Auton lämpömittari näytti kuutta astetta. Aurinko jo laski, kun sain auton pysäköityä ja kävelin autoletkan vierestä kohti Huvi- ja tanssikeskus Metsälinnaa. Parkkipaikka ja Kitereentien alamäki olivat täynnä pysäköityjä autoja, joten kansa oli löytänyt myös kesän päättäjäistanssijaisiin, vaikka sää ei enää ollutkaan kovin kesäinen.

Metsälinnan kausi päättyi sunnuntaina Saija Tuupasen & eXmiesten tahdissa. Lavan sisällä syksyisestä illasta ei ollut tietoakaan vaan lämpötila nousi korkealle. Jopa niin korkealle, että lavaisäntä Petri Tikkanen pohti, onko seinien luukut avattava tuomaan lavalle viileämpää ilmaa.

– Metsälinnan kesä on ollut tilanteeseen nähden uskomattoman hyvä. Huonoja iltoja ei ole ollut yhtäkään. Yleisökeskiarvo ei jää paljoa vuodesta 2019, Tikkanen kertoo.

”Tilanteella” hän tarkoittaa tietysti koronaa. Lavakausi päästiin aloittamaan juhannukselta, vaikka tarkoitus oli aloittaa jo toukokuussa.

– On tämä ollut stressaavaa. Joka päivä on pitänyt seurata päätöksiä, rajoituksia ja kieltoja. Aina maanantaisin ei ole tiennyt, onko sunnuntaina tanssit, Tikkanen sanoo ja muistelee, kuinka viime vuoden päättäjäisissä sitä jo ajatteli, että tilanne olisi tänä kesänä hellittänyt.

– Toivoa pitää, että ensi kesänä tilanne on ainakin selkeämpi.

Mutta sunnuntaina ei mietitty synkeitä, vaan tanssittiin. Lähes joka kerta Metsälinnan tansseissa kävi kauden aikana kuorttilainen Jukka Lahti. Samaan tapaan hän on viettänyt sunnuntait Metsälinnassa jo kuutisen vuotta. Siitä asti, kun hän jatkoi tanssiharrastustaan.

– Tämä on niin hyvä paikka, että tykkään käydä täällä. Metsälinnassa on aina esimerkiksi hyvin siistiä, Lahti kertoo.

Ihan aina Lahti ei ole paikalla, koska kaikki artistit eivät häntä niin miellytä.

– Haluan tanssia niin, että nainen on lähellä, enkä mitään käden alta tansseja, mies myhäilee.

Lahti tanssii ilman vakituista seuralaista. Sekin on Metsälinnassa hyvä, että tanssitettavia lavalta löytyy aina.

Tikkanen kertoo, että tanssilavagenressä pohditaan aikaa ennen koronaa ja koronan jälkeen. Kävijämäärät lavoilla ovat vähentyneet ja pieniä lavoja on tippunut pois. Isot ja hyvät jäävät. Alalla pohditaan paljon sitä, kuinka moni tanssijoista vielä palaa lavoille takaisin, kun koronatilanne on ohi.

– On tämä genre muuttunut paljon. Nyt tullaan tanssimaan todella kaukaa. Tänä kesänä kuulin, että henkilöautolla oli tultu tänne ja takaisin 550 kilometriä suuntaansa tanssimaan.

Metsälinnaan tanssijoita vetää hyvä maine, josta Tikkanen muistuttaa, että se ei ole tullut sormia napsauttaen. Tanssijat puhuvat Metsälinnan hengestä. Sen luovat siistit puitteet ja palveleva henkilökunta. Ja tanssijoille ennen kaikkea se, että lavalla pääsee hyvin tanssimaan.

Ensi kesän tanssikalenteri on pitänyt laatia jo kauan sitten. Aina sitä lähempänä toki vähän viilaillaan. Toiveena on päästä aloittamaan toukokuussa.

– Hirveän tärkeää lavalle on aina, mihin aikaan kaudella kukakin esiintyy. Keskikesälle pitää saada ne nimekkäät. Tai sitten tällaiset vahvat suosikit, kuten Saija Tuupanen, toimivat myös muulloin.

Tikkanen harmittelee, että lavakulttuuri on muuttunut niin, että uusien artistien on hyvin vaikea päästä esille.

– Kun ei levymyynnin tai minkään Idolsin kautta tässä genressä pääse nopeasti esille, niin uusia ei voi ottaa esiintymään, koska he eivät vedä väkeä. Se on vähän huono kierre, että vain tutut artistit tuottavat lavoille ja kaikki haluavat Saija Tuupasen.

Tuupanen tosiaan toi kansan Metsälinnaan myös syyskuun lopussa. Tikkanen oli aiemmin illalla laskenut, että lippuja oli mennyt jo yli 400, joten yleisömäärä nousi hyvin lähelle keskikesän huippuiltoja.

Lähtiessä portilta ojennettiin poistuvalle kesäisen kirkkaasti hohtanut ruusu. Pimeällä taivaalla hanhiparvet tekivät kaakattaen muuttomatkaansa. Ensi kesään!

Elina Alanne

Talkoolaisia mahtuu mukaan

Koronatilanteen vuoksi Ristiinan Urheilijoiden pyörittämän Metsälinnan talkooväestä moni on jäänyt hommista pois. Lavaisäntä Petri Tikkanen toteaa, että tänä kesänä nykyisellä vapaaehtoisten määrällä pärjättiin, koska tanssikausi oli lyhyempi.

– Mutta normaalissa tilanteessa tarvitsisimme lisää porukkaa. Tekemistä riittää, jos talkooinnostusta on, Tikkanen kannustaa mukaan.

Tekijöitä tarvittaisiin esimerkiksi ravintoloihin, lipunmyyntiin ja järjestysmiehiksi.

– Meillä on aina iso ryhmä kerralla paikalla. Asiakaspalvelijoita on paljon, mistä olemme saaneet kiitosta. Mukavampi niin kuin olla veitsenterällä, Tikkanen miettii.

Runsas vapaaehtoisten määrä myös helpottaa siinä, että tehtävät eivät kauden aikana liikaa rasita yksittäistä ihmistä.

– Kaikki ovat tervetulleita mukaan, Tikkanen toteaa.

Uutta nuorisotilaa odotetaan Ristiinassa jo innolla. 

Ristiinan nuorisotalon eteisessä tulevat vastaan täydet mustat jätesäkit. Niiden takaa huikkailee Mikkelin nuorisopäällikkö Tarja Sinioja. Brahentiellä sijaitseva nuorisotalo ei ole enää avoinna vaan tilan tavaroita käydään läpi, jotta uusi nuorisotila saadaan avattua koulukeskuksessa. Ristiinan nuoriso-ohjaaja Noora Mikkonen kohtaa nyt nuoria muualla, kuten koululla.

– Nuoret jo paljon odottavat uutta tilaa. Nuorilla on aina ollut tarve kokoontua paikkaan, jossa saa olla, Sinioja toteaa.

Uuden tilan remontin on tarkoitus valmistua syyskuun aikana. Pihatöitä koululla tehdään syksyn aikana ja kalusteet kilpailutetaan. Nuorisotila tulee koulun A-osan siipeen ja kulku sinne tulee rakennuksen päädystä, jossa on tällä hetkellä ulkoleikkivälineitä ja koivikko.

– Tavoite on, että marraskuussa tilalla on jo säännöllisiä aukioloaikoja jossain määrin ja sitten ensi tammikuusta toiminta saadaan kunnolla pyörimään.

Sinioja avaa läppärin ja näyttää tilan suunnitelmaa. Ovesta tullessa oikealle tulee avokeittiö ja biljardipöytä, vasemmalle kaksi huonetta, joissa on suljettavat ovet.

– Nuorten toiveita kerättiin suunnitteluvaiheessa ja heidän toiveensa oli, että olisi myös jokin suljettava tila, jossa saa luukuttaa musiikkia ilman, että se häiritsee niitä, jotka eivät halua sitä kuunnella. Arkkitehdin alkuperäinen ajatus oli avotila mutta olihan se myös kustannustehokasta, että väliseiniä ei kaadettu.

Luukuttamisen lisäksi erilliset huoneet ovat käytännölliset myös pienryhmätyössä. Tilan seinien värityksiä ei ole päätetty vaan niihinkin nuoret saavat sanoa sanansa.

– Niitä voi miettiä, että maalataanko vai tuleeko johonkin vaikka valokuvatapetti.

Kalusteet kilpailutetaan niin sanotusti käänteisesti. Tarjoajille kerrotaan rahasumma ja mitä sillä toivottaisiin saatavan. Sinioja kertoo esimerkiksi, että listalla voi olla istuimia, lautapeleihin ja syömiseen soveltuvia pöytiä sekä vaikka lukittava säilytyskaluste. Tarjouksen antajat tekevät suunnitelmansa, mitä rahalla saa, ja nuoret arvioivat nämä suunnitelmat. Nuorten parhaaksi valitsema suunnitelma ostetaan.

– Tässä kaikessa menee aikaa mutta voimme aloittaa esimerkiksi Otavan kirjasto-nuokulta jääneillä kalusteilla. Ristiinan nuorisotalosta ei oteta mukaan kuin oikeastaan biljardipöytä, telkkari ja pleikka.

