Peruskoululaiset ja lukiolaiset ovat tehneet toukokuuksi yhteensä 4830 ruokakassitilausta, tiedottaa Mikkelin kaupunki.

Tilaamisesta tiedotettiin perheitä Wilma-viestein. Suomen lisäksi viestejä lähetettiin myös englanniksi, persiaksi ja arabiaksi. Kielet valittiin tarvearvioinnin perusteella.

Valittavana oli huhtikuun tapaan peruskassi tai kasviskassi. Kasvisvaihtoehdon peruskoululaisista ja lukiolaisista valitsi vajaa neljännes. Kassin arvo on taas 40 euroa.

Peruskoululaisille kasseja varattiin liki tuhat kassia enemmän kuin toukokuussa.  Tämä tarkoittaa, että noin 90 prosenttia oppilaista on ilmoittanut ottavansa ruokakassin. Huhtikuussa ruokakassin otti noin 65 prosenttia peruskoululaisista.

Lukiolaisille kassi tarjottiin nyt ensimmäistä kertaa. Lukiolaisilta tilauksia tuli yhteensä noin 500 kappaletta, joka tarkoittaa 65 prosenttia päivälukiolaisista on tehnyt ruokakassitilauksen.

­– Hyvät kokemukset huhtikuulta sekä positiivinen medianäkyvyys osaltaan varmasti vaikuttivat toukokuun tilausten määrään, ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtaja Mia Hassinen arvioi tiedotteessa.

Kassien jakelu toteutetaan 5.–15.5.2020 välisenä aikana koulukohtaisen aikataulun mukaan.

Laajasta testauksesta huolimatta Essoten alueella ei ole löytynyt uusia koronavirustartuntoja lauantain 18. huhtikuuta jälkeen.

Mikkelin keskussairaalan osastohoidossa on koronan takia enää yksi henkilö, eikä ketään ole tehohoidossa.

Valtaosa aiemmin sairastuneista on jo parantunut.

– Rauhallinen tilanne johtuu tartuntaketjujen katkaisusta. Kaikkiaan testattuja on yli tuhat. Päivittäin olemme testanneet nyt noin 40–70 henkilöä, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Epidemia ei ole Seppälän mukaan kuitenkaan vielä alueellisesti alkanut.

– Toivomme toki, ettei se ala ainakaan laajana. Olemme varautuneet toki hyvin siihen, että se voi lähteä milloin tahansa taas liikkeelle. Varatuille ajoille kannattaa nyt todella tulla: kun korona lopahtaa, meillä tulee olemaan jonoja. Aivan liian moni peruu aikoja, Seppälä sanoo.

Linnaniemen keskiaikaa ei järjestetä tänä vuonna. Tapahtuma olisi ollut kesäkuussa.

– Hallituksen linjauksen mukaan mennään, eli koska kävijöitä on ollut niin paljon, ei tapahtumaa järjestetä, Ville Hokkanen Linnaniemi ry:stä kertoo.

Suomen hallitus linjasi, että yli 500 ihmisen tapahtumien järjestäminen on kielletty heinäkuun loppuun saakka. Hokkanen toteaa, että keskiaikatapahtuman siirto syksylle ei myöskään ole järkevää.

– Koronatilanteesta ei kukaan tiedä myöhemminkään, eli esimerkiksi elokuu saattaisi olla liian aikaisin. Syyskuu voi jo muutenkin olla liian syksyinen ulkoilmatapahtumalle, Hokkanen sanoo.

Linnaniemen keskiaika -tapahtumaa vietetään taas kesällä 2021.

Hokkanen kertoo, että tämän vuoden tapahtuman valmistelu laitettiin jo hyvissä ajoin jäihin, joten kuluja ei jää järjestäjille.

– Harmittaa esiintyjien ja kauppiaiden puolesta, koska heillä jää tuloja saamatta. Kaikille kauppiaille, jotka ovat jo ehtineet maksaa myyntipaikastaan, palautamme rahan, Hokkanen sanoo.

Tämän vuoden tapahtumassa oli tarkoitus olla myös Medieval Combat Sport –kamppailulajin yksi SM-tason osakilpailu.

Elina Alanne

Toimintaa matalalla kynnyksellä. Sellaista on harrastaminen partiolippukunta Yöveden Waeltajissa. Ja se taas on lippukunnanjohtaja Jenni Kolmisopin mielestä ristiinalaisessa partiotoiminnassa parasta.

– Meillä on toiminnassa paljon sudenpentuja, mikä tuo elinvoimaa, Kolmisoppi kertoo.

Sudenpennuiksi partiossa kutsutaan 7–9-vuotiaita harrastajia. Heidän lisäkseen YöWassa kokoontuu 10–12-vuotiaiden seikkailijoiden joukkue ja 12–15-vuotiaiden tarpojien vartio.

Toki parhaillaan ryhmät eivät kokoonnu koronatilanteen takia fyysisesti vaan partiotakin käydään etänä. Kolmisoppi kertoo, että etäpartiota on perheissä tehty vaihtelevasti.

– Alussa kaikki olivat varmasti shokissa koko tilanteesta ja koulun etäopetuksesta. Silloin meillä oli kolme viikkoa auki pelillinen rastirata kylällä.

Tämän jälkeen kodeissa on kannustettu tekemään sovellettuna asioita, joita oli suunniteltu partion kokoontumisissa eli koloilloissakin tehtävän. Sudenpennut ovat jatkaneet taiteilija-kokonaisuuttaan, eli jälkeä niin kuin partiossa kutsutaan.

– Sudenpennuilla oli myös maailma-jälkeen liittyen kestävän kehityksen asioita etäpartiossa, Kolmisoppi kertoo.

Seikkailijat puolestaan ovat yhdessä arvuutelleet ääniä ja viritelleet salainen ystävä -toimintaa. Kaikki halukkaat voivat suorittaa partiossa tähän kevääseen pikavauhdilla luotua kotikolona-kokonaisuutta.

Kaikkiaan YöWassa on yli 70 jäsentä. Mikkeliläisistä lippukunnista se on toiseksi tai kolmanneksi suurin.

– Me olemme alueellisesti ajatellen yllättävänkin iso toimija. Meillä on nyt paljon noin 20-vuotiaita. Haaste Ristiinan tapaisilla paikkakunnilla on aina se, että nuoret lähtevät opiskelemaan, Kolmisoppi kertoo.

Kolmisopin oma partiotarina on melko perinteinen. Hän oli lapsena Imatralla partiossa ekaluokkalaisesta lukioon. Sen jälkeen toiminnassa on ollut taukoja ja aktiivisempia aikoja. Ristiinassa hän lähti mukaan, kun omat lapset aloittivat harrastamisen.

Parhaillaan vietetään partioviikkoa. Yksi teemoista tänä vuonna on, että partion voi hyvin aloittaa myös aikuisena.

– Aikuisia toivoisin meillekin enemmän mukaan, Kolmisoppi vinkkaa.

Koronatilanteen vuoksi Suomen Partiolaiset on linjannut, että lähitoimintaa, eli viikoittaisia koloiltoja tai retkiä ei enää keväällä järjestetä. Yöveden Waeltajat päätti myös jo perua kesäkuulle suunnitellun kesäleirin

– Ensimmäisenä peruuntui Mikkelin Seudun Partiolaisten talvileiri, joka on kolmen YöWalaisen partiojohtajakurssin johtamistyö. Odotellaan, saisiko leirille uuden ajankohdan vielä tälle vuodelle, Kolmisoppi miettii.

