakerran wv-tiloja sekä yläkerran hotellihuoneita. Harri Sjögrén kertoo uudistusten jatkuvan myös hotellin julkisivussa.
Tärkeää Sjögrénille on myös alueen kehittäminen ja tuoda ihmisille elämyksiä. Ajatuksena on, että Heimari kehittyy erityisesti luontomatkailun suuntaan.
– Kaikille osakkaille on tärkeää ekologisuus. En näe täällä moottorikelkkasafareita vaan ennemmin talvellakin ylläpidettävän maastopyöräilyreitin.
Suunnitelmia toimitusjohtajalla ja muilla osakkailla on paljon Heimarin suhteen. Rahoitus alkuvaiheeseen on selvä mutta moni käytännön asia vielä ratkaisuja ja tekijöitä vailla.
– Esimerkiksi maalareiden suhteen olimme auttamattomasti myöhässä. Kaikilla, joita olen kysynyt, on tilauskirjat kesäksi täynnä. Mutta kyllä ne jostain löytyy! Myös paikalliset ruoantuottajat voivat olla tulevaisuutta varten yhteydessä, Sjögrén vinkkaa.
Heimarin ravintolatoimintaa pyörittää omistajavaihdoksessa siirtyneellä sopimuksella ainakin tämän vuoden Jaana Oravan Ripesti Oy.
– Neuvottelemme vielä Jaanan kanssa, miten jatketaan. Myös hotellinjohtaja on haussa.
Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark (UGG) -statuksen. Asiasta tiedotetaan tänään torstaina iltapäivällä Pariisissa.
Astuvansalmen kalliomaalaukset on yksi tärkeimmistä Saimaa Geopark -kohteista. Kuva on otettu viime syksynä kalliotaideyössä.
Saimaa Geopark ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Riihelä on riemuissaan pitkän työrupeaman tuloksesta.
– Unesco -status on alueelle ja sen toimijoille erittäin merkittävä kansainvälinen tunnustus. Geopark täyttää kovat kansainväliset kriteerit. Olemme nyt tasavertaisia muiden maailman merkittävien luontomatkailukohteiden rinnalla. Statusprosessi on ollut haastava ja pitkä. Kunnat ja matkailualan yrittäjät ovat kantaneet kortensa kekoon kiitettävästi. Lämpimät kiitokset yhteistyöstä kaikille organisaatioille ja yrityksille, iloitsee Riihelä tiedotteessa.
– Status saadaan vielä hetkellä, jolloin luontomatkailu ja eräily elää yhteiskunnassa kultakauttaan. Tunnettavuus ja Unesco-status tuo jo täksi kesäksi Geopark-kohteisiin runsaasti uusia kävijöitä.
Työ Saimaa Geoparkin kehittämiseksi jatkuu. Alueella kehitetään kansainvälistä luontomatkailun ja ympäristökasvatusta yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Nyt jo lähes 80 yrityspartneria tuottaa palveluita ja tuotteita matkailijoille sekä myös paikallisille asukkaille.
Partnereiden ja palveluiden löydettävyyttä on parannettu kansainvälisen luontomatkailuportaali Outdoor Activen avulla. Luontomatkailuportaalissa on esillä alueen retkeilyreitit ja –kohteet, Saimaa Geoparkin geo-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä alueen yrittäjien tuotteet ja palvelut.
– Vuonna 2020 kaikki meidän tiedot ovat nousseet esille yli 2,6 miljoonaa kertaa internet-kanavissa ja hakutuloksissa. Hakuihin ei lasketa Google-hakukoneen käyttöä. Ja tänä vuonna olemme vielä hurjemmassa vauhdissa, sillä luku on jo yli 1,1 miljoonaa, kertoo Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen tiedotteessa.
Status ei muuta maankäytöllisesti tai suojelun näkökulmasta olemassa olevaa tilannetta. Rajoituksia tai uusia suojeluohjelmia ei tule, eikä maankäyttöä rajoiteta. Natura 2000-alueet olivat osaltaan tärkeässä asemassa, että status alueelle saatiin. Merkittävä asiakirja on ollut myös Järvi-Suomen peruskirja, joka allekirjoitettiin Mikkelissä kesällä 2019 yli neljänkymmenen kunnan, maakuntaliiton ja valtion aluehallinnon toimesta.
– Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa puhtaasta ja ainutlaatuisesta järviluonnostamme. Järvi-Suomen Peruskirjassa lupasimme jättää seuraavalle sukupolvelle Saimaan hieman paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Tämä tapahtuu koulutuksella, tutkimuksella, teknologisella ja elinvoimaisuuden kehittämisellä, kertoo tiedotteessa Riihelä.
Unesco Global Geopark –status myönnetään aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seuraava arviointi on vuonna 2025. Saimaa Geopark tähyää jo nyt toiminnoissaan saadun statuksen jatkuvuuteen. Tavoitteena on, että neljän vuoden päästä Saimaa UNESCO Global Geopark tunnistetaan kansainvälisesti, kansallisesti ja erityisesti paikallisesti.
– Periaatteena on, että paikalliset ihmiset ottavat Saimaa Geoparkin toiminnan omakseen. He tietävät elävänsä ainutlaatuisen geologisen kohteen osana ja osaavat kertoa myös vieraille, mikä Saimaa Geopark on, sanoo tiedotteessa Rautanen.
Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoitukset lievenevät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.
Koronaturvallisuudesta huolehtimisessa turvaväli on tärkeä.
Essoten alueella kokoontumisrajoitus on jatkossa 20 henkilöä. Määräys on voimassa tämän viikon perjantaista alkaen ja jatkuu 22. toukokuuta asti.
Itä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa kuuden henkilön kokoontumisrajoitusta Itä-Savossa. Muualla Itä-Suomessa rajoitus on 20 henkilöä.
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien kuntien alueilla yli kahdenkymmenen henkilön yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on kielletty sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa. Mainituissa tiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 20 henkilöä, jos turvallisuus niissä voidaan varmistaa.
Turvallisuus pitää varmistaa noudattamalla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita.
Aluehallintovirasto toteaa, että epidemia on tällä hetkellä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien alueilla perustasolla. Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien alueilla epidemia on kiihtymisvaiheessa.
Etelä-Savon epidemia on kuitenkin viimeisen kahden viikon aikana aiemmasta helpottamassa, ilmaantuvuus yhä pienenemässä ja alue on lähestymässä perusvaihetta.
Ravintolat ja kahvilat saavat taas myydä muutakin kuin noutoruokaa.
Esimerkiksi lounasta saa taas syödä ravintoloiden sisätiloissa. Kuva on otettu Kahvila-ravintola Saimaasta maaliskuussa ennen ravintolasulkua.
