Kyläseuraa kummastuttaa kaupungin esitys uimarannoista.
Vitsiälän kyläseura talkoili Löydön uimarannalla toukokuussa 2019. Rantaa on kehitetty kyläläisten voimin jo 40 vuotta.
Mikkelin kaupunkikehityslautakunta käsittelee ensi tiistain kokouksessaan esitystä usean uimarannan lakkauttamisesta. Vitsiälän kyläseura ry on lähestynyt lautakuntaa vastineella, jossa se muistuttaa Löydön rannan tilanteesta ja kaupungin strategiasta.
Kyläseura kirjoittaa vastineessa, että se on ollut rakentamassa ja ylläpitämässä Löydön uimarantaa lähes neljäkymmentä vuotta.
– Olemme raivanneet uimarannan entisen sahan rojuista ja tuoneet hiekkaa sekä rakentaneet uimarannalle mm. pukukopin, käymälän ja grillikatoksen. Kaupunki on pienellä panostuksella ja yhteistyöllä kyläläisten kanssa saanut toimivan virkistysalueen. Aikooko kaupunki todellakin purkaa kaikki rakenteet Löydön rannalta ilman, että siitä edes keskustellaan kyläseuran kanssa. Mihin on hukkunut lupaus yhteistyöstä Löydön rannan osalta, vastineessa todetaan.
Kyläseura kantaa myös yleisesti huolta kaupungin tilanteesta. Se muistuttaa, että lopettamispäätös koskee satoja ihmisiä ympäri kaupunkia.
– Nyt on otettava aikalisä ja toteutettava kaupungin strategian mukaisesti kansalaisten osallistuminen vai onko tämä Mikkelin kaupungin nettisivujen teksti pelkkää pölinää: ”Osallisuus on tunne siitä, että on osa yhteisöä ja voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Se on kuulumista, mukaan ottamista, osallistumista, vaikuttamista ja demokratian toteutumista. Kuntalaki ja Mikkelin kaupungin strategia velvoittavat huolehtimaan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien edellytyksistä osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan.”, vastineessa kirjoitetaan.
Jopa 14 uimarannan välineistö, eli esimerkiksi uimakopit ja laiturit, vietäisiin pois.
Löydön uimarannalla on myös kyläseuran rakentamia rakennuksia.
Mikkeli kaupunki supistaa virallista uimarantaverkostoa taloustilanteen vuoksi. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan tiistaina 3. toukokuuta. Mikkelin kaupungilla on vuoden 2022 alussa virallisia uimarantoja 29 kappaletta. Lautakunnalle esitetään, että 14 uimarantaa poistettaisiin virallisista kaupungin ylläpitämistä uimarannoista.
Poistettavissa uimarannoissa ovat muun muassa kaupunkialueen tunnetut uimarannat Kaihu ja Pankala. Ristiinasta poistettaisiin virallisen uimarannan status Löydön uimarannalta ja Suomenniemeltä Koulurannan uimarannalta.
Esittelytekstissä todetaan, että virallisen uimarannan poistaminen listalta tarkoittaa uimarannan ylläpidon lopettamista ja välineistön, varusteiden sekä opasteiden poistamista. Uimarannoilta poistetaan opasteet, laiturit ja hyppytornit, pukukopit, käymälät ja kaikki rakenteet. Rannalta ei myöskään oteta uimavesinäytteitä eikä tehdä turvallisuutta takaavia sukelluksia.
Poistetut uimarannat säilyvät edelleen rantoina, joissa voi käydä jokamiehenoikeudella uimassa.
Esittelyssä kerrotaan taloudesta, että Mikkelin kaupungin käyttötalousbudjetissa vuodelle 2022 on varattu uimarantojen ylläpitoon 113 500 euron määräraha. Nykyisellä palveluverkostolla kaikkien uimarantojen ylläpitoon tarvittava rahamäärä on 160 000 euroa. Uimarantojen ylläpitoon varattu rahamäärä tulisi siis ylittymään noin 50 000 eurolla. Koska ylitykselle ei ole osoitettu lisärahoitusta, joudutaan ylläpidettävien uimarantojen määrää supistamaan merkittävästi, esittelytekstissä todetaan.
Yksittäisen uimarannan vuotuinen ylläpidon kustannus vaihtelee pienien kyläuimarantojen kohdalta 300–1 000 euroa/vuosi. Isompien uimarantojen kohdalla 1 000–6 000 euroa/vuosi ja vilkkaimpien uimarantojen kohdalla 13 000–16 000 euroa/vuosi.
Kirjastotalon toisessa päässä on tällä hetkellä yksi vuokralainen. Kirjasto muuttaa rakennuksesta pois tänä vuonna.
Ristiinan kirjaston kiinteistöstä tarjottiin nettihuutokaupassa 32 700 euroa. Huutokauppa päättyi perjantaina.
Mikkelin kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen kertoi tiistaina, että kaupungin puolesta kaupat syntyvät tuolla summalla. Kiinteistö myydään osittain vuokrattuna. Kirjasto muuttaa tämän vuoden aikana koululle.
Myös Ristiinan entinen nuorisotalo oli myynnissä huutokaupassa. Sen huutokauppa päättyi keskiviikkoiltana. Nuorisotalosta tarjottiin 1666 euroa.
Koronatilanteen helpottamisen merkit jatkuvat Essoten alueella.
Kasvomaskien käytöstä voi moni jo alkaa luopua.
Essoten alueella tähän asti voimassa olleesta kansallista suositusta tiukemmasta kasvomaskin käyttösuosituksesta luovutaan. Asiasta päätti alueellinen koronakoordinaatioryhmä.
– Nämä edeltäneet kaksi viikkoa oli tärkeä nähdä, jotta saimme varmuutta siihen, että tilanne oikeasti helpottaa. Nyt voidaan todeta, ettei ole syytä pitää voimassa kansallista suositusta tiukempaa linjaa kasvomaskin käytössä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä perustelee tiedotteessa.
THL:n kansallinen kasvomaskisuositus sisältää enää kolme kohtaa. Maskin käyttöä suositellaan julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä niille, jotka hakeutuvat koronaepäilyn vuoksi hoitoon tai testiin sekä niille, joilla on hengitystieinfektion oireita, mutta kodin ulkopuolella liikkuminen on välttämätöntä. Maskia suositellaan myös heille, jotka tietävät altistuneensa koronavirukselle (esim. perheessä on todettu tartuntoja) ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä.
Oireisille suositellaan aina ensisijaisesti pysymistä kotona oireiden väistymiseen saakka.
Koronaa sairastavien hoidon tarve on laskenut edeltäneen parin viikon aikana alle kymmeneen. Tiistaiaamuna osastohoidossa oli seitsemän potilasta, joista yksi tehohoidossa, Essote tiedottaa.
– Tässä kohtaa voi varovaisesti todeta, että ollaan menossa parempaan päin. Sairaalakuormitus on vähentynyt ja rokotuskattavuutemme on valtakunnan kärjessä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.
Essoten henkilöstötilanne on ollut koko alkuvuoden ajan hyvin haastava. Korkea sairauspoissaolojen määrä on kuormittanut henkilöstöä paljon. Koronaa sairastaneiden hoidontarpeen suuren määrän vuoksi hoitoon pääsy on ollut vaikeaa.
– Onneksi meillä tilanne ammattilaisten määrässä on kuitenkin kohtalainen. Toisin kuin muualla Suomessa olemme onnistuneet lisäämään vakituisten työntekijöiden määrä varsinkin hoitohenkilöstöön viime vuoteen nähden. Tämä mahdollistaa toivottavasti myös palveluvelan purun aloittamisen lähiaikoina, jos työmarkkinatilanne rauhoittuu, Seppälä sanoo.
Essoten alueen koronanyrkki ei asettanut seuraavaa kokoontumisajankohtaa.
Brahe Boyz -ryhmä toivoo, että ensimmäinen lan-tapahtuma ei jää ainoaksi.
Jokainen toi tapahtumaan oman koneensa tai konsolinsa.
Pääsiäisviikonloppuna lauantaista sunnuntaihin Ristiinan koulukeskuksella tapahtui, kun Brahe Boyz -ryhmä järjesti B-LAN-tapahtuman. B-LAN-tapahtuman ideana oli yhdistää pelaamisesta kiinnostuneita nuoria yhteen. Tapahtumaan otti osaa viisitoista nuorta. Koulun ruokalasta muodostui tila pelaamiseen, Setälä-salin aulasta hengailutila ja luokkatilasta Setälä-salin vieressä lepotila.