Elina Alanne

Itä-Suomen hallinto-oikeus ei kieltänyt Mikkelin kaupunkia laittamasta käytäntöön Ristiinan lukion lakkauttamista.

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti viime joulukuussa lakkauttaa Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen. Päätöksestä tehtiin kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Niissä molemmissa vaadittiin päätöksen täytäntöönpanokieltoa.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo, että Mikkeli sai tiedon oikeuden välipäätöksestä perjantaina 17. huhtikuuta. Asia kerrotaan tiedoksi tänään maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätös voidaan viedä täytäntöön. Lukio ei jatka syksyllä Ristiinassa, Halonen toteaa.

Molemmissa valituksissa vaaditaan hallinto-oikeutta kumoamaan lakkautuspäätös. Tästä oikeus tekee ratkaisun vasta myöhemmin.

Ristiinalainen ei vielä maanantaina saanut hallinto-oikeudesta välipäätöksen asiakirjoja. Oikeudesta kerrotaan, että päätös on tehty mutta se ei ole vielä kaikkien asianosaisten tiedossa.

Elina Alanne

Mikkelin kaupunki suunnittelee ainakin Ristiinan nuorisotilojen siirtämistä yhtenäiskoululle.

Myös kirjaston muuttoa lukiolta vapautuviin tiloihin selvitetään.

– Heti kun on mahdollista, on koululla tarkoitus käydä katsomassa tiloja yhdessä teknisen toimen, nuorisotalon ja kirjaston väen kanssa, sivistysjohtaja Virpi Siekkinen kertoo.

Siekkinen toteaa, että tavoite on, että nuorisotilat ovat koululla niin pian kuin mahdollista. Siekkinen ja kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen korostavat, että mitään päätöksiä asioista ei vielä ole.

Näin ollen myöskään tarkempaa aikataulua ja suunnitelmaa tiloista ei vielä ole. Asian etenemistä on hidastanut koronatilanteen aiheuttamat muutokset ja kiireet.

Hyttinen toteaa, että tavoitteena on miettiä kokonaisuus kerralla toimivaksi ja pitkäaikaiseksi ratkaisuksi.

– Hanke tullaan toteuttamaan yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotta saamme hyödynnettyä sen monipuolisen osaamisen, joka näiden yksiköiden asiantuntijoilla on, Hyttinen sanoo nuorisotilaan, kirjastoon ja kouluun viitaten.

Siekkinen toteaa, että nuorisotilat ansaitsisivat Ristiinassa paremman paikan. Lisäksi yhteistyössä olisi etuja.

– Nuorisotiloja voisi hyödyntää myös koulun käytössä ja koulun nuorisotyö vahvistuisi, Siekkinen sanoo.

Hyttinen toteaa, että esimerkiksi Haukivuorella on onnistunut kokemus siitä, että nuorisotilat ovat koulurakennuksessa.

– Tämä mahdollistaa nuorisotilojen hyödyntämisen myös koulupäivän aikana ja vastaavasti koulutiloja voidaan käyttää ilta- ja viikonloppuaikaan, Hyttinen sanoo.

Yksi selvitettävä kysymys on, mahtuisiko myös kirjasto koululle.

– Neliöitä pitää nyt laskea. Kirjaston siirtäminen toisi kertaeränä kustannuksia mutta tarkoitus on, että tämä olisi pitkäaikainen tilajärjestely, Siekkinen toteaa.

Koulun lukiosiivessä on myös yhtenäiskoulun käytössä olevia luokkia. Niitä olisi siellä myös jatkossa.

– Siellä on erikoisluokkia, kuten fysiikkaa ja kemiaa. Ei niitä kannata siirtää, Siekkinen sanoo.

Brahentiellä sijaitseva nuorisotalo on kaupungin omistama rakennus. Hyttinen toteaa, että rakennus on tarkoitus laittaa aikoinaan myyntiin. Hän toteaa, että kiinteistö alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä, joten kaupungin on luontevaa luopua siitä.

Rakennuksessa on nuorisotilan lisäksi muita toimijoita ja heidän vuokrasopimuksiaan ei olla nyt irtisanomassa.

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2019 lakkauttaa Ristiinan lukion. Päätöksestä tehtiin kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Molemmissa valituksissa vaadittiin päätöksen täytäntöönpanokieltoa. Hallinto-oikeudesta kerrottiin Ristiinalaiselle maaliskuun lopussa, että valitukset odottavat käsittelyvuoroaan. Vaatimukset koskien päätöksen täytäntöönpanoa ratkaistaneen kevään aikana.

Elina Alanne

UPM on selvittänyt mahdollisuutta purkaa Pelloksen edustussauna.

Pelloksen vaneritehtaiden johtaja Juhani Tenhunen kertoo, että yhtiö halusi selvittää vaihtoehtoja, mitä sillä on rakennuksen kanssa.

– Rakennus vaatisi mittavat korjaustyöt ja se on vähäisellä käytöllä, Tenhunen kertoo selvityksen syistä.

Mikkelin kaupungin rakennuslupatyöryhmä ei puoltanut rakennuksen purkamista. Se pyysi asiasta lausunnon maakuntamuseosta. Savonlinnan maakuntamuseon museonjohtaja Nikke Kaartinen ja rakennustutkija Ilkka Paajanen kirjoittavat lausunnossaan, että on suotavaa, että rakennusta hoidetaan ja se pidetään kunnossa. Rakennukselle voi miettiä uutta käyttötarkoitusta rakennuskulttuurihistorialliset arvot säilyttäen.

Edustussauna on rakennettu 1960-luvulla. Sen on suunnitellut Toivo Korhonen. Mustavalkoinen Pellos -teoksen mukaan se valmistui syksyllä 1964. Se sai nimekseen Urhon Maja sekä maaherra Urho Kiukkaan että presidentti Urho Kekkosen mukaan. Kekkonen vieraili tuolloin toistuvasti Pelloksella.

Maakuntamuseo toteaa, että edustussauna on kulttuurihistoriallisesti ja/tai ympäristön kannalta arvokas rakennus. Sen purkaminen olisi menetys, koska rakennus on oman aikakautensa arkkitehtuurin tyylikäs edustaja.

Tenhunen toteaa, että UPM miettii nyt vaihtoehtojaan.

– Viranomaisten lausuntoja pitää kunnioittaa. Nyt pitää miettiä, mikä on järkevää saunan osalta tehdä. Nyt tiedämme, mikä on mahdollista, Tenhunen sanoo.

Edustussauna sijaitsee Pelloksen tehdasalueen sisällä, joten ulkopuolisille sitä ei voi vuokrata.

– Ainut vaihtoehto on käyttää sitä omaan käyttöön. Tällä hetkellä rakennus on siinä kunnossa, että käyttöä on hankala lisätä, Tenhunen sanoo.

Elina Alanne

Yksi henkilö on menehtynyt pääsiäisen aikana koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-tautiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Kyseessä on iäkäs riskiryhmään kuulunut henkilö. Yksityisyyden suojaamiseksi Essote ei kerro kuolemantapauksesta tarkempia lisätietoja.

Essote tiedotti tiistaina myös, että testien perusteella havaittujen tartuntojen kokonaismäärä on nyt 43. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisee tietoja tapauksista kunnittain. Maanantain tietojen mukaan Mikkelissä on tartunnan saaneita 28. Essoten jäsenkuntia ovat lisäksi Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala sekä erikoissairaanhoidon kautta Joroinen ja Pieksämäki. THL:n listalla ei ole mitään näistä kunnista. Listalla ei näy kuntaa, jos siellä on alle viisi koronatartuntaa.

