Kesäravintola Varkaantaipaleen yrittäjänä toimiva Sampo Heiskanen on jo tässä vaiheessa kesää tyytyväinen mies.

– Kyllä uskaltaa selkeästi sanoa jo tässä vaiheessa, että kesä on ollut loistava! Totta kai minulla tiettyjä odotuksia oli paikan osalta, ja kyllä ne ovat aika lailla täyttyneet, Heiskanen myhäilee Varkaantaipaleen kesäterassilla kahvikupposen äärellä.

Kelit ovat luonnollisesti suuressa roolissa kesäpaikan kauden onnistumisessa. Tämäkin kesä on ollut välillä viileä ja sateinen ja viime viikkojenkin lämpimät kelit ovat saaneet kyytipojakseen epävakaista säätä välillä rankkoinekin kuuroineen.

– Jossain vaiheessa alkukesää sitten päätin, että ei taida hermot kestää säätiedotusten katsomista! Kun eihän ne kelit siitä mihinkään muutu, vaikka kuinka jännittäisi ja tuskailisi! Heiskanen naurahtaa.

– Mutta ei se tunnelmaa vie, vaikka olisi huonompikin keli. Esimerkiksi ensimmäinen meidän Pauliina Hintsasen vetämistä terassikaraokeista jouduttiin vetämään kovan sateen vuoksi sisällä, mutta ai että mikä meno oli!

Kun kesän sesonkipaikasta puhutaan, niin luonnollisesti kova menekki on ollut erilaisilla juomilla sekä jäätelöllä. Yrittäjä Sampo Heiskanen sanoo, että näiden lisäksi ruuan menekki on suorastaan yllättänyt.

– Esimerkiksi lounas on ollut tosi tykätty, sitä on mennyt hienosti. Arkisin meillä on pari päivää sama ruoka ja sitten viikonvaihteessa on tarjolla rosvopaistia, Varkaantaipaleella kun ollaan, Heiskanen virnistää.

Kaikkein kiireisimpänä hetkenä, eli juhannuksena, Varkaantaipaleessa oli töissä yli 10 henkeä vapaaehtoiset auttajat mukaan laskettuna. Normaali kesäarki pyörii kanavalla noin seitsemän tekijän voimin.

– Mukana on ihan tänne palkattuja uusia tekijöitä sekä sitten minulle jo ennestään tuttuja, myös lounaskahvila Katriinassa sekä ravintola Kivijalassa yrittäjänä toimiva Heiskanen ynnää.

Ensimmäinen kesä on ollut luonnollisesti myös oppimisen ja pohtimisen paikka. Heiskanen sanookin, että ensi kesää ajatellen on jo jonkun verran ajatuksia muhimassa.

– Terassille olisi hyvä saada toinen juomien myyntipiste. Ja ulkona voisi olla myös jäätelönmyyntiä, näin saataisiin homma pyörimään jouhevammin.

– Ja vaikka nytkin on tapahtumia monenlaisia, niin niitä olisi tarkoitus vielä enemmän ottaa. Varsinkin bändejä, jotta saataisiin tuota hallia hyödynnettyä paremmin, yrittäjä pohtii.

Loppukesästä hallitila on käytössä muutamina bändi-iltoina, jotka päättyvät kunnon rock ’n’ rollin räimeeseen, kun lauantaina 26.8. Venetsialaisissa kausi Varkaantaipaleella päättyy vilkkaaseen ohjelmaan sekä Turo’s Hevi Geen keikkaan. Tapahtumaa on luvassa jo tämän viikon lauantaina, kun päivällä ohjelmassa on Janne Auvisen meklaroima huutokauppa ja illalla musiikista vastaa trubaduuri Jari Valjakka.

Oheispalveluina pizzajettiä ja kanootinvuokrausta

Varkaantaipaleen kesäravintolan ”kylkeen” on saatu jo tälle kesälle mukavasti myös toinen toisiaan tukevia palveluita. Heikki Väisäsen kipparoima Rib-Saimaa -vene ajaa risteilyitä ja tilausajoja tänä kesänä osin Varkaantaipaleelta käsin. Väisänen tarjoaa palveluna myös pizza-jetti -kuljetuspalvelua, eli hän kuljettaa Varkaantaipaleelta tilattuja pizzoja asiakkaille vaikkapa mökeille.

