Kuuttien määrä viittaa hieman yli 400 saimaannorpan kantaan.
Saimaannorppa levittäytyy takaisin entisille asuinalueilleen Etelä-Saimaalla. Kuva: Miina Auttila
Metsähallituksen saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 76 kuuttia. Kokonaissyntyvyydeksi arvioidaan 86 poikasta.
Talvi 2021 oli suotuisa norpan pesinnälle. Alkutalvi oli lämmin, mutta tammikuun lopun lumisateiden ansioista Saimaan rannoille kinostui riittävästi lunta pesintään. Pesien etsinnässä oli mukana noin sata vapaaehtoista pesälaskijaa.
– Saimaannorppien pesälaskenta oli kattava. Pesimäalueesta saatiin kartoitettua noin 90 prosenttia. Syntyneistä kuuteista kahdeksan kuoli pesintäaikaan. Noin 10 prosentin kuuttikuolleisuutta voidaan pitää normaalina norppakannassa, kertoo suojelubiologi Lauri Liukkonen Metsähallituksesta tiedotteessa.
Petranselkä–Yövesi-alueella kuutteja syntyi kahdeksan. Liukkonen kertoo Ristiinalaiselle, että määrä on hyvin samansuuntainen kuin viime vuosina.
Viitenä vuonna peräkkäin Saimaalla on havaittu yli 80 kuuttia. Kuuttituotos viittaa hieman yli 400 norpan kantaan.
– Keskimäärin norppakannoissa syntyvyys on noin 20 prosenttia kannan koosta. Arvio saimaannorpan talvikannan koosta saadaan valmiiksi syksyllä, kun keväällä kerätty laaja havaintoaineisto on analysoitu, kertoo tiedotteessa ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.
Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi. Lukuisat vapaaehtoiset, WWF Suomi, ja Itä-Suomen yliopisto avustavat Metsähallitusta pesälaskennoissa.
– Kahden kuutin syntyminen Kyläniemen eteläpuolelle viittaa eteläisen norppakannan hitaaseen leviämiseen entisille elinalueilleen, arvioi Metsähallituksen tiedotteessa 40 vuotta Etelä-Saimaalla saimaannorppakantaa seurannut WWF:n Ismo Marttinen.
Essote tiedottaa torstaina neljästä uudesta positiivisesta koronatestien tuloksesta.
Mikkelin keskussairaalassa on taas hoidossa koronapotilaita.
Kolme tartunnoista liittyy aiempiin tartuntaketjuihin ja yhden lähde on todennäköisesti ulkomailla.
Sairaalahoitoon on myös joutunut potilaita. Essoten terveyspalvelut on kohdentanut lisähenkilöstöä koronatilanteen hoitamiseen, mikä voi näkyä yksittäisille asiakkaille vastaanottoaikojen siirtoina.
Mikkelin ilmaantuvuusluku on noussut jo yli 40/100 000 asukasta/14 vrk.
– Mikkelin tilanne alkaa lähestyä kiihtymisvaihetta. Lähipäivät osoittavat, ovatko karanteenit ja muut taudin leviämisen torjuntatoimet onnistuneet. Voimme myös itse kukin vaikuttaa tilanteeseen vähentämällä sosiaalisia kontakteja ja noudattamalla hygieniaohjeita, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä torstain tiedotteessa.
Lähestyvän päättäjäisjuhlien kauden johdosta Essote on julkaissut videomuodossa tarkistuslistan juhlien järjestäjille. Katso video täältä.
– Lyhyesti sanottuna juhlat on syytä järjestää mieluusti ulkona ja jakaa kävijät maksimissaan 10–15 henkilön vuorollaan käyvien porukoihin. Seniorivieraat on syytä kutsua erikseen. Käsihygieniasta ja turvaväleistä tulee huolehtia tarkasti, tähdentää pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Essoten koronarokotukset etenivät keskiviikkoaamuna jo vuonna 1986 ja sitä ennen syntyneisiin. Maanantaina aikoja saivat varata nelikymppiset. Ajan rokotukseen voi varata itse Essoten nettisivujen kautta. Aikoja on myös Ristiinaan.
– Rokotuksiin on hakeuduttu erittäin hyvin myös nuoremmissa ikäryhmissä. Tämä on erittäin tärkeää, sillä näin suojaamme niin itseämme kuin läheisiämme. Ensimmäisen rokoteannoksen saannin jälkeenkin on edelleen tärkeä jatkaa kaikkia käytössä olevia varotoimia mukaan lukien maskien käyttö, käsihygienia ja koronatesteihin hakeutuminen, mikäli on koronaan viittaavia oireita. Yksi rokoteannos ei anna vielä kattavaa suojaa, muistuttaa keskiviikon tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Keskiviikkona hiukan alle 60 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista oli saanut ensimmäisen koronarokotteen. Tämä tarkoittaa yli 48 400 henkilöä. Toinen rokoteannos oli keskiviikkona annettu noin 8 500 henkilölle.
Olivia Heinon herätyskello soi viime perjantaina kello 4.40 ja Siiri Fromin 4.50 – Veeti Puurtinen taas koisi puoli kahdeksaan saakka. Mäntyharjulla vietettiin tuolloin Wanhojen tansseja, jotka peruuntuivat helmikuussa sen hetkisen koronatilanteen vuoksi.
– Aluksi mietittiin, että siirretäänkö tanssit syksyyn, kun ei ollut varmaa, saako tuoda yleisöä ollenkaan. Koronan kanssa kävikin onneksi hyvin, iloitsee Heino.
Tanssit pidettiin ensimmäistä kertaa vastavalmistuneessa liikuntahalli Kisalassa, johon mahtui 200 katsojaa niin, että yleisö oli jaettu 50 hengen lohkoihin. Jokainen tanssija sai siis tuoda 9 vierasta joka näytökseen.
Siiri From juonsi vanhat parinsa Juho Hottolan kanssa.
Mäntyharjulla vietettiin ensimmäisiä Wanhojen tansseja Ristiinan lukion lakkauttamisen jälkeen, joten pareja oli tanssilattialla yli 20. Ristiinalaiset Heino, From ja Puurtinen olivat iloisia, sillä tansseihin oli lisätty myös Ristiinan lukiolle perinteisiä elementtejä.
– Halusimme värikkäitä valoja, ja kyllä tänne saatiinkin tosi kivasti, kertoo From.
– Ja onhan meillä tullut tänne se yksi Ristiinan vanha tanssi, jota täällä ei ole koskaan aiemmin tanssittu. Cha cha, huomauttaa Heino.
Heino, From ja Puurtinen kertovat treenien tuntuneen raskailta, sillä kaikki tanssit täytyi opetella kahdessa viikossa. Harjoittelu kyllä aloitettiin jo vuoden alussa, mutta välissä lukiolaiset opiskelivat yhden jakson verran etänä.
Juho Hottola (vas.), sekä ristiinalaiset Siiri From, Olivia Heino ja Veeti Puurtinen olivat tyytyväisiä Wanhojen tansseihinsa ja odottivat innolla illan jatkoja.
Ristiinasta tansseihin ptettiin mukaan värivalot ja cha cha.
Esityksen aikana tanssijoiden hymyt kertoivat, että juhlapäivä oli kaiken työn arvoinen. Yleisöstä käsin vaikutti siltä, että mäntyharjulaisista ja naapurikuntien nuorista oli hitsautunut tiivis porukka.
Heino, From ja Puurtinen vahvistavat viihtyneensä Mäntyharjulla mainiosti.
– Kivoja opettajia ja kivoja oppilaita. On saanut uusia kavereita, iloitsee From.
Suomessa valmistuu keväällä 2021 ylioppilaaksi noin 24 700 henkilöä.
Keväällä järjestettiin jo kolmannet koronakirjoitukset. Juhlien järjestelyt riippuvat kunnasta ja lukiosta.
Uusista ylioppilaista noin 600 on suorittanut tutkintonsa pakolliset kokeet jo aiemmin, mutta saanut opintonsa valmiiksi vasta kevään 2021 aikana. Ylioppilaita valmistuu vielä lisää kevään aikana, kun he saavat puuttuvat opintonsa suoritettua.