Essoten alueella tartuntoja on löytynyt 1–2 tartunnan päivävauhdilla. Ennen pääsiäistä Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä oli huolissaan myös ihmisten muusta jaksamisesta kuin koronaan sairastumisesta. Essoten monitoimijapäivystykseen kuuluva sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa muissa akuuteissa kysymyksissä.

Päivystysapuun saa yhteyden soittamalla numeroon 116 117 ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen numero on 044 794 2394.

Elina Alanne

Operaatio Sophiassa riitti tehtävää myös sotilaslakimiehelle.

Tavallisena maaliskuisena iltana, kun Haaran torpan marjapensaat ja majoitustilat ovat talviunilla, tilan emäntä Anne Kolari puuhastelee miehensä kanssa keittiössä lasten katsellessa telkkaria olohuoneessa. 

Arki on asettunut vanhoihin uomiinsa, kun Kolari on palannut lähes seitsemän kuukauden mittaiselta työkomennukselta Italiasta.

Puolustusvoimissa sotilaslakimiehenä toimivan Kolarin työpiste siirtyi Karkialammelta Roomaan viime heinäkuussa, kun hänelle tarjoutui tehtävä Euroopan Unionin EUNAVFOR MED – Operaatio Sophiassa.

Kyseessä oli merivoimien operaatio, joka sai alkunsa vuoden 2015 pakolaiskriisin aikoihin ja päättyi maaliskuun 31. päivänä. 

Operaation päätavoitteena oli ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppiaiden toimintaedellytysten estäminen Välimerellä, mihin pyrittiin muun muassa kouluttamalla Libyan rannikkovartiostoa ja merivoimia sekä perustamalla koulutuksen seurantajärjestelmä yhteistyössä Libyan kanssa. 

Operaatio osallistui myös YK:n aseidenvientikiellon täytäntöönpanoon kansainvälisillä vesillä ja keräsi tietoja Libyasta tapahtuvan öljyn laittomasta viennistä.

Operaation toteutustavat muotoutuivat hieman joka kerta, kun EU jatkoi operaation mandaattia. Viimeisen vuoden aikana operaatiossa ei enää ollut mukana laivoja.

– Koulutusta siellä on tapahtunut koko ajan. Muut toimet ovat olleet vähän heikommalla, Kolari kertoo.

Sotilaslakimiehenä Kolarin tehtäviin kuului operaation ja muiden organisaatioiden välisten sopimusten valmistelu ja operaation perustamisasiakirjojen tulkitseminen. Kymmenen vuotta sitten hän työskenteli merivoimien operaatiossa Lontoossa, joten aivan uuden paikan eteen hän ei Italiassa joutunut.

– Osa oli tuttua, mutta toisaalta sen operaation tehtävä ja mandaatti olivat niin erilaisia, että olihan siinä opettelua.

– Ainakin englannin kieli parantui, koska se on tietysti se päivittäinen kieli, ja opin taas toimimaan tuollaisessa monikansallisessa ympäristössä. Ja kun kyseessä oli merivoimien operaatio, niin täytyi taas syventyä kansainvälisiin sopimuksiin, joita merivoimien puolella on käytössä paljon enemmän kuin normaaliin työhöni liittyen Suomessa, Kolari kertoo.

Yleensä vastaaviin operaatioihin voi päästä mukaan hakemusmenettelyn kautta, mutta Kolarille tehtävää tarjottiin melko yllättäen. Kolari oli valmis matkaan ilman sen pidempiä harkinta-aikoja, sillä koko perheen oli mahdollista tulla mukaan.

ㅡ Muuten ei olisi pystynyt lähtemään.

Niinpä aviomies ja pariskunnan alle kouluikäiset lapset lensivät Italiaan syyskuussa, kun Haaran torppa oli laitettu talviteloille, ja palasivat Suomeen vähän ennen joulua Kolarin viipyessä helmikuun alkuun saakka. Aika näyttää, odottaako perhettä vielä uudet seikkailut ulkomailla.

ㅡ Ei ikinä voi sanoa, että ei koskaan. Nämä ovat olleet mukavia kokemuksia, Kolari sanoo.

Lotta Tuominen

Ravintola Marttaa sekä kotileipomo Saveniusta pyörittävä taustayritys vaihtuu. Etelä-Savon käräjäoikeus asetti verottajan hakemuksesta edellä mainittujen tahojen taustayhtiö Savenius Oy:n konkurssiin maaliskuun lopulla.

Yrittäjä Maria Muinonen sanoo, että talousongelmien taustalla olivat raskaat vanhat velat. Yritys oli kolme vuotta sitten velkasaneerauksessa, jonka jäljiltä kannettavaksi jääneet velat vaikeuttivat oleellisesti taloustilannetta, vaikka saneerattu liiketoiminta olikin terveellä pohjalla.

– Nyt tietysti jälkikäteen voi ajatella, että olisiko pitänyt jo silloin tehdä velkasaneerauksen sijaan tämänkaltainen liike. Saneerauksen jäljiltä ”uusi” toiminta on terveellä ja kannattavalla pohjalla, mutta rasitteena ovat olleet suuret vanhat velat, ja näitä maksuja ei ole saatu maksettua toivotussa aikataulussa, Muinonen sanoo.

Konkurssi tehtiin hallitusti siten, että toimintaa pystyttiin jatkamaan. Esimerkiksi lounasruokien kotiinkuljetuspalvelut, leipomon toiminta sekä yrityksen vastuulla olevan Pelloksen tehtaiden työpaikkaravintolan toiminnat ovat pyörineet keskeytyksettä.

– Koronarajoitusten myötä Martan toiminta katsottiin viisaammaksi keskeyttää tässä tilanteessa kokonaan. Kevään aikana selkiytyvät nämäkin toiminnot, Muinonen tuumii puolestaan Ravintola Martan tilanteesta.

Koronaviruksen myötä myös leipomotuotteiden jälleenmyyntiin on keksitty uusia tapoja. Esimerkiksi viime perjantaina Ravintola Martan pihamaalle nousi myyntiteltta, josta sai Saveniuksen leipomon tuoreita herkkuja.

– Olisi tietysti saanut olla tasaisesti hyvä keli, mutta on tässä asiakkaita käynyt, vaikka välillä on lunta vihmonutkin. Esimerkiksi ruisleivät menivät kaikki saman tien kun tähän tulivat! mainitsivat perjantaina myyntipistettä pyörittäneet Muinonen ja Henriikka Vahvaselkä.

Niko Takala

Mikkeliläisperheet tilasivat koululaisten ruokakasseja kaupungilta yli 3200 kappaletta.

Mikkelin kaupunki jakaa peruskoululaisille ruokakassin, jonka arvo on 40 euroa. Jokainen oppilas saa halutessaan oman kassin. Perheiden piti tilata kassi tällä viikolla.

– Noin 65 prosenttia kassiin oikeutetuista tilasi sen, kertoo Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelupäällikkö Miia Hassinen.

Lähiopetuksessa nyt poikkeusaikana Mikkelissä on noin 300 oppilasta.

Kassiin pakataan tuotteita, jotka eivät tarvitse kuivasäilytystä. Kaikki kassit sisältävät muun muassa kaksi kiloa perunaa ja yhden kilon porkkanoita. Ne tulevat Pyyn, Uusi-Niikkaan tilalta Ristiinasta.

– Tämä oli meille iso, hyvä tilaus. Porkkanaakin vielä on, Juha Pyy kertoo.

