Palkitun ristiinalaiskirjailijan vanhemmista teoksista on puolestaan suunnitteilla elokuva sekä sarja suoratoistopalveluun.

Ristiinalaisen kirjailijan Helena Wariksen julkaistujen kirjojen pino kasvaa tasaisesti. Lähiviikkoina ilmestyy Otavalta Olafin pentupäiväkirjat -lastenkirjojen kuudes osa, Maailman paras laumanvartija, joka päättää sarjan.

– Alakoululaisille suunnattu Olaf-sarja on ollut myönteinen yllätys. Kirjoista on otettu useampia painoksia ja äänikirjoina sarjaa on kuunneltu tuhansia kertoja, Waris iloitsee ja muistelee viimesyksyisiä Helsingin kirjamessuja, jonne Waris kutsuttiin sarjan innoittajan, maremmano-abruzzese -rotuisen Olaf-koiransa kanssa.

– Olafilla ja minulla oli omat turvamiehet! Waris nauraa kerratessaan tähänastisen uransa erikoisinta messukeikkaa.

Wariksen viimeisin kansiin päätynyt kirja on kesäkuussa ilmestynyt Saari, joka edustaa maagista realismia kauhuelementein. Aiemmasta tuotannosta poiketen romaani on kirjailijan itsensä tuottama omakustanne.

– Saari julkaistiin alunperin joulukuussa 2019 Storytel -äänikirjapalvelussa kymmenosaisena äänikirjana. Kun sopimuksen printtioikeudet raukesivat, painatin itse kolmensadan kappaleen painoksen, Waris sanoo.

Kirjan taitosta vastasi ristiinalaisen Anne Leinosen Proosakuiskaaja-yritys. Kansikuvan tekijä löytyi perhepiiristä, kun Lappeenrannan AMK:ssa kuvataiteilijaksi opiskeleva kirjailijan poika Arri Mäkeläinen tarttui siveltimeen ja maalasi sarvipäisen saaren. Painotyö tilattiin puolalaiselta painotalolta, josta kollegoilla oli hyviä kokemuksia.

– Saarta pyydettiin minulta kirjamuodossa parin vuoden ajan. Kaikki eivät ole lämmenneet äänikirjabuumille ja osa kirjojen kuluttajista haluaa edelleen oman kappaleensa kirjahyllyyn, Waris selittää ja myöntää, että hetken kyllä mietitytti, jäisivätkö kirjat myymättä ja tili tappiolliseksi, ihan ilmaista kun kokeilu ei kuulemma ollut.

– Kirjastot tilasivat kirjaa sen verran hyvin, että pääsin omilleni, Waris paljastaa ja lisää myyvänsä kirjaa erilaisissa kirjallisuustapahtumissa. Kirjaa voi myös ostaa suoraan kirjailijalta.

– En usko, että Saari jää viimeiseksi omakustanteeksi, Waris tuumii hyvän kokemuksen rohkaisemana. Pöytälaatikossa olisi kuulemma ainakin yksi teos, jolle on ollut vaikea löytää kustantajaa.

Yhteistyö isojen kustantamojen kanssa jatkuu muiden teoksien kanssa. Ensi vuonna Warikselta ilmestyy varmuudella nuorten fantasiatrilogian aloitusosa sekä uusi äänikirja. Pari muutakin mielenkiintoista kirjaprojektia on tekeillä, joista toivottavasti kuullaan myöhemmin.

– Luova kausi tuntuu jatkuvan, kirjailija toteaa ja antaa arvoa Taiken viisivuotiselle työskentelyapurahalle, jonka toinen vuosi on nyt meneillään.

Tulevien kirjojen rinnalla vanhat teokset jatkavat elämäänsä uusissa formaateissa. Elokuva- ja tv-tuotantopuolella tapahtuu suuria, joista Waris ei vielä tässä vaiheessa voi paljastaa muuta kuin sen, että jos kaikki menee hyvin, muutaman vuoden sisällä nähdään sekä suomalainen elokuva että kansainvälinen suoratoistosarja Wariksen kirjojen pohjalta!

– Agentti hätyytettiin kesälomaltaan sopimusten tekoon, Waris paljastaa ja kuvailee edessä olevaa jättiprojektia unelmiensa täyttymykseksi.

Siitäkin toivottavasti kuullaan jatkossa lisää!

Wariksen Saari-kirjaa voi tilata (25 eur/kpl) sähköpostitse osoitteesta pohjankonnuntalvikki@gmail.com

Ristiinan kirjasto muuttaa uusiin tiloihin koulukeskukselle. Nykyisessä paikassaan kirjasto palvelee vielä ensi viikon ajan.

Ristiinan kirjasto ja sen yhteydessä toimiva Ristiinan asiointipiste ovat suljettuna muuton vuoksi maanataista 1.8. alkaen. Sulun aikana kirjastopalvelut, omatoimipalvelut ja asiointipistepalvelut eivät ole käytettävissä.

Ristiinan kirjastosta lainatun aineiston eräpäivät on ohitettu elo- ja syyskuun ajalta. Tämä tarkoittaa sitä, että Ristiinan kirjastosta lainatusta aineistosta ei sulun aikana kerry myöhästymismaksuja.

– Myös nyt tehtävien uusi laina-aika on laitettu automaattisesti niin, että palautusajankohta ei osu sulun päälle. Ensi viikon loppuun mennessä Ristiinasta tehtäviin lainoihin tulee eräpäiväksi 3.10., joten nyt on hyvä käydä hakemassa lukemista tälle ajalle! vinkkaa kirjastonhoitaja Noora Tähtinen Ristiinan kirjastolta.

Mahdolliset lainojen uusinnat onnistuvat Lumme-verkkokirjastossa, asioimalla paikan päällä missä tahansa Lumme-kirjastossa tai soittamalla mihin tahansa Lumme -kirjastoon, Ristiinaa lukuun ottamatta. Lainojen uusintamahdollisuus koskee aineistoa, johon ei kohdistu varauksia.

– Mikäli on lainassa aineistoa, jossa on varauksia ja palautuspäivä osuu tuon sulun ajalle, niin silloin aineisto on palautettava johonkin toiseen Lumme-kirjastoon, Tähtinen sanoo.

Aineistoa voi sulun aikana palauttaa mihin tahansa Lumme-kirjastoon Ristiinaa lukuun ottamatta. Lähimpänä Ristiinaa sijaitsevat Mikkelin pääkirjasto, Mäntyharjun kirjasto, Anttolan kirjasto ja Suomenniemen kirjasto. Lähimmät asiointipisteet löytyvät niin ikään Mikkelistä (kaupungin virastotalon asiointipiste), Anttolan kirjastosta ja Suomenniemen kirjastosta. Kirjastojen ja asiointipisteiden aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen verkosta. Mikkelin pääkirjasto on avoinna kaikkein laajimmin.