Alla on listattu Mäntyharjun lukion uudet ylioppilaat. Lukiosta muistutetaan, että lista voi vielä täydentyä kevään aikana. Mikkelin lukiosta ylioppilaita on valmistumassa tällä hetkellä 186.
Ylioppilastutkintolautakunta kertoo, että kevään 2021 ylioppilaista 3 henkilöä sai 11 laudaturia. Suoritettujen laudaturien määrä ilmaisee huippuosaamista tietyissä tutkintoaineissa. Laudaturien lukumäärästä kertovaan tilastoon ei lasketa mukaan tutkinnon jälkeen suoritettuja kokeita.
Kevään 2021 ylioppilaiden paras arvosanapistemäärä on 89, jonka sai yksi henkilö. Arvosanapisteiden summa ilmentää monipuolista ja korkeatasoista osaamista, jossa laudaturien lisäksi arvostetaan myös muita arvosanoja. Kokelaille lasketaan pisteet tutkinnon arvosanojen perusteella: laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).
Kevään ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautui kaikkiaan noin 47 000 kokelasta. Luvussa ovat mukana sekä tutkinnon eri vaiheissa olevat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Ilmoittautumisia eri tutkintoaineisiin ja oppimääriin oli yhteensä noin 145 000.
Perjantain tiedotteen jälkeen on Essoten alueella havaittu kuusi positiivista koronatestien tulosta.
Kaikki tartunnat löytyivät Mikkelistä ja niiden alkuperä on muualla Suomessa. Perjantaina Essote tiedotti kolmesta tartunnasta.
– Tartuntoja on kolmessa uudessa tartuntaketjussa. Tautia on siis edelleen liikkeellä ja annettuja ohjeita hyvästä käsihygieniasta, turvaväleistä ja maskeista on syytä noudattaa. Huojentava tieto on, että viime viikolla uutisoimastamme koululaisten ketjusta ei ole ilmennyt jatkotartuntoja laajoissa viikonlopun testauksissa, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.
Mikkelissä viimeaikaisten tartuntojen takia karanteeniin on asetettu yli 150 henkilöä. Lisäksi isossa osassa Essoten alueen muita kuntia on karanteeniin laitettuja henkilöitä liittyen edellä mainittuihin tartuntoihin tai muiden alueiden tartuntaketjuihin.
Rokotukset etenivät maanantaina aamusta vuonna 1981 syntyneisiin ja sitä vanhempiin.
– Myöhemmin tällä viikolla pääsemme taas viisi vuotta nuorempaan ikäryhmään, kun viime viikon lopussa varmistui isomman rokote-erän tulo tälle viikolle Essoteen, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Hiukan alle 60 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen koronarokotteen, yli 47 000 henkilöä. Toinen rokoteannos on annettu noin 8 000 henkilölle.
Netta Skog soittaa haitarilla kaikkea sitä, mitä et osaa kuvitellakaan.
Muusikko Netta Skog on toiveikas, että pääsee kesäkuussa esiintymään Ristiinaan ja kesällä muillekin keikoille. Kuva: Sami Helenius / Fototinooa
Suurin osa ei ole varmaan kuullutkaan minusta, joten on ihana päästä esittelemään, mitä minä teen työkseni. Näin miettii muusikko Netta Skog, joka on kesäkuussa Linnaniemen keskiaika -tapahtuman pääesiintyjä.
– Olen Suomen ainoa digihaitaristi, niin on aina kiva päästä näyttämään, että tällaistakin voi tehdä. Siinä on vähän sellainen ”hähää, ette osanneet odottaakaan” -fiilis, Skog naurahtaa.
Soolokeikoilla Skog soittaa ja laulaa itse. Ristiinan keikalla hän soittaa vähän heviä, vähän poppia ja elokuvamusiikkia.
– Ja tv-sarjatunnareita. Kaikkea jännää! Setti esittelee hyvin, mitä teen ja mitä olen tehnyt.
Aivan kaikille Skog ei välttämättä ole tuntematon. Hän on vuosien varrella kuulunut metalliyhtyeistä Ensiferumin ja Turisaksen kokoonpanoon sekä esiintynyt jättimäisillä keikoilla Nightwishin kanssa.
– Ristiinassa musiikki ei siis ole vain keskiaikamusiikkia, mutta näissä entisissä bändeissäni on myös keskiaikavaikutteita.
Skog toteaa, että hänelle ei ole väliä sillä, onko esiintymislava iso vai pieni, kunhan meininki on hyvä.
– Rakastan muiden keikoilla vierailuja mutta soolokeikat ovat aina se paras juttu. Ne antavat eniten.
Digihaitaristina Skog on itseoppinut, koska opettajiakaan ei ole ollut.
– Aloitin Turisaksessa vuonna 2007 akustisella haitarilla. Kolmisen vuotta myöhemmin minulle ehdotettiin digihaitaria teknisistä syistä. Esimerkiksi kytkennät ja mikitykset olisivat helpompia ja kuulisin itse soittoni. Niin hommasin sen aikaisen digihaitarin.
Niin Skog lähti tutkimaan, mitä digihaitarista irtoaa.
– Olin ihan, että täältähän tulee vaikka mitä! Tutkin itse, mitä kaikkea soittimesta löytyykään.
Vuonna 2012 soitinvalmistaja Roland pyysi Skogia osallistumaan harmonikallaan kansainvälisiin kilpailuihin.
– Tulin Roomassa neljänneksi ja olin lehdistön suosikki. Siitä tuli ihan hirveästi lisää kipinää.
Tämän jälkeen Skog sai Rolandilta kokeiluun digihaitarin seuraavan version.
– Se oli ihan hirveää! Käyttöjärjestelmä oli ihan eri ja alku oli tosi vaikea. Meinasin monta kertaa heittää seinään koko haitarin, Skog nauraa.
– En voinut pyytää keneltäkään apua, koska ei ollut ketään, kuka olisi osannut auttaa. Lopputulos on se, että nyt soitan kaikkea sitä, mitä kukaan ei ikinä kuvitellutkaan.
Vuonna 2015 Skog voitti digihaitarinsoiton maailmanmestaruuden.
Jos Skogin nimi ei ole vielä tuntunut tutulta, niin joku saattaa muistaa hänet myös Kultainen harmonikka -voitosta vuodelta 2006 ja Seinäjoen Tangomarkkinoiden finaalista vuodelta 2013.
Skog sanoo, että hän haluaa olla nimenomaan laulava digihaitaristi, koska on sellaisena ainutlaatuinen.
– Hanuri on ollut minussa niin kiinni, ja tulee olemaankin, että sitä en ikinä heitä pois. Laulu ei ole jäänyt mutta se on nyt lisänä soittamisessa.
Korona-aikana muusikolta on kysyttävä, onko hän kaivannut keikkailua.
– Arvaa! Ikävä on ääretön, Skog huudahtaa.
– Viime vuosi meni murehtiessa ja moni muusikko on sanonut samaa, että ei ollut oikein motivaatiota edes treenata, kun ei tiennyt, milloin pääsee esiintymään. Nyt toivo alkaa nousta, että kohta me muusikot pääsemme taas töihin.
Skog sanoo, että hänellä on tällä hetkellä paljon inspiraatiota tehdä uusia sovituksia ja uusia projekteja.
Linnaniemen keskiaikaa suunnitellaan täysillä, vaikka vielä ei ole varmaa, millaiset kokoontumisrajoitukset 19. kesäkuuta onkaan.
– Vähän jännittää, että järjestetäänkö tapahtuma, mutta kaikki peukut ovat pystyssä, että Ristiinassa nähdään, Skog sanoo.
Netta Skog toivoo kaikkien muusikoiden puolesta, että loppukesää kohti keikkoja alkaisi olla enemmän.
– Uskon, että onkin. Vielä ei tiedä, mitä voi järjestää, niin kaikki ei ole vielä uskaltanut buukata esiintyjiä.
Skogilla on sanaton sopimus Mokoman kanssa siitä, että aina kun bändi tekee akustisia keikkoja, niin Skog haitareineen on mukana.
