Suurpetohavainnoista olisi tärkeää aina ilmoittaa. 

Helmikuun lopulla Ristiinassa tehtiin sudesta ensin jälkihavainto Koljola–Närhilä-alueella ja pari päivää tätä myöhemmin eläin nähtiin Metsälinnan luona Ristiinan kylällä. Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Petri Hujanen kertoo, että yhdistyksen petoyhdyshenkilö kävi varmistamassa jäljistä eläimen olleen susi.

– Voi olla, että  alueella on ollut kaksikin sutta mutta ehkä se oli sama eläin. Jälkien perusteella se oli nuori susi. Metsälinnan lähellä 1. maaliskuuta suden nähnyt henkilö myös soitti minulle. Hän kertoi, että on nähnyt susia Pohjois-Karjalassa ja että tämä ei ollut iso yksilö.

Nuoret sudet kulkevat etsimässä kumppania ja reviiriä. Susi voi kulkea vuorokaudessa kymmeniä kilometrejä.

– Jos se tänään on päivällä Ristiinassa, niin iltayöllä susi on jo Juvalla. Näitä ohikulkijoita liikkuu Ristiinassa silloin tällöin. Vahinkoja ne eivät ole tehneet mutta osa havainnoista on pihakäyntejä, Hujanen kertoo.

Ristiinassa susihavaintoja ei viime vuonna ollut yhtäkään, vuonna 2020 todettiin neljä havaintoa. Tätä ennen vuodet ovat menneet tasatahtia niin, että joka toinen vuosi havaintoja ei ole.

– Mutta vaikka havaintoja ei ole, niin ei se tietenkään tarkoita, etteikö susia olisi voinut alueella pyörähtää. Emme tiedä niistä, jos kukaan ei näe tai ilmoita näkemästään.

Hujanen korostaakin, että suurpedoista olisi tärkeää ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Heitä löytyy sekä alueellisesta riistanhoitoyhdistyksestä että metsästysseuroista. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi sivustolta riista.fi.

– He tulevat nopeasti paikalle tarkistamaan jäljet ja vievät havaintotiedot Tassu-järjestelmään. Näitä tietoja esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkijat käyttävät kannanarvioinneissa.

Suurpedoista Ristiinassa tehdään eniten havaintoja ilveksestä. Tänä vuonna ilveshavaintoja on jo näin maaliskuussa 55 kappaletta. Karhuhavaintoja kirjattiin viime vuonna 28. Hujanen toteaa karhuja asustelevan alueella lähes joka kolkassa.

– Myös ahma levittäytyy nyt Etelä-Savossa. Meidän alueellamme tehtiin viime vuonna yksi ahmahavainto. Myös ahma on sellainen, että se kulkee pitkiä lenkkejä.

Tärkeää olisi myös, että hirvieläinkolareista ilmoitettaisiin aina hätäkeskukseen.

– Meidän alueellamme sattuu parikymmentä hirvikolaria vuosittain. Näissä pienten hirvieläinten osuus on noussut. On tärkeää, että vaikka auto vain hipaisisi esimerkiksi peuraa, niin siitä tehtäisiin ilmoitus hätänumeroon ja merkittäisiin paikka tarkasti, Hujanen muistuttaa.

Poliisi tai hätäkeskus pyytää paikalle SRVA-yhteyshenkilön, joka alkaa selvittää eläimen kohtaloa. Näin estetään se, etteivät eläimet kärsi loukkaannuttuaan tarpeettomasti.

Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalle valmistuu tänä vuonna rata, jossa karhu hyökkää ampujaa kohti. Radalla voivat harjoitella esimerkiksi suurriistavirka-apuun osallistuvat henkilöt.

– Karhukolareitakin saattaa välillä tulla. Haavakkokarhun lopetus on vaarallista, joten tehtävään lähtijän on osattava tarvittaessa ampua päälle hyökkäävää karhua, Hujanen sanoo.

Elina Alanne

Mikkelin Palvelut ja tulevaisuus -ohjelma on valmis ja etenee päätöksentekoon. 

Mikkeli nostaa esiin mahdollisuuden lakkauttaa toinen uimahalli osana kaupungin säästöohjelmaa. Säästöjä haetaan laajasti myös karsimalla hankintoja, ostopalveluita, avustuksia, kumppanuussopimuksia ja henkilöstökuluja. Säästöesityksessä on mukana myös Suomenniemen koulun lakkauttaminen vuoden 2023 alusta sekä Suomenniemen ja Otavan kirjastojen lakkautus vuonna 2023. Säästötavoitteita asetetaan tulevina vuosina muun muassa liikunta- ja nuorisopalveluille, kansalaisopistolle ja lukiolle.

Mikkelin kaupunki on saanut Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman valmiiksi. Patu-nimellä kulkevassa periaateohjelmassa esiteltävästä säästöjen listasta kerrottiin median edustajille tiistaina päivällä. Illalla vuorossa on kaikille kaupunkilaisille avoin kuulemistilaisuus asiasta.

Esiteltävä säästöjen lista ei ole vielä poliittisesti käsitelty. Käsittely alkaa ensin maanantaina kaupunginhallituksessa. Kaupunginjohtaja Timo Halonen tekee hallitukselle esityksen asiasta. Kaupunginvaltuusto linjaa asiasta 28. maaliskuuta. Tarkemmin jokaisesta asiasta tehdään aikanaan erilliset hallinnolliset päätökset. Maanantaina kaupunginhallitus käsittelee erikseen jo Patussa esitetyt määrärahaleikkaukset.

Kaupunki hakee vuodelle 2022 uusia säästötoimia 3,7 miljoonalla. Vuodesta 2023 eteenpäin tavoiteltava uusi vuosittainen käyttötaloussäästö on 7,5 miljoonaa euroa. Patussa vuodelle 2022 on listattu säästöjä runsaalla 3,8 miljoonalla eurolla. Näistä kertaluontoisia on noin 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi tälle vuodelle haetaan miljoonan euron säästöä henkilöstön vapaaehtoisista vapaista.

Suurin säästötoimenpiteissä esitelty säästö on vuonna 2023 tapahtuva työpajatoimintojen siirtyminen hyvinvointialueelle. Sote-uudistukseen liittyvä muutos säästää kaupungilta 1,4 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 kaupunki tavoittelee 831 400 euron säästöä karsimalla hankintoja koko organisaatiossa. Tavoitteesta suurin osa on merkitty asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelle. Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä totesi tiedotustilaisuudessa, että konkretia hankinnoista karsimisesta selviää aikoinaan lautakuntakäsittelyissä. Säästöt tulevat näkymään kuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille tietyissä palveluissa, hän totesi.

Vuonna 2023 kaupunki hakee 600 000 euron säästöä leikkaamalla avustuksia ja kumppanuussopimuksia. Halonen totesi, että hänestä leikkauksia ei voi tehdä juustohöyläämällä kaikilta saman summan, vaan kaupungin on priorisoitava sopimuksia.

– Voi olla, että joitakin kumppanuussopimuksia loppuu kokonaan, Halonen sanoi.

Konserni- ja elinvoimapalveluille asetetaan henkilöstökulujen säästötavoitteeksi noin 268 000 euroa vuodelle 2022 ja runsaat 300 000 euroa vuodelle 2023. Lisäksi konserni- ja elinvoimapalveluiden kehitys- ja hankerahoista ja ostopalveluista halutaan säästöä 466 000 euroa tänä vuonna. Kaupunki on myös jo perannut henkilöstöasioitaan ja budjettiin jo varattuja, toteutumattomia palkkoja voidaan poistaa tältä vuodelta 420 000 eurolla. Omaisuuden myynnistä tavoitellaan lisää voittoa 500 000 eurolla vuonna 2022.

Paljon puhututtavan säästökohteen Halonen mainitsi olevan toisen uimahallin lakkauttamisen. Tästä on laskettu tulevan säästöjä 415 000 euroa vuonna 2023. Patu ei ota kantaa siihen, kummasta uimahallista luovuttaisiin.

– Molemmista käydään keskustelua. Sellaisiakin keskusteluja on ollut, että löytyisikö joku toimija, joka ottaisi toiminnan, että palvelu säilyisi, Halonen kertoi asiasta käynnissä olevista keskusteluista.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) totesi, että hän on tulkinnut, että toisesta uimahallista luopuminen on puolueista mahdollista. Erilaisia näkemyksiä hän kertoi olevan säästölistalla olevista asioista esimerkiksi Suomenniemen koulusta ja pienistä kirjastoista luopumisesta. Halonen totesi, että paljon puhuttaa myös lentokentän palveluista luopuminen.

Suomenniemen koulun lakkauttamisella lasketaan säästettävän 227 000 euroa vuonna 2023. Säästölistalla koulun lakkautus on kirjattu tapahtuvan 1/2023.

– Esityksessä on aikataulu näin taloudellisen perusteen vuoksi. Näin olisi mahdollista saavuttaa kokonaissäästö kalenterivuodelle. Mutta toki vielä tehdään pohdinta, että onko lakkautuksen aika vuoden alku vai lukuvuoden alku, Halonen selvensi.

Kaikkiaan kaupunginjohtaja totesi, että Suomenniemen koulun asiassa on vastakkain kaksi hyvää perustetta ja punnitseminen on vaikeaa. Hän totesi, että vastakkain ovat pedagoginen peruste siitä, että koulu on hyvin pieni, mikä alkaa aiheuttaa jo pedagogisesti tiettyjä ongelmia. Toisaalta Suomenniemellä ei ole juuri kunnallisia palveluita ja koulun merkitys paikkakunnalla on suuri.

