Yksi syksyn stipendin saajista oli Lapin yliopistossa opiskeleva Aada Urpilainen. 

Sivistyneen miehen jälkeensä jättämää perintöä jaettiin perjantaina, kun Esko Torniaisen rahaston stipendit ojennettiin saajilleen Ristiinassa. Tänä syksynä ristiinalaislähtöisille jatko-opiskelijoille jaettiin kymmenen apurahaa. Hakemuksia tuli runsaasti, joten tänä vuonna opintonsa aloittaneille ei myönnetty stipendejä vaan heidän toivotaan hakevan apurahaa seuraavina vuosina.

Stipendien saajien joukosta maantieteellisesti kauimmaksi Ristiinasta on hypännyt Aada Urpilainen, joka opiskelee Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Urpilainen opiskelee kolmatta vuotta sosiaalityötä.

– Hain aikoinaan kaikkiin paikkoihin, joissa sosiaalityötä voi opiskella, ja Rovaniemelle pääsin. Paikkakunnan valintaan ei siis ollut erityistä syytä mutta tuntui, että maailma on nyt auki, niin miksi ei kokeilisi jotain erilaista, Urpilainen kertoo.

Rovaniemellä hän on viihtynyt hyvin ja löytänyt tutunoloisen yhteisön.

– Lapin yliopisto on pieni ja yhteisöllinen, vähän kuin Ristiina. Siellä on ollut tuttu ja turvallinen fiilis. Mutta toki Rovaniemeltä löytyy kivasti myös elämää yliopiston lisäksi, Urpilainen kertoo.

Opiskeluvuodet ovat pitäneet Urpilaisen kiinnostuksen sosiaalityötä kohtaan korkealla.

– Auttaminen ja ihmisten parissa tehtävä työ kiinnostivat minua. Erityisesti nyt korona-aika on vain näyttänyt työn tärkeyden. Minulla on suuri kiinnostus alaa kohtaan.

Urpilaisella on opintoja jäljellä vielä pari vuotta. Koronan vuoksi Rovaniemelläkin on opiskeltu paljon etänä.

– Se on vaatinut paljon selkärankaa mutta omat opintoni ovat edenneet hyvin. Omaan makuun lähiopetusta on ollut liian vähän ja toivon, että sitä voisi olla taas enemmän.

Sosiaalityön laajalta kentältä Urpilainen kokee tällä hetkellä lapset ja nuoret kiinnostavimmiksi.

– Katsotaan, mihin työelämä viekään. Uran kannalta haluan jatkossa työkokemusta myös etelästä mutta ei ole poissuljettua, ettenkö asuisi pidempään myös pohjoisessa, Urpilainen pohtii korostaen, että aika näyttää.

Esko Torniaisen rahaston asiamies Reijo Särkkä muistuttaa, että apurahoja voi hakea myös ammattiopistossa opiskelevat.

– Jatkossakin kaikki Ristiinan alueella asuvat saavat ylioppilaaksi valmistuessaan 200 euron stipendin, Särkkä toteaa.

Tänä syksynä jatko-opiskelijoiden stipendiä haki 28 henkilöä. Särkkä toteaa, että apurahaa ei kannata hakea ihan heti sen jälkeen kun on saanut ylioppilaan stipendin.

Rahastosta muistutetaan myös, että hakemukseen kannattaa panostaa. Nyt moni oli hakenut melko tuttavallisesti ja osa niin puutteellisesti, että hakemusta ei käsitelty. Hakemuksesta pitää käydä selkeästi ilmi, mitä opiskelija opiskelee ja on hyvä muistaa, että kyse on asiapitoisesta hakemuksesta.

Elina Alanne

Esko Torniaisen rahaston stipendit syksyllä 2021

Milja Kautiainen, Minttu Kemppinen, Totti Kortman, Aaro Nironen, Panu Niskakoski, Mikko Niskanen, Riku Piispa, Lauri Pyrhönen, Ada Savenius ja Aada Urpilainen.

Saajissa on 7 yliopisto-opiskelijaa ja 3 ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Kuvateksti:

Aada Urpilainen haluaa maisterivaiheessa lastensuojeluun harjoitteluun. Ainakin tässä vaiheessa hän kokee, että sosiaalityöntekijänä hän haluaisi tehdä töitä nimenomaan lasten ja nuorten asioiden parissa.

Mikkelin kaupunginhallitus kokousti maanantaina. 

Mikkelin kaupunki pääsee etenemään eteläisen aluekoulun suunnittelussa, kun Rakennusliike Lapti Oy veti  aluekoulun hankintapäätöksestä tehdyn valituksensa pois markkinaoikeudesta.

Kaupunginhallitus totesi maanantaina, että esteitä urakkasopimuksen allekirjoitukselle NCC Suomi Oy:n kanssa ei ole.

Kaupunginhallitus päätti nimetä eteläisen aluekoulun hankkeelle toteutussuunnittelun ja rakentamisvaiheen ajaksi seurantaryhmään luottamushenkilöiden edustajat. Kaupunginhallitus nimesi seurantaryhmään Arto Seppälän (sd.), Petri Pekosen (kesk.), Armi Salo-Oksan (kok.), Jani Sension (ps.) ja Minna Pöntisen (vihr.). Seurantaryhmän puheenjohtajaksi Salo-Oksa. Lisäksi hallitus valtuutti kaupunginjohtajan nimeämään seurantaryhmän muut edustajat.

Jarno Strengell (sd.) esitti kokouksessa, että kaupunginhallitukselle raportoidaan noin 3–4 kuukauden välein suunnittelutilanne ja rakentamisen vaihe sekä hankkeen kokonaiskustannusten kehittyminen. Hallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

Mikkelin kaupunginhallitus valitsi yksimielisesti kaupungin henkilöstöjohtajaksi Petri Mattilan.  Myös valintaryhmä oli esityksessään yksimielinen.
Mattila on työskennellyt elokuusta 2021 alkaen Maahanmuuttoviraston henkilöstöpäällikkönä. Sitä ennen hän työskenteli liki neljän vuoden ajan Maavoimien henkilöstöpäällikkönä.  Mattila on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon.
Varalle kaupunginhallitus valitsi yhteiskuntatieteiden tohtoriopiskelijan Jenni Rytkösen. Kaupungin nykyinen henkilöstöjohtaja Maria Närhinen jää eläkkeelle.

Lukijalta

Suomenniemen alakoululaisten joulupukinkirje meni Korvatunturille ja sieltä tontut välittivät sen edelleen aluejohtokunnan tiedoksi. Toiveissa oli muun muassa mäenlaskuvälineitä, lumilapioita ja sisäpeleihin mailoja ja palloja. Jouluaattoon asti ei maltettu odottaa vaan veimme lasten yllätykseksi joulupaketit jo ennen joululoman alkua. Koululaiset ja opettajat, Susanna Kiljunen ja Jenita Kinnunen, ottivat ilolla vastaan uusia välineitä. Jenita kertoi, että lapset olivat innoissaan erityisesti esteistä, tennismailoista, jumppapalloista ja mäenlaskuvälineistä.