Tapahtuma alkoi koulukeskuksella lauantaina yhdeltä, jolloin nuoria saapui paikalle. Alkuillasta tunnelma koulukeskuksella oli hyvä ja nuoret olivat innoissaan tapahtumasta. Brahe Boyz -ryhmän jäsen Otto Olkkonen kertoikin, että meininki oli ollut hyvä läpi päivän ja parasta tapahtumassa oli ollut yhdessä kavereiden kanssa oleminen ja pelaaminen. Päivän aikana nuoret olivat ehtineet pelata niin konsolipelejä kuin pingistä ja käydä kaupassa.
Illalta nuoret odottivat lisää pelaamista ja yhdessäoloa. Eelis Matilainen epäili myös hien hajun lisääntyvän kellon tikittäessä yötä kohti ja myös tarpeen vessatauoille, koska pysyäkseen hereillä limpparien ja energiajuomien juominen auttoi.
B-Lan-tapahtumassa pelattiin ja vietettiin aikaa yhdessä.
Aamuyöhön tultaessa kuitenkin moni oli kömpinyt lepotilaan ja antautunut unelle. Muutama liikaa energiajuomaa nauttinut oli vielä yön pikkutunneilla hereillä. Aamulla osallistujat lähtivät koteihin jatkamaan unta ja Brahe Boyz -ryhmän jäsenet jäivät raivaamaan B-LAN-tapahtuman välineistön pois ja siivoamaan koulun taas valmiiksi tiistaille.
Nuorisopalveluiden Jani Lastuniemi kertoo tapahtuman olleen todella onnistunut kokonaisuus. Hän näkee, että tapahtumassa erityisen onnistunutta oli nuorten yhdessäolo ja yhdessä tekeminen. Erityisesti Lastuniemi kertoo olevansa tyytyväinen Brahe Boyz -ryhmän jäsenten antamaan panokseen.
– Vaikka Brahe Boyz -ryhmän pojat olivat sunnuntaiaamuna väsyneitä, he jaksoivat silti loistavasti hoitaa homman maaliin, vaikka parin tunnin unet painoivatkin päälle.
Brahe Boyz -ryhmä toivoo tulevaisuudelta, että B-LAN-tapahtuma voisi olla alkua jollekin suuremmalle ja vastaavanlaiset tapahtumat voisivat olla osa nuorten arkea Ristiinassa.
Santeri Seppälä on yksi hyvinvointialuejohtajaksi haastateltavista.
Aluehallitus päätti kutsua hyvinvointialuejohtajan haussa haastatteluun yhteensä viisi hakijaa. Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajaksi haki kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Aluehallitus päätti keskiviikkona kokouksessaan edetä rekrytoinnissa rivakasti.
– Tavoitteena on saada valittua hyvinvointialuejohtaja kevään aikana, jotta hän pääsee ottamaan valmisteluvastuun ripeästi, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen sanoo tiedotteessa.
Aluehallitus päätti kutsua hakijoista haastatteluun seuraavat henkilöt:
Antero Kiviniemi, valtiotieteiden maisteri, Senior Policy Officer, Euroopan komissio, Belgia
Jan Tollet, diplomi-insinööri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja, Kuopio/Espoo
Santeri Seppälä, erikoislääkäri, terveyspalvelujen johtaja, Essote, Mikkeli
Sami Sipilä, kauppatieteiden maisteri, filosofian maisteri, muutosjohtaja, vt. hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue, Lahti
Seppo Lokka, hallintotieteiden maisteri, pelastusjohtaja, Mikkelin kaupunki, Otava
Ahallituksen tarkoituksena on haastatella kaikki henkilöt ensi viikon aikana. Hallitus arvioi tilannetta myös seuraavassa kokouksessaan 4. toukokuuta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja toimintaa sekä vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.
Haastatteluun kutsuttujen lisäksi paikkaa hakivat Jarmo Nousiainen, yrittäjä, NJ Multiworks, Savonlinna; Ilkka Fritius, kuntayhtymän johtaja, Vaalijala, Mikkeli sekä Markku Hämäläinen, toimitusjohtaja, Järvi-Suomen terveys Oy, Kuopio.
Jopa poikkeuksellisen suuret tulvat ovat mahdollisia, jos keväästä tulee sateinen.
Saimaan vedenkorkeus saattaa alkukesästä olla ennätyslukemissa, jos keväästä tulee sateinen.
Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri useassa maakunnassa, tiedottavat ely-keskukset. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin alimmille rantarakenteille.
Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Mikäli lumi sulaa nopeasti ja lisäksi keväästä tulee sateinen, on poikkeuksellisen suuret tulvat mahdollisia.
Kaakkois-Suomen ely-keskus teki päätöksen, että Saimaan lisäjuoksutus alkaa 18. huhtikuuta. Juoksutusta kasvatetaan nykyisestä Saimaan luonnollista purkautumista vastaavasta 580 kuutiometristä sekunnissa 700 kuutiometriin sekunnissa. Koko Saimaan valuma-alueen lumen vesiarvo on noin 180 millimetriä, mikä on noin 60 millimetriä enemmän kuin ajankohdan keskimääräinen lumen vesiarvo.
Saimaan vedenkorkeus on nyt 14 senttimetriä ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja sen ennustetaan nousevan normaalivyöhykkeen ylärajalle touko-kesäkuun vaihteessa. Lisäjuoksutus on tarpeen aloittaa, jotta tulvariskiä voidaan pienentää mahdollisen sateisen kevään ja alkukesän varalta.
Etelä-Savossa Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat kääntymässä jo nousuun ja kevättulvista ennakoidaan tavanomaista selvästi suurempia. Vesistöalueella lumen vesiarvon arvioidaan yleisesti olevan noin 170 millimetriä, mikä on likimain kaksinkertainen ajankohdan tavanomaiseen määrään verrattuna. Lopullisiin tulvakorkeuksiin vaikuttaa vielä lumen sulamisen nopeus ja kevään sademäärät. Mikäli keväästä tulee sateinen, saattavat kevään tulvahuiput nousta joillakin järvillä jopa ennätyskorkealle.
Kyyveden vedenpinnan ennakoidaan nousevan toukokuun lopussa todennäköisesti 20–50 senttimetriä tavanomaista kevättulvaa korkeammalle. Puulaa säännöstelevä Kissakosken voimalaitos on kasvattanut juoksutusta ja vedenpintaa on laskettu kevään aikana tehden tuleville sulamisvesille tilaa. Tästä huolimatta Puulan vedenpinnan ennakoidaan nousevan tyypillistä kevättulvakorkeuttaan ylemmäksi. Suuren juoksutuksen vuoksi vedenpinnat pysyvät voimalaitoksen alapuolisilla järvillä tavanomaista korkeammalla.
Alempana reitillä Mäntyharjun Pyhävesi-Kallavedellä vedenpinta on jo lähtenyt nousuun ja tulvan ennakoidaan nousevan 30–50 senttimetriä tavanomaista kevättulvakorkeutta ylemmäksi. Tulvahuippu saattaa nousta jopa hyvin lähelle aiempaa ennätyskorkeuttaan.
B-LAN-tapahtumaan ehtii vielä perjantaina ilmoittautua.
Eelis Matilainen, Otto Olkkonen, Tuomas Partanen, Topias Taavitsainen, Samuel Kantokoski ja Väinö Tähtinen järjestävät viikonlopun B-LAN-tapahtuma. Koko ryhmä ei ollut paikalla kuvaushetkellä.
Halusimme järjestää jotain nuorille, kun ei ole oikein mitään, tiivistää Samuel Kantokoski Brahe Boyz -ryhmän mietteet siitä, miksi pääsiäisenä järjestetään B-LAN-tapahtuma Ristiinassa.
– Ei varmaan ikinä ole ollut tällaista tapahtumaa Ristiinassa, jatkaa Tuomas Partanen.
Brahe Boyz -ryhmä aloitti toimintansa viime syksynä. Nuoriso-ohjaaja Joel Kaarna kertoo ryhmän syntyneen siitä, että Ristiinan nuorisotalo oli muuton vuoksi kiinni ja nuoret pyörivät kylällä. Pojille perustettiin oma ryhmä, jolle haluttiin myös jokin tavoite toimintaan.
Nuorten idea oli, että järjestetään lanit. Lanit on pelitapahtuma, johon jokainen tuo oman koneensa. Kaarna kertoo, että Ristiinan tapahtumaan jokainen saa tuoda sellaisen laitteen kuin itsellä on. Pelata voi tietokoneella tai konsolilla, tärkeintä on yhdessäolo.