Suomenniemen koulun mahdollista lakkauttamista on viime vuosina käsitelty Mikkelin päätöksenteossa moneen kertaan. Siiskonen sanoi, että keskusteluissa on ollut esillä edelleen myös niin sanottu pienempien oppilaiden koulu.

Kouluratkaisusta järjestettiin kuulemistilaisuus Suomenniemellä syksyllä 2021. Tuolloin koulun lakkauttamisen oli laskettu tuovan säästöjä 213 600 euroa vuodessa. Lukuun oli laskettu mukaan todennäköisesti nousevat kuljetuskustannukset. Vuonna 2020 laskettu säästömäärä oli 225 000 euroa vuodessa.

Säästölistalla lentokenttäpalveluista lasketaan mahdolliseksi säästöksi 350 000 euroa vuonna 2023. Halonen kertoi, että asiaa ei todennäköisesti viedä vielä päätöksentekoon, koska lentokentän osalta on keskustelut kesken valtion kanssa. Mikkeli selvittää, voiko valtio osallistua kentän kustannuksiin puolustusmäärärahoista.

Osana säästöjä esitetään myös yksityistieavustusten leikkaamista 240 000 eurolla. Myös jo aiemmin selvitetty aluejohtokuntien toimintamalli nostetaan uudelleen käsittelyyn. Toimintamallin muutoksella on Patussa listattu olevan mahdollista säästää 110 000 euroa vuonna 2023. Halonen lisäsi, että Patu ei ota kantaa siihen, mikä aluejohtokuntien malli jatkossa olisi.

Säästölistan lisäksi Patuun kuuluu 12 kohdan lisäselvitysten lista. Tällä listalla on muun muassa kaupungin organisaatiouudistus, konsernirakenteen selvittäminen, selvitys vesilaitoksen yhtiöittämisestä, lukioselvitys ja energiaomaisuusselvitys. Selvitettävät asiat ovat siis suurempia kokonaisuuksia, joiden parissa jatketaan työskentelyä ja ne tuodaan päätöksentekoon erikseen.

– Tavoite on, että näiden asioiden ratkaisut ovat käsittelyssä viimeistään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä, Halonen sanoi.

Siiskonen totesi, että jatkoselvitettävien asioiden lista on pitkä.

– Sieltä voi löytyä ratkaisuja, että välttämättä kaikkia niitä toimenpiteitä, joita on säästölistalla ensi vuodelle, ei tarvitse toteuttaa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja sanoi.

Elina Alanne

Apua Ukrainaan Etelä-Savo -ryhmässä on mukana useita ristiinalaisia. Pienkeräys kulujen kattamiseksi on menossa. 

Täällä me pakataan. Kaksi päivää on jo pakattu ja illalla porukkaa tulee talkoisiin vielä enemmän, kertoo torstaina puolen päivän aikaan puhelimeen tavoitettu ristiinalainen Miia Koppi.

Apua Ukrainaan Etelä-Savo -nimellä nyt kulkevan ryhmittymän avustusbussi Puolaan lähtee perjantaina. Se vie muun muassa Ristiinassa, Mikkelissä, Mäntyharjussa ja Suomenniemellä kerättyjä avustustavaroita ukrainalaisille. Paluumatkalla Suomeen tuodaan Ukrainasta sotaa paenneita ihmisiä.

Yksityishenkilöt ovat lahjoittaneet mukaan muun muassa vaippoja, elintarvikkeita, taskulamppuja ja paristoja. Lahjoituksillaan mukana on myös paikallisia yrityksiä, kuten Ristiinan Ammattirealisointi ja Kuoma.

Aiemmin Ristiinalainen on kertonut, että keräys ja avustusmatka linkittyvät Operaatio Toivo -ryhmittymään. Lopulta ristiinalaisten ja muiden eteläsavolaisten operaatio ei ole virallisesti Toivon alla vaan kaikki matkakulut maksetaan itse. Apua Ukrainaan Etelä-Savo on saanut poliisilaitoksen hyväksymän pienkeräysluvan muun muassa näiden kulujen kattamiseen.

Linja-auton reissuun sponsoroi mikkeliläinen Mainostalo Mainospuu, ja lisäksi matkaan on lupautunut kaksi vapaaehtoista kuljettajaa.

– Viemme avustuslähetyksen Puolaan, lähelle Ukrainan rajaa, josta sitten lähetys jatkaa eteenpäin. Takaisin tullessa otamme sitten linja-autoon sotaa paenneita henkilöitä. Näillä näkymin mukaan tulijoista on kaksi kolmasosaa lapsia, Koppi kertoi lauantaina, kun hän vastaanotti avustustavaroita Ristiinassa.

Bussin määräpäästä Puolassa ei viranomaisten ohjeiden mukaisesti turvallisuussyistä kerrota sen tarkemmin.

Mukaan otettavien henkilöiden osalta toimitaan Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaisesti sekä lisäksi yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Bussissa on 40 paikkaa.

Ryhmää on auttanut yhteyksissä paenneisiin henkilöihin Etelä-Savossa asuva ukrainalainen. Hän lähtee perjantaina bussin mukaan tulkiksi, oppaaksi ja avustajaksi.

– Maahanmuuttovirasto tekee lopulliset päätökset, mihin Suomeen tulevat henkilöt ohjataan. Olemme olleet yhteydessä Mikkelin vastaanottokeskukseen ja nyt vielä torstaina heillä olisi tilaa. Moni kyydissä tulevista on toivonut pääsevänsä Mikkelin seudulle, Koppi kertoo.

Elina Alanne, Niko Takala

Keräyslupa kulujen kattamiseksi

Apua Ukrainaan Etelä-Savo on saanut poliisilaitoksen hyväksymän pienkeräysluvan. Keräyksellä kerätään ensisijaisesti varoja Puolaan tehtävän matkan polttoainekuluihin, laivalippuihin ja saapuvien ukrainalaisten ruokailukuluihin matkan aikana. Jos keräyksestä jää yli rahavaroja, ne lahjoitetaan Suomen Punaiselle Ristille.

Keräykseen voi osallistua joko MobilePayllä tai tilisiirrolla. Keräyslupa on voimassa 30.3.2022 asti.

Keräyksen tilin haltija on Miia Koppi. Lahjoittaa voi tilille FI33 1100 3500 0624 77, viestiksi Ukraina.

MobilePay-lahjoituksen voi laittaa numeroon +358417125508.

Urheiluseurojen antamaa elintapaohjausta olisi mahdollisuus laajentaa myös Ristiinaan.

Jos tästä edes yhdelle jää aktiivinen liikuntaharrastus käteen, niin olemme onnistuneet. Näin toteavat Mikkelin Hiihtäjien Noora Tivinen ja Mikkelin Kilpa-Veikkojen Mikko Haverinen elintapaohjauksesta, jota toteutetaan heidän edustamissaan urheiluseuroissa.

Elintapaohjauksessa keskitytään liikuntaan, ravintoon ja uneen. Hankkeen kohderyhmää ovat työikäiset ja heistä erityisesti he, jotka ovat tällä hetkellä työelämän ulkopuolella.

– Liikuntaa lähestytään erityisesti lajikokeilujen kautta. Aikuisiällä ei välttämättä tule yksin lähdettyä kokeilemaan uutta. Yksi tavoite on, että tässä toiminnassa löytyisi porukka, jonka kanssa voi jatkossakin lähteä urheilemaan ja pelailemaan, Tivinen kertoo.

Urheiluseurat hyvinvoinnin lisääjinä -hankkeen hallinnoija on Etelä-Savon Liikunta. Toiminta alkoi syksyllä ja jatkuu kaksi vuotta. Projektityöntekijät Tivinen ja Haverinen ovat ohjanneet käyneet elintapaohjattavien kanssa tutustumassa muun muassa hiihtoon, lumikenkäilyyn, padeliin ja sulkapalloon.

– Padel oli iso hitti, Tivinen kertoo.

Elintapaohjausta toteutetaan sekä ryhmissä että yksilöohjauksessa. Lajikokeilujen lisäksi uneen ja ravitsemukseen perehdytään luentomuotoisesti.

– Ennen kaikkea toimimme sen yhteisöllisyyden kautta. Yhteisö on hyvä voima siinä, että tulee lähdettyä liikkeelle, Haverinen sanoo ja jatkaa, että yhteyttä kannattaa toki ottaa myös heidän, joita enemmän kiinnostaisi yksilöohjaus.

Ryhmät toiminnassa pidetään pieninä, jotta niihin on helppo tulla mukaan.

Ristiinalainen Tivinen kannustaa kiinnostuneita olemaan rohkeasti yhteydessä.

– Jos mukaan haluaa, niin mukaan pääsee. Minä pystyisin laittamaan oman ryhmän Ristiinaankin. Se olisi huippua! Ristiinassakin on paljon mahdollisuuksia, mitä pystyisi tehdä.

Mikkelin seudulla myös Essote antaa elintapaohjausta. Se on tarkoitettu 18–65-vuotiaille, joilla on tyypin 2 diabeteksen riski ja painoindeksi 30 tai enemmän.

Urheiluseurojen tekemään elintapaohjaukseen ei ole niin tiukkaa kriteeriä, eli mihinkään riskiryhmään ei tarvitse kuulua.