Jos asiakkaalla on varauksia, joiden noutopaikkana on Ristiinan kirjasto, voit vaihtaa varauksesi noutopaikan Lumme-verkkokirjastossa tai olemalla yhteydessä mihin tahansa Lumme-kirjastoon.

– Aikataulullisena tavoitteena on, että pääsemme elokuun aikana siirtämään aineistoa uuteen kirjastoon Ristiinan koulukeskukselle, ja avaamaan uuden kirjaston syyskuun aikana. Uuden kirjaston avaamisesta tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen, kunhan aikataulu tarkentuu, palvelupäällikkö Pirjo Sapman pääkirjastolta sanoo.

Ristiinan kirjastolla muuttoon on varauduttu jo pitkä tovi.

– Valikoimaa joudutaan hieman karsimaan uuteen kirjastoon, joten kirjojen poistoja on tehty jo varmaan vuoden päivät. Meillä on edelleen tässä kirjoja tarjolla hintaan euro per kassi, joten kannattaa tullaa tekemään löytöjä, kun vielä ehtii! Noora Tähtinen muistuttaa.

– Ja toki tässä on ollut sitten ihan paikkojen ja tavaroiden läpikäyntiä. Turhia pois ja merkattu sekä pakkailtu säilytettäviä. Isossa kuvassa täältä ei taida paljon muuta siirtyä uusiin tiloihin kuin kirja-aineistot, tietokoneet sekä sitten lainausautomaatti, hän ynnää.

Myös uuteen kirjastoon tulee luonnollisesti omatoimikirjaston toimintaan liittyvä tekninen laitteisto.

Niko Takala

Ristiinan markkinat järjestetään 45. kertaa. Tapahtumapaikkana toimii Rantapuisto.

Yksi Ristiinan kesän kohokohdista on käsillä huomenna, kun Rantapuistossa päästään perinteisten markkinoiden äärelle. Myyjiä ja esittelijöitä on paikallisista yhdistyksistä ja käsityöntekijöistä perinteisiin markkinamyyjiin, eli esimerkiksi vaatteita, lakuja ja rinkeleitä sekä vaikkapa erilaista syötävää suolaisten ja makeiden herkkujen muodossa on luvassa. Rantapuiston lasten uimarannan puoleisessa osassa tulee olemaan myös monenlaista puuhaa.

– Lasten alue on hieman laajempi kuin vuosi sitten. Myös alueen toisessa päädyssä olevilla beach volley -kentillä on toimintaa, kun RiU:n lentistytöt pelaavat ja opastavat siellä lajin pariin, kertoo markkinavoutina tänä vuonna aloittanut Mikko Syrjäläinen markkinat järjestävästä Ristiinan Lions clubista.

Syrjäläinen kertoo, että myyjiä on tulossa paikalle mukavasti, vähintään sama määrä kuin vuosi sitten.

– Tähän on syytä olla tyytyväinen, kun koronan myötä ylipäätään markkinamyyjien määrä on vähentynyt.

Erityisesti paikallisilta toivotaan, että paikalle tultaisiin kävellen tai pyörällä, parkkitilat kun ovat teiden varsilla rajalliset. Muutenkin liikenteessä on hyvä perjantaina pitää maltti mukana, sillä voi olla, että Rantapuiston läheisyydessä on tavallista ahtaampaa. Järjestäjät toivovat myös, että Rantapuiston parkkialueelle ei jätettäisi ajoneuvoja, jotta ne eivät ole huomenna myyntipaikkojen ja kävijöiden tiellä ja esteenä.

Ristiinan markkinat pe 15.7. Rantapuistossa (Brahentie 33 C).

Niko Takala

Suur-Saimaan ympäriajot keräsivät menneenä viikonloppuna yli 200 autokuntaa kiertämään Saimaan ympäri vanhoilla ajoneuvoilla.

Ympäriajon osallistujia olivat muun muassa Juhani Lahtinen ja Kari Silvennoinen, jotka molemmat olivat mukana DKW-merkkisillä autoilla. Heille tapahtumassa parasta on sen luoma yhteisöllisyyden tunne ja kokemus. Uusien ihmissuhteiden luominen tapahtuu vaivattomasti, kun ihmisillä on sama kiinnostuksen kohde. Muun muassa Lahtiselle ja Silvennoiselle vielä hetki sitten vieraat Jukka ja Marianne Koivunen ovat jo osa heidän porukkaansa ja he vaihtelevat jo puhelinnumeroita keskenään ja keskustelevat iloisesti toisilleen.

– Täällä saa nähdä läpileikkaavan kuvan autoharrastajista positiivisessa mielessä, tiivistää Lahtinen osuvasti.

Suur-Saimaan ympäriajo on perinteinen tapahtuma, joka on järjestetty jo 28 kertaa. Muistan, kuinka äitini mainitsee joka vuosi, että nyt on se viikonloppu, kun Suur-Saimaan ympäriajo ajetaan, ja kylällä voi nähdä vanhoja autoja. Vaikka joka vuosi olenkin saanut kuulla Suur-Saimaan ympäriajosta, on tapahtuma jäänyt minulle vieraaksi. Kuitenkin viime sunnuntaina suuntasin ensimmäistä kertaa elämässäni katsomaan ympäriajoa ja ymmärsin, minkä takia Suur-Saimaan ympäriajo on voitu järjestää jo noin pitkään, ja tapahtuma kiinnostaa ja vetää puoleensa ihmisiä vielä tänäkin päivänä!

Kävellessäni ympäri Rantapuistoa kamera kädessäni, näen toinen toistaan hienompia autoja, jotka ajavat rauhallista vauhtia hiekkatietä pitkin ja vilkuttavat iloisesti katsomaan tulleille ihmisille. Toiset parkkeeraavat autonsa Rantapuiston parkkipaikalle, kun taas toiset jatkavat matkaansa saman tien kohti Lappeenrantaa Suomenniemen ja Taipalsaareen kautta ajaen.

Kolme autoa on parkkeerattu vierekkäin, ja autojen ympärille on kerääntynyt pieni joukko ihmisiä. Selkeästi auton omistajia, ajattelen. Selviää, että nämä kaikki kolme autoa ovat länsisaksalaisia DKW-merkkisiä autoja vuosilta -57, -59 sekä -60. Autojen omistajien matka on mennyt tähän mennessä hyvin. He ovat aloittaneet matkansa edellisenä päivänä Lappeenrannasta, josta he ovat ajaneet Joutsenon, Imatran sekä Puumalan kautta kiertäen Anttolanhoviin.