– Oli mukava yllätys, kun saatiin kaikenlaista; lumikolia, lasketteluvälineitä, palloja ja oli siellä sisätikapuutkin, kaikkia en edes muista, kun oli niin paljon uusia juttuja, kertoi Oona Uusitalo koulun jälkeen äidilleen Henna Hujalalle.

Henna oli myös iloisesti yllättynyt, että koululaisia huomioidaan ja monia toiveita oli voitu toteuttaa. Hän totesi, että Suomenniemen koulussa pienet ja isot leikkivät yhdessä. Toisinaan oppilaat valitsevat parit niin, että isompi ottaa pienemmästä vastuun esimerkiksi kulkemalla yhdessä ruokailuun ja takaisin tien toisella puolella olevaan Niementähteen.

Aluejohtokunnan puolesta oli ilo olla viemässä joulutervehdystä koululle. Meillä on täällä Suomenniemellä reippaat oppilaat, pätevät opettajat, turvallinen koulu ja hyvät puitteet koulunkäyntiin. Toivotamme hyvää joulua, koulurauhaa ja oppimisen iloa vuodelle 2022!

Suomenniemen aluejohtokunnan puolesta

Susanna Rusakko ja Minna Kiesilä

Essote rokottaa nyt kovalla vauhdilla. 

Essoten alueella todettiin viime viikon aikana yhteensä 94 koronavirustartuntaa, Essote tiedotti maanantaina. Sairaalahoidossa on maanantaina neljä potilasta koronavirustaudin vuoksi, heistä yksi on tehohoidossa.

– Tämä on suurin viikoittainen tartuntamäärämme koko koronapandemian aikana. Tänään voimaan astuvat aluehallintoviraston uudet rajoitukset tulevat todella tarpeeseen, kontakteja täytyy saada nyt vähennettyä leviämisen pysäyttämiseksi, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.

Seppälä korostaa, että joulun aikana oman perheen ulkopuolisia voi tavata ainoastaan terveenä.

– Oireettomanakin kannattaa suosia kotitestien käyttöä ennen muiden tapaamista tartuntariskin minimoimiseksi, Seppälä jatkaa.

Itä-Suomen aluehallintoviraston Essoten alueelle asettamat kokoontumisrajoitukset yli 50 henkilön kokoontumisille sekä asiakas- ja yleisötilojen lähikontaktien estävä järjestämisvelvoite astuivat voimaan maanantaina 20. joulukuuta.

Essoten alueella on voimassa edelleen myös valtakunnallista ohjeistusta tiukempi koronatestaussuositus ja sisätilojen kasvomaskisuositus. Kaikki Etelä-Savon leviämisalueen rajoitukset ja suositukset löytyvät Essoten nettisivuilta: https://www.essote.fi/leviamisvaihe/

Mikkelin torin laidalle Omatorin tiloihin on avattu uusi koronarokotuspiste. Omatorin rokotuspiste toimii ainoastaan ajanvarauksella, ja sinne voivat varata ajan ensisijaisesti 60 vuotta täyttäneet, sekä THL:n määrittelemiin vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin 1 ja 2 kuuluvat henkilöt.

– Pyrimme nyt rokottamaan kovalla tahdilla ja henkilöstöä on siirretty muista toiminnoista rokotuksiin. Otimme jo viikonloppuna käyttöön THL:n suosittelemat kolmannen koronarokotuksen lyhyemmät annosvälit, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo maanantain tiedotteessa.

Myös Mikkelin hammashoitolassa on mahdollista saada koronarokote muun käynnin yhteydessä.

Kolmannelle koronarokotteelle on tällä hetkellä kolme erilaista annosväliä:

1. Kaikki 18–59-vuotiaat vähintään 4 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvarauksella)
2. Kaikki 60 vuotta täyttäneet sekä 18 vuotta täyttäneet riskiryhmäläiset vähintään 3 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvaraus sekä 1942 ja ennen syntyneille Walk In)
3. 12 vuotta täyttäneet vakavaa immuunipuutosta sairastavat vähintään 2 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvaraus)

Essoten alueella on todettu tällä viikolla torstaihin mennessä 61 uutta koronavirustartuntaa.

On todennäköistä, että viikon kokonaismäärä on vähintään samaa luokkaa edeltäneen viikon 74 tartunnan kanssa, Essote kertoo tiedotteessaan.

Sairaalahoidossa olevien määrä on viikon mittaan pysynyt melko stabiilina. Hoidossa on ollut 3–5 koronapotilasta, joista 1–2 tehohoidossa.

– Tilanne on jatkunut kuormittavana ja resurssit ovat tiukoilla. Toivottavasti alkuviikosta alkaisimme jo näkemään rajoitusten ja suositusten vaikutuksia tartuntamäärissä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo.

Itä-Suomen aluehallintovirasto asetti tartuntatautilain pykälän 58d mukaisia rajoituksia Essoten alueelle asiakas- ja yleisötiloja koskien. AVI kiristi myös Essoten alueen kokoontumisrajoitusta sadasta henkilöstä 50:een henkilöön. Molemmat rajoitteet astuvat voimaan ensi maanantaina 20.12.

Yksityiskohdat AVI:n päätöksestä voi lukea täältä.

Essote tiedottaa, että Mikkelin keskussairaalan rokotuspiste palvelee jouluviikon alusta myös iltaisin. Saatavilla on ajanvarauksella 3. koronarokotuksia 18 vuotta täyttäneille viiden kuukauden rokotusvälillä. Ilman ajanvarausta jaetaan 1. ja 2. koronarokotuksia, sekä 3. koronarokotuksia vuonna 1942 tai sitä ennen syntyneille. Rokotuspiste on avoinna ma–ke kello 8–18 ja torstaina 23.12. kello 8–15. Jouluaattona rokotuspiste on suljettu.

Essote aloittaa myös 5–11-vuotiaiden riskiryhmäläisten koronarokotukset. Ajanvaraus toimii netissä ja ensimmäiset rokotusajat on avattu sunnuntaille 19. joulukuuta.

– Nyt alkuvaiheessa tämän ikäryhmän rokotukset tapahtuvat vain Mikkelin neuvolassa, eli keskussairaalan Perhetalolla. Rokotuspiste ei siis ole sairaalan pääaulassa, kuten muilla kohderyhmillä. Pyrimme palvelemaan myös iltaisin ja viikonloppuisin, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

5–11-vuotiaat saavat Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta 10 mikrogramman annoksina. Annos on pienempi kuin 12 vuotta täyttäneiden Comirnaty-rokotteen annos.