Hän kertoo, että yrityksen tilaukset ovat muuten hiljentyneet, kun kouluruokailut eivät pyöri ja esimerkiksi Fazerin kastiketehdas seisoo koronaepidemian vuoksi.

Ruokakassien tuotteet hankkii ja kassit kokoaa mikkeliläinen Palvelutukki Itä-Suomi. Hassinen kertoo, että siellä on tehty paljon töitä, jotta tuotteita kasseihin on löydetty.

– Samojen tuotteiden menekki on lisääntynyt kaupoissa, niin hankinta ei olekaan ollut ihan yksinkertaista. Palvelutukku on tehnyt ison työn etsinnässä. Siellä tehdään iso ja arvokas työ, Hassinen kertoo.

Perheet ovat voineet valita kahdesta eri ruokakassista. Perustuotteina kaikissa on porkkanoiden ja perunoiden lisäksi esimerkiksi kurkku, miniluumutomaatteja, kaurahiutaleita, makaronia, kananmunia, mustikkakeittoa ja näkkileipää. Toinen kasseissa sisältää myös lihasäilykkeitä ja toinen on kasvisversio

– Kasvisversiossa on esimerkiksi kaurajuomaa ja kasvisateria-aineksia, Hassinen kertoo.

Ruokakassien jako alkaa kouluittain ensi viikolla. Kasseja jaetaan maanantaista torstaihin. Isoissa kouluissa, kuten Ristiinassa, kasseja jaetaan useampana päivänä. Tällä halutaan varmistaa, että haku ei ruuhkaudu ja suositellut turvaetäisyydet pysyvät.

– Jakoaikataulut saadaan valmiiksi perjantaina. Koulut tiedottavat niistä Wilman kautta vanhempia, Hassinen kertoo.

Elina Alanne

Essoten alueella oli keskiviikkona löytynyt kaikkiaan 26 koronaviruksen johdosta sairastunutta. Kaikkien sairastuneiden tartuntaketjut on selvitetty.

– Tilanne on rauhallinen. Essoten valmistautuminen on pääpiireittäin tehty ja voimme keskittyä myös tavanomaiseen toimintaamme, kertoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Essote alkaa nyt käynnistää joitain sellaisia toimintoja, jotka on epidemian takia ajettu alas. Mikäli tilanne muuttuu, niin näitä toimintoja taas vähennetään.

– Ihmisillä on paljon muitakin vakavia sairauksia, joita täytyy hoitaa ja tutkia koko ajan. Kun kutsu tulee, niin sen saajan on syytä noudattaa sitä, ellei hänellä ole flunssaoireita. Kiireettömään hoitoon kannattaa hakeutua puhelimitse ja päivystys palvelee normaalisti, Seppälä tähdentää.

Essoten hoitajat ja lääkärit palvelevat myös koronaepidemian aikana myös kiireettömissä asioissa. Puhelimitse hoidetaan sekä uusia että vanhoja oireita.

– Olemme Essoten perusterveydenhuollossa lisänneet lääkäreiden ja hoitajien puhelinvastaanottoja, kertoo perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Jarmo Lappalainen.

Puhelinvastaanotoille ohjataan tarpeen mukaan ajanvarausnumerosta 015 211 411. Lisäksi hyvinvointikeskusten ja -asemien omat kiireettömät puhelinnumerot toimivat myös pandemian aikana. Ristiinan hyvinvointikeskus hoitaa nyt vain muita kuin hengitystieinfektioista kärsiviä. Heidät hoidetaan Mikkelissä tai Mäntyharjussa.

– Puhelinvastaanotolla lääkärin tai hoitajan puhelu tulee sovittuna päivänä tuntemattomasta numerosta. Puhelinvastaanotolta lääkäri tai hoitaja voi sitten tarpeen vaatiessa kutsua käymään hyvinvointikeskusten vastaanotoilla, Lappalainen sanoo.

Lappalainen tähdentää, että pitkäaikaissairauksien hyvästä hoitotasapainosta on tärkeä huolehtia myös pandemian aikana.

– Jos pitkäaikaissairauden seurantakäynti lähenee, ole hoitajaan yhteydessä. Hoitaja arvioi voidaanko käyntisi korvata puhelinvastaanotolla tai siirtää, Lappalainen sanoo.

Ajokorttitodistuksia ei pandemian aikana tehdä. Traficom joustaa aikarajoissa ajokorttitodistusten suhteen: lääkärintodistuksen voi toimittaa kortin uusimisen jälkeen.

Essoten soitot niille ikäihmiselle, jotka eivät ole Essoten palvelujen piirissä, alkoivat tiistaina. Soittoja tehdään päivisin kello 8–15. Soittoja ei tehdä viikonloppuisin.

– Ensin soitamme yli 80-vuotiaat ja sitten jatkamme 70–79-vuotiaisiin. Soittajina ovat Essoten työntekijät ja vapaaehtoisia, jotka ovat pääosin entisiä sote-alan ammattilaisia, kertoo vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Puhelut tulevat 040 3599 -alkuisista numeroista, joten niihin on turvallista vastata. Puhelut ovat luottamuksellisia.

Puhelujen tarkoituksena on selvittää, että kaikki asiat ovat kunnossa tässä poikkeustilanteessa erityisesti ruoka- ja apteekkiasioiden suhteen ja että kaikki saavat asiointiapua tarvittaessa. Puhelun aikana annetaan tietoa koronaviruksesta, taudin ennaltaehkäisystä ja siihen varautumisesta. Soittojen avulla pyritään lisäämän turvallisuuden tunnetta ja vähentämään yksinäisyyttä.

– Soittojen avulla kannustetaan iäkkäitä ihmisiä myös jumppaamaan ja ulkoilemaan sekä muistutetaan turvaväleistä ulkoilun aikana. Kunnon ylläpitäminen on juuri nyt erityisen tärkeää, Kaukonen muistuttaa.

Koronatilanne on saanut Suomessa liikkeelle myös huijareita. Asiaan liittyviin puheluihin, viesteihin tai kylään pyrkijöihin kannattaa suhtautua varauksella.

Suomenniemen vanhasta kunnantalosta tarjottiin huutokaupassa 900 euroa ja Opinraitilla sijaitsevasta entisestä kirjastosta 8100 euroa.

Kirjaston  summa nousi merkittävästi aivan huutokaupan viimeisten tuntien aikana. Molemmat kiinteistöt olivat myytävänä Huutokaupat.com-sivustolla.

– Kirjasto oli nyt kohteena kiinnostavampi. Kiinteistöillä on eri ostaja, Mikkelin kaupungin vuokraus ja käyttöpalveluiden palvelupäällikkö Linda Asikainen toteaa.

Hän jatkaa, että myynnissä tapahtui sama ilmiö myös Haukivuoren entisen nuorisotalon kohdalla, eli huutoja annettiin aivan viime hetkillä. Haukivuoren kiinteistön hinta nousi yli 10 000 euroon.

Kaupungin viranhaltija tekee nyt kiinteistöistä myyntipäätöksen. Jos valituksia ei tule, se on lainvoimainen noin kolmen viikon kuluttua.

Elina Alanne

Ristiinalaisyritykset sopeuttavat toimintaansa uuteen tilanteeseen.

Tiistai-iltana tullut maan hallituksen linjaus siitä, että kaikkien ravintoloiden, baarien, kahviloiden, pubien ja muiden vastaavien ovet pitää sulkea asiakkailta, vaikuttaa luonnollisesti myös ristiinalaisravintoloiden arkeen.