Nuorisotilan muutto koululle on tavallaan paluu juurille. Kun Sinioja itse tuli Ristiinaan töihin vuonna 1989, nuorisotila oli koulun kellarikerroksessa.

– Se oli varta vasten nuorisotilaksi suunniteltu tila ja itse asiassa toiminnallisesti todella hyvä.

Tila suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2008 erittäin nopealla aikataululla ja tuolloin nuorisotila muutti nykyiseen paikkaan Brahentien varrelle. Alkuun paikan oli tarkoitus olla vain tilapäinen.

Sinioja toteaa, että paluu koululle on kaikin puolin järkevää ja yleisen trendinkin mukaista. Nuorisotilat ovat monessa paikassa siirtyneet lähemmäs koulua. Pitkän linjan ammattilaisena Sinioja toteaa, että muuten maailma on muuttunut paljon siitä, kun nuorisotila oli viimeksi koululla.

– Ennenkin tehtiin yhteistyötä mutta nyt sitä tehdään vielä paljon kiinteämmin ja monialaisemmin. Nuorisotyön kasvatuksellinen luonne on selkiytynyt ja tullut paremmin yleiseen tietoisuuteen.

Hän pohtii, että eri ammattilaisten, kuten esimerkiksi kuraattorien, opinto-ohjaajien ja opettajien, joukossa nuorisotyöntekijät ovat heitä, joiden tehtävänä on sietää nuoren keskeneräisyyttä.

– Monet muut ammattilaiset opettavat tai auttavat nuorta siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Nuorisotyöntekijäkin kantaa eteenpäin mutta ennen kaikkea hän on rinnalla. Nuorta ei hylätä, jos hän tekee tyhmiä temppuja. Nuorisotyöntekijä on se aikuinen, joka antaa viestin, että ”kestän sinua, vaikka olet keskeneräinen”. Tämä on se lisäarvo, jonka nuorisotyö voi tuoda monialaiseen yhteistyöhön, Sinioja pohtii.

Nuorisotyöntekijän työstä vain osa on nuorisotilalla tehtävää työtä. Sinioja toteaa, että on ehdottomasti hyvä, että työhön on tullut muutakin mutta hän arvostaa korkealle myös tilatyötä.

– Onhan se nuorelle todella luonteva paikka päästä kasvua tukevan aikuisen piiriin.

Ennen kuin koulun nuorisotilaa voidaan avata, pitää myös pihatyöt saada valmiiksi.

– On hyvä, että heti alusta alkaen kaikki oppivat oikeille tavoille, Tarja Sinioja toteaa.

Suunnitelmaa on koulun piha-alueella mittailtu tarkkaan. Otto v. Fieandtin tien puolelta koulun pihalle kääntyvän niin sanotun saattoympyrän viereen, koivikon suuntaan tulee mopo- ja pyöräparkki nuorisotilan kävijöille.

– Siitä tulee kapea kulkutie nuokun alueelle. Tilan eteen tulee asvalttia ja muun muassa katukoris. Sinne tulee myös metalliaita. Sitä voi käyttää myös toiminnallisesti, eli joskus vaikka punoa jotain aitoihin, Sinioja visioi.

Elina Alanne

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 23.9.2021. 

Ristiinalaisen ja Ristiinan Rinkan pyöräsuunnistus järjestetään tänä vuonna viikonlopun mittaisena. Reitin – tai vaikka molemmat – voi käydä pyöräilemässä joko lauantaina 25. syyskuuta tai sunnuntaina 26. syyskuuta. Lyhyen lenkin voi hyvin kiertää myös kävellen, juosten tai vaikka potkulautaillen.

Pidempi, noin 25 kilometrin lenkki kiertää Sattilantien kautta. Lenkillä pääsee kurvailemaan ralleistakin tutun tien mutkiin ja mäkiin. Matkalla näkee todennäköisesti myös hevosia ja lehmiä.
Lyhyt lenkki on muutaman kilometrin ja sen voi kiertää haluamassaan järjestyksessä. Reitin suunnittelemalla se on mahdollista kiertää lasten kanssa turvallisesti vain kevyen liikenteen väyliä pitkin.

Viimevuotiseen tapaan lyhyestä reitistä on tehty Ristiinalaisen sivuille oma verkkototeutus.

Siihen pääsee tästä:

Kun lähettää Ristiinalaisen toimitukseen kuvan verkkototeutuksen kautta tai sähköpostilla lyhyeltä lenkiltä, osallistuu Ristiinalaisen arpomien palkintojen arvontaan.
Tämän sivun kupongin täyttämällä ja kaikki yhden reitin rastit löytämällä osallistuu arvontaan, jonka palkinnot Ristiinan Rinkka arpoo. Lipuke palautetaan Ristiinalaisen postilaatikkoon, Brahentie 16, viimeistään maanantaina 27. syyskuuta.
Paperikarttoja ja kuponkeja voi hakea myös Rinkan postilaatikosta Rantapuistosta. Kaikilla pyöräilijöillä pitää olla kypärä päässä. Rastit ovat paikoillaan jo varhain lauantaina ja kerätään pois sunnuntaina kello 18. Järjestäjät eivät suosittele reiteillä pyöräilyä pimeällä.

Lisätietoja: Ristiinan Rinkka / Leena Hytönen, p. 040 3557039.

Mikkeli etsii lisäsäästöjä alijäämän pienentämiseksi. 

Mikkelin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina listaa lisäsäästötoimenpiteistä vuosille 2022 ja 2023. Kaupungin johtoryhmän valmistelemalla säästötoimenpiteiden listalla isoimpina asioina ovat kaupunginorkesterin ja lentokentän palvelutoiminnan mahdolliset lakkautukset. Näillä toimilla on laskettu säästettävän vuosittain 19 henkilötyövuotta, eli noin 1,1 miljoonaa euroa.

Kahdelle vuodelle jaettuna johtoryhmä on löytänyt sopeutustoimia yhteensä 2 838 776 eurolla. Säästöjä on etsitty kaupunginhallituksen velvoittamana. Kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa vuoden 2022 talousarvioraamin, jonka mukaan Mikkelin tulos tuona vuonna on noin 8,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hallitus velvoitti johtoryhmän valmistelemaan toimenpide-esityksiä, joilla tavoitellaan vähintään kaksi miljoonaa euroa pienempää alijäämää.

Säästölistalla menoja höylätään pois useasta eri kohteesta. Toimenpiteiseen kuuluvat muun muassa perhepäivähoidon lakkauttaminen, varhaiskasvatuksen resurssilastenhoitajien ja kiertävien lastenhoitajien määrän tarkastelu sekä erityisvarhaiskasvatuksen avustajien määrän tarkastelu. Avoimesta varhaiskasvatuksesta supistettaisiin Ristiinassa, Rantakylässä ja Lähemäellä.

Lisäksi sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella leikattaisiin monista avustuksista 10 prosenttia. Tuon määrän menettäisivät teatteri, musiikkiopisto, Mikaeli sekä sama leikkaus iskisi liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden että yleisten kulttuuripalvelujen avustuksiin.

Säästöjä haettaisiin myös siirtämällä nyt Paukkulassa opiskelevat Peitsarin koulun oppilaat Lähemäen koululle. Perusopetuksen tuntikehyksestä on laskettu voitavan säästää 25 000 euroa, lukiokoulutuksesta 75 000 euroa ja kansalaisopistosta 50 000 euroa vuodessa nykyiseen verraten. Kirjastolle esitetään 40 000 euron säästö aineisto- ja henkilöstökuluista.

Kaikkiaan sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueelta on laskettu sopeutuksia 1 745 036 eurolla. Summaan on huomioitu se, että valtionosuuden määrä pienenisi, jos kaupunginorkesteria ei ole.

Asumisen ja toimintaympäristön sopeutumisvaikutus vuosina 2022 ja 2023 olisi 850 000 euroa. Lentokentän palveluiden lopetus säästäisi yhteensä 200 000 euroa. Säästöjä haettaisiin myös yksityistieavustusten leikkauksista 100 000 euroa ja katujen uusintapäällystyksistä saman verran. Kaupunki leikkaisi myös muun muassa hissiavustuksista, satamien ylläpidosta ja paikallisvalvojan tehtävästä.

Myyntilistalla ovat Pellosniemen Kisakaari ja Suomenniemen Metsätähti. Kisakaaresta on laskettu saatavan sopeutusta kahden vuoden aikana 50 000 euroa ja Metsätähdestä 30 000 euroa. Kaupunki omistaa Metsätähden kiinteistöstä osan. Osan omistaa Suomenniemen tukiasuntoyhdistys ry. Säästölistalla on myös Haukivuori-talo, joka myytäisiin tai purettaisiin.

Lisätuloja kaupunki laskee saatavan 100 000 euroa siitä, että matkailutoimisto muuttaa virastotalolle.

Konserni- ja elinvoimapalveluiden sopeutusvaikutusta on laskettu saatavan 243 740 euroa. Suurimmat summat, 100 000 euroa kummastakin, saataisiin oppisopimusrahoista ja säästettäisiin työllisyydenhoidon palvelukokonaisuudesta (kilpailutus). 16 000 euron säästö syntyisi siirtämällä Otavan palvelupiste Otaviaan, eli Otavan Opistolle.