Voi hyvänen aika! Ihanaa! Huudahduksia pääsi tänään perjantaina monesta suusta Ristiinan kukkakaupalla. Essoten Ristiinan ja Suomenniemen alueen kotihoidon esimies Ronja Rötkö ja Vaarinsaaren esimies Ida-Sofia Paavilainen olivat tulleet hakemaan Kukka ikäihmiselle -kampanjassa lahjoitettuja kukkia.

Kampanja lähti tänä vuonna viime vuotta hitaammin liikkeelle. Essoten, Ristiinalaisen ja Ristiinan Kukan yhteistempauksessa kerättiin joulukukkia ilahduttamaan Ristiinan ja Suomenniemen alueen ikäihmisiä. Jossain vaiheessa vaikutti, että viime vuoden noin 60 kukkaa jää saavuttamatta.

Mutta kiitos lahjoittaneet – tänä vuonna pistettiin lopulta komeasti paremmaksi! 110 joulukukkaa lähti perjantaina essotelaisten mukana eteenpäin.

– Mukaan lähti viime hetkillä isosti kaksi yritystä. Olemme sormet verillä paketoineet kukkia mutta se ei haittaa mitään. Tästä saa ihanan joulumielen itsekin, Ristiinan Kukan Minna Kurvinen kertoi.

Kotihoito jakaa kukkia asiakkailleen lähipäivinä. Kukkamäärä on niin suuri, että tänä vuonna myös palvelukeskus Vaarinsaari on tunnelmallisesti joulukukkia tulvillaan.

Lämmin kiitos kaikille lahjoittaneille!

Elina Alanne

Hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään Ristiinassa sunnuntaina. 

Sunnuntaina Ristiinan kirkossa järjestettävään Joulun rauhaa -hyväntekeväisyyskonserttiin voidaan ottaa enemmän kuin sata ihmistä. Ristiinalaisessa 16.12. kerrottiin, että konsertin osallistujamäärää rajataan koronarajoitusten vuoksi mutta tämä ei pidä paikkaansa.

– Tämän hetken tiedon mukaan voimme ottaa konserttiin enemmän kuin sata ihmistä, kun ohjaamme ihmiset istumapaikoille ja kirkossa on vain joka toinen penkkirivi käytössä, kertoo Hyvä teko tarttuu -hankkeen hankekoordinaattori Sari Leppänen perjantaina aamupäivällä.

Kirkossa on maskisuositus, käsidesit löytyvät ovilta sekä eri seurueiden väliin jätetään penkeissä väliä.

– Koronapassia ei tarkisteta. Toivomme toki, että ihmiset tulevat vain oireettomina ja terveinä. Mutta toivon, että ihmiset uskaltavat lähteä konserttiin, Leppänen miettii.

Konsertissa toimivat solisteina Elisa de Boer, Tuuli Anikari ja Aapo Oranen. Bändissä soittavat Pirkka Ohlis (koskettimet/taustalaulu), Matti Pasanen (kitara/taustalaulu), Pasi Möller (akustinen kitara, banjo), Pia Kontio (viulu), Niko Takala (rummut) ja Jukka Matilainen (basso). Juontajana toimii Minttu Tamski.

Vapaaehtoisella 10 euron käsiohjelmamaksulla tuetaan alueen vähävaraisia Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön kautta. Konsertti alkaa kello 18.

Elina Alanne

Hannu Korhonen johtaa Ristiinan aluejohtokuntaa. 

Nelisen vuotta sitten Hannu Korhonen jäi eläkkeelle. Takana oli noin 20 vuotta töitä Keski-Suomen liitossa. Kehittämisjohtajan työ oli verkostojen luomista, kokouksia ja neuvotteluita. Maakunnassa, ministeriöissä, Brysselissäkin.

– Eläkkeellä ajattelin, etten ryhdy ottamaan mitään tehtäviä, en sitä kalenterin minuuttikurimusta. Teen vain remonttia ja sellaista. Puoli vuotta meni ja alkoi tökkiä se itsekseen kotona pyöriminen. Rupesin hakeutumaan mukaan yhdistystoimintaan, Korhonen kertoo hymyillen.

Eläkkeelle jäänti on aina suuri elämänmuutos ja Korhoselle se oli sitä vielä enemmän, koska he päättivät vaimonsa Katri Ryttyläisen-Korhosen kanssa etsiä uuden kodin lähempää Katrin töitä.

– Vaimon työ on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja asuimme ennen minun eläkkeelle jääntiäni kaksipaikkaisesti. Ennen koronaa Katri kulki Kotkan, Kouvolan, Mikkelin ja Savonlinnan väliä, ja kartasta katsomalla keskellä niitä oli Ristiina.

Niin pariskunta osti talon Ristiinasta. Jo sitä katsomaan tullessa maisema Muurikissa teki vaikutuksen.

– Otin sen mielenkiintoisena hyppynä sosiaalisesta työelämästä tänne, missä en tuntenut ketään ja minulla ei ollut mitään tehtävää.

Sosiaalisena ihmisenä Korhonen alkoi pian löytää ihmisiä ja tekemistä.

– Ihan ensimmäisenä oli Hokkasen Ville. Ville asuu meidän lähellä ja alkoi kerran tiellä jutella, että hän on miettinyt tällaista keskiaikatapahtumaa. Sitten mukaan tuli Lions-toiminta ja Eläkeliitto.

Sekä Lions Clubissa että Eläkeliitossa Korhonen tekee nykyään asioita myös laajemmissa yhteyksissä kuin Ristiinassa. Esimerkiksi Eläkeliitossa hän on Etelä-Savon alueen yhdistyskehittäjä.

– Omista tottumuksista ei pääse irti, hän hymähtää.

Sanojen keskeltä huomaa helposti, että Korhonen nauttii juuri siitä: ihmisten kokoamisesta, verkostojen rakentamisesta ja eteenpäin katsomisesta.

Nyt edessä on uusi homma kokoajana, kun Korhosesta tuli Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja. Ristiinassa aluejohtokunnan jäseniä sai ehdottaa vapaassa vaalissa ja muutama ihminen kysyi Hannulta, lähteekö hän toimintaan mukaan, jos sattuisi saamaan ääniä.

– Vastasin joo, mutta en kyllä yhtään uskonut, että niitä ääniä tulee. Mutta tämä ei ole yhtään hullumpi homma. Minua kiinnostaa paikallinen vaikuttaminen ja asioiden hoito, sitähän se yhdistyksissä mukana olokin on.

Korhonen muistuttaa, että aluejohtokuntatyö on vielä ihan alussa.

– Ja kaikkiaanhan minä olen hypännyt junaan tässä ja nyt.