– Me palvelemme ovien sulkemisen jälkeen sitten annosruokien take away -ravintolana. Ruokaa voi tilata etukäteen ja hakea mukaan. Lisäksi kauttamme toimii ateriapalvelu eli ruokien kuljetus kotiin sekä myös kauppa-asiointi asiakkaan puolesta, kertoo yrittäjä Virpi Trygg Kahvila-ravintola Saimaasta.

– Parhaillaan selvitämme sitä, kuinka saisimme lounasruuan mukaan oston toimimaan. Tälle varmaan olisi kuitenkin kysyntää, Trygg kertoi keskiviikkoaamuna.

Trygg sanoo, että tarkemmat infot palveluista ja esimerkiksi aukioloajoista tullaan julkaisemaan heti kun niistä saadaan tehtyä päätöksiä. Hän on myös huolissaan koronatilanteen kokonaisvaikutuksista yrityksiin.

– Itselläkin on paljon yrittäjätuttuja, niin kyllähän tilanne huolettaa. Tämä tulee olemaan kaikille yrittäjille kova paikka, Trygg aprikoi.

Ravintola Martta sulki ovensa asiakkailta jo tiistaina. Tuolloin yrittäjä Maria Muinonen totesi, että asiakasmäärät putosivat dramaattisesti viime viikolla tulleiden, entistä tiukempien rajoitusten myötä. Nyt tulleet määräykset eivät siis sinällään muuta toimintaa heillä.

– Ateriapalvelumme toimii normaalisti joka päivä, eli kuljetamme lounasruokaa koteihin. Lounas tulee tilata viimeistään klo 9.30 mennessä, jotta se ehtii mukaan tilauksiin, joita lähdetään kuljettamaan puoli yhdeltätoista, Muinonen neuvoo.

– Parhaillaan pohdimme muun ruuan take away -myyntiä, että kuinka saamme sen toteutettua. Mahdollisimman pian teemme ratkaisuja tältä osin.

Wanha Vossikan yrittäjä Saara Hiltunen ei vielä osaa sanoa varmaksi, kuinka Vossikan palvelut jatkuvat.

– Nyt pitää katsoa, mikä se eduskunnan lopullinen päätös on, ja myös se, miten esimerkiksi vakuutusyhtiöt siihen suhtautuvat. Katsotaan päivä kerrallaan eteenpäin ja sen mukaan on sitten tehtävä päätökset, Hiltunen pohti keskiviikkona.

Tiistaina Hiltunen ynnäsi, että myynti putosi yhteen kolmasosaan normaalista sen jälkeen kun aiempaa tiukemmat rajoitukset tulivat voimaan viime viikolla.

Sataman Valojen yrittäjä Ville Seitomaa kommentoi Ristiinalaiselle tiistaina päivällä, että he ”menevät päivä kerrallaan”.

– Tilanteen mukaan sitten katsotaan, pystytäänkö esimerkiksi noutoruokaa myymään tai miten käy kotiinkuljetusten, jotka ovat meillä olleet käytössä viikonloppuisin.

Suomenniemellä lounaskahvila Niemen tähti oli jo mukauttanut toimintaansa niin, että se myy leivonnaisia mukaan ilman, että asiakkaat tulevat sisälle.

Tilanteet muuttuvat ja varmistuvat päivittäin, joten ravintoloiden ja muidenkin yritysten ajankohtaisinta tietoa kannattaa etsiä heidän netti- ja Facebooksivuiltaan.

Niko Takala

Parhaani mukaan yritän pysyä perässä kaikissa viesteissä. Näin kuvaa yhtäkkiä alkanutta etäopetuksen arkea Kaisa Hokkanen.

Hokkasten lapsista Aino-Helmi on kolmasluokkalainen, Aati ensimmäisellä luokalla ja kotona häärää nyt myös 5-vuotias Alma.

Äidissä kiinni on myös perheen nuorin, 2 kuukauden ikäinen poikavauva.

– Ohjeita on tullut ohjeen perään ja paljon on ollut erilaisia ladattavia ohjelmia, Hokkanen kertoo.

Mutta jos äiti on jopa hieman tuskaillut viestien ja ohjelmien kanssa, ovat koululaiset ottaneet tilanteen hyvin vastaan.

– Lapset ovat kyllä olleet tosi positiivisia ja reippaita.

Hokkasten lapset harrastavat paljon. Harmi olikin suuri, kun ensin koronan leviämisen estämiseksi alettiin perua harrastuksia. Aino-Helmi harrastaa akrovoimistelua ja Ristiinan nuorisoseuran lastenteatteria, Aatikin on teatterissa sekä partiossa, jalkapallossa ja jääpallokoulussa. Alman harrastuksia ovat tanssi ja satujumppa.

– Aino-Helmille oli suuri suru, kun akrossa oltiin valmisteltu esitystä Lumo-tapahtumaan ja se peruuntuikin, Hokkanen kertoo.

Äkkiseltään voisi luulla, että perheellä on nyt harrastusten jäätyä paljon luppoaikaa. Hokkasta ajatus naurattaa.

– Nyt vasta aika onkin kortilla! Koulu vie niin suuren osan päivästä. Nyt jos tässä olisi harrastuksia, niin ei niihin ehtisi.

Joistain harrastuksista, kuten partiosta ja akrosta, on tullut koteihin vapaaehtoisia puuhia tauon ajalle. Teatterissa kokeillaan pian lukuharjoituksia etäyhteyksillä. Hokkasten lapset eivät nyt lainkaan tapaa kavereita.

­– Ehdottomasti ei. Nyt mennään ohjeiden mukaan, Hokkanen sanoo.

Eka- ja kolmasluokkalaiset tarvitsevat koulutöiden tekemiseensä ohjausta käytännössä koko ajan. Aino-Helmin luokalla on jatkossa aina maanantaista torstaihin yhteinen etäopetusaika yhdeksästä yhteentoista.

– Toivotaan, että se helpottaa vähän vanhempien taakkaa. Mutta saa nähdä, paljonko on tehtäviä vielä sen jälkeen, Hokkanen miettii.

Hokkasen perheessä oli jo valmiiksi tarkat rutiinit. Koulu alkaa nytkin aina kello yhdeksän. Uutena perhe on ottanut käyttöön puolen päivän lepotauon koko perheelle.

– Silloin jokainen menee omaan huoneeseensa rauhoittumaan ja lukee tai ottaa halutessaan torkut, Hokkanen kertoo.

Lepohetken jälkeen jaksaa taas paremmin opiskella. Varsinkin kolmasluokkalaisella Aino-Helmillä koulupäivä ei usein pääty vielä kello 13 niin kuin normaalisti.

– Yhteen mennessä ei millään ehdi tehdä kaikkia tehtäviä. Yhtenä iltana Aino-Helmi vielä yhdeksän aikaan illalla teki viimeisiä hommia.

Hokkanen miettii, että alussa opettajienkin on varmasti vaikea suhteuttaa sitä, mitä kodeissa ehditään tehdä. Omista kotihommistaan Hokkanen naurahtaa, että niitä ei nyt meinaa ehtiä tekemään.

– Oman haasteensa tässä toki tuo vauvan syöttö ja hoito. Hän on niin kiinni minussa. Mutta meidän kotikouluun kuuluu myös vauvanhoitoa.

Viisivuotias Alma on osittain tehnyt mukana kouluhommia. Esimerkiksi tiistaina Aatin tehtävänä oli kuunnella Risto Räppääjää ja kirjoittaa siitä, niin Alma pystyi tekemään saman piirtäen.

