Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyry rauhoittaa ihmisiä, että ketään ei jätetä nyt yksin.
Seurakunta ja Essote korostavat, että ketään ei nyt jätetä, vaikka tilanne onkin haastava. Apua kannattaa pyytää rohkeasti mieluummin vähän ennakkoon kuin liian myöhään. Kuva on Ristiinan koulusta.
Seurakunta pyrkii parhaansa mukaan olemaan ihmisten tukena ja apuna myös tässä epätavallisessa tilanteessa.
Monella on nyt hätä siitä, kuinka itse tai läheinen selviää poikkeavassa tilanteessa. Yli 70-vuotiaita ja riskiryhmiin kuuluvia voi huolettaa kaupassa käynti.
Monessa perheessä huolta aiheuttaa taloudellinen tilanne, kun vanhempien työtilanteet ovat mahdollisesti muuttuneet ja lapsilla ei ole kouluruokaa. Lisäksi erilaiset ruoka-avut ovat poissa toiminnasta.
Pöyry kertoo, että seurakunnan diakoniatyö toimii edelleen. Diakoniatyön tehtävänä on auttaa niitä, joiden hätä on suurin, ja joita muut eivät auta.
– Etupäässä toivomme, että apua tarvitsevat olisivat yhteydessä alueen diakoniatyöntekijään puhelimitse. Myös seurakunnan nettisivuilta löytyvää yhteydenottolomaketta voi käyttää, Pöyry kertoo.
Diakoniatyöntekijät kartoittavat avun tarpeen. Jos ongelmana on kaupassa käynti tai apteekissa asiointi, pyrkii diakonia auttamaan.
– Kenenkään ei tarvitse pelätä, että jäisi ilman apua, Pöyry sanoo.
Apua voi pyytää myös muissa kuin ruoka-asioissa. Diakoniatyöntekijälle voi soittaa myös, jos haluaa keskustella.
Jos tarvitset apua, seurakunnassa Ristiinassa voi olla yhteydessä diakoni Eeva-Liisa Finneen puhelimitse 0400 143668. Huhtikuun alusta töihin palaa Taru Rantalainen. Suomenniemellä voi soittaa diakoni Irene Wirilanderille 0400 143722.
Erilaisten työaikajärjestelyn johdosta diakonia ei välttämättä tavoita jokaisena viikonpäivänä. Aina voi soittaa Anne Pöyrylle 0400 143419.
Koronaviruksen leviämisen estämisestä johtuva poikkeustilanne on saanut monen tarjoamaan apuaan esimerkiksi kauppaostosten kanssa.
Essote ja seurakunnan vapaaehtoistoimijoiden verkosto kokoaa joukkoa, jotka tarvittaessa voivat olla apuna kauppa-asioinneissa. Jos voit olla avuksi, ole yhteydessä joko Mari Ylöseen, puhelinnumero 0400 143232 tai Päivi Meskaseen, puhelinnumero 050 3117138.
Pöyry kannustaa naapuriapuun ja iloitsee ihmisten auttamishalusta, mutta hän muistuttaa ikäihmisiä myös tarkkuudesta. Tilanne voi saada myös liikkeelle huijareita. Seurakunnan, Essoten tai tunnettujen yritysten tarjoamat palvelut ovat turvallisia.
Elina Alanne
Essote julkaisi kattavat ohjeet yli 70-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Lue ne täältä.
Tiistaiaamuna hieman kahdeksan jälkeen Ristiinan yhtenäiskoululla on rauhallista.
Täysin hiljaista koulussa ei kuitenkaan ole. Musiikin luokasta kuuluu soittoa ja salissa pompotetaan palloa. Joitakin yläkoululaisia on saapunut tiistaina vielä opiskelemaan.
Koulu selvittää kyselyllä, ketkä pienistä oppilaista tarvitsevat lähiopetusta poikkeusolojen ajan. Tiistaina, kun Ristiinalainen kävi koululla, alakoululaiset eivät olleet vielä saapuneet kouluun.
Suomen hallitus sulki kaikki koulut keskiviikosta 18. maaliskuuta alkaen. Mikkelin kaupunki toivoi maanantai-iltana, että kaikki oppilaat, joiden on mahdollista, jäisivät kotiin jo tiistaina.
Ristiinassa odoteltiin tiistaiaamuna, moniko alakoululainen tulee vielä paikalle. Jatkossa opetusta järjestetään eskarilaisille sekä 1–3-luokkalaisille, joiden vanhemmat ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisissä työtehtävissä. Lisäksi järjestetään tarvittaessa erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetus.
Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Laura Savander kertoi aamulla, että lähiopetukseen jäävien oppilaiden määrää Ristiinassa ja Suomenniemellä selvitetään vanhemmilta kyselyllä.
– Ristiinassa on kuusi luokkaa 1–3-luokkalaisia. Oletan, että ainakin yhden luokallisen verran oppilaita jää Ristiinassa opiskelemaan koululle, Savander mietti.
Moni asia etänä tapahtuvan koulutyön järjestämisessä ratkeaa vasta myöhemmin tiistaina. Aika kaikelle valmistelulle on hyvin lyhyt, Savander mietti.
– Oppiminen jää nyt väkisin paljon perheiden vastuulle. Mutta opettajat ovat siis koko ajan töissä, eli meihin saa olla kaikissa asioissa yhteydessä, Savander viestittää perheisiin.
Hallitus linjasi maanantaina 16. maaliskuuta uusia toimia koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus totesi yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa, että Suomessa vallitsee poikkeusolot. Linjaukset ovat voimassa 13. huhtikuuta asti.
Hallitus linjasi koulut suljettaviksi keskiviikosta alkaen. Mikkelin kaupunki toivoo, että mahdollisimman moni oppilas jäisi jo tiistaina kotiin.
Hallitus linjaa, että koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään.
Koulujen esiopetus ja perusopetuksen 1–3-luokkien lähiopetus järjestetään niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Mikkelin kaupunki on tiedottanut koululaisten vanhempia, että tiistaina selvitetään, mitä työtehtäviä kriittiset alat sisältävät ja ketkä mikkeliläiset vanhemmat työskentelevät näillä aloilla.
Myös erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus järjestetään sitä tarvitseville. Toive kuitenkin on, että vanhemmat hoitavat lapsen kotona, jos voivat.
Hallituksen linjaus astuu voimaan keskiviikkona 18. maaliskuuta. Mikkelin kaupunki toivoo, että ne oppilaat, jotka voivat, jäävät kotiin jo tiistaiaamusta alkaen. Kaikista kouluihin tulleista oppilaista huolehditaan tiistaina koulupäivän ajan ja heille järjestetään opetusta. Kotijakson aikana oppilaat opiskelevat Wilmassa lähetettävien ohjeiden mukaisesti.
Kaupunki ja rehtorit tiedottavat asioista lisää tiistaina.
Laajasti ihmisten elämään vaikuttaa myös hallituksen linjaus, että yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tämä ei tarkoita kansanedustajia, valtiojohtoa eikä kunnallisia luottamushenkilöitä.
Lisäksi julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.
Muut hallituksen linjaukset:
Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti. Valtioneuvosto linjaa, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin.
Lähiopetuksen sijaan kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.
Ylioppilastutkinnon kokeet toteutetaan 13.3.2020 julkaistussa tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä huomioiden terveysviranomaisten antamat määräykset.
Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja –paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin.
Kielletään vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä.
Kielletään ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa pois lukien tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla.
Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.
Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Samaan aikaan joustetaan lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista.
Kasvatetaan korona-testauskapasiteettia. THL tukee alueita tältä osin.
Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Varaudutaan velvoittamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin.
Ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi.
