Ristiinan Pallon ja Savilahden Urheilijoiden välinen paikalliskamppailu jalkapallon Kolmosessa pelattiin eilen keskiviikkoiltana Rantakylän nurmella Mikkelissä.
RiPa onnistui menemään pelissä 0-1 johtoon ensimmäisen puoliajan viimeisellä minuutilla, kun Juuso Tuhkanen vei ristiinalaiset johtoon. Sarjan kärkisijoilla koko kauden porskuttanut SavU nousi kuitenkin toisella puoliajalla tasoihin, kun Topi Keskinen iski numerot 1-1:een 71. peliminuutilla. Tämän jälkeen ei ottelussa maaleja nähty, joten pisteet tasattiin.
Sarjataulukossa RiPa on nyt neljäntenä 16 pisteellä. SavUlla on niin ikään yhdeksästä pelistä koossa 19 pistettä, ja se on sarjassa toisena. Kolmantena 18 pisteessä oleva FC LaPa on pelannut kaksi ottelua SavUa ja RiPaa vähemmän. Sarjaa johtaa pelkkiä voittoja ottanut Kultsu FC, jolla on kahdeksasta pelistä 24 pistettä.
Esimerkiksi Puumalan Siltakemmakoilla on voinut altistua koronalle.
Koronarokotteen voi halutessaan ottaa nyt myös yli 12-vuotiaat. Kuva: Jussi Salminen / Essote
Maanantaista 9. elokuuta lähtien Essote on alkanut tarjota koronarokotteita kaikille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
– Pääosa lapsista ja nuorista rokotetaan yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Halutessaan lapset ja nuoret voivat ottaa rokotteen myös joukkorokotuspaikoissa, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Viikonlopun aikana Essoten alueella ylitettiin kaikkiaan tuhannen koronatartunnan raja. Perjantaina tiedotettujen tartuntojen jälkeen alueella on todettu 10 uutta positiivista koronatestien tulosta. Noin puolet tartunnoista löytyi karanteeniin asetettujen joukosta, loput ovat uusia.
Tartuntojen jäljitys on edelleen käynnissä osassa tapauksissa, eikä niiden lähde ole tiedossa, Essote kertoo maanantain tiedotteessa.
– Uusia tartuntoja näyttää ilmenevän hyvin tasaista tahtia. Muutamien henkilöiden tauti vaatii myös sairaalahoitoa, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Essote on päivittänyt jälleen ja tulee todennäköisesti päivittämään lisää altistumispaikkojen listaa. Tartunnanjäljitys ei tavoita kaikkia seuraavissa tapahtumissa käyneitä ja heitä suositellaan hakeutumaan herkästi koronatesteihin, mikäli pieniäkin koronaan viittaavia oireita ilmenee:
Mikkeliläisessä ravintola Fenixissä 5.8. 16.30–22 olleet ovat voineet altistua koronapositiiviselle henkilölle.
Puumalan Siltakemmakossa 5. ja 6.8. illalla vierailleet ovat voineet altistua useammalle koronapositiiviselle henkilölle.
Uusia positiivisia koronatestien tuloksia on löydetty Essoten alueelta edellisen, tiistaina annetun tiedotteen jälkeen kaikkiaan 15.
Tauti pysyy hallinnassa, kun jokainen menee testiin ja noudattaa ohjeita, toteaa Essoten pandemiapäällikkö.
Noin puolet löytyneistä tapauksista liittyy aiemmin havaittuihin tartuntaketjuihin ja toinen puoli on täysin uusia.
– Tartunnanjäljityksellä on paljon töitä, mutta valtaosa altistuneista on tavoitettu. Aiemmin tartuntoja löytyi enimmäkseen alueen ulkopuolisilta henkilöiltä. Nyt tautia on ilmennyt pääasiassa eteläsavolaisilla, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Tautitapauksia on havaittu myös päiväkoti-ikäisillä.
– Myös heitä on syytä käyttää testeissä, jos ilmenee vähänkin koronan oireita. Tauti pysyy hallinnassa, kun jokainen menee herkästi testeihin ja noudattaa annettuja ohjeita eli pesee käsiä usein, pitää turvavälit ja käyttää kasvomaskia varsinkin sisätiloissa, muistuttaa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Essote on valmistautunut tiiviisti yhdessä sivistystoimen kanssa koulujen alkamiseen ja antanut sivistystoimelle ohjeita.
– Tavoitteena on, että lähiopetus turvataan. Myös 12–15-vuotiaiden rokotukset tullaan toteuttamaan nopeasti lähiviikkojen aikana, kertoo Gärdström.
Koronatartuntoja on löytynyt Essoten alueella viime viikkoina joka päivä. Tiistaina Essote tiedotti seitsemästä positiivisesta koronatestin tuloksesta, maanantaina kymmenestä.
Altistumisia koronalle on tapahtunut myös muun muassa mikkeliläisessä Vilttihatun päiväkodissa.
– Muutamien taudin saaneiden tila on heikentynyt siinä määrin, että he ovat joutuneet sairaalahoitoon Mikkelin keskussairaalaan tai omille kotipaikkakunnilleen, kertoi Gärdström tiistain tiedotteessa.
Essoten alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokoontui tiistaina pohtimaan tilannetta. Koronanyrkki säilytti alueen vielä perustasolla, mutta tiukensi suosituksia.
Kasvomaskien käytön suositus laajeni. Maskia suositellaan nyt käytettäväksi laajasti kodin ulkopuolella sisätiloissa sekä myös ulkotiloissa olevissa yleisötapahtumissa.
– Myös ulkotiloissa suosittelemme nyt turvavälien pitämistä ja jos se ei onnistu, maskin käyttöä. Viruksen Delta-variantti on tarttunut herkästi myös ulkona ja lyhyissä kontakteissa, kertoi tiedotteessa Seppälä.
Leila Luoto on käyttänyt maalaustensa mallina usein valokuvia. Hänen tavoitteenaan on oppia maalaamaan myös luontoa, ilman valokuvamallia.
Kun on nyhertäjä, niin onkin hirveän vaikea löytää rento ja vapaa tapa maalata. Näin pohtii Leila Luoto, jonka akvarelleja on parhaillaan esillä Ristiinan kirjastossa. Espoossa asuvalla Ristiinan kesäasukkaalla on aiemmin ollut kirjastossa näyttely kiinalaisista tussimaalauksista.
– Kiinalainen tussimaalaus on hyvin kurinalaista ja pikkutarkkaa. Se sopii minun luonteelleni hyvin, Luoto kertoo.
Hän oli kuitenkin jo vuosia haaveillut myös akvarellin opettelemisesta. Käänne tapahtui vuonna 2019, kun Espoon työväenopisto lopetti kiinalaisen tussimaalauksen jatkokurssin, jolla Luoto oli käynyt vuosia.