Tänään seurueen matka on jatkunut tänne Ristiinan rantapuistoon Mikkelin kautta ajaen.

– Kaikki on hyvää tällä hetkellä, Juhani Lahtinen sanookin.

Lahtinen ottaa ensimmäistä kertaa osaa Suur-Saimaan ympäriajoon, mutta on aiemmin ajanut muun muassa retkeilyajoja, niin kuin myös hänen seurueeseensa kuuluva Kari Silvennoinenkin. He molemmat kuuluvat Päijät-Hämeen mobilisteihin.

Lahtisen kiinnostus autoihin, eritoten DKW-merkkisiin, sai alkunsa hänen ollessaan ajamassa nuorena kuorma-autoa Ruotsissa.

– Näin kuinka nuo autot liikkuivat kauniisti liikenteessä. Tuolloin ajattelin, että minun on saatava tuollainen auto vielä jonain päivänä, kertoo Lahtinen.

Hänelle autot ovat olleet mukavaa erilaista tekemistä työn rinnalla.

– Olen työskennellyt aivan toisenlaisessa työssä, jonka takia autot ja niiden kanssa touhuaminen on ollut kivaa vastapainoa sille, Lahtinen ynnää.

Lahtinen ja hänen seurueensa jatkavat viimeisen päivän matkaansa kohti Lappeenrantaa hyvällä mielellä.

– Ajan edellä olevan perässä ja katson minne tie vie. Ainakin kahvit ja jäätelöt olisi vielä kiva juttu tälle päivälle! Lahtinen hymyilee.

Vilma Paasonen

Ristiinalainen ei ilmesty torstaina 7.7. Lehti pitää viikon kesälomaa.

Ristiinalainen ei ilmesty torstaina 7.7. Lehden toimitus pitää viikon verran kesätaukoa. Toimituksessa ei ole tällä viikolla henkilöstöä paikalla, joten emme vastaa puhelimeen ja toimituksen ovi on säpissä. Sähköpostia voit lähettää normaalisti osoitteisiin toimitus@ristiinalainen.fi ja ilmoitus@ristiinalainen.fi, luemme viestisi maanantaina 11.7.

Lehti ilmestyy seuraavan kerran ensi viikon torstaina 14.7. Tuolloin lehti jaetaan tilaajien lisäksi peittojakeluna kaikkiin talouksiin Ristiinan varhaisjakelualueella.

Leppoisaa kesää kaikille!

Ristiinalaisen toimitus,

Elina, Arto ja Niko

Vanhalla väyläasemalla juhannuksena avannut kesäravintola sai helteisten juhlapyhien myötä lentävän lähdön toiminnalleen.

Perjantain Juhannusaatto oli tosi vilkas, mutta lauantai se vasta mahdoton päivä olikin! nauravat Varkaantaipaleen ravintolatoiminnasta vastaavat Teija Korhonen ja Anne Heino.

– Välillä asiakkaat joutuivat silloin hieman jonottelemaan, mutta oli mukava huomata, että ihmiset olivat iloisella mielellä liikkeellä. Porukkaa kävi niin autoilla kuin vesiteitse. Välillä oli laituripaikoista tiukkaa, mutta pienellä odottelulla pääsi kyllä rantaan, naiset kertailevat avausviikonloppua.

He kertovat asiakkailta tulleen paljon positiivista palautetta siitä, että Varkaantaipale sai ovet auki. Varsinkin kun Kallioniemi ei tänä suvena palvele, on kesäiselle tauko- ja virkistäytymispaikalle suuri kysyntä.

Kesäravintolan valikoimassa on monipuolisen juomavalikoiman lisäksi myös purtavaa. Suolaisia ja makeita pikkuherkkuja löytyy vitriinistä, sekä edelliskesinä Etelä-Savossa suursuosion saavuttaneita Haapasalo Hatsapureja Varkaantaipaleelta saa niin ikään. Makeista herkuista helteillä erityisen suosittu on ollut pehmyt-jäätelö.

– Ja totta kai tätä valikoimaammekin koko ajan kehitetään ja kuunnellaan asiakkaiden toiveita ja palautetta. Myös erityisiä teema-iltoja tullaan toteuttamaan. Esimerkiksi jotain rantakala-tapahtumaa ja ainakin kreikkalaistyyppistä ”Kanavan gyros-iltaa” on pohdittu, Heino ja Korhonen ynnäävät tulevia suunnitelmia.

Pohdinnassa on myös ainakin kirppistyylinen tapahtuma, jolloin paikalle voisivat saapua esimerkiksi paikalliset pientuottajat sekä vaikkapa käsitöiden myyjät.

– Yksi palvelu mitä ymmärrettävästi nyt paljon kysellään, on polttoaineet. Tämä olisi niin suuri investointi, että vaikuttaa mahdottomalta toteuttaa mitenkään taloudellisesti järkevällä pohjalla, Korhonen harmittelee.

Maanantaina Varkaantaipaleen palveluihin olivat tutustumassa Louhivedellä mökkeilevä, Helsingissä asuva Kärkkäisen perhe, kolmen sukupolven voimin. Veneellä paikan päälle ovat saapuneet Harri ja Irmeli Kärkkäinen poikansa Mikon sekä hänen puolisonsa Anna Albekoglun ja heidän lastensa Pihla ja Hilla Kärkkäisen kanssa.

– Me tultiin tuolta kaukaisuudesta! lohkaisee Hilla ja saa muun porukan nauramaan.

– No ei tuo nyt niin kamalan pitkä matka ollut, olisiko meiltä varttitunti mennyt, Harri-pappa tarkentaa.

Seurueen mielestä on hyvä, että seudulla on veneellä tavoitettava kesäravintola tarjolla.

– Ollaan aiempina kesinä aina muutamaan otteeseen käyty Kallioniemessä, mutta nyt sitten tähän. Mukavahan se on, että tarjolla on paikka, johon lähteä pistäytymään.

– Ja jätski oli tosi hyvää! Hilla lisää reissun plussapuolia.

Harri ja Irmeli Kärkkäinen kertovat mökkeilevänsä ympärivuotisesti, mutta aktiivisimmin mökillä ollaan toukokuusta syyskuulle. Mikko ja Anna lapsineen ovat mökillä pääsääntöisesti lomiensa aikaan, korona-aikaan alkaneet etätyöt ovat myös mahdollistaneet enemmin aikaa Saimaan äärellä.

– Tosi paljon ollaan mökillä! Hilla ja Pihla vielä ynnäävät.

Ja mikäs nyt on ollessa, kun kelit hellivät.

Niko Takala

Myös metsäkulttuurista ja -historiasta kertovat kyltit uusitaan kesän aikana. 