– Essote ohjaa meille palveluista kiinnostuneita, jotka eivät täytä heidän kriteereitään. Lisäksi meillä on mukana heidän elintapaohjauksen käyneitä henkilöitä, jotka saavat tästä hyvää jatkumoa, Haverinen kertoo.

Projektityöntekijät sanovat myös, että vaikka hankkeen kohderyhmä on työelämän ulkopuolella olevat työikäiset, niin mukaan saavat hakea myös töissä olevat.

– Pääasia on, että apua annetaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Ei tästä toiminnasta kenellekään haittaa olisi, Haverinen sanoo.

Urheiluseurat hyvinvoinnin lisääjinä -hankkeen tavoitteena on mukana olevan kahden urheiluseuran kanssa luoda malli, jota voidaan jatkossa käyttää myös muissa seuroissa.

– Vielä ei siis ole mitään valmista mallia vaan sitä kehitetään ja kootaan koko ajan jatkoa ajatellen, Tivinen sanoo.

Elina Alanne

Elintapaohjauksesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Noora Tiviseen sähköpostilla, noora.tivinen@gmail.com.

Ristiinalaiset etsivät bussia tavaroiden toimittamiseksi Puolaan asti. 

Lastenruokaa. Vaippoja. Palovammasiteitä. Happimaskeja.

Suomenniemeläiset Päivi-Kristiina Erola ja Mervi Gynther esittelevät lahjoitettuja tavaroita, jotka ovat lähdössä ukrainalaisten avuksi.

– Suomenniemelle joku joskus toi palokunnan varastoihin tavaroita lääkärikeskuksesta. Siellä oli esimerkiksi täysin käyttökelpoisia virtsakatetreja, kipsaustarvikkeita ja happimaskeja. Täällä ne ovat tarpeettomia ja ylimääräisiä mutta Ukrainassa niille voisi olla nyt käyttöä, Gynther kertoo.

Sekä Ristiinassa että Suomenniemellä heräsi viikonloppuna ajatus, voisiko paikkakunnilta lähettää konkreettista apua maastaan pakeneville ukrainalaisille. Facebookissa syntyi viikonloppuna nopeasti kasvanut Operaatio Toivo -yhteisö. Sen pääkaupunkiseudulla asuvilla perustajilla on yhteydet pakolaisia vastaanottaviin tahoihin Puolassa sekä Ukrainan kriisinhallintaan.

Ristiinan ympäristössä päätettiin yhdistää voimat ja osallistua omalta osaltaan.

– Ilman muuta paras tapa auttaa on virallisten, suurten järjestöjen kautta mutta tämä on yksi tapa. Jotain voimme tehdä näinkin. Se on tärkeää, että toimitetaan sitä mitä pyydetään. Ei kaikkea sitä, mitä kaapeista löytyy, Gynther sanoo.

Puolasta onkin jo todettu, että vaatelahjoituksia ei nyt tarvita enempää.

Ristiinassa keräystä organisoi Miia Koppi. Keräykseen voi osallistua lauantaina 5. maaliskuuta kello 10–14 Ristiinan torilla. Koppi kertoo, että hän päivittää siihen asti toivottujen tavaroiden listaa Facebookissa Ristiinan alueen puskaradio -ryhmässä. Toivottuja ovat tällä hetkellä muun muassa kipulääkkeet, taskulamput ja paristot, hygieniatarvikkeet, säilykkeet ja makuupussit.

– Meidän tavoitteemme on 11. maaliskuuta lähteä itse viemään tavaroita Puolaan ja hakemaan ihmisiä sieltä. Otto Ravantti on lupautunut yhdeksi bussikuskiksi mutta linja-autoa vielä etsitään. Operaatio Toivo organisoi matkoja ja viranomaisasioita, joten emme nyt ryntäile, Koppi kertoi tiistaina.

Ristiinan kuljetuksen matkaan kerätään tavaroita myös Mikkelistä, Suomenniemeltä ja Mäntyharjusta. Myös yrityksiltä kerätään lahjoituksia.

Suomenniemellä Erola ja Gynther pohtivat keskiviikkoaamuna reittiä ensiaputarvikkeille.

– Perjantaina on lähdössä Helsingistä ensiaputarvikkeiden kuljetus, koska niitä tarvitaan nyt sota-alueelle. Meillä on nyt niitä. Täytyy selvittää, saisimmeko tavarat perjantain kyytiin, Gynther miettii.

Kun paperi-Ristiinalainen oli keskiviikkona jo painossa, kyyti tavaroille järjestyi. Suomenniemeltä lähtee ensimmäinen erä tarvikkeita torstaina.

Sekä Erola, Gynther että Koppi toteavat, että heidät sai toimimaan ihmisten hätä.

– On monia tapoja auttaa mutta miksi emme tekisi näin, kun se ei ole meiltä mistään pois, Koppi tuumaa ja kertoo, että häntä liikutti erityisesti jutut siitä, kuinka ensimmäiset pommitukset käynnistivät Kiovassa useita synnytyksiä.

Erola sanoo, että hänestä oli henkisesti repiviä jutut siitä, kuinka lapset lähtivät ennen hyökkäystä Ukrainassa kouluun reput pakattuna evakuoitumistavaroilla.

– Varmasti jokainen tunteva ihminen reagoi nyt tähän tilanteeseen. Tässä karhun naapurissa pienenä valtiona minä tunnen jo historiankin kautta sympatiaa, Erola sanoo.

Gynther sanoo, että häntä, kuten varmaan muitakin, on torstaista asti ahdistanut.

– Välillä on pitänyt laittaa uutiset tauolle ja tehdä itselle mieluisia asioita, kun lomallakin olen. Lahjoitin jo Unicefille rahaa mutta ilmoittauduin tänne avuksi, niin tulee ainakin olo, että on jotain tehnyt.

Monta tapaa auttaa

Operaatio Toivo on yksittäisten ihmisten ryhmittymä, joka auttaa ja koordinoi avun tarjoamisessa Ukrainan kriisin uhreille. Ryhmittymä syntyi ja organisoitu viikonloppuna. Se toimii avustusjärjestöjen kanssa yhteistyössä sekä viranomaisohjeita noudattaen. Toiminta perustuu avustustavaroiden keräämiseen, vapaaehtoisten kuljetusten sekä pakolaisten Suomeen auttamisen koordinointiin.

Punainen Risti toimii sekä Ukrainan rajanaapureiden alueella että Ukrainassa. SPR:n katastrofirahastoon voi lahjoittaa lipaskeräyksissä, verkkosivuilla tai esimerkiksi lähettämällä tekstiviestin SPR20 numeroon 16499 (20e)

Pelastakaa Lapset on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien, www.pelastakaalapset.fi voi tehdä kertalahjoituksen tai liittyä kuukausilahjoittajaksi.

Kirkon Ulkomaanapu toimittaa yhdessä ACT Alliance -kumppaneidensa kanssa hätäapua sodasta kärsiville ukrainalaisille. Lahjoittaa voi verkkosivuilla tai esimerkiksi tekstiviestillä APU20 (20e) tai APU50 (50e) numeroon 16499

Unicef toimii sekä Ukrainan rajanaapureiden alueella että jatkaa toimintaansa Ukrainassa. Lahjoittaa voi verkkosivuilla tai esimerkiksi tekstiviestillä UKRAINA numeroon 16110 (20 e)

Soste on kerännyt verkkosivuilleen pitkän listan erilaisia apua tarjoavia tahoja. Listassa on myös henkisen avun puhelinnumeroita heille, joita sota pelottaa tai ahdistaa, www.soste.fi.

Elina Alanne

 Kirjastolle on tarkoitus remontoida tilat koululle kesäkuun 2022 loppuun mennessä. 

Ristiinan kirjaston siirto koulukeskukselle nytkähti askeleen eteenpäin tiistaina, kun kaupunkikehityslautakunta hyväksyi urakkatarjoukset ja antoi hankkeelle aloitusluvan. Rakennusurakan toteuttaa joroislainen Rakennusliike HL Oy, LVI-urakan Teknocon Oy ja sähköurakan Mikkelin Sähköasennus. Rakennusurakkaan saatiin kolme tarjousta, LVI-urakkaan neljä tarjousta ja sähköurakkaan kaksi tarjousta.

Lautakunnassa äänestettiin ennen päätöstä siitä, käsitelläänkö asiaa kokouksessa. Lautakunnan puheenjohtaja Jouko Kervinen (kok.) esitti, että asia pannaan pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Pertti Karhunen (ps.) kannatti Kervisen esitystä. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 5–8.

Kirjastolle on varattu talousarvion investointiohjelmassa määrärahaa 450 000 euroa. Kustannusarviossa ei ole mukana vuodelle 2021 kirjautuneita suunnittelukustannuksia, jotka toteutuivat samaan aikaan nuorisotilojen suunnittelun kanssa.

Kirjastoremonttia on siirretty päätöksenteossa muutamaan kertaan. Elokuussa 2021 kilpailutus päätettiin tehdä uudelleen, koska tuolloin saadut tarjoukset ylittivät hankkeelle varatun 300 000 euroa selvästi. Tuon jälkeen määrärahaa on siis nostettu. Alun perin oli suunniteltu, että Ristiinan kirjaston remontti maksaisi 150 000 euroa.