Kuusi viikkoa kestänyt ravintolasulku päättyi maanantaina. Asiakaspaikkoja ja aukioloaikoja on kuitenkin rajoitettu.
Ravintoloiden toimintaa säädellään tällä hetkellä valtioneuvoston asetuksella.
Etelä-Savossa ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa saa olla käytössä kolmasosa asiakaspaikoista. Alkoholia saa anniskella kello 7–17 ja sallittu aukioloaika on kello 05–18.
Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Anniskelu on sallittu kello 7–17 ja sallittu aukioloaika ravintola-asiakkaille on kello 05–19.
Asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.
Valtioneuvoston sivuille lisättiin maanantaina tarkennuksia terassien toimintaan. Sivustolla todetaan, että ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.
Rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.
Aukioloaikarajoitukset eivät koske polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
Etelä-Savon niin sanottu koronanyrkki linjaa tiistaina, voiko alue siirtyä takaisin koronan perustasolle. Perustasolla ravintoloiden rajoitukset ovat lievempiä. Alueiden rajoituksia muutetaan epidemiatilannetta vastaavaksi viikoittain muuttamalla valtioneuvoston asetusta, eli ravintolarajoitukset eivät ole Essoten päätettävissä.
Valtioneuvoston sivulla todetaan, että kokonaisuudessaan rajoituskokonaisuutta tarkastellaan valtakunnallisen epidemiatilanteen pohjalta ensimmäisen kerran kaksi viikkoa rajoitusten alkamisen jälkeen erityisesti terassien, ruokaravintoloiden ja kiihtymisvaiheen alueiden rajoitusten osalta. Rajoitusten lieventämisen edellytys on epidemian suotuisan kehityksen jatkuminen.
Koronatilanne jatkuu rauhallisena. Rokotteita nyt myös 60-vuotiaille.
Tiistaista alkaen koronarokotusaikoja voivat varata yli 60-vuotiaat. Myös riskiryhmäläisten rokotukset jatkuvat.
Viikonloppu toi ainoastaan yhden positiivisen koronatestien tuloksen Essoten alueelle. Se löytyi jo aiemmin karanteeniin asetettujen lähipiiristä.
– Tilanne näyttää hyvältä. Jos muutoksia ei ilmene, niin huomenna tiistaina alueellinen koordinaatioryhmä alkaa purkaa joitain rajoituksia, arvioi Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä maanantain tiedotteessa.
Viime perjantaina Essoten tiedotteessa Seppälä totesi, että jos tilanne jatkuu rauhallisena, alueella voidaan siirtyä koronan perustasolle. Tuolloin harkittavaksi tulee muun muassa aikuisten harrastustoiminnan rajoitusten löysentäminen ja julkisten tilojen rajoitusten höllentäminen.
Seppälä totesi perjantaina, että viikon sisällä löytyi 22 tartuntaa mutta niistä melkein kaikki löytyi jo karanteeniin asetettujen joukosta.
Maanantaina ravintolat saivat taas avata ovensa tietyillä rajoituksilla. Yleisötapahtumien rajoituksista on aluehallintovirasto tekemässä päätöstä todennäköisesti 22.4.
Rokotukset ovat Essoten alueella edenneet ripeää tahtia. Maanantaina aamupäivällä ensimmäisen pistoksen oli saanut runsaat 30 600 henkilöä, mikä on vajaa 38 prosenttia yli 16-vuotaista.
– Rokotteita on ilmoitettu tulevan sen verran paljon, että voimme avata rokotusaikoja kaikille 60 vuotta täyttäneille ja tietysti sitä vanhemmille. Nyt siis rokotteen saavat myös terveet yli kuusikymppiset. Uudelle ikäryhmälle rokotusajat ovat varattavissa 20.4. alkaen, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Yhdeksän kuntalaista valitti kanava-alueen muuttamisesta matkailupalvelujen alueeksi.
Entinen kanavan huoltotukikohta, eli alue, jolle suunnitellaan matkailutoimintaa, sijaitsee tässä kuvassa kanavan suulla vasemmalla.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt Yövesi-Louhivesi rantaosayleiskaavan muutoksesta tehdyn valituksen. Valituksessa oli kyse Varkaantaipaleen suulla olevasta Someen tilan alueen kaavasta. Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti pitkän valmistelun jälkeen kaavamuutoksesta viime vuoden toukokuussa.
Muutoksessa kanavan suulla oleva entinen Suomen valtion ja liikenneviraston kanavan huoltotukikohdan alue muutetaan vesiliikennealueesta matkailupalvelujen alueeksi.
Alueella on entinen kanavan huoltorakennus ja uusi monitoimihalli. Ristiina Group Invest Oy (RGI) suunnittelee alueelle kesäravintolatoimintaa ja muuta toimintaa.
Kaavamuutoksesta valitti yhdeksän kuntalaista. He vaativat päätöksen kumoamista. Heidän perusteinaan oli, että asian kuulemiset ovat olleet vaillinaisia eikä muistutuksia ole käsitelty riittävän laajasti, eikä niitä ole otettu huomioon.
Valittajat huomauttivat, että kaavamuutoksen myötä lisääntyvä vesiliikenne kasvattaa vesiliikenneriskejä, lisää aaltoja ja pakokaasuja sekä huonontaa veden laatua. He huomauttivat myös, että alueen viereisen kiinteistön yksityisyys häviää täysin laiturin läheisyyden sekä kiinteistöjen rajan suuntaisesti tapahtuvan lisääntyvän autoliikenteen takia.
He totesivat valituksessaan myös, että kannattava yritystoiminta lisää henkilö- ja liikennemääriä, mikä aiheuttaa yleistä rauhattomuutta. Valittajat toteavat naapurikiinteistön arvon alenevan kaavamuutoksen takia.
Ratkaisussaan hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain säännöksissä ei edellytetä, että kaikkia osallisia kuultaisiin henkilökohtaisesti. Oikeus toteaa, että valmistelu- ja ehdotusvaiheessa osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun sekä lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta asettamalla kaavaluonnos ja kaavaehdotus nähtäville. Muistutuksiin on annettu riittävänä pidettävät vastaukset.
Kunnan ei tarvitse muuttaa kaavan sisältöä osallisen mielipiteessä esitetyn mukaiseksi vaan sillä on itsehallintonsa nojalla laaja harkintavalta kaavan sisällön suhteen.
Hallinto-oikeus toteaa myös, että arviot yleiskaavamuutoksen vaikutuksista ovat riittäviä. Kaavassa on otettu riittävästi huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveellisen elinympäristöön sekä liikenteen järjestämiseen. Oikeus toteaa, että vesi- ja autoliikenne lisääntyy jonkin verran erilaisten tapahtumien aikana, mutta niiden vaikutus aikaisempaan toimintaan verrattuna ei ole merkittävä.