– Muutamana päivänä niitä olen ajellut. Mitään vakituista päivystystä tässä ei ole, mutta aina kannattaa kysyä sekä tsekata Rib-Saimaan verkkosivut sekä Facebook, niin saa ajan tasaista tietoa. Aina kun olen paikalla tässä tai tuossa ihan lähellä sijaitsevalla mökilläni, niin palvelu on saatavilla.

– Tässä Varkaantaipaleella ollaan lähipäivistä ainakin pe 21.7. sekä sitten ma 24.7., ke 26. ja to 27.7. Mutta muinakin päivinä voi tosiaan kysyä. Ja jos on mitä vaan ideoita vesikuljetuksiin liittyen, niin kannattaa ehdottaa ja tiedustella! Väisänen rohkaisee.

Varkaantaipaleelta voi myös vuokrata kanootteja ja kajakkeja. Korppivuori Adventures ja Mikael Torppa on aiemmin toiminut lähinnä Otavasta käsin, Puulalla.

– Nyt sitten ollaan myös täällä. Päätuote ovat nuo melontavälineet, mutta kauttani järjestyy käytännössä kaikki retkeilyvälineet makuupusseja myöten.

Torppa ohjeistaa, että välineiden varaus ja maksaminen tapahtuu korppivuori.fi -verkkosivujen kautta. Välineet saa ja ne tulee palauttaa ravintolan avoinnaoloaikojen puitteissa.

Lisätietoja:

varkaantaipale.fi

ribsaimaa.fi

korppivuori.fi

Niko Takala

AKT:n lakko sekä PAU:n tukilakko pidentävät lehtienkin jakeluaikaa. Ristiinalaisen näköislehti avoimesti luettavissa.

Myös Postin kuljetuksiin vaikuttavat, eilen keskiviikkona alkaneet lakot, hankaloittavat myös sanomalehtien jakelua. Varhaisjakelussa olevien tilausten (Ristiinan sekä muun Mikkelin jakelualueen taajamat) pitäisi mennä perille normaalisti, mutta muilla alueilla lehden menossa voi olla pitkäkin viive. Posti ennakoi omassa tiedotteessaan, että viive voi olla jopa yli viikon.

Tänään torstaina 16.2. ilmestynyt Ristiinalainen on kyseisestä lakosta johtuen luettavissa avoimesti näköislehtenä. Näköislehteen pääset TÄÄLTÄ.

Niko Takala

Ristiinan kirjasto muuttaa uusiin tiloihin koulukeskukselle. Nykyisessä paikassaan kirjasto palvelee vielä ensi viikon ajan.

Ristiinan kirjasto ja sen yhteydessä toimiva Ristiinan asiointipiste ovat suljettuna muuton vuoksi maanataista 1.8. alkaen. Sulun aikana kirjastopalvelut, omatoimipalvelut ja asiointipistepalvelut eivät ole käytettävissä.

Ristiinan kirjastosta lainatun aineiston eräpäivät on ohitettu elo- ja syyskuun ajalta. Tämä tarkoittaa sitä, että Ristiinan kirjastosta lainatusta aineistosta ei sulun aikana kerry myöhästymismaksuja.

– Myös nyt tehtävien uusi laina-aika on laitettu automaattisesti niin, että palautusajankohta ei osu sulun päälle. Ensi viikon loppuun mennessä Ristiinasta tehtäviin lainoihin tulee eräpäiväksi 3.10., joten nyt on hyvä käydä hakemassa lukemista tälle ajalle! vinkkaa kirjastonhoitaja Noora Tähtinen Ristiinan kirjastolta.

Mahdolliset lainojen uusinnat onnistuvat Lumme-verkkokirjastossa, asioimalla paikan päällä missä tahansa Lumme-kirjastossa tai soittamalla mihin tahansa Lumme -kirjastoon, Ristiinaa lukuun ottamatta. Lainojen uusintamahdollisuus koskee aineistoa, johon ei kohdistu varauksia.