Kansanterveyden ja terveysturvallisuuden vuoksi aloitetaan valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi pikaisella aikataululla kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Keskeytetään matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen niin pian kuin mahdollista, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden paluuta. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu normaalisti.
Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.
Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.
Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden kaikissa tilanteissa. Muita viranomaisia valmistaudutaan tukemaan tarpeen mukaan.
Mikkelin kaupunki ja Essote järjestävät palveluitaan uusiksi koronan leviämisen estämisen vuoksi.
Ristiinan Rinkan jäsenet tekivät talvella lumiukkoja Vaarinsaaren ikkunoiden taakse ilahduttamaan vanhuksia. Nyt koronatilanne keskeytti Vaarinsaaren vierailut, joten ilahduttavilla lumiukoille tai muulle tempaukselle olisi taas tarvetta. Kuva: Helena Turkki / Ristiinan Rinkka
Mikkelin kaupunki pyysi maanantaina varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhempia ottamaan lapsensa pois päivähoidosta, jos mahdollista. Mikkelissä, kuten muuallakin, ollaan nyt tarkkana siinä, että flunssaoireisena ei tulla töihin. Tämä alkaa näkyä varhaiskasvatuksessa henkilöstövajeena. Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisimman pitkään niiden perheiden lapsille, joissa vanhemmat ovat kriittisesti yhteiskunnan toimintaa turvaavissa töissä.
Maanantaina kaupunki myös pyysi ihmisiä välttämään joukkoliikennettä.
Viikonloppuna Essote päätti kieltää vierailut palvelutaloissa.
– Ymmärrän omaisten huolen. Heidän kannattaa kuitenkin muistaa, että juuri näillä käynneillä he voivat levittää koronaviruksen laajalti kaikkein vaaranalaisimpiin riskiryhmiin. Nyt omaisiin kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi puhelimella. Käymään ei saa mennä, muistuttaa tartuntatautien ylilääkäri Hans Gärdström tiedotteessa.
Poikkeuksen muodostavat saattohoitopotilaat, joiden luokse oireettomat omaiset ja läheiset voivat mennä. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa tilanteessa, jossa parantavasta hoidosta on luovuttu ja joiden suhteen lääkäri on tehnyt päätöksen saattohoidosta.
Essote joutuu myös rajoittamaan päivä- ja työtoimintaa sekä suunniteltuja jaksohoitoja. Rajoituksia on myös Ristiinan päivätoiminnassa tiistaista alkaen. Näistä informoidaan asiakkaita.
Essote myös peruu suun terveydenhuollon kaikki kiireettömät hammashoidon ajat 12. huhtikuuta saakka. Asiakkaille pyritään ilmoittamaan peruutus henkilökohtaisesti. Kiireettömän hammashoidon aikoja ei voi varata seuraavan neljän viikon aikana. Hammaspäivystys toimii normaalisti mutta sinne pitää varata aika puhelimitse.
Jo viikonloppuna Essote tiedotti peruvansa aikoja perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi kaupunki sulki maanantaista alkaen Rantakeitaan ja Naisvuoren uimahallit, sisäliikuntapaikat, museot, kirjastot ja nuorisotilat. Kansalaisopiston toiminta myös loppui.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän hallitus päätti toimivaltaisena viranomaisena sulkea Mikkelin Urpolan koulun 29. maaliskuuta saakka, eli ainakin kahdeksi viikoksi. Tartuntalain mukaan koulujen sulkemisesta Essoten alueella päättää sen hallitus.
Urpolan koulu suljettiin kokonaan. Kuva: Mikkelin kaupunki.
Hallitus teki virallisen päätöksen maanantaina. Mikkelin kaupungin opetustoimi tiedotti sulkemisesta oppilaille ja heidän huoltajilleen ennakoivasti jo sunnuntaina illalla.
Perusteina päätökselle ovat uudet tiedot koulun tilanteesta. Urpolan koulussa työskentelevän henkilön sairastuminen koronaan on vahvistunut, Essote kertoo tiedotteessa. Tiedotteen mukaan on myös perusteltu syy epäillä kahden samassa koulussa työskentelevän sairastuneen.
Etelä-Savosta on löytynyt kaksi koronavirustartuntaa. Tartuntaketjujen selvitys on käynnissä, Essote tiedottaa.
Essote muistuttaa huolellisesti käsien pesusta ja siitä, että flunssaisena pitää pysyä kotona.
Urpolan koulun 6B-luokan opettajan lähiomaiselta otettu koronavirusnäyte on todettu positiiviseksi. Tartunnan saanut henkilö on kotikaranteenissa ja tartuntaketjun selvitys on käynnissä. Kyseinen opettaja ja samassa luokassa toiminut koulunkäyntiavustaja on testattu. Tulokset eivät ole valmistuneet.
Essoten tartuntatautilääkäri on tartuntatautilain mukaisena toimivaltaisena viranomaisena määrännyt 6B-luokan oppilaat ja koulun opetushenkilökuntaa karanteeniin 26.3.2020 saakka kyseinen päivä mukaan lukien.
Altistunut voi olla täysin terve ja karanteenin tarkoitus on epidemian etenemisen hidastaminen. Mikkelin kaupunki antaa ohjeet Urpolan koulun opetusjärjestelyistä viikonlopun aikana koulun oppilaille/huoltajille Wilma-järjestelmän kautta. Muissa Mikkelin kaupungin kouluissa toiminta jatkuu normaalisti.
Essote ei enää tämän jälkeen tiedota yksittäisistä positiivisista tapauksista. Medioille annetussa tiedotteessa perustellaan, että resurssit ovat niukat, ja ammattilaisten työpanos organisaation eri tasolla tarvitaan ensisijaisesti tulevaan epidemiaan varautumiseen ja valmistautumiseen sekä epidemiatilanteen ja potilaiden hoitamiseen.
Palveluja kiinni, vierailut kielletty
Essoten pandemiatyöryhmä on myös kieltänyt kaikki vierailut Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen yksiköihin.
– On selvää, että tauti on rantautunut Etelä-Savoon. Viimeistään nyt on kaikkien aika noudattaa valtioneuvoston ohjeita, tähdentää tartuntatautien ylilääkäri Hans Gärdström tiedotteessa.
Epidemian laajenemisen hidastamiseksi kaupunki katsoo tarpeelliseksi sulkea Rantakeitaan ja Naisvuoren uimahallit, sisäliikuntapaikat, museot, kirjastot ja nuorisotilat sunnuntaista 15.3.2020 alkaen. Kansalaisopiston toiminta tältä keväältä loppuu.
Kaupunkilaisia pyydetään ensisijaisesti olemaan yhteydessä kaupungin toimijoihin hyödyntäen puhelinta ja sähköisiä kanavia.
Essote peruu varattuja aikoja
Koronavirusepidemiaan varautumisesta johtuen Essote joutuu perumaan jo varattuja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta.
– Tavanomaisia vastaanottoaikoja ei kannata varata (mm. määräaikaistarkastuksiin), koska joudumme vähentämään kiireetöntä toimintaa eli kiireettömiä toimenpide- ja vastaanottoaikoja perutaan. Pahoittelemme tilannetta, sanoo Gärdström.
Essotesta otetaan yhteyttä asiakkaisiin puhelimitse peruttavista ajoista, ja puhelun yhteydessä pyritään sopimaan uusi aika tai uusista ajoista ilmoitetaan erikseen.
Essoten ohjeistuksia kansalaisille
Viranomaiset pyrkivät ohjeistuksilla ja määräyksillä hidastamaan viruksen leviämistä terveydenhuollon toimintakyvyn takaamiseksi. Essoten ohjeistuksia alueen asukkaille:
– Vältä turhia sosiaalisia kontakteja ja kokoontumisia. Rajoita riskiryhmiin kuuluvien tapaamiset minimiin. Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, esim. diabetes, korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.