– Mutta vähän Alma jää nyt varjoon väkisin, Hokkanen miettii.

Hokkasten koulutyö on Kaisan vastuulla. Ville Hokkanen on nyt kotona etätöissä puolustusvoimista ja auttaa tilanteen mukaan.

– Ville on tilanteen mukaan etätöissä ja riippuen työasioistaan voi vähän auttaa mutta pääsääntöisesti lasten kouluhommat ovat minulla, Kaisa Hokkanen kertoo.

Tiistaina puhelinhaastattelua tehdessä Aino-Helmi harjoitteli ympäristöopin kokeeseen. Ensimmäinen etäopetuksessa järjestetty koe on vuorossa tänään torstaina.

Kaisa on parhaillaan äitiysvapaalla ensihoitajan työstä.

– Pidän tosi onnellisena tilannetta, että olen nyt kotona. Koen olevani itse suojassa ja voin pitää lapset suojassa, Hokkanen miettii.

Ensihoitajat ovat koronataistelussa ihan kärjessä toimimassa, Hokkanen kuvaa.

– Ensihoito on aika kovilla. Tiedän, että vanhempainvapailta on jo hälytetty ihmisiä töihin.

Hokkanen haluaa lähettää tsemppiä kaikille hoitajille työhönsä. Lisäksi hänellä on toiveita tavallisille ihmisille.

– Ihmisten pitäisi nyt noudattaa ohjeita ja pysyä kotona. Ja harkintaa hätänumeroon soittamiseen. Ambulanssilla ei pääse jonon ohi tutkimuksiin. Pidetään ensihoito hätätilanteita varten ja suojataan hoitajatkin.

Koronatilanne vaikutti Hokkasten perheeseen myös niin, että vauvan kastejuhla siirtyy myöhemmin pidettäväksi. Kasteen olisi voinut pitää vain perheen kesken ja pappi olisi poistunut heti kasteen suoritettuaan. Hokkaset päättivät siirtää kastetta.

– On se ehkä hassua kastaa istuvaa tai kävelevää lasta, mutta tilanne on nyt tämä. Asiasta tuli kyllä surullinen olo, kun olin ajatellut, että kohta on juhla, ja sen joutui perumaan, Hokkanen kertoo.

Elina Alanne

Juttua muokattu 27.3. Hokkasen perheen lapset eivät ole kotiopetuksessa vaan etäopetuksessa. 

Vauhdilla etenevä koronaviruspandemia sekä siitä aiheutuvat liikkumisen, asioinnin ja liiketoiminnan rajoitukset vaikuttavat käytännössä kaikkeen yritystoimintaan. Ravintola-alaan vaikutukset ovat olleet nopeita, ja Ristiinassakin ravintolat ovat joutuneet pohtimaan esimerkiksi aukioloaikojaan sekä ylipäätään tarjolla olevia palveluita.

Alan yrittäjät kertovat, että epätietoisuus tilanteen kehittymisestä sekä viranomaisten määräyksistä ovat juuri nyt kaikkein hankalinta.

Tiistaina Ristiinan lounasravintoloista Ravintola Martta ilmoitti sulkevansa ovet niin sanotulta normaalilta toiminnalta.

– Toistaiseksi nyt menemme näin, totta kai toivotaan, että mahdollisimman nopeasti päästäisiin taas avaamaan ovet, kertoo Ravintola Martan yrittäjä Maria Muinonen.

Hän jatkaa, että asiakasmäärät putosivat viime viikolla tiukempien liikkumisrajoitusten ja -suositusten jälkeen kerralla dramaattisesti, ja sen jälkeen edelleen pikkuhiljaa.

­– Kaikkien kannalta tämä epätietoisuus on kaikkein kurjinta. Olisi varmasti ainakin yrittäjille parempi, jos tulisi selkeät määräykset siitä, mitkä palvelut pitää sulkea ja mitkä toiminnot saavat olla auki, Muinonen pohtii.

Ravintola Martasta voi edelleen tilata lounasruokaa kotiin normaalisti.

– Kuka tahansa voi tilata lounaan kotiin. Tilaukset tulee tehdä klo 9.30 mennessä, jotta tilaus ehtii saman päivän kuljetuksiin, jotka aloitetaan puoli yhdeltätoista, Muinonen neuvoo.

Kotiin saakka vietäviä palveluita tarjoaa myös Kahvila-ravintola Saimaa.

– Meidän kauttamme saa esimerkiksi ruoka-annosten kotiinkuljetuksen sekä vaikka apua kauppa-asiointiin, listaa yrittäjä Virpi Trygg.

Nämä kuljetus- ja asiointipalvelut Saimaa tuottaa yhteistyössä kotipalveluyritys Palmusyrjä Oy:n kanssa.

– Lounas meillä on tällä hetkellä tarjolla arkisin, mutta ei viikonloppuisin. Viikonloppuisin tarjolla on kaikki listalta löytyvät ruoka-annokset.

Avoinna Saimaa on pystynyt olemaan normaaleilla ajoilla.

– On meillä sen verran asiakkaita käynyt, vaikka kyllä viime viikon lopun uusien rajoitusten jälkeen määrät ovatkin vähentyneet.

– Poikkeustilanne on toisaalta mahdollistanut tehdä asioita, joita ei kiireisempään aikaan ole ehditty tehdä. Nyt ollaan sitten esimerkiksi pientä remppaa tehty, mutta totta kai tällainen tekeminenkin äkkiä loppuu. Mutta jo tässä vaiheessa voin työntekijöille antaa ison kiitoksen, miten hyvin he ovat tilanteeseen suhtautuneet.

Pidemmän aikavälin suunnitelmia ei juuri pysty tekemään.

– Ei tässä nyt oikein muuta voi kuin päivä kerrallaan katsoa eteenpäin. Itselläkin on paljon yrittäjätuttuja, niin kyllähän tilanne huolettaa. Tämä tulee olemaan lähes kaikille yrittäjille kova paikka, Trygg aprikoi.

Ravintola Wanhan Vossikan yrittäjä Saara Hiltunen ynnää, että myynti putosi yhteen kolmasosaan normaalista sen jälkeen kun aiempaa tiukemmat rajoitukset tulivat voimaan viime viikolla.

– Nyt sitten odotellaan mitä ministerit seuraavaksi määräävät, tänäänhän sieltä pitäisi tulla lisää ohjeita, Hiltunen tuumii tiistaina aamupäivästä.

Vossikka on pitänyt vähentyneistä asiakasmääristä huolimatta ovensa toistaiseksi auki ja Hiltunen sanoo, että näin on jatkossakin, mikäli vain ravintolat saavat olla avoimina.

Poikkeusolot on huomioitu myös Vossikassa.

– Esimerkiksi lounasruuan saa mukaansa, ja sen saa vaikka valmiiksi pakattuna, jos ei halua asioida ja odotella tässä sisällä. Tällöin tietysti pitää tilata ruoka puhelimitse etukäteen. Leivonnaisia olen myös pakannut siten, että niitä on helppo napata mukaan.

– Kotiinkuljetusta meiltä ei valitettavasti saa, siihen ei omat resurssit riitä, Hiltunen sanoo.

Ravintola Sataman Valojen yrittäjä Ville Seitomaan mukaan heillä on toistaiseksi supistettu aukioloaikoja ja jouduttu perumaan tapahtumia.