Kaupunginjohtaja Timo Halonen esittää kaupunginhallitukselle, että se lähettää toimenpidevaihtoehdot lautakunnille valmisteltaviksi ja huomioitaviksi vuoden 2022 talousarviovalmistelussa. Jos hallitus antaa lautakunnille ohjeeksi orkesterin ja lentokentän palvelutoiminnan lakkauttamisen valmistelun käynnistämisen, se päättää samalla yt-neuvottelujen alkamisesta.

Lopulliset päätökset mahdollisista leikkauksista tehdään loppuvuodesta kaupunginvaltuustossa, kun vuoden 2022 talousarvio vahvistetaan.

Koko säästötoimenpiteiden listan voi lukea kaupunginhallituksen esityslistan liitteestä.

Elina Alanne

Perhekerho kokoontuu Ristiinassa viikoittain. Mukaan mahtuu uusia perheitä. 

Iloinen pulina täytti Brahentien leikkipaikan keskiviikkona aamupäivällä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta järjesti paikalla Vauvan päivän puistotreffit. Samalla oli myös mahdollisuus lapsiparkkiin, eli jättää ennakkoilmoittautumalla 2–5-vuotias lapsi seurakunnan työntekijöiden hoitoon.

Joka keskiviikko Ristiinassa kokoontuu perhekerho kello 9–11.30. Tänä syksynä kerhoa alettiin kutsua monimuoto perhekerhoksi.

– Sillä viitataan siihen, että joillakin kerhokerroilla voi olla esimerkiksi näitä puistopäiviä. Toimintaa suunnitellaan yhdessä perheiden kanssa, lastenohjaaja Mervi Kovanen kertoo ja toivottaa kaikki rohkeasti mukaan.

Perhekerhossa lapset ovat oman aikuisensa kanssa. Välillä järjestetään myös parkkitoimintaa, eli mahdollisuus siihen, että lapsi tai lapset voivat jäädä toimintaan mukaan Kovasen kanssa.

– Seurakuntakeskuksessa kokkaamme kerhossa kerran kuussa ruokaa yhdessä. Muuten on mahdollista tehdä erilaisia juttua. Jokaisella kerralla voi askarrella ja leikkiä. Lisäksi on pieni hetki alttarin äärellä, kun seurakunnan toiminnasta on kyse.

Välillä myös kanttori Mirka Nousiainen vierailee musisoimassa kerhossa. Lisäksi hän pitää lapsi-aikuinen muskaria Ristiinassa. Seuraava muskari on torstaina 23.9. kello 9.30–10 Ristiinan kirkossa. Tämän jälkeen seuraava on jo 30.9. kello 9.30–10 seurakuntakeskuksen Valon salissa ja tästä lähtien muskari on aina parittomilla viikoilla.

Kovanen vinkkaa myös seurakunnan tukea kotiin -toiminnasta. Lastenohjaaja voi hoitaa alle kouluikäisiä lapsia 1–2 tuntia, jos vanhempi haluaa hoitaa asioitaan tai levätä. Ohjaaja on lapsen kanssa seurakunnan tiloissa tai ulkona.

– Minulta onnistuvat helpoiten maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin iltapäivät mutta soittamalla kaikki selviää, Kovanen kannustaa.

Kaikista seurakunnan toiminnoista löytyy lisää Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta. Kerran kuussa lauantaisin yli 4-vuotiaille lapsille on Lastentupa seurakuntakeskuksella. Äideille on tulossa oma leiripäivä 9.10. ja Iltapäivä teille kahdelle -lastenhoito on seuraavan kerran 18.12.

Elina Alanne

Mäkeläinen on näyttelyllään mukana Mikkeli Art & Design -viikonlopussa.

Sää on niin harmaa kuin syksyllä voi olla. Betoniset kaivonrenkaat lojuvat harmaina tummalla asvaltilla. Taiteilija Anne Mäkeläinen johdattaa valjun rappukäytävän kautta kohti näyttelytilaansa Ristiinassa. Oven takaa alkaa pieni tila, jossa maailma on täysin eri värinen kuin muu ympäristö. Tilan täyttää Mäkeläisen töistä tutut vahvat värit.

– Värit ovat töissäni kantava juttu. Niitä on sekä puuveistoksissa että esiintymisasuissa. Tykkään väreistä ja voimaannun niistä, Mäkeläinen kertoo.

Värien kanssa on aina vastaparina myös mustaa. Mäkeläinen kertoo seinällä olevan puuveistoksen taustassa olevan Ristiinan kirkon alkuperäisiä käsin veistettyjä lankkuja, jotka hän on polttanut mustaksi.

– Veistosteni musta puu on aina poltettua. Se on äärettömän sotkuista ja työlästä hommaa mutta minä tykkään sotkea. Se on jotenkin terapeuttista puuhaa, Mäkeläinen naurahtaa.

Puuta hän käsittelee myös hiekkapuhaltamalla. Amatsoni-hahmojen esiintymisasuista löytyy myös maalattuja auringonkukan varsia, pajua, rottinkia ja Mäkeläisen huovutuksia. Puuveistoksissa hän käyttää myös rottinkia.

Mäkeläisen töistä, Astuvansalmen Amatsonin synnystä ja tarinasta voi kuulla lisää tulevana lauantaina osana Mikkeli Art & Design (MAD) -viikonloppua. Mäkeläisen Amatsoni tarina -näyttely on avoinna lauantaina kello 11–14.

– 1990-luvun puolivälissä aloitin Amatsoni-hahmon kanssa. Se on ollut minun intohimoni ja olen siihen juurtunut. Välillä on ollut takapakkia mutta tärkeintä on, että olen itse siihen uskonut ja esiintyjät uskovat siihen.

Näyttelyssä voi muistella valokuvin esimerkiksi Ristiinan vuoden 2007 kesäteatteriesitystä. Lisäksi kuvien kanssa pääsee Amatsoni-ryhmän mukaan eri puolille Suomea ja Eurooppaa.

Mäkeläinen kertoo joskus aiemminkin miettineensä, että pitäisi ovia auki osana MADia.

– Nyt ajattelin, että kokeilen. Hienoa olla mukana Mikkeli Art & Design -viikonlopussa.

Ristiinan torille nouseva Astuvan Amatsoni -tilateos julkaistaan osana kalliotaidepäivää, eli RockArt-day-tapahtumaa 9. lokakuuta. Päivällä torilla ja muualla Ristiinassa järjestetään erilaista ohjelmaa. Myös Mäkeläisen Amatsoni-ryhmä esiintyy torilla.

Varjoista kutsutut -esityksen tekstin on kirjoittanut Helena Waris ja musiikkina on tuttuun tapaan Rinneradiota.

– Esityksessä on tutut neljä näyttelijää ja kaksi tanssijaa. Tanssiesitys ei ole mikään hyssynhyssy-juttu vaan aika riehakasta Tulisielutanssijoiden tanssia, Mäkeläinen vinkkaa.

Taiteilija on kiitollinen esiintyjäryhmästä, joka on pysynyt jo vuosia samana.

– Ei tätä yksin voisi tehdä. He ovat valtavan sitoutuneita ja kysyvät aina, että milloin on seuraava juttu.

Torin tilateoksen synty on ollut pitkä prosessi. Mäkeläinen naurahtaa, että kävi papereitaan läpi ja löysi tiedon, että hän on jo vuonna 2009 tehnyt ensimmäiset luonnokset ja ehdotuksen teoksesta.

Uusiakin suunnitelmia ja unelmia taiteilijalla on.

– Tietysti on! Mutta katsotaan, mitä niistä tulee. Ennen aikoja ei kannata liikoja sanoa, Mäkeläinen myhäilee.

Elina Alanne

Amatsoni tarina -näyttely la 18.9. kello 11–14, Pelimannintie 2.

Jokapäiväinen ravintolayrittäminen on rankkaa, joten yritykselle etsitään jatkajaa. 

Aikoinaan uusi asiakas asteli ristiinalaiseen Kebab-pizzeria Serifiin ja mietti, mitä sitä ottaisi. Yrittäjä Edhem Foric suositteli pitakebabia. Asiakas oli hieman epäileväinen ja pyysi laittamaan enemmän sitä kebabia.

– Hän ei tiennyt meidän annoksiamme. Viikon jälkeen hän tuli uudestaan syömään ja sanoi, ettei ole saanut sitä pitakebabia mielestään, Foric nauraa.

Serifissä pitaleivät tehdään itse, kuten pitsapohjatkin.

– Pitaleipä on itse taikinasta tehty, niin se on tuore. En osta pakasteita enkä mitään valmiina. Ei meillä ole ollenkaan mikroakaan.

Edhem kertoo, että niin käy usein, että ihmiset palaavat takaisin kerran käytyään. Ja pysyvät asiakkaina, vaikka muuttaisivat Ristiinasta muualle.

– Meiltä haetaan ruokaa Mikkelistä, Otavasta, Mäntyharjulta. Kesällä ihmisiä tulee tietysti joka puolelta. Usein niin, että he kuulevat kavereiltaan kehuja.