– Se on oma päätös, mitä kukakin pelaa. Varmaan eniten pelataan Fortnitea, miettii Eelis Matilainen.
Tapahtumaan mahtuu mukaan 50 nuorta. Ilmoittautuminen päättyy perjantaina 15. huhtikuuta. Brahe Boyz -ryhmäläiset miettivät viime viikolla, että tapahtuma ei varmaan tule ihan täyteen mutta varmaan ainakin noin 30 nuorta se kokoaa.
Tapahtumassa 16.–17.4. koneet järjestellään koulun ruokalaan. Setälä-salissa on oheistoimintaa, kuten elokuvia. Lisäksi koululla on myös hiljainen huone, jossa voi käydä välillä lepäämässä. Toki halukkaat voivat käydä välillä myös kotona nukkumassa.
– Varmaan tulee aika hauskaa, tuumaa Matilainen.
Tapahtuman järjestäminen on ollut nuorista opettavaista.
– Se ei ole ihan niin yksinkertaista kuin ekana kuulostaa. Pitää olla kaikki rahoitukset, netit, nettisivut, ilmoitukset ja paikat järjestellä. Välillä on ollut vähän turhauttavaakin, Matilainen sanoo.
Tapahtumaa on suunniteltu yhdessä Mikkelin nuorisopalveluiden, Ristiinan yhtenäiskoulun, Mikkelin kaupungin tietohallinnon, MPY:n ja Esedun opettajan Hermanni Saresman kanssa.
– MPY tarjoaa tuhannen megan netin, kiittää Kantokoski.
Kaarna kiittää Esedun osaamista ja apua siinä, että pöytien, koneiden ja sähköjohtojen sijainnit saatiin mietittyä järkeviksi.
Viime viikolla tapahtuman järjestelyt olivat jo hyvällä mallilla.
– Joitain sponsoreita täytyy vielä etsiä ja paikkoja järjestellä mutta aika lailla on valmista.
Elina Alanne
B-LAN Ristiinassa
16.–17.4.2022 koulukeskuksella.
Ilmoittautuminen päättyy pe 15.4. Osallistumismaksu on 5 euroa.
Kaikki alle 18-vuotiaat tarvitsevat huoltajan luvan ja täytetyn osallistujalomakkeen.
Ikäraja on 13 vuotta ja tapahtuma on täysin päihteetön.
K-18-pelejä ei saa pelata.
Tapahtuma sai rahoitusta Mikkelin nuorisovaltuuston Young Mikkeli perintörahoista.
Timo Halonen ja kaupunginhallitus tekivät sovintosopimuksen kaupunginjohtajan irtisanoutumisesta.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen tekee tilaa johtamistavan muutokselle, kertoo Mikkelin kaupunki tiedotteessaan. Kuva on joulukuulta 2019.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen irtisanoutuu Mikkelin kaupunginjohtajan virasta. Asiasta on sovittu jo aiemmin käynnistyneiden neuvotteluiden jälkeen kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) kertoi tiistaiaamuna järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että hallitus päätti yksimielisesti allekirjoittaa Halosen kanssa sovintosopimuksen.
– Asiasta on neuvoteltu hyvässä yhteisymmärryksessä pidemmän aikaa. Tarvitsemme muutosjohtajuutta ja elinvoiman kehittämistä, Siiskonen totesi.
Sopimuksen mukaan Halonen hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä siihen saakka, kunnes uusi kaupunginjohtaja aloittaa. Siiskonen totesi, että valintaprosessi on usein pitkä ja hyvä hetki vaihtoon olisi vuoden 2023 vaihde, jolloin kunta-alalla tulee useita muutoksia hyvinvointialueiden aloittaessa.
Kaupunginjohtajan tehtävästä Halonen siirtyy selvitystehtävään. Halosella on johtajasopimuksessaan oikeus 12 kuukauden palkkaan.
– Halosen kanssa on sovittu, että hän siirtyy tekemään muuta työtä, jossa hänen tutkijakoulutuksensa ja analyyttinen työote tulevat käyttöön, Siiskonen sanoi.
Halosen selvitystehtävä on kaksiosainen. Hän analysoi Mikkelin kaupungin ja kaupungissa toimivien yliopisto-, korkeakoulu- ja tutkimusyksiköiden elinvoimayhteistyötä ja laatii siihen liittyvän toimenpideohjelman. Lisäksi Halonen selvittää kaupungin mainekuvaa ja laatii maineen edistämisen toimenpideohjelman. Selvitystehtävä on määräaikainen ja se päättyy vuoden 2023 lopussa.
Sekä Siiskonen että Halonen korostivat tiedotustilaisuudessa, että keskustelut on käyty hyvässä yhteishengessä.
– Tavoitteena on Mikkelin etu. Tavoitteena on saada Mikkeli siitä tilasta, mihin se on ajautunut, uuteen nousuun, Siiskonen sanoi.
Halonen totesi, että kyseessä on samankaltainen tilanne kuin urheilujoukkueissa, että valmentaja vaihtuu. Hän totesi, että johtaminen kaipaa muutosta, uusia ideoita ja visioita.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) totesi, että sote-muutosten tullessa kunnissa kilpailu elinvoimarintamalla jatkossa korostuu entisestään.
– Tarvitaan erilaista johtamista, Valtola sanoi.
Hän muistutti, että Halosen aika Mikkelissä on ollut poikkeuksellisen hankala sote-kustannusten noustessa. Halonen aloitti Mikkelin kaupunginjohtajana vuonna 2015. Valtola antoi tunnustusta Haloselle siitä, että tämä on vienyt läpi useita talouden tasapainottamisohjelmia ja saanut riitelevän valtuuston ja poliittisen ilmapiirin puhaltamaan yhteen hiileen.
Timo Halonen pohti myös, että hänen aikanaan organisaatiossa on ollut epäonnistumisia, joita kaupunginjohtaja on joutunut selittämään ja jotka ovat henkilöityneet hänen persoonaansa.
– Sen kanssa samaan aikaan on vaikea puhua muutoksesta, Halonen sanoi.
Kysyttäessä Halonen nosti ajaltaan kolme tällaista isoa asiaa: Otavian takaisinperinnän, Sillanpää-asian ja vesilaitosasian.
Ensimmäinen ryhmä ukrainalaislapsia aloitti koulun Mikkelissä maanantaina.
Osalla ukrainalaislapsista pyörii etäkoulu omien opettajien kanssa, joten niin kovaa kiirettä kouluun Suomessa ei ole. Kuva on Suomenniemen koulusta.
Mikkelin vastaanottokeskus laajenee asuntoihin Ristiinaan Pellosniemelle huhtikuun aikana. Aikataulu on hieman viivästynyt alkuun ilmoitetusta.
– Jos jotain tässä on opittu, niin se, että asiat menevät omassa järjestyksessään. Vaikka asioita pyritään kiirehtimään kaikki mahdolliset keinot hyväksi käyttäen, siinäkin on rajansa, mitä voidaan kiirehtiä, Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä sanoo.
SPR:n saama toimeksianto on, että Ristiinaan pitäisi pyrkiä saamaan paikat 200 ihmiselle. Leppä toteaa, että asuttamista ei tehdä kertarysäyksellä.
– Paras tapa on ottaa alkuun esimerkiksi 50 ihmistä ja kartoittaa ensin heiltä palveluntarpeet.
– Tärkeää on saada sinne hyvä tiimi hoitamaan asiaa, Leppä sanoo.
Ensimmäinen ryhmä ukrainalaislapsia aloitti koulun Mikkelissä maanantaina. Valmistavan opetuksen ryhmä aloitti Launialan koulussa.
Tilapäistä suojelua hakeneilla ukrainalaisilla on Suomessa oikeus koulunkäyntiin mutta ei oppivelvollisuutta. Mikkelissä SPR:n pyörittämä vastaanottokeskus hoitaa lasten rekisteröimisen ja koulukiinnostuksen kirjaamisen, ja ilmoittaa nämä tiedot kaupungeille ja kunnille alueellaan.
– Kunta järjestää opetuksen, jos näin haluaa. Me emme siis voi sanella, että missä ja miten sitä pitää järjestää. Mutta olennaisinta kouluasioissa on, että me saamme ensin lasten terveystarkastukset tehtyä. Nyt on paljon asioita tehtävänä, joten asioissa voi vähän aikaa kestää. Koko ajan pyrimme tietysti siihen, että lapsilla on järkevää tekemistä, Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä kertoo.
Mikkelin opetusjohtaja Seija Manninen kertoo, että kaupunki ja vastaanottokeskus ovat tilanteesta tiiviissä yhteistyössä.