Yleisesti oikeus katsoo, että kaavasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, koska alueen aikaisempi maa- ja vesiliikenne kanavan ja vesistöjen huoltotukikohtana on ollut likimain samansuuruista kuin kaavamuutoksen jälkeen tuleva liikenne ja toiminta. Myös venelaituri on ollut nykyisessä paikassa jo pitkän ajan. Someen tilalla ei ole polttoainejakelua eikä sitä ole suunnitteilla.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Mira Tukiainen tykästyi lehmiin jo lapsena. Lomittajana häntä toisinaan huolestuttaa tilallisten jaksaminen.
Mira Tukiainen tiesi jo nuorena, että lehmät ovat hänen juttunsa. Jokainen niistä on oma persoonansa. ”Ne ovat kuin työkavereita minulle ja monelle tilalle on tullut ne omat lempilehmäni”, Tukiainen kertoo.
Vasikat kurottavat päitään kohti lomittaja Mira Tukiaista, joka rapsuttaa niitä tottunein ottein. Ilkka ja Suvi-Mari Suutarin Pientalon tilalla Ristiinan Hangastenmaalla huomaa, että eläimet ovat tottuneet siihen, että niitä hoidetaan hyvin ja lempeästi.
Kaakkois-Suomen lomituspalveluissa työskentelevä Tukiainen sai viime viikolla kunniamaininnan Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Loistolomittaja-kampanjassa. Eri puolilta Suomea palkittiin kolme työnsä hyvin hoitavaa lomittajaa ja heidän lisäkseen Tukiainen sai kunniamaininnan.
Tukiaista oli ehdottanut useampikin henkilö. Perusteluissa oli muun muassa, että hän hoitaa eläimiä kuin ne olisivat hänen omiansa.
– Mira on todellakin palkintonsa ansainnut. Hän on tunnollinen, ammattitaitoinen ja rauhallinen. En ole ikinä nähnyt Miraa huonolla tuulella töissä, Ilkka Suutari toteaa.
Itsekin aikoinaan lomittajan töitä tehnyt Suutari pohtii, että on valtavan tärkeää, että yrittäjien apuna on Tukiaisen kaltaisia lomittajia, joiden käsiin uskaltaa jättää toiminnan.
– Luotettavan lomittajan tullessa hommiin on turvallista lähteä lomalle. Näissä töissä asioita sattuu yrittäjällekin, niin on hirmu tärkeää, että lomittaja osaa asioita – ja jos hän ei osaa itse, niin hän osaa hakea apua.
Suutari pohtii, että toivottavasti maatalousyrittäjät osaavat ottaa oppia myös lomittajilta.
– Yrittäjät voivat oppia Miran kaltaisilta tekijöiltä, jotka tekevät töitä useammalla tilalla. Sitä niin helposti sokaistuu omaan tekemiseensä. Lomittajalta voi oppia uusia tuulia ja esimerkiksi helpompia työtapoja.
Sireeni on viime vuoden vasikoita. Se hamuaa huomiota Ilkka Suutarilta. Maatalousyrittäjä toivoo, että tilalliset ottavat oppia lomittajilta, jotka tekevät töitä useammalla tilalla.
Tukiainen, 27, asuu Hurissalossa ja lomittaa tiloja Mikkelin ja Puumalan alueella. Hän kertoo, että hakeutuminen maatalousalalle heti peruskoulun jälkeen oli hänelle itsestään selvää.
– Enolla oli lypsykarjatila, joten alavalintaa ei tarvinnut sen enemmän miettiä, kun aina olin navetassa. Tykkään työskennellä eläinten kanssa. Ne ovat se juttu. Lehmät on symppiseläimiä, Tukiainen kertoo.
Tukiaisen lomitettavana on kymmeniä tiloja. Osassa hän käy harvemmin, osassa säännöllisesti.
– On kiva, kun paikat vaihtelevat mutta myös se, että tekee tutuille tiloille töitä. Uudessa paikassa aina se ensimmäinen päivä on jännittävin, hän miettii.
Myös Tukiainen toteaa oppivansa uusia asioita eri tiloilta.
– Työt on samat mutta tavat voi olla erilaisia. Lopputulos on kuitenkin sama, mihin pyritään, eli siihen, että maito lähtee kohti meijeriä.
Lomittajan työssä saa ottaa haltuun monta asiaa. Eläinten lisäksi pakettiin kuuluvat erilaiset koneet ja aina myös maatalousyrittäjät, joiden tilalla lomittaja työskentelee.
– Tässä saa välillä olla kätilönä, eläinlääkärinä tai parisuhdeneuvojana, Tukiainen kuvaa.
Tukiainen on työskennellyt Mikkelin kaupungilla kahdeksan vuotta. Hän kertoo, että esimerkiksi poikimiset ovat aina jännittäviä.
– Se on työn jännittävin puoli, että meneekö poikiminen hyvin. Eläinten kanssa saa aina kokea uusia juttuja, hän sanoo.
Maatalousyrittäjien tilanne huolestuttaa lomittajaa välillä.
– Tilallisten jaksamista välillä mietin, kun he ovat 24/7 kiinni tilassaan. Maidosta saisi myös maksaa tuottajille enemmän.
Suvi-Mari Suutari lisää, että saisi se olla lomittajankin palkka vastuullisesta työstä parempi.
Tilojen määrä Mikkelinkin seudulla vähenee koko ajan. Lomittajan työhön se vaikuttaa niin, että kaksiosaisesta työpäivästä saattaa jatkossa kulua yhä enemmän työmatkoihin, kun etäisyydet kasvavat.
– Ajattelen, että olisi järkevää, että yrittäjät ostaisivat lisätunteja lomittajalle siihen, niin saataisiin täysiä työpäiviä, Ilkka Suutari miettii tulevaisuutta.
Mira Tukiainen tykkää työnsä vaihtelevuudesta. Edelleen on pieniä tiloja, jossa kaikki tehdään käsin. Pientalon tilalla Hangastenmaalla apuna on useita koneita.
Erilaiset koneet ja automatiikka ovat keventäneet maataloustöitä mutta navetassa saa kuitenkin edelleen ottaa useita askelia.
– Teen paljon mieluummin ruumiillista työtä kuin istun kahdeksan tuntia päivässä toimistossa, Tukiainen kertoo hymyillen.
Työssä saa jaksamaan se, että Tukiainen pitää itsensä kunnossa harrastamalla. Talvella aika kuluu hiihtäen tai retkiluistellen, kesällä pyöräillen tai meloen ja syksyllä metsästämällä.
Tuleville työvuosille hänellä on yksi toive.