Kirjasto sijoittuu rakennuksen A-osan pohjoispäätyyn esiopetuksen viereen. Opinahjo-kadun puoleisen sisäänkäynnin kulmaukseen rakennetaan kirjastolle oma katoksellinen sisäänkäynti sekä invapysäköintipaikka ja -luiska.

Elina Alanne

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kannustavat seurakuntia soittamaan rauhankelloja tänään torstaina. Mikkelissä kellot soivat kello 19 kaikissa seurakunnan kirkoissa.

Rukoushetki Ukrainan tapahtumien vuoksi ja rauhan puolesta järjestetään kello 19 Mikkelin tuomiokirkossa. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen osallistuu rukoushetkeen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta toivottaa kaikki tervetulleiksi kirkkoon yhteiseen rukoukseen rukoilemaan Ukrainan kansan ja kaikkien sodasta kärsivien puolesta.

Rukous rauhan puolesta on aina kuulunut kristittyjen rukouspyyntöihin, todetaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tiedotteessa.

Rauhankelloja soitetaan ja rukoushetkiä järjestetään ympäri Suomen. Helsingin seurakunnat kutsuvat kaupunkilaiset myös torjumaan sodan synnyttämää pimeyttä kynttilöiden voimalla. Kynttilän voi käydä sytyttämässä Tuomiokirkon portaille rauhan, Ukrainan, ukrainalaisten ja kaikkien niiden puolesta, joita sota tavalla tai toisella koskettaa.

Elina Alanne

Kattovaurioiden korjausaikataulu ei vielä alkuviikosta tiedetty.

Aikamoinen revohka mutta onneksi tilanne ei ollut vielä hurjempi, miettii maanantaina Ristiinan K-Marketin kauppias Tapio Martikainen.

Perjantaina kaupan katto sai vaurioita lumikuormasta ja oli vaarassa romahtaa. Myymälä jouduttiin sulkemaan iltapäivällä ja se oli perjantain kiinni. Martikainen ei itse ollut myymälässä tilanteen sattuessa ja säikähti, kun ensimmäinen hänelle soittanut henkilö sanoi katon romahtaneen sisään.

– Onneksi se ei ihan niin ollut. Ja lopulta kaikki meni ihan hyvin. Aikamoinen remontti kiinteistöön tulee kyllä vielä jossain vaiheessa.

K-Market on tilassa Keskon vuokralaisena. Kiinteistön omistaa Martikaisen tietojen mukaan ruotsalainen sijoitusyhtiö.

– Toivottavasti asiat lähtevät pian rullaamaan eteenpäin, kauppias miettii.

Myymälän katto on tällä hetkellä sisältä tuettu metallipaaluilla.

– Kaksi miestä kolasi kattoa lumesta tyhjäksi perjantaina. He aloittivat iltapäivästä ja noin puoli kymmeneltä illalla oli valmista. Sen jälkeen pääsimme sisälle laittamaan paaluja. Oma hommansa oli saada siihen aikaan pätevä rakennustarkastaja paikalle, mutta lopulta sekin järjestyi. Hän teki laskelmia, käski vielä lisätä paaluja ja lopulta pääsimme lauantaina avaamaan normaalisti, Martikainen kertaa.

Paalut on asetettu niin, että myymälässä mahtuu kulkemaan.

– Onneksi vuokraamoista saa tällaisia vehkeitä. Noin 20 senttimetriä katto oli vajunut.

Hän naurahtaa, että lauantaina asiakkaita oli enemmän kuin normaalisti lauantaisin.

– Ihmisillä oli mielenkiintoa tapahtunutta kohtaan.

Kaupassa perjantaina iltapäivällä ollut asiakas kertoi Ristiinalaiselle, että sisällä kuului yhtäkkiä kolme kovaa pamausta, ostoksilla olleet ihmiset jähmettyivät hetkeksi ja tämän jälkeen rakennuksesta päätettiin poistua pihalle.

– Kuulosti aivan kuin sisällä olisi ammuttu haulikolla, asiakas kertoi.

Myymälän sisällä myös heti huomattiin, että katto vääntyi hieman.

Elina Alanne

Rakenteet tutkitaan ennen kuin myymälä on turvallista avata. 

Ristiinan K-Marketin kattorakenteita tutkitaan parhaillaan romahdusvaaran vuoksi. Kauppa on suljettu ainakin perjantain.

Kaupassa perjantaina iltapäivällä ollut asiakas kertoi Ristiinalaiselle, että yhtäkkiä kuului kolme kovaa pamausta, sisällä olleet ihmiset jähmettyivät hetkeksi ja tämän jälkeen rakennuksesta päätettiin poistua pihalle.

– Kuulosti aivan kuin sisällä olisi ammuttu haulikolla, asiakas kertoi.

Hälytys hätäkeskukseen tehtiin kello 14.17. Päivystävä palomestari Eero Aho toteaa, että kattoa kiusaa lumikuorma.

– Siellä oli kuulunut voimakasta pauketta ja henkilöstö myös nähnyt, että kattopalkit olivat hieman vääntyneet, Aho kertoo.

Katolta ruvetaan poistamaan lunta nosturin avulla. Tämän jälkeen katon rakenteet tarkistetaan.

Kauppias Tapio Martikainen toteaa, että nyt mennään tilanteen mukaan.

– Siinä säilykehyllyn luona oli kattopalkki notkahtanut. Onneksi siellä on vahvat palkit ja ne näkyvät selkeästi. Katsotaan, milloin saadaan kauppa turvallisesti auki.

Martikainen ei itse ollut myymälässä paikalla tilanteen sattuessa. K-Market ilmoittaa aukiolostaan viikonlopun aikana Facebook-sivuillaan.

Kattolumet ja rakennusten romahdukset ovat työllistäneet pelastuslaitosta perjantaina. Pelastuslaitos kehottaa kiinteistön omistajia tarkkailemaan kiinteistön rakenteita ja ryhtymään lumikuorman poistamiseen, jos lumikuorma aiheuttaa vaaraa kiinteistölle. Suurin riski kohdistuu laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteille.

Omakoti-, pari- ja rivitalot eivät kuulu riskikohteisiin.

Etelä-Savon pelastuslaitos muistuttaa, että lumen pudottaminen katolta on vaarallista ja fyysisesti vaativaa työtä, jossa onnettomuuden riski on suuri. Työn tekeminen turvallisesti edellyttää osaamista ja oikeita varusteita.

Perjantaina aamulla pelastuslaitos sai hälytyksen Juvalle, jossa lumikuorma vaurioitti navettarakennusta. Aamupäivällä Savonlinnassa kahvilan etukatos ja käytöstä poistetun bensapumppuaseman katos romahtivat alas ilman ennakkovaroitusta.

Aho totesi iltapäivällä, että puhelin on soinut koko päivän, kun huolestuneet ihmiset ovat soittaneet kattoasioista.

– Pientaloista nykytalot kestävät varmasti lumikuormaa. Jos lumia lähtee pudottamaan, niin sitten käytetään ammattilaisia ja oikeita suojavarusteita, Aho muistuttaa.

Elina Alanne

Pellosniemen Kisakaaren siirto perustettavan säätiön hallintaan on etenemässä.

Urheilutalon myynnille ja myyntiä ennen toteutettavalla remontille haetaan lupaa Mikkelin kaupunkikehityslautakunnalta ensi tiistain kokouksessa. Kisakaaren tulevaisuutta selvittänyt työryhmä ja kaupungin edustajat ovat käyneet selvitysvaiheessa läpi rakennuksen kuntoa ja säätiön perustamista. Säätiö ottaisi jatkossa kiinteistön hoitoonsa. Kaupunki haluaa kiinteistöstä eroon säästötoimenpiteenä.

Lautakunnalle esitetään, että Kisakaari myydään perustettavalle säätiölle sadalla eurolla. Kaupassa säätiölle siirtyisi urheilutalo ja noin 6730 neliömetrin määräala, jolla rakennus ja sen läheinen urhailukenttä sijaitsevat.

Lisäksi kohteen välttämättömille peruskorjauksille haetaan lupaa. Kaupunki toteuttaa korjaukset, mikäli myynti toteutuu. Välttämättömiksi peruskorjauksiksi katsotaan katon pintakermin korjaaminen, ulko-ovet ja kahvilatilan lattia. Investoinnin suuruusluokaksi on arvioitu noin 50 000 euroa.

Edullista kauppahintaa perustellaan lautakunnalle sillä, että Mikkelin strategiaan kuuluu lisätä muun muassa yhteisöllisyyttä, arjen aktiivisuutta sekä hyvinvointia kaikenikäisille.

Kaupunkikehityslautakunnan käsittelyssä on tiistaina myös Ristiinan kirjaston urakkatarjoukset ja aloituslupa sekä asemakaavan muutos Ristiinan entisen kunnantalon alueelle.

Elina Alanne

Mikkeliläisen pienpaahtimon kahvit syntyvät nykyään Heimarissa. 

Laitanko kahvit tulemaan, kysyy Olli Siitari ja jauhaa brasilialaiset pavut valmiiksi. Pian kahvinkeitin porisee Heimarissa kahvipaahtimon keittiöhuoneessa. Kahvia odotellessa Siitari kertoo, että Kirjalan Kahvipaahtimo muutti paahtotoiminnan Heimariin hänen vaimonsa suvun kesäpaikan maille pari vuotta sitten.