Kun vastaanottokeskus laajenee Ristiinaan, mietitään opetusjärjestelyt tarpeen mukaan.
– Se riippuu siitä, montako lasta ja minkäikäisiä olisi tulossa opetukseen. Sen perusteella teemme ratkaisun, miten valmistava opetus järjestetään. Tilannetta seurataan ja tarvittaessa toimitaan nopeallakin aikataululla, Manninen kertoo.
Yksi haaste on löytää valmistavaan opetukseen nopealla aikataululla opettajia.
– Parhaamme teemme tarvittaessa, että löydämme. Nyt löysimme onneksi nopeasti Launialaan opettajan, Manninen kertoo.
Leppä kertoo, että ukrainalaisperheillä on arjesta Suomessa erilaisia toiveita.
– Kaikki vanhemmat toki haluavat lastensa parasta. Mutta osalla lapsista pyörii koko ajan etäkoulu netin kautta ukrainalaisopettajien kanssa, Leppä kertoo.
Tuolloin vanhemmalla ei välttämättä ole niin kovaa kiirettä saada lasta suomalaisen opetuksen piiriin.
– Kaikkiaan ukrainalaiset eroavat toisista maista tulleista turvapaikanhakijoista siinä, että moni ajattelee, että lähtee pian kotiin takaisin. He ovat kiitollisia, että saavat olla turvassa täällä mutta niin kovaa intoa esimerkiksi suomen kielen opiskeluun ei välttämättä heti ole kuin usein toisista paikoista tulleilla on.
Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta valtio maksaa tukea kunnille. Tuki maksetaan takautuvasti, eli kalenterivuoden lopuksi kunnissa kootaan tieto siitä, paljonko opetusta on annettu.
Kohteet ovat myynnissä huutokaupat.com-sivustolla, jota kaupunki on aiemminkin käyttänyt kiinteistöjensä myyntiin. Kirjaston huutokauppa päättyy 22. huhtikuuta ja nuorisotalon 27. huhtikuuta. Torstaina aamupäivällä kiinteistöistä oli tarjottu 100 euroa kummastakin.
Molemmat rakennukset myydään osittain vuokrattuina. Nuorisotalon kauppaan kuuluu myös tontilla sijaitsevat varastorakennukset.
Maaliskuussa kaupunki möi huutokaupassa Pellosniemen entisen koulun. Palvelujohtaja Linda Asikaisen viranhaltijapäätöksestä selviää, että kiinteistö myydään Kari Nykäselle. Asikainen kertoi aiemmin Ristiinalaiselle, että myös Ristiinan entinen kunnantalo tulee pian myyntiin huutokauppaan.
Kuntalainen voi äänestää viisi kohdetta, joiden toivoo toteutuvan.
Ehdotuksissa on mukana myös puistofrisbeegolf-alueen rakentaminen Ristiinan taajamaan 7500 eurolla. Kuvituskuva Pixabaysta.
Mikkelin kaupunki kokeilee ensimmäistä kertaa kuntalaisia osallistavaa budjetointia. Kaupunki on avannut kyselyn, jossa asukas voi valita viisi toteutettavaa kohdetta noin kolmenkymmenen pieninvestointikohteen joukosta.
Kohteita on ympäri laajaa Mikkelin aluetta ja yksittäisen investoinnin arvo vaihtelee 5 000 eurosta aina 30 000 euroon asti. Kyselyyn voi osallistua kaupungin nettisivuilla ja se on auki 29. huhtikuuta saakka.
Valituissa kohteissa on mukana muun muassa infotauluja, kuntolaitteita, polttopuuautomaatti, uimalaituri, jouluvaloja, penkkejä ja skeittiramppeja. Esityksissä on huomioitu eri alueiden lisäksi myös kaikenikäiset. Ristiinasta vaihtoehdoissa on mukana 25 000 euron kotalaavu rantasaunan yhteyteen ja 15 000 eurolla
Brahelinnan raunioiden näkymien raivaus ja alueen opastuksen uusiminen. Lisäksi ehdotuksissa on puistofrisbeegolf-alueen rakentaminen Ristiinan taajamaan 7500 eurolla. Suomenniemeltä mukana on 20 000 eurolla Myllysillan alueen lisävalaistus ja 15 000 eurolla pulkkamäen pohjan muotoilu kuntoradan yhteyteen.
Kaupunki on varannut osallistavan budjetoinnin pilottiin vuodelle 2022 yhteensä 200 000 euroa. Kyselyn tulokset huomioidaan investointikohteita valittaessa. Valinnoista päättää kaupunkikehityslautakunta toukokuussa 2022.
Yli 20 vuotta Ristiinan kiviveistämöä luotsannut Tapani Pippuri pysyy vielä vuoden verran Haimisen opastajana.
Tero Haiminen (vas.) on Ristiinan kiviveistämön uusi yrittäjä. Hän ottaa vetovastuun Tapani Pippurilta, joka on pyörittänyt veistämöä vuodesta 2000 alkaen.
Viime kesänä alettiin asiasta ajatuksia vaihtamaan. Taisi olla justiinsa ennen juhannusta, kun juuri kesälomalla sitten pohdin asiaa omalta osaltani pidemmälle, muistelee Tero Haiminen Ristiinan kiviveistämön yrittäjäksi ryhtymisensä alkusäveliä.
– Aivan, eli alkusysäyksestä nimien kirjoittamiseen sopimukseen kului suunnilleen yhdeksän kuukautta, normaali odotusaika! naurahtaa Tapani Pippuri.
Haiminen ja Pippuri ovat juuri kertoneet Ristiinalaiselle, että he ovat tehneet yrityskaupat Ristiinan kiviveistämöstä. Omistajuus ja yrittäjävastuu on siirtynyt virallisesti Haimiselle ja hänen uudelle yritykselleen (Ristiinan kiviveistämö Oy) keskiviikkona.
Pippuri hyppäsi veistämön ohjaksiin Pauli Marttisen jäljiltä vuonna 2000. Nyt hän kertoo, että oli oikein hyvä sauma siirtyä itse sivummalle.
– Nopeasti on kyllä vuodet vierineet. Toisaalta, onhan tässä pari vuotta jo ollut mielen päällä se, että mistä ja kenestä löytyisi toiminnalle jatkaja.
– Teron kanssa on sovittu niin, että minä olen tässä vielä vuoden verran mukana, jonka jälkeen sitten alan jäähdyttelemään ja siirryn lopulta huru-ukoksi! Pippuri virnistää.
Haiminen myöntää suoraan, että ilman tätä järjestelyä yrityskaupat eivät olisi toteutuneet.
– Eihän tämä muuten olisi ollut mahdollista. Itsellä kun ei ole kokemusta alalta, niin liian hankalaa olisi ollut lähteä itse nollasta liikkeelle.
Haiminen on työskennellyt reippaasti yli 20 vuotta Postilla. Mikä sai tekemään tämän, melko lailla täydellisen suunnanmuutoksen työuralla?
– Useamman vuoden olin jo katsellut muita töitä. Ei tuolla entisessä työpaikassa oikein enää miellyttänyt itseäni se, minkälaiseksi touhu oli mennyt. Siinä vaiheessa, kun sain pankilta vihreätä valoa yrityskaupan rahoituksen järjestymisestä, niin saman tien jätin irtisanomisilmoitukseni.
– Todella kova into minulla on päästä aloittamaan ja virtaa kyllä riittää aloittaa työt. Mikäs tässä nyt on aloittaessa, kun on hyvä opettaja, jolta takuulla tulee tekemiseen arvokkaita niksejä! Haiminen kiittelee.
Niin, niitä niksejä. Toki niitä on mieleen ja käteen jokunen parin vuosikymmenen varrelta jäänyt. Pippuri sanoo, että kun painavan materiaalin kanssa työskennellään, niin tarkkana saa olla.
– Yksi ihan oleellinen asia on se, että älä jätä sormia kiven alle! hän hymähtää, mutta ei selvästikään pelkkänä vitsinä.
Kun liikutellaan satojen kilojen painoisia kiviä, niin omilla voimilla on turha luulla pärjäävänsä. Tarvitaan paitsi konevoimaa, niin myös juuri niitä niksejä.
– Ja sitten jos itse työskentelee, niin tarvitaan niksien lisäksi myös konsteja. Muuten voi olla varma, että saa itsensä rikottua.
Vaikka tällä viikolla talvi on yrittänyt ottaa keväästä vielä niskalenkkiä, niin vääjäämättä on edessä kiviveistämön vuoden kiireisin aika. Tämä koittaa, kun keväällä ja alkukesästä tehdään suurin osa vuoden hautakivien asennuksista.