– Onnistuin löytämään muutaman opettajan, joiden tyyli miellytti minua. Olen osallistunut useille nettikursseille sekä netistä löytyviin ilmaisiin demoihin. Viimeisen vuoden olen maalannut joka päivä.
Luoto kertoo, että hän haluaisi oppia maalaamaan vapaammin mutta näyttelyssä esillä olevat työt ovat lopulta nekin aika kurinalaisia.
– Maalatessa ei aina kaikki onnistu mutta on kiva yrittää. Vanhempia teoksiani katselemalla huomaan, että kehitystä on tapahtunut.
Luoto kehuu, että internetin etäkurssit ovat todella hyviä. Oman työpöydän äärestä pääsee huipputaiteilijoiden oppiin. Luoto on pitänyt erityisesti Konstantin Sterkhovin ja Irina Rebnitskayan opetuksesta.
– Heidän tyylinsä maalata on niin huikean hieno, että haluan oppia tekemään samalla lailla.
Luoto kannustaa muitakin osallistumaan maalaamisen verkkokursseille.
– Varsinkin jos on jo vähän kokemusta, niin varmasti pystyy asian omaksumaan. Opettajilta saa myös palautetta.
Joillakin kursseilla osanottajat näyttävät tietokoneen ruudulla omat työnsä tunnin lopussa ja opettaja kommentoi niitä. Toisilla kursseilla töiden kuvat lähetetään sähköpostitse opettajalle, joka antaa palautteen seuraavan tunnin alussa tai kirjallisena sähköpostitse.
Kurssille osallistuminen ei ole myöskään vain yksinäistä puurtamista. Maalaustunnin aikana nettiyhteyden välityksellä myös keskustellaan muiden kanssa.
– Usein on perustettu myös osallistujien Whatsapp-keskusteluryhmä, jossa on sitten jatkettu keskustelua ohjausten jälkeenkin.
Etäkursseissa on sekin hyvä puoli, että niille Luoto on voinut osallistua mistä tahansa.
– Maalausvälineet ovat aina mukana, koska kurssit pyörivät. Lauantaisin on myös usein ilmaisia demoja, joihin olen osallistunut. Itselleni ennestään tuntemattomat, kuuluisat taidemaalarit esittelevät omia tyylejään. On kiva yrittää pysyä taiteilijan tahdissa ja maalata samalla tavalla.
Luoto toteaa, että akvarellimaalaus on hänen loppuelämänsä harrastus. Hän on myös Suomen Jalokiviharrastajain yhdistyksen aktiivinen jäsen.
– Tykkään hioa kiviä ja tehdä hopeatöitä. Meillä on hienot harrastustilat Helsingissä. Toivottavasti pääsemme sinne taas pian kokoontumaan.
Ristiinan näyttelyssä esillä olevat työt Luoto on maalannut valokuvien tai opettajien mallista. Hänen tavoitteenaan on oppia maalaamaan luontoa, ilman valokuvamallia.
– Tavoitteenani on uskaltautua ulos maalaamaan. Siinä on haasteena saada mukaan kaikki tarvittava materiaali – värit, vedet, alustat, siveltimet, Luoto tuumaa.
Elina Alanne
Näyttely on Ristiinan kirjastossa esillä 27. elokuuta asti aina kirjaston ollessa avoinna.
Essoten alueella on todettu keskiviikon 28.7. jälkeen yhdeksän uutta koronatartuntaa.
Käsien pesu, turvavälit ja kasvomaskit ovat edelleen olennainen osa koronatilanteen hallussa pitämistä.
Tartunnat painottuvat rokottamattomiin ja kertaalleen rokotettuihin alle 40-vuotiaisiin.
– Sairaalahoidossa meillä ei ole ketään, mutta viimeisen viikon aikana kaksi potilasta on lähetetty kotipaikkakunnillensa sairaalahoitoon. Koronatauti ei ole vaaraton nuorillekaan, pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa tiedotteessa.
Etelä-Savon alue on edelleen koronaepidemian perusvaiheessa. Keskiviikkona Essoten tiedotti, että koronatesteissä todettiin alkuviikon aikana peräti 16 koronavirustartuntaa. Maanantaina ja tiistaina Mikkelissä otettiin yhteensä noin 320 näytettä.
– Näidenlisääntyvien tartuntamäärien perusteella on todennäköistä, että alueellamme on nyt ihmisiä, joilla on koronatartunta, mutta he eivät vielä tiedä sitä. Tartuntoja on tullut nyt myös ulkotiloissa tapahtuneissa ystävysten kohtaamisissa. Se kertoo siitä, että virus voi tarttua todella helposti, Gärdström totesi keskiviikon tiedotteessa.
Essote on päivittänyt altistumispaikkoja nettisivuilleen. Myös Ristiinassa Huvi- ja tanssikeskus Metsälinnassa on voinut altistua sunnuntaina 25. heinäkuuta kello 18–20. Metsälinna ohjeistaa Facebookissa, että jos olet ollut samaan aikaan altistumispaikassa ja sinulle tulee seuraavan neljäntoista (14) vuorokauden aikana koronaan sopivia oireita, tee oirearvio verkossa omaolo.fi tai ota yhteyttä Päivystysapuun 116 117.
Metsälinnan väki toivoo kaikkien muistavan myös koronaohjeistuksen, että tansseihin saavutaan vain terveenä.
Koronarokotukset ovat edenneet alueella tällä viikolla hyvää tahtia. Yli 73 prosenttia Etelä-Savon väestöstä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja reilut 45 prosenttia on saanut täyden rokotesarjan.
– Ykkösrokotteen ottokin on herättänyt uudelleen innokkuutta, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, joten kiitos kaikille nuoremmillekin, jotka ovat päättäneet rokottautua, Gärdström kiittelee.
Essote avasi uusia ensimmäisten rokotteiden ilta-aikoja ensi viikolle Mikkelin lisäksi myös Juvalle, Kangasniemelle ja Mäntyharjuun.
Vesijettikisat käydään Pökkäänlahdella perjantaina ja lauantaina.
Janne ja Niclas Auvinen ovat tänä kesänä painineet kisajetin moottoriongelmien kanssa. Kaksikko kertoo, että jetin kyllä purkaa nopeasti mutta sen kasaaminen taas vesitiiviiksi ottaa aikaa.
Se on sitä motorsportia, naureskelevat Janne ja Niclas Auvinen tiistaiaamuna Saimaan Lakemotorsin pihassa. Vieressä on levällään kaksi vesijettiä, joista pitää saada yksi toimiva peli Niclakselle viikonlopun SM-osakilpailuihin kotivesille.