– Ensi viikosta alkaen alkaa joka tapauksessa vielä supistetummat aukiolot, kun joudumme aloittamaan lomautukset. Ellei sitten tule jo tämän viikon aikana ilmoitusta, että ravintolat on laitettava kiinni. Se olisi siinäkin mielessä selkeämpi tieto, että se mahdollistaisi yrittäjälle korvauksia tilanteessa, Seitomaa näkee.

– Muuten ei nyt voi tosiaan pidemmälle ennakoida, kun ei kerta kaikkiaan tiedä. Päivä kerrallaan mennään. Tilanteen mukaan sitten katsotaan, pystytäänkö esimerkiksi noutoruokaa myymään tai miten käy kotiinkuljetusten, jotka ovat meillä tällä hetkellä käytössä viikonloppuisin.

Muista paikkakunnan kahviloista esimerkiksi Grilli-kahvila Katrilli ilmoitti tiistaina supistetuista aukioloista. Myös Katrilli ilmoittaa päivittävänsä aukioloaikoja tilanteen kehittymisen mukaan.

Niko Takala

Essote ryhtyy yhteistyötahojensa kanssa soittamaan kaikille 80-vuotiaille ja sitä vanhemmille, jotka eivät jo ole kuntayhtymän palvelujen piirissä.

– Haluamme varmistaa, että kaikki on kunnossa. Keskitymme erityisesti heihin, joilla ei ole lähiomaisia tai muita henkilöitä, joilta pyytää apua. Samalla annetaan koronaohjausta, kerrotaan mihin voi olla yhteydessä ja mistä voi saada apua. Haastamme soittorinkiin kaikkia, jo vapaaehtoisena toimivia, opiskelijoita, yrityksiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä seurakuntaa, kertoo Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen tiedotteessa.

Soittajat voivat ilmoittautua hankepäällikkö Jaana Koinsaarelle, puhelinnumero 040 359 7097, hankekoordinaattori Susanna Lempiäiselle, puhelinnumero 040 359 7096 ja hankesuunnittelija Soile Laitiselle, puhelinnumero 040 359 9063 tai sähköpostitse näille henkilöille osoitteella etunimi.sukunimi @essote.fi.

Kaikki yli 70-vuotiaat voivat soittaa Essoten Palveluneuvon numeroon 015 211 557 kysyäkseen neuvoa. Tietoa ja toimintaohjeita löytyy myös www.omatorille.fi ja www.essote.fi nettisivuilta.

Essote jakoi toimintansa pienemmissäkin hyvinvointikeskuksissa niin, että hengitystieinfektioihin sairastuneet ja muut ovat omilla puolillaan. Näissä on oma henkilökunta.

– Jouduimme toteuttamaan jaon pikavauhdilla pienemmissä hyvinvointikeskuksissa alueelle tulleen suuren vapaa-ajan asukkaiden määrän takia. Heidän tartunnoistaanhan emme tiedä mitään ja henkilöstömme pitää myös pystyä suojautumaan, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Essoten suuntaan on tullut tietoja, että viikonloppuna Etelä-Savoon tuli valtavasti mökkiläisiä. Myös heiltä on alkanut saapua yhteydenottoja terveyspalveluihin.

– Vetoan vakavasti kaikkiin, että kukin pysyisi omalla kotiseudullaan ja maan eri alueiden välillä liikuttaisiin mahdollisimman vähän. Paikkakunnalta toiselle siirtyminen levittää tauteja tehokkaasti. Olen myös huolissani siitä, että ohjeita ei noudateta. Riskiryhmiin kuuluvien tulee vähentää kodin ulkopuolinen liikkuminen minimiin ja ulkomailta tulleiden pitää pysyä kotona karanteeninomaisissa olosuhteissa, Seppälä tähdentää.

Perjantaina tiedotettiin, että maanantaista 23.3. lähtien Juvan, Kangasniemen ja Mäntyharjun hyvinvointikeskusten vastaanotot on jaettu K- ja P-alueeseen eli K = ylä- ja alahengitystieinfektiot (muun muassa yskä, kurkkukipu) ja P = muut sairaudet (muun muassa verenpaine, diabetes, ihottuma, tuki- ja liikuntasairaudet). Molemmille vastaanotoille on oma sisääntulo. Henkilöstö toimii kahdessa ryhmässä.

Viikonloppuna tehtiin järjestely, että Pertunmaan, Ristiinan ja Hirvensalmen hyvinvointiasemat ottavat vastaan ainoastaan sellaisia potilaita, joilla ei ole hengitystieinfektioita. Muut ohjataan niihin hyvinvointikeskuksiin, joissa jako kahteen linjaan on toteutettu. Haukivuoressa ja Puumalassa hengitystieinfektioihin sairastuneille on omat ajat.

Hyvinvointiasemilla toimitaan 23.3. lähtien seuraavasti:

• Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi: otetaan vastaan ainoastaan muita kuin hengitystieinfektioiden potilaita (P-alue)
• Haukivuori ja Puumala: klo 13.30 saakka otetaan vastaan muita kuin hengitysinfektoiden potilaita (P-alue) ja klo 14-15 hengitystieinfektioiden potilaat yhdessä huoneessa (K-alue)
• Anttolassa ei vastaanottoa.

Koska järjestely vaatii henkilöstöä, joudutaan iltavastaanottoa supistamaan Mäntyharjun, Juvan ja Kangasniemen hyvinvointikeskuksissa. Hyvinvointikeskusten vastaanotot ovat auki klo 8-16.

Asiakkaita pyydetään soittamaan aina ennen vastaanotoille saapumista 116 117. Tarkista viimeisin tieto www.essote.fi.

Essote tiedottaa myös, että koronatartuntojen määrä alueella on pysynyt testitulosten perusteella entisellään. Tilannekuvassa on kuitenkin suuri aukkoja, koska testitulokset viipyvät.

– Meillä on noin viiden vuorokauden viive tulosten saamisessa THL:ltä. Teemme kovasti töitä sen eteen, että saisimme uusia kanavia testeille esimerkiksi Islabin kautta Kuopiosta. Soitamme jokaisen tuloksen välittömästi – sekä positiivisen että negatiivisen – kaikille, joista näytteet on otettu. Pyydän pidättäytymään soitoista meille päin, kehottaa Seppälä.

Maanantaiaamuna päätettiin, että Ristiinan hyvinvointiasemaa ei jaetakaan kahtia. Ristiinassa ei hoideta jatkossa lainkaan hengitystieinfektio-oireisia, vaan heidät ohjataan Mikkeliin tai Mäntyharjuun.

Ristiina sai roolin muiden sairauksien hoitajana.

– On monia sairauksia, joita  tulee tutkia ja hoitaa  aktiivisesti  myös koronataudin aikana. Suojainten käytön   ja potilasohjauksen  vuoksi on selkeintä, että Ristiinassa hoidetaan muut kuin hengitystietulehdusoireiset, Essoten ylilääkäri ja pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo maanantaiaamuna.

Ristiinaan ohjataan siis asiakkaita muualtakin kuin Ristiinan alueelta.

Essote tiedotti perjantaina, että Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Ristiinan hyvinvointiasemat jaetaan kaikki kahtia niin, että infektiopotilaille ja muille on omat alueensa.  Muut hyvinvointiasemat kuin Ristiina toimivat jatkossa näin.

Samaan tapaan on jaettu myös koko sairaala. Jakojen tarkoituksena on tuottaa eri potilasketjut ja -reitit hengitystieinfektioihin sairastuneille. Molemmilla puolilla on oma sisäänkäynti ja oma henkilöstö.

Aina ennen mille tahansa vastaanotolle hakeutumista pitää soittaa numeroon 116 117.