– Se on aivan ihanaa. Rakastan niitä poikia yli kaiken.
Parhaillaan hänellä on valmistelussa isompi projekti Stratovariuksesta tutun Timo Kotipellon kanssa.
– Mutta onkohan sitä vielä edes julkistettu, Skog nauraa.
Mietinnässä on myös toinen elokuvamusiikin kiertue.
– Tein yhden ja ihmiset ovat pyytäneet lisää. Silloin sovitin kahdeksan elokuvan soundtrackit.
Rantasalmella tuotettu Nunnia ja konnia -musikaali sai ensi-iltansa torstaina.
Ensimmäistä vuotta Rantasalmen lukiossa opiskeleva Tiussa opiskelukavereineen on viettänyt kiireisiä viikkoja. Rantasalmen Nuorisoteatterin musikaali Nunnia ja konnia sai ensi-iltansa torstaina. Tiussa esittää siinä taustatanssija Dollya, nunnaa ja paria pienempää roolia. Kuva: Kuwaamo Sampo Luukkainen
Kun Ristiinan lukio lakkautettiin, Kuutti Kinnunen ja Tiia-Riina Tiussa olivat valinnan edessä. Molemmat halusivat pieneen lukioon.
Nyt he opiskelevat Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjalla ensimmäistä vuotta.
– Halusin pienempään lukioon ja Rantasalmelta järjestyi helposti asuminen ja kaikki, niin päätin muuttaa, Kinnunen kertoo.
Tiussa kertoo käyneensä tutustumassa Rantasalmella paikan päällä. Pieni paikka ja hyvä lukio viehättivät. Lisäksi häntä kiinnosti myös se, että Rantasalmella tehdään joka vuosi uusi musikaali.
– Tänne kannattaa tulla! Opettajat ovat tosi mukavia, yhteishenki on hyvä ja musikaali on hyvä lisä tähän, Tiussa kehuu.
Hän kertoo saaneensa nopeasti kavereita, vaikka pienellä paikkakunnalla monet lukiolaisista tunsivatkin toisensa jo entuudestaan.
– Meitä on ekalla luokalla vähän alle 20. Toivottavasti ensi syksynä tulisi enemmän ihmisiä myös muualta. Seuraava musikaali on muuten Shrek, Tiussa kertoo.
Lukiossa on musiikkiteatterilinjan lisäksi myös studiotekniikan ja matkailun linjat. Kinnunen tekee opintoja myös studiotekniikasta.
– Soitan bändissä, niin olen kiinnostunut myös niistä jutuista, hän kertoo.
Syksystä asti nuoret ovat harjoitelleet Nunnia ja konnia -musikaalia. Se perustuu samannimiseen elokuvaan, joka julkaistiin vuonna 1992.
Tiussa esiintyy musikaalissa ja Kinnunen soittaa lyömäsoittimia livebändissä. Molemmat pohtivat alkuviikosta, että projektin loppuvaiheessa he ovat huomanneet, miten paljon musikaalin tekeminen onkaan opettanut asioita.
– Olen soittanut aiemmin rumpuja, joten lyömäsoittimien soittamisen opin tässä, Kinnunen sanoo.
Tiussa esittää musikaalissa taustatanssija Dollya, nunnaa ja paria pienempää roolia. Hän on tanssinut pari vuotta ja tähtäimessä on lukion jälkeen tanssipuolen opinnot.
– Mutta tosi kiva laulaa ja näytelläkin samalla, hän sanoo.
Kuutti Kinnunen soittaa Nunnia ja konnia -musikaalin bändissä. Hän opiskelee myös studiotekniikkaa ja miettii, että jatko-opinnot saattavat olla jotain sen suuntaista lukion jälkeen. Kuva: Kuwaamo Sampo Luukkainen
Kuten niin moneen asiaan, on korona vaikuttanut myös musikaaliharjoituksiin ja -esityksiin.
– Maskit päässä olemme vieneet harjoituksia eteenpäin. Meininki on ollut huikea, joten korona ei ole juurikaan haitannut, Tiussa sanoo.
Esitykset striimataan, koska Itä-Savon alueella on edelleen voimassa tiukat kokoontumisrajoitukset. Nuoret muistuttavat, että striimaamalla pääsee yleisöön enemmän ihmisiä kuin saliin mahtuisi. Osallistua voi vaikka Ristiinasta.
Elina Alanne
Nunnia ja konnia -esitykset striimataan, eli esitetään suorana to 6.5.2021 klo 11, pe 7.5. klo 19 ja la 8.5. klo 13. Maksulliset liput täältä. Lippujen osto vuorokausi etukäteen esitystä.
Juha ja Pirjo Palm viettivät talvikauden Teneriffalla. Kokemus oli hyvä mutta erilainen kuin aiempi kausi samassa seurakunnassa.
Pirjo Palm toivoo jo normaalimpaa aikaa ja esimerkiksi sitä, että lapsia tulisi taas kirkkoon. Juha alkaa opetella eläkepäivien viettoa ensin kesämökkiremontin parissa.
Melkein 15 vuotta sitten Juha Palm oli turistipappina Teneriffalla. Seurakuntaelämä oli hyvin aktiivista, ihmisiä oli kirkossa aina runsaasti ja ympäri Suomea saapuneet turistit olivat hyvällä tuulella ja puheliaita.
Hyvä kokemus sai Palmin hakemaan Kirkon ulkosuomalaistyön koordinoimaa turistipapin pestiä myös, kun eläkeikä lähestyi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa. Palm jäi tuomiorovastin tehtävästä eläkkeelle virallisesti vuoden 2020 joulukuussa.
Jo ennen tuota hän piti lomia ja yhdessä vaimonsa, Ristiinan aluekappalaisen Pirjo Palmin kanssa he lensivät Teneriffalle lokakuussa.
– Juha haki siis tehtävää paljon ennen koronaa. Emme tienneet silloin hakiessa, että lähtiessä tilanne onkin hyvin toinen, Pirjo kuvaa.
Teneriffalla Pirjo teki opintovapaalla opintoja Jyväskylän yliopistoon sekä osallistui seurakunnan toimintaan vapaaehtoisena. Teneriffalla turistipappi tekee töitä sekä saaren pohjoisosassa Puerto de la Cruzissa ja etelässä Playa de las Américasissa.
Juha Palm kertoo, että Teneriffan turistipapin työssä jäi aikaisemman kokemuksen jälkeen viehättämään se, että siinä saa keskittyä papin työn olennaiseen puoleen.
– Byrokratiaa ja hallintoa on vain vähän.
Papin työtä, eli esimerkiksi jumalanpalveluksia ja sielunhoitoa, pystyi tekemään nytkin mutta seurakuntalaisia oli koronatilanteen vuoksi paljon Teneriffan normaalitilannetta vähemmän.
– Turistit, eli viikkolomalaiset puuttuivat kokonaan. Suomalaisia talviasukkaita oli saarella jonkun verran mutta heitäkin paljon normaalia vähemmän, Juha Palm kertoo.
Keväällä 2020 Kanariansaarilla vietettiin viikkoja tiukkaa sulkua, jossa kotoa ei saanut poistua kuin kauppaan. Palmit kertovat, että tuo aika oli jäänyt pelkona ja ikävänä muistona monen mieleen. Talvikaudella 2020–2021 Teneriffalla rajoitukset vaihtelivat mutta esimerkiksi jumalanpalveluksiin sai kokoontua.
– Mutta moni ei uskaltanut lähteä. Esimerkiksi kauneimmista joululauluista moni sanoi, että olisi halunnut tulla mutta ei koronatilanteen takia uskaltanut, Pirjo kertoo.
Palmit toteavat, että Teneriffalla ihmiset noudattivat hyvin tiukkaan sääntöjä, koska kaikkien yhteinen toive on, että matkailu taas elpyisi. Saarella oli esimerkiksi maskipakko heti omasta kodista poistuttaessa.
Keväällä saarella alkoi näkyä jo vähän brittiläisiä ja saksalaisia turisteja.
– Lisäksi Keski-Euroopasta saapui opiskelijoita tekemään siellä etäopintojaan ja jonkun verran saapui myös etätyöläisiä. Mutta suomalaisia ei juurikaan saapunut, koska suoria lentoja ei ollut ja täällä ei myöskään suositeltu matkustamista, Juha kertoo.