Korhonen pohtii, että hieman ulkopuolelta hyppääminen on myös hyvä asia.

– On tutkittua, että uudet asukkaat tai vierailijat näkevät aina paikkakunnan positiivisemmin kuin pitkään asuneet. Uudet asukkaat tulevat siihen palveluvarustukseen, mikä on. Pitkään asuneet ovat usein nähneet rapistumista. Olenhan minäkin jo Ristiinassa ehtinyt nähdä lähtemisiä, kuten Osuuspankin, R-kioskin ja lukion lopettamisen, jotka ovat olleet paikkakunnalle kovia iskuja. Mutta tässä ollaan ja eletään eteenpäin, ja pyritään tekemään siitä hyvä.

Korhonen kokee, että yksi isoimmista aluejohtokunnan tehtävistä on positiivisen näkymän kertominen Ristiinasta. Hän kokee, että Ristiinalla on kaksi isoa valttia.

– Ensinnäkin ihmiset. Täällä on ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhdessä. Se on hienoa, koska asioita voi viedä eteenpäin vain yhdessä tehden. Toisekseen Ristiina on paikkana sellainen, että paikkakunnalla on kaikki mahdollisuudet menestyä.

Paikkakunnan hyviin puoliin voi laskea sijainnin ison Saimaan rannalla, historian ja monipuolisen elinkeinorakenteen.

– Elinkeinorakenne on itse asiassa tämän kokoiselle paikkakunnalle tosi monipuolinen. On teollisuutta, maaseutua ja palvelusektoria, Korhonen muistuttaa.

Aluejohtokuntien ensi vuoden budjetit lyödään lukkoon joulukuussa Mikkelin kaupungin talouskäsittelyn osana.

– Toimintaympäristössä ei käsittääkseni ole isompaa muutosta tulossa. Aluejohtokunnan tehtävät jatkuvat samanlaisina kuin aikaisemminkin. Toki kun ihmiset muuttuvat, niin jotain ehkä muuttuu mutta ei tässä suuria mullistuksia ole tulossa, Hannu Korhonen toteaa.

Jos raharaameja ei tarvitsisi miettiä, käynnistäisi Korhonen Ristiinassa työn, jolla rakennettaisiin paikkakunnalle vahvempi brändi eli tunnettavuus erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan.

– Kun kokoaisi kaiken olemassa olevan historian, toimijat ja yritykset, eli kaikki vetovoimatekijät, niin sitä kautta syntyisi myös elinvoimaa. Näin voisi vaikuttaa ikärakenteeseen, eli saada uusia asukkaita. Kun hyvää tonttitarjontaa hyödynnettäisiin kunnolla, voisi saada myös uusia yrityksiä.

Korhosen laaja brändityön visio ei mahdu aluejohtokunnan raameihin mutta toki sitä voi toteuttaa myös palasina.

– Höngän (Ristiinan kehittämisyhdistys) saunahanke on yksi iso osa tätä palapeliä. Rakentuva Sotakoulun ja rannan alue on hieno kokonaisuus.

Elina Alanne

Kohta kohdalta

Hannu Korhonen

Jäi eläkkeelle Keski-Suomen liiton kehittämisjohtajan työstä vuonna 2017.

Perheeseen kuuluvat vaimo Katri Ryttyläinen-Korhonen, espanjanvesikoira Valtti, kaksi aikuista poikaa ja 6 lastenlasta.

Ristiinassa mukana Eläkeliitossa, Lions Clubissa ja Linnaniemi ry:ssä eri tehtävissä. Aluejohtokunnan uusi puheenjohtaja.

Harrastaa liikuntaa, mökkeilyä, järjestöissä puuhastelua ja ajankohtaisohjelmia.

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa 9.12.2021.

Entisellä Pellosniemen koululla tapahtui keskiviikkona vesivuoto.

Pakkasen ja lauhtumisen aiheuttamana kentän jäädytykseen tarkoitettu vesiputki rikkoontui. Ohikulkija havaitsi vuodon ja vedet saatiin katkaistua noin 15 minuuttia sen jälkeen. Jälkivahingontorjuntatyöt aloitettiin välittömästi. Mikkelin kaupunki kertoo asiasta nettisivuillaan.

Pellosniemen entisellä koululla toimi kesään asti Työpaja Tarina. Koulutoimintaa ei ole ollut vuoden 2015 jälkeen ja rakennus on tarkoitus myydä.

Veden määrästä ei ole vielä tarkempaa tietoa, kerrotaan kaupungin tiedotteessa. Kiinteistönhoito ei ollut aiemmin havainnut mitään poikkeavaa.

Vahinko on alustavan tiedon mukaan rajoittunut kentän puoleisiin pukuhuoneisiin. Tiedotteessa todetaan, että onni on ollut onnettomuudessa mukana. Kosteuskartoitus on tilattu ja sen perusteella saadaan tarkempi kuva vahingon laajuudesta. Vahingon korjaaminen ei ylitä kaupungin vakuutuksen omavastuuosuutta.

Viime viikonlopun aikana sattui jäätymisvahinko myös Haukivuoren satamakioskissa sekä Suonsaaressa sijaitsevassa rivitalohuoneistossa. Vahingot jäivät näissäkin pieniksi.

Korjattu kello 15.35. kuvatekstiä. Kyse on entisestä Pellosniemen koulusta, ei Suomenniemen koulusta, kuten tekstiin oli lipsahtanut. 

Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina vuoden 2022 talousarvion.

Valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esittämän 4,7 miljoonaa euroa alijäämäisen talousarvion. Pakettiin kuuluu, että välittömästi käynnistettiin Palvelut ja tulevaisuus -ohjelma (PaTu), jonka on tavoitteena valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Tuolla ohjelmalla haetaan 3,7 miljoonan euron säästöjä jo vuodelle 2022. Lisäksi kaupungin henkilöstölle suositellaan lomarahojen vaihtamista vapaiksi ja palkattomien vapaiden hyödyntämistä. Näillä toimilla toivotaan yhden miljoonan euron säästöä ensi vuodelle.

Valtuusto oli siis noin kahdeksantuntisessa kokouksessaan samalla kannalla kuin kaupunginhallitus, että talousarviossa aiemmin esitetyistä säästöratkaisuista osa, kuten Suomenniemen koulun lakkautus, eivät toteudu nyt.

Tiukkoja talousratkaisuja on kuitenkin luvassa heti alkuvuodesta. Valtuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) summasi talousarviokäsittelyn toteamalla, että työt ovat edessä. Sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien puheissa että kaupunginjohtaja Timo Halosen toteamana kokouksessa todettiin, että talousarvion valmisteluun päästiin hankalassa tilanteessa, kun vaalit siirtyivät koronan vuoksi. Voikin todeta, että Mikkeli otti päätöksille lisäaikaa.