Jo aiemmin Essote keskeytti lähes koko neuvolatoiminnan. Pääpiirteissään neuvolapalvelut jatkuvat vain odottaville äideille ja alle vuoden ikäisille lapsille. Neuvolassa käydään nyt Mikkelin Perhetalossa.

Iltavastaanottoa supistetaan hyvinvointikeskuksista. Näiden hyvinvointikeskusten vastaanotot ovat auki ensi maanantaista lähtien kello 8–16.

Elina Alanne 

Juttu päivitetty kokonaan 23.3., kun Ristiinan aseman rooli muuttui. 

Essoten perjantaisia ohjeita asiakkaille:

Perhe- ja sosiaalipalvelut tukee vanhusten kotihoitoa

Neuvolat

Neuvoloiden palvelut on keskitetty Mikkelin Perhetaloon 17.3. alkaen ja kulku neuvolaan käy Porrassalmenkadun puolelta, ovikelloa soittamalla.

Neuvolassa tehdään äitiysneuvolaa ja alle vuoden vanhojen lasten tarkastukset sekä raskaudenkeskeytykset. Keskitetty neuvolapuhelin palvelee koko Essoten aluetta. Kouluterveydenhuollon puhelut on ohjattu neuvolan numeroon.

Myös sähköinen kiireettömän yhteydenoton lomake käytössä Essoten sähköisissä palveluissa (Omahyvis).

Koululaiset ja opiskelijat

Oppilashuollon psykososiaaliset palvelut toimivat etänä eli puhelimitse ja videovisitin kautta. Kuraattoreihin voi ottaa yhteyttä Wilman kautta tai puhelimitse. He myös ovat itse aktiivisesti yhteydessä oppilaisiin, erityisesti niihin, joihin heillä on aikaisemmin ollut asiakassuhde.

Psykologin tutkimuksia ja muutakin psykologien vastaanottoa toteutetaan edelleen.

Opiskelijoille on tällä hetkellä sairasvastaanottoa edelleen Xamkilla, Esedulla ja Mikkelin lukiolla. Jos kehyskuntien lukiolainen tarvitsee palvelua, niin voi kääntyä oman kotikuntansa hyvinvointiaseman tai -keskuksen vastaanoton puoleen. Alle 20-vuotiaiden maksuttomien ehkäisyvalmistelujen jakelu tapahtuu keskitetysti Xamkin Mikkelin toimipisteestä.

Psykososiaalinen tuki

Perhe- ja sosiaalipalvelut on järjestänyt psykososiaalista tukea omille asiakasryhmilleen: kuraattoreiden palvelu toteutetaan pääasiassa etänä (puhelin tai videovisit), mutta tapaamisia on sovittamissa myös Essoten toimitiloissa tapahtuviksi. Psykologit tutkivat ja tapaavat vain terveitä asiakkaita sovitusti.

Muut toiminnot

Perheohjaajat tapaavat asiakkaita Essoten tiloissa.

Myös lastensuojelu ja aikuissosiaalityö toimivat, mutta mahdollisuuksien mukaan etäpalveluina. Kotikäyntejä tehdään vain ehdottoman välttämättömissä tilanteissa.

Vanhus- ja vammaispalvelut sopeuttaa toimintaansa tilanteeseen

Palveluohjaus toimii rajoitetusti, koska osa henkilökunnasta on kentällä auttamassa kotihoitoa ja asumisyksiköitä. Puhelinneuvonta toimii edelleen numerossa 015 211557. Välttämättömät kartoitus- ja kotikäynnit toteutetaan.

Omaishoidossa toimii keskitetty numero 044 351 6683.

Perhehoitajia ohjeistetaan ajantasaisesti. Perhekodeissa on vierailukielto, mutta kiertävien perhehoitajien kotikäynnit jatkuvat normaalisti.

Geriatrinen vastaanotto ja muistineuvo on suljettu.

Päivä- ja työtoiminnat on suljettu jokaisessa kunnassa. Kehitysvammaisten asukkaiden työtoiminta pyritään järjestämään asumisyksiköissä. Asiakkaiden yksilölliset tilanteet arvioidaan muutokseen liittyen.

Osa päivätoiminnan työntekijöistä jalkautuu koteihin omaishoitajien avuksi ja osa jää toteuttamaan asiakkaiden pesupalvelua, koska kaikilla asiakkailla ei ole kotona pesumahdollisuutta.

Kotiin vietävät palvelut pyritään järjestämään normaaliin tapaan. Yhteistyötä tehdään yritysten, eri järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Lisäresursseja on tarvittu kasvavaan asiakastarpeeseen ja henkilökuntavajeeseen.

Alueen kaikissa asumispalveluiden yksiköissä mukaan lukien jaksohoitoyksiköt on vierailukielto, lukuun ottamatta saattohoitopotilaiden luona vierailuja. Tästä on annettu ohjeistus 14.3.2020. Aina ennen saattohoitopotilaan luo saapumista tulee olla yhteydessä kyseiseen palvelutaloon. Läheisiin on syytä pitää muutoin yhteyttä esimerkiksi puhelimitse.

Koko Essoten alueen jaksohoitoyksiköiden omaishoitojaksot pyritään järjestämään kotona kotiin annettavien palvelujen turvin kaikille niille, joille se on mahdollista. Jos kotona ei pärjätä, Moison C-taloon sairaalan tiloista siirtyvässä yksikössä hoidetaan edelleen jaksohoitoasiakkaita ja ne ikäihmiset, jotka eivät pärjää kotona.

Yhteydenotot näissä asioissa tulee tehdä palveluneuvoon 015 211 557.

Ristiinalaiset yrittäjät Virpi Trygg ja Heli Palmgren yhdistivät voimansa tässä poikkeavassa tilanteessa.

– Olemme molemmat pitkän kokemuksen omaavia hoitoalan ammattilaisia, niin olemme nähneet ikäihmisten haasteet kotona pärjäämisessä. Päivittäinen elämä voi vaikeutua nyt varsinkin, kun olemme poikkeustilanteessa, Kahvila-Ravintola Saimaan yrittäjä Trygg kertoo.

Palmusyrjältä saa apua koti- ja kotihoitopalveluissa. Saimaasta saa nyt kotiin kuljetettuna ateriapalvelua sekä palvelun, jossa ruokakassi toimitetaan kotiin.

Molemmat toimijat ovat palvelusetelituottajia, eli Essote maksaa asiakkaalle osan palvelusta. Palvelusetelillä ruokaa saa myös Ravintola Martasta ja Wanhasta Vossikasta, jotka jatkavat toimintaansa normaalisti. Martta tosin hieman aukioloaikojaan supistaen.

Ravintola Martta toimittaa lounasannoksia ja leipomotuotteita myös kotiin, kuten ennenkin.

Sataman Valot toimittaa ravintolannoksia kotiin tuttuun tapaan torstaista sunnuntaihin. Torstaista lauantaihin ruoka kulkee kello 18–22 ja sunnuntaisin kello 15–20. Perjantaina ja lauantaina palvelua on mahdollista saada myös jo iltapäivästä alkaen, jos kysyntää on.

Kaikista ravintoloista voi noutaa ruokaa myös mukaan.

Suomenniemellä lounaskahvila Niemen Tähti leipoo noudettavaksi erilaisia leivonnaisia ja leipää. Sieltä voi myös noutaa kotona oleville koululaisille pienen lounaan mukaan omiin astioihin.

Elina Alanne

Päivitetty kello 12 Suomenniemen Niemen Tähden tiedot.