– Mikäli on lainassa aineistoa, jossa on varauksia ja palautuspäivä osuu tuon sulun ajalle, niin silloin aineisto on palautettava johonkin toiseen Lumme-kirjastoon, Tähtinen sanoo.

Aineistoa voi sulun aikana palauttaa mihin tahansa Lumme-kirjastoon Ristiinaa lukuun ottamatta. Lähimpänä Ristiinaa sijaitsevat Mikkelin pääkirjasto, Mäntyharjun kirjasto, Anttolan kirjasto ja Suomenniemen kirjasto. Lähimmät asiointipisteet löytyvät niin ikään Mikkelistä (kaupungin virastotalon asiointipiste), Anttolan kirjastosta ja Suomenniemen kirjastosta. Kirjastojen ja asiointipisteiden aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen verkosta. Mikkelin pääkirjasto on avoinna kaikkein laajimmin.

Jos asiakkaalla on varauksia, joiden noutopaikkana on Ristiinan kirjasto, voit vaihtaa varauksesi noutopaikan Lumme-verkkokirjastossa tai olemalla yhteydessä mihin tahansa Lumme-kirjastoon.

– Aikataulullisena tavoitteena on, että pääsemme elokuun aikana siirtämään aineistoa uuteen kirjastoon Ristiinan koulukeskukselle, ja avaamaan uuden kirjaston syyskuun aikana. Uuden kirjaston avaamisesta tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen, kunhan aikataulu tarkentuu, palvelupäällikkö Pirjo Sapman pääkirjastolta sanoo.

Ristiinan kirjastolla muuttoon on varauduttu jo pitkä tovi.

– Valikoimaa joudutaan hieman karsimaan uuteen kirjastoon, joten kirjojen poistoja on tehty jo varmaan vuoden päivät. Meillä on edelleen tässä kirjoja tarjolla hintaan euro per kassi, joten kannattaa tullaa tekemään löytöjä, kun vielä ehtii! Noora Tähtinen muistuttaa.

– Ja toki tässä on ollut sitten ihan paikkojen ja tavaroiden läpikäyntiä. Turhia pois ja merkattu sekä pakkailtu säilytettäviä. Isossa kuvassa täältä ei taida paljon muuta siirtyä uusiin tiloihin kuin kirja-aineistot, tietokoneet sekä sitten lainausautomaatti, hän ynnää.

Myös uuteen kirjastoon tulee luonnollisesti omatoimikirjaston toimintaan liittyvä tekninen laitteisto.

Niko Takala

Ristiinan markkinat järjestetään 45. kertaa. Tapahtumapaikkana toimii Rantapuisto.

Yksi Ristiinan kesän kohokohdista on käsillä huomenna, kun Rantapuistossa päästään perinteisten markkinoiden äärelle. Myyjiä ja esittelijöitä on paikallisista yhdistyksistä ja käsityöntekijöistä perinteisiin markkinamyyjiin, eli esimerkiksi vaatteita, lakuja ja rinkeleitä sekä vaikkapa erilaista syötävää suolaisten ja makeiden herkkujen muodossa on luvassa. Rantapuiston lasten uimarannan puoleisessa osassa tulee olemaan myös monenlaista puuhaa.

– Lasten alue on hieman laajempi kuin vuosi sitten. Myös alueen toisessa päädyssä olevilla beach volley -kentillä on toimintaa, kun RiU:n lentistytöt pelaavat ja opastavat siellä lajin pariin, kertoo markkinavoutina tänä vuonna aloittanut Mikko Syrjäläinen markkinat järjestävästä Ristiinan Lions clubista.

Syrjäläinen kertoo, että myyjiä on tulossa paikalle mukavasti, vähintään sama määrä kuin vuosi sitten.

– Tähän on syytä olla tyytyväinen, kun koronan myötä ylipäätään markkinamyyjien määrä on vähentynyt.

Erityisesti paikallisilta toivotaan, että paikalle tultaisiin kävellen tai pyörällä, parkkitilat kun ovat teiden varsilla rajalliset. Muutenkin liikenteessä on hyvä perjantaina pitää maltti mukana, sillä voi olla, että Rantapuiston läheisyydessä on tavallista ahtaampaa. Järjestäjät toivovat myös, että Rantapuiston parkkialueelle ei jätettäisi ajoneuvoja, jotta ne eivät ole huomenna myyntipaikkojen ja kävijöiden tiellä ja esteenä.