– Että olisi niitä maitotiloja, missä käydä töissä. Ettei kaikki vain lopeta.
Mikkelissä tartunnanjäljitys ruuhkaantui uusien koronatapausten takia.
Jos karanteenin lopuksi ohjataan koronatestiin, niin sinne pitää myös mennä, muistuttavat koronalääkärit.
Torstaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen Essoten alueelta on löytynyt kuusi positiivista koronatestien tulosta. Kahteen tartuntaketjuun kuuluvat henkilöt ovat saaneet taudin Mikkelistä ja yksi tartunnoista on saatu ulkomailta.
Torstaina tiedotettiin 12 positiivisesta koronatestien tuloksesta. Tartunnoista 11 löytyi Mikkelistä ja yksi Pieksämäeltä. Noin puolet näistä tapauksista huomattiin jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta. Puolet tartunnoista liittyy uuteen tartuntaketjuun Mikkelissä.
Tartuntaketjujen selvitys on edelleen käynnissä. Tartunnanjäljitys on kuormittunut ja osa altistuneista on edelleen tavoittamatta, Essote tiedotti perjantaina aamupäivällä. Essote ottaa heihin yhteyttä perjantain aikana.
Tartuntojen johdosta altistuneita on Kalevankankaan koulussa, Rantakylän koulussa ja Päämajakoulussa.
– Tartunnan saaneista osa on nuoria ja heillä on hyvin vähän oireita. Nyt on erityisen tärkeää, että jos karanteenin lopuksi ohjataan testeihin, niin siellä pitää myös käydä, tähdentää tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Rokotukset ovat edenneet vauhdilla ja rokotukset jatkuvat Essoten alueella myös viikonloppuna tällä viikolla saadun isomman rokotemäärän ansioista. Liki 30 prosenttia yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen rokotteen.
– Ensi viikon puolivälissä avaamme rokotusaikoja yli 16-vuotiaille THL:n riskiryhmään 2 kuuluville henkilöille. Meillä ei ole vielä tarkkaa lopullista tietoa rokotteiden määrästä ensi viikolle. Nykyisin rokotamme 4000–6000 pistoksen viikkovauhtia, joista osa on kakkosrokotuksia, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Torstaina avattiin kaikkiin rokotuspisteisiin aikoja kaikille yli 65-vuotiaille. Tarjolla on tässä vaiheessa AstraZenecan rokote.
Myös yli 70-vuotiaiden ajanvaraus on yhä auki. Lisäksi yli 16-vuotiaat THL:n riskiryhmään 1 kuuluvat voivat varata aikoja.
Kaupungin liikuntapalvelut aloittaa perhevuorot Viihdeuimala Rantakeitaassa sekä jäähallissa.
Rantakeitaan vuorolle voi mennä maksimissaan kuusi samasta taloudesta. Kuvituskuva.
Viihdeuimala Rantakeitaassa perhevuoroja kokeillaan 12.–23. huhtikuuta. Perhevuoro on tarkoitettu samassa taloudessa asuville, eli uimaan voi tulla yksin, kaksin tai perheen kanssa. Maksimiosallistujamäärä on kuitenkin rajoitettu kuuteen samassa taloudessa asuvaan henkilöön. Koko perhekunta käyttää yhteisiä puku- ja pesutiloja.
Uintiaikoja on varattavissa arki-iltaisin kello 16–18 sekä satunnaisesti aamuisin ja iltapäivisin. Koska uintiaikoja on rajallisesti, voi yksi perhekunta varata vain yhden uintiajan, jotta mahdollisuus uimiseen tarjotaan mahdollisimman monelle.
Aikaa uimahallissa on käytettävissä 1,5 tuntia, josta uima-aikaa on 45 minuuttia. Saunat eivät ole käytössä. Asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi, kaupunki suosittelee maskin käyttöä halliin tullessa ja sieltä poistuttaessa.
Vuorojen varaaminen alkaa lauantaina 10.4. kello 12 osoitteessa: https://www.kuntapalvelut.fi/mikkeli/. Uintivuoron hinta on osallistujamäärästä riippumatta 30 euroa ja se maksetaan varauksen yhteydessä.
Jäähallivuoroja vuorataan myös samassa taloudessa asuville. Vuokraustiedustelut onnistuvat vastaavan liikuntapaikkahoitaja Veijo Oravan kautta, puh. 044 794 5080.
Omakotitaloille hulevesimaksu on kiinteä, muilla se perustuu tontin pinta-alaan.
Hulevesimaksu koskee myös kerrostaloja ja rivitaloja. Maksuun voi hakea kohtuullistamista, jos maksu on enemmän kuin 30 euroa per asuinhuoneisto. Ristiinassa hulevedet johdetaan ojiin ja sitä kautta ne valuvat vesistöihin.
Mikkelin kaupunki aloittaa huhtikuussa hulevesimaksujen laskuttamisen. Ensimmäisenä laskun saavat huhtikuussa teollisuus- ja liikekiinteistöt. Kesällä laskutetaan rivi- ja kerrostaloja sekä osa omakotitaloista. Loput omakotiasujat saavat laskun syksyllä.
Maksu perustuu lakimuutoksiin ja kaupungin luottamushenkilöiden päätöksiin. Lasku koskee kaikkia asemakaava-alueella sijaitsevia kiinteistöjä. Sitä kerätään Ristiinan ja Pellosniemen taajamissa. Suomenniemi on maksun ulkopuolella, koska siellä ei ole kaupungin katuja.
Maksu koskee kaikkia kiinteistöjä riippumatta siitä, johdetaanko hulevedet, eli sadevedet, suoraan vesistöön, maaperään imeyttämällä, ojaan tai hulevesiviemäriin. Esimerkiksi Ristiinassa ei ole erillisiä hulevesien viivytysaltaita vaan vedet valuvat ojia pitkin Saimaaseen.
Vs. kaupungininsinööri Pekka Kammonen toteaa, että Ristiinassa hulevesiverkostoa, eli kaivoja ja putkia, on rakennettu uusimpien viemäri- ja katuremonttien yhteydessä. Aiemmin Mikkelin Vesilaitos on kustantanut nämä remontit mutta jatkossa se ei lakimuutoksen vuoksi ole mahdollista vaan kaupunki maksaa hulevesiosuuden saneerauksista.
Hulevesimaksun ei pitäisi lisätä kiinteistönomistajien maksuja kokonaisuudessaan. Mikkelin Vesilaitos pidättäytyi tältä vuodelta jätevesimaksujen korotukselta.
Hulevesimaksu lasketaan niin, että kiinteistön, eli tontin, pinta-ala kerrotaan 0,08 eurolla. Kattohinta on 1600 euroa, joka saavutetaan 20 000 neliömetrin tontilla.