Metsänpeitto, kalman väkeä ja jännittävät tarinat Olavinlinnasta. Muun muassa näihin pääsee tutustumaan uudessa äänitarinassa, jota voi kuunnella ajellessaan autolla, pyörällä tai moottoripyörällä Vihreän kullan kulttuuritiellä.

– Siellä on paljon lapsiakin kiinnostavia tarinoita. Ei mitään liian pelottavaa mutta jänniä juttuja. Ehdottomasti kannattaa kuunnella kesämatkoilla koko perheen kanssa, sanoo Vihreän kullan kulttuuritien kehittämishankkeen projektipäällikkö Jade Hirvonen.

Vihreän kullan kulttuuritie on varmasti monelle tuttu Ristiinassa. Jo 20 vuotta kyltit tietyillä paikoilla ovat kertoneet metsäkulttuurista ja -historiasta. Kesällä kylteille kannattaa taas kurvata, koska ne uusitaan myös sisällöltään. Jatkossa Mäntyharjun ja Punkaharjun välisen reitin varrella on kaikkiaan 16 opastustaulua.

– Niissä on edellisiin verraten vähän uutta näkökulmaa. Kohteita on vähän karsittu, eli joitakin kauempana reitiltä olevia jää pois. Uudet kyltit asennetaan heti kesän alussa, Hirvonen kertoo.

Samalla kun jotakin karsitaan pois, tulee esimerkiksi Sulkavalle kolme uutta kohdetta.

Täysin uutta on kuunneltava äänitarina.

– Se kertoo metsäsuhteesta ja -kulttuurista eri näkökulmista eri ajoilta, Hirvonen kertoo.

Tarinassa paikallinen metsäkulttuuri yhdistyy metsän mystiikkaa henkiviin kansantarinoihin, jotka on kerätty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta.

– Olen itse oppinut tarinoiden käsikirjoituksia lukiessa ja äänityksiä kuunnellessa paljon uutta. Millaisia tarinoita liittyykään esimerkiksi metsänpeittoon ja historiaan – tosi mielenkiintoista! Hirvonen sanoo.

Kulttuuritietä ovat uudistaneet yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Suomen Metsämuseo Lusto.

Äänitarinaa voi kuunnella sovelluksesta turvallisesti myös ajaessaan, koska tarina käynnistyy automaattisesti, kun tietty kohde lähestyy.

– Sovelluksessa pitää muistaa sallia sijaintitiedot tämän takia. Sillä ei ole väliä, miten päin reittiä kulkee. Olemme ajastaneet niitä niin, että tarinan ehtisi kuunnella ennen kuin kohde tulee. Vielä on suunnissa ja ajoissa vähän säätämistä. Tästä tulee hieno juttu. Itse asiassa tämä on Glopas-sovelluksessa ensimmäinen automatkailuun tehty kierros. Siellä on ollut lähinnä kävelykierroksia, Hirvonen kertoi toukokuussa.

Äänitarinaa testataan kesän aikana myös Ristiinan seudun Hop on Hop off -bussiretkillä.

– Osa tarinoista on sellaisia, että niitä voi kuunnella vaikka kotisohvalta mutta osa sellaisia, että pitää olla paikan päällä, Hirvonen kertoo.

Äänitarina julkaistiin juhannusta edeltävällä viikolla, eli sen löytää nyt Glopas-sovelluksesta.

Hirvonen muistuttaa, että välttämättähän koko Vihreän kullan kulttuuritietä ei tarvitse ajella putkeen vaan esimerkiksi Mikkelistä voi hyvin tehdä päiväreissuja ja ottaa aina osan tiestä tutkailun alle.

– Siellä on paljon piilotettuja helmiä. Esimerkiksi Sulkavalla Linnavuori on uusi kohde. Sieltä on aivan huimat maisemat. Lisäksi Putikon kylä Punkaharjulla on aivan ihana paikka kesäpäivän viettoon. Se on vanha sahayhdyskunta, jossa pääsee kävellen kujille, Hirvonen vinkkaa.

Vihreän kullan kulttuuritietä on ajateltu paljon myös pyöräilijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Netissä olevan koosteen kehitys jatkuu koko kesän. Äänitarina on heti tehty myös englanniksi.

– Pyörämatkailu on nousussa. Vahvasti olemme miettineet matkailijan näkökulmaa, että mitä hän haluaa tietää, kun valmistelee matkaa reitille.

Kehittämishanke päättyy tänä vuonna, joten sen varrella olevien viiden kunnan kanssa luodaan syksyllä suunnitelma ylläpitoon ja kehittämiseen.

– Tavoite on, että reitti on elossa, sitä on päivitettykin vuosien varrella ja kyltit seisovat siellä seuraavatkin 20 vuotta, Hirvonen tuumaa.

Vihreän kullan kulttuuritie

Reitillä on 16 kohdetta, jotka esittelevät suomalaista metsäkulttuuria, -historiaa sekä -suhdetta.

Tie kulkee Mäntyharjusta Ristiinan, Puumalan, Sulkavan ja Savonlinnan kautta Punkaharjulle.

Äänitarina julkaistaan Glopas-sovelluksessa alkukesällä. Sitä voi kuunnella molempiin suuntiin ajaessaan.

Reitti on myös koottu Outdoor Active -sivustolle internetiin.

Puumalan Sahanlahdessa avautuu loppukesästä maksuton virtuaalisen todellisuuden tarina. Sen tarinat näkee SALMI AR-sovelluksessa.

Elina Alanne

Juttu on julkaistu Ristiinalaisen kesälehdessä 2.6. Lisätty 23.6. tieto siitä, että äänitarina on nyt julki. 

Juhannusaattona Ristiinassa pääsee esimerkiksi kokoille, saunaan tai risteilemään. 

Ristiinan alueella voi ihailla kokkoa juhannusaattona ainakin kolmessa yhteisessä juhlassa.
Vitsiälän kyläseuran ja Löydön kartanon yhteinen koko perheen juhannusjuhla järjestetään Löydön kartanon leirintäalueen rannassa. Juhlaa vietetään 18–20.30 ja kokko sytytetään noin kello 19. Paikalla on lapsille pomppulinna ja kaikkia viihdyttää Sampolan humppakerho. Osoite on Löydönkartanontie 115.

Kylälahden kylien kokkojuhlaa vietetään Rantamaalla Paljaveden rannassa, osoitteessa Lappilanmäentie 129. Juhla alkaa kello 19. Ohjelmassa on muun muassa kilpailuja ja kokko. Molemmissa juhannusjuhlissa on myös pientä purtavaa ostettavaksi.

Ristiinan läntinen maa- ja kotitalousseura järjestää kokkojuhlan perjantaina kello 19 alkaen Närhilän laavulla Raitinpurontiellä.