– Pandemiatyöryhmä on kieltänyt (13.3.) vierailut Essoten alueen vanhus- ja vammaispalvelujen palvelutaloihin. Kielto astui voimaan välittömästi.
– Ota yhteyttä terveydenhuoltoon flunssaoireiden johdosta vain, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilasi laskee.
– Ennen terveyspalveluihin hakeutumista, ota aina ensin yhteyttä puhelimitse 116 117.
– Peru kiireetön hammashoitoaikasi, jos sinulla on lieviäkin flunssaoireita tai olet ollut lähikontaktissa koronavirusinfektioon sairastuneeseen.
– Pese kädet huolellisesti.
– Yski tai aivasta nenäliinaan tai hihan yläosaan.
– Essote testaa virusepäilyjä ainoastaan kansallisen ohjeistuksen mukaisesti vain sairaalahoitoa tarvitsevilta potilailta. Essote ei testaa oireettomia tai lieviä oireita saaneita. Lievästi oireilevien tulee sairastaa kotona.
– Noudata työnantajasi ohjeistusta työhön ja poissaoloihin liittyen.
Yleistä tietoa koronaviruksesta voi kysyä valtakunnallisesta numerosta 0295 535 535. Neuvonta on alkuvaiheessa tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät voi hakea tietoa internetistä. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.
Sekä salibandyliitto että lentopalloliitto lopettivat alempien sarjojen ja junioreiden kilpailutoiminnan tämän kauden osalta koronan leviämisen estämiseksi.
Ristiinan Urheilijoiden miesten salibandyjoukkue odottaa nyt tietoa jatkokarsinnoista. Arkistokuva.
Ristiinan Urheilijoiden miesten salibandyjoukkue oli lohkossaan toisena, kun sarja päättyi. Miesten piti pelata lauantaina 14. maaliskuuta Mikkelissä seuraavat kaksi peliä. Joukkue pelaa viitosdivaria Kaakkois-Suomen lohkossa.
– Intoa olisi ollut vielä pelata ja olimme saaneet lauantaille hyvin pelaajia mukaan. Mutta ei tälle voi minkään, Jarmo Olkkonen Ristiinan Urheilijoista kertoo.
Joukkue odottaa nyt liitolta tietoa siitä, miten jatkokarsinnat järjestetään. Sarjassa toisena oleva karsii paikasta 4. divariin.
– Karsintojen ajankohta on huhtikuun puolivälissä mutta en usko, että niitä siinä järjestetään. Ei auta kuin odotella lisätietoa, Olkkonen sanoo.
Myös ristiinalaisten lentopallotyttöjen kausi päättyi. Tytöt pelaavat Blues Volleyn sekä Passareiden joukkueissa E- ja D-sarjoja.
– Pettymys on tytöille valtava, varsinkin kun on pärjätty hyvin ja kyllähän sieltä olisi mitaleita tänä keväänä napsittu, joukkueen valmentaja Tanja Roponen kertoo.
Harjoitusten jatkamisesta lentopalloseurat saavat päättää itse. Mikkelin Passarit on keskeyttänyt harjoitukset.
Ristiinan pieni porukka jatkaa vielä harjoituksia omilla vuoroillaan Ristiinassa.
– Tytöt käyvät samaa koulua. Niin kauan kun koulunkäynti jatkuu normaalisti, en näe estettä, emmekö voi harjoitella täällä Ristiinassa. Harjoituksiin tullaan toki vain terveenä ja kädet pestään saippualla ennen harjoituksia sekä harjoitusten jälkeen, Roponen sanoo.
Ristiinan Pallo on keskeyttänyt harjoituksensa Palloliiton ohjeistuksen mukaisesti ainakin maaliskuun loppuun asti. Myös Brahen Voimistelijat ovat keskeyttäneet harjoituksensa.
Ristiinalainen kertoi eilen, että koronan leviämisen estämiseksi peruttiin myös partioleiri ja partion viikkotoiminta. Lue juttu tästä.
Mikkelin seudun partiolaiset peruu Nietos-talvileirinsä, joka piti järjestää Ristiinan Ruunaniemessä tulevana viikonloppuna. Leirille oli osallistumassa noin sata partiolaista yhdeksästä eri lippukunnasta.
Suomen Partiolaiset ohjeisti torstaina jäsenistöään välttämään kokoontumisia.
Suomen Partiolaiset ohjeisti torstaina lippukuntia, eli paikallisesti partiotoimintaa järjestäviä ryhmiä, että partion viikkokokoontumiset perutaan ainakin 15. huhtikuuta asti. Myös retket sekä muut tapahtumat perutaan tai siirretään mahdollisuuksien mukaan.
– Aika epätodellinen olo. Toivottavasti pystyisimme järjestämään leirin jotenkin joskus myöhemmin, koska sen eteen oli tehty jo paljon töitä, Lotta Tuominen toteaa.
Ristiinalaisessa Yöveden Waeltajissa toimiva Tuominen on yksi Nietoksen johtajista.
Partiolaiset pyrkivät toimillaan ehkäisemään koronaviruksen leviämistä. Partion maailmanjärjestö antoi jo aiemmin vahvan suosituksen asettaa terveys ja turvallisuus etusijalle kaikessa partiotoiminnassa. Partion arvoihin kuuluu jäsenten turvallisuudesta huolehtiminen ja aktiivinen rooli yhteiskunnassa.
Yöveden Waeltajat ovat myös keskeyttäneet viikkotoimintansa.
Elina Alanne
Edit: Lisätty 20.3 tieto paikallisesta viikkotoiminnasta.
Ristiina ei todennäköisesti saa yleistä muovinkeräyspistettä ihan pian.
Ristiinan Rinki-kierrätyspiste järjesteltiin hetki sitten uuteen järjestykseen S-marketin pihalla. Muovipakkausten keräyslaatikkoa alueelle ei ole ihan heti tulossa, vaikka moni ristiinalainen ja mökkiläinen sitä toivoo.
Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo, että muovipakkausten keräyspisteiden määrä on lähivuosina kaksinkertaistumassa mutta nyt odotetaan uutta jätelakia.
– Nyt on linjattu, että odotetaan lain ratkaisut, Soini sanoo.
Uusi jätelaki on parhaillaan valmistelussa. Se astuu voimaan 1.1.2021. Siinä on sen jälkeen todennäköisesti kahden vuoden siirtymäaika.
Suomen Uusiomuovi Oy vastaa muovipakkausten osalta niiden tuottajavastuusta. Se hallinnoi pakkausasetuksen mukaisesti kierrätystä.
– Tämän hetken määräyksen mukaan muovipakkauksien kierrätyspisteitä pitää olla Suomessa vähintään 500. Ne on jaettu sen mukaan, missä ihmiset ovat. Tällä hetkellä kierrätyspisteen saamisen rajana on pidetty noin 4000 vakituista asukasta, Soini toteaa.
Vapaa-ajanasukkaiden määrä on otettu huomioon vain muutamissa Lapin hiihtokeskuksissa.
Käytännössä keräyspisteitä on nyt noin 650, koska kuluttajat ovat ottaneet ne innolla vastaan.
Kierrätyspisteistä, eli niiden sijoittelusta, luvista, astioista ja tyhjentämisestä, vastaa Pakkauskierrätys RINKI Oy. Ringin aluepäällikkö Jari Koivunen kertoo, että hänen tietojensa mukaan uutta lakia valmistellaan niin, että jatkossa muovipakkauksia pitää kerätä kaikissa pisteissä, joissa kerätään myös lasia, kartonkia ja metallia.
Tällainen Rinki-kierrätyspiste on myös Ristiinassa S-marketin pihalla.