Ristiinan markkinat pe 15.7. Rantapuistossa (Brahentie 33 C).

Niko Takala

Suur-Saimaan ympäriajot keräsivät menneenä viikonloppuna yli 200 autokuntaa kiertämään Saimaan ympäri vanhoilla ajoneuvoilla.

Ympäriajon osallistujia olivat muun muassa Juhani Lahtinen ja Kari Silvennoinen, jotka molemmat olivat mukana DKW-merkkisillä autoilla. Heille tapahtumassa parasta on sen luoma yhteisöllisyyden tunne ja kokemus. Uusien ihmissuhteiden luominen tapahtuu vaivattomasti, kun ihmisillä on sama kiinnostuksen kohde. Muun muassa Lahtiselle ja Silvennoiselle vielä hetki sitten vieraat Jukka ja Marianne Koivunen ovat jo osa heidän porukkaansa ja he vaihtelevat jo puhelinnumeroita keskenään ja keskustelevat iloisesti toisilleen.

– Täällä saa nähdä läpileikkaavan kuvan autoharrastajista positiivisessa mielessä, tiivistää Lahtinen osuvasti.

Suur-Saimaan ympäriajo on perinteinen tapahtuma, joka on järjestetty jo 28 kertaa. Muistan, kuinka äitini mainitsee joka vuosi, että nyt on se viikonloppu, kun Suur-Saimaan ympäriajo ajetaan, ja kylällä voi nähdä vanhoja autoja. Vaikka joka vuosi olenkin saanut kuulla Suur-Saimaan ympäriajosta, on tapahtuma jäänyt minulle vieraaksi. Kuitenkin viime sunnuntaina suuntasin ensimmäistä kertaa elämässäni katsomaan ympäriajoa ja ymmärsin, minkä takia Suur-Saimaan ympäriajo on voitu järjestää jo noin pitkään, ja tapahtuma kiinnostaa ja vetää puoleensa ihmisiä vielä tänäkin päivänä!

Kävellessäni ympäri Rantapuistoa kamera kädessäni, näen toinen toistaan hienompia autoja, jotka ajavat rauhallista vauhtia hiekkatietä pitkin ja vilkuttavat iloisesti katsomaan tulleille ihmisille. Toiset parkkeeraavat autonsa Rantapuiston parkkipaikalle, kun taas toiset jatkavat matkaansa saman tien kohti Lappeenrantaa Suomenniemen ja Taipalsaareen kautta ajaen.

Kolme autoa on parkkeerattu vierekkäin, ja autojen ympärille on kerääntynyt pieni joukko ihmisiä. Selkeästi auton omistajia, ajattelen. Selviää, että nämä kaikki kolme autoa ovat länsisaksalaisia DKW-merkkisiä autoja vuosilta -57, -59 sekä -60. Autojen omistajien matka on mennyt tähän mennessä hyvin. He ovat aloittaneet matkansa edellisenä päivänä Lappeenrannasta, josta he ovat ajaneet Joutsenon, Imatran sekä Puumalan kautta kiertäen Anttolanhoviin.

Tänään seurueen matka on jatkunut tänne Ristiinan rantapuistoon Mikkelin kautta ajaen.

– Kaikki on hyvää tällä hetkellä, Juhani Lahtinen sanookin.

Lahtinen ottaa ensimmäistä kertaa osaa Suur-Saimaan ympäriajoon, mutta on aiemmin ajanut muun muassa retkeilyajoja, niin kuin myös hänen seurueeseensa kuuluva Kari Silvennoinenkin. He molemmat kuuluvat Päijät-Hämeen mobilisteihin.

Lahtisen kiinnostus autoihin, eritoten DKW-merkkisiin, sai alkunsa hänen ollessaan ajamassa nuorena kuorma-autoa Ruotsissa.

– Näin kuinka nuo autot liikkuivat kauniisti liikenteessä. Tuolloin ajattelin, että minun on saatava tuollainen auto vielä jonain päivänä, kertoo Lahtinen.