– Kesäkuussa Imatralla SM-sarjan avauksessa kone sanoi kolmannessa lähdössä työsuhteensa irti ja hyvä, ettei uponnut koko jetti sinne rantaan. Viime perjantaina moottori oli tullut koneistamosta, jetti oli saatu kasaan ja oltiin ajamassa moottoria sisään, niin se teki taas tenän, Janne kertoo.
– Sitä sattuu ja tapahtuu, hymähtää Niclas ja toteaa, että eiköhän jetti saada kuntoon ennen perjantain kisalähtöä.
Imatralla Niclas sijoittui neljänneksi ja seitsemänneksi omissa lähdöissään, vaikka lähtötavan kanssa oli vielä harjoiteltavaa. Imatralla lähdettiin avovedestä rivistä itse seuraten, milloin lähtölippu heilahtaa. Ristiinassa käytössä on tutumpi lähtötapa, jossa lähdetään rannasta niin, että jokaisella jetillä on omat kiinnipitäjänsä ennen lähtömerkin heilahdusta.
Viikonloppuna Pökkäänlahdella kilpaillaan taas vesijettien SM-osakilpailussa. Koronatilanne on vaikuttanut paljon myös tämän lajin kilpailutoimintaan, joten sarja järjestetään tänä kesänä lyhyempänä. Imatralla, Ristiinassa ja Lahden Messilässä jaetaan yhteensä neljän osakilpailun sijoitukset kolmessa viikonlopussa.
– Monien muidenkin kuin vain minun mielestä Ristiinassa on aina parhaat kisat, Niclas toteaa ja jatkaa, että Pökkäänlahden olosuhteet sopivat todennäköisesti Imatraa paremmin hänen kalustolleen.
Nopeuskisassa kun kuljettajan työskentelyn lisäksi väliä on myös sillä, nostaako vai laskeeko jetin pohjarakenne sen keulaa.
– Imatralla oli kova virtaus ja vastavirtaan lähtö, mikä ei suosinut Niclasta, Janne selventää.
Niclas Auvisen lisäksi paikallisia kuskeja kilpailussa ovat Mikkelistä Osku Ottelin ja Jami Numminen sekä Mäntyharjusta Anssi Viskari. Perjantaina ratkotaan loppuun ensimmäinen SM-osakilpailu ja lauantaina kolmas. Luokkia on kaikkiaan seitsemän. Osassa jettiä ajetaan seisten, osassa istuen.
– Siellä isompien istuttavien jettien luokassa vauhdit nousevat jopa 120 kilometriin tunnissa. Tästä syystä vesillä pitää veneilijöiden huomioida turvaetäisyydet. Siellä on turvajettejä ja vene ohjaamassa liikennettä kisalähtöjen aikana. Veneilemään lahdella siis mahtuu, Janne kertoo.
Lauantaina kilpaillaan myös SM Endurance -joukkuekilpailu. Kilpailussa 1–3 joukkueen edustajaa ajaa 45 minuuttia ja yhden kierroksen. Lähdön osallistumismaksujen tuotto lahjoitetaan lyhentymättömänä Mikkelin keskussairaalan lastenosastolle.
– Jos kuljettajia on ilmoittanut enemmän kuin yhden, niin kuskia on pakko vaihtaa. Joku varmaan lähtee yksinkin mutta onhan se rankkaa, Janne sanoo.
Niclas toteaa, että vesijetillä ajo ehkä näyttää helpolta mutta 15 minuuttia täysillä ajaminen ei ole kevyttä.
– Sisäreidet, kädet ja selkä ovat kovilla rasituksesta.
Elina Alanne
Vesijettien SM-osakilpailut Ristiinassa
Kilpailueriä on perjantaina 30.7. kello 16–20 ja lauantaina 12–21.
Lauantaina on tauko kello 13–14.
Aikoihin voi tulla kisatapahtumista johtuen muutoksia.
Satama, eli niin sanottu Kirkkoranta, on suljettu yleisöltä ja myös veneilijöiltä.
Kilpailua voi seurata esimerkiksi Uikkalasta tai veneistä.
Vesillä pitää huomioida radan turvaetäisyydet ja välttää aaltojen tekemistä radalle.
Yli sata henkilöä kokoontui testaamaan metsätaitojaan Suomenniemelle.
Suomenniemellä kilpailtiin vaativalla mutta helppokulkuisella radalla. Kuva: Markus Nuolinko.
Kauriansalmen Kylät ry ja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa järjestivät yhteistyössä perinteiset metsätaitokilpailut Suomenniemi Päivien yhteydessä viime lauantaina.
Ratamestarit Kari Jukarainen ja Ossi Pöntinen olivat loihtineet vaativan, mutta helppokulkuisen radan Saalastin Sisarukset Säätiön maille.
Upeassa kesäsäässä kilpailijat ympäri Suomea pääsivät mittelemään metsäisiä taitojaan niin uudistusaloilla, talousmetsissä kuin yli 100-vuotiaassa ikimetsässä, jonne kirves saati monitoimikone ei ollut konsanaan poikennut. Ja siellä oli ainakin lahopuuta niin öttijäisille kuin kolopesijöillekin. Vaikuttava kilpailuympäristö!
Metsäisissä taidoissa taitavimmaksi osoittautui yleisessä sarjassa Heikki Kokkonen vain kolmen pisteen erolla Teemu Överstiin. Mäntyharjulaisten kaksoisvoitto siis, ja näin Mäntyharjuun matkasi myös kilpailun parhaan pistemäärän saavuttaneelle pääpalkintona ollut raivaussaha. Kolmantena podiumille kipusi Martti Luukko Savonlinnasta.
Naisten sarjassa Pirkko Kontunen Savitaipaleelta voitti kisan myös kolmen pisteen erolla Eeva Vasaraan. Kolmanneksi sijoittui moninkertainen nuorten Suomen mestari Jatta Mikkanen.
Nuorten sarjan voitti Tatu Ovaska,Juho Kiesilä sijoittui toiseksi ja Eero Poikonen kolmanneksi.
Suomenniemi Päivien metsätaitokilpailu on jo vuosia ollut Suomen toiseksi suurin metsätaitokilpailu Suomen mestaruuskilpailujen jälkeen. Tällä erää osallistujia oli yhteensä 105 ympäri Suomen.
Suomenniemen metsätaitokilpailun tulokset 24.7.2021
RiPan valmentaja Joona Koivula oli laittanut keskiviikkoiseen käärmekeittoon oikeanlaiset mausteet. RiPa onnistui hakemaan tärkeästä keskikastin pelistä lappeenrantalaista Liryä vastaan kolme pistettä. Arkistokuva: Niko Takala
Ristiinan Pallo nappasi keskiviikkoiltana Lappeenrannassa maukkaan vierasvoiton. Ristiinalaiset voittivat Kolmosen ottelussa isäntäjoukkue Liryn maalein 0-2 (0-2).