Omakotitaloille laskun summa on kiinteä 30 euroa. Rivitaloille ja kerrostaloille laskentakaava on sama pinta-alaperusteinen kuin teollisuus- ja liikekiinteistöillä. Ne voivat hakea maksun kohtuullistamista, jos maksu on enemmän kuin 30 euroa per asuinhuoneisto.
– Jos on isolla tontilla oleva pienrivitalo, niin maksu voi mennä asuntokohtaisesti isoksi, selventää kohtuullistamista yhdyskuntatekniikan valvoja Aleksi Valkonen.
Kiinteistölle, eli tontille, tulee yksi lasku riippumatta siitä, onko kiinteistöllä miten monta rakennusta. Jos esimerkiksi omakotitalo ja autotalli sijaitsevat eri kiinteistöillä, niin laskuja tulee kaksi.
Maksu peritään vain kiinteistöiltä, joissa on rakennus. Jos rakennus on rakenteilla, niin kiinteistö siirtyy laskutuksen piiriin, kun rakennukselle on tehty käyttöönottotarkastus.
Hulevesimaksua voidaan kohtuullistaa, jos kiinteistölle on rakennettu rakennusviranomaisen hyväksymä ja dokumentoitu hulevesien imeytysjärjestelmä. Maksusta ei saa vapautusta kokonaan.
Kammonen ja Valkonen toteavat, että käytännössä imeytysjärjestelmiä on Mikkelissä nykyään vain uusimmilla teollisuusalueilla.
Maksun kohtuullistamista haetaan kaupungin verkkosivuilla olevan muistutuslomakkeen kautta. Lisäksi muistutuslomakkeen voi täyttää kaupungin asiointipisteessä.
– Koska maksu on uusi, asioita joudutaan varmasti vielä tapauskohtaisesti miettimään. Mallia on haettu useista Suomen kunnista mutta vuoden kahden päästä olemme viisaampia siitä, onko järjestelmässä virheellisyyksiä ja muita ongelmia, Kammonen toteaa.
Rauhoittuneen koronatilanteen johdosta Essoten alueen niin sanottu koronanyrkki lievensi tiistaina useita nuoria koskevia rajoituksia. Ohjeet ja suositukset suositellaan otettavaksi käyttöön kaikissa Essoten kunnissa.
Mikkelin kaupunki päätti keskiviikkona omista linjauksistaan. Lukiot ja Otavia palaavat lähiopetukseen 12. huhtikuuta alkaen kasvomaskeja käyttäen ja turvallisuusohjeita noudattaen.
Vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneiden harrastustoimintaa mahdollistetaan myös sisätiloissa ensi maanantaista alkaen noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjeistusta. Vuosina 2003–2007 syntyneiden harrastustoiminnassa pitää muun muassa toimia niin, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa.
Myöskään ryhmien välisiä kilpailuja, otteluja, konsertteja tai näytöksiä ei saa järjestää. Kaikki ohjeet voi tarkistaa esimerkiksi Mikkelin kaupungin nettisivuilta.
Kaupunki peruu automaattisesti sisäliikuntavuorot liikuntasaleissa, uimahalleissa ja kuntosaleissa sekä ulkokenttien vuorot 22. huhtikuuta saakka.
Peruutuksista tulee peruutusilmoitus varaajan sähköpostiin. Jos rajoitukset sallivat vuoron käytön, tulee varaajan tehdä uusi hakemus Timmi-ajanvarausjärjestelmässä, tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa sähköpostilla tilavaraukset@mikkeli.fi, että jatkaa vuoron käyttöä. Samalla on myös ilmoitettava vuoroa käyttävien syntymävuosi.
Essoten koronanyrkki totesi tiistaina myös, että korkeakouluissa (yliopistot, ammattikorkeakoulut), aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksessa voidaan palata lähiopetukseen samana päivänä kasvomaskeja ja turvallisuusohjeita käyttäen.
Ensimmäisen koronarokoteannoksen on saanut 26 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista.
Koronatestejä tehdään Mikkelissä koko pääsiäinen. Essoten koronalääkärit suosittelevat hakeutumaan testiin pienistäkin oireista.
Keskiviikon tiedotteen jälkeen Essoten alueella on ilmennyt neljä koronavirustartuntaa. Yksi tartunnoista löytyi Mikkelistä jo karanteenissa olleelta henkilöltä ja yksi ulkopaikkakuntalaiselta.
Pieksämäellä on kirjattu kolme tartuntaa, joiden altistumiset ovat tapahtuneet päiväkodissa, tartunnanjäljitys on meneillään.
– Tämän viikon loivasti laskeva trendi näyttäisi jatkuvan. Nyt pääsiäisen vieton alkaessa tulisi silti edelleen pitää piirit pieninä. Tavataan vain lähipiiriä ja suositaan ulkoilua. Muistetaan turvavälit, kasvomaskit ja käsihygienia. Mikkelissä koronatestaus toimii joka päivä, joten juhlapyhinäkin tulee hakeutua herkästi näytteenottoon heti oireiden ilmaannuttua, pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa Essoten tiedotteessa.
Keskiviikkona Essote tiedotti kuudesta koronatartunnasta. Ne kaikki löytyivät karanteenin asetetuilta.
Koronarokotuksen ensimmäisen annoksen on saanut Essoten alueella jo lähes 21 300 henkilöä, reilut 26 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista.
Pääsiäisen aikana Essote tiedottaa vain merkittävistä muutoksista koronavirustilanteessa.
Mikkelin kaupunki on linjannut koronaohjeistuksista ja rajoituksista.
RiPan P15-joukkue pelasi alkuvuodesta muutaman futsal-ottelun ja sitten harrastaminen onkin taas ollut tauolla. Nyt nuoret saavat alkaa harjoitella ulkona tietyin edellytyksin.
Isoin muutos rajoituksissa ja suosituksissa on, että nuorten ryhmät saavat taas harrastaa ulkona.
Essoten alueen niin sanottu koronanyrkki päätti tiistaina höllentää nuorten ryhmäliikunnan suosituksia. Enintään kymmenen henkilön 12–18-vuotiaiden ulkona tapahtuva ryhmäliikunta on mahdollista 5.4. lähtien.
Mikkelin kaupunki ohjeistaa muun muassa, että toiminnassa pitää säilyttää turvavälit, ryhmän pitää kokoontua aina samassa kokoonpanossa ja kontakteja muiden harrastusryhmien kanssa ei saa olla. Esimerkiksi peli- tai otteluharjoituksia ei järjestetä.
Alle 12-vuotiaat, eli alakouluikäiset, saavat harrastaa sekä sisä- että ulkotiloissa niin, että samassa tilassa on maksimissaan 20 henkilöä.