Hänelle autot ovat olleet mukavaa erilaista tekemistä työn rinnalla.

– Olen työskennellyt aivan toisenlaisessa työssä, jonka takia autot ja niiden kanssa touhuaminen on ollut kivaa vastapainoa sille, Lahtinen ynnää.

Lahtinen ja hänen seurueensa jatkavat viimeisen päivän matkaansa kohti Lappeenrantaa hyvällä mielellä.

– Ajan edellä olevan perässä ja katson minne tie vie. Ainakin kahvit ja jäätelöt olisi vielä kiva juttu tälle päivälle! Lahtinen hymyilee.

Vilma Paasonen

Ristiinalainen ei ilmesty torstaina 7.7. Lehti pitää viikon kesälomaa.

Ristiinalainen ei ilmesty torstaina 7.7. Lehden toimitus pitää viikon verran kesätaukoa. Toimituksessa ei ole tällä viikolla henkilöstöä paikalla, joten emme vastaa puhelimeen ja toimituksen ovi on säpissä. Sähköpostia voit lähettää normaalisti osoitteisiin toimitus@ristiinalainen.fi ja ilmoitus@ristiinalainen.fi, luemme viestisi maanantaina 11.7.

Lehti ilmestyy seuraavan kerran ensi viikon torstaina 14.7. Tuolloin lehti jaetaan tilaajien lisäksi peittojakeluna kaikkiin talouksiin Ristiinan varhaisjakelualueella.

Leppoisaa kesää kaikille!

Ristiinalaisen toimitus,

Elina, Arto ja Niko

Vanhalla väyläasemalla juhannuksena avannut kesäravintola sai helteisten juhlapyhien myötä lentävän lähdön toiminnalleen.

Perjantain Juhannusaatto oli tosi vilkas, mutta lauantai se vasta mahdoton päivä olikin! nauravat Varkaantaipaleen ravintolatoiminnasta vastaavat Teija Korhonen ja Anne Heino.

– Välillä asiakkaat joutuivat silloin hieman jonottelemaan, mutta oli mukava huomata, että ihmiset olivat iloisella mielellä liikkeellä. Porukkaa kävi niin autoilla kuin vesiteitse. Välillä oli laituripaikoista tiukkaa, mutta pienellä odottelulla pääsi kyllä rantaan, naiset kertailevat avausviikonloppua.

He kertovat asiakkailta tulleen paljon positiivista palautetta siitä, että Varkaantaipale sai ovet auki. Varsinkin kun Kallioniemi ei tänä suvena palvele, on kesäiselle tauko- ja virkistäytymispaikalle suuri kysyntä.

Kesäravintolan valikoimassa on monipuolisen juomavalikoiman lisäksi myös purtavaa. Suolaisia ja makeita pikkuherkkuja löytyy vitriinistä, sekä edelliskesinä Etelä-Savossa suursuosion saavuttaneita Haapasalo Hatsapureja Varkaantaipaleelta saa niin ikään. Makeista herkuista helteillä erityisen suosittu on ollut pehmyt-jäätelö.

– Ja totta kai tätä valikoimaammekin koko ajan kehitetään ja kuunnellaan asiakkaiden toiveita ja palautetta. Myös erityisiä teema-iltoja tullaan toteuttamaan. Esimerkiksi jotain rantakala-tapahtumaa ja ainakin kreikkalaistyyppistä ”Kanavan gyros-iltaa” on pohdittu, Heino ja Korhonen ynnäävät tulevia suunnitelmia.

Pohdinnassa on myös ainakin kirppistyylinen tapahtuma, jolloin paikalle voisivat saapua esimerkiksi paikalliset pientuottajat sekä vaikkapa käsitöiden myyjät.

– Yksi palvelu mitä ymmärrettävästi nyt paljon kysellään, on polttoaineet. Tämä olisi niin suuri investointi, että vaikuttaa mahdottomalta toteuttaa mitenkään taloudellisesti järkevällä pohjalla, Korhonen harmittelee.