Ristiinalaisia on muun muassa sosiaalisessa mediassa kummastuttanut, miksi asukasmäärältään paljon pienemmässä Otavassa on muovipakkausten keräyspiste.
Koivunen kertoo, että Suomessa on muutamia paikkoja, joissa kyläläiset ovat olleet aktiivisia keräyspisteen saamiseksi ja muovikeräyksellä on erillinen maksaja.
– Muovipakkauksia on aina mahdollista kerätä. Kerätty tavara otetaan kyllä vastaan, Soini kannustaa.
Kaikki Suomessa kierrätetty muovi kuljetetaan Fortumin Riihimäen muovijalostamolle. Kotitalouksien muovipakkauksista tehdään kierrätysmuovigranulaattia, jota käytetään teollisuuden raaka-aineena.
Ristiinalainen kertoi alkuvuodesta, että Metsäsairila Oy alkaa jatkossa kerätä muovia Ristiinan pienjäteasemalla. Keräys alkaa todennäköisesti kesällä. Asema on avoinna kesäaikaan kolme tuntia kolmena päivänä viikossa.
Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini toteaa, että he miettivät muovipakkausten keräyspisteiden sijoittelua myös siltä kantilta, että kiinteistökohtainen keräys lisääntyy koko ajan voimakkaasti.
Ristiinassa taajama-alueella on mahdollista liittyä muovinkeräykseen RL-Palveluiden kautta.
RL-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Nina Rasola kertoo, että muovinkeräykseen oli Ristiinassa suurta ennakkokiinnostusta.
– Mutta sitten kun sen aloitimme, niin ei siihen kovin moni kiinteistö ole vielä lähtenyt. Lähinnä mukana on yksittäisiä kiinteistöjä. Paljon vähemmän kuin millaiseksi ymmärsimme paineen, Rasola toteaa.
Rasola kannustaa kiinteistöjä mukaan muovipakkausten keräykseen.
– Jätteistä jopa 80–90 prosenttia on muovipakkauksia. Lajittelu alentaa aina jätehuollon kuluja, Rasola toteaa.
Taajaman lisäksi RL-Palvelut ajaa kiinteistöihin, jotka ovat luontevasti sen reittien varrella. Rasola vinkkaa, että keräysastian voi hankkia myös yhdessä naapureiden kanssa tai esimerkiksi kyläyhdistys.
Mikkelin kaupunki on kieltänyt ainakin kevätlukukauden ajaksi peruskoululaisten, lukiolaisten ja opettajien ulkomaan opintomatkat.
Ristiinalaislukiolaiset tutustuivat tiistaina saksalaisvieraiden kanssa UPM Pellokseen. Kun saksalaiset lähtevät Mikkelistä, ovat kaupungin koulujen kansainväliset tapaamiset ainakin kevään ajan tauolla.
Mikkelin lukion rehtori Jari Tuomenpuro kertoo, että varatoimi päätettiin ottaa maanantaina käyttöön.
– Euroopassa virustilanne etenee varmasti koko kevään, Tuomenpuro sanoo.
Mikkeli ei myöskään enää vastaanota kevään aikana kansainvälisiä vieraita.
Viimeinen ryhmä ehti saapua sunnuntaina, kun Ristiinan lukion Erasmus+-projektin vieraat saapuivat Saksasta.
– Heidän kanssaan olimme etukäteen yhteydessä siitä, mikä koronatilanne on heidän kotikaupungissaan. Tilanne on siellä ihan normaali, joten vierailua ei ollut tarvetta rajoittaa.
Mikkeliläisten lukiolaisten ryhmä myös saapui sunnuntaina Strasbourgista. Lukiolla pohdittiin yhdessä Essoten asiantuntijalääkäreiden kanssa, onko nuorten osallistumista opetukseen syytä rajoittaa.
– Viesti lääkäreiltä oli, että syytä ei ole ja mennään ihan normaalin ohjeen mukaan, Tuomenpuro kertoo.
Matkustuskielto peruu keväältä monta reissua. Ristiinan lukio on tehnyt keväisin perinteisen ystävyysmatkan Viroon.
Tänä keväänä Ristiinan lukiolaisten piti myös matkustaa Hollantiin samassa Erasmus+-projektissa, jossa on nyt vieraita Saksasta.
Ristiinalaisten venäjän kielen lukijoiden oli myös tarkoitus lähteä Pietariin keväällä. Pietariin oli myös lähdössä Mikkelistä lukiolaisia ja sieltä oltiin tulossa vastavierailulle Mikkelin keskustan lukioon.
Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Matti Hämäläinen kertoo, että yläkoululta piti lähteä yhden ryhmän Romaniaan kevään aikana, mutta matka peruttiin projektin puolesta jo ennen kuin Mikkelin kaupungin ohjeistus tuli.
– Siinä jo ennakoitiin, että ei oteta turhia riskejä. Matka siirtyi nyt marraskuulle, Hämäläinen sanoo.
Tuomenpuro kertoo, että jo aiemmin peruttiin myös Mikkelin keskustan lukion opintomatka Espanjaan. Tälle matkalle olisi pitänyt lähteä sunnuntaina.
Opiskelijoiden matkoja on nyt siirretty mahdollisuuksien mukaan loppusyksylle.
– Nythän uskotaan, että koronakuvio kesällä ja syksyllä laantuu. Mutta nyt peruuntuvia matkoja on monia siirretty mahdollisimman lähelle joulua, jos virustilanne jatkuu, Tuomenpuro sanoo.
Tuomenpuro toteaa, että matkoja on perinteisesti paljon keväällä. Opiskelijamatkojen lisäksi opettajilla on joitakin yksittäisiä matkoja, joilla he käyvät valmistelemassa tulevia hankkeita yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Tämä on virkaurallani ihan ainutkertainen tilanne. Aikoinaan kun oli sars, niin se ei Suomeen niin vaikuttanut, Tuomenpuro pohtii.
Uudenvuodenpäivä vuonna 1940 oli ristiinalaisittain surullinen. 22 kylän nuorta miestä kaatui Ruhtinaanmäen taistelussa.
Kymmenen vuotta sitten talvisodan päättymisestä tuli 70 vuotta. Lunta oli huomattavasti paljon enemmän kuin tänä talvena.
– Talvisodassa joukot koottiin alueittain. Ruhtinaanmäellä ristiinalaisten tehtävänä oli miehittää alue, jonka piti tiedustelutietojen mukaan olla tyhjä vihollisesta, Erkki Rantalainen kertaa.
Mäki ei kuitenkaan ollut tyhjä, vaan suomalaiset joutuivat venäläisten väijytykseen.
– Moni mies ei tullut takaisin. Ne, jotka palasivat, kaivautuivat hankeen. Heidän piti olla lumen sisässä iltaan asti ja pimeän turvin he pääsivät turvaan, Rantalainen kertoo.
Talvisodassa kaatuneita miehiä muistetaan Ristiinassa sodan päättymisen muistotapahtumassa perjantaina 13. maaliskuuta. Tilaisuuden järjestelytoimikunnan vetäjä Rantalainen kertoo, että Ruhtinaanmäellä kaatuneista nähdään tapahtumassa koskettava kuvaelma.
– 22 nuorta miestä kulkee sota-ajan lumipuvut päällä Setälä-salissa samaan aikaan, kun kaatuneiden nimet ja kuvat heijastetaan näkyviin.
Talvisodan päättymistä on muistettu Ristiinassa 13. maaliskuuta jo vuosikymmeniä. Tänä vuonna sodan loppumisesta tulee 80 vuotta, joten tilaisuus on isompi.
Päivä alkaa kello 14 seppeleen laskulla ja kunnianosoituksella sankarihautausmaalla. Järjestöjen toivotaan osallistuvan kunnianosoitukseen lippuineen.