Jos juhannussaunan paikka on vielä etsinnässä, niin Hotelli Heimarin rantasauna on juhannusaattona lämpimänä myös muille kuin hotellivieraille. Löylyihin pääsee kello 17–20 maksamalla 5 euroa per henkilö.

Aino-laiva tekee juhannusaattona ja juhannuspäivänä risteilyt Ristiinasta Astuvansalmen vesille. Molemmat risteilyt lähtevät Ristiinasta kello 14 ja kesto on noin neljä tuntia. Risteilyjen liput ovat myynnissä netissä. Vielä 23.6. kello 15 asti ehtii varata risteilylle myös Ravintola Vaihan saaristolaispöydän.

Elina Alanne

Lasten kulttuurifestivaaliin kuuluu monta erilaista tapahtumapäivää. 

Etelä-Savon suurinta ja perinteikästä lasten kulttuurifestivaalia Hulivilikarnevaalia vietetään Mikkelissä 27.6.–3.7.2022. Hulivilikarnevaalit täyttää tänä kesänä 30 vuotta. Jokaisella tapahtumapäivällä on oma teemansa ja paikkansa ympäri Mikkeliä.
Juhlavuoden kunniaksi toimintaa on luvassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi Hulivilikarnevaalit laajenevat keskusta-alueen ulkopuolelle Ristiinan sekä Anttolan alueille. Yhteistyössä Mikkelin Kulttuurin unelmavuosi 2022 –hankkeen kanssa Artic Ensamblen Tuuliajolla -satamasirkuskiertue nähdään Mikkelin sataman lisäksi 28.6. Kenkäverossa, 30.6. Ristiinan Kaukaanrannan asioimislaiturin luona ja 2.7. Anttolan satamassa. Ristiinassa esityksestä ovat tuolloin kello 12 ja 14. Aiemmista tiedoista poiketen esiintymispaikka ei siis ole Ristiinassa satama vaan torin viereinen alue.

Hulivilikarnevaalien suuria syntymäpäiväjuhlia vietetään toimintapäivän muodossa Mikkelipuistossa lauantaina 2.7. kello 9–14. Luvassa on 30 toimintapisteen lisäksi Nuojuan Teatteripajan Maatilan elämää -esitys sekä Blind Gut Companyn Kuin kala puussa -sirkusesitys. 30.6.–1.7. Mikkelin pääkirjaston Mikkeli -salissa pääsee osallistumaan suureen LEGO-rakennustapahtumaan, joka toteutetaan yhteistyössä Jalon Group Oy:n kanssa. Tapahtumaa rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
Hulivilikarnevaali avataan perinteisesti maanantaiaamuna 27.6. Stellan tähtitorilla. Illalla vietetään liikennepäivää satamassa klo 17–19. Tiistain työpajapäivässä tarjolla on yli 40 työpajaa Puistokadulla sekä toimijoiden omissa tiloissa ympäri Mikkeliä. Keskiviikkona 29.6. luontopäivää vietetään Urpolassa klo 14–16, torstaina rentoudutaan elokuvien parissa Kinolinnassa ja perjantaina 1.7. seikkaillaan satujen parissa kirjastolla.
Hulivilikarnevaalien juhlavuosi päättyy sunnuntaina 3.7. Huliviliristeilyyn Aino-laivalla sekä päätöskonserttiin Naisvuoren kesäteatterissa, jossa rockataan Hevisauruksen kanssa. Sekä Huliviliristeily että Hevisaurus ovat myyty loppuun jo ennakkoon.

Lasse Hoikka & Souvarit tanssittavat sunnuntaina Metsälinnassa. 

Tuuli pyyhkii Ristiinan torilla, kun haastatteluun astelee Lasse Hoikka paksussa takissaan. Lasse ja Souvarit lukee miehen takissa.

– En minä yleensä itseäni näin korosta mutta lähdin Rovaniemeltä ilman yhtäkään takkia, kun ajattelin, että on kesä. Onneksi löytyi saaresta tämä takki, Hoikka naurahtaa.

Hoikka on tehnyt pitkän julkisen uran Souvarit-yhtyeensä kanssa. Hän toteaa, että mitään suurta julkisuutta ja lööppejä hän ei ole halunnut, ja onneksi sillä on myös tullut toimeen. Ristiinan kesäasukas hän on ollut jo vuosia ja viettänyt aikaa Mari-puolison perheen mökillä.

– 12 vuotta olemme Marin kanssa pitäneet tulia nuotiossa. Saamme olla Saimaan saaressa Marin Eila-äidin ja Erkki-isän rakentamassa paratiisissa. Siellä saa olla omassa yksinäisyydessä kuin Robinson Crusoe. Saaressa rauhoittuu ja unohtaa kiireen.

Souvarit on tanssittanut kansaa pian 44 vuotta. Äänitteitä on noin 40 ja niitä on myyty yli miljoona. Hoikka luettelee, että keikkoja on takana noin 7000. Ensimmäisen keikkabussin mittariin ehti kertyä kaksi miljoonaa kilometriä ja toisellakin on jo ajettu 1,3 miljoonaa.

Lapista kotoisin oleva Souvarit pitää nykyään kaksi lomakautta vuodessa ja keikkailee maltillisesti.

– Kokeilimme joskus senkin, että keikkoja oli pelkästään heinäkuussa 32, mutta ei siinä ole järkeä. Enempää rahaa siitä ei saa, kun verottaja vie, ja väsyminen vie mielenkiinnon. Tämä toimii nyt hyvin näin. Olemme edelleen siinä hyvässä asemassa, että voimme valita keikkapaikat.

Juhannuksena Lasse Hoikka & Souvarit esiintyy perjantaina Somerolla, lauantaina Kuopiossa ja sunnuntaina Ristiinan Metsälinnassa. Kesän keikat Hoikka kiertää Ristiinasta. Aamuyöstä hän palaa keikalta takaisin ja soutaa saareen.

– Suomen kesä on hienoa aikaa. Tykkään bongailla ja kuunnella lintuja. Alkukesästä esimerkiksi lokeilla ja tiiroilla on hieno oma meininki.

Metsälinnan juhannussunnuntain keikka on ollut orkesterin ohjelmistossa jo jokusen vuoden. Hoikka toteaa, että se sopii Souvareille oikein hyvin.

– Metsälinnan tasoisia lavoja kun olisi enemmän! Ei Suomessa ole vastaavia kuin oikeastaan Suukosken keidas. Metsälinnassa kaikki toimii, vieraanvaraisuus on kympin luokkaa, bändi otetaan huomioon ja ihmiset tulevat pitkästäkin matkaa tanssimaan.