– Tämä rakennus valmistui kaksi vuotta sitten. Kesällä olisi tarkoitus saada meille talo rakenteille tuohon viereen, jos ehtii. Joku siinä järven rannassa on.

Kahvipaahtimo aloitti toimintansa Kirjalassa vuonna 2018. Tila kävi pian pieneksi ja naapuritkaan eivät erityisemmin tykänneet kärystä.

– Paahtokäryä tulee aika paljon. Se haisee kahville mutta savu on näkyvä. Täällä ei käryt haittaa, saa rauhassa touhuta, paahtomestari kertoo.

Samoihin aikoihin kuin paahtimo muutti Heimariin, avautui myös kahvila Mikkelin Nuijamiestenkadulla. Siitari kertoo kahvin höyrytessä kupeissa, että vuodet ovat menneet mukavasti mutta kokonaan korona-ajan keskellä.

– Ihan positiivisesti on mennyt mutta mehän emme tiedä, mitä olisi normaali. Kahvilan asiakasmäärissä on paljon vaihtelua aina koronatilanteen mukaan.

Mutta siihen Siitari uskoo, että kahvia juodaan tulevaisuudessakin aina, tasaisesti, joka päivä.

– Kahvin hintahan on nyt rajussa nousussa kaupoissa. Luulen, että tosi halvan kahvin päivät alkavat olla ohi.

Siitari kertoo, että hän oli aiemmin ihan tavallinen peruskahvinjuoja. Oman kahvinsa hän on tottunut juomaan maidon kanssa mutta mustanakin menee. Ja nykyään sitä menee paljon.

– Ei puhuta kupeista vaan litroista päivässä, mies naurahtaa.

Siitarilla kahvin kulutus liittyy vahvasti työhön, eli testaamiseen, mutta yleisesti hän ajattelee, ettei haittaisi, jos kahvin asema hieman muuttuisi.

– Ettei sitä juotaisi vain kofeiinin takia tavan vuoksi. Ei sitä ainakaan kannattaisi keittää viemäriin kaadettavaksi niin kuin monet tekee.

Hyvä kahvi on luksustuote, Siitari miettii. Vuodet kahvia paahtaessa ovat opettaneet hänelle, miten paljon makuvariaatioita kahvissa onkaan – ja miten paljon niitä voi paahtamalla saada lisää.

– Hyvänkin kahvin voi paahtaa pilalle. Jokainen kahvi on erilainen ja on testailua, toimiiko tumma-, vaalea-vai keskipaahto. Siinä on se suurin homma, että löytää nappipaahdon. Kun se löytyy, niin tämä on helppoa, Siitari naurahtaa.

Kahvista innostunut mies muistuttaa myös, että on runsaasti erilaisia tapoja, joilla kahvin voi keittää.

– Samasta kahvista saa eri asioita irti eri variaatioilla.

Työ kahvin kanssa on jatkuvaa opiskelua. Siitari kertoo, että hänestä parhaat kahvit tulevat Afrikasta. Paahtimolle raakakahvi saapuu 60–70 kilon säkeissä.

– Pystyn usein sanomaan kupillisesta, että mistäpäin maailmaa sen pavut ovat alkujaan.

Siitarin omaan makuun oikein kohdilleen osunut vaaleapaahto on paras kahvi.

– Tumma usein vähän tasapäistää makuja. Kaikilta Suomen pienpaahtimoilta saa hyvää kahvia, koska kaikille tuleva raakakahvi on huippua. Pienpaahtimoihin ei osteta mitään bulkkitavaraa.

Pavun laadun maistaa kupissa.

– Joskus yhden tilan vuosituotanto voi olla kymmenen säkkiä ja pienpaahtimo ostaa ne. Pienet tilat sijaitsevat usein korkeammalla. Ja mitä korkeammalla kahvi kasvaa, niin sen maku paranee.

Pienpaahtimoille menevästä kahvista tuottajat saavat usein reilun korvauksen.

– Jos haluaa hyvää, on siitä maksettava tai tuottajat lopettavat. Tämä on sellaista tasapainoilua, että saa hyvää keskihintaista kahvia ja siitä paahdon onnistumaan. Ei Suomessa kuin jotkut hifistelijät osta oikein kallista kahvia.

Nyt kuukauden verran Siitari on opetellut elämää uuden paahtimen kanssa. Hollantilaisen tehdasvalmisteisen paahtimen rinnalla vanha paahdin näyttää kaikkensa antaneelta.

– Uudella saa isompia määriä kerralla ja myös työskentelyolosuhteet ovat paremmat. Vanha teki paljon savua ja käryä. Toivottavasti uudella paahtimella kahvin maku ennestään paranee.

Uuden paahtimen metkut ovat pikkuhiljaa selvinneet. Siitari kehuu sitä loistavaksi peliksi.

– Pitkään mietin tätä, koska investointina tämä maksaa keskihintaisen henkilöauton verran. Mutta ehkä tämä kannatti. Aika näyttää, oliko niin, Siitari naurahtaa.

Omasta mielestään täydellistä kahvia Siitari ei ole vielä paahtanut.

– Saa nähdä, onnistunko ikinä. En varmaan. Aina voi tavoitella parempaa. Jos tämä helppoa ja yksinkertaista olisi, niin tätä tekisi kaikki.

Siitari kertoo – ja sen myös huomaa – että tekemisen palo ei ole kahvivuosien aikana hiipunut.

– Päinvastoin se on vain kasvanut. On mukava paahtaa ja etsiä hyviä makuja.

Kirjalan Kahvipaahtimo työllistää tällä hetkellä Olli Siitarin lisäksi 2,5 henkilöä. Kahvilan baristana toimii Ollin tytär Anna Siitari. Toiveena on saada kasvatettua liiketoimintaa kaikilla tavoin.

Mutta pysyykö nimi Kirjalan Kahvipaahtimona, vaikka kahvit paahtuvat nyt Heimarissa?

– Siitä on kyllä puhuttu, Siitari naurahtaa.

– Mutta ei ehkä ole järkeä vaihtaa, kun nimi on vasta tullut tutuksi. Mutta ylpeästi olemme ristiinalaisia.

Elina Alanne

Essoten alueella saadaan noudattaa huomattavaa varovaisuutta vielä maaliskuulle saakka, kertoo koronatilanteesta Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

– Edelleen mennään tartunnoissa ylöspäin. Eilen itse asiassa oli ennätyspäivä, 353 positiivista. Varmaankin vielä viikko tai kaksi mennään kasvavilla luvuilla, Seppälä kertoi keskiviikkoaamuna.

Koronaviruksen omikronvariantti leviää nyt hyvin voimakkaasti lasten ja nuorten parissa. Seppälä toteaa, että omikron on sellainen, että jos se päiväkotiryhmään tai luokkaan saapuu, niin se kyllä aika lailla kiertää kaikki lapset ja heidän perheensä.

Seppälä on kuitenkin tyytyväinen siitä, että voimakkaan aallon aiheuttaa omikron, joka oireiltaan on edeltäjäänsä, eli deltaa, lievempi. Voimakkain epidemia otetaan nyt myös vastaan aikana, jolloin väestön suoja on paras.

– Onnistuimme hyvin rajoittamisessa ja rokottamisessa aiemmin. Kolme rokotetta saaneilla on paras mahdollinen suoja. Rokotteet ovat toimineet erinomaisesti, sen näkee sairaalahoidossa.

Seppälä muistuttaa, että koko Suomessa toimintamalli perustuu nyt siihen, että aalto otetaan vastaan nyt, kun rokotesuoja on korkealla.

– Tärkeää on epidemian hallinta, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää. Mutta jos rajoittaisimme nyt voimakkaasti, niin aalto tulisi sen jälkeen joka tapauksessa. Rokotevaste heikkenee koko ajan, joten silloin siirtäisimme pahimman aallon aikaan, jolloin suojaa ei enää olisi rokottautuneilla niin paljon. Sairaalahoidon tarve olisi tällöin todennäköisesti paljon suurempi kohti kevättä.

Essote suosittaa edelleen, että aikuiset rajaavat kontaktejaan. Tällä pyritään juuri siihen, että suuria aikuisten joukkoaltistumisia ei tulisi ja tilanne pysyisi terveydenhuollossa hallinnassa.

Lasten ja nuorten toiminnan rajoittamista Seppälä ei näe järkevänä.

– Tiedämme omikronista, että jos sen leviäminen haluttaisiin estää lasten parissa, niin se vaatisi hyvin voimakkaita rajoituksia. Tämä tarkoittaisi etäkoulua ja harrastusten kieltoa kesään asti. Se olisi kohtuutonta, koska taudin vaarallisuus on pientä lapsilla ja nuorilla.

Tämän hetken koronavariantti aiheuttaa suurimmalla osalle lapsista hyvin lievät, vain muutaman päivän oireet. Seppälä toteaa, että sekä voimakkaasti kiertänyt rs-virus että vatsatautia aiheuttava norovirus ovat lasten kannalta ja terveydenhuollossa paljon kovempia kohdattavia.

– Lapsiperheissä olennaista on nyt se, että jos lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteisia tai vakavaa syöpäsairautta sairastavia, niin suojattaisiin heitä koronatartunnalta. Ja toki pitää muistaa se, että mitä vanhempi ihminen niin sitä hankalampi korona.

Tällä hetkellä Essoten palveluissa mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Akuuttihoito turvataan mutta muuten palveluita joudutaan perumaan. Henkilökuntaa on paljon pois altistumisten ja sairastumisten vuoksi.