Mikkelin lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio sekä Otavia jatkavat etäopetuksessa 11. huhtikuuta saakka. Kaupunki tarjoaa lukiolaisille kouluruoan ajalla 6.–11.4.2021. Tilausohjeet on lähetetty opiskelijoille. Kaupunki ei ole tämän vuoden puolella aiemmin jakanut etäopetuksessa oleville lukiolaisille kouluruokaa. Myös Esedu jatkaa etäopetuksessa.
Muuten Mikkelissä jatketaan pitkälti samoilla rajoituksilla. Yli 18-vuotiaiden harrastustoiminta on tauolla sekä sisä- että ulkotiloissa. Kirjastoista voi noutaa varattuja aineistoja. Museot ja nuorisotilat pysyvät kiinni.
Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä kuuden henkilön kokoontumisrajoitus jatkuu Essoten kuntien alueella 22.4.2021 asti. Mikkelin omat rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi, ellei toisin mainita. Seuraavan kerran päätöksiä tarkastellaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla.
Toisinaan Ulla-Maija Heikkerö miettii syksyisin, onko puutarhaharrastuksessa mitään järkeä. Alkuvuodesta hän on jo taas täynnä suunnitelmia.
Ulla-Maija Heikkeröllä kasvaa perunaa jo useassa ämpärissä. Kesän ensimmäiset omat perunat on syöty perinteisesti juhannuksena.
En ole mitenkään hyvä mutta innokas. Näin kuvaa puutarhaharrastustaan Ulla-Maija Heikkerö.
Innokkuuden kuulee äänestä, kun hän kertoo menneiden kesien onnistumisista ja tulevan kesän suunnitelmista.
Ulla-Maija ja Risto Heikkerö viettävät ison osan vuodesta vapaa-ajan asunnollaan Juurisalmessa. Aikoinaan kauppakiinteistönä toimineen rakennuksen tuvassa kelloköynnökset kääntyilevät jo valoa kohti. Tomaatitkin jo nousevat. Sohvan takaa pilkottaa ämpäreissä kasvavat perunat.
– Ennen ostin aina taimet mutta nyt kasvatan niitä itse. Varsinkin nyt korona-aikana tämä on niin hyvää hommaa, Ulla-Maija kertoo.
Hän ei ole harrastuksensa kanssa yksin. Jo viime kesänä aiempaa useampi suomalainen innostui kasvien kasvattamista. Monessa eri yhteydessä puutarhaharrastamisen on veikkailtu nyt vain kasvattavan suosiotaan.
Ulla-Maija pohtii, että monet siemenistä, jotka hän on jo istuttanut, olisi kannattanut laittaa vasta hieman myöhemmin.
– Mutta tykkään siitä, että kukkia on kesällä jo aiemminkin. Muuten kausi on niin todella lyhyt.
Heikkeröille tärkeää hyötykasvien kasvattamisessa on se, että itse kasvattamalla tietää, mitä syö.
– Emme käytä keinotekoisia lannoitteita. Esimerkiksi tomaateista olen huomannut, että niistä tulee paremman makuisia, kun niitä ei lannoita. Lannoittamalla niistä tulee helposti vetisiä.
Viime kesä heillä oli kaikkien aikojen tomaattikesä. Omia tomaatteja syötiin heinäkuusta lokakuuhun asti.
– Laitoin niin paljon tomaattia, että taimia olikin sata. Naapuritkin saivat 40–50 taimea, Ulla-Maija nauraa.
Viime keväänä tomaatit saatiin rannan kasvihuoneeseen jo vapulta. Nyt rinnetontti on vielä pitkälti lumen vallassa.
Ulla-Maija toteaa, että välillä hän miettii syksyisin, että on tullut tehtyä kauhea työ ja se kaikki on parissa kuukaudessa ohi.
– Mutta sitten tammikuussa katselen jo uusia suunnitelmia, hän sanoo.
Risto lisää, että koko talven Ulla-Maija katselee puutarhaohjelmia.
– Olen kyllä usein sanonut, että tänä kesänä en laita niin paljon. Mutta ei se ole vielä toteutunut. Aina on menossa jokin projekti, Ulla-Maija naurahtaa ja kertoo Riston jo joskus todenneen, että entä jos kaiken kasvattaisi kottikärryissä, niin pensaitakin olisi helpompi siirrellä.
Kelloköynnökset tarvitsevat pitkän esikasvatusajan, jotta ne ehtivät kukkia Suomen kesässä.
Puutarhaharrastus on opettanut Ulla-Maijalle pitkäjänteisyyttä.
– Kasveista olen oppinut paljon. Usein tämä on sellaista yrittämisen ja erehtymisen kautta oppimista.
Juurisalmen rannalla, notkelmassa oleva tontti on tuulelta suojassa mutta kaikki kasvit eivät siellä menesty. Puutarhurin suurin vitsaus paikalla ovat vesimyyrät. Niiden takia Heikkeröt kasvattavat kaikki hyötykasvit lavakauluslaatikoissa. Lavakauluksia on kaksi päällekkäin ja pohjalla juurimatto tai joissain verkko.
– Todella mielelläni laittaisin pihaan tulppaaneja mutta olen kokeillut vaikka mitä ja myyrät vievät ne aina. Yhtenä kesänä joku söi aina öisin kurkut, joten niiden päälle piti laittaa verhot.
Kesällä Ulla-Maija tekee aina aamuisin katselmuksen puutarhassa.
– Eräänä kesänä olin istuttanut valkoista päivänliljaa ja odotin, milloin ensimmäinen nuppu aukeaa. Eräänä aamuna sitä ei enää ollutkaan. Ilmeisesti sorsat olivat käyneet sen napsimassa, Ulla-Maija kertoo.
Silloin harmitti mutta nyt asia jo vähän huvittaa.
– Minkään kanssa en ole ollut niin, että ei enää ikinä. Kaikkea täytyy kokeilla. Esimerkiksi porkkanat eivät ole viihtyneet, koska ehkä olen kasvattanut niitä liian hyvässä maassa. Nyt ajattelin kokeilla, jos kasvattaisi niitä ihan hiekassa astiassa, Ulla-Maija pohtii jo tulevaa kesää.
Elina Alanne
Ulla-Maijan ja Riston aarteet
Vanhat perennat: Heikkeröt ostivat pitkään hoitamatta olleen paikan vuonna 2004. Tontilta löytyi esimerkiksi perinteisiä pioneja, ruusuja ja kuunliljoja.
Viiniköynnökset: 7 köynnöstä tekee hyvin satoa. Ulla-Maija tekee niistä viinirypälehyytelöä ja viininlehtikääryleitä.
Lapsenlapset: 5 lastenlasta viihtyy kesäisin mummin ja vaarin kanssa napsimassa herneitä ja tomaatteja. Yksi on jo suunnitellut puutarhaan ruusukaarta.
Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 13. kesäkuuta. Ennakkoäänestys alkaa 26. toukokuuta.
Ristiinan kirjastossa äänestetään sekä ennakkoon että varsinaisena vaalipäivänä.
Mikkelin kaupunginhallitus päätti maanantaina kuntavaalien ennakkoäänestyspaikoista. Kuntavaalit järjestetään 13. kesäkuuta ja niiden ennakkoäänestysaikaa pidennettiin kahteen viikkoon. Ennakkoäänestys on 26.5.–8.6.2021.
Ristiinan kirjastossa, Brahentie 34, äänestetään ennakkoon arkisin 9–18 sekä lauantaina ja sunnuntaina 10–16. Suomenniemen kirjastossa, Opinraitti 20, voi äänestää ennakkoon arkipäivinä 9–18.
Varsinaisena vaalipäivänä kesäkuussa voi äänestää Ristiinan kirjastossa, Pellosniemen entisellä koululla ja Suomenniemellä Metsätähdessä.
Äänestysbussi kiertää alueella perjantaina 28. toukokuuta ja lauantaina 29. toukokuuta. Perjantaina se on kello 9–11 Vitsiälän kylätalolla, 12–14 Närhilän kylätalolla ja 15–17 Kuomapirtillä. Lauantaina bussi on kello 9–11 Hangastenmaan kylätalolla, 12–14 Majatalo Ristinan pihassa ja 15–17 Himasen talon pihassa Mahkolantiellä.
Oikeusministeriö suosittelee, että isommissa kunnissa olisi ennakkoäänestyksessä yksi ulkoäänestyspaikka. Mikkeli siirtää kauppakeskus Stellaan suunnitellun äänestyspaikan torille.
Koronatartuntoja löytyy eri puolilta Essoten aluetta. Yli 400 ihmistä on karanteenissa.
Eri rokotteita saapuu Suomeen aiempaa enemmän lähiviikkoina. Ainakin tiistaina Essoten alueella oli vapaita rokotusaikoja. Kuva: Jussi Salminen / Essote
Maanantain jälkeen on Essoten alueelta löytynyt kahdeksan positiivista koronatestien tulosta. Kaksi tapausta havaittiin Juvalla, yksi Kangasniemellä ja viisi Mikkelissä.
Viisi tartunnoista löytyi jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta.
Maanantaina Essote tiedotti kolmesta positiivisesta koronatestin tuloksesta.
– Viikonloppuna tuli paljon tartuntoja. Olemme hyvin veitsenterällä kokonaistilanteen suhteen. Toivon alueen ihmisiltä suurta varovaisuutta ja huolellisuutta tartuntojen välttämiseksi, totesi maanantain tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Viikonloppuna tartuntoja löytyi 16. Niihin liittyen kahdesta koululuokasta on asetettu karanteeniin koululaisia ja opettajia Tuppuralassa ja yhdeltä luokasta Kalevankankaalla.
Alueella oli maanantaina karanteenissa kaikkiaan noin 400 henkilöä.
– Mikkelin keskussairaalassa on käynyt tilanteeseen nähden aivan liian suuria vierailijaryhmiä. Kaksi vierailijaa potilasta kohden on turvallisempi vaihtoehto. Kriittisesti sairaiden ja saattohoitopotilaiden kohdalla mahdollistetaan suurempikin vierailijamäärä, kun tästä erikseen sovitaan, Gärdström kertoo tiedotteessa.
Essoten Mikkelin rokotuspisteen ajanvaraukseen on avattu mahdollisuus AstraZenecan rokotteen ottamiseen yli 65-vuotaille henkilöille, jotka kuuluvat riskiryhmään 2. Aiemmin aikoja ovat jo voineet varata riskiryhmään 1 kuuluvat yli 65-vuotiaat.
Seuraavia taustasairauksia omaavat kuuluvat riskiryhmään 2: astma johon jatkuva lääkitys, vaikea sydänsairaus, hengitystä haittaava neurologinen sairaus, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito immuunisairauteen, vaikea krooninen maksasairaus, tyypin 1 diabetes, lisämunuaisen vajaatoiminta, uniapnea, psykoosisairaus ja lihavuus kun painoindeksi yli 40.
Näiden lisäksi kaikki yli 70-vuotiaat voivat varata ajan koronarokotukseen. Näitä rokotteita annetaan myös Ristiinassa.
Torstaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen Essoten alueelta on löytynyt kahdeksan positiivista koronatestien tulosta. Yksi sairastuneista on Juvalta, kuusi Mikkelistä ja yksi muualta Suomesta. Altistuneet on tavoitettu ja asetettu karanteeniin.
Kahden viikon aikana alueen asukkailta on löydetty kaikkiaan 80 tartuntaa ja lisäksi kaksi tartuntaa alueella työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton tai muun syyn takia aikaansa viettäviltä. Karanteeniin asetettuja on noin 400. Osastohoidossa on perjantaina viisi henkilöä ja kaksi tehohoidossa.
Kouluissa ei ole suurista altistumismääristä huolimatta löytynyt suurta määrää jatkotartuntoja.
– Määrällisesti ja sairaalahoidon kuormituksen näkökulmasta olisimme jo lähellä leviämisvaihetta Mikkelissä. Tartuntaketjut on kuitenkin saatu toistaiseksi hallintaan ja tartunnanjäljitys on onnistunut 98-prosenttisesti, joten ei ole perusteita vaihtaa alueen luokitusta, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Tyypityksen tietojen ja oireiden perusteella alueella vallitseva virustyyppi on brittimuunnos.
– Testeihin kannattaa hakeutua pientenkin oireiden johdosta ja jos oireita on myös lapsilla. Karanteeniin asetettujen on syytä huomata, että tämä virusmuunnos alkaa oireilla usein vasta 14 vuorokauden karanteeniin loppupäivinä, korostaa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Ensimmäisen koronarokoteannoksen on saanut yli 18 500 henkilöä, mikä on noin 23 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista. Essote avaa uusia rokotusaikoja sitä mukaa, kun uusien rokote-erien saapuminen varmistuu.
Paljon julkisessa keskustelussa ollut Astra Zenecan rokote palaa jälleen ensi viikolla käyttöön.
– Maanantaina 29.3. avataan Essoten nettisivujen ajanvaraukseen Mikkelin keskussairaalan rokotuspisteeseen mahdollisuus yli 65-vuotiallle ottaa AstraZenecan rokote. Aikaa varatessa henkilö siis tietää, että hän saa kyseisen rokotteen. Ajat on tarkoitettu yli 65-vuotiaille riskiryhmään 1 kuuluville sekä yli 70-vuotiaille, jotka saavat rokotteen ikänsä perusteella, Gärdström kertoo.