Pienehköllä ryhmällä – vain kolme vaihtomiestä – matkassa ollut RiPa iski pelin molemmat maalit jo ottelun alkupuolella. Maalinteon aloitti yhdeksännellä minuutilla Samir Ataei. Toinenkin maali nähtiin jo ennen puolen tunnin täyttymistä, kun Ahmed Hassane teki ristiinalaisten 0-2 maalin 29. peliminuutilla. Liry ei onnistunut maalinteossa, joten pisteet matkasivat Etelä-Karjalasta eteläiseen Savoon.
Seuraavan ottelunsa RiPa pelaa ensi viikon perjantaina 6.8. Tuolloin Ristiinan nurmella vastaan tulee hyviä otteita alkukaudesta esittänyt sarjanousija RPS Lions. Ruokolahtelaiset ovat sarjassa seitsemän pelatun ottelun jälkeen 14 pisteellä neljäntenä, yhden sijan 12 pistettä kerännyttä RiPaa edellä.
Ristiinan Pallo ei pystynyt jatkamaan voittoisten kotiotteluiden tiellä. Edustus IPS Imatralta kävi nappaamassa keskiviikkona voiton Ristiinan nurmelta lukemin 1-4 (0-2).
Riku Kurkisuo ampumassa IPS:n 0-2 johtoon. Imatralaiset olivat lopulta RiPaa parempia luvuin 1-4.
Pelin ensimmäiset parikymmentä minuuttia RiPa joutui keskittymään lähinnä puolustamiseen ja ”perässäjuoksemiseen”, kun imatralaiset olivat pelissä selkeästi kuskin paikalla. Ottelu ehti vanheta vain yhdeksän minuuttia, kun IPS:n Jari Reponen vei vierailijat 0-1 johtoon. RiPa kesti yhden maalin takaa-ajoasemassa aivan ensimmäisen puoliajan loppuun, ja sai paikoitellen hieman omaakin peliä rullaamaan. Aivan puoliajan lopussa ristiinalaisten keskialueen sekoilun myötä IPS pääsi kuitenkin ylivoimahyökkäykseen, jonka jälkeisestä tilanteesta Riku Kurkisuo laukoi IPS:n kahden maalin johtoon juuri ennen taukovihellystä.
Toisella puoliajalla RiPa oli pelissä aavistuksen verran paremmin mukana, ja etenkin vaihdosta kentälle tullut Juuso Neuvonen esitti pirteitä otteita hyvillä katkoillaan ja varmoilla syötöillään. Verkko heilui kuitenkin toisellakin puoliajalla ensin ristiinalaisten kannalta väärässä päässä, kun tunnin kohdalla Saku Kontunen vei IPS:n jo 0-3 johtoon. RiPan kavennusosuman, ja pientä toivoa ilmaan, toi maalin läheltä pallon verkkoon laukonut Ilari Manninen 70. peliminuutin kohdalla. Tämän parempaa kiriä ristiinalaiset eivät maalien merkeissä aikaan saaneet, ja kun Reponen ampui vielä lisäajalla illan toisen osumansa, niin lopputuloksena oli RiPan kauden ensimmäinen kotitappio luvuin 1-4.
– Numerot eivät valehtele, tuon verran huonompia oltiin tänään. Varsinkin pelin alussa jäätiin ihan telineisiin, harmitteli RiPan valmentaja Joona Koivula.
– Ei ehkä itse pystytty parhaimpaamme tänään, mutta paljon oli vastustajan hyvyyttä. IPS oli paras jengi mitä tähän mennessä on vastaan tullut. Liikkuva porukka, jotka pyrkivät pelaamaan hyvää pallollista peliä, ja mukana muutama tosi hyvä pelaaja, Koivula lähetti tunnustusta Etelä-Karjalan suuntaan.
Valmentaja harmitteli etenkin kaksinkamppailuiden häviämistä.
– IPS:n kolmas maali oli siitä oikein malliesimerkki. Hävittiin kolme kaksinkamppailua ja kakkospalloa peräjälkeen, ja sitten olikin pallo maalissa. Mutta eihän tässä auta, välillä hävitään ja ei muuta kuin eteenpäin!
Seuraava koitos RiPalla on edessä ensi viikon keskiviikkona, jolloin joukkue kohtaa lappeenrantalaisen Liryn Lauritsalan nurmella.
– Tässä keskikastissa merkityksellinen peli, joka olisi tärkeä hoitaa, Koivula linjasi.
Aino-laivaan mahtuu vaikka bussilastillinen matkailijoita. Yrittäjä Otto Ravanttia ajoi laivaprojektissa palo kehittää Ristiinaa ja viettää aikaa vesillä.
Aino liikennöi Astuvansalmelle ja Kallioniemeen Ristiinasta, Kaukaanrannan asiointilaiturista. Säännöllisiä risteilyjä on viikoittain torstaista lauantaihin aina elokuun loppuun saakka. Kuva: Lotta Tuominen
Ristiinalainen raportoi muutama viikko sitten (verkkouutinen 23.6.2021), kuinka m/s Aino-laiva kuljetettiin Lahdesta Ristiinaan. Monivaiheinen kuljetusurakka oli työläs, mutta niin oli myös sitä edeltänyt, vuosia kestänyt suunnittelu- ja neuvotteluvaihe.
Vihdoin viime perjantaina ravintola Kallioniemen yrittäjä Otto Ravantin uurastus palkittiin: Aino-laivan moottorit pärähtivät käyntiin Ristiinan vierasvenelaiturissa, ja se suuntasi kohti ilta-auringossa välkkyvää Yövettä kutsuvierasryhmä kyydissään. Aino oli palannut kotiin.
M/S, siis motor ship Ainon tarina alkoi 1800-luvun lopulla Anttolasta, jolloin se oli vielä S/S eli steam ship, aito sisävesihöyrylaiva. Laivan tilasi kauppias Juho Jalkanen, joka piti veljensä kanssa Anttolanhovia ja tarjosi asiakkailleen risteilyjä Mikkelin ja Anttolan välillä.
Tuohon aikaan Saimaa oli koko Suomen ykkösmatkailukohde. Hyvä sijainti suhteessa sekä Helsinkiin että Pietariin mahdollisti esimerkiksi itäsuomalaisen kylpyläkulttuurin synnyn. Saimaa säilytti matkailumahdin asemansa aina 1970–80-luvulle saakka, jolloin Lappi kiihdytti ohi rahakkaiden kehityshankkeiden avulla.
Jalkastenkaan menestys ei kestänyt loputtomiin. Matkailubisneksen ohessa he myivät muun muassa halkoja ja saivat kerran valtavan tilauksen Varsovasta. Rahtilaivan seilatessa Viipurin edustalla meri kuitenkin jäätyi, ja rahtilaivan matka päättyi lyhyeen. Halkoja yritettiin kuljettaa Puolaan vielä hevosrattain, mutta hanke epäonnistui ja Jalkasten yritys ajautui konkurssiin.