Puolueet kiittelivät toisiaan hyvästä yhteistyöstä ja hengestä keskusteluissa, mutta myös siitä muistutettiin, että kipeitä päätöksiä joudutaan tekemään jo pian. Kaupunginjohtaja muistutti, että säästötavoitteisiin ei päästä ilman palveluiden läpikäyntiä, eli käytännössä jostain on luovuttava.

Nettoinvestoinnit ovat talousarviossa noin 29,2 miljoonaa euroa. Investointiosaan tehtiin myös Ristiinaa koskeva muutos, kun keskustan ryhmä Kirsi Olkkosen johdolla esitti, että uuteen päiväkotiin liittyen tehdään vielä lisäselvitys helmikuun loppuun mennessä. Ennen kuin Ihastjärven koulu siirretään päiväkodiksi Ristiinaan selvitetään vielä kertaalleen se, että valmistelussa oleva malli on kustannustehokkain, kun otetaan huomioon siirron kulut ja koulurakennuksen tasearvo. Olkkosen esitys sai kaikkien ryhmien kannatuksen ja hyväksyttiin ilman äänestyksiä.

Jarno Strengell (sd.) esitti valtuustossa samaan tapaan kuin oli esittänyt kaupunginhallituksessa, että Ristiinan uutta päiväkotia ei toteuteta siirtämällä Ihastjärven koulu Ristiinaan vaan uudisrakennuksena. Tämä olisi lisännyt vuonna 2022 investointia 1,5 miljoonasta 2,2 miljoonaan euroon. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Elina Alanne

Suomenniemeläiset ovat laittaneet heijastinliivejä valtatie 13:ta varteen Savitaipaleen rajalta vanhan Ristiinan rajalle. Jokaisessa liivissä lukee sama teksti: ”Odottaako tässä sinun lapsesi koulukyytiä?”

Tekstin alla on kilometrien määrä liivin kohdalta Ristiinan yhtenäiskoululle. Liiveillä otetaan kantaa Mikkelin kaupungin aikeisiin lakkauttaa Suomenniemen koulu.

Suomenniemeläiset järjestävät myös lauantaina 11.12. mielenilmauksen Mikkelin torilla kello 11–12 kyläyhteisön ja koulun puolesta.

Mikkelin kaupunki on harkinnut mahdollisuutta lakkauttaa Suomenniemen ainoa koulu. Kaikki oppilaat siirtyisivät elokuussa 2022 Ristiinan yhtenäiskouluun ja joutuisivat menemään taksilla kymmeniä kilometrejä, että pääsisivät kouluun.

Mikkelin kaupunginvaltuusto päättää 13.12. maanantaina vuoden 2022 taloudesta.

Juho Leinonen

Kirjoittaja oli yläkoulun tet-jaksolla Ristiinalaisen toimituksessa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto asetti tartuntatautilain nojalla Essoten kuntien alueelle kokoontumisrajoituksen.

Kokoontumisrajoitukset ovat voimassa 13.12.–27.12. Vaihtoehtona rajoitukselle on koronatodistuksen, eli niin sanotun koronapassin, edellyttäminen.

Kiellettyjä ovat kaikki sellaiset yli 100 hengen sisätiloissa järjestettävät tilaisuudet, joissa on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määriteltyjä istumapaikkoja. Tämä tarkoittaa, että jokaisella asiakkaalla täytyy olla mahdollisuus istua, mutta istumapaikkojen ei tarvitse olla numeroituja. Istumapaikat pitää kuitenkin sijoittaa riittävän etäälle toisistaan.

Lisäksi kiellettyjä ovat yli 100 hengen yhteislaulutilaisuudet. Vaihtoehtona rajoituksille toiminnanharjoittaja voi edellyttää yleisötilaisuuteen osallistuvilta ihmisiltä koronatodistuksen esittämistä.

Perjantaina heti päätöksen jälkeen ainakin Mikkelin teatteri ja Jukurit ilmoittivat koronapassin käyttöönotosta. Koronapassia vaaditaan kaikilta yli 16-vuotiailta. Teatteri aloittaa niiden tarkistamisen maanantaina. Jukurit ottaa koronapassin käyttöön 17.12. ja 26.12. pelattaviin kotiotteluihinsa. Koronapassin voi näyttää puhelimen tai muun älylaitteen ruudulta tai printattuna paperilla.

Koronatodistuksen voi ladata kanta.fi-sivustolta. EU:n koronatodistuksen saa kun on ottanut kaksi annosta koronarokotetta tai sairastanut koronavirustaudin alle kuusi kuukautta aiemmin. Lisäksi koronapassin saa, jos koronatestitulos on ollut negatiivinen maksimissaan 72 tuntia aiemmin.

Etelä-Savon alueella on todettu tällä viikolla keskiviikkoon mennessä jo 29 koronavirustartuntaa.

Tahti on viime viikon tasolla, jolloin päädyttiin 68:aan viikkotartuntaan. Essote tiedotti tilanteesta torstaina.

– Essoten henkilöstöäkin on sairastunut ja karanteenissa, joten henkilöstötilanteemme on nyt hyvin haastava. Kiireisen hoidon turvaamiseksi ja hankalan koronatilanteen hoitamiseksi joudumme sulkemaan Anttolan hyvinvointiaseman, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo tiedotteessa.

Anttolan hyvinvointiaseman ja laboratorion palvelut suljetaan neljäksi viikoksi ensi viikon alusta 13. joulukuuta. Sulku kestää 9. tammikuuta asti. Poikkeuksena ovat koronarokotuspäivät, kuten keskiviikko 15.12. Muuta palvelua Anttolasta ei ole saatavilla sulun aikana, myös laboratorio on kiinni.

Asiakkaisiin, joilla on varattuna vastaanottoaika Anttolaan sulun ajalle, ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä aikojen siirtämiseksi tammikuulle. Kiireiset tapaukset hoidetaan Mikkelissä.

– Tilanteen jatkuessa näin haastavana ei ole poissuljettua, ettemmekö joutuisi tekemään palvelutuotantoomme myös muita muutoksia, Seppälä varoittaa.

Essoten alueella oli torstaina aamulla tehohoidossa yksi koronapotilas. Hänen lisäkseen muita ei ollut koronan vuoksi sairaalahoidossa.

Lue myös: Vuonna 1942 tai aiemmin syntyneet koronarokotukseen ilman ajanvarausta – Essote tehostaa kolmannen rokotteen antoa vapaaehtoisvoimin

Koronatilanne pakotti tekemään perumispäätöksen keskiviikkona. 

Pakkanen nipistää poskia, kun Parikanniemen kiinteistönhoitaja Eetu Pulkkinen ruuvaa jouluvaelluksen enkelilavan uusiin portaisiin askelmia paikalleen. Tiistaina moni asia Matka Betlehemiin -jouluvaellukseen liittyen oli jo hoidettu mutta vielä oli myös tehtävää.