Tämän jälkeen ohjelmassa on kahvit ja kello 15 alkava pääjuhla yhtenäiskoulun Setälä-salissa. Tilaisuuden teemana on osittain sotaorvot.
– Heitä on vielä joukossamme, ja joku heistä jopa muistaa isänsä, Rantalainen sanoo.
Muistotapahtumassa kuullaan musiikkiesityksiä ja runoutta. Juhlapuheen pitää maaherra Mauri Miettinen.
Talvisota oli ristiinalaisittain ankara.
– Ristiinalaisia kuoli prosentuaalisesti paljon. Yksi syy oli juuri tuo yksittäinen Ruhtinaanmäen taistelu. Ja yleensäkin ristiinalaiset olivat usein jalkaväessä, eli tulen alla. Samojen kylien miehiä kaatui talvisodassa monta, Rantalainen kertoo.
Talvisodan muistotapahtuman järjestelyvastuussa on Ristiinan Reservinupseerit. Mukana on tekijöitä useista ristiinalaisista seuroista.
Rantalainen kertoo, että tilaisuus haluttiin järjestää nimenomaan talvisodan päättymisen varsinaisena päivänä, vaikka se osuukin arkipäivälle, eli perjantaille.
Työpäivä on aiheuttanut oman haasteensa löytää esimerkiksi miehiä kuvaelmaan. Se mahdollistaa kuitenkin myös sen, että halutessaan koululta voidaan osallistua tapahtumaan.
– Meillä on koulun kanssa hyvä perinne, että historianopetuksessa on mukana paikallista viime sotien historiaa. Yläkoululaisia on esimerkiksi usein veteraanipäivänä mukana seppeleen laskussa, Rantalainen kertoo.
Elina Alanne
Talvisodan päättymisen muistotapahtuma 13.3. Ristiinassa. Kello 14 kunnianosoitus sankarihautausmaalla, kello 15 pääjuhla koulun Setälä-salissa.
Sirkku Salmensuo esittää mummoista Toini Karjua ja Jukka Halttunen mummojen päät pyörälle pistävää Toni-Heikki Hurmakiveä.
Suomenniemen nuorisoseurantalosta kuuluu hihitystä.
Sirkku Salmensuo ja Jukka Halttunen esiintyvät näyttämöllä ja muuta työryhmää naurattaa.
– Toivon, että myös katsojat uskaltaisivat nauraa. Meitä ainakin naurattaa. Meillä on ollut hulvattoman hauskaa harjoituksissa, Salmensuo kertoo lavalta alas astuttuaan.
Nuorisoseura harjoittelee vielä pari viikkoa Käki kukkuu kostoa -näytelmää. Se on Anne Kokkosen kirjoittaman Käki-trilogian kolmas osa. Käki kukkuu kostoa on huijarikomedia, jossa huumorin keinoin otetaan kantaa myös Mikkelin suuntaan.
– Kaupunki voi viedä Suomenniemeltä kaiken, mutta nuorisoseuraa ja näytelmiä ne ei pysty viemään, Suomenniemen nuorisoseuran puheenjohtaja, näytelmässä Lahja-mummoa esittävä Ritu Ruhanen toteaa.
Näytelmässä rivitalossa asuvat mummot joutuvat tulemaan toimeen ilman monia palveluita. Toini, Kaisa, Lahja ja Aulikki päättävät yhdessä kostaa kylään ilmaantuneelle Halttusen esittämälle huijarille. Yksi näytelmän teemoista on yhteistyö ja toisten auttaminen.
– Niinhän tämä varmaan menee, että tämmöiset Toini Karjut jää tänne rivitaloihin. He hoitavat ja huolehtivat toisistakin, Salmensuo naurahtaa roolihahmonsa nimeen viitaten.
Salmensuo on ollut suomenniemeläisten näytelmien kantavia voimia. Hän tekee nyt muutamia vuosien jälkeen paluun näyttämölle.
– Eläkkeellä taas joutaa. Olen aina tykännyt näyttelemisestä ja meillä on aina täällä hyvä porukka. Täällä unohtuu kaikki murheet, Salmensuo kertoo.
Käki kukkuu kostoa on ohjaaja Sami Sivosen toinen ohjaus Suomenniemellä. Pirkkalassa asuva Sivonen käy Suomenniemellä parin viikon välein vetämässä työryhmälle pitkät, neljän tunnin harjoitukset.
– Jo edellisen näytelmän aikaan täällä huomasin, että porukka on todella ennakkoluulotonta. He ottavat kaikki ideat vastaan. Sitten kun niitä on kokeiltu, voidaan puhua, että oliko tässä järkeä. Kukaan ei heti tyrmää mitään, Sivonen kehuu suomenniemeläisiä.
Näytelmässä lavalla on seitsemän näyttelijää. Tekemistä on ollut myös lavastuksessa, puvustuksessa ja tekniikassa.
– Monilla täällä on vuosikymmenien tausta teatterista. He tietävät, mitä on teatterin teko. Olemme vetäneet todella pitkiä harjoituksia ja näyttelijät ovat jaksaneet ne hyvin, Sivonen sanoo.
Konkareiden lisäksi lavalla nähdään myös ensikertalaisia. Kyläpoliisina ensiesiintymisensä tekee 25-vuotias Tuulikki Salopelto.
– Veli on ollut monessa näytelmässä mukana. Nyt ajattelin, että jos velikin pystyy, niin kyllä minäkin, Salopelto kertoo.
Hän houkutteli ensimmäistä kertaa esiintymään myös siskonsa Hannele Loisan, joka esittää mummoista Aulikkia. Salopelto kertoo, että on nauttinut näytelmän tekemisestä.
– Esitykset jännittää. Aika näyttää, miten näytökset menevät, Salopelto toteaa.
Käki kukkuu kostoa esitetään kaikkiaan kymmenen kertaa.
Ohjaaja Sami Sivonen näytti harjoituksissa Jukka Halttuselle, miten Toni-Heikki voisi asetella jalkansa tuolille.
Ohjaaja Sivonen kertoo, että 20. maaliskuuta ensi-illassa oleva näytelmä on hyvässä vaiheessa.
– Tein ison työn, että sovitin tekstin omaan rytmiini sopivaksi. Nyt näytelmässä on vauhdikas rytmi ja paljon tapahtumia mutta yleisö pysyy kärryillä, Sivonen sanoo.
– Osalla näyttelijöistä on paljon tekstiä, niin niitä vielä harjoitellaan. Jokainen osaa jo roolinsa ja näytelmän, mutta yksittäiset lauseet saattavat unohtua.
Lavalle nousevat harjoittelemaan omaan kohtaustaan Halttunen ja Ruhanen, eli Toni-Heikki ja Lahja. Sivosen opastuksella haetaan vielä liikettä ja tekstiä. Parin viikon kuluttua kaikki on valmista.
Henkilöautoa kuljettanut 70-vuotias mies kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä tiistaina.
Hälytys onnettomuudesta tuli kello 10.50.
Onnettomuus tapahtui Mikkelin Sydänmaanpohjalla Suomenniementiellä tiistaina aamupäivällä. Hälytys onnettomuudesta tuli kello 10.50.
Kuorma-auto ajoi Suomenniementietä kohti Mäntyharjua, kun Sydänmaanpohjan kohdalla pienempää risteävää tietä pitkin ajanut henkilöauto ajoi sen eteen teiden risteyksessä. Kuorma-auto törmäsi henkilöauton kylkeen ja henkilöauto kimposi törmäyksen voimasta noin 50 metrin päähän ojaan. Myös kuorma-auto ajautui tilanteessa osittain ojaan.
Henkilöauton kuljettaja menehtyi välittömästi törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Kuorma-auton kuljettaja ei saanut fyysisiä vammoja.