Aino-laiva ”neitsytmatkallaan” viime perjantaina Yövedellä, juuri Uittamonsalmeen saapumassa. laivan hankkiminen Saimaalle oli iso urakka, ja pelkkään siirtovaiheeseen osallistui yli 30 ihmistä. Otto Ravantti haluaa kiittää avusta paikallisia asukkaita ja yrityksiä sekä perinnelaivaharrastajia. ”Olihan se ihan hullua tuoda laiva toisesta vesistöstä”, yrittäjä nauraa. Kuva: Niko Takala
Vaihdettuaan omistajaa Aino toimi jonkin aikaa hinaajana, ja 1960-luvulla se päätyi matkailukäyttöön Päijät-Hämeen Vesijärvelle. Siellä kyytiin astui 9-vuotias lahtelaispoika Otto Ravantti, joka tuskin arvasi, että jonain päivänä samainen alus kuuluisi hänelle.
Seuraavan kerran Ravantti ja Aino kohtasivat 2000-luvun alussa, jolloin logistiikka-alalla työskennelleen Ravantin työkaverit veivät hänet Aino-laivalle viettämään polttareitaan.
– Minulla on kuva, jossa ohjaan Ainoa lätkäkamat päällä. Olen asunut lapsena Afrikassa ja pelannut rugbyä, joten en oikein välitä lätkästä, Ravantti nauraa.
– Ajatus laivan hankkimisesta heräsi vuonna 2018. Silloin oli huomattavasti pienempi vesibussi kiikarissa, mutta en saanut siihen rahoitusta. Se oli ehkä tarkoitettu näin. Aino-laivasta tiesin heti, että tämä on se laiva.
Ravantilla on paljon suunnitelmia uuden matkakumppaninsa varalle. Kolmikerroksinen laiva käsittää kaksi hulppeaa salonkia, tilavan terassin sekä tarjoilun ja anniskelun edellyttämät fasiliteetit, joten asiakaspaikat ja puitteet riittävät huomattavan kokoisille seurueille.
– Haluaisin, että ihmiset pääsisivät Saimaalle mahdollisimman myöhään syksyllä, kun se on niin hienoa aikaa. Meillä on jonkinlainen lämmitys tässä, niin sen pitäisi olla mahdollista.
Otto Ravantilla on ollut värikäs elämä, jossa projektit ja asuinpaikat ovat seuranneet toisiaan. Yksi asia on kuitenkin tullut jäädäkseen: Saimaa. ”Kyllä mä oon täällä kotona”, Ravantti tuumaa. Kuva: Lotta Tuominen
Heti alkuun Aino korvaa Ravantin Seiskari-aluksen – joka tunnetaan myös lempinimellä Pökäle – Astuvansalmen ja Ristiinan sataman välillä liikennöivänä risteilyaluksena. Tänä kesänä Astuva-risteilyjä myydään osana VisitMikkelin Hop on hop off -matkoja. Matkoja järjestetään torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin aina elokuun loppuun saakka. Tähän asti asiakkaiden määrää ovat rajoittaneet Seiskarin pienet tilat, mutta Aino-laivaan mahtuu vaikka täysi bussilastillinen matkailijoita. Tästä viikosta alkaen risteilyvierailla on tarjolla myös lounasta Kallioniemen huvilarakennuksessa.
Elokuulle on luvassa myös Astuvan illallinen -erikoisristeily ohjelmineen ja ruokailuineen.
Lotta Tuominen
Juttua varten on haastateltu myös historian harrastaja Jussi Palosta.
Ristiinalaisessa ravintola Sataman Valoissa on voinut altistua koronavirukselle viime lauantaina.
Ristiinassakin on viikonloppuna voinut altistua koronalle, jos on käynyt lauantaina iltapäivällä ravintola Sataman Valoissa. Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa, että etenkin mahdollisissa altistumispaikoissa oleskelleiden tulee hakeutua koronatesteihin pienistäkin oireista.
Positiivisia koronatapauksia löydettiin Essoten alueella viime viikonlopun ajan testeissä yhteensä 11 henkilöltä. Essote tiedottaa, että lähes kaikkien sairastuneiden kotipaikkakunnat ovat Etelä-Savon ulkopuolella. Tartunnanjäljityksen jälkeen on voitu todeta, että kolme tartunnoista on ulkomailta. Jäljitys on osittain kesken ja altistumispaikkoja kartoitetaan.
Koronalle on voinut altistua viime viikonloppuna myös Ristiinassa, tarkemmin lauantaina 17.7. klo 16-18 välisenä aikana. Altistuminen on voinut tulla myös esimerkiksi St. Michel ravitapahtumassa, lauantaina koko päivän aikana. Tarkempi listaus mahdollisista altistumispaikoista löytyy Essoten nettisivuilta.
– Mahdollisissa altistumispaikoissa olleita kehotetaan hakeutumaan hyvin herkästi koronanäytteenottoon, mikäli pieniäkin oireita ilmenee, jotta tartuntaketjuja ei pääsisi syntymään, Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström neuvoo.
Koronarokotukset ovat Essoten alueella melko hyvässä vauhdissa, mutta Gärdströmin mukaan etenkin nuorten ja nuorten aikuisten osalta on vielä kirimisen varaa.
–16-vuotiaista noin kolmekymppisiin on vielä jonkin verran täysin rokottamattomia. Koronarokotteen ottamalla suojaa niin itseään kuin läheisiään. Korkealla rokotuskattavuudella yhteiskuntamme voi välttää kovia rajoituksia, Gärdström painottaa ja vinkkaa varaamaan rokotusajan Essoten nettisivuilta.
Viime vuonna paluun Rantapuistoon tehneet Ristiinan markkinat vetävät paikalle taas paikalliset, kesäasukkaat sekä satunnaiset vierailijat. Markkinoiden kaupanteko alkaa perjantaina heti aamusta.
Jalkaväkimuseon Savon jääkärit keräsivät markkinakansan katseita Rantapuistossa vuosi sitten. Kuva: Elina Alanne
Ristiinan markkinat järjestetään Lions Club Ristiinan toimesta huomenna perjantaina. Tällä kertaa voi huoletta sanoa, että perinteiset markkinat, sillä paikkana toimii jälleen Uikkalan edustan Rantapuisto. Tällä alueella markkinat järjestettiin ensimmäiset vuosikymmenet, kunnes markkinat siirrettiin 2004 uuden Rantapuiston rakentamisen alta väliaikaisesti koulukeskuksen kentälle. Tätä väliaikaisuutta kestikin sitten aina viime vuoteen saakka, jolloin markkinat palasivat ”kotiin” Saimaan äärelle. Vuoden 2020 markkinoiden järjestelyt olivat pääosin kouvolalaisen Eräkokki Paavo Sutisen käsissä, joten tämän vuoden leijonien markkinat palauttavat myös järjestelyvastuun ristiinalaiskäsiin.