Ulkomaan puolivuotinen oli Palmeille tälläkin kertaa hyvä kokemus mutta todella erilainen ja erikoinenkin kokemus aiempaan verrattuna.
– Vaikka työtä tehdään suomalaisten parissa, niin on avartavaa tehdä sitä ulkomailla. Tämä oli tämän ajan leimaama puolivuotinen. On erikoinen kokemus olla turistityössä, jossa ei ole turisteja, Juha sanoo.
Normaalisti Teneriffan niin sanottu talvipappi, eli saarella lokakuusta huhtikuuhun työskentelevä pappi, vihkii myös useampia pareja. Nyt ei ollut yksiäkään häitä.
Sekä Juha että Pirjo kertovat, että korona näkyi Teneriffalla ihmisten voinnissa.
– Talviasukkaissa on paljon vanhoja ihmisiä, joilla on monenlaisia ongelmia. Ihmiset olivat kiitollisia, että joku kuuntelee, Pirjo kertoo sielunhoidollisista kohtaamisista.
– Turismi elättää saaren, niin monet olivat apealla mielellä, koska oli niin paljon epätietoisuutta, milloin ihmisiä saa taas tulla, Juha toteaa ja jatkaa, että hänen työhönsä kuului myös Suomen konsulaatista tulleet avustuspyynnöt.
– Konsulaatti on viereisellä saarella, joten he paljon turvautuvat kirkon ja papin apuun. Ihmiset tarvitsivat monella tapaa apua.
Pirjo on nyt palannut aluekappalaisen töihin. Hän kertoo, että kesää suunnitellaan parhaillaan.
– Kyllä tästä sai taas omaan työhön uutta vauhtia, kun piti tauon, hän sanoo.
Juha alkaa nyt opetella eläkepäivien viettoa.
– Kesämökkiremonttia aloittelemme ja lastenlasten kanssa haluaisin viettää enemmän aikaa. Ja seniorijoukkueemme salibandyharjoitukset alkoivat taas. Tällaista peruseläkeläisen elämää!
Viime vuodelta siirtyneessä esityksessä tapahtui muutamia näyttelijävaihdoksia.
Tiina Rouhiainen, Anu Taivalantti ja Essi Henttonen ovat Suklaasydän-musikaalin päätähdet. Esitykset ovat heinäkuussa.
Meillä on onni matkassa, kun valitsimme aikoinaan näin pienen produktion, miettii Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen.
Heinäkuussa Tuuva-teatteri esittää Linnankorvalla Suklaasydän-musikaalin. Se piti esittää jo viime kesänä, mutta koronatilanne perui esitykset. Musikaalissa on seitsemän näyttelijää ja liveorkesteri. Esityksen ohjaa Ismo Kotro.
Päärooleissa nähdään Essi Henttonen, Anu Taivalantti ja Tiina Rouhiainen, joka on uusi kasvo Linnankorvan lavalla.
– Tiina on esiintynyt Mikkelin revyyteatterissa. Hän on omaksunut roolin hyvin nopeasti, Puustinen-Kiljunen kertoo.
Puustinen-Kiljunen toteaa, että on aina innostavaa, kun mukaan saadaan myös uusia ihmisiä.
– Se piristää näitä omia ihmisiä, kun on uusi vastanäyttelijä.
Suklaasydämessä lavalla nähdään myös tuore mikkeliläinen Kalle Pitkämäki. Korona-ajan harrastustoiminnasta kertoo, että Puustinen-Kiljunen naurahtaa, että he eivät ole itse asiassa vielä lainkaan tavanneet Pitkämäen kanssa.
Suklaasydän-orkesterin kapellimestarina on Arto Kivekäs. Esityksen pieni näyttelijäkaarti on tehnyt kokoontumisrajoitusten puitteissa musikaalia palasissa eteenpäin.
– Näyttelijät ovat käyneet harjoittelemassa lauluja Arton kanssa yksin ja bändi tekee oman työnsä.
Esiintyjäjoukon pienuuden lisäksi Suklaasydän oli myös sisältönsä vuoksi nappivalinta korona-aikaan. Sen musiikki vie katsojan 1960-luvun kepeisiin tunnelmiin.
– Vanhemmat ihmiset on jo rokotettu koronaa vastaan ja he pystyvät nyt turvallisemmin lähteä teatteriin, ja heitä tämä esitys varmasti kiinnostaa, Puustinen-Kiljunen toteaa.
Vielä ei tiedetä, millaisilla rajoituksilla esitykset heinäkuussa järjestetään. Nuorisoseurassa on päätetty jo nyt, että lipunmyynti tapahtuu vain verkossa.
– Liput eivät ole vielä myynnissä, koska meidän pitää käydä katsomo läpi, miettiä turvavälit ja turvalliset kulkureitit.
Linnankorvalle myös lisätään väliaikatarjoilun myyntipisteitä ja ihmisiä tullaan ohjaamaan tarkemmin katsomoon ja sieltä pois. Heinäkuun kokoontumisrajoitusten mukaisesti käytössä on tietty määrä paikkoja ja tietyt kulkureitit.
– Uskon, että katsojilta löytyy kärsivällisyyttä toteuttaa ohjeita. Ihmiset ovat valmiita tekemään itsekin asioita sen eteen, että nyt päästäisiin käymään teatterissa.
Puustinen-Kiljunen kertoo, että nuorisoseuran hallitus päätti, että musikaali esitetään nyt, vaikka se ei taloudellisesti välttämättä ole järkevää.
– Tämä aika on taloudellisesti ollut tosi vaikea. Meillä on vielä velkaa katsomosta mutta onneksi kassan pohjalla oli rahaa. Kesäteatteri imaisee helposti sen 10 000 euroa ennen kuin esitykset lähtevät pyörimään. Mutta emme halunneet pidempää taukoa, koska se näkyy sitten jo harrastajamäärissä.
Suklaasydäntä alettiin markkinoida ryhmille maanantaina.
– Se alkoi vauhdilla. Ensimmäinen varaus tuli heti sähköpostiviestien postituksen jälkeen. Selkeästi ihmisillä on kulttuurinnälkä, Puustinen-Kiljunen iloitsee.
Ensimmäiset varaukset toivat uutta intoa myös musikaalin tekijäkaartiin.
Suklaasydäntä esitetään 4.–22. heinäkuuta maanantaista torstaisin ja sunnuntaisin. Sunnuntaiesitys on aiempia vuosia myöhemmin, eli se alkaa kello 16.
– Katsomossa on hellepäivinä niin kuuma, että sinne paistuu aiemmin. Lisäksi ajattelimme, että myöhempi esitysaika tuo ohjelmallisuutta Ristiinaan sunnuntaille. Ensin voi käydä teatterissa ja jatkaa siitä Metsälinnaan tanssimaan, Puustinen-Kiljunen vinkkaa.
Saku Forsblom voitti Mestiksen mestaruuden Imatran Ketterän riveissä. Tulevalla kaudella pelit jatkuvat Liigassa kasvattajaseura Jukureissa.
Saku Forsblom saavutti viikko sitten Mestiksen mestaruuden. Ensi kaudella odottaa uudet haasteet Jukureiden riveissä. Liiga-pelien tasolla Forsblom otti ensiaskeleet jo helmikuussa, kun hän pelasi lainasopimuksella Jukureissa muutaman ottelun. Kuva: Mikkelin Jukurit
Ristiinalaislähtöisellä jääkiekkoilijalla Saku Forsblomilla on riittänyt viimeisen viikon aikana lätkäuraan liittyviä ilonaiheita. Viime torstaina hän pääsi nostelemaan muiden Imatran Ketterän pelureiden kanssa Mestiksen mestaruuspyttyä, ja tämän viikon maanantaina julkistettiin 23-vuotiaan puolustajan kaksivuotinen sopimus Liigaan, Mikkelin Jukureihin.
Syystäkin on siis aihetta tyytyväisyyteen. Minkälaisia ajatuksia juhliin päättyneestä Mestiskaudesta on nyt, kun ratkaisevasta finaalisarjan viidennestä ottelusta on kulunut viikko?