Kaikki palvelut, joita aiemminkin kiviveistämöltä on saanut, ovat valikoimassa myös uuden yrittäjän aikana. Myös esimerkiksi sisustuskäyttöön tai vaikkapa grillaustarvikkeiksi soveltuvat kivitasot.
– Nyt keväällähän on hyvä aika kysellä esimerkiksi hautakivien putsauksia ja kunnostuksia, Haiminen vinkkaa.
– Ja saahan täällä totta kai tulla muutoinkin paikan päällä käymään ja tutustumaan. Toki kannattaa aina varmistaa etukäteen, ettei olla juuri silloin jossain kauempana!
Hanke viedään maailman tilanteesta johtuen nyt loppuun vain Suomen puolella.
Sotakoulun uusi sisäänkäynti tulee päiväkodin Keltaisen tuvan puolelle.
Ristiinan sotakoulun uutta sisäänkäyntiä rakennetaan parhaillaan päiväkodin lisärakennuksen puolelle. Pieneen lisäsiipeen tulee sisäänkäynti ja wc-tilat. Sprengtporten-hankkeen rahoituksella kunnostetaan myös rakennuksen vanhempaa päätä, johon on tarkoitus tulla eversti Yrjö Maunu Sprengtportenia esittelevä näyttelyhuone. Muu urakka sotakoululla etenee talkoojoukkojen voimalla ja Mikkelin kaupungin rahoituksella.
Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutista kertoo, että uuden sisäänkäynnin rakentamista viivästytti muun muassa asioiden selvittäminen Museoviraston kanssa. Ristiinalainen kertoi tammikuussa 2021, että lisäsiipi rakennetaan tuon vuoden aikana.
– Vähän yllättäenkin Museovirastolta tuli ensimmäisestä suunnitelmasta kanta, että se ei ole hyväksyttävä. Alkuperäinen suunnitelma nojautui siihen, että rakennukseen ei niinkään kajota vaan uusi osa on selkeästi erillinen ja yhdistyy yhdyskäytävällä sotakouluun. Sitten tulikin voimaan toinen tulkinta, että itse rakennuksen voidaan tehdä pieni lisäkuisti, Hyyryläinen sanoo.
Hän lisää, että lopputulos on varmasti ihan yhtä hyvä tai huono – miten kukakin asian tulkitsee.
– Pääasia on, että saadaan saniteettitilat ja esteetön sisäänkäynti, niin rakennuksen käyttö mahdollistuu.
Lisäosan on tarkoitus valmistua kesällä. Sprengtportenista kertovan näyttelyhuoneen avautumiselle Hyyryläinen ei vielä anna mitään aikatauluja, koska asiaan vaikuttaa nyt hyvin moni seikka.
Kestävä kansainvälinen historiamatkailu, Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II -hanke käynnistyi marraskuussa 2020. Hankkeessa muun muassa etsittiin ja tutkittiin Suomen ja Venäjän arkistoista uutta tietoa Sprengtportenista. Lisäksi kehitetään historiatietoon perustuvia matkailutuotteita ja -palveluja.
Hankkeen rahoitus on Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmassa. Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi ohjelman toimia ei jatketa Venäjän puolella.
Hyyryläinen kertoo, että valtakunnallisesti on linjattu, että kesken olevat hankkeet viedään loppuun mahdollisilta osin.
– Eli teemme ne toimenpiteet, joita Suomen puolella voi tehdä mutta toiminta Venäjän puolella on keskeytetty.
Sprengtporten-hankkeen onni on, että venäläinen tutkimusryhmä ehti tehdä työnsä valmiiksi viime vuoden loppuun mennessä.
– Tässä kävi tuuri. Meillä on käytettävissä 450-sivuinen venäjänkielinen raportti, Hyyryläinen kertoo.
Hankkeessa oli tavoitteena kehittää Suomen ja Venäjän yhteiseen kulttuurinperintöön perustuvia vastuullisia matkailutuotteita ja -palveluja yrityksille Etelä-Savossa sekä Viipurin ja Leningradin alueilla Venäjällä.
– Ideana oli tehdä rajan ylittävä kulttuurimatkailun reitistö. Se jää ainakin nyt tekemättä. Onhan tämä harmillista, koska yhteistyö akateemisten kollegoiden ja yritysten kehittäjien kanssa Venäjällä oli hyvää ja yritykset siellä olivat innostuneesti mukana.
Haastatteluhetkellä hankkeesta on juuri tehty selvitys rahoittajille siitä, miten hanke voisi jatkua Suomen puolella ja mitä Venäjän puolella jää tekemättä. Koko ohjelman rahoituksesta 25 prosenttia oli alkujaan sovittu tulevan Venäjältä.
– Suunnitelman mukaan hanke päättyy lokakuun lopussa. Jatkoa täytyy vielä tarkemmin suunnitella. Todennäköisesti kehittäminen myös jatkuu hankkeiden muodossa, Hyyryläinen miettii.
Elina Alanne
Sprengtporten-hanke
Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II -hanke käynnistyi 1.11.2020 ja sen kesto on kaksi vuotta.
Rahoitus tulee Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmasta, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta.
Hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti partnereinaan Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Viipurin piirikunnan aluehallinto, Viipurin alueen yritysten tukikeskus ja Leningradin alueen kauppa- ja teollisuuskamari.
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat pysäytettiin sotatilanteen vuoksi ja uusia ei valmistella.
Positiivisesta testituloksesta soitetaan enää vain yli 60-vuotiaille.
Testaamista ja jäljittämistä kavennetaan tiukemmin sote-alalle ja riskiryhmiin kuuluviin.
Essoten alueen koronatilanne jatkuu vaikeana, sillä tartuntamäärät ovat pysyneet korkealla ja sairaalahoitoa tarvitsevia on paljon. Samaan aikaan myös Essoten henkilöstöä on merkittävästi poissa työstä tartuntatautien vuoksi.
– Tämä tilanne kuormittaa voimakkaasti Essoten palveluita, sillä suuri osa koronan torjumiseen tehdystä työstä on jouduttu toteuttamaan lisätöinä. Käynnissä olevat hoitoalan työtaistelutoimet hankaloittavat resursointia entisestään, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo Essoten tiistain tiedotteessa.
Myös Ukrainan sotatilan aiheuttama maahantulo kuormittaa terveydenhuollon palveluita alueella.
Essoten alueen koronakoordinaatioryhmä kokoontui tiistaina. Koronanyrkki päätti muuttaa alueellisen koronaepidemian strategiaa testaamisen ja jäljittämisen suhteen. Muutosten suunta perustuu kansalliseen strategiaan. Testaamista ja jäljittämistä kavennetaan tiukemmin sote-alalle ja riskiryhmiin kuuluviin.
– Oireilu tai positiivinen kotitestin tulos ei enää edellytä viralliseen koronatestiin hakeutumista, jollei ole sote-työntekijä, raskaana tai vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluva, Seppälä ohjeistaa tiedotteessa.
Jos työstä ei voi olla poissa omalla ilmoituksella tai ei kuulu työterveyshuollon piiriin, voi testiin hakeutua saadakseen sairauslomatodistuksen.
– Kaikkein tärkeintä nyt olisi, että jos sairastuu, niin sairastettaisiin kotona, eikä mentäisi työpaikalle, oppilaitoksiin tai päivähoitoon. Oli sitten kyseessä varmennettu korona tai jokin muu tauti, Seppälä painottaa.
Jäljitystä, eli virallisessa koronatestissä positiivisen tuloksen saaneiden kontaktointia supistetaan 1.4. alkaen. Testituloksesta lähetetään aina tekstiviesti. Positiivisesta testituloksesta soitetaan enää vain yli 60-vuotiaille. Alle 60-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat ja raskaana olevat ohjeistetaan tekstiviestissä.
– Koronavirustartunnoista on tullut jo niin yleisiä, että resurssimme eivät riitä kaikkien henkilökohtaiseen kontaktointiin. Taudin leviämisen ehkäisy on nyt kohdistettava tiukemmin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, Seppälä perustelee.
Vakavista koronavirusoireista tulee edelleen ottaa yhteyttä Päivystysapuun numerossa 116 117.
ESSOTEN SUOSITUS KORONATESTAUKSESTA
Hakeudu koronatestiin, jos koet koronavirustautiin viittaavia oireita JA:
jos työskentelet sosiaali- ja terveyshuollon asiakas- ja potilastyössä
jos työskentelet ympärivuorokautisessa hoiva- tai vammaispalveluissa missä tahansa tehtävässä
jos olet raskaana
jos kuulut vakavan koronavirustaudin riskiryhmään
Positiivinen kotitestitulos ilman yllä mainittuja tekijöitä ei edellytä viralliseen koronatestiin hakeutumista.