Lions clubin markkinavouti Auvo Urpilainen on hyvillä mielin. Loppukirin myötä myyntipaikat ovat käyneet kaupaksi mukavasti. Juuri haastatteluun tulleessaankin Urpilainen sopii puhelimessa neljän myyntiruudun varaamisesta.
– Aika on sellainen sekä koronan että kelien vuoksi, että aika moni on jättänyt päätöksiä tulosta viimetinkaan. Mutta nyt alkaa olla tässä varsinaisten pelipaikkojen osalta myyntiruudut täynnä, sellainen kuutisenkymmentä eri myyjää saapuu paikalla, Urpilainen kertoo.
Myyjiä ja esittelijöitä on paikallisista yhdistyksistä ja käsityöntekijöistä perinteisiin markkinamyyjiin, eli esimerkiksi vaatteita, lakuja ja rinkeleitä sekä vaikkapa erilaista syötävää suolaisten ja makeiden herkkujen muodossa on luvassa. Rantapuiston lasten uimarannan puoleisessa osassa tulee olemaan myös monenlaista puuhaa.
– Tätä ollaan kutsuttu lasten alueeksi. Siihen tulee esimerkiksi pomppulinna ja poniajelua sekä muutakin pientä puuhailua.
Markkinat saapuvat taas Rantapuistoon. Luvassa on monenlaista ohjelmaa ja ostettavaa. Kuva: Elina Alanne
Urpilainen sanoo, että koronan edelleen vaikuttaessa tapahtumien järjestämiseen, on hienoa ylipäätään päästä markkinat toteuttamaan.
– Mukavaa että päästiin tekemään. Totta kai järjestelyissä ja ohjeistuksissa on korona huomioitu. Kävijöitä ohjeistetaan esimerkiksi pitämään turvavälejä, käyttämään käsidesiä ja suositellaan kasvomaskien käyttöä.
– Tämä tuo tietenkin omaa epävarmuutta myös kävijämääriin, mutta onneksi meidän alueella tautitilanne on pysynyt hyvänä, ja varmasti saadaan turvallisesti markkinat järjestettyä.
Paitsi koronaan liittyviä turvallisuusohjeita, markkinavouti toivoo myös muutamia muita käytännön asioita alueelle saapuvilta.
– Erityisesti paikallisilta toivottaisiin, että paikalle tultaisiin kävellen tai pyörällä, parkkitilat kun ovat hyvin rajalliset. Muutenkin liikenteessä on hyvä perjantaina pitää maltti mukana, voi olla että on Rantapuiston läheisyydessä vähän tavallista ahtaampaa. Ja toivotaan myös, että Rantapuiston parkkialueelle ei jätettäisi nyt ajoneuvoja, jotta ne eivät ole sitten myyntipaikkojen tiellä, Urpilainen tuumaa.
– Torstai-iltana ryhdymme rakentamaan aluetta, esimerkiksi merkataan myyntipaikat ja niin edelleen. Silloin sitten myös alue suljetaan markkinoiden ulkopuoliselta ajoneuvoliikenteeltä
Ristiinan markkinat pe 16.7. Rantapuistossa (Brahentie 33 C).
Mikäli vielä muutama varaus tulee, käynnistyy mikkeliläisen Rakennustoimisto Valiotalo Oy:n projekti, jossa Pökkäänlahden rantaan, Suur-Savon Sähkö Oy:n nykyisell tontille valmistuisi kahdeksan asunnon rivitaloyhtiö.
Pökkäänlahden rantaan on tarkoitus rakentaa uudiskohde, joka olisi eräänlainen rivitalon ja erillispientalojen välimuoto. Kuva: Havainnekuva / Valiotalo Oy
Mikkeliläinen Rakennustoimisto Valiotalo Oy markkinoi Ristiinan Pökkäänlahdelle, Suur-Savon Sähkö Oy:n tontille, suunnitteilla olevaa uudiskohdetta, joka tulisi olemaan eräänlainen rivitalon ja erillispientalojen välimuoto.
– Kohde tulee olemaan rivitaloyhtiö, mutta ei ihan siinä perinteisessä mielessä, koska kaikki asunnot erillispientaloja kytkettynä toisiinsa autokatoksilla. Eli seinänaapuria ei ole, hankkeesta vastaava rakennuttajapäällikkö Mika Rossi Valiotalolta kertoo.
Kohteessa on ennakkomarkkinoinnissa kaksi 107 neliöistä neliötä ja kuusi 83 neliön kolmiota.
– Molemmista asuntomuodoista on ollut kiinnostusta. Itse asiassa neliöistä jopa hieman enemmän. Ja jos asiat menevät niin kuin pitää, niin tämän viikon jälkeen meillä pitäisi olla ennakkovarattuna neljä asuntoa, Rossi iloitsee.
– Ja ennakkomarkkinointivaiheessahan voi vielä vaikuttaa siihen, että suurempaa asuntokokoa voidaan toteuttaa useampi, mikäli neliön ostajia ilmaantuisi useampia.
Ennakkomarkkinoinnissa kolmion velaton hinta on pyöreästi 340 000 euroa, neliön karvan alle 400 000 euroa.
Rossin mukaan ”normaaleissa” kohteissa yleensä puolet kohteen asuntomäärän varauksista jo tarkoittaa sitä, että kohteen rakentamispäätös voitaisiin tehdä. Tässä tapauksessa hankkeen ominaisuuksista johtuen on kuitenkin päätetty, että pyritään varaustilanteessa kuuteen asuntoon kahdeksasta ennen kuin rakentamispäätöstä tehdään.
Rossi kertoo, että kohde on kiinnostanut sekä kotina että vapaa-ajan asuntona tai kakkoskotina.
– Esimerkiksi eräs kiinnostunut ostaja on tuuminut, että kohde olisi toistaiseksi kakkoskoti, ja sitten kun työelämä ei enää sido muualle, niin sitten tapahtuisi muutto kokonaan tänne.
Hirsirakenteinen, maalämmöllä, aurinkoenergiajärjestelmillä ja viilennyksellä varustettu kohde omalla rantatontilla ei ole ihan jokapäiväinen kohde.
– Tässä lähistöllä ei tämän tyylisiäkään uudiskohteita ole. Ja kun mielenkiinnosta asiaa tarkastelin, niin eipä niitä montaa ole kyllä ihan valtakunnallisestikaan.