– Olihan se finaalisarja aikamoinen. Kokkolan Hermes taisteli itsensä runkosarjan yhdeksänneltä sijalta finaaleihin ja oli todella yhtenäinen ja taisteleva joukkue, Forsblom kuvailee ratkaisukoitoksia.
– Itse näkisin, että kolmannessa pelissä tullut 5-9 kotitappio herätti meidän joukkueen viime hetkellä mukaan taisteluun. Kaksi viimeistä peliä pelasimme hienosti joukkueena ja se riitti mestaruuteen!
Ja toden totta, varsinkin viimeinen, ratkaiseva viides peli oli Ketterältä suorastaan murskaava, kun se voitti Hermeksen numeroin 8-3. Kapuamisen viidenteen otteluun puolestaan mahdollisti voitto neljännen pelin maratonottelussa, jonka Ketterä käänsi itselleen vasta toisessa jatkoerässä.
– Runkosarjassa emme olleet ykkösiä, mutta olimme ainakin itse sitä mieltä, että runkosarjan jako lohkoihin tavallaan vei meiltä pisteitä, kun olimme kovimmassa lohkossa. Tiesimme kuitenkin, että meillä on laadukas joukkue, ja jokainen ukko uskoi, mihin meillä on mahdollisuudet, Forsblom näkee.
Siirtyminen Liigaan ja vieläpä omaan kasvattajaseuraan Jukureihin on Forsblomin mukaan asteikolla 1-10 ”ihan selkeästi täysi kymppi”.
– Henkilökohtainen tavoite oli alun perinkin se, että A-junnupelien jälkeen siirtyminen Mestikseen, ja kahden vuoden jälkeen siirtyminen Imatralta kovempiin haasteisiin. Se, että pääsee siirtymään Liigaan, on hieno juttu.
– Ja oma lisämausteensa tietenkin on sillä, että pääsee pelaamaan Liigaa nimenomaan omassa kasvattajaseurassa. Pikkujunnusta saakka näistä hommista on haaveiltu! Forsblom iloitsee.
Hänen Liiga-polkuaan Jukureihin tasoitti varmasti merkittävästi myös kevättalven neljä Jukuri-nutussa lainasopimuksella pelattua ottelua.
– Kyllä ne pelit ihan oleellisesti vaikutti. Siinä kävi tuuriakin sen kanssa, että kun Mestis oli hetken tauolla, niin pystyttiin se lainasopimus tekemään.
Jukureiden kehityspäällikön Mikko Hakkaraisen mukaan 23-vuotias Forsblom on erinomainen esimerkki siitä, etteivät kaikki kiekkoilijapolut ole samanlaisia.
– Kaksi vuotta Mestistä ovat kasvattaneet Sakusta liigapakin, jonka hän osoitti pelatessaan meillä lainasopimuksella muutaman ottelun keväällä. Hän on pelaajatyypiltään monipuolinen taistelija, ja hänen joukkueen eteen pelaaminensa on huipputasoa, Hakkarainen kuvailee Jukureiden tiedotteessa.
Jukureita valmentaa tulevalla kaudella yksi Suomi-kiekon ikoneista ja kaikkien aikojen pelaajista, kun Olli Jokinen otti vastuuvalmentajan ruudun itselleen. Forsblom sanoo, että tarkempia kahdenvälisiä keskusteluita hän ei ole vielä ”Päällikön” kanssa käynyt.
– Ei olla vielä tähän hätään ehditty! Varmasti käydään asioita sitten tarkemmin läpi, kunhan hommat ja harjoitukset alkavat.
Farmaseuttien tarkkuuden ansiosta rokotteita ei ole jäänyt pullojen pohjille.
Kaksi uutta positiivista koronatestien tulosta on todettu Essoten alueella. Mikkelistä ja Puumalasta löytyneiden tartuntojen lähteet ovat alueen ulkopuolella, eivätkä aiheuta laajoja karanteeneja.
Perjantaina 7.5. avataan puolen päivän aikaan koronarokotusten ajanvaraus vuonna 1976 ja sitä ennen syntyneille. Myös riskiryhmien rokotukset jatkuvat.
– Rokotukset etenevät alueellamme kovaa vauhtia. Suurimmassa riskissä olevat on kohta kattavasti rokotettu, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Noin 52,3 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen koronarokotteen, yli 42 300 henkilöä. Toinen rokoteannos on annettu noin 5 700 henkilölle.
Koronalääkärit kiittelevät Essoten farmaseutteja, joiden tarkkuuden ansiosta rokotteita on voitu antaa monia alueita enemmän.
– Sairaala-apteekkimme henkilöstö on yhdessä sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kanssa tehnyt valtavan hyvää työtä. Rokotteita on saatu pulloista useita kymmeniä prosentteja enemmän kuin mitä virallisesti meille on tullut, kehuu pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Essote on julkaissut (6.5.) suositukset kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoille. Katso ohjeet täältä.
Katso rokotettavat ryhmät ja varaa rokotusaika täältä.
Vappupäivinä löytyi kolme positiivista koronatestien tulosta Essoten alueeseen liittyen.
Koronatestauksessa on ollut aiempaa rauhallisempaa, Essote tiedotti viime viikolla.
Kaksi tartunnoista havaittiin ulkomailta tulleilla ja yksi tartunta kirjautui muualla asuvalta Essoten alueelle.
– Tilanne jatkuu rauhallisena, eikä koronan takia ole ketään sairaala- tai vuodeosastohoidossa. Tautia on kuitenkin edelleen Suomessa liikkeelle ja lähialueillakin on todettu laajoja ketjuja viime viikkoina. Matkailun vilkastuminenkin työllistää nyt terveydenhuoltoa, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Ensimmäisen rokotteen saaneiden määrä ylittää 50 prosenttia yli 16-vuotaista maanantain 3. toukokuuta kuluessa. Tarkat luvut saadaan 4.5.
– Etenemme koko ajan yhä nuorempiin ikäluokkiin. Kannattaa pitää silmällä Essoten rokotussivustoa, jonne avaamme aikoja sitä mukaa, kun rokotteiden saatavuus varmistuu, vinkkaa tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Kokousrajoitukset lievenivät. Aluehallintovirasto päätti, että maanantaista 3.5. lähtien on kielletty yli 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa.
Tapahtumia voi siis järjestää sallituilla osallistujamäärillä, jos turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjetta.
Myös yli 50 henkilön tilaisuudet ovat mahdollisia, jos tiloissa on käytettävissä useita katsomolohkoja tai yleisölle tarkoitettuja rajattavissa olevia alueita, joiden kaikkien välille on järjestettävä selkeä suojavyöhyke ja OKM:N ja THL:n ohjetta voidaan noudattaa.
Katso rokotettavat ryhmät ja varaa rokotusaika täältä.
Katso Aluehallintoviraston päätös kokousrajoituksista täältä.
Koronarajoitukset lieventyvät Etelä-Savon alueella maanantaina 3.5.
Kuvan ohjeet oli viime kesänä Ristiinan matonpesupaikalla.
Aluehallintovirasto päätti perjantaina, että maanantaista lähtien on kielletty yli 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa. Vappuna ovat vielä voimassa Avin kokoontumisrajoitukset, joiden mukaan yleisötilaisuuksiin ja yleisiin kokouksiin voi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella osallistua korkeintaan 20 henkilöä.
Tapahtumia voi siis järjestää sallituilla osallistujamäärillä, jos turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjetta.
Essote kertoo tiedotteessaan, että sisäisesti Essote-kuntayhtymä jatkaa tiukoilla rajoituksilla.
– Essoten sisäiset rajoitukset henkilöstöllemme eivät muutu maanantaina. Kokoukset järjestetään yhä etänä, käytämme kasvomaskia ja esimerkiksi taukotiloissa saa olla enintään 10 henkilöä, tilan koko huomioiden, muistuttaa tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Koronatesteissä on Essoten alueelta löytynyt yksi uusi positiivinen tulos. Tartunta on saatu ulkomailta, eikä se aiheuta muiden kuin tartunnan saaneen lähipiirin karanteeneja.