Voit hakeutua testiin myös, jos tarvitset todistuksen taudin sairastamisesta tai sairauslomatodistuksen.
VAKAVAN KORONAVIRUSTAUDIN RISKIRYHMÄT
1) Yli 70 vuoden ikä
2) Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet:
Koulusta tarjosi eniten eteläsavolainen yksityishenkilö.
Pellosniemen entinen koulu sijaitsee Urheilutalo Kisakaaren vieressä. Kuva: Arto Kilpijärvi
Pellosniemen entisestä koulusta tarjottiin tiistai-iltana päättyneessä huutokaupassa 7100 euroa. Mikkelin kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen kertoo, että kaupungin puolesta kaupat koulusta syntyvät.
– Kiinteistössä on omat haasteensa lämmitys- ja sähköliittymien kanssa, joten siihen nähden olen tosi tyytyväinen tähän. Huutokauppa oli hyvin onnistunut, eli tarjoajia oli lopulta useampia. Tässä voi sanoa, että päivän hinta on se markkinahinta.
Ostaja on eteläsavolainen yksityishenkilö.
– Olen iloinen, jos uusi omistaja tuo uutta toimintaa Pellosniemelle, Asikainen sanoo mutta korostaa, että ei vielä keskiviikkona aamulla ole ehtinyt keskustella tarjouksen jättäjän kanssa.
Koulu kaupattiin netin huutokauppasivustolla. Huudot kulkivat tuttua kaavaa, että vasta aivan loppuhetkillä tuli useampia tarjouksia ja hinta kohosi. Vielä tiistaina iltapäivällä kiinteistöstä oli tarjottu 1100 euroa.
Pellosniemen entinen koulu sijaitsee Urheilutalo Kisakaaren vieressä. Tilassa toimi koulu vuoteen 2015 saakka ja sen jälkeen Työpaja Tarina viime kesään saakka. Rakennuksen lisäksi kaupunki myy noin 3000 neliömetrin suuruisen määräalan, jolla koulukiinteistö sijaitsee. Koulun varastotilassa oli vesivahinko alkuvuodesta 2022. Kaupunki vastaa tilan korjauksesta ennen kaupantekoa.
– Korjattava tila ei ole iso. Reilua on, että myyjä vastaa korjauksen loppuun, koska se on jo työn alla ja budjetissa, Asikainen sanoo.
Koulukiinteistö laitettiin myyntiin, kun myös Kisakaaren mahdollinen myynti eteni lautakunnassa aiemmin. Tällä hetkellä koulun lämmitys on samassa järjestelmässä Kisakaaren kanssa. Jatkossa Kisakaaren omistajalla, eli mahdollisella uudella säätiöllä, ei ole velvoitetta toimittaa rakennukseen sähköä ja/tai lämpöä.
Mikkelin vastaanottokeskus rekrytoi Ristiinaan pian omaa henkilökuntaa.
Hallinnollisesti Mikkelin vastaanottokeskus vastaa Ristiinaan laajenevasta toiminnasta. Ristiinaan palkataan omaa henkilökuntaa. Kuvassa on Suonsaaren vastaanottokeskus Mikkelissä. Kuva: Miia Koppi
Mikkelin vastaanottokeskus käy keskusteluja asuntojen vuokrauksesta Ristiinasta. Näihin perustettaisiin asuntopohjainen vastaanottokeskus, koska Ukrainasta sotaa paenneiden majoitustarve Suomessa on kasvanut voimakkaasti.
– Tavoitteena on saada Ristiinaan 200 paikkaa, eli 40–50 perhettä. Asuntotilanne on vielä auki mutta toiveena on toimia mahdollisimman nopeasti, koska tulijoita on paljon, kertoo tiistaina Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Mika Asikainen.
Maahanmuuttovirasto lisää paikkojen määrää eri puolella Suomea. Se vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Käytännössä keskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset. Mikkelin vastaanottokeskus on SPR:n Kaakkois-Suomen piirin ylläpitämä. Ristiinan lisäksi Mikkelin alla toimivia lisäpaikkoja tulee Pieksämäelle ja Savonlinnaan.
Ristiinaan palkataan omaa henkilökuntaa palvelemaan perheitä. Asikainen kertoo, että henkilökunnan määrä riippuu asukkaiden määrästä.
– Ristiinan rekrytoinnit käynnistyvät pian. Haemme ainakin ohjaajia. Jos saamme tavoitellun asuntomäärän, niin tarvitsemme Ristiinaan myös sosiaalipuolen työntekijää ja sairaanhoitajaa.
Mikkelin vastaanottokeskus on rekrytoinut uusia työntekijöitä nopealla aikataululla. Asikainen sanoo, että henkilökuntaa on löytynyt hyvin.
Parhaillaan tilanteet muuttuvat erittäin nopeasti.
– Mikkelissä oli ennen Ukrainan tilannetta satakunta asukasta. Nyt siirrellään ja tiivistetään, että saamme mahdollisimman monelle katon pään päälle.
Ristiinan asuntojen kalustaminen on vielä edessä. Asikainen toteaa, että kalusteita ei vielä oteta vastaan yksityisihmisiltä mutta ehkä sekin on edessä.
– SPR:llä on varastoja odottamassa tällaista tilannetta mutta katsotaan, mihin ne riittävät. Kymmenentuhatta ihmistä on jo tullut Suomeen ja montako kymmentätuhatta tulee vielä. Patjat ovat toinen kysymys. Käsittääkseni paljon superlonia on tuotettu Venäjällä, Asikainen miettii.
SPR:n Ristiinan osasto on valmiudessa kalustamaan asuntoja heti, kun tilanne selviää.
– Varaudumme jo siihen, että voimme alkaa toimia. Tarkoitus on kysyä myös kumppaneita mukaan, eli muita järjestöjä Ristiinasta, osaston puheenjohtaja Erkki Äijäläinen kertoo.
Apua Ukrainaan Etelä-Savo -ryhmä ja SPR tekevät myös yhteistyötä.
Jos SPR:n toiminta kiinnostaa, vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua osoitteessa oma.punainenristi.fi. Äijäläiseen voi olla myös suoraan yhteydessä.
– Tavaralahjoitusten kanssa kannattaa malttaa nyt vielä hetki. Katsotaan ensin tilanne, että millaista tavaraa ja vaatetta tarvitaan, Äijäläinen sanoo.
Apua Ukrainaan Etelä-Savo -ryhmä lähtee toiselle matkalle Puolaan 1. huhtikuuta ja palaa Ristiinaan 4. huhtikuuta sotaa paenneiden ukrainalaisten kanssa.
– Olen luvannut heille infota, missä tilanteessa Ristiina silloin on, Äijäläinen kertoo.
Seuraavaksi säästöjä käsittelee kaupunginhallitus.
Varhaiskasvatukseen tälle vuodelle suunnitellut säästöt vedettiin kaupunginhallituksessa pois suunnitelmista.
Mikkelin kaupunginhallitus aloitti Mikkelin tälle vuodelle esitettyjen määrärahaleikkausten ja koko Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman, eli Patun käsittelyn. Kaupunginjohtaja Timo Halonen teki viime viikolla hallitukselle oman esityksensä ja tähän esitykseen myös muutoksia kokouksessa.
Säästöihin nostettiin hetkeksi Miksein sopimussumman leikkaus 121 000 eurolla mutta tämä poistettiin. Lisäksi poistettiin perusopetuksen viimeisen ylimääräisen vuosiviikkotunnin leikkaaminen, jolla tavoiteltiin yhteensä 50 000 euron säästöä vuosina 2022 ja 2023. Yksityistieavustusten leikkauksista siirrettiin 140 000 euroa vuodelta 2022 vuodelle 2023, jolloin tämän vuoden leikkaukseksi jää 100 000 euroa.
Säästöistä poistettiin myös varhaiskasvatuksen säästöjä 70 000 eurolla. Näistä 40 000 euroa oli kohdistettu muun muassa avoimeen varhaiskasvatukseen ja laajennettuihin aukioloihin. 30 000 euron arvoisesti oli tarkoitus tarkastella erityisavustajien määrää varhaiskasvatuksessa.
Konserni- ja elinvoimapalveluiden kokonaisuudessa olevaan 100 000 euron vuoden 2022 kehitysrahaleikkaukseen lisättiin 2000 euroa.
Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmassa on sekä nyt päätettäviä toimia että lista jatkoselvitettävistä asioista. Selvitettäviin asioihin kaupunginhallitus lisäksi kaupunginjohtajan esityksestä myös toisesta uimahallista luopumisen. Tämä voitaisiin toteuttaa joko lakkauttamalla tai ulkoistamalla.
Lisäksi jatkoselvitykseen nostettiin lentokenttäpalveluiden lakkautus tai rahoituspohjan laajentaminen, Suomenniemen koulun lakkauttaminen, aluejohtokuntien toimintamallien muutos ja varhaiskasvatuksen muutokset. Jatkoselvitettävät asiat on tavoitteena tuoda päätöksentekoon viimeistään syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä.
Kaupunginvaltuusto käsittelee tämän vuoden säästöjä ja Patu-ohjelmaa maanantaina 28. maaliskuuta.
Kaupunki hakee vuodelle 2022 uusia säästötoimia 3,7 miljoonalla. Lisäksi tavoitteena on ollut saada miljoona euroa säästöä henkilöstöstä muun muassa henkilöstön vapaaehtoisista vapaista. Tähän summaan ei todennäköisesti tulla pääsemään.
Positiivisia koronatestituloksia on taas ollut suhteessa enemmän.
Essoten alueella koronatartunnat ja sairaalahoidon tarve ovat kääntyneet selkeään kasvuun, tiedottaa Essote maanantaina. Viime viikon aikana todettiin noin pari sataa tartuntaa aiempaa viikkoa enemmän, yhteensä 1562. Myös positiivisten testitulosten osuus kasvaa, 55 prosenttia on pandemia-ajan suurin osuus toistaiseksi.
– Taudinkuva on osalla koronapotilaista muuttunut selkeästi haastavammaksi ja siksi sairaalakuormitus on lujilla. Syynä saattaa olla omikronin alavariantti BA.2 ja heikentyvät rokotevasteet, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo maanantain tiedotteessa.
Sairaalahoidon tarve on tuplaantunut viikon aikana. Nyt hoidossa on yhteensä 33 koronaan sairastunutta. Tämä näkyy ruuhkautumisena niin päivystyksessä kuin vuodeosastoilla, jotka ovat käytännössä täynnä.
– Henkilöstön jaksaminen ja kantokyky ovat koetuksella koko alueellamme ja hoitovelka paisuu. Tähän jo pitkään kestäneeseen kriisiin ei ole valitettavasti näkyvissä nopeaa ratkaisua, Seppälä jatkaa.
Sairaalahoitoon joutuneissa koronapotilaissa on merkittävä osa rokottamattomia henkilöitä. Kotonaan sairastavien hoidontarvetta on jouduttu arvioimaan ahkerasti erityisesti viime viikon aikana.
– Osa on todella kipeitä, se muutos on tässä parin viikon aikana tapahtunut. Ensihoitomme on tehnyt paljon hoidontarpeen arvioita kotona sairastaville ja siirtoja osastohoitoon, pandemiapäällikkö Hans Gärdström sanoo.
Kaksi koronarokoteannosta on eteläsavolaisista saanut jo yli 83 prosenttia, mutta lähes 20 tuhannelta puuttuu vielä kolmas tehosteannos. Kolme annosta saaneiden osuus on Essoten alueella reilut 62 prosenttia.
– Yleinen taudinkuvan heikentyminen on osoitus siitä, että kolmannen annoksen ottamisesta on syytä vielä huolehtia, Gärdström muistuttaa.
Ristiinan päiväkodin päärakennukset siirrettiin ryhmät pois sisäilmaongelmien vuoksi.
Ristiinan päiväkoti esitetään toteutettavaksi kevytrakenteisena uudisrakennuksena. Sen päivitetty kustannusarvio on 2,63 miljoonaa euroa.
Kaupunkikehityslautakunta palautti Ristiinan päiväkotiratkaisun uudelleen valmisteltavaksi tammikuussa. Se halusi vielä uudet laskelmat eri vaihtoehdoista, kuten nykyisen päärakennuksen peruskorjauksesta. Lautakunta saa päivitetyn hankesuunnitelman päätettäväkseen 22. maaliskuuta.
Lautakunnalle esitetään, että se esittää kaupunginhallitukselle, että nykyistä päiväkotirakennusta ei peruskorjata. Hankkeen päivitetyn kustannusarvion mukaan päiväkotirakennuksen peruskorjaus tulisi liian kalliiksi, esittelytekstissä todetaan. Päärakennuksessa vuonna 2020 tehdyissä tutkimuksissa siinä todettiin olevan lukuisia ongelmia. Rakennuksen kunnostus- ja muutostöiden kokonaiskustannukset ovat noin 3,5 miljoonaa euroa.
Ristiinan päiväkotihankkeelle oli varattu talousarviossa 2021 yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.
Uusi päiväkotirakennus tulisi nykyisten rakennusten lähelle. Entinen asuntolarakennus purettaisiin. Kuvakaappaus hankesuunnitelmasta.
Kevytrakenteinen päiväkoti tarkoittaisi Ristiinaan valmiista tilaelementeistä (suurelementit) koostuvaa alle 1200 kerrosneliön päiväkotia, joka ei vaadi väestönsuojaa. Rakennus täyttää pysyvän rakennuksen määräykset. Investointina kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa ja vuokrattuna 1,25 miljoonaa euroa / 5 vuotta, esittelytekstissä todetaan. Teknisten liittymien, lämmitysjärjestelmän, piha-alueiden rakentamisen ja entisen asuntolarakennuksen purkukustannukset ovat lisäksi 430 000 euroa.
Uudisrakennus sijoittuisi nykyisen päiväkodin alueelle. Esittelyssä kerrotaan, että kevytrakenteinen päiväkoti mahdollistaa nopealla aikataululla toimimisen ja rakennustöiden painottamisen kuiviin tehdastiloihin, jolloin kohteessa tehtävä työmaa-aika jää lyhyemmäksi kuin paikalla rakentaminen.
Kaupunkikehityslautakunta halusi tammikuussa myös, että Mikkelin kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt Ristiinassa selvitetään, jos näissä olisi sellaista, mihin päiväkoti voisi sijoittua. Päiväkotitoimintaan soveltuvaa kiinteistöä ei löytynyt. Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla joko tontin tai rakennuksen koko, sijainti tai toiminnallisuus rajaavat kiinteistöjen käyttömahdollisuuden 100–157 lapsen päiväkodiksi.
Hankeryhmä selvitti muun muassa nykyisen kirjastorakennuksen, entisen nuorisotalon, koulukiinteistön, entisen kunnantalon ja terveyskeskuksen mahdollisuuksia päiväkodiksi. Lisäksi selvityksessä oli yksityinen kiinteistö osoitteessa Kaisa Pöyryntie 1.
Otto Ravantti kuljetti avustusbussin Puolaan ja takaisin. Matka herätti monia ajatuksia ja tunteita.
Korczowan pakolaiskeskus sijaitsee hyvin lähellä Ukrainan rajaa. Miia Koppi kuvailee, että keskus oli kooltaan kuin pari Ikean myymälää. Kuvat: Miia Koppi ja Anne Korhola
Päivä alkaa kääntyä iltaan. Astun bussin portaita alas ja katselen ympärilleni. Ohitseni ajaa neuvostoaikaiselta näyttävä linja-auto, jonka kyydissä istuu vakavailmeisiä naisia ja lapsia. Linjuri kiepsahtaa lenkin ja päästää matkustajat ulos.
Kevyisiin toppavaatteisiin pukeutuneet ihmiset nostelevat matkalaukkuja ja katselevat ostoskeskuksen pihalla parveilevaa kansaa. Ostarin eteen on kasattu pitkä rivistö telttoja, josta tulijoille jaetaan ruokaa. Tunnelma on rauhallinen ja puheensorinan seasta kuuluu kutsuja syömään. Sota-alueelta paenneet ihmiset katselevat uteliaina ympärilleen.
Paikalla on myös paikallista vapaapalokunnan porukkaa runsaasti ja poliisit partioivat rauhallisena yleisön seassa. Myös puolalaisia sotilaita on komennettu alueelle avustamaan ihmisiä ja purkamaan saapuvia avustuskuormia. Odottava ilmapiiri on laskeutunut Puolan ja Ukrainan rajalla sijaitsevaan Medykan kylään. Mitä tapahtuu nyt? Miten sota-alueelle jäänyt isä selviää? Säilyykö kotimme ehjänä? Mihin olemme tästä menossa? Koska pääsemme kotiin?