Heinäkuussa Serifillä tuli kymmenen vuotta täyteen. Joka päivä ravintola työllistää Edhemiä ja Samira-vaimoa.

– Aika menee nopeasti. Kymmenen vuotta on mennyt todella nopeasti, Edhem miettii.

Ennen ravintolayrittäjyyttä Edhem oli 13 vuotta töissä Pelloksen tehtailla. Ajatus yrityksestä heräsi kolmivuorotyön keskellä.

– Urakkatyö loppui, niin palkka putosi silloin paljon. Aloimme miettiä, että Ristiinassa ei ollut tällaista kebab-pizzeriaa. Jos olisi, niin ei tarvitsisi ihmisten lähteä kaupunkiin asti.

Ala oli Edhemille tuttu veljen ravintolayrityksen kautta.

– Ja aina olen kokannut meidän ruuat.

Serif valikoitui ravintolan nimeksi, koska se on Edhemin isän nimi.

– Se on hyvä ja hieno nimi, helppo muistaa. Meillä oli yrityskurssilla kolme nimivaihtoehtoa, niin kaikki sielläkin olivat, että valitkaa Serif.

Serif-isä oli yrityksen nimestä mielissään. Hän asui aiemmin Suomessa, mutta palasi 1990-luvun lopulla kotimaahan Bosniaan, jossa asuu edelleen.

Foricit kiittävät, että asiakkaat Ristiinassa ovat mukavia.

– Tehtaallakin oli paljon kavereita mutta tässä niitä on tullut lisää. Tykkään jutella ihmisten kanssa, Edhem sanoo.

Yrittäjäpari kiittää myös, että korona-aika ei lopun perin ole vaikuttanut heihin kovasti, koska annoksia haetaan aina paljon mukaan.

– Kesä on aina kiireisin. Silloin ei erota, onko sunnuntai vai maanantai, kun porukkaa on paljon.

Tällä hetkellä Edhem suunnittelee lomaa, koska viime vuonna hän piti lomaa vain seitsemän päivää ja totesi sen olevan liian vähän. Vapaa-ajasta kysyttäessä hän toteaa, ettei ehdi mitään kuin mennä töihin ja kotiin, kotiin ja töihin.

– Olen aina välillä kysynyt, miksi pitää olla ihan joka päivä auki, naurahtaa Samira.

Edhem ei ole ainakaan vielä innostunut aukiolopäivien vähentämisestä.

– Silloin häviää tahti, hän virnistelee.

Mutta vakavasti puhuen hän pohtii jo uusia suunnitelmia. Serif on ollut jo jonkin aikaa myynnissä, mutta koronatilanne on saanut muutaman kiinnostuneen perääntymään.

– Kun töitä tekee joka päivä, niin ei sitä aina jaksa, Edhem tuumaa ja toteaa, että töitä tekevälle kyllä aina löytyy.

– Ristiinasta en pois muuta. Tämä on mukava paikka.

Elina Alanne

Koronanäytteenotto ja tartunnanjäljitys jatkuu vilkkaana.

Essoten alueella on todettu keskiviikon jälkeen kaksitoista uutta koronavirustartuntaa. Viikon mittaan esiin on tullut laajoja tartuntaketjuja ja koululuokka-altistumisia.

– Jäljityksemme on toiminut tehokkaasti ja tartuntaketjut näyttävät olevan hallinnassa. Valtaosa tartunnoista ilmenee rokottamattomilla tai yhden rokoteannoksen saaneilla. Silti myös kahden rokoteannoksen läpi tulee viikoittain yksittäisiä tartuntoja, kertoo tiedotteessa terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Sairaalahoidossa ei tällä hetkellä ole yhtään potilasta akuutin koronataudin vuoksi. Koronanäytteenotto ja tartunnanjäljitys jatkuu vilkkaana. Essoten nettisivujen altistumispaikkojen listauksessa kirjataan myös koulut, vaikka niiden osalta altistumisista ilmoitetaan myös henkilökohtaisesti.

Koronarokoteannosten välistä aikaa on Essotessa pudotettu kuuteen viikkoon. Tähän asti rokotusväli oli vähintään kahdeksan viikkoa.

– Halutessaan toista rokoteannosta voi nyt aikaistaa, jos ensimmäisestä annoksesta on kulunut kuusi viikkoa. Aikaistaminen onnistuu varaamalla kakkosrokotteelle uuden ajan itse nettiajanvarauksesta, tai saapumalla ilman ajanvarausta walk in -rokotukseen, joiden ajankohdat löytyvät nettisivuiltamme, pandemiapäällikkö Hans Gärdström vinkkaa tiedotteessa.

Ensimmäisen koronarokoteannoksen on perjantaina ottanut jo liki 79 prosenttia koko Etelä-Savon väestöstä ja kakkosrokotteenkin lähes 64 prosenttia. 12 vuotta täyttäneistä, eli kaikista, joita tällä hetkellä voidaan rokottaa, Etelä-Savon alueen prosentit ovat 86,4 ja 69,7.

Tulevat Essoten walk in -rokotustilaisuudet:

KE 8.9. klo 16.00–18.00 Juva

KE 8.9. klo 15.00–16.30 Mäntyharju

TO 9.9. klo 15.00–17.00 Kangasniemi

Ristiinan yhtenäiskoulussa tapahtui monta mylläystä mutta koulutyötä ne eivät muuttaneet.  

Koulun imu. Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Laura Savander kuvailee, kuinka sekä opettajat että oppilaat saapuvat elokuussa kouluun täynnä puhtia.

– Sen jälkeen syksyn imu vie mennessään, Savander sanoo.

Ristiinassa kouluvuoteen lähdettiin toisaalta monen muutoksen keskellä mutta toisaalta niin kovin tutusti. Savander ja apulaisjohtaja Minna Hämäläinen kuvaavat, että varsinkin lapset solahtivat esimerkiksi muuttuneisiin luokkahuoneisiin hyvin nopeasti ja mutkattomasti.

Mylläyksiä koululla on tehty, jotta nuorisotila ja kirjasto voivat muuttaa koululle. Koulun aikuisten arkeen muutos oli, että pitkäaikainen rehtori Matti Hämäläinen jäi ensin lomalle ja syyskuun alussa eläkkeelle.

Valintamenettelyn kautta uudeksi rehtoriksi valittiin Savander ja hänen aiemmin hoitamaansa pestiin Hämäläinen.

– Apulaisjohtajan pesti on luottamustoiminen, eli hänet valitaan henkilökunnan keskuudesta. Jo keväällä Matin kanssa kysyimme Minnaa ja hän suostui. Hänellä on siis nyt kotitalousopettajan työn lisäksi myös koulun hallinnollisia hommia, Savander selventää.

Savander jatkaa myös Suomenniemen koulun rehtorina.

– Vähän haikein mielin toisaalta olemme, koska Matti on iso hahmo pois koulun arjesta. Muutaman kerran olemme turvautuneet hänen asiantuntijuuteensa.

Samaan aikaan koulun opettajistossa tapahtui melko paljon muutoksia. Johtajakaksikko toteaa tähän olevan monia eri syitä.

– Siellä on perhevapaita ja muita henkilökohtaisia syitä. Eli ihmisille tapahtui ihania asioita, Savander sanoo.

Osittain asiassa on myös lukion lakkauttamispäätöksen kaikuja. Yläkoulun aineenopettajissa on vaihtuvuutta, koska ilman lukiota Ristiinassa opetustuntimäärä jää pienemmäksi. Savander ja Hämäläinen miettivät, että yksi heidän tulevaisuuden tärkeimmistä tehtävistä on saada laadukas aineenopetus pysymään Ristiinassa.

– Kaikkia ammattilaisia tarvitaan, eli laadukasta luokanopetusta ja aineenopetusta, Savander sanoo.

Hämäläinen pohtii, että Ristiinan yhtenäiskoulu on tavallaan iso yksikkö mutta tavallaan siellä pätee monet pienen koulun haasteet.

– Esimerkiksi valinnaisaineita mietin, että mitä siihen voisi kehittää, että oppilailla olisi oikeasti valinnan mahdollisuutta. Eikä niin, että heidän täytyy valita kahdesta vaihtoehdosta, Hämäläinen sanoo.

Yrittäjyyskasvatuksessa koulu on jo tehnyt vahvasti yhteistyötä ristiinalaisten yritysten kanssa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Hämäläinen miettiikin, että muutenkin kouluarki voisi olla näkyvämpi osa Ristiinaa.

Koululla odotetaan jo innoissaan nuorisotilan ja kirjaston siirtymistä samaan rakennukseen. Haastatteluhetkellä ei vielä tiedetty, että kirjaston remontti lykkääntyy.

– Meillä on ollut mielettömän hyvää kirjastoyhteistyötä jo nyt ja se varmasti jatkossa vain kehittyy. Lisäksi joustavan perusopetuksen ja nuorisotyön yhteistyö varmasti tiivistyy jo siksi, että jopo toimii päivisin nuorisotilassa, Savander sanoo.

Yksi muutos Ristiinassa oli tänä syksynä, että koulussa alkoi työskennellä koulunuorisotyöntekijä Viivi Utulahti. Hänen tehtävänään on muun muassa vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja ehkäistä koulupoissaoloja.