– Tautia liikkuu edelleen, vaikka yleistilanne on hyvä. Vappua kannattaa siis viettää lähipiirissä ja pienillä porukoilla, kehottaa tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Ristiinassa varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmat saavat ottaa kantaa päiväkodin tulevaisuudesta.
Vanhemmat saivat torstaina lyhyen kyselyn. Kuva kyselystä alla. Valittavan vaihtoehdon lisäksi kyselyssä voi perustella valintaansa.
Kuvakaappaus kyselystä.
Kaupunki käynnisti helmikuussa hankesuunnittelun, jossa arvioidaan eri vaihtoehdot varhaiskasvatuksen tiloille.
Syynä selvitykselle on, että päiväkodin päärakennuksesta on tutkimuksissa löydetty useita asioita, jotka voivat heikentää rakennuksen ilmanlaatua.
Viime kesän alussa päiväkotilaiset istuttivat kukkia niin sanotulle Emäntäkoulun pellolle. Oikealla näkyvä harmaa rakennus on sotakoulu, keskellä pilkottaa keltaisen tuvan katto ja vasemmalla punatiilinen päiväkodin päärakennus.
Vanhemmat voivat vastata kyselyyn 9. toukokuuta asti. Ristiinassa on 157 lasta päiväkodissa ja esiopetuksen yksiköissä. Esiopetusta on tällä hetkellä sekä koululla että päiväkodin viereisessä Helmi-talossa. Helmi-talossa toimii myös avoin päiväkoti Puuhatupa, jossa toimintaan voivat osallistua kotihoidossa olevat lapset yhdessä huoltajansa kanssa.
Mervi Forselius ja Pia Ruisla haluavat kehittää Säästöhallia.
Pia Ruisla ja Mervi Forselius purkivat tiistaina tavarakuormaa Säästöhallin hyllyihin. Yrityksen aloittaminen on tiennyt pitkiä päiviä. Niitä on vielä luvassa ainakin sen aikaa, kun kaksikko saa toteutettua visionsa myymälän uuden järjestyksen suhteen.
Nuorta virtaa ja vanhaa varmuutta. Sillä reseptillä Ristiinan Säästöhallia kehitetään nyt entistä paremmaksi. Säästöhallissa 16 vuotta työskennellyt Mervi Forselius osti kaupan liiketoiminnan ja kiinteistön huhtikuun alussa. Aiempi omistaja, Mastinet Oy:n Pasi Hämäläinen ei ole uuden yrityksen toiminnassa mukana.
Forseliuksen kanssa uutta Famifors Oy:tä pyörittää hänen tyttärensä Pia Ruisla.
– Pia tuli tähän vähän vahingossa, Forselius nauraa.
– Äiti huokaili, että viitsiikö hän yksin yrityskauppaan lähteä ja minä olin, että jos se on siitä kiinni, niin minä tulen avuksi hoitamaan byrokratiaa, Ruisla kertoo.
Ruisla nauraa, että hän on enemmän konttorirotta kuin äitinsä, joten hän hoitaa toimistoasioita ja Mervi myymälän.
– Kumpikin tekee sen, minkä parhaiten osaa, Forselius sanoo.
Kaksikko toteaa, että mylläystä on luvassa myymälätilassa.
– Enemmänkin kuin vähän, Forselius naurahtaa.
Valikoiman paikkoja on hieman jo vaihdeltu, mistä kanta-asiakkailta on kuulunut positiivista palautetta.
– Moni on sanonut, että kiva kun vähän piristyy. Pidämme mukana samat hyvät tuotteet mutta tarkoituksena on saada valikoimaan myös uutta, Ruisla toteaa.
Tarjontaa laajennetaan esimerkiksi lapsiperheiden ja nuorten aikuisten suuntaan.
– Olemme miettineet esimerkiksi, onko tarvetta urheiluvaatetukselle tai välineille. Ja esimerkiksi pelejä otetaan valikoimiin lapsiperheille. Toivottavasti asiakkaat esittävät toiveita ja antavat palautetta, Ruisla sanoo.
Forselius kertoo, että yrityksessä on nyt hyvä yhdistelmä sekä uutta ajattelua että vanhaa tietoutta asiakaskunnasta ja ihmisten toiveista. Hänen lisäkseen Säästöhallissa on pitkään työskennellyt Leena Sankari. Nuorempaa polvea Ruislan kanssa on kokoaikaisista työntekijöistä Jenni Sipilä.
Forselius kertoo, että yrityskaupassa hänellä oli toiveena säästää oma työpaikkansa ja samalla lähes 35 vuotta toimineen Säästöhallin toiminta Ristiinassa.
– Säästöhalli on paikkansa ansainnut täällä ja ihmiset tykkäävät käydä ostoksilla, Ruisla lisää.
He näkevätkin, että juuri paikassa on myymälän vahvuus, vaikka erilaisia halpakauppaketjujen myymälöitä on Mikkelissäkin useita.
– Ajatuksena oli, että taataan Säästöhallin säilyminen, ettei aina tarvitse kaupunkiin asti Ristiinasta ajella. Tämä on hyvä paikka myymälälle. Mikkelissä kaikki kilpailee keskenään, Ruisla toteaa.
Kesä tunnetusti lisää Ristiinan väkimäärää huomattavasti, kun kesäasukkaat saapuvat. Säästöhallin tarkoituksena on testata jossain vaiheessa pidempiä aukioloaikoja.
– Niitä olemme nyt kovasti miettineet. Jos ristiinalainen on kaupungissa töissä, niin hän ei ehdi tänne oikein ennen viittä. Eivätkä mökkiläiset ennen viittä perjantaisin. Ja lauantai-iltapäivässä voisi olla lisää tunti tai kaksi, Forselius miettii.
Äiti ja tytär toteavat, että mitään ei ole vielä päätetty, koska alku on ollut aikamoista pyörremyrskyä. Myös uuden yrityksen avajaiset on suunnitteilla todennäköisesti kesäkuulle.
– Päivässä ei tunnit aina riitä, mutta kyllä tämä on mielenkiintoista!
Miesten Kolmonen pelataan yksinkertaisena sarjana.
Ristiinan Pallon kauden avaus siirtyi toistamiseen. Tällä hetkellä mennään sen suunnitelman mukaan, että yksinkertaisena pelattava sarja alkaa kesäkuussa. Kuva viime kauden STPS-ottelusta.
Palloliitto on linjannut kilpailutoiminnan aloittamisia uudemman kerran. Liiton Itäisen alueen kilpailutoiminta starttaa aikuisten sarjojen osalta näillä näkymin kesäkuussa.
Näin ollen siis esimerkiksi Ristiinan Pallon edustusjoukkueen sekä naisten 8v8-sarjaan osallistuvan joukkueen kauden aloitus siirtyy kesäkuulle. Miesten Kolmonen tullaan pelaamaan viimekesäiseen tapaan yksinkertaisena sarjana, jonka lopuksi pelataan ylä- ja alaloppusarjat. – Ennusteen toteutuminen on kuitenkin täysin riippuvainen alueellisesta ja paikallisesta tautitilanteesta sekä sen mukaisista viranomaispäätöksistä, Palloliitto muistuttaa viime viikon lopulla julkaisemassaan tiedotteessa.
Vielä toissa viikolla Itäisen alueen osalta eläteltiin toiveita siitä, että Miesten Kolmonen sarja olisi pystytty pelaamaan suunnitelmien mukaisesti kaksinkertaisena sarjana, vain muutamat kauden avauskierrokset siirtämällä. Nyt kuitenkin Palloliitossa on tulkittu valtioneuvoston uusimpia koronarajoitusmääräyksiä siten, että aikuisten osalta ottelutapahtumia ei voida vielä järjestää. Palloliiton tiedotteen mukaan juniorisarjoja pyritään järjestämään tapauskohtaisesti suunnitelmien mukaan, kuitenkaan nyt vappuviikonloppuna ei pelata vielä minkään sarjan pelejä.