Rokotukseen voivat siis varata ajan nyt kaikki vuonna 1951 tai sitä ennen syntyneet.
Essoten koronalääkärit ovat päivittäneet alueen suosituksia ja ohjeistuksia torstaina. Suurimmat muutokset tulivat koululaisten ja opiskelijoiden tilanteeseen. Useimmat rajoitukset jatkuvat.
Keskiviikon tiedotteen jälkeen koronatartuntoja on löytynyt yhdeksän.
Suurin muutos tuli suosituksiin yläkoulujen opetuksesta. Koulujen 7–9-luokat palaavat maanantaina 29.3. lähiopetukseen. Edellisenä päivänä päättyy myös Aluehallintoviraston etäopetusta koskeva määräys.
– Suosittelemme alueen kunnille vahvasti, että kouluissa otetaan käyttöön kasvomaskit. Kirurgiset kertakäyttömaskit ovat turvallisin vaihtoehto, sillä kangasmaskeissa on suuria eroja, sanoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Toisen asteen, korkeakoulujen (yliopistot, ammattikorkeakoulut), aikuisten taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen etäopetuksen suositus jatkuu 11.4. saakka.
– Hallituksen sulkutilan jälkeistä ohjeistusta ei ole alueella saatu. Essote on tänään antanut aluehallintovirastolle oman näkökulmansa tilanteesta. Sen mukaan 7–9-luokkien yläkoulujen etäopetus ei ole lain kriteerit täyttäen ehdottoman välttämätöntä. Viime aikojen merkittävistä koulualtistuksista huolimatta ei kouluissa ole todettu suuria määriä jatkotartuntoja. Valtaosa lasten ja nuorten viime aikaisista tartunnoista on tullut vapaa-ajan tilaisuuksista ja perhealtistuksista, kertoo tiedotteessa terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Yli 12-vuotiaiden nuorten harrastustoiminnan taukosuositus jatkuu 5.4. saakka. Kaikki aikuisten harrastustoiminta suositellaan edelleen pidettävän tauolla. Myös yksityisten kuntosalien ryhmäliikuntatoiminta suositellaan edelleen tauotettavaksi.
Alle 12-vuotiaiden harrastetoiminta on edelleen sallittua.
– Arviomme lasten ja nuorten harrastustoimintaa uudestaan ensi viikolla tiistaina alueellisen koronakoordinaatioryhmän kokouksessa, Seppälä kertoo tiedotteessa.
Perusteena rajoitusten jatkamiselle ovat alueen koronatartuntojen määrän kasvu viime päivinä ja kansallisen tilanteen heikkeneminen. Essoten terveyspalvelut tukee jo nykyisin muiden alueiden potilastyötä.
– Tilanteet voivat muuttua hyvin nopeasti. Monilla alueilla on huono tilanne ja omasta korkeasta kuormituksesta huolimatta otamme tarvittaessa muiden alueiden koronapotilaita vastaan ja siihen myös valmistaudutaan, kertoo tiedotteessa Seppälä.
Uusia tartuntoja tulee edelleen runsaasti. Keskiviikon tiedotteen jälkeen on positiivisia koronatestien tuloksia löydetty kaikkiaan yhdeksän. Näistä yksi havaittiin juvalaiselta ja muut kahdeksan asuvat Mikkelissä. Altistuneiden jäljitystyö on saatu heidän osaltaan päätökseen ja karanteeniin asetettavat on paria lukuun ottamatta tavoitettu.
Essote päivittää altistumispaikkoja jäljityksen edetessä. Katso virukselle altistumisen paikat täältä.
Ristiina saa uuden yhdistyksen, kun Ristiinan kehittämisyhdistys Hönkä ry päätettiin perustaa keskiviikkoiltana.
Rantasaunaa suunnitellaan niin sanotulle Emäntäkoulun pellolle, jossa viime kesänä kukkivat kukat. Saunan sijainti olisi kukkivan auringonkukan tienoilla rannassa.
Ristiinan kehittämisestä ja rantasaunahankkeesta keskusteltiin aluejohtokunnan koolle kutsumana verkossa. Etäkokoukseen osallistui noin 30 asiasta kiinnostunutta.
Perustettavan kehittämisyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Olkkonen (kesk.) Hallitukseen kuuluvat hänen lisäkseen Ville Hokkanen, Sari Jokirinne, Aki Karjalainen, Miia Koppi, Otto Ravantti ja Marjo Särkkä-Tirkkonen. Varajäseniä ovat Sami Hilonen, Harri Hyyryläinen ja Minna Urpilainen.
Keskustelussa nostettiin esiin myös, että aluetta täytyy kehittää kokonaisuutena. Suunnitellun sauna-alueen vieressä on satama-alue sekä sotakoulu, johon on tulossa kalliotaidekeskus ja muita toimintoja. Keskustelussa muistutettiin myös, että alueen kehittämisessä pitää huomioida sen ympärivuotinen käyttö. Jo nyt rinteessä on suosittu pulkkamäki.
Saunan ja sen yhteyteen mahdollisesti rakennettavan laavun tai muun rakennelman toivottiin palvelevan sekä paikallisia että matkailijoita. Siitä toivottiin myös hyvää vetonaulaa veneilijöille. Myös karavaanareiden tarpeesta majoittua kylällä muistutettiin useammassa puheenvuorossa. Saunan mallia ristiinalaiset olivat jo vilkuilleet esimerkiksi Puumalasta ja Kouvolan Tykkimäeltä.
Ristiinan päiväkodin yhdellä henkilökunnan jäsenellä on todettu koronatartunta, päiväkoti tiedottaa.
Kyseisen ryhmän työntekijöitä ja lapsia on asetettu kahden viikon karanteeniin. Ristiinan päiväkodissa toimii useita erillisiä ryhmiä, eli niin sanottuja tupia. Essote on ollut yhteydessä perheisiin, joita asia koskettaa. Kyseisissä päiväkodin tiloissa tehdään tehosiivous.
Ristiinan päiväkodissa on todettu koronatartunta.
Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo, että Essote tiedottaa tilanteesta, kuten karanteeniin asetettujen määristä, lisää tänään torstaina päivätiedotteessaan.
Seppälä toteaa, että kaikkiaan löytyneiden tartuntojen määrä tulee torstaina olemaan samansuuntainen kuin viime päivinä on ollut.
– Tilanne on edelleen heikohko. Sairaalahoidossa olevien osalta tilanne on stabiili, eli siellä ei ole määrät onneksi nousseet, Seppälä totesi aamukymmeneltä.
Elina Alanne
Lue myös Essoten torstai-iltapäivän tiedote täältä.