– Tässä lavalla on neljästä kuuteen enkeliä. Heillä on kaasulämmitin lämmittämässä. Ilmoittava enkeli on tuolla yksinään ilman lämmityksiä. Vähän sääliksi käy hänen hommansa, Pulkkinen kertoi tiistaina.

Hän kertaili, mihin ennen tapahtumaa pitää vetää sähköjä. Kiitosta sai jäässä oleva maa, mikä on säästänyt murskeen ajamiselta.

Keskiviikkoaamuna Parikanniemessä jouduttiin kuitenkin tekemään tiukka päätös Matka Betlehemiin -jouluvaelluksen perumisesta. Tapahtumaa ei koronatilanteen vuoksi järjestetty myöskään viime vuonna.

– Vähän tässä sydän itkee verta mutta tiukan pohdinnan jälkeen teimme tämän päätöksen, lastenkodin johtaja Matti Pasanen kertoo keskiviikkona.

Pasanen pohtii, että vaakakupissa oli riskit ja positiiviset asiat, faktat ja tunteet.

– Lastenkodin toiminnan turvaaminen on kuitenkin se ykkösjuttu, jota on ajateltava.

Jouluvaelluksen järjestelyissä pohdintaa aiheutti myös Riihikirkon käyttö ja täyttö.

– Ihmiset olisivat joutuneet jonottamaan paljon ulkona ennen vaellukselle lähtöä. Ja onhan tässä myös painetta, että entä jos joku sairastuisi tapahtuman takia, kun juuri on koronanyrkki kehottanut taas lisävarovaisuuteen, Pasanen kertoi.

Jouluvaelluksella on käynyt viime vuosina tuhatkunta ihmistä.

Tiistaina Parikanniemessä huomasi, että valmistelut olivat jo hyvin pitkällä. Jouluvaellusta on toteuttamassa aina noin 60–70 henkilöä. Heistä monet ovat vapaaehtoisia mutta mukana on myös koko lastenkoti.

– Kaikesta huolimatta juomme varmaankin perjantaina glögit omalla porukalla. Nythän meillä on pullaa, piparia ja glögiä niin reilusti, että täytyy myös miettiä, pitäisikö niitä lahjoittaa jonnekin, Pasanen pohti.

Hyvä palaute ja runsas kävijämäärä on se, mikä saa Parikanniemen porukan jatkamaan jouluvaelluksen perinnettä. Tänä vuonna olisi ollut 24. vaellus.

– Moni sanoo, että joulu alkaa tästä, Raija Ohlis kertoi tiistaina.

Pasanen mietti, että jouluvaellus on kieltämättä isotöinen mutta se on parikanniemeläisillekin jo perinne.

Myös Pulkkinen totesi, että positiivinen palaute saa tekemään töitä jouluvaelluksen eteen.

– Minä tykkään tätä valmistella. Olisikohan ensi vuodeksi tehtävä enkeleille kokonaan uusi lava, Pulkkinen mietti porrasurakan äärellä tiistaina.

Pasanen toivoi keskiviikkona, että ensi vuonna päästään taas matkalle Betlehemiin. Nyt joulufiilistä on etsittävä muilla keinoilla.

Elina Alanne

Essotessa käynnistetään erityisiä toimia mahdollisimman tehokkaan rokottamisen turvaamiseksi.

Koronavirusrokotusten kolmannen annoksen jakelun aloittaminen laajalle kohderyhmälle kiihdyttää jälleen rokotustoimintaa Etelä-Savossa.

Vuonna 1942 tai sitä ennen syntyneet voivat saapua koronarokotukseen ilman ajanvarausta jonotusperiaatteella rokotuspisteen aukioloaikana. Nuoremmille kolmas koronarokote annetaan ajanvarauksella, jos on täyttänyt 18 vuotta ja toisesta annoksesta on kulunut vähintään viisi kuukautta.

– Saamme lähipäivinä rokotuksiin apujoukkoja eläkkeelle jääneistä lääkäreistä ja hoitajista, ja tähän liittyy valtakunnallisestikin ainutlaatuinen hyväntekeväisyystempaus. Haluamme yhdessä tehdä kaikkemme koronan taltuttamiseksi, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Tilapäisesti Mikkelin keskussairaalan rokotuksissa auttamaan saapuvat eläköityneet ammattilaiset tekevät työtään vapaaehtoisesti. Palkan sijaan auttajat saavat valita hyväntekeväisyyskohteen, jonka toimintaan Essote lahjoittaa tietyn summan heidän antamaa rokotetta kohti.

– Myös suun terveydenhuollon, eli hammaslääkärin tai suuhygienistin käynnin yhteydessä voi saada koronarokotteen ensi maanantaista alkaen. Rokotteen antaa hammaslääkäri, tämän mahdollistaa asetus koronarokotteen kohdalla. Tämäkin on poikkeuksellista, Gärdström toteaa.

Essote avaa koronarokotuksille lisää ilta- ja viikonloppuaikoja. Mikkelin keskussairaalalla rokotetaan myös torstaina 9. joulukuuta illalla kello 18 asti. Viikonlopulle 11.–12. joulukuuta avataan myös poikkeuksellisesti rokotusaikoja niin paljon kuin resurssit sallivat kello 15–18 välille. Rokotusajat ovat viitteellisiä, ja Essote muistuttaa, että rokotuspaikalla saattaa joutua hieman odottamaan varatusta ajasta huolimatta.

Rokotuspisteellä tulee käyttää kasvomaskeja ja noudattaa turvavälejä. Mukaan tarvitaan Kela-kortti.

Näin rokotetaan:

Ilman ajanvarausta (Walk in):

• Influenssarokote (15.12. asti)
• Koronarokote 1. ja 2. annos
• Koronarokote 3. annos (1942 ja ennen syntyneet)

Ajanvarauksella:

• Koronarokote 3. annos 18 vuotta täyttäneille, väh. 5 kk 2. annoksesta
• Suun terveydenhuollon ajanvarauksen yhteydessä Mikkelin hammashoitolassa

Ajanvaraukset: www.essote.fi/koronarokotus

Koronavirustartuntojen määrä on kasvussa Etelä-Savossa.

Viime viikolla alueella todettiin 68 tartuntaa. Se on tämän syksyn suurin viikkolukema, peräti 26 enemmän kuin edeltäneellä viikolla.

– Tartunnat ovat kasvaneet rajusti. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä kolme henkilöä, joista yksi tehohoidossa, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo tiistain tiedotteessa.

Alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokousti tiistaina tuoreimpien koronalukujen merkeissä. Niin kutsuttu koronanyrkki tulkitsi, että Etelä-Savossa eivät vielä täyty kaikki koronaepidemian leviämisalueen kriteerit.

Koronanyrkki päätti esittää Itä-Suomen aluehallintovirastolle kokoontumisrajoitusten käyttöönottoa Etelä-Savossa samansisältöisenä kuin Pohjois-Savossa 6.12. käyttöönotettu rajoitus. Pohjois-Savossa yli sadan hengen tiettyjen kriteerien tilaisuuksia rajoitetaan mutta rajoituksista voi päästä edellyttämällä osallistujilta koronatodistusta.

Essoten koronapandemian työryhmä asetti tiistaina Essoten sisäisen rajoituksen kokoontumisille koskien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Lähtökohtaisesti kokoukset tulee järjestää etäyhteyksin. Välttämättömissä läsnäolokokouksissa voi olla enintään 10 osallistujaa.

– Pyrimme näin turvaamaan omaa toimintakykyämme. Suosittelemme kaikkia alueen toimijoita harkitsemaan vastaavantyyppisiä kokoontumisrajoituksia myös omassa toiminnassaan, Seppälä tähdentää.

Koronanyrkki keskusteli kokouksessaan myös ravintoloitsijoiden mahdollisuudesta ottaa koronapassi käyttöön. Itä-Suomen aluehallintovirasto otti kantaa, että alueen ravintolat voivat halutessaan ottaa passin käyttöönsä.

– Tämähän olisi erittäin toivottavaa, että ravintoloitsijat ottaisivat oma-aloitteisesti koronapassin käyttöön. Sehän lisäisi asiakasturvallisuutta, pandemiapäällikkö Hans Gärdström sanoo.

Essote aloittaa välittömästi koronarokotteen tehosteen jakelun kaikille 18 vuotta täyttäneille, joilla on kulunut vähintään viisi kuukautta toisesta annoksesta.

Essoten alueella on kuluvan viikon aikana todettu jo 44 koronavirustartuntaa. Tartuntatahti on nyt toistaiseksi kovinta tämän syksyn aikana. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä kaksi potilasta koronataudin vuoksi. Essote tiedotti asiasta perjantaina.

– Tällä viikolla useassa tartunnassa lähde on valitettavasti jäänyt epäselväksi. Se kertoo siitä, että tautia on nyt paljon liikkeellä ja erityinen varovaisuus on tarpeen, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo tiedotteessa.

Etelä-Savon alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokoontuu ensi viikon tiistaina arvioimaan tilannetta ja mahdollisia toimenpiteitä.

Essoten terveyspalveluissa kiihtyvä koronatilanne edellyttää valmiuden kohottamista ja se aiheuttaa henkilöstövajetta muissa palveluissa.

– Tämä tilanne vaikuttaa asiakkaidemme hoitoon viivästyttävästi. Joudumme esimerkiksi siirtämään varattuja leikkauksia kiireellisen hoidon turvaamiseksi, Seppälä jatkaa.

Essote aloittaa välittömästi koronarokotteen tehosteen, eli kolmannen annoksen jakelun kaikille 18 vuotta täyttäneille, joilla on kulunut vähintään viisi kuukautta toisesta annoksesta. Immuunipuutosta sairastavilla toisesta annoksesta tulee olla kulunut vähintään kaksi kuukautta.

– Näemme, että rokotteiden teho varsinkin infektioiden ehkäisyssä alkaa heiketä viiden kuukauden kohdalla. Sairaala- ja tehohoitoa vaativan taudinkuvan ehkäisyssä rokotesuojan teho näyttäisi kestävän ainakin puoli vuotta, pandemiapäällikkö Hans Gärdström arvioi tiedotteessa.

Kolmannen rokoteannoksen jakelu toteutetaan ajanvarauksella kaikilla Essoten rokotuspisteillä. Ajan voi varata Essoten nettisivuilta huolehtien viiden tai kahden kuukauden marginaalista toiseen annokseen.

– Pyrimme resurssiemme puitteissa avaamaan rokotusaikoja myös iltoihin ja viikonlopuille, sillä on erittäin tärkeää viimeistään nyt hankkia rokottautumalla suojaa koronataudin vakavaa muotoa vastaan, Gärdström painottaa.

Ristiinaan on avattu ilta-aikoja 9.12., 13.12. ja 16.12.

Koronarokotusten ajanvaraus tapahtuu Essoten nettisivuilta https://www.essote.fi/koronarokotus/

Koronarokotteen 1. ja 2. annosta jaetaan edelleen. Näitä voi saapua ottamaan myös ilman ajanvarausta rokotepisteiden aukioloaikojen mukaisesti:

Mikkeli, keskussairaala

Arkisin ma-pe klo 8.00–15.00

Suomenniemi

Keskiviikko 8.12. klo 12.00–16.00

Koulunuorisotyöntekijä Viivi Utulahti on läsnä kaikkia nuoria varten.

Nuorissa on mahtava voima, miettii Ristiinan yhtenäiskoulun koulunuorisotyöntekijä Viivi Utulahti.

Ristiinalaiset nuoret ovat aitoja, omanlaisiaan persoonia jokainen.

– Mahtavaa, että he uskaltavat olla sitä. En ole pitkään aikaan käynyt niin hyviä keskusteluita kuin täällä. Nuoret ovat fiksuja ja avarakatseisia, Utulahti kertoo.

Hän aloitti Ristiinan yhtenäiskoulun historian ensimmäisenä koulunuorisotyöntekijänä elokuussa. Alkuun sekä nuoret että opettajat hieman miettivät, että kuka tällainen kouluun ilmestynyt aikuinen on ja mitä hän tekee.

– Tosi hyvin minut on otettu vastaan. Nuoret ehkä alkuun vähän ajattelivat, että olen vain hankalia ja haastavia tilanteita varten täällä, mutta olen täällä kaikkia varten. Ei tarvitse olla mitään ongelmia, vaan haluan kuulla kaikkien asioista.

Utulahti naurahtaa, että näiden kuukausien aikana hän on varmasti vastannut aina hieman eri tavalla, kun joku on kysynyt työnkuvasta. Uusi työ totta kai hakee alussa muotoaan.

– Olen koulussa turvallinen, kiireetön aikuinen. Kohtaan nuoria koulun arjessa ja otan koppia tilanteista, joihin opettajilla ei aina ole aikaa pysähtyä.

Utulahti on koulussa aina paikalla ja töissä heti aamuaikaisella, kun kuljetusoppilaat saapuvat koululle.

– Välitunneille olen järjestänyt matalan kynnyksen toimintaa – sekä aktiivisille että niille, jotka mieluummin haluavat olla omassa rauhassaan.

Yksi Utulahden työn osuus on poissaolojen vähentäminen.