Ristiinan Pallon edustusjoukkueen uusi valmentaja Joona Koivula tuumaa, että toki kaksinkertainen sarja olisi ollut varsinkin pelaajien kannalta mukavampi. – Mutta tilanne on mikä on, ja kyllähän se sarjan paras sekä taulukon hännille jäävä saadaan selville tälläkin järjestelmällä! hän naurahtaa.
Kauteen valmistautuminen on jäänyt joukkueharjoituksien osalta varsin vähäiseksi. Siinä mielessä nyt tullut ”ylimääräinen” kuukauden harjoittelujakso on jopa tervetullut. – Harmittaahan tämä siinä mielessä, että meillä lähti homma käyntiin hyvin silloin joulukuussa ja oli heti hyvin ukkoja treeneissä. Sitten homma tyssäsi helmikuussa, eikä treenejä tai harkkapelejä ole saatu alle suunnitellusti. – Nyt kuitenkin saadaan sellainen parikymmentä tapahtumaa alle ennen kauden alkua. Harjoituspelejä ehditään pelaamaan toki vain kolmesta neljään, mikä on huomattavasti aiottua vähemmän. Toisaalta, homma on kaikille sama, Koivula pyörittelee.
Joona Koivula on RiPan tämän kauden valmentaja. Koivula pitää kauteen valmistautumista haasteellisena, mutta muistuttaa, että tilanne on kaikille sama.
Pelaajaringin osalta valmentaja on tällä hetkellä melko tyytyväinen. – Vajaa parikymmentä kaveria on treeneissä käynyt. Hyökkäysosastoa pitäisin ihan valmiina. Ehkä vielä hieman auki on tuo meidän topparitilanne ja keskikentän pohjapelaajan tilanne. Näille paikoille meillä ei hirveästi ole vaihtoehtoja. Ja yksi riskitekijä on se, ettei meillä ole kuin yksi maalivahti. – Nyt on sitten hieman arvoitus, että kuinka pelitilanteessa saamme suunnitelmaamme toteutettua ja uutta pelitapaa sisäänajettua pelaajillemme. Työsarkaa tässä kyllä riittää! Koivula linjaa. Joukkueen kanssa suurempia tavoitteita ei vielä ole lyöty kiinni. – Tässä on nyt vähän arvoitus sekä oma että muiden pelillinen tilanne. Mutta kuten aiemminkin jo tuli sanottua, niin minimitavoite on säilyä sarjassa. Ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä, ettemmekö voisi yltää keskikastiin, mikäli kaikki lähtee rullaamaan hyvin.
Seuran puheenjohtaja sekä myös edustuksen joukkueenjohtajana toimiva Arttu Särkkä kiittelee pelaajia siitä, että hankalan kevään jälkeen treeneihin on lähdetty innolla. – Harjoituksissa on ollut hyvin porukkaa ja kunnon tekemisen meininki. Nyt jännitetään, minkälainen otteluohjelma tulee ja saadaan pelipäivät tietoon. Luotto joukkueeseen on hyvä. Muutamia harmittavia poisjääntejä tuli, mutta toisaalta mielenkiintoisia uusia tulijoita, joita saatetaan vielä saada lisääkin, Särkkä toteaa.
Koronarokotukset Essoten alueella ovat edenneet nopeasti.
Viime viikkoina koronarokotukset ovat edenneet vauhdilla. Kuva. Jussi Salminen / Essote
Perjantaina 30.4. puolenpäivän aikaan rokotusaikoja pääsevät varaamaan uutena ryhmänä yli 50-vuotiaat, eli vuonna 1971 ja sitä ennen syntyneet.
Torstaiaamuna ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut yli 38 000 henkilöä ja toisen annoksenkin vajaat 5 000. Alueen yli 16-vuotiasta on nyt rokotettu noin 47 prosenttia.
– Täytyy antaa iso kiitos nopeasta rokotusten etenemisestä myös alueen ihmisille. Varatut ajat käytetään ja ohjeita on noudatettu erinomaisen hyvin. Rokotuspisteillä on asioitu hyvällä mielellä, kehuu pandemiapäällikkö Hans Gärdström tiedotteessa.
Essoten koronalääkärit ohjeistavat viettämään turvallista vappua niin, että sosiaaliset kontaktit pidetään edelleen minimissään, eli vappua tulisi viettää saman tietyn alle 10 hengen porukan kanssa. Muut kuin perheenjäsenet kannattaa tavata ulkoilemalla, vaikka olisi huono piknik-keli. Rokotettuja vanhempia ja isovanhempia voi jo tavata. Heidän kanssaan kannattaa suosia ulkoilua, mikäli kelit sen sallivat.
Maanantain jälkeen Essoten alueelta ei ole löytynyt uusia koronatartuntoja.
– Tilanne on hyvä, mutta testauksessa on vähän liiankin rauhallista. Edelleen kannattaa käydä pienistäkin oireista testeissä. Aivan lähialueilla tartuntoja on edelleen paljon, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.
Viikonlopun aikana löytyi kolme positiivista koronatestien tulosta Essoten alueelta.
Keskussairaalan koronatestaukseen voi varata itse ajan verkossa.
Kaksi tapausta huomattiin jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta. Molempien tartuntojen alkuperä on muualla Suomessa.
Yksi uusi tartunta löytyi Pertumaalta. Sen johdosta yksi koululuokka on asetettu karanteeniin. Tartunnan alkuperää ei ole pystytty selvittämään laajoista altistuneiden testauksista huolimatta.
– Testeihin on edelleen syytä hakeutua pientenkin oireiden perusteella. Nyt testaukseen tulemisessa on tapahtunut notkahdus, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Näiden tapausten ja Itä-Savon tartuntoihin liittyen karanteeniin asetettujen määrä on Essoten alueella noussut lähelle sataa.
– Jos oireisena ei käydä testeissä, on vaarassa epidemian nopea kiihtyminen ja tilanteen huonontuminen, Seppälä muistuttaa.
Rokotukset ovat edenneet joutuisasti. Maanantaina Essote aukaisi rokotusaikoja vuonna 1966 ja sitä aiemmin syntyneille. Uutena ikäryhmänä 55–59-vuotiaat pääsevät nyt ensimmäiselle pistokselle.
– Puumala nousi rokotuslistan kärkeen koko maassa. Puumalassa on paljon ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia, jotka ovat käyneet ahkerasti rokotuksissa. Kuntien väliset erot tasaantuvat, kun pääsemme rokottamaan nuorempia ikäluokkia, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Maanantaiaamuna ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut yli 35 500 henkilöä.
– Rokotteita on tullut nyt noin 3 000 – 4 500 pistoksen verran viikoittain. Niistä osa menee kakkosrokotuksiin, kertoo Gärdström.
THL on tarkentanut koronarokotusjärjestystä. Riskiryhmä 2:n ikäraja putoaa aiemmasta 18 vuodesta 16:een vuoteen. Myös uusia sote-henkilöstöryhmiä pääsee rokotukseen.
Katso THL:n tiedote sote-henkilöstön rokotuksista täältä.
Rokotuksia pian kaikille vuonna 1966 tai sitä ennen syntyneille.
Koronarokotteita annetaan myös Ristiinassa.
Torstaina 22. huhtikuuta todettiin Essoten alueella kolme positiivista koronatestien tulosta. Tapaukset ovat kokonaan uusia, eivätkä liity toisiinsa. Yhden tartunnan lähde on ulkomailla.
Kahden tartunnan jäljitys on perjantaina kesken ja toiseen liittyy laajoja altistumisen mahdollisuuksia. Essote päivittää altistumispaikkojen listaa jäljityksen edetessä.
– Tämä on muistutus siitä, että tilanne ei ole vielä ohi. Toivotaan kuitenkin, että näistä ei tule mitään isoja tartuntaketjuja. Vappua kannattaa tänäkin vuonna suunnitella vietettäväksi perhepiirissä, huomauttaa tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Essoten alue siirtyi alkuviikosta perustasolle koronaepidemian suhteen. Alueen kunnat ovat lieventäneet rajoituksia ns. koronanyrkin linjausten jälkeen.
Valtioneuvosto purki perustasolle siirtymisen johdosta alueen ravintolarajoituksia. Ravitsemisliikkeet voivat olla nyt auki kello 5–23 ja anniskelu on sallittu kello 9–22.