Olemme olleet paikalla pari tuntia ja selvitämme mihin puramme avustuskuorman linja-autosta. Tulkkimme, ukrainalainen Inna Huz on selvitellyt asiaa, koska alueen varastot ovat ihan täynnä. Kyydissämme olleet sotilastarvikkeet ja muita tavaroita on jo purettu Varsovan laitakaupungilla suoraan Ukrainaan menevään autoon. Inna on väsymättömästi koko matkamme ajan ollut puhelimessa ja järjestänyt etukäteen asioita ja luonut kontakteja uskomattomalla, ukrainalaisen tarmolla.
Liikkeellä olemme olleet reilut 30 tuntia ja odotamme levolle pääsyä ja seuraavan päivän kotimatkaa. Väsymys on kuitenkin haihtunut ja myötätunto on vallannut mielen, kun seuraan vastaanottokeskuksen elämää. Omat tarpeet tuntuvat hyvin mitättömiltä, kun ajattelee, kuinka kaukaa rajan takaa evakot ovat joutuneet matkustamaan pienten lastensa kanssa.
Livahdan porukastamme ja lähden yksin kiertelemään ostoskeskuksen käytäviä. Valtavan rakennuksen edustalla sekä sisätiloissa sijaitsee useita ruokapisteitä, joihin puolalaisten varusmiesten toimesta tulee ostoskärryillä ruokaa ja juomaa jostain takahuoneista.
Suuret liikehuoneistot on tyhjennetty tuotteista ja tilalle on tuotu retkisänkyjä, jotka palvelevat perheiden tilapäismajoituksena. Näitä vuodepaikkoja on varovastikin laskettuna satoja. Myös keskuksen käytävien reunoja koristaa retkivuoteet, ja ihmiset istuskelevat, syövät ja juttelevat rauhallisesti toisilleen. Ilmapiiri sisällä on ristiriitainen. Ilmassa on surua ja huolta mutta kuitenkin pakolaisista huokuu valtava voima ja tahto. Lapset ovat rauhallisia ja katselevat uteliaina ympärilleen ja puuhailevat piirtäen sänkyjen päällä.
Kuljen ostarin toiseen päähän, jossa on valtavat määrät avustustavaraa. Heijastinliiveihin pukeutuneet henkilöt lajittelevat tavaroita ja pakkaavat puoliperävaunuja matkalle Ukrainaan. Rekkoja on odottamassa kymmeniä tienlaidassa. Väsymättömästi tätä työtä tehdään vapaaehtoisten voimin. Heitä on saapunut ympäri Puolaa sekä Eurooppaa. Tapaan avustajia Hollannista, Englannista ja muualta. He ovat tulleet jotkut viikoksi, jotkut pidemmäksi aikaa huolehtimaan ja auttamaan satojentuhansien ukrainalaisten ohikulkijoiden elämää.
Meidän parituhannen asukkaan Ristiinassa voi olla vaikea ymmärtää mittakaavaa, kun samankokoiseen rajakylään Puolassa saapuu ja lähtee tuhansia ihmisiä vuorokaudessa. Kymmeniä, ehkä satojatuhansia ihmisiä on liikkunut tämänkin kylän läpi sodan alkamisen jälkeen, suurin osa vapaaehtoisten auttajien avulla.
Toisessa päässä ostaria on suuri halli, ehkäpä entinen ruokakauppa, jonka keskellä on kuormalavoista kyhätty suuri neliönmuotoinen pöytä. Siellä muutama vapaaehtoinen hoitaa jatkokyytejä pakolaisille. Hallin seiniin on kylteillä merkitty eri suunnat, esimerkiksi Germany, Frankfurt, Hollanti tai Skandinavia; Finland, Sweden, Denmark jne. Näiden kylttien alle ihmiset kokoontuvat, ketkä mihinkin suuntaan haluavat ja kuormalavapöydästä järjestellään paikkoja matkaajille.
Pöydässä on myös kaksi poliisia, jotka keräävät tiedot kaikista kuljettajista, jotka lähtevät ihmisiä viemään. Minunkin tietoni ovat ilmoitettuina ja olen vastuussa kuljettamieni ihmisten pääsystä määränpäähän. Tarkkaa ja tärkeää työtä pakolaisten turvallisuuden takaamiseksi. Pöytään on myös jono, jossa voi ilmoittautua noutajaksi. Ihmiset ympäri Keski-Eurooppaa ovat saapuneet erikokoisilla busseilla ja jopa henkilöautoilla tarjoamaan apuaan kuljetusten suhteen.
Voitte uskoa, että logistiikkasuoritus on päätähuimaava ja toteutettu vapaaehtoisten voimin. Äänentoistolaitteista kuuluu ilmoituksia ja ymmärrän niistä sen verran, että eri suuntien kuljetuksiin etsitään lähtijöitä. ”Kolme paikkaa Berliiniin vapaana!”, ”Suomeen lähtevät kokoontukaa tähän!”, ”Bussi Hollantiin lähtee aamulla!”
Hollantilaiset vapaaehtoiset pitivät yhtä ruokakojua keskuksen ulkopuolella. He olivat lähteneet matkaan täydellä rekkakuormalla. Kuvassa heidän telttansa vieressä ollut juomanjakelupiste.
Käytäviä kävellessäni ja menoa seuratessa sydän pakahtuu jokaisen uuden käytävän varrella. Sydän pakahtuu surusta, kun ihmiset on heitetty pois kotoaan ja jokapäiväinen elämä on riistetty pois. Sydän pakahtuu myötätunnosta äitejä kohtaan, jotka rauhallisesti hoivaavat lapsiaan hälinän keskellä tietämättä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sydän pakahtuu ylpeydestä näitä avustajia kohtaan. He jättävät omat työnsä ja askareensa ja väsymättä avustavat tulijoita kellon ympäri, päivä toisensa perään loppumattomalta tuntuvassa ihmisvirrassa, tarjoten hymyilevät silmät tulijoille.
Palaan linja-autollemme ja saan matkalla ruoka-annoksen mukaan. Inna on järjestänyt meille purkupaikan seitsemän kilometrin päähän omakotitaloon, josta rekka tulee aamulla noutamaan kuorman. Aamulla palaamme samaan paikkaan, josta saamme Suomeen lähtijät kyytiin ja aloitamme matkan halki Puolan, Liettuan, Latvian sekä Viron kohti Suomen Mikkeliä.
Liikumme kohti Suomea seuraavat 28 tuntia kahden kuljettajan voimin, pieniä jaloittelutaukoja lukuun ottamatta. Uskomatonta, miten rauhallisia ja hyväntuulisia varsinkin kyydissämme olevat lapset ovat. Se ehkä kertoo jotain Ukrainan kansan päättäväisyydestä.
Itse kehitysmaissa asuneena ja köyhissä maissa paljon matkanneena ajattelin, että olisin tottunut näkemään kurjuutta ja huonoja elinoloja, mutta ei sotaa voi näihin verrata. Sota tuhoaa elinolot, perheet sekä mielen. Pidätin kyyneleeni ja kuljin eteenpäin, sillä ei ukrainalaisetkaan itkeneet vaan katsoivat voimakkaina eteenpäin.
Olen onnellinen, että lähdin pieneksi hetkeksi ja avuksi. Lähden heti uudestaan, jos tilaisuus tulee. Kiitos ristiinalaisille solidaarisuudesta ja avustanne ukrainalaisten hyväksi.
Otto Ravantti
Keräys jatkuu edelleen
Apua Ukrainaan Etelä-Savo -ryhmä toi alkuviikosta Suomeen 32 ukrainalaista, joista 21 tuli Mikkelin vastaanottokeskukseen. Kaksi perhettä jäi kyydistä muualle Suomeen.
Aiemmat Ristiinalaisen jutut avustusmatkasta voit lukea tästä ja tästä.
Bussin mukana avustustarvikkeita vei ja ihmisiä haki Miia Koppi, Anne Korhola, Inna Huz, Seppo Thure, Arttu Koppi, Otto Ravantti ja Jari Putkonen.
Matkaa organisoinut Koppi kertoo, että auttamisen määrä, mitä matkalla näkyi oli valtavaa. Bussiin tuli kilometrejä noin 3600 kilometriä. Avustusryhmän rahakeräys on tuottanut tiistaihin mennessä noin 1500 euroa, mikä ei vielä ihan kata matkan kuluja. Keräys jatkuu, koska ryhmä suunnittelee myös toista avustusreissua. Koppi kertoo, että hän on saanut edelleen paljon yhteydenottoja ukrainalaisten auttamiseksi.