– Osaltaan tällä päästään myös paremmin kiinni koronan jälki-ilmiöihin. Monilla on ahdistusta, Savander kertoo.

Yksi koko Mikkelin perusopetuksen painopistealueista on tunne- ja vuorovaikutustaidot, joten näihin panostetaan myös Ristiinassa. Lisäksi Ristiina on yhdessä Urpolan koulun ja Tikanpellon päiväkodin kanssa mukana hankkeessa, jossa luodaan mallia perusopetuksen ja lastensuojelun parempaan yhteistyöhön.

– Monesti perhe kuormittuu, kun asiakkuustahoja on monta. Tässä hankkeessa selvitetään, mitä asioita voisi perheen suostumuksella siirtyä ammattilaiselta toiselle. Lisäksi selkeytetään sitä, että lastensuojelu tietää, miten koulussa toimitaan ja koulussa tiedetään lastensuojelun käytännöt, Savander ja Hämäläinen kertovat.

Koulun johtajakaksikko kiittää, että koulun oppilashuoltoporukka toimii hyvin. Perheille ja lapsille tutut kuraattori Tiina Teinilä-Pitkänen, perheohjaaja Sari Torn ja koulupsykologi Nelli Puronvarsi jatkavat töitään. Kouluterveydenhoitaja vaihtuu syksyllä.

Elina Alanne

Linnaniemeen on nyt merkitty keltaisin tolpin ja merkein polkureitti.

Merkitty reitti on 3,6 kilometriä pitkä ja kiertää niemen rantoja pitkin.

– Polun ovat alkujaan tehneet ristiinalaiset maastopyöräilijät ja sen jälkeen sitä ovat monet kävelleet, Ristiinan Rinkan Leena Hytönen kertoi  polun merkkaustalkoissa runsas viikko sitten.

Polkua merkkaamassa oli mukava määrä rinkkalaisia ja Ristiinan Urheilijoiden vapaaehtoisia. Lisäksi kaupunki on parantanut alueen kyltitystä. Osittain työ on vielä kesken, eli esimerkiksi kartta alueelta vielä puuttui.

Polkureitti on kaikkien liikkujien käytössä. Sillä saa siis kulkea kävellen, juosten ja pyörällä sekä myös koirien kanssa. Muutamaan kohtaan on rakennettu uudet sillat ja tehty pieniä maanparannustöitä.

Mikkelin kaupunki sai alkuvuodesta valtion avustuksen lähivirkistysalueiden kunnostamiseen. Kaupunki sai Anttolan Hallavuoren ja Ristiinan Linnaniemen polkureiteille 5805 euroa. Säynätin retkeilyalueen kunnostushanke sai 10 837 euroa ja Urpola–Kaihu-reitti 56 495.

Elina Alanne

Altistumisia on tapahtunut paljon kouluissa ja päiväkodeissa. 

Viikonlopun aikana Essoten alueella on todettu 12 uutta koronavirustartuntaa. Valtaosa tartunnoista löytyi Mikkelistä ja ne ovat aiheuttaneet paljon altistumisia päiväkodeissa ja kouluissa, Essote tiedottaa.

– Tartunnat painottuvat vahvasti 1–19-vuotiaiden ikäluokkaan ja heidän lähipiireihinsä sekä nuoriin rokottamattomiin aikuisiin. Altistumismäärät ovat nyt suuria harrastusten, päiväkotien ja koulujen piireissä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.

– Käytännössä jäljityksessämme ja testauksessamme on nyt meneillään koko epidemian kiireisimmät ajat ja se heijastuu väistämättä viiveinä Essoten muihin palveluihin. Toivon, että jäljittäjiemme soittamiin puheluihin myös vastataan, ne tulevat usein tuntemattomista numeroista, Seppälä jatkaa.

Ristiinassa on voinut altistua Säästöhallissa maanantaina 23.8. ja tiistaina 24.8.

Karanteeniin asetettuna on tällä hetkellä noin 360 henkilöä, joista kolmasosa kertyi viikonlopun aikana. Myös koronatestauksessa on nyt ruuhkaa, viikonlopun aikana otettiin yli 500 näytettä. Mikkelissä testataan täydellä kapasiteetilla, keskussairaalan kolmella näytteenottopisteellä.

Mikäli nettiajanvarauksessa ei näy vapaita aikoja, oireisten tulee soittaa Päivystysapuun 116117 mahdollisimman pikaisen testiajan saamiseksi.

– Koska altistumismäärät ovat näin korkeita, on tärkeää hakeutua hyvin herkästi testiin, jos koronaan viittaavia oireita ilmenee ja olla tapaamatta muita. Mikkelissä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mille näytteenottopisteelle ajan on saanut, puhelimitse varatut ohjataan usein päivystyksen sisäpihan punaiselle teltalle, nettivaraukset sairaalan pääoven vierustalle, Seppälä kertoo tiedotteessa.

Etelä-Savon rokotuskattavuus on kivunnut kakkosrokotteiden osalta jo 60 prosenttiin alueen koko väestöstä ja alue on THL:n rokotustilastossakin valtakunnan kärjessä kakkosrokotuksissa. Ykkösrokotteen on saanut 78,5 prosenttia Etelä-Savon väestöstä. Kakkosrokotusten vauhdittaminen jatkuu, sillä rokotteiden saatavuus on nyt hyvällä tasolla.

– Walk in -rokotusten suosio kakkosrokotusten aikaistamisessa on ollut suurta ja nyt avaamme myös nettivarauksen kakkosrokotuksen aikaistamista haluaville. Netistä voi nyt varata aikaisemman ajan kakkosrokotukselleen, kunhan ykkösrokotteesta on kulunut vähintään kahdeksan viikkoa kakkosrokotuksen hetkellä, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Kakkosrokotuksen aikastajien ei enää tarvitse olla Essoteen erikseen yhteydessä. Jos kakkosrokote jäi hakematta syystä tai toisesta, voi sille varata nyt helposti uuden sopivan ajan.

Villisikakanta alkaa Ristiinassa olla pysyvä. 

Tumma hahmo veti aaltoa perässään lauantai-iltana Uittamonsalmessa. Hirvi se siellä ui, ajatteli veneilemässä ollut Arto Kilpijärvi.

Uimarin olemus oli kuitenkin jotenkin erilainen, joten Kilpijärvi ohjasi hieman lähemmäs katsomaan.  Yllätys oli, että Yövedessä polskuttelikin suuri villisika.

– Tosi nopeasti se ui, vaikka on pulska otus. Puuskutus vain kuului, Kilpijärvi kertoo.

Hän sai napattua siasta muutaman hämärän kuvan kännykällä mutta sen jälkeen  oli pimeässä illassa taas keskityttävä veneen ohjaamiseen. Villisika jatkoi uimamatkaansa kohti Lintuniemeä.

Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Petri Hujanen kertoo, että uiva villisika ei ole mitenkään poikkeuksellinen näky.

– Ne ovat kovia uimareita. Välillä merenrannalta löytyy kuolleita villisikoja, kun ne ovat Virosta lähteneet uimaan, Hujanen kertoo.

Uiminen on villisialle yksi tapa vaihtaa maisemaa. Muutenkin se on kova liikkumaan.

– Yhdessä päivässä villisika voi heittää kymmeniä kilometrejä pitkiä lenkkejä.

Hujanen varoittaa, että liikennekolaritilanteessa villisika saattaa olla loukkaantuessaan vaarallinen.

Villisikakanta Ristiinan seudulla alkaa olla jo pysyvä, Hujanen arvioi. Saaliiksi niitä saadaan muutamia vuodessa. Villisikaa saa metsästää ympäri vuoden. Villisikanaaras, jota seuraa saman vuoden poikanen, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.

– Muutama vuosi sitten niitä oli täällä ehkä nykyistä enemmän. Viime talvenakin täällä kävi iso lauma. Siitä kaadettiin Juvalla 14 villisikaa.

Havaintoja villisioista tulee tasaiseen tahtiin eri puolilta Ristiinaa.

– Someen puolella niitä elelee Suurlahdentien varressa. Havaintoja on myös Hietasentieltä. Savitaipaleen suunnasta niitä tulee alueelle myös. Villisika ei ole enää ollenkaan harvinainen, Hujanen sanoo.

Villisialle runsaslumiset talvet ovat kovia paikkoja ja silloin kanta romahtaa, elleivät ne löydä ruokaa tai hakeudu muualle.

– Se on sama kuin peurakannan kanssa. Peura pärjää, jos sitä ruokitaan tai sitten kanta romahtaa.

Villisikoja alkoi saapua Suomeen kaakkoisrajan yli etenkin 1970-luvulla. Niitä saapuu edelleen Virosta ja Venäjältä Suomen puolelle.

– Afrikkalainen sikarutto on nykyään kuuma peruna, eli sen pelätään leviävän niiden mukana Suomeen. Siksi jokaisesta kaadetusta villisiasta pitää lähettää näytepalat Ruokavirastolle tutkimuksiin, Hujanen kertoo.

Levitessään afrikkalainen sikarutto olisi vaarallinen tavallisille sioille.