Koronavuosina ja välillä muutenkin on kannettu huolta tanssilavakulttuurin säilymisestä. Perinteiseen tanssimusiikkiin uskova Hoikka uskoo myös siihen, että lavakulttuuri ei katoa minnekään.

– Ensikertalaista nuorisoa on nytkin ollut keikoilla. Kulttuuri on ainutlaatuinen ja uskon, että se säilyy. Pienet lavat ehkä katoavat mutta isommat kyllä säilyvät.

Hoikka toteaa, että Souvareiden kokoonpano on nyt paras kuin koskaan.

– Jatkaa aion niin kauan, kunnes järjestysmies kantaa lavalta pois, että nyt olet pappa väärässä paikassa.

Jaksamisessa ratkaisevaa on, että alkoholin käytön hän lopetti 15 vuotta sitten. Palautumisessa nykyään auttaa myös tärkeä harrastus kalastus. Kesällä pohjoisen miehen on päästävä pohjoiseen kalaan mutta kalastus kuuluu ohjelmaan myös Ristiinan mökillä.

– Haukea en osaa syödä vieläkään. Mutta kiva niitä on pyytää ja kyllä ne kaupaksi menee Eilalle. Olen opetellut hyväksi hauen fileoijaksi, kun on ollut paljon materiaalia millä harjoitella, Lapin mies hymyilee.

Elina Alanne

Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ideoimat juhlat olivat ikimuistoinen päivä. 

Lenteleviä saippuakuplia, ilmapalloista taiteltuja eläimiä, ongintaa ja mansikkakakkua – Ristiinan Metsälinnassa vietettiin tiistaina iloista lastenjuhlaa, kun ukrainalaislapset sekä Parikanniemen lastenkodin lapsia oli kutsuttu Supersynttäreille.

Ohjelmassa oli myös esimerkiksi musiikkia, poniratsastusta, jalkapalloilua ja keppihevosia. Aurinkoisessa säässä jäätelöt maistuivat ja maistella sai runsaasti myös muita eri tahojen lahjoittamia herkkuja.

– Kyllä tämä on monelle varmasti aika ikimuistoinen päivä, tuumi Vekkulan hallituksen jäsen Susanna Sillanpää lasten touhuja katsellessaan.

Alun perin yhteisten syntymäpäiväjuhlien idea syntyi Lastenkulttuurikeskus Vekkulassa. Mukaan toteutukseen lähti runsaasti mukaan yksityisiä ja yrityksiä.

Syntymäpäiväjuhlien lopussa myös aikuisia odotti yllätys. Usean puutarhan lahjoittamat kesäkukat jaettiin äideille mukaan viemään iloa myös muihin kesäpäiviin.

Elina Alanne

30-vuotiasta kuljettajaa epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja rattijuopumuksesta.

Henkilöauto ajoi ulos erittäin kovalla vauhdilla sunnuntaina Otto v. Fieandintiellä Ristiinassa. Silminnäkijä kertoo Ristiinalaiselle, että auto tuli varmaan 100 kilometriä tunnissa koulun suunnasta ylittäen muun muassa Saimaantien kovalla nopeudella. Hieman tuon risteyksen jälkeen ajoneuvo ajautui ojaan, pyörähti ympäri ja törmäsi puuhun. Tapaus säikäytti taajamassa, koska auton reitillä oleskeli myös lapsia vain hetkeä aiemmin.

Onnettomuuden jälkeen autossa olleet mies ja nainen poistuivat tapahtumapaikalta kävellen. Poliisi sai heidät kiinni läheltä. Silminnäkijä kertoo, että varsinkin autoa ajanut nainen vaikutti olevan erittäin poissaoleva. Autoa kuljettanutta hieman yli 30-vuotiasta mikkeliläisnaista epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Poliisi kommentoi Länsi-Savossa, että rattijuopumus on aiheutunut huumausaineiden käytöstä.

Tapahtumaketju käynnistyi puolen päivän aikaan, kun henkilöauto oli ajanut poliisipartiota vastaan ja poliisi oli aikonut tarkistaa kyseisen auton. Poliisipartio käänsi autoon, niin henkilöauto lähti kiihdyttämään ja katosi poliiseilta. Hieman tätä myöhemmin tuli ilmoitus, että ajoneuvo on ajanut ulos tieltä.

Elina Alanne

Alueen suojelu toteutetaan lunastamalla se valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamista varten.

Valtioneuvosto on myöntänyt Etelä-Savon ely-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 8,4 hehtaarin suuruisen alueen Mikkelin kaupungin Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta, tiedottaa valtioneuvosto. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.

– On hienoa, että Astuvansalmen arvokkaiden kalliomaalausten ympäröivä luontoalue, mukaan lukien vanha luonnontilainen männikkö, saadaan nyt suojelun piiriin. Samalla yhä useampi pääsee ihailemaan kalliomaalauksia, kun alueen kansainvälisesti tunnetuimman matkailunähtävyyden luokse voidaan tehdä kunnolliset kulkureitit”, iloitsee tiedotteessa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Ristiinalainen kertoi lunastusasian taustoista lokakuussa 2020 ja tammikuussa 2022. Alue on yksityisomistuksessa ja omistajan kanssa ei olla päästy sopimuksiin alueen käytöstä ja siellä kulkemisesta.

Tiedotteessa kerrataan, että muinaismuistolain nojalla rauhoitettu alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Ristiina-Hurissalon maisematien ympäristössä sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla Astuvansalmen-Sirkkavuoren kallioalueella. Lisäksi lunastettavaksi esitetty alue kuuluu Toijolan kylän historiallisiin kohteisiin, jotka ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).

Lunastettava alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi kahdessa rantaosayleiskaavassa sekä maakuntakaavassa. Lunastettava alue edustaa karua ja kallioista Saimaan rantametsää, jonka puusto on mäntyvaltaista. Erityisesti lunastettavan alueen keskiosan sekä kaakkoiskulman rantakaistaleen puusto on iäkästä ja pitkään luonnontilassa kehittynyttä männikköä. Alueella ja alueen ympäristössä on tehty hakkuita, jotka uhkaavat lunastettavan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilymistä.

Lunastuksen kohteena olevan alueen suojelua on pyritty toteuttamaan jo pitkään vapaaehtoisin keinoin. Alueen rauhoittaminen yksityisenä luonnonsuojelualueena tai sen hankkiminen valtiolle ei ole kuitenkaan onnistunut.

Lunastettava alue muodostaa luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, mikä tekee alueesta erityisen tärkeän ja säilyttämisen arvioisen. Erikoisen tai harvinaisen luonnonmuodostuman esiintyminen sekä alueen erityinen luonnonkauneus ovat luonnonsuojelulaissa lueteltuja luonnonsuojelualueen perustamisedellytyksiä. Siksi Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävän alueen suojelu toteutetaan lunastamalla se valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamista varten, tiedotteessa todetaan.