– Tämä on sellaista, että joku yksikkö saattoi olla viime viikolla sairauslomien vuoksi kokonaan pois. Tällä viikolla heillä on töihin paluu ja palveluita pystytään taas tarjoamaan mutta joku muu tippuu pois. Tilanteet muuttuvat koko ajan.

Seppälä kantaa syvää huolta hoitohenkilökunnan jaksamisesta.

– Henkilöstö on tosi kovilla. Kyllä minua huolettaa, miten henkilökunta jaksaa ja miten heidät saadaan jaksamaan.

Essoten palveluissa poikkeustilanne jatkuu vielä pitkään. Kun normaaliin päästään joskus palaamaan, niin kertyneitä hoitojonoja puretaan pitkälle kesään. Seppälä uskoo, että pelkästään perusterveydenhuollon viiveen kirimiseen menee kuukausia.

– Paine kestää pitkään tämän jälkeen ja ylimääräistä henkilökuntareserviä meillä ei ole. Onneksi vuodenvaihteessa Essoten tilanne oli kansallisesti paras, kun hoitojonotilanteita vertailtiin. Lähtötilanne oli erinomainen. Se vähän helpottaa tätä tuskaa.

Elina Alanne

Palloliiton Itäisen alueen Kolmosen B-lohkossa pelaa tällä kaudella kolme mikkeliläisjoukkuetta. 

Tälle kaudelle odoteltiin jo kahden poikkeusvuoden jälkeen normaalia harjoituskautta. Toisin kuitenkin kävi, ja koronarajoitusten tiukennuttua, joutui myös Ristiinan Pallon edustusjoukkue lykkäämään harjoituskauden aloitusta.

Vihdoin päästiin kuitenkin tositoimiin, kun harjoitukset polkaistiin käyntiin Mikkelin uudessa hulppeassa jalkapallohallissa.

– Jotain positiivista jos hakee, niin parempi näin, että alku lykkääntyi kuin että olisi tullut väliin katkos, kuten esimerkiksi viime vuonna, tuumii RiPan puheenjohtaja, edustuksen joukkueenjohtajana toimiva Arttu Särkkä.

Päävalmentaja Joona Koivula sanoo, että joukkueen rakentaminenkin on vielä hieman vaiheessa.

– Tämän kuun aikana saadaan lopullinen miehistö selville. Muutamia kavereita lähti pois, mutta ollaan saatu ja saadaan myös uutta verta joukkueeseen, joka on ihan normaali kuvio. Ei me jäädä haikailemaan niiden perään, joita ei ole ringissä, vaan rakennetaan sen päälle, ketä meillä on!

Laadukkaiden harjoitusten osalta sekä Koivula että Särkkä pitävät hyvänä asiana, että tällä kaudella vahvuudessa on kaksi maalivahtia. Lisäksi mukana on myös apu- ja maalivahtivalmentaja Pasi Korhonen, joka itsekin hyppää harjoitustilanteessa tarvittaessa tolppien väliin.

– Pelillisiin harjoituksiin tällä on suuri merkitys, ettei siellä toisessa maalissa ole vain joku ”heilumassa”, vaan ihan oikea maalivahti, Koivula korostaa.

Viime kaudella Kolmosessa seuran historian parhaaseen sijoitukseen (viides) yltänyt joukkue mittelee tulevalla kaudella samassa sarjassa, eli Palloliiton Itäisen alueen Kolmosen B-lohkossa. Vastaan tulee enimmäkseen tuttuja joukkueita, mutta myös uusia tuttavuuksia. Vastassa on esimerkiksi Kakkosesta pudonnut paikallisvastustaja Mikkelin Pallo-Kissat. Lohkossa onkin kolme mikkeliläistä joukkuetta, RiPan ja MiPK:n lisäksi sarjassa nähdään tutusti myös Savilahden Urheilijat. 

Nelosesta sarjaan nousi Kotajärven Pallo. Kun Kakkosesta putosi alaspäin myös MyPa, niin sarja pelataan poikkeuksellisesti 13 joukkueen kesken.

– Pitkä kausi tulee, kun pelataan 13 joukkueen kaksinkertainen sarja. Viimeiset ottelut pelataan vasta lokakuun puolella, Särkkä huomauttaa.

Ja kun sarja alkaa jo huhtikuun 20. päivän tienoilla, niin tiedossa on liki puolen vuoden kilpakausi.

Ja valmistautumisaika jää melko lyhyeksi, onhan sarjan alkuun enää reilut kaksi kuukautta.

– Ei tässä vatuloimiselle hirmuisesti ole aikaa, peli pitäisi saada uomiinsa aika nopeasti. Sillä meilläkin on ensimmäinen harkkapeli sovittuna jo tämän kuun lopulle. Kaikkiaan pyritään pelaamaan ehkä kuusi harjoitusmatsia, Koivula ynnää.

Harjoituspelejä mitellään ainakin tulevia sarjavastustajia, paikallisia Pallo-Kissoja ja SavU:a vastaan.

– Katsotaan vielä miten muut harjoituspelit järjestyvät, muiltakin joukkueilta on kyselyjä tullut, Särkkä toteaa.

Niko Takala

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa 10.2. 

Sairaalahoidossa on 40 koronaa sairastavaa. 

Koronatartuntojen määrä ja sairaalahoidon tarve kasvavat Essoten alueella entistä jyrkemmin. Viime viikolla todettiin 1378 tartuntaa, mikä on yli 300 enemmän kuin sitä edeltäneellä viikolla. Osastohoidossa olevien määrä on kasvanut 40:ään, joista yksi on tehohoidossa.

– Valtaosa potilaista on hoidossa Mikkelin kohorttiosastoilla. Myös Juvalla, Kangasniemellä ja Pieksämäellä on yhteensä yli kymmenen potilasta osastohoidossa. Noin puolet on hoidossa pääasiallisesti muun syyn kuin koronan vuoksi, osalla toki korona on myötävaikuttanut esimerkiksi pitkäaikaissairauden pahenemiseen, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.

Essoten tartuntatautitiimi pyrkii edelleen kontaktoimaan positiivisen testituloksen saaneet puhelimitse vuorokaudessa, mutta kaikissa tapauksissa tähän ei olla enää ylletty, kun pahimpina päivinä tartuntoja on kirjattu lähes 300. Neljän viime viikon aikana Essoten alueella on sairastunut koronaan varmistetusti yli 4000 henkilöä.

– Fokuksemme on sote-työntekijöissä ja riskiryhmäläisissä. Vointisoittoja kotona sairastaville pystymme tekemään enää vain korkeimmassa riskissä oleville, Seppälä kertoo.

Essoten terveydenhuoltoa kuormittavat mittavat henkilöstön poissaolot eri osastoilla.

– Koska pientäkään laskua tartuntamäärissä ja hoidon tarpeessa ei ole näkyvissä, ei voida vielä sanoa, että epidemiahuippu olisi ohitettu. Edelleen on hyvin tärkeää vähentää kaikkien henkilökontaktien määrää ja käyttää kasvomaskia sisätiloissa, Seppälä muistuttaa.

Abiturienttien penkinpainajaiset, eli penkkarit järjestettiin torstaina 10. helmikuuta Mikkelissä ja Mäntyharjussa. Tuttuun tapaan rekkojen lavoilla näkyi erilaisia hahmoja ja karkit lensivät.

Abeilla alkaa nyt lukuloma. Kevään kirjoitukset alkavat 15.3. äidinkielellä ja kirjallisuudella.

Ristiinan yhtenäiskoulun liikunnanopettajat Jussi Haapalainen ja Veera Louhivuori kertovat Move!-mittausten tuloksiin olevan monta syytä.

Bravon valmentaja Saila Parviainen vinkkaa leikki-ikäisten vanhemmille, miten lapsen liikkuvuutta voi kehittää. 

Olisipa Suomessa lasten ja nuorten esikuva, joka kertoisi venyttelyn tärkeydestä. Esimerkiksi joku tubettaja, joka nostaisi erityisesti poikien venyttelyintoa.

Ristiinan yhtenäiskoulun liikunnanopettajat Jussi Haapalainen ja Veera Louhivuori pohtivat roolimallien tärkeyttä, kun puheena on lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset.

Jo pitkään tyttöjen liikkuvuus on ollut selkeästi poikia parempaa. Kehon liikkuvuutta mitataan koululaisten testeissä esimerkiksi kyykistyksellä ja alaselän ojennuksella täysistunnassa. Lisäksi testataan olkapäiden liikkuvuutta. Testit tehdään vuosittain 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille koulussa osana liikunnanopetusta.

Syksyllä 2021 valtakunnallisesti kahdeksasluokkalaisista pojista 75 prosenttia sai ojennettua selkänsä täysistunnassa. Etelä-Savossa lukema oli 64,3 prosenttia. Viidesluokkalaisista pojista ojennuksessa onnistui sekä valtakunnallisesti että maakunnassa vähän yli 80 prosenttia. Tytöillä molemmissa ikäluokissa onnistujia oli yli 90 prosenttia.

Haapalainen ja Louhivuori kertovat, että Moven liikkuvuusosiot ovat aina olleet pojille haastavia myös Ristiinassa.

– Se on myös liikunnallisten poikien ongelma, että takareidet ja lantio ovat jäykät. Aina on hiihtäjiä ja futareita, jotka eivät onnistu näissä liikkeissä. Se ei johdu siis liikunnan määrästä, Haapalainen sanoo.