Elina Alanne

Kirjaston remontointi yhtenäiskoulun tiloihin kilpailutetaan uudelleen loppuvuodesta. 

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi tiistain kokouksessaan Ristiinan kirjaston urakkatarjoukset. Kirjaston remontointi yhtenäiskoulun tiloihin kilpailutetaan myöhemmin uudelleen. Kilpailutus tehdään todennäköisesti loppuvuodesta, niiden että urakoiden uusi aloitusajankohta olisi tammi-helmikuussa 2022.

Jo muutamaan kertaan siirtyneen kirjastoremontoinnin oli ennen tätä päätöstä tarkoitus edetä niin, että uudet tilat olisivat olleet koululla valmiit tämän vuoden loppuun mennessä.

Tarjoukset hylättiin virkamiesjohdon esityksestä, koska ne kaikki ylittivät myönnetyn määrärahan selvästi. Kirjaston remontointiin kaupunki sai määräaikaan mennessä rakennusurakkaan kolme tarjousta, LVI-urakkaan kaksi tarjousta ja sähköurakkaan yhden tarjouksen.

Ristiinan kirjaston ja nuorisotilan uusien tilojen suunnitelmassa oli alun perin tarkoitus, että kumpikin remontti maksaa 150 000 euroa, eli hankkeeseen kuluu yhteensä 300 000 euroa. Kirjastoa suunniteltiin ensin yhtenäiskoululle lukiolta vapautuneisiin tiloihin. Päätösvaiheessa suunnitelma muutettiin niin, että sekä kirjasto että nuorisotila remontoidaan koulun A-osaan, sen eri puolille. Kaupunginhallitus linjasi kirjastoremonttiin käytettäväksi 300 000 euroa.

– Nyt kun saimme kilpailutuksen jälkeen tarjoukset, tuli kirjaston suunnitelman päivitetyksi kustannusarvioksi 520 000 euroa. Eli se ylittää määrärahan huomattavasti, kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kertoo.

Kirjaston suunnitelma katsotaan nyt kaupungin tila- ja kirjastopalveluiden kanssa vielä kertaalleen läpi.

– Katsotaan, löytyykö sieltä vielä jotain säästöjä esimerkiksi materiaaleista. Tai onkin jotain, mitä ei ole pakko toteuttaa. Käymme sen kirjastotoimen kanssa vielä kerran kriittisemmin läpi. Toki se on jo kustannustehokkaasti suunniteltu ensimmäiseen kilpailutukseen, Hyttinen sanoo.

Hyttinen toteaa, että kesä ei ollut paras mahdollinen aika kilpailuttaa rakennusurakoita.

– Mikkeliläisillä urakoitsijoilla oli täysi työllisyys. Katsotaan myöhemmin, jos markkinatilanne normalisoituisi. Hintataso on nyt korkea, joten jos urakoita ei ole pakko tehdä, niin niitä ei kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä. Urakoitsijoiden hyvän työtilanteen lisäksi myös materiaalien hinnannousu ja epävarmuus rakennustarvikkeiden toimitusajoissa on vaikuttanut rakentamisen hintatasoon, Hyttinen muistuttaa.

Ristiinan kirjaston suhteen kiinteistöjohtaja toteaa tilanteen olevan siitä hyvä, että nykyisestä rakennuksesta ei tarvitse esimerkiksi sisäilmaongelmien takia ottaa ajolähtöä pois.

– Kirjastolla on ihan toimivat tilat, niin ratkaisuja voidaan tehdä rauhassa, Hyttinen sanoo.

Kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi myös muita urakkatarjouksia. Esimerkiksi Jalkaväkimuseon vesikaton korjaamisesta saatiin vain yksi tarjous, joka hylättiin liian kalliina.

Nuorisotilaa rakennetaan jo koulukiinteistön A-osan siipeen. Remontin on tarkoitus valmistua syyskuun aikana. Sen kustannusarvio on 150 000 euroa. Kun nuorisotila on muuttanut nykyisistä tiloistaan Brahentieltä, laittaa kaupunki kiinteistön vuokrattuna myyntiin. Rakennuksessa on asuintiloja ja Inkerin Ystävien kirppis.

Elina Alanne

Viikonloppuna koronatartuntoja löytyi Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Mäntyharjusta. 

Perjantain 20.8. jälkeen Essoten alueelta on löytynyt yhdeksän uutta koronatartuntaa, Essote tiedottaa. Tartuntoja todettiin Mikkelissä, Pieksämäellä ja Mäntyharjussa. Mäntyharjussa on tapahtunut koulualtistus yhtenäiskoulussa, altistuneet on pääosin saatu tavoitettua. Pieksämäellä altistuminen on tapahtunut Vaalijalan Nenonpellon yksikössä.

– Altistuneiden kontaktointi on edelleen käynnissä, viikonlopun aikana määrättiin reilut sata karanteenia. Tartunnan saaneissa on rokottamattomia, kertaalleen rokotettuja ja jokunen kahdesti rokotettukin. Kahdesti rokotettukin voi infektoitua, jos altistus on tarpeeksi voimakas, kertoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Viikonlopun aikana valitettavasti yksi koronan vuoksi sairaalahoidossa ollut potilas menehtyi.

– Sairaalahoidon tarve on pysynyt melko tasaisena muutamissa potilaissa. Sairaalahoitoon on joutunut potilaita myös nuoremmista ikäryhmistä, kertoo Seppälä.

Kotiolosuhteisiin eristettyjen sairastuneiden vointia seurataan ja tarpeen vaatiessa heidän tilanteensa arvioidaan sairaalassa.

Ajanvarauksettomat Walk in -rokotukset ensirokotuksille ja toisen rokotuksen aikaistajille jatkuvat tällä viikolla. Tänään maanantaina Mikkelin keskussairaalalla ajanvaraukseton rokotusjono on avoinna kello 17.30 asti ja torstaina 26.8. kello 15.15–17.30.

Mäntyharjussa on luvassa Walk in -rokotustilaisuus ensi viikon tiistaina 31.8. kello 9.00–12.00.

Kakkosrokotuksen ajankohtaa voi aikaistaa Walk in -rokotuksissa, jos ensimmäisestä rokotteesta on kulunut vähintään kahdeksan viikkoa.

Lautakunta päättää urakoista ja aloitusluvasta. 

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta päättää ensi tiistaina kokouksessaan Ristiinan uuden kirjaston rakennus-, sähkö- ja LVI-urakoiden tekijät.

Kirjastolle on tarkoitus remontoida tilat koulukeskukselle niin, että ne otetaan käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä. Kirjasto sijoittuu rakennuksen A-osaan esiopetuksen viereen. Tilojen kustannusarvio on ollut 300 000 euroa.

Kirjastolle rakennetaan oma sisäänkäynti, invapysäköintipaikka ja -luiska. Lautakunnan esittelytekstissä kerrotaan, että kirjaston rakennusurakkaan kuuluvat myös parhaillaan rakenteilla olevan nuorisotilan ulkopuoliset rakennustyöt, kuten mopojen paikoitusalue ja koripallokenttä. Näiden osuus rakennusurakasta on noin 20 000 euroa.

Nuorisotilaa rakennetaan jo koulukiinteistön A-osan siipeen. Remontin on tarkoitus valmistua syyskuun aikana.

Kirjaston urakoihin kaupunki sai määräaikaan mennessä rakennusurakkaan kolme tarjousta, LVI-urakkaan kaksi tarjousta ja sähköurakkaan yhden tarjouksen.

Rakennusurakkaan jättivät tarjouksen Rakennusliike V. Mättölä Oy, Talonrakennus Pitkänen Ky ja Rakennustoimisto Aripe Oy. LVI-urakasta tarjosivat Caverion Suomi Oy ja Suomen Talotekniikka Mikkeli Oy.

Elina Alanne

Juttuun korjattu 25.8., että sähköurakkaan tuli yksi tarjous. Jutussa luki aiemmin lautakunnan esittelytekstissä olleen virheen pohjalta, että tarjouksia tuli kolme. 

Oikaisu

Torstain 19.8. Ristiinalaisen sivun 3 jutussa ”Aluejohtokunta jäi nimeämättä” oli virhe. Aluejohtokunnan jäsenistä oli jäänyt pois Jaana Vartiaisen nimi. Myös häntä esitetään siis uuteen Ristiinan aluejohtokuntaan.

Teknologia tuo turvaa ja turvallisuuden tunnetta erityisesti yksinasuvalle.

Muistitko laittaa silmätipat? Tabletin ruudulle pompahtaa kysymys, jonka muualla asuva aikuinen lapsi tai kotihoidon työntekijä haluaa kysyä kotonaan Pellosniemen perukoilla yksin asuvalta ikäihmiseltä. Kosketusnäytön isolta ruudulta iäkäs äiti napauttaa ”kyllä” ja vastauksen näkevät hänen läheisensä.

Illalla iäkäs yksinasuja menee kylpyhuoneeseen, liukastuu, eikä pääse lattialta ylös. Muutaman tunnin päästä asunnossa liikettä havainnoivat tunnistimet antavat läheisille hälytyksen, että jokin voi olla hätänä, koska henkilö meni kylpyhuoneeseen mutta ei ole tullut sieltä ulos. Apu ehtii paikalle ennen kuin tilanne on liian tukala.