Esimerkiksi Metsälinnassa ja Lautalla on käynyt kutsumattomia vieraita. 

Ristiinassa on kevään aikana tuntunut tapahtuvan tasaiseen tahtiin murtoja, varkauksia ja ilkivaltaa.

Yksi kiusan kohteeksi joutuneita paikoista on Huvi- ja tanssikeskus Metsälinna. Piha-alueelle toukokuussa murtautuneet henkilöt saivat saaliiksi muutaman limsapullon mutta harmi paikkaa pyörittävälle Ristiinan Urheilijoille oli sitä suurempi, kun jälkiä jouduttiin siivoamaan ja korjaamaan.

– Enemmän tässä harmittaa se turha työ ja tekeminen. Ja koko ajan joutuu miettimään, että mitähän seuraavaksi. Jos näin haetaan adrenaliinin nostoa, niin homma pitäisi saada poikki ennen kuin hommat menevät liian pitkälle jollain tavalla, Metsälinnan lavaisäntä Petri Tikkanen miettii.

Metsälinnassa on tallentava kameravalvonta ja laittomalla reissulla käyneistä on toimitettu kuvat poliisille. Lavan sisätiloissa on myös hälytinjärjestelmä, joka hälyttää reaaliajassa.

Tikkanen kertoo, että kuvista pystyy päättelemään, että kyseessä on paikallisia nuoria.

– Tuntuu, että joka puolelta kylää kuuluu, että on varastettu veneestä bensaa ja muuta, Tikkanen sanoo.

– Harmi, jos nuorena menee jo elämä pilalle, hän miettii.

Poliisi ei omien tilastojensa pohjalta koe, että Ristiinassa olisi isompaa rötöstelybuumia käynnissä.

– En näe suurempaa ilmiötä tässä Ristiinan osalta, tuumaa tapausmääriä tutkaileva rikoskomisario Markku Kärpänen Itä-Suomen poliisista.

Kärpänen katseli Ristiinan 52300-postinumeroalueen poliisilla tiedossa olevia tapauksia toukokuun alusta kesäkuun alkuun.

– Täällä on omaisuuteen kohdistuvia tapauksia 14 kappaletta. Luvussa on mukana varkaudet, vahingonteot ja näpistykset. Liikenteestä on yhdeksän tapausta. Nämä ovat liikenneturvallisuuden vaarantamista, rattijuopumuksia ja yksi hirvikolari on myös tapahtunut otantani aikana, Kärpänen kertoi.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvia tapauksia oli viisi.

– Siinä on kolme pahoinpitelyä ja kaksi lievää pahoinpitely, Kärpänen tutkii tietoja.

Rikoskomisario toteaa, että murtoja tapahtuu pitkin vuotta.

– Mutta niitä huomataan ja ilmoitetaan keväällä, kun mökeillä käydään taas tauon jälkeen, Kärpänen kertoo.

Mutta tyypillistä on myös, että määrät lisääntyvät kesää kohti ja kesällä.

– Kesä alkaa ja ihmisiä liikkuu, Kärpänen toteaa.

Elina Alanne

Lue myös toukokuussa julkaistu juttu ilkivallasta.

Linnaniemen keskiajan yhteydessä järjestetään tänä vuonna pakopeli. 

Rutto leviää Ristiinan kirkkopitäjässä. Pitäjän oudolla apteekkarilla huhutaan olevan siihen parannuskeino mutta hän ei anna lääkettä eikä sen reseptiä kenellekään. Nyt apteekkari on poissa. Teillä on puoli tuntia aikaa selvittää parannuskeino ruttoon!

Näin menee tiivistetysti Ristiinassa lauantaina järjestettävän Yersinia pestis -pakopelin taustatarina. Pakopeleissä ratkotaan yhdessä pienellä ryhmällä tehtäviä ajan tikittäessä. Peleissä tavoitteena on joko paeta lukitusta tilasta tai ratkaista jokin ongelma.

Ristiinan pelin järjestävät Linnaniemen keskiajan yhteyteen Sanna Timosen To Get There- TOGETHER -yritys ja Ninni Koposen Retuperä Reload.

Ristiinassa asuva Timonen kertoo, että hän mietti pakopeliä keskiaikatapahtumaan jo viime vuonna. Asiasta ei tarvinnut kuin vinkata Koposelle, niin yhteinen suunnittelu käynnistyi. Naiset ovat ystäviä vuosien takaa ja muun muassa toistensa lasten kummeja.

– Olemme molemmat tahoillamme harrastaneet pakopelejä ja tehneet niitä omien yritystemme kautta. Jos aikaa olisi enemmän, niin toteuttaisin niitä enemmänkin, Timonen tuumii.

Tällä hetkellä pienten lasten äideillä ei ole vuorokaudessa kamalasti tyhjiä hetkiä.

– Aika yöpainotteisesti tämä peli on suunniteltu! haastattelussa videoyhteydellä mukana oleva Koponen nauraa.

– Öisin tulee hyviä ideoita. Siellä jossain yön tunteina kirkastui taustatarinaan tämä ruttoajatus. Siitä saa hyviä, monipuolisia tehtäviä, kertoo Timonen.

Pakopelit kolahtivat aikoinaan Timoseen ja Koposeen heti ensiosallistumisella.

– Siinä on itsensä haastamista. Jossain vaiheessa aina turhauttaa, että olenko näin hölmö, että en tajua. Sitten tulee hyvä fiilis, kun oivaltaa. Lisäksi ryhmässä on aina yhteenkuuluvuuden fiilis, Koponen miettii.

Timonen lisää, että juuri ryhmässä tekeminen on olennainen osa pakopelejä.

– Itse lukkiutuu johonkin ajatukseen. Sitten toinen tuo siihen uuden idean ja asia alkaa edetä. Parhaat pelit ovat moniaistisia. Jokainen saa loistaa jollain osa-alueella, Timonen sanoo.

Ristiinassa pakopeli järjestetään Brahelinnan raunioilla. Lupa alueen käyttöön tuli vasta maanantaina, joten naiset eivät ennen sitä uskaltaneet suuremmin mainostaa peliä.

– Paikka tuo tässä oman lisänsä tarinallisuuteen, kun ollaan historiallisesti ihan oikeilla raunioilla. Jokaiselle ryhmälle varataan alkuun 15 minuuttia siihen, että käydään läpi pelin ja alueen säännöt. Toimimme paikan ehdoilla ja sitä kunnioittaen, Timonen sanoo.