Ripeästi edenneiden rokotusten ansiosta Essoten alueen ikääntyneiden palvelutalojen rajoituksia on lievennetty.
– Vanhuspuolella henkilökunta ja asukkaat on nyt rokotettu. Aiempaa suuremmat määrät läheisiä ja muita auttajia voi nyt käydä ikäihmisiä tapaamassa. Edelleen täytyy kuitenkin huolellisesti pitää yllä turvallisuustoimenpiteet, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Tällä hetkellä ensimmäisen pistoksen on saanut yli 33 800 henkilöä, mikä on 41,8 prosenttia yli 16-vuotiaista.
– Rokotukset etenevät loistavasti. Halukkuus ottaa rokote on suurta. Avaamme rokotusaikoja maanantaiaamuna 26.4. kaikille vuonna 1966 ja sitä ennen syntyneille eli uutena ryhmänä 55–59-vuotiaille, kertoo Gärdström.
Katso koronavirukselle altistumisen paikat täältä.
Katso Essoten alueen muuttuneet ravintolarajoitukset valtioneuvoston sivulta täältä.
Otto Ravantti kipparoi jatkossa aiempaa suurempaa alusta. Kuva on otettu viime toukokuussa Kallioniemen laiturissa.
Kallioniemen Otto Ravantti osti lahtelaisen M/S Ainon, jolla on tarkoitus aloittaa risteilyliikennöinti Ristiinan Kaukaanrannan laiturista Saimaalle ja Astuvansalmen kalliomaalauksille.
– Tämä on aivan valtavan luokan projekti meikäläisen mittaluokassa. Hyppäys isoihin saappaisiin, koska tämä on investointinakin jo niin iso, Ravantti kertoo.
Ravantti toivookin, tai oikeastaan sanoo vaativansa, että koko Ristiina on tukena takana.
– Tämä on kylällekin iso asia. Nimenomaan haluan, että operoimme täältä. Olen ollut juureton koko ikäni mutta Ristiinassa olen kotona.
Neuvottelut Ainosta alkoivat jo lokakuussa. Ravantin lisäksi uudessa laivayhtiössä on mukana yhtiömies, joka ei halua julkisuutta.
– Erinäisten vaiheiden kautta pääsimme kauppoihin. Usein tuli seinä vastaan. Leader-investointitukia on tässä myös taustalla. Ei tämä muuten olisi onnistunut, Ravantti kertoo.
Laivan kauppasummasta on sovittu, että sitä ei kerrota julkisuuteen.
Aino seilasi Lahden Järvimatkailu Oy:n laivana viisikymmentä vuotta Vesijärvellä. Ravantti kertoo, että laivavaihtoehtoja olisi paljon mutta Ainossa on sitä jotain.
– Tähän kauppaan liittyy vähän enemmän kuin vain järkevää bisnesajattelua. Helpommalla laivoja saisi esimerkiksi Ruotsista. Ainoon liittyy kuitenkin paljon historiaa ja se sopii suomalaiseen järvimaisemaan. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla ja seilannut silloin Anttolan ja Mikkelin välillä, Ravantti kertoo.
Teknisesti Aino on hyvässä kunnossa, eli sen tekniikka on rakennettu pitkälti uusiksi 20 vuotta sitten.
Aino sopii suomalaiseen järvimaisemaan, Ravantti miettii. Kuvakaappaus internetistä.
Tällä hetkellä laiva on telakalla Heinolassa. Se on täysin käyttökunnossa. Siirto Ristiinaan on valtava operaatio.
– Se, milloin Ainoa päästään siirtämään, on iso kysymysmerkki. Siitä pitää purkaa yksi kerros pois ja sitten rakentaa se uudelleen. Jos sen siirtäisi korkeana, niin kustannukset olisivat tähtitieteelliset. Sähköyhtiöt veloittavat linjojen poistosta paljon, eivätkä kerro summia etukäteen, joten ne voisivat olla kymmeniätuhansia.
Siirtoa varten täytyy tehdä reittisuunnitelmat ja hakea luvat. Ravantti toivoo, että Aino olisi vesillä viimeistään heinäkuussa.
– Kaupungin kanssa on alustavasti sovittu, että pääsemme operoimaan Kaukaanrannan laiturista. Siihen pitää rakentaa vielä ramppia ja muuta. Näissä laituriasioissa on vielä muutenkin ongelmia. Astuvansalmessa on onneton laituri, joka on myös aina täynnä, Ravantti naurahtaa.
M/S Aino on kolmikerroksinen, eli korkeampi kuin useimmat Ristiinan vesillä liikkuvat laivat. Pituudeltaan se vertautuu esimerkiksi Tornatoriin tai Hans Nielseniin.
Mikkelin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä linjasi torstaina koronarajoituksista.
Kirjaston ovista saa taas perjantaista alkaen kulkea vapaammin. Tiloissa voi olla kerralla paikalla maksimissaan 20 henkilöä, mutta tämä raja harvoin ylittyy Ristiinan tai Suomenniemen kirjastoissa.
Essoten alue siirtyy koronan perustasolle perjantaina, joten monia rajoituksia voidaan löysätä.
Kirjastot avautuvat yleisölle perjantaista alkaen. Kirjastojen tulee huomioida hygienia- ja maskiohjeistukset sekä turvaetäisyydet. Myös nuorisotilat avautuvat 20 henkilön maksimimäärällä. Kaupungin taidemuseossa maksimihenkilömäärä nousee 20 henkilöön.
Lasten, nuorten ja aikuisten harrastustoiminta vapautuu myös perjantaista alkaen sisällä ja ulkona hygienia- ja turvaohjeita noudattaen. Sisätiloissa voi harrastaa maksimissaan 20 henkilön ryhmissä. Pelitapahtumia ja turnauksia voidaan järjestää ilman yleisöä. Myös ulkoliikunnassa ryhmäkokosuositus on 20 henkilöä. 20 henkilön maksimimäärä tulee erityisesti huomioida pukutiloissa. Kuntosalit ja muut sisäliikuntatilat avautuvat yleisölle perjantaista alkaen. Naisvuoren uimahallin kuntosali avautuu maanantaina 26. huhtikuuta.
Myös uimahallit avataan maanantaina. Saunatilat eivät kuitenkaan ole käytössä. Puku- ja pesutiloissa tulee noudattaa 20 henkilön maksimimäärärajaa. Asiakkaiden pääsyä pukuhuone-, sauna- ja allastiloihin voidaan tarvittaessa porrastaa ruuhkien välttämiseksi.
Kaupunki ei järjestä omien toimielimiensä fyysisiä kokouksia tämän toimikauden aikana eli kesäkuun 2021 loppuun saakka. Kaupunkien tiloja voidaan luovuttaa ulkopuolisten toimijoiden käyttöön huomioiden 20 henkilön maksimihenkilömäärä, maskisuositus, hygieniaohjeistukset sekä turvavälit. Kaupunki voi järjestää alle 20 henkilön tapahtumia maskisuositus, hygieniaohjeistukset ja turvavälit huomioiden.
Torilla ja kirkkopuistossa ei sallita yleisötapahtumia. Normaali toritoiminta on mahdollista. Kaupunki ei kannusta yksityistilaisuuksien järjestämiseen, Jos yksityistilaisuuksia kuitenkin järjestetään, tulee niissä noudattaa tarkasti hygieniaohjeistuksia.
Mikkelin kaupunki suosittelee edelleen kaikkien yli 12-vuotiaiden käyttävän kirurgista kasvomaskia kaikissa kohtaamisissa kodin ulkopuolella sekä joukkoliikenteessä. Maskien lisäksi kaupunki muistuttaa käyttämään kahden metrin turvavälejä ja huolehtimaan käsihygieniasta.
Kaupungin työntekijöiden tulee käyttää kasvomaskeja kaikissa niissä työtehtävissä, joissa samassa tilassa on enemmän kuin yksi henkilö. Tämä koskee myös koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Maskia tulee käyttää työyksiköissä, vaikka olisi saanut koronarokotteen.