Edellä mainitut ovat esimerkkejä teknologioista, joilla voidaan tukea ikäihmisten turvallista asumista kotona. Ristiinan kotihoito alkaa ensimmäisenä Essoten alueella kokeilla laajemmin erilaisia laitteita asiakkaidensa kanssa. Teknologioiden käyttöä kehitetään Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeessa sosiaali- ja terveysministeriön ja Essoten rahoituksella.

Asiaa esiteltiin maanantaina Ristiinassa. Hankkeen työntekijät puhuivat paljon turvallisuudesta.

– Teknologia voi olla arjen näkymätön tuki. Ikäihminen saa jatkaa turvallista elämää omassa kotonaan ja tehdä omia tärkeitä asioitaan, eli elää niin kuin aina ennenkin. Samalla hän tietää, että hän saa apua, jos sitä tarvitsee, hankekoordinaattori Pauliina Kinnunen toteaa.

Perinteinen auttava teknologia on turvapuhelin. Essoten alueella on 1600 asiakasta turvapuhelimen päässä. Noin puolet heistä ei ole kotihoidon asiakkaita vaan turvapuhelin on usein ensimmäinen kotona asumista turvaava laite.

– Koen, että laitteet tuovat turvaa arkeen ja teknologia voi auttaa pelkoon ja yksinäisyyteen, Ristiinan kotihoidon esimies Sanna Tähkäpää miettii.

Jatkossa tietoa lähettävää teknologiaa saattaa olla paljonkin. Asiakkaalta voidaan seurata etämittauslaitteilla esimerkiksi verensokeria, verenpainetta tai happisaturaatiota. Kotona asuvan ikäihmisen liikkeitä voidaan seurata liiketunnistimien tai esimerkiksi sängyssä olevien tunnistimien avulla.

– Laitteet huomaavat esimerkiksi sen, että nyt vessassa käyntien määrä on lisääntynyt, hankepäällikkö Tapani Patosalmi sanoo.

Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan silloin miettiä, onko hänellä jokin hoitoa vaativa terveyspulma.

Käytännössä Ristiinan kotihoito kartoittaa parhaillaan asiakkaistaan ja heidän omaisistaan, ketkä haluaisivat testata uusia teknologioita. Kenenkään kotiin ei tuoda laitteita, joita sinne ei halua. Heti alussa sovitaan myös yhdessä läheisten ja kotihoidon rooli.

Yksi tavoite on, että etäyhteyksien avulla omaisten on helpompi pysyä selvillä siitä, miten iäkkäällä läheisellä menee. Helppokäyttöisellä tabletilla ikäihminen voi napauttaa soittopyynnön ja viesti siitä menee kaikille, jotka on määritelty hänen omaan turvaverkkoonsa. Joukossa voi olla sekä omaisia että kotihoidon työntekijöitä. Kaikki mukana olevat näkevät omista sovelluksistaan, kun joku on vastannut soittopyyntöön. Tablettiin voi soittaa videopuhelun ja laite vastaa siihen automaattisesti, eli kuvaruutu käynnistyy ilman, että ikäihmisen tarvitsee osata tehdä mitään.

Samaan järjestelmään kotihoito viestii omaisille, että ikäihmisen luona on käyty ja kaikki on hyvin. Näin lisääntyy myös läheisten turvallisuudentunne, kun heidän ei tarvitse miettiä, milloin iäkkään luona on käyty tai kuka hänelle on viimeksi soittanut, vai onko kukaan.

Maanantaina teknologioihin oli tutustumassa Sirpa Purhonen yhdessä äitinsä kanssa.

– Varsinkin tabletti vaikutti hyvältä. Sen voisimme joskus ottaa käyttöön. Se vaikutti helppokäyttöiseltä ja hyvä, kun sen saa valmiiksi ohjelmoituna, niin ei tarvite itse tehdä mitään, Purhonen mietti.

Purhosen äidillä on jo turvapuhelin käytössä. Pauliina Kinnunen kannusti esittelytilaisuudessa olleita opettelemaan uutta rohkeasti.

– Te olette jo monen laitteen kanssa ehtineet harjoitella. On tullut pesukoneet, tiskikoneet, mikrot ja muut. Eräs 90-vuotias totesi näistä laitteista, että ei se nyt ole sen kummempaa kuin aikoinaan tuli sähköompelukone.

Elina Alanne

Walk in -rokotukset alkavat Essoten alueella. 

Essote aloittaa maanantaina 16. elokuuta Mikkelin keskussairaalan pisteessä rokotukset ilman ajanvarausta eli ns. walk in -rokotukset kello 15.15–17.30. Ilman ajanvarausta rokotuksiin voivat tulla tuolloin ensimmäistä rokotetta hakevat.

Seuraavat ajanvarauksettomat rokotusajat ovat keskussairaalalla toristaina 19.8. kello 15.15–17.30 ja maanantaina 23.8. kello 9.30–17.30. Näinä walk in -päivinä toisen rokotuksen voivat tulla hakemaan myös ne, jotka haluavat aikaistaa koronarokotusvälin kahdeksaan viikkoon.

Myös muissa Essoten alueen toimipisteissä tullaan järjestämään walk in -rokotuspäiviä, joista tiedotetaan erikseen.

– Rokotukseen kannattaa ottaa Kela-kortti mukaan ja pukeutua siten, että olkapään saa helposti näkyviin tai paidan pois. Varaudu odottamaan 15 minuuttia rokotuksen jälkeen rokotuspisteen läheisyydessä mahdollista allergista reaktiota, muistuttaa tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Kaikki 17.30 mennessä saapuneet rokotetaan, eli jono suljetaan silloin ja kaikki tuolloin jonossa olevat piikitetään loppuun.

Perjantaina tiedotettujen jälkeen Essoten alueelle kirjautui viikonloppuna kaikkiaan 12 positiivista koronatestien tulosta. Näistä yksi tuli tosin toisella paikkakunnalla käytännössä asuvasta tartunnan saaneesta.

Edellisen viikon suurista tartuntamääristä johtuen alueella on karanteeniin asetettuna noin 350 henkilöä. Sairaalahoitoon on joutunut muutama henkilö.

Essoten alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokoontuu pohtimaan suosituksia ja rajoituksia tiistaina. Koronanyrkki siirsi alueen kiihtymisvaiheeseen perjantaina.

– Tautia näyttää nyt liikkuvan erityisesti 12–30-vuotiaiden joukossa. Onkin erityisen tärkeää nostaa näiden ryhmien rokotuskattavuutta, vaikka se kokonaisuutena onkin meillä erinomaisella tasolla. Jo ensimmäinen rokote auttaa ehkäisemään sairaalahoitoa vaativia tapauksia, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Nuorten ikäryhmien rokotuskattavuuden parantamiseksi Essoten rokottajat jalkautuvat lähiviikkoina kouluille, ammattioppilaitoksiin ja korkeakouluille.

Ensimmäisen koronarokotteen oli maanantaihin 16.8. mennessä saanut Essoten alueella kaikkiaan hiukan alle 70 000 henkilöä, 75,2 prosenttia koko väestöstä. Toisen annoksen on saanut jo 54,7 prosenttia väestöstä.

Essoten alue siirtyi kiihtymisvaiheeseen. Epidemia kiihtyy nyt nuorissa ikäryhmissä.

Essoten alueella on todettu torstaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen kaikkiaan 21 uutta positiivista koronatestien tulosta.

Essoten terveyspalvelujen johtaja kutsui lisääntyneiden tartuntojen johdosta koronakoordinaatioryhmän koolle. Ns. koronanyrkki päätti perjantaina siirtää alueen kiihtymisvaiheeseen ja tiukentaa suosituksia ja ohjeistuksia.

– Tiukennuksia suosituksiin tuli lähinnä maskin käyttöön oman pöydän ulkopuolella ravintoloissa ja turvavälien pitämiseen kaikissa lähipiirin ulkopuolisissa kohtaamisissa. Suosituksemme olivat jo ennestään pitkälti kiihtymisvaiheen mukaisia, tiivistää tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Katso kiihtymisvaiheen ohjeistukset täältä.

Tartuntoja löytyy nyt erityisesti joukkotapahtumissa ja ravintoloissa käyneistä sekä koululaisista ja lapsista.

– Useat tartunnat näyttävät tapahtuneen viime viikonloppuna ja niiden lähteet ovat mitä todennäköisimmin Mikkelin baareissa. Kaikkia viime viikonloppuna Bar Domissa ja ravintola Wilhelmissä lauantai iltana/yönä asioineita suositellaan käyttämään kasvomaskia kaikissa kontakteissaan ja hakeutumaan pienestäkin oireesta koronanäytteeseen, kehottaa Seppälä.

Mikkeliläisessä Kattilansillan päiväkodissa on todettu altistuminen ja karanteeniin asetettaviin otetaan yhteyttä perjantain 13.8. aikana. Myös Mikkelin lukiossa ja Launialan koulussa on tapahtunut altistumisia. Essote pyrkii tavoittamaan altistuneet viikonlopun aikana.