– Olen sanonut nuorille, että jos kesken koulupäivän tulee olo, että en pysty enää olemaan koulussa, niin ensin tullaan juttelemaan minun kanssani ja sitten saa vasta lähteä, jos siltä vielä tuntuu.

Hän kertoo, että nuorilla on ahdistusta ja pahaa oloa, jotka voivat liittyä joko kouluun tai muuten elämäntilanteeseen.

– Joku voi olla ennestään niin väsynyt, että koulu väsyttää lisää. Jollakin on ahdistava olo, että koulu ei meinaa sujua ja tekee mieli luovuttaa kokonaan. Jotkut ovat yksin ilman kavereita, ja se tekee sen olon, että haluaa lähteä kotiin. Jollakin voi olla yksittäinen murhe ja kun sen saa sanottua ääneen, niin olo helpottuu ja koulupäivä taas sujuu, Utulahti kuvaa tilanteita.

Koulunuorisotyöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä koulukuraattorin ja muun oppilashuollon kanssa.

– Ohjaan nuoria eteenpäin, jos tunnistan heillä olevan säännöllisen juttelun tarvetta.

Utulahti pyrkii luomaan lisää kouluviihtyvyyttä. Tätä lisää esimerkiksi se, että hän on välitunneilla kaikkien nuorten saatavilla. Lisäksi Utulahti järjestää yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa erilaisia teemapäiviä tai muuta toimintaa.

Sosionomikoulutuksen käyneen Utulahden työtausta on lastensuojelun puolella.

– Olen työskennellyt paljon nuorten parissa mutta toki tässä työssä nuoria on paljon enemmän. Mutta hyvin paljon samoista teemoista puhutaan. Ero on toki siinä, että lastensuojelussa olin tosi yksityinen henkilö, tätä työtä teen omalla persoonallani.

Tärkeä kanava koulunuorisotyöntekijän työssä on totta kai myös sosiaalinen media. Utulahti käyttää pääasiassa Instagramia.

– Nuorten kannalta varmaan Snapchat olisi parempi mutta ajattelen niin, että parempi hallita yksi kanava hyvin, hän miettii.

Utulahti iloitsee, että monet nuorten vanhemmat ovat jo löytäneet seuraamaan häntä ja oppineet myös ottamaan muutenkin yhteyttä.

Koulunuorisotyöntekijä on palkattu opetus- ja kulttuuriministeriön sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeen rahoituksella. Ministeriön tavoitteena on vakiinnuttaa malli valtakunnallisesti.

– Tarve on täälläkin tullut jo huomatuksi. Nyt ensimmäisen vuoden aikana pyrin lisäämään kouluviihtyvyyttä ja saamaan nuorten äänen entistä paremmin kuuluviin, Utulahti sanoo.

Elina Alanne

Ristiinan ja Suomenniemen ikäihmisiä voi taas ilahduttaa. 

Kukka ikäihmiselle -kampanja järjestetään taas joulun alla. Kuka tahansa voi käydä maksamassa haluamallaan summalla kukan Ristiinan kukkakaupassa 11. joulukuuta saakka. Kaupalle voi viedä myös joulukortin tai useamman tervehdyksineen.

Kukat viedään Essoten kotiin annettavien palveluiden asiakkaille ennen joulua. Ensisijalla ovat yksin joulua viettävät henkilöt. Tämän jälkeen kukkia viedään myös muille, niin paljon kuin niitä riittää.

Viime vuonna ikäihmisiä ilahdutti 63 joulukukkaa. Jokaisessa kukassa oli myös kortti toivottamassa hyvää joulua. Kampanjan toteuttavat Ristiinan kukka, Ristiinalainen ja Essote.

Viime viikolla Essoten alueella todettiin 42 koronavirustartuntaa.

Essote tiedotti maanantaina, että sairaalahoidossa on koronavirustaudin vuoksi tällä hetkellä kaksi henkilöä.

– Tartuntamäärät ovat pysyneet korkealla tasolla. Joudumme siirtämään tartunnanjäljitykseen nyt lisää resursseja ja se voi vaikuttaa muihin palveluihimme, kuten varattuihin vastaanottoaikoihin, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo tiedotteessa.

Essote tehostaa ulkomailla matkustaneiden testausta ja valvontaa koronaviruksen omikron-muunnoksen (B.1.1.529) vuoksi. Henkilöiden, jotka ovat viimeisen kahden viikon aikana vierailleet Etelä-Afrikassa, Namibiassa, Botswanassa, Zimbabwessa, Lesothossa, Eswatinissa (Swazimaa), Mosambikissa tai Malawissa tulee ottaa viipymättä yhteyttä Essoten päivystysavun koronalinjalle numeroon 116 117 koronavirustestauksen järjestämiseksi. Edellä mainituista maista saapuvat ohjataan tällä hetkellä myös pakolliseen terveystarkastukseen.

– Kehotan myös kaikkia ulkomailta Suomeen palanneita ja palaavia matkaajia rokotetaustasta riippumatta korkeampaan varovaisuuteen. Kasvomaskin käyttö on tärkeää ja hygieniaan kannattaa panostaa. Koronatestaukseen tulee hakeutua herkästi, jos oireita ilmenee, Seppälä painottaa.

Viime viikolla testitulosten saantia hidastanut Islabin Mikkelin laboratorion laitevika on saatu korjattua. Testitulokset valmistuvat jälleen keskimäärin vuorokaudessa.

Perjantain tiedotteessa Essote suositteli kotitestien käyttöä ennen tapahtumia.

– Koska joulukauteen liittyy paljon tapahtumia, juhlia ja pikkujouluja, on tässä kohtaa hyvä suositella kaupoista ja apteekeista saatavia kotitestejä. Niillä oireetonkin voi saada melko varman varmistuksen tartuttamattomuudestaan ennen tapahtumiin osallistumista. Ja tietenkin tapahtumiin osallistutaan vain terveenä, Seppälä totesi tiedotteessa.

Essoten alueella on todettu jo myös influenssa- ja RS-virusinfektioita.

– Pahimmillaan meillä on edessä terveydenhuollon kantokyvyn kannalta hyvin haastava vuodenvaihde ja talvi, jos koronatartunnat eivät käänny laskuun ja epidemiat jylläävät yhtä aikaa, Seppälä huomautti perjantain tiedotteessa.

Influenssa- ja koronarokotukset jatkuvat edelleen. Influenssarokotteelle ja kolmannelle koronarokotteelle tarvitaan pääsääntöisesti ajanvaraus. Koronarokotuksen kahdelle ensimmäiselle annokselle pääsee ilman ajanvarausta.

Koronarokotusten ensimmäisissä annoksissa Etelä-Savossa saavutettiin viime viikolla 90 prosentin kattavuus yli 12-vuotiaassa väestössä.