Maanantaina Varkaantaipaleen palveluihin olivat tutustumassa Louhivedellä mökkeilevä, Helsingissä asuva Kärkkäisen perhe, kolmen sukupolven voimin. Veneellä paikan päälle ovat saapuneet Harri ja Irmeli Kärkkäinen poikansa Mikon sekä hänen puolisonsa Anna Albekoglun ja heidän lastensa Pihla ja Hilla Kärkkäisen kanssa.

– Me tultiin tuolta kaukaisuudesta! lohkaisee Hilla ja saa muun porukan nauramaan.

– No ei tuo nyt niin kamalan pitkä matka ollut, olisiko meiltä varttitunti mennyt, Harri-pappa tarkentaa.

Seurueen mielestä on hyvä, että seudulla on veneellä tavoitettava kesäravintola tarjolla.

– Ollaan aiempina kesinä aina muutamaan otteeseen käyty Kallioniemessä, mutta nyt sitten tähän. Mukavahan se on, että tarjolla on paikka, johon lähteä pistäytymään.

– Ja jätski oli tosi hyvää! Hilla lisää reissun plussapuolia.

Harri ja Irmeli Kärkkäinen kertovat mökkeilevänsä ympärivuotisesti, mutta aktiivisimmin mökillä ollaan toukokuusta syyskuulle. Mikko ja Anna lapsineen ovat mökillä pääsääntöisesti lomiensa aikaan, korona-aikaan alkaneet etätyöt ovat myös mahdollistaneet enemmin aikaa Saimaan äärellä.

– Tosi paljon ollaan mökillä! Hilla ja Pihla vielä ynnäävät.

Ja mikäs nyt on ollessa, kun kelit hellivät.

Niko Takala

Korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa alueen kaavamuutokseen

Korkein hallinto-oikeus käsitteli joulun alla valituslupahakemusta liittyen niin sanottuun Varkaantaipaleen kanavan alueen kaavamuutokseen. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi vuoden 2021 huhtikuussa yhdeksän kuntalaisen tekemän valituksen kyseisestä Mikkelin kaupungin tekemästä kaavamuutoksesta, jolla alue muutettiin vesiliikennealueesta matkailupalvelujen alueeksi. Valituksen tehneet henkilöt hakivat valitusoikeutta Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka nyt tehdyllä päätöksellään ei lupaa myöntänyt. Näin kaava saa lainvoiman.

Uusi kaava mahdollistaa muun muassa ravintola- ja tapahtumatoiminnan käynnistämisen, joita paikalla alkaa toteuttaa Ristiina Group Invest Oy (RGI). Yhtiö toteuttaa Varkaantaipale -nimisen kesäravintolan entisen kanavan huoltorakennuksen tiloihin ja sen yhteyteen rakennettaville terasseille. Esimerkiksi musiikkitapahtumia on suunnitteilla alueella sijaitsevassa monitoimihallissa.

– Toiminta on tarkoitus saada käyntiin viimeistään juhannukseen mennessä. Ihan tässä lähiaikoina istutaan aktiiviporukan kanssa alas ja ryhdytään kesän ohjelmaa pohtimaan. Tilat, välineet ja tarpeet sinällään on meillä valmiina, että päästäisiin aloittamaan vaikka parin viikon varoitusajalla, toteaa RGI:n hallituksen puheenjohtaja Ari Korhonen muistuttaen vielä, että tietenkin koronatilanteen kehittyminen vaikuttaa asiaan.

Korhonen sanoo, että Korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli luonnollisesti helpottava Varkaantaipaleen toimijoiden näkökulmasta.

– Onhan tämä kaikkinensa ollut pitkällinen ja hieman väsyttäväkin prosessi. Alkuperäisestä aikataulusta myöhästyttiin näiden valitusten vuoksi pari vuotta. Mutta onneksi nyt tuli sellainen päätös ja lopputulos, johon itse luotimme alusta saakka.

Seuraavaksi Varkaantaipaleen väellä on edessä työntekijöiden rekrytointia ravintolaan ja esimerkiksi esiintyjien varaamista tapahtumiin.