Poliisi tutkii tapausta ja tekee tutkinnassa yhteistyötä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan kanssa.
Tällä kysymyksellä Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä avasi keskustelua viime torstaina urheilutalo Kisakaaren tulevaisuutta pohtineessa tilaisuudessa.
Kisakaaressa järjestetty keskustelutilaisuus kokosi runsaasti talon käyttäjiä.
Ristiinalaisten viesti oli selvä: Kisakaaresta ei haluta luopua ja ratkaisu haetaan yhdessä.
Urheilutalo Kisakaaren tulevaisuutta Mikkelin kaupungin kanssa ratkoo seuraavaksi asiaan perustettu työryhmä.
Siihen kuuluvat Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen (kesk.), Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen puheenjohtaja Helena Kauppinen, Kisakaaren jo rakentamisesta asti tunteva Mauri Miettinen, Ristiinan Urheilijoiden yleisurheilujaoston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.), Steamrator Oy:ta torstain tilaisuudessa edustanut Jukka Siiriäinen, Kisakaaressa tansseja järjestävä Jaana Strandman sekä Ristiinan Pallon edustajat Mikko Suihkonen ja Niko Takala.
Suihkonen haluttiin työryhmään erityisesti teknisen tietämyksensä takia. Torstain tilaisuudessa juuri Kisakaaren lämmitys- ja muut kulut aiheuttivat eniten keskustelua.
Tilaisuuden aluksi Riihelä kertoi lukuja kaupungin taloudesta ja Kisakaaresta. Kisakaaren suorat kustannukset vuosittain ovat 35 000 – 40 000 euroa. Näistä lämmitys vie kolme neljäsosaa ja sähkö, eli lähinnä valaistus, loput.
Käytännössä Kisakaari ja viereinen rakennus, jossa toimii työpaja Tarina, ovat samassa lämmitysjärjestelmässä. Kisakaaren kulut on laskettu kokonaisuudesta niin, että Kisakaari vie potista 80 prosenttia ja Tarinan kiinteistö 20 prosenttia.
Useammassa puheenvuorossa kritisoitiin sitä, että kaupunki ei ole erityisemmin tehnyt mitään lämmityskulujen pienentämiseksi. Käyttäjät kertoivat välittäneensä viestiä ovien tiivisteiden ja muiden paikkojen ongelmista, mutta kohtia ei ole korjattu.
Paljon keskustelua aiheutti myös Kisakaaren kävijämäärät. Kaupunki laskee urheilutalon käyttöasteen olevan 16 prosenttia. Käyttötunnit ovat vuosittain noin 1200 tuntia. Tämä tarkoittaa salista varattuja vuoroja. Niin kuin kaikissa urheilutiloissa, käyttö on painottunut pääasiassa iltaan.
– Tilastot kertovat käyttötunnit mutta ei käyttäjien määrää. Tänne tulevat eläkeläiset aamulla ja tehtaan työntekijät iltapäivällä, Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen puheenjohtaja Helena Kauppinen muistutti.
Myös Mauri Miettinen kritisoi käytettyä laskentatapaa.
– Täällä käy 13 000 ihmistä vuodessa. Ei Olympiastadionkaan laske isoja tapahtumiaan, että stadionilla oli kolme käyttökertaa vuodessa. He laskevat yleisömäärän, Miettinen totesi.
Kauppinen muistutti myös siitä, että Kisakaarta on viime vuosina markkinoitu huonosti. Aiemmin siellä pysähtyi pelaamassa lentopallojoukkueet kauempaakin.
Kisakaaresta saataviksi tuloiksi tilaisuudessa kerrottiin 15 000 euroa. Ristiinalainen pyysi kaupungilta lukuja vielä uudestaan, koska tilaisuudessa jäi monelle epäselväksi, oliko summassa mukana kuntosalimaksuja vai ei.
Palvelupäällikkö Linda Asikainen kertoo, että vuoden 2019 tulot Kisakaaresta ovat runsaat 19 000 euroa, josta tilojen käyttökorvauksia on muutamaa sataa euroa vaille suurin osa. Luku sisältää siis salin ja kuntosalin käytön.
Tilaisuuden puheenvuoroissa nostettiin esiin se, että kuntosalille on tällä hetkellä käytössä runsaat sata avainta. Samalla avaimella voi kulkea treenaamaan useampikin henkilö. Useampikin ristiinalainen toivoi puheenvuorossaan, että jokainen maksaisi Kisakaaren käytöstä edes jotain.
Kaupungin sisäisen vuokran kaavalla laskemalla Kisakaaren vuosittaiset kulut on runsaat 200 000 euroa. Tässä luvussa on mukana muun muassa korjausvelkaa.
Jaana Strandman järjestää Kisakaaressa tansseja joka sunnuntai seitsemän kuukautta vuodesta. Jokainen tanssi-ilta kokoaa 200–500 kävijää.
– Me olemme onnistuneet tuomaan tänne hyvän liikuntamuodon ja kohtaamispaikan. Tanssijat tulevat ympäri Suomea. Osa yöpyy matkailuautoissaan, osa käyttää majoituspalveluita. He syövät ja tankkaavat seudulla. Kisakaari on niin merkittävä Ristiinalle, että toivon, että löydämme jatkolle toimintamuodon, Strandman totesi.
Tärkeydestä muistutti myös Ristiinan Pallon puolesta Niko Takala.
– Meidän seurassamme on viidennes Mikkelin jalkapalloharrastajista. Jos Kisakaarta ei ole, määrä tulee romahtamaan, Takala kertoi.
Takala totesi myös, että totuus on, että yksi tai kaksi ristiinalaista yhdistystä ei pysty kantamaan taloudellista ja muuta vastuuta Kisakaaresta.
– Miten realistista on, että kaupunki olisi vielä mukana? Takala kysyi Riihelältä.
Riihelä totesi, että jos työryhmä löytää erilaisia fiksuja toimintamalleja, niin niitä esitellään eteenpäin kaupungin päättäjille.
Miettinen kantoi huolta siitä, että Kisakaarella on ilmoitettu olevan aikaa heinäkuun alkuun saakka.
– Näen, että 1.7. on ohjeistus meille viranhaltijoille, että asioiden pitää edetä. Tietysti asia riippuu siitä, että mitä saadaan aikaan. Mutta jotain täytyy viedä päättäjille, Riihelä totesi.
Mansikan selviäminen tästä talvesta on täysi arvoitus.
Marjanviljelijä on aina säiden armoilla. Joonas Väänänen kertoo, että muutama vuosi sitten iso osa vadelmasta paleltui kevättalvella. Mansikat paleltui eräänä kesänä kesäkuun alun pakkasiin.
Ristiinalaiset marjanviljelijät Marja-Leena Bilund Sattilan marjatilalta ja Joonas Väänänen Väänäsen marjoista toteavat, että kukaan ei tiedä, millainen mansikkakesä on edessä. Tällaista talvea viljelijät eivät ole kokeneet aiemmin.
– Jos mansikan kasvu lähtee käyntiin, niin se ei lupaa hyvää. Jos sitten tulee vielä pakkasta, se rokottaa satoa ja saattaa vaurioittaa taimia lopullisesti, Bilund kertoo.
Väänänen toteaa, että mansikalle on huono tilanne, jos lumettomaan maahan tulee vielä pakkasta.
– Tässä aletaan jo olla siinä pisteessä, että oikeastaan toivon, ettei pakkasta enää tulisi. Mutta jos tulee, niin lunta saisi tulla ensin, Väänänen kertoo.
Haastattelun teon jälkeen sääennuste muuttui mansikan kannalta huonoksi. Öiksi luvattiin Ristiinaan yli 10 asteen pakkasia, eikä pelloilla ole lunta.