Liikunnanopettajat miettivät, että syitä jäykkyyden takana on useita. Yksi isoista syistä on se, että Suomessa edelleen on kahtiajako siinä, että tytöt venyttelevät ja pojat eivät. Osalla pojista kyse on myös siitä, että ei tunnisteta ja osata liikuttaa esimerkiksi omaa lantiota. Silloin kyse ei siis ole lihasjäykkyyksistä. Samoin kyykistyksessä nilkan rakenteet saattavat estää liikkeen.

Kaikkiaan syytä voi olla myös siinä, että monipuolisen liikunnan määrä arjessa on vähentynyt. Lapsi voi harrastaa aktiivisesti tiettyä lajia, mutta kerta viikossa harrastaminen ei riitä, jos muun ajan pääasiassa istuu.

– Kaikkiaan tarvittaisiin isompaa kulttuurimuutosta siinä, että poikien olisi hyväksyttävämpää venytellä, Louhivuori sanoo.

Itsekin salibandya valmentava Haapalainen toteaa, että kehonhuolto pitäisi ottaa osaksi kaikkia harrastuskertoja lajissa kuin lajissa. Iso vastuu on toki myös kodeilla. Vanhempi voi näyttää mallia tekemällä pari venytystä vaikka koiralenkin jälkeen.

– Toki myös koululiikunnassa voisi olla enemmän venyttelyä, että lapset ja nuoret ylipäänsä oppivat tekemään liikkeitä. Osa lapsista ei ymmärrä, mitä on venyttelyn kipu. He eivät siedä sitä tunnetta, kun lihas venyy ja se tuntuu vähän pahalta, Haapalainen kertoo.

Move!-mittaustuloksissa on aina paljon alueellista vaihtelua. Ristiinan liikunnanopettajat muistuttavat, että pienellä paikkakunnalla vaihtelua on paljon myös vuosittain, koska ikäluokat ovat eri kokoisia ja erilaisia.

– Mutta liikkuvuudessa on aina iso ero tyttöjen ja poikien välillä. Ristiinassa se ehkä jopa korostuu, koska Bravo on tehnyt ihmeitä kylällä ja monella tytöllä on voimistelutaustaa, opettajat toteavat.

Liikunnassa laajemmin näkyy Ristiinassakin sama kuin valtakunnallisesti, että osa liikkuu paljon ja osa ei juurikaan.

Haapalainen huikkaa vielä haastattelun lopuksi, että erityistä Ristiinassa on se, että intoa koululiikuntaan kyllä riittää.

– Harvoin kukaan sanoo, että ei yhtään kiinnostaisi.

Karhut ja ravut kävelemään!

Leikki-ikäisen liikkuvuutta voi parhaiten edistää monipuolisella liikunnalla.

– Monipuolisuus on todella tärkeää. Se, että mennään metsään, heitetään palloa, hiihdetään ja uidaan, sanoo Brahen Voimistelijoiden päävalmentaja Saila Parviainen.

Parviainen vinkkaa vanhemmille myös pari täsmäliikettä.

– Leikki-ikäisten kanssa kannattaa peuhata lattialla. Karhukävely venyttää kehon takalinjaa, mikä myöhemmin usein on se jäykkä. Rapukävely puolestaan tuo voimaa sinne takalinjalle ja venyttää hartian seutua ja lonkkia. Kävelyitä voi tehdä joka suuntiin ja pyörien.

Voimisteluvalmentaja kannustaa aikuista näyttämään esimerkkiä ja innostamaan.

– Lapset liikkuvat luonnostaan. Esimerkiksi kiipeäminen kannattaa sallia. Lasten kuuluu temmeltää, ei istua paikoillaan.

Sekin pitää muistaa, että kaikki eivät taivu luonnostaan samalla tavalla.

– Lasta pitää kehua ja kannustaa. Kaikkea ei voi vaatia heti vaan muutokselle pitää antaa aikaa, Parviainen sanoo.

Venyttelyyn lasta voi opettaa leikin kautta. Voimistelijoiden harjoituksissa venytellessä esimerkiksi leivotaan pannukakkuja.

– Lasta voi vähän huijata tekemään. Kyllä ne helposti innostumaan saa, kun aikuinen vähän näkee vaivaa.

Usein vanhemmalla ei ole aikaa, eikä välttämättä intoakaan peuhata lapsen kanssa. Silloin Parviainen kannustaisi lasta mukaan urheilutoimintaan.

– Itse olen sitä mieltä, että kaikkien pitäisi alle 10-vuotiaina harrastaa voimistelua. Siinä on niin paljon liikkeitä, mitä lapsi tekee luonnostaan. Mutta Ristiinassa on paljon hyviä seuroja, Parviainen muistuttaa.

Mitkä Move!-mittaukset?

Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja.

Viimeksi toteutettiin 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille syksyllä 2021.

Tehdään osana peruskoulujen liikunnanopetusta mutta tuloksia ei saa käyttää oppilaan kouluarviointiin.

Syksyllä 2021 noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky oli huolestuttavalla tasolla.

Erityisesti keskivartalon lihaskunto oli heikentynyt edellisvuoteen verrattuna.

Testissä tehtävät osiot näkee videoina Youtubessa Move!-järjestelmä-tilillä.

Elina Alanne

Essote antoi kaksi uutta suositusta alueelle. 

Etelä-Savon alueellinen koronakoordinaatioryhmä totesi tiistain kokouksessaan Essoten alueen koronaepidemian tilanteen hyvin vakavaksi.

Essoten terveydenhuollon yksiköissä henkilökunnan poissaolot koronan vuoksi ovat mittavia ja sairaalahoidon tarve vaatii resursseja kiireettömästä hoidosta. Essotessa on keskeytetty resurssipulan vuoksi kokonaan kiireetön leikkaustoiminta erikoissairaanhoidossa.

Vaikka rokotekattavuus alueella on valtakunnan kärkeä, myös taudin ilmaantuvuus on kivunnut erittäin korkeaksi. Keskiviikkona sairaalahoidossa oli 23 potilasta, joista yksi tehohoidossa. Viime viikolla Essoten alueella todettiin 1051 koronatartuntaa.

Alueellisten testauskäytäntöjen erojen vuoksi ilmaantuvuusluvut eivät ole enää vertailtavissa sairaanhoitopiirien kesken. Essotessa testataan edelleen rokotustaustausta riippumatta, ja tartunnan saaneet pystytään kontaktoimaan noin vuorokauden reagointiajalla.

– Päädyimme asettamaan alueelle kaksi uutta suositusta. Lainsäädäntöön perustuvia uusia rajoituksia ei sen sijaan esitetä aluehallintovirastolle. Epidemiaa pitää pystyä nyt hillitsemään kansalaisten omaan harkintaan perustuvilla toimilla, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.

Koronanyrkki päätyi suosittamaan koko alueelleen enintään viiden (5) henkilön kokoontumisrajoitusta helmikuun loppuun asti. Toinen suositus kohdistuu työnantajille laajaan etätyöhön siirtymiseen Mikkelin, Juvan, Mäntyharjun ja Pieksämäen seuduilla niin ikään 28.2. asti.

– Näissä neljässä kunnassa on erityisen suuri riski, että tauti leviää työyhteisöissä liian nopeasti. Aikuisväestön kontaktien määrää pitää saada vähennettyä epidemiahuipun tasaamiseksi, Seppälä muistuttaa.

Koronanyrkki arvioi tilannetta uudestaan 22. helmikuuta.

Sairaalahoidossa on 23 koronapotilasta. 

Koronavirusepidemian aiheuttama sairaalakuormitus on kasvanut rajusti Essoten alueella, kerrotaan Essoten maanantain tiedotteessa. Viikonlopun aikana sairaalahoidossa olevien määrä on yli tuplaantunut 23:een, joista kaksi on tehostetussa hoidossa.

– Noin kolmasosa sairaalapotilaista on tullut hoitoon muun syyn kuin koronan vuoksi, mutta kaikki vaativat kuitenkin eristämistä ja valtavasti resursseja. Tämä taas vaikeuttaa voimakkaasti palvelujentuotantoamme, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä pahoittelee tiedotteessa.

Tartuntoja todettiin viime viikolla yhteensä 1051, mikä on lähes 200 enemmän kuin edeltäneellä viikolla. Lähes kolmasosa kaikista otetuista koronanäytteistä osoittautuu nyt positiivisiksi.

Tilanne on hyvin vaikea myös siksi, että Essoten henkilöstöä on sairastunut ja altistunut suurissa määrin. Kiireettömään hoitoon ei ole tällä hetkellä henkilöstöä. Sen vuoksi vastaanottoaikoja ei ole saatavilla ja varattuja aikoja joudutaan siirtelemään.

– Seuraavat pari viikkoa ovat todennäköisesti koko tämän epidemia-ajan haastavimmat osaltamme terveydenhuollon kantokyvyn kannalta. Tämä oli tavallaan odotettavaakin, kun rajoituksia puretaan ja karanteeneista luovutaan. Epidemian hillintä riippuu nyt pitkälti väestön oman harkinnan varaisista toimista, Seppälä jatkaa.

Hän muistuttaa edelleen, että tärkeimmät hillitsevät toimenpiteet ovat kontaktien välttäminen ja hengitystiesuojautuminen.