– Työntekijöiden rekryssä toivottavasti voidaan hyödyntää viime kesältä tutuksi tulleita tekijöitä, kun aloitimme toiminnan Mikkelin torilla Varkaantaipaleen kesäterassin merkeissä. Nuorille noheville tekijöille tietenkin mielellään tarjotaan töitä, Korhonen painottaa.

Hän ynnää, että kesäravintolaa pidetään auki ainakin elokuun loppuun, mahdollisesti lyhyempien aukioloaikojen tai yksittäisten tapahtumien muodossa pidempäänkin.

– Aukioloajoista ja ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin heti, kunhan saadaan niitä itse linjattua.

– Katsotaan mitä syntyy tähän ensimmäiseen kesään. Päätavoitteena meillä on se, että saadaan luotua asiakkaille paikka, johon on helppo tulla ja jossa on mukava olla! Korhonen linjaa.

Niko Takala

Ristiinan Rotary-klubi kerää joulukuusia Linnaniemen parkkipaikalla

Jos olet tänään Loppiaisena tai lähiaikoina aikeissa heittää joulukuusen ulos tuvasta, on vaihtoehtona tänä vuonna myös lahjoittaa kuusi hyvään tarkoitukseen. Ristiinan Rotary-klubi nimittäin kerää kuusia Linnaniemen ulkoilualueen parkkipaikalle, josta kuuset päätyvät myöhemmin kevättalvella Linnaniemen lähivesialueille kaloille turoiksi.

– Idea tällaiseen toimintaan on lähtöisin Lappeenrannan klubeilta, ja siellä vastaava homma on jo toteutettukin. Ja hyvää kertomaa on sieltä kuultu, eli esimerkiksi ahvenkantoihin on ollut vaikutusta, ja paikallisesti jopa vedenlaatuun, kertoo Jorma Wickström Ristiinan rotareista.

Lappeenrannan, Mikkelin ja Ristiinan rotareiden toteuttama hanke on saanut nimekseen Järven joulu. Upottamalla kuuset vesistöön houkutellaan kaloja sekä kutemaan että kalanpyydyksiin. Tutkimustietoa on saatu myös siitä, että upotetuilla kuusilla voidaan tehostaa vesien luontaista puhdistumista sekä kala- ja raputuotantoa. Lisäksi uppopuu muodostaa pitkäkestoisen hiilivaraston ja elinympäristön monimuotoiselle eliöstölle.

Ristiinassa joulukuusia otetaan vastaan Linnanniemen parkkipaikalla. ”Virallinen” vastaanottopäivä on lauantai 8.1. klo 10-17, mutta Wickström sanoo, että kuusia voi jo viedä paikan päälle.

– Vastaanottoon tarkoitettu kohta on merkattuna siellä parkkipaikalla, joten kuusia voi jo viedä. Ja totta kai niitä voi viedä myöhempänäkin ajankohtana. Varsinainen upotus tosiaan tapahtuu sitten vasta keväämmällä, hän sanoo.

Upotuksesta on sovittu vesialueen omistajan, eli Ristiinaan osakaskunnan kanssa. Upotuspaikat myös merkitään karttaan, jotta pystytään minimoimaan haitat esimerkiksi kalastajille tai veneilijöille.

Niko Takala

Huonontunut koronatilanne aiheutti tapahtumien perumisen viimetinkaan. Ristiinassakaan ei nähdä Uudenvuoden aaton ilotulitusta.

Ristiinassa ei nähdä yleistä Uudenvuoden ilotulitusta tänäkään vuonna. Nopeasti heikentynyt koronatilanne sai aluehallintoviraston tiukentamaan rajoituksia, ja kaikki sisä- tai ulkotiloissa järjestettävät yleisötapahtumat ja yleiset kokoukset ovat tällä hetkellä pannassa Etelä-Savonkin alueella. Niinpä Mikkelin kaupunki perui omat ilotulitustapahtumansa, jonka myötä myös Ristiinan aluejohtokunnan ja Ristiinan Urheilijoiden yhteistyössä järjestämä Uudenvuoden tapahtuma Metsälinnassa on jouduttu perumaan. Ilotulitus jouduttiin perumaan myös vuosi sitten koronan vuoksi.