Nykyaikaisten mukavuuksien lisäksi ”lisähoukuttimina” kohteessa toimivat esimerkiksi taloyhtiön yhteinen rantasauna sekä osakkaille varatut laituripaikat. Niinpä kohteen luulisi kiinnostavan esimerkiksi veneilijöitä.
Minkälaisella aikataululla hanketta sitten on toteuttajan näkökulmasta tarkoitus tai ylipäätään mahdollista saada eteenpäin?
– Toiveena ja tavoitteena on se, että nämä niin sanotut paperiasiat saataisiin kuntoon tämän vuoden loppuun mennessä. Sitten rakentaminen päästäisiin aloittamaan vuoden 2022 kevään aikana, ja itse ajattelisin että muuttokunnossa kohde voisi olla 2023 keväällä, Rossi laskeskelee.
Vahva pelillinen esitys etenkin ensimmäisellä puoliajalla sekä maalitykki Miikka Oinosen hattutemppu siivittivät RiPan maanantai-iltana 5-2 (4-1) voittoon kouvolalaisesta KJP:stä Ristiinan urheilukentällä.
RiPa sai ensimmäisellä puoliajalla rakenneltua useita maalintekotilanteita. Tämän Jesse Paasosen yrityksen KJP-vahti Anton Talo vielä torjui, mutta hieman myöhemmin Paasonen onnistui.
Peli ei kuitenkaan saanut ristiinalaisittain mitään unelma-alkua, kun RiPa-puolustuksen virheen vuoksi KJP-kärki Danil Jegorov pääsi tuikkaamaan vieraat 0-1 johtoon jo kolmannella peliminuutilla. Tämä ei kotijoukkuetta lannistanut, vaan alusta saakka pelissä ollut hyvä ote säilyi, ja RiPa pääsi tasoittamaan pelin 15. minuutilla, kun vahvasti kaksinkamppailuissa vääntänyt Miikka Oinonen iski isäntien illan ensimmäisen osuman, kun hän laukoi noin hieman rangaistusalueen rajan takaa, pallo otti kimmokkeen puolustajasta ja painui verkon perukoille. Vajaata kymmentä minuuttia myöhemmin RiPa siirtyi johtoon hiukan erikoisella tavalla. Puolustaja Antti Pulkkinen lähetti vaparin puolesta kentästä kohti KJP:n rangaistusaluetta, kouvolalaisten maalivahti Anton Talo luki pallon lentoradan väärin ja lähti tässäkin tilanteessa mukana ollutta Oinosta kohti, mutta pallo leijailikin molempien yli. Tuloksena 2-1 maali RiPalle.
Pelin 39. minuutilla ristiinalaiset saivat jälleen hyvän paineen KJP:n rangaistusalueelle. Palloa saatiin maalin edustalle, josta pienen härdellin jälkitilanteesta sen toimitti verkon perukoille Jesse Paasonen. Ennen taukoa nähtiin vielä illan komein osuma, joka syntyi pitkän RiPa-hallinnan ja mainion syöttöketjun jälkeen. Pallossa olivat useampaan kertaan muun muassa hyvän ottelun pelanneet Valtteri Leinonen, Ilari Manninen ja Antti Kortman. Tilanne päättyi siihen, että Oinonen otti pallon haltuun reilun kymmenen metrin päässä maalista ja upotti pelivälineen verkkoon komealla laukauksella. Näin siis tauolle mentiin 4-1 lukemissa.
Toisella puoliajalla pelin kuva oli hieman rauhallisempi, varmasti paitsi helteisestä kelistä, niin myös pelin tilanteesta johtuen. RiPalla ei ollut enää suurempaa intoa lähteä rakentelemaan peliä, vaan enemmänkin pelata ”idioottivarmaa” peruspeliä selkeine tilanteiden purkamisineen. Paikkoja kuitenkin syntyi edelleen silloin tällöin, ja yksi päättyi maalinkin. Pelikellossa oli 70 minuuttia, kun RiPa painoi pelin KJP:n päätyyn. Lähellä maalia oli useampikin tilanne, joista yhden KJP:n maalille tauolle vaihdettu Eetu Kangaskolkka torjui näyttävästi, mutta tämän torjunnan paluupallosta iskemään päässeen Oinosen laukausta maalivahti ei enää kyennyt nappaamaan. Aivan pelin loppuminuuteilla KJP pääsi vielä kaventamaan, kun RiPan Jussi-Julius Korhonen rikkoi rankkarialueella virheen ja pilkun arvoisesti Jarkko Iiskolaa, joka ampui itse rangaistuspotkun sisään. Muuten varsinaista loppukiriä kouvolalaiset eivät saaneet aikaan.
RiPan Antti Pulkkinen on juuri ampunut pallon maaliin – vahvasti vastustajan maalivahdin avustuksella – puolesta kentästä. Ensimmäisenä Pulkkista riensivät onnittelemaan Valtteri Leinonen (vas.), Tero Penttinen ja Jonne Gråsten.
– Kyllä oli tänään kiva voittaa hyvällä pelillä sen surkean Heinolan matsin (3-2 tappio Union Plaania vastaan) jälkeen. Jätkät pelasi tänään laajalla rintamalla hienosti, ja mentiin juuri sen meidän pelisuunnitelman ja ajatuksen mukaan. Saatiin pidettyä etäisyydet lyhyinä, joka helpottaa pelaamista ja saatiin esimerkiksi tuplaukset tehtyä hyvin. Oikein hyvä fiilis! iloitsi RiPan valmentaja Joona Koivula Ristiinan kentän laidalla heti pelin tauottua.
– Annettiin alkuun lahjamaali vastustajalle, mutta ei annettu sen vaikuttaa. Ei ollut tänään meillä heikkoa lenkkiä, vaan kaikki piti pakettia kasassa, Koivula ynnäsi.
Hän nosti ilmiselväksi ykkösonnistujaksi Oinosen, mutta muistutti onnistumisia tulleen laajasti.
– Olihan Oino tänäänkin meille äärimmäisen tärkeä. Hän voitti palloja suvereenisti omalla alueella ja teki maaleja. Muita erittäin hyviä onnistujia olivat esimerkiksi Kortman ja Leinonen. Ja oikeastaan koko meidän alakerta. Myös laidoilta rakennettiin ja tultiin tänään hyvin, eli summa summarum, koko joukkueena pelattiin onnistunut matsi!
RiPalle voitto oli kauden kolmas, joten pistesaldo näyttää nyt yhdeksää, jolla joukkue on sarjassa tällä hetkellä kolmantena. Toki RiPa on SavU:n ohella ainut viisi ottelua pelannut joukkue, suurin osa on pelannut vasta neljä peliä, osa vasta kolme. Seuraava ottelu RiPalla on ensi viikon keskiviikkona.