Tänä talvena on vuoron perään satanut vettä ja jäätynyt. Mansikkapelloilla seisova vesi aiheuttaa helposti juurivaurioita.
Sattilan marjatilan mansikat on talviharson alla.
– Nyt rupeaa sekin jo mietityttämään, että jos on lämmintä, niin se harsokin alkaa jo lämmittämään, Bilund sanoo.
Näiden mansikoiden olisi tarkoitus tuottaa Väänäsen pelloilla satoa vielä viides, eli viimeinen kesä. Sitten taimet vaihdetaan.
Tähän aikaan talvella marjatiloilla rekrytoidaan ihmisiä kesäksi töihin. Joonas Väänänen toteaa, että enemmän kuin marjojen selviäminen häntä mietityttää juuri nyt työntekijöiden palkkaaminen. Poimijat ristiinalaistiloillekin tulevat pääasiassa Ukrainasta.
Väänäsen marjatilalla työskentelee kesäisin noin sata poimijaa. Sattilan marjatila työllistää noin 25–35 poimijaa.
– Työntekijät pitäisi nyt kutsua, tehdä heille paperit ja luvata heille töitä. Kyllä tämä hurja tilanne on, Väänänen toteaa.
– Mietityttää todella paljon, että minkä verran palkkaamme ihmisiä ja missä vaiheessa. Yleensä työt ovat alkaneet juhannusviikolta ja osalla jo aiemmin. Nyt tuleva kesä on täysi arvoitus, olemme ihan uuden edessä, Bilund sanoo.
Bilund kuvailee tämän hetkistä tilannetta lottoarvonnaksi.
– Hirvittää, että minkä verran työntekijöitä uskaltaa ottaa. Jos heitä palkkaa, niin sitten pitää olla töitäkin, Bilund toteaa.
Mansikoiden lisäksi Sattilassa viljellään saskatoonia, joka kasvaa pensaassa. Sen tilannetta Bilund ei ole oikein uskaltanut katsoakaan.
– Tekisi mieli vaan panna silmät kiinni. Kyllä sekin varmaan jo rupeaa työntämään silmua, Bilund sanoo.
Väänäselle mansikan lisäksi merkittävä on vadelma. Väänänen toteaa, että mansikalla on vielä mahdollisuudet selvitä mutta vadelma häntä hirvittää eniten.
– Jos kasvissa alkaa nestevirtaukset ja kasvu lähtee käyntiin mutta sitten tuleekin pakkasta, niin lehden alut paleltuvat ja uusia ei tule tilalle, Väänänen miettii.
Sään lisäksi talvipeltoja piinaa myös uusi harmi. Sattilan marjatilan mansikkapelloilla pyörii entistä enemmän kauriita.
– Kauriit pyörii pellolla repimässä harsoja. Siitä on tullut yksi riesa. Onneksi paikalliset metsästäjät ovat harventaneet kantaa, Marja-Leena Bilund toteaa.
Leudon talven vuoksi saimaannorpan kuuttien tilanne on tänä vuonna huolestuttava.
Vesi ei sentään lainehdi Yövedellä, mutta jäätäkään ei ole tarpeeksi apukinoksille. Kuva: Miina Auttila
Norpan lisääntymisen herkin jakso on synnytysaika helmikuun lopulla ja maaliskuun imetysjakso.
Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela toteaa, että Yövesi on yksi pahimmista murheenkryyneistä koko Saimaalla norpan auttamisen kannalta.
– Jäälle ei uskalla mennä, joten apukinoksia ei ole tehty. Mietimme vielä, että saisiko sinne jonkin täsmäkinoksen tai kuusenlatvasuojan, Koskela kertoi tiistaina.
Koskela toteaa tilanteen olevan kaikkiaan hyvin haastava. Nyt on olennaisinta tehdä suojia niihin paikkoihin, joissa kuutteja on syntynyt aiemmin. Saimaannorppa on synnyttäessään hyvin paikkauskollinen.
– Arviolta 90 kuuttia syntyy tänä vuonna. Olen juuri laskemassa tilannetta mutta noin 70 paikkaan, joissa saimaannorppa on synnyttänyt aiemmin, on nyt saatu tehtyä jonkinlainen suoja.
Suojia tehdään nyt kohtiin, joissa näkyy jäässä hengitysreikä tai muita jälkiä norpasta.
– Annamme siis täsmäapua. Ei ole parempaa paikkaa tehdä suoja kuin sellainen, jossa näkyy jo norpan pesäntekele.
Metsähallitus muistuttaa, että saimaannorpan kuutilla on parhaat mahdollisuudet selviytyä, kun emo saa hoitaa kuuttia rauhassa. Jäälle syntynyttä kuuttia ei siis saa häiritä. Myös laki kieltää häiritsemisen. Kuuttihavainnoista toivotaan ilmoituksia Metsähallitukseen.
Elina Alanne
Kun havaitset kuutin jäällä, toimi näin: Älä lähesty tai älä kosketa kuuttia. Emä voi hylätä kuutin ja myös molemminpuolinen tartuntatautivaara on olemassa.
Ristiinalainen tarjosi viime perjantaina Ystävänpäivän kunniaksi ”päätoimittajanvaihdoskahvit”.
Lahjakortin lisäksi arvottiin kaksi Ristiinalainen-termospulloa.
Kahvittelujen lomassa jutusteltiin monenmoisista ajankohtaisista aiheista sekä sivuttiin myös historiaa. Yksi historiapläjäys koettiin, kun Matti ”Masi” Puhakka toi tilaisuuteen luettavaksi Länsi-Saimaa-lehtiä muun muassa 1970-luvulta. Länsi-Saimaa oli Ristiinan, Anttolan ja Mikkelin maalaiskunnan alueilla ilmestynyt paikallislehti.
Masin historiatyötä arvosti ilmeisesti myös onnen jumalat, sillä Ystävänpäiväkahvien yhteydessä järjestettyjen arpajaisten päävoitto meni hänelle! Arvonnat suoritettiin heti tapahtuman jälkeen, ja onnettarina toimivat tomerasti ja hienosti siskokset Kerttu ja Martta. Puhakan arpalipukkeen lisäksi arpalaatikosta nousivat esiin myös Seija Vartiaisen ja Jyrki Heikkilän lipukkeet. He saavat omakseen kätevät Ristiinalainen-termospullot.
Onnea voittajille ja suuret kiitokset kaikille kahveilla kävijöille!
Ristiinan lukion tokavuotisilla, eli vanhoilla, on jo takana kahdet perjantain tansseista.
– Aamulla kolmen ja neljän välillä olemme heränneet. Siitä sitten meikkaukseen ja kampausten laittoon, kertoivat Anniina Laamanen ja Roosa Laakko ja muut vanhat ennen puolen päivän tansseja.
Aamulla vanhat esiintyivät jo ala-asteelaisille. Nuoret naiset kertoivat tanssien menneen hyvin mutta vähän helmoihin totutellessa.
Ristiinan lukion abiturientit juhlivat penkkareitaan iloisissa tunnelmissa. Yhtenäiskoulun pihassa rekan kyytiin kömpi muun muassa kätyri, herneenpalko, velho ja peura. Nuoret jatkavat juhlintaansa tänään Mikkelissä ja huomenna on vuorossa abiristeily.
Abeja saatteli suuri joukko koululaisia ja läheisiä.
Siitä vaan lähdet. Tsip tsip tsip. Näin kannusti Liisa Alanko ensikertalaista karjalanpiirakan rypyttäjää.
Jenni Simola kuunteli Liisa Alangon oppeja karjalanpiirakan rypyttämisestä.