Avi sekä kaupunki asettivat eilen torstaina myös liudan muita rajoituksia ja määräyksiä, joiden myötä esimerkiksi liikuntapaikkojen käyttöä on rajattu. Muun muassa Mikkelin uimahallit ovat suljettuina. Liikuntasalien käyttöä rajoitetaan niin ikään, ainakin aikuisten harrastustoiminta ryhmäliikunnan osalta on kiellettyjen listalla.

Ristiinalainen seuraa tilannetta ja uutisoi rajoituksista tarkemmin viimeistään maanantaina 3.1.

Niko Takala

Lihan leikkaamisessa homma hoituu hyvillä välineillä sekä ammattitaidolla. Hangastenmaalla hirvet menivät paloiksi ammattilaisen johdolla.

On tiistai, lokakuun 12. päivä. Olemme Hangastenmaan kylätalon pihapiirissä olevassa Hangastenmaan hirviseurueen vajassa. Meneillään on edellisenä viikonloppuna saadun hirvisaaliin käsittely (ks. Ristiinalainen 14.10.2021). Saadut kolme hirveä on luonnollisesti suolistettu jo metsässä, nyt on jo nylytkin tehty ja vuorossa on ruhojen paloittelu ja lihan leikkaaminen.

Vuonna 2015 valmistunut nylkyvaja on helpottanut huomattavasti lihan käsittelyä.

– Aiemmin oltiin niin kelien armoilla. Jos saalista tuli vähän lämpimämmällä kelillä, niin jo oli kiire saada lihat käsiteltyä ja edelleen ihmisten kylmäkoneisiin, muistelee seurueen jahtipäällikkönä toimiva Kai Palmgren.

Lihankäsittelytilojen lisäksi vuosien varrella on muuttunut myös ylipäätään hygienia-asioihin panostaminen.

– Nyt on kaikilla muovikäsineet käytössä ja katsotaan esimerkiksi millä välineillä hommia tehdään. Menneinä vuosina kun lihan leikkuuta tehtiin tuolla missä kenenkin navetoissa ja ladoissa sekä paljain käsin, niin eihän se kamalan hygieenistä ollut! Palmgren naurahtaa.

Kuten kaikessa työssä, niin lihanleikkuussakin homma näyttää suorastaan leikittelevän helpolta, kun sitä tekee ammattilainen. Tällä kertaa ammattilaisen ”tahtipuikkoja” eli kunnon veistä ja teroituspuikkoa käsissään heilutteli nykyisin ”oloneuvoksena” toimiva lihamestari Jouni Härkänen. Härkänen on paluumuuttaja Ristiinaan, Kosoniemelle. Hän teki lihamestarin töitä vuodesta 1979 saakka, oppinsa hakenut Kotkasta ja työuransa tehnyt pääosin Kouvolan alueella.

– Härkäsen Tapsa kysyi minulta, että pääsisinkö. Mukavaa puuhaahan tämä on, hyvä on pitää taitoja yllä. Ja josko tästä jotain iloa olisi metsästäjille lihankäsittelyvinkkeinä ja miksei sitten kotona ruuanlaittoon! Härkänen toivoo.

– Tässä on lapaa, tuossa niskaa, täällä taas etuselkää. Ja tuosta löytyy sitten sisäfilettä, Härkänen esittelee jo valmiiksi leikattuja paloja. – Ja mitä jää tässä ikään kuin yli, niin tehdään tuossa jauhelihaksi, Härkänen osoittaa lihamyllyn suuntaan.

Palmgren näyttää kylmiön puolelle, jossa on jo astiakaupalla jauhettua hirvenlihaa. Eikä uusien palojen syntymisessä kauaa nokka tuhise, kun lihamestari saa eteensä uuden suuremman palan, esimerkiksi kokonaisen lavan.  Ne palat, joista ei ihmisravintoa tehdä, päätyvät koirille.

– Kuten myös luut. Joita tulee kokonaisuutena niin paljon, että kun keksisi mihin niitä laittaa. Jos koiranomistajilla on halukkuutta hommata omille koirilleen hirvenluita, niin johonkin porukkaan yhteyttä, tavaraa varmasti piisaa, Palmgren vinkkaa.

Niko Takala