– Tartunnanjäljitys on nyt vielä kovin kesken ja uusia altistumisia etenkin kouluissa ja päiväkodeissa voi vielä ilmetä. Tauti etenee ja epidemia selvästi kiihtyy nyt nuorissa ikäryhmissä. Kaikkien pientenkin lasten ja nuorten tulee käydä koronatestauksessa vähäistenkin oireiden johdosta, Seppälä pyytää.

Essote on päivittänyt koronavirukselle altistumisen paikkojen listaa. Katso altistumispaikat täältä.

Koronatestiajan Mikkeliin voi varata Essoten nettisivuilta täältä tai matkailija Finentry-järjestelmän kautta täältä.

Ristiinalaislähtöinen rikostoimittaja toteaa Koskelan surman olevan täysin poikkeuksellinen. Siksi aikuisten on opittava siitä. 

Tätä emme saa unohtaa. Joulukuun alussa 2020 Helsingin Koskelassa surmattiin koko Suomea järkyttäneellä tavalla 16-vuotias poika. Kolme tekijää olivat hänen kanssaan samanikäisiä, jollain tasolla pojan kavereita.

Teko on Suomen rikoshistoriassa täysin poikkeuksellinen, kertoo MTV:n rikos- ja oikeustoimittaja Tiia Palmén.

– Onneksi Suomessa on harvoin alaikäisiä uhreja ja tämän tyyppisiä rikoksia. Tämä on täysin poikkeuksellinen tapaus, koska myös tekijät ovat niin nuoria.

Poika kuoli julmaan ja pitkäkestoiseen väkivaltaan. Myös se tekee surmasta poikkeuksellisen ja erityisen ahdistavan. Uhri oli lastensuojelun asiakas mutta aikuisten apu ei tavoittanut häntä, eikä hänen perhettään riittävällä tavalla.

– Poliisi totesi tapauksesta, että tästä ei saa vaieta. Tästä pitää oppia.

Tuo poliisin kirjoittama blogikirjoitus oli yksi syy siihen, että ristiinalaislähtöinen Palmén päätti kirjoittaa rikoksesta kirjan. Koskelan teinisurma (Deadline Kustannus Oy) ilmestyi heinäkuussa äänikirjana yksinoikeudella Supla-audiosisältöpalvelussa. Elokuun alussa se ilmestyi myös muissa palveluissa äänikirjana sekä painettu kirja on nyt myös laajemmin myynnissä.

Palmén ja kustantaja halusivat tarinan julki jo nopeasti, vaikka asian oikeuskäsittely on vielä kesken. Kolmea tekijää syytetään murhasta ja muista rikoksista. Heidät lähetettiin mielentilatutkimuksiin. Niiden tuolkset kerrotaan perjantaina. Tuomiot annetaan todennäköisesti muutaman viikon päästä.

Samaan aikaan poliisi selvittää lastensuojelun ja koulun mahdollisia laiminlyöntejä.

– Jotkut ovat ihmetelleet, miksi tästä kirjoitettiin kirja näin nopeasti. Julkista materiaalia oli kuitenkin jo paljon ja tuomiot saattavat venyä vuosia. Mielestäni oli tärkeää koota asioita, jotta esimerkiksi lastensuojelun ja erityisopetuksen työntekijät osaavat pitää silmiään auki. Toivon, että havahduttaisiin siihen, että näin pahasti voi käydä, Palmén sanoo.

Rikostoimittaja löytää tapauksessa jotain samaa kuin 8-vuotiaan Vilja Eerikan surmassa vuonna 2012. Eerikasta ilmestyi samalta kustantajalta kirja viime vuoden lopussa.

– Eerikan tapauksen oikeuskäsittely kesti vuosia ja kirja tuli vasta nyt. Erityisesti äänikirja mahdollistaa kuitenkin sen, että tarinaan voi tehdä lisäluvun myöhemmin. Jatkan siis Koskelan teinisurmaa vielä, kun oikeuskäsittely ja viranomaisprosessit etenevät.

Teos käsittelee esimerkiksi uhrin elämää ennen kuolemaa ja siinä on myös yhden tekijän äidin haastattelu. Yleisemmin kirjassa käsitellään asiantuntijahaastatteluiden kautta koulukiusaamista ja lastensuojelua. Palmén toivoo, että moni lasten ja nuorten kanssa työskentelevä lukisi kirjan.

– Vaikka täysin ei voi kategorisoida, kenestä tulee kiusattu ja kenestä kiusaaja, niin on olemassa tiettyjä merkkejä. Yleistä on myös se, että uhri ei kerro kiusaamisesta. Moni aikuinen jättää kysymättä ja kuulostelematta, eikä näe pieniä merkkejä. Aikuisten vastuuta ei voi väheksyä.

Koskelan surmasta ei ole helppo lukea. Sen vuoksi kirjaan on tehty sisältövaroitukset kohtiin, joissa käsitellään tarkemmin tekoa ja väkivaltaa.

– Kirjassa ei ole teon kuvauksessa mitään, mikä ei olisi ollut jo julkisuudessa mutta ymmärrän hyvin, että se on osalle liikaa. Kirjassa varoitetaan näistä kohdista, jotta niistä voi hypätä yli. Silti kirjasta pystyy lukemaan taustoja nuorten rikollisuudesta ja kiusaamisesta, Palmén kertoo.

Jälkiviisastelu on aina helppoa mutta aikuisten olisi pitänyt nähdä vaaralliset merkit ennen Koskelan teinisurmaa, Palmén miettii.

– On kauhean surullista, että nyt kun koulut alkavat, niin joitakin taas kiusataan.

Palmén sanoo, että hankalaksi kiusaamiseen puuttumisen tekee, että lapset ja nuoret eivät aina kerro asiasta. Eivät edes kysyttäessä. Siksi aikuisten, eli koulun työntekijöiden ja vanhempien, vastuulla on yrittää nähdä ja sitkeästi jutella lasten kanssa.

– Kiusatuille ja kiusattujen ystäville haluaisin sanoa, että kertokaa aikuisille. Asiaan liittyy paljon vaikeita tunteita mutta kertomalla voi saada apua.

Palménille kirjan kirjoittaminen oli prosessina aiheen traagisuudesta huolimatta kiinnostava ja antoisa. Hän uskoo, että kirjoittaa joskus vielä toisenkin teoksen. Välillä joku ihmettelee, miten hän pystyy käsittelemään työkseen kamalia asioita.

– Varsinkin tämä on niin kauhea tapaus, että jollain tasolla turruin siihen. Keskityin kirjoittamiseen ja asioihin. Totta kai ammatistakin on paljon hyötyä, että en kirjailijana käsitellyt ensimmäistä kertaa rikoksia.

Elina Alanne

Ristiinan kesäteatterissa esitetään kesällä 2022 Tanja Puustisen-Kiljusen uusi teksti. 

Ristiinan nuorisoseura tarjoaa lapsille mahdollisuutta lähteä mukaan tekemään kesäteatteria kesälle 2022. Nuorisoseuran hallitus päätti kokouksessaan muuttaa lastenteatterin konseptia syksystä 2021 lähtien. Viikoittainen kerhotoiminta jää tauolle ainakin vuodeksi ja toiminnassa keskitytään kesäteatterin tekemiseen.

Ohjaajana aloittaa palkittu ja rakastettu Tarja Pyhähuhta ja esitykseksi on valikoitunut kantaesitys Maailman pihamaat.

– Maailman pihamaat on rakkaustarina, mutta samalla se on myös tarina lapsen unelmista, kasvamisesta ja unelmien saavuttamisesta ja luopumisesta, kertoo kantaesityksen kirjoittaja Tanja Puustinen-Kiljunen.

– Lapset pääsevät viemään tarinaa eteenpäin ja rakentamaan kuvaa yhdessä aikuisnäyttelijöiden rinnalla. Nauru ja kyyneleet tulevat vuorottelemaan tässä teoksessa, jonka nostan yhdeksi suosikkiteksteistäni.

Ohjaaja Tarja Pyhähuhta odottaa innolla ideointipalaveria, jossa hiotaan vielä tarinan yksityiskohtia.

– Näen jo mielessäni pihamaan, puiset talot, ikkunoissa pitsiverhot ja lapsuuden maiseman. Pihamaan, josta on hyvä ponnistaa maailman pihamaille, mutta joskus myös palata takaisin.

Pyhähuhta ja lapsille tuttu ohjaaja Jarmo Koivumäki kertovat kesäteatterin tekemisestä ja projektista enemmän tiistaina 17.8 kello 18 yhtenäiskoulun Setälä-salissa. Projektista kiinnostuneita lapsia pyydetään saapumaan rekrytointitapaamiseen yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa, sillä kesäteatterin tekeminen on erittäin sitovaa toimintaa.

Lapsinäyttelijöitä esitykseen tarvitaan 7–12-vuotiaita tyttöjä sekä poikia. Lisäksi tarvitaan nuoria 13–16-vuotiaita poikia (2) ja tyttöjä (2).

Maailman pihamaat esittelytraileri tehdään jo elokuun aikana ja trailerin tekoon tarvitaan useita lapsia. Kuvaukset suoritetaan Ristiinassa.