Nauru raikui kylätalo Sampolassa tiistai-iltana, kun Vitsiälän Martat ja avoin päiväkoti Puuhatupa järjestivät yhteisen äitien illan. Moni nuori äiti rypytti tuolloin piirakoita ensimmäistä kertaa. – Monta kertaa on ollut mielessä, että pitäisi kysyä miehen mummolta oppituntia, mutta se on jäänyt. Nyt olin heti, että lähden kokeilemaan, Hanna Heikkinen kertoi.
Rypyttämisessä oli kaksi koulukuntaa: osa aloittaa keskeltä, osa päästä.
Martoilta sateli ohjeita kuorien, puuron ja itse piirakoiden teosta. Yksi neuvoi kastamaan veistä kananmunaan, jotta puuro levittyy pohjan päälle tasaisesti. Toinen kertoi käyttävänsä pohjien teossa pastakonetta. Rypytystäkin tehtiin joko pelkillä etusormilla tai useamman sormen avulla. Selväksi tuli, että karjalanpiirakkapuuhat ovat lopulta hyvinkin sallivia. Jokaisella emännällä oli jo aikoinaan omat tapansa. Tiistaina pöytien ääressä naurettiin, että piirakat ovat aina tekijänsä näköisiä. – Ilmankos tuli niin pitkiä ja hoikkia, joku riemuitsi.
Arvaa, minkä on tehnyt aloittelija ja minkä kokenut, pellin ääressä naurettiin.
Alanko totesi tehneensä elämänsä aikana varmasti tuhansia piirakoita, joten siinä on saanut harjoitusta. – Muistan, kuinka lapsena aina lauantaisin heräsin siihen, että naisten pulikat kolkottivat, Heinävedeltä kotoisin oleva Alanko muisteli. Jo lapsena Alangollekin laitettiin pulikka käteen. – Sen kun oppi, että kuori pyöri pulikan alla, niin sitten se meni itsestään, Alanko vinkkasi.
Jutun kirjoittajakin harjoitteli rypytystä ensimmäistä kertaa elämässään.
Raili Nikola kertoi karjalanpiirakan leivonnan olevan hänelle terapiaa. – Kun on levoton olo, niin silloin minä leivon piirakoita ja pistän pakkaseen, Nikola totesi. Hänen vinkkinsä kiireisille nykyäideille on, että puuron voi hyvin tehdä jo edellisenä päivänä. – Mutta se pitää notkistaa kiehautetulla maidolla. Jos keittämätöntä maitoa pistää puuroon, niin se kiehuu uunissa piirakoista ulos, Nikola kertoi oppineensa.
Ihan älyttömän hyviä, pöydän ääressä huokailtiin, kun piirakat olivat valmiita.
Illan lopuksi karjalanpiirakoita maisteltiin tietysti porukalla. Joku jo suunnitteli vuoden päähän jatkokurssia, jossa kertyneet rypytystaidot testataan.
Mikkelin kaupunginhallitus ei osoita lukiokoulutuksen aloituspaikkoja Ristiinan lukioon.
Toisen asteen koulutuksen yhteishaku alkaa perjantaina. Lukiokoulutuksen paikkajako aiheutti keskustelua myös kaupunginhallituksessa.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa maanantain kokouksessaan. Kaupunginhallituksen keskustelun aikana ristiinalainen Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti, että asiassa toimittaisiin niin kuin kasvatus- ja opetuslautakunta aiemmin päätti. Kukaan ei kannattanut Olkkosen esitystä. Olkkonen jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Asiassa on kysymys siitä, miten paikkojen kanssa pitäisi toimia, kun toisen asteen yhteishaku alkaa jo tämän viikon perjantaina. Mikkelin kaupunginvaltuuston joulukuisesta päätöksestä lakkauttaa Ristiinan lukio on tehty kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Molemmissa valituksissa vaaditaan, että hallinto-oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Lautakunta päätti, että sekä Mikkelin keskustan lukioon että Ristiinan lukioon osoitetaan paikkoja mutta Ristiinan paikat otetaan pois, jos hallinto-oikeudesta ei tule asiassa täytäntöönpanokieltoa. Sivistysjohtajan esitys oli, että vain keskustaan laitetaan paikkoja mutta Ristiinan paikat voidaan avata hakuun, jos asiassa tulee täytäntöönpanokielto.
Kaupunginhallituksen esittelytekstissä sivistysjohtaja Virpi Siekkinen kertoo käyneensä asiasta keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa. Opetushallituksen asiantuntija on neuvonut, että jos on epäselvää alkaako koulutus, niin sitä ei pidä laittaa haettavaksi. Jos myöhemmin käy niin, että oikeuden päätöksen seurauksena koulutus pitää palauttaa, voidaan tähän tehdä haku soveltaen jatkuvaa hakua.
– ”Jatkuva haku” ei ole tarkoitettu lukioille/lukiokoulutukselle, se on tarkoitettu vain ammattiopistoille, mutta OPH:n edustajan mukaan tämmöisessä erikoisessa tilanteessa tämä olisi lähinnä se käytettävissä oleva reitti, Siekkinen kirjoittaa esittelytekstissä.
Hän lisää myös, että jos yhteishakujärjestelmään avattu koulutus poistetaan myöhemmin, niin poistettavia paikkoja/poistettavaa koulutusta hakeneet tulevat Opetushallituksen edustajan mukaan jäämään yhteisvalinnassa vaille koulutuspaikkaa.
Kaupunginhallitus käsitteli myös Mikkelin kaupungin kaksi lausuntoa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle tehtyihin valituksiin. Molemmat valitukset ja niiden vastaukset käsiteltiin kokouksessa omana kohtanaan. Keskustelussa Olkkonen esitti Pekka Pöyryn (kesk.) kannattamana, että kaupunki pyytäisi hallinto-oikeutta kiirehtimään päätöstään. Kaupungin vastaus oli pyydetty viimeistään 10. helmikuuta, eli samana päivänä jolloin kaupunginhallitus käsitteli asiaa. Olkkonen muistutti, että yhteishakuun liittyvien asioiden pitää perustua varmaan tietoon. Olkkonen toivoi kiirehtimispyyntöä sillä, että vastaus on jäänyt viimeiseen mahdolliseen päivään ja yhteishaku alkaa pian.
– On esitetty, että jatkuva haku on mahdollista myös lukio-opiskelijoille, vaikka se on tarkoitettu vain ammattiopistoille. OPH:n edustajan mukaan tämmöisessä erikoisessa tilanteessa, tämä on lähinnä käytettävissä oleva reitti. Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta tämän tulee olla varma tieto ja kirjallisena kaupunginhallituksen päätöksessä, jos hallinto-oikeuden päätös on valituksen tekijöille myönteinen, Olkkonen kirjoitti vastaesityksessään.
Olkkosen esityksestä äänestettiin. Hänen kanssaan samaa mieltä olivat ensimmäisen valituksen käsittelyn kohdalla Pöyry, Petri Pekonen (kesk.) ja Jukka Pöyry (kd.). Esitystä vastustivat Jyrki Koivikko (kok.), Olli Miettinen (kok.), Arto Seppälä (sd., Minna Pöntinen (vihr.), Mali Soininen (kok.), Soile Kuitunen (sd.). Jarno Strengell (sd.) äänesti tyhjää.
Pekonen, Pekka Pöyry ja Olkkonen jättivät asiasta eriävät mielipiteet.
Toisen vastauksen kohdalla Olkkosen vastaesitys oli sama. Siitä äänestettiin muuten samoin, mutta Strengellin lisäksi myös Jukka Pöyry äänesti tyhjää.
Vastauksissaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kaupunki katsoo, että valitukset on hylättävä perusteettomana. Kaupungin mukaan myöskään täytäntöönpanokiellon määräämiselle ei myöskään ole olemassa perusteita. Kaupungin vastauksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