Koronataudin vakavalta muodolta tehokkaasti suojaava kolmas rokoteannos on annettu jo 60,2 prosentille koko Etelä-Savon väestöstä. Rokotuksen voi edelleen hankkia varaamalla rokotusajan netistä tai saapumalla Walk In -ajankohtana rokotuspisteelle. Ristiinassa walk in -rokotus on torstaisin kello 12–15. Suomenniemen Metsätähdessä rokotetaan maanantaina 7.2. kello 12–16.

Koronaepidemia toi Nestori Virtasen takaisin kotiseudulle. Mökillä syntyi uusi yritys Satoja Oy.

Alkuvuodesta 2020 koronavirus sulki maailman. Ristiinalaislähtöinen Nestori Virtanen oli Espanjassa, joka meni kiinni.

– Tilanne siellä oli tiukka ja poliisin toiminta ei täyttänyt mitään perustuslakeja. Tiesin, että Suomessa on tilaa, Virtanen kertaa.

Virtanen oli jo jonkin aikaa tehnyt töitä ulkomailla. Tuona keväänä hänen oli tarkoitus mennä töihin Kreikkaan mutta yhtäkkiä oltiin tilanteessa, että lentokoneet eivät enää lentäneetkään. Virtanen päätti ottaa suunnaksi Suomen ja mökin Himalanpohjalla.

Virtasella on tietojenkäsittelytieteen ja graafikon tutkinnot ja hän on työskennellyt esimerkiksi verkkokaupan startup-yrityksessä. Jo vuosia sitten hän pyöritteli ajatusta ja hieman testasikin, miten tuottajat voisivat myydä Reko-lähiruokatuotteita muualla kuin Facebookissa. Idea palasi mökillä mieleen ja vuosi sitten syntyi Satoja Oy, joka on lähiruuan myynti- ja tilauspalvelu.

– Reko-konsepti on loistava mutta julkinen tilaaminen ei ole minun juttuni. Facebook ei muutenkaan ole minusta paras paikka toiminnan kannalta, koska siellä ei juurikaan ole mahdollista kehittyä.

Virtanen tykkää itse panostaa laadukkaaseen ruokaan ja näkee, että se on hyvä sijoitus sekä oman hyvinvoinnin että koko ympäröivän yhteisön kannalta.

Tutkimusten mukaan suurin osa Reko-ringeistä ostavista on naisia, mikä mietitytti Virtasta. Ehkä ostotavassa on jotain, mikä ei saa miehiä asiakkaiksi.

– Toki lähiruokaa saa myös marketeista ja sieltä on helppo ostaa mutta kate tuottajalle on tuolloin aivan eri. Tässä on toki kyse myös siitä, haluaako ostaja nähdä hieman vaivaa, että tukee sillä rahalla, mikä joka tapauksessa menisi ruokaan, lähiseudun toimintaa.

Satoja.fi on löytänyt tuottajia hyvin mukaan. Virtanen on myös käynyt tilavierailuilla pallottelemassa ideoita ja kuuntelemassa tuottajien tarpeita. Nyt palvelun on aika alkaa etsiä ja testata toimintaa myös asiakkaiden kanssa.

– Sivusto on nyt vielä hyvin alkuvaiheessa. Ydin toimii mutta se esimerkiksi näyttää hieman hassulta.

Virtasen lisäksi Satoja-tiimissä on osa-aikaiset ohjelmistokehittäjät Kuopiosta ja Lontoosta.

Tällä hetkellä Satoja on tuottajille vielä maksuton. Ideana on jatkossa ylläpitää ja kehittää sitä niin, että tuottajat maksavat provisiota syntyneen myynnin perusteella. Virtanen etsii keväällä myös sijoittajia, jotka haluaisivat olla mukana parantamassa maatalouden kannattavuutta.

Aluksi toimintaa testataan Etelä-Savossa mutta Satoja.fi on laajennettavissa koko Suomeen.

Haastattelupäivänä Virtasen mökin aggregaatin vetonaru hajosi ja lumitöitä on saanut puskea mökkitiellä harva se päivä. Hän kokee, että elämässä on nyt hyvä tasapaino.

– Mökillä saa paljon aikaan ja lisäksi on sopivasti liikuntaa luonnon ehdoilla. Tällaista yritystähän pystyisi pyörittämään mistä vain mutta nyt asun täällä ja haluan itsekin panostaa siihen, että seutu pysyy eläväisenä. Satoja.fi-tyyppisen yrityksen kasvu täyteen potentiaaliin ottaa yleensä 5–10 vuotta, jos kaikki menee hyvin. Mutta jos se menee nurin heti, niin se menee. Mutta kaikki energiat pistän nyt siihen, Virtanen sanoo.

Elina Alanne

Satoja.fi etsii testikäyttäjiksi sekä tuottajia että asiakkaita. Ristiinassa Reko-toimintaa on talviaikaan pääsääntöisesti kerran kuussa.

Lue myös juttu vuodelta 2020, kun Reko aloitti Ristiinassa.

Epidemiahuippu on Etelä-Savossa edelleen edessä. 

Itä-Suomen aluehallintovirasto kevensi keskiviikkona yleisötilaisuuksiin kohdistuvia rajoituksia. Päätös astui voimaan välittömästi.

Itä-Suomen alueella voi nyt järjestää ilman asiakasmäärän rajoitusta yleisötilaisuuksia, joissa kaikille osallistujille on osoitettu nimikoitu tai numeroitu istumapaikka. Tilaisuuksia, joissa kaikille osallistujille on osoitettu nimikoitu tai numeroitu istumapaikka, ei siis rajoiteta henkilömäärän osalta.

Heti keskiviikkona esimerkiksi Mikkelin Jukurit ilmoitti, että yleisö pääsee tulevana lauantaina 5.2. kotipeliin. Käytössä on istumapaikat mutta ei jäähallin seisomakatsomoa.

Avin päätös on voimassa 2.2.2022–20.2.2022. Rajoitus on voimassa tilaisuuksissa, joissa kaikille osallistujille ei ole osoitettu nimikoitua tai numeroitua istumapaikkaa. Tuolloin rajoitetaan yli 100 henkilön tilaisuuksia niin, että osallistujamäärä voi olla enintään 50 % tilaisuuden enimmäisosallistujamäärästä kyseisessä tilassa.

Ulkotiloissa järjestettyjä yleisötilaisuuksia ei rajoiteta.

Avin tiedotteessa todetaan, että toimijoiden vastuu tilaisuuksien terveysturvallisesta järjestämisestä korostuu. Myös osallistujien on tärkeää noudattaa vastuullisesti järjestäjien ohjeita. Aluehallintovirasto muistuttaa myös, että vaikka se keventää ja purkaa nyt aiemmin asettamiaan kokoontumisrajoituksia, on tärkeä noudattaa sairaanhoitopiirien ja kuntien alueilleen mahdollisesti antamia suosituksia.

Essote totesi keskiviikon tiedotteessa, että alueen koronakoordinaatioryhmä totesi kokouksessaan 1. helmikuuta alueen koronatilanteen jälleen huonommaksi kuin koskaan aiemmin. Sekä viikkokohtaiset tartuntamäärät että niistä johdetut päiväkohtaiset keskiarvot ovat edelleen kasvussa.

Myös koronataudin sairaalahoidon tarve on yli kaksikertaistunut kahden viime viikon aikana ja viime viikolla on menehtynyt kaksi henkilöä koronataudin vuoksi.

– Tasaantumista ei vielä näy. Vaikka muualla Suomessa puhuttaisiinkin jo epidemiahuipusta, täällä se on vielä edessä, sillä tulemme tässäkin asiassa joitakin viikkoja esimerkiksi Etelä-Suomen perässä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä huomauttaa tiedotteessa.

Koronanyrkki esitti kuitenkin Itä-Suomen aluehallintovirastolle kevennyksiä yleisötilaisuuksien rajoituksiin.

Seppälä on edelleen huolissaan terveydenhuollon kantokyvystä. Esimerkiksi Essoten kiireettömän hoidon lääkäriaikoja ei ole saatavissa, sillä henkilöstön koronatartunnat ja niistä johtuvat poissaolot kuormittavat terveyspalveluita.

– Aikuisten välisten sosiaalisten kontaktien lisäämisen aika ei ole vielä, vaikka rajoituksia jo lähdetään purkamaan. Tautia on huomattavan paljon liikkeellä ja sille voi altistua käytännössä kaikkialla. On tärkeää, että epidemia lähtee selvään laskuun ennen kontaktien määrän lisääntymistä, Seppälä perustelee.

Koronanyrkin antamat suositukset Essoten alueella:

• Jos yleisötilaisuuksiin osallistutaan, tulee se tapahtua vain täysin oireettomana ja negatiivisen kotitestin jälkeen.
• Yleisötapahtumiin osallistuessa tulee koko oman seurueen välttää kontakteja muihin seurueisiin tapahtumassa.
• Riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä suositetaan välttämään yleisötapahtumia, yleisiä kokouksia ja väkijoukkoja, kunnes tartuntamäärät ovat selkeästi laskeneet nykyisestä.
• Lasten ja nuorten harrastusten turnaustoimintaan liittyvät rajoitteet suositetaan poistettavaksi.
• Aikuisten ryhmäliikunta voi alkaa 7.2. alkaen 50 prosentin osallistujamäärillä.
• Korkeakouluihin, aikuisten perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvistä rajoituksista ja etäopetuksesta luovutaan.