Ryhmäkoko on 2-4 pelaajaa ja peliaika on puoli tuntia. Vähimmäisikä on 10 vuotta ja ryhmässä on oltava vähintään yksi aikuinen. Peli sopii myös aloittelijoille. Pelin vetäjät auttavat tarvittaessa, että ryhmä pääsee etenemään tehtävissä.

– Siinä on pientä jännitystä mutta yli 10-vuotiaat pystyvät hyvin jo olemaan ratkomisessa mukana. Teimme pelin sillä lyhyeksi, että osallistumaan pääsee monta ryhmää ja pakopelin lisäksi ehtii hyvin kierrellä keskiaikatapahtumaa. Peli sopii perheille tai vaikka kaveriporukoille, Timonen kertoo.

Kahdestaan osallistumisessa on toki enemmän haastetta.

– Mutta on se mahdollista päästä läpi, Timonen tuumaa.

Koponen kertoo, että molemmilla tekijöillä oli jo valmiiksi erilaisia pulmasettejä. Niitä yhdistelemällä syntyy todella hyvä tulos. Keskiaikaan ja alueen historiaan perehtyminen on opettanut tekijöille myös uutta.

– Jotta tarinasta saa uskottavan, niin tarvitsee myös tietoa. Olen kuunnellut keskiaikakirjaa ja se on ollutkin yllättävän mielenkiintoista, Timonen kertoo.

Myös Brahelinna ja sen historia avautui peliä miettiessä molemmille tekijöille ihan uudella tavalla.

– Ja siellä pelin tiimellyksessä saa aina uusia oivalluksia. On jännä seurata, kun ihmiset lähtevät ratkomaan asioita ihan toisella tavalla kuin mitä itse oli ajatellut, Timonen toteaa.

Elina Alanne

Pakopeliin toivotaan ennakkoilmoittautumisia osoitteessa https://urly.fi/2EKO. Lisätietoja sanna.timonen@yhdessa.net. Pelin hinta on 36 e / ryhmä.

Keskiaikatapahtuma järjestetään Ristiinassa taas 18. kesäkuuta.

Linnaniemen keskiajassa on luvassa markkinameininkiä, musiikkia, buhurtia, hevosia ja ruokaa, tiivistää Ville Hokkanen Linnaniemi ry:stä.

– Tänä vuonna uutta on viikinkileiri tapahtumassa. Heillä on pari näytöstä, viikinkejä kiertelee tapahtumassa ja heidän leirissään voi käydä kuuntelemassa, kun he kertovat viikinkielämästä, Hokkanen kertoo.

Viikinkiharrastajien lisäksi myös viime vuonna ihastuttanut noidanmetsästäjä kiertelee taas alueella. Musiikkia Linnankorvalla esittävät Äimätär, Ratatosk ja Duo Mysticus.

Buhurtissa, eli historiallisessa kamppailulajissa, ei Ristiinassa tänä kesänä kilpailla mutta luvassa on sitäkin komeampia taistelunäytöksiä.

– Kun ei ole kisoja, niin voivat ottaa isompiakin taisteluita.

Harrastajilla piti olla viikko ennen Linnaniemen keskiaikaa lajin MM-kisat Hämeenlinnassa. Siitä syystä SM-kilpailuja ei suunniteltu lainkaan tälle kaudelle. Koronatilanteen ja Ukrainan sodan vuoksi kilpailut kuitenkin peruttiin. Buhurt on lähtenyt Venäjän ja Ukrainan alueelta kymmenisen vuotta sitten ja harrastajia on erityisesti noissa maissa.

Hokkanen kertoo, että tapahtumajärjestelyissä hankalat koronavuodet vaihtuivat siihen, että nyt tasapainoillaan hintojen nousun kanssa.

– Paljon on saanut neuvotella. Bensojen kallistuminen ja kaikkien hintojen nousu vaikuttaa esimerkiksi siihen, että esiintyjille olisi maksettava enemmän. Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi kaukaa tulevilla esiintyjillä bensan hinta syö tulotasoa. Mutta saa nähdä, miten tapahtumia pystyy järjestämään ensi vuonna, jos kaikki korotukset tulevat hintoihin, Hokkanen miettii.

Mutta varmaa on, että lauantaina keskiaikainen meno täyttää kirkonmäen ympäristön. Tapahtuman vuoksi Linnantie on suljettu liikenteeltä 18.6. kello 9.30–17. Hautausmaalle ja Linnaniemeen pitää ajaa kiertäen Muurikintien kautta.

Parkkitilaa on alueella vähän, joten järjestäjät toivovat paikallisten saapuvan kävellen tai pyörillä.

Elina Alanne

Luvassa on todelliset jokaisen lapsen unelmasynttärit.

Ukrainasta tulleille lapsille järjestetään useiden toimijoiden voimin yhteiset syntymäpäiväjuhlat juhannusviikolla Ristiinan Metsälinnassa.

Lastenkulttuurikeskus Vekkula tiedottaa, että heidän väkensä sai idean toteuttaa kaikille Ukrainasta tulleille lapsille yhteiset syntymäpäivät. Idea lähti lentoon ja suuri joukko yksityisiä ja yrityksiä haluaa lahjoittaa ohjelmaa, herkkuja ja työvoimaa juhlien toteuttamiseksi.

Luvassa on todelliset jokaisen lapsen unelmasynttärit. Ohjelmassa on muun muassa poniratsastusta, ongintaa, jalkapalloilua, kaverikoiria sekä musiikkia. Ja pöydät notkuvat synttäriherkkuja.

– Vekkulan väki on todennut, että ilo on tärkein voimavara silloin, kun elämässä on haastavia tilanteita. Lapsille ja heidän perheilleen halutaan juhlien avulla tarjota yhteinen ilon hetki ja vahvistaa myönteisiä muistoja vaikean ajan keskellä, tiedotteessa kirjoitetaan.

Viestiä synttäreistä viedään ukrainalaisperheisiin esimerkiksi Mikkelin vastaanottokeskuksen ja useiden vapaaehtoisten toimijoiden kautta. Järjestäjien toiveena on, että syntymäpäiville pääsisi osallistumaan mahdollisimman moni Mikkelin seudulla asuva ukrainalaislapsi. T

oiveena onkin, että jokainen ukrainalaisperheitä tunteva kertoisi syntymäpäivistä tutuilleen ja mahdollisuuksien mukaan myös auttaisi paikalle pääsyssä. Juhlijoiden toivotaan ilmoittautuvan viimeistään 19.6. sähköpostiin kulttuurikeskusvekkula@gmail.com. Myös suomalainen yhteyshenkilö voi laittaa viestin tulijoiden määrästä.

Juhlat järjestetään Ristiinan Metsälinnassa 21.6.2022 klo 13 alkaen.