Itäisen alueen Kolmosta RiPa – Edustus IPS (Imatra) Ristiinan urheilukentällä ke 21.7. klo 19.
Ristiinalainen latailee akkuja pari viikkoa – seuraava lehti ilmestyy to 15.7.
Ristiinalaisen toimitus keskittyy pari viikkoa jäätelön ja mansikoiden syömiseen!
Ristiinalaisen toimitus sekä asiakaspalvelu lomailevat su 11.7. saakka. Eli postiluukkuun tai -laatikkoon ei ilmesty paikallislehteä to 1.7. tai 8.7.
Seuraava lehti ilmestyy torstaina 15.7. Tuolloin juuri Ristiinan Markkinoiden alla ilmestyvä lehti jaetaan tilaajien lisäksi kaikkiin talouksiin Ristiinassa.
Sähköpostia voi lähettää normaalisti osoitteisiin toimitus@ristiinalainen.fi tai ilmoitus@ristiinalainen.fi, mutta näitä posteja luetaan seuraavan kerran ma 12.7. Laskutukseen liittyvissä asioissa viestiä voi laittaa osoitteeseen niko.takala@ristiinalainen.fi. Toimituksen puhelinnumeroon ei vastata loman aikana.
Ristiinan kesäteatteri kertoo musiikin voimalla tanssiravintolan tarinaa.
Suklaasydämessä on mukana sekä Ristiinassa tuttuja näyttelijöitä että kesäteatterin ensikertalaisia.
Josef, Josef, palannut et koskaan…
Laulu soi Linnankorvalla, kun näyttelijäporukka harjoittelee Ristiinan tämän kesän teatteriesitystä. Harjoituksista on Suklaasydämen ensi-iltaan tasan kaksi viikkoa. Esitykset alkavat sunnuntaina 4. heinäkuuta.
– Aika loppuu aina, naurahtaa katsomossa ohjaaja Ismo Kotro ja jatkaa, että kohtausharjoituksia on tehty paljon ja nyt on edessä työtä siinä, että näytelmä saadaan rullaamaan kokonaisuutena.
Suklaasydän kertoo kolmesta laulajattaresta, jotka yrittävät pelastaa tanssiravintolan ulosottomiehen kynsistä. Esitykseen kuuluu vahvasti 1960-luvun musiikki.
Suklaasydän valmistuu kohti ensi-iltaan tiukalla harjoitustahdilla. Näytelmän piti olla vuorossa alkujaan kesällä 2020. Ohjaaja Ismo Kotro kertoo, että kuukausien varrella on koettu turhautumista ja motivaation puutetta.
– Mutta sitten kun se ratkaisu keväällä tuli, että esitetään, niin sen jälkeen helpotti. Porukka on tosi motivoitunutta – vielä, Kotro nauraa.
Harjoitustahti on tiivis, mutta joukkiosta huokuu into tekemisestä.
– Meillä on hirmu hyvä bändi ja todella hyvät laulajat, Kotro kehaisee joukkoaan.
Tiina Rouhiainen, Anu Taivalantti ja Essi Henttonen etsivät näytelmässä keinoa pelastaa tanssiravintola.
Päärooleissa nähdään Essi Henttonen, Anu Taivalantti ja Tiina Rouhiainen.
Maanantai-iltana naiskolmikko kokoontui tanssiharjoituksiin. Harjoitustahti on näin loppuvaiheessa tiivis ja tänä vuonna sitä on tiivistänyt normaaliin verraten koronatilanne, joka ei sallinut yhteisharjoituksia muutamaan kuukauteen.
– Huomattavasti luottavaisempi olo on nyt kuin viikko sitten, Taivalantti naurahtaa muiden nyökytellessä vieressä.
Henttonen jatkaa, että aikataulu on ollut tiukka siitä hetkestä, kun esitys päätettiin toteuttaa. Rouhiainen on Ristiinassa lavalla ensimmäistä kertaa. Hän on näytellyt muun muassa Revyy-teatterissa mutta kesäteatterikokemus on ensimmäinen.
– Täältä laitettiin viestiä, että tuletko mukaan. Se oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä, Rouhiainen kertoo.
Laulajakolmikko toteaa, että vaikka jokainen on harjoitellut paljon yksin, niin ei se todellakaan ole sama asia kuin päästä harjoittelemaan yhdessä.
– Kokonaisuus tehdään porukalla, vaikka jokainen ottaa vastuun, Taivalantti miettii.
Jarmo Koivumäki on tanssiravintolaa piinaava ulosottomies. Essi Henttonen yksi laulajattarista, jotka haluavat pelastaa ravintolan.
Suklaasydämen musiikin on sovittanut ja näyttelijöitä harjoittanut Arto Kivekäs. Hänen lisäkseen bändissä soittavat Juho Puikkonen ja Arttu Kivekäs.
– Arto on tehnyt valtavan työn näytelmän musiikin kanssa. Ilman Artoa ei olisi musiikkia, Kotro toteaa.
Kivekäs sanoo, että Ristiinan porukkaan oli kiva tulla mukaan.
– Esitys on toisaalta kesäteatteria tyypillisimmillään. Nimenä Suklaasydän sanoo varmasti monelle jo heti, millä aikakaudella liikutaan.
Kotro muistuttaa, että vaikka kesäteatterilla saattaa olla kepeä leima, niin esitykset tehdään yhtä tarkasti kuin muutkin.
– Kukaan ei pääse yhtään helpommalla. Kesäteatteri on myös siitä jännää, että muuttuvia tekijöitä on enemmän kuin sisällä. Alueelta saattaa tulla häiriötekijöitä ja ollaan luonnon armoilla.
Näyttelijät toivovat, että yleisöä saapuu esityksiin.
– Se on se palkinto tässä hommassa, Henttonen toteaa.
Elina Alanne
Suklaasydäntä esitetään Ristiinassa 4.–22.7. Esitykset ma–to klo 19, su klo 16. Lipunmyynti www.nettilippu.fi.
Työvalmentaja Jyrki Kerminen pakkaa tavaroita Työpaja Tarinan tiloissa. Muuttoapua Pellosniemelle tulee nuorten työpajoilta.
Muuttolaatikot täyttyvät hiljalleen Työpaja Tarinan tiloissa Pellosniemellä.
– Kyllä näitä paljon saadaan pakata, pohtii työvalmentaja Jyrki Kerminen ja ottaa hyllyltä ruuvirasioita.
Työpaja on valmentautujille avoinna enää juhannukseen saakka ja sen jälkeen tiloissa jatketaan vielä muuttoa. Pajan kaikki tavarat siirtyvät kaupunkiin työpajatoimintaan. Myös valmentautujilla on mahdollisuus jatkaa Mikkelissä.
Tarinassa työpajan loppumisesta on tiedetty kevättalvesta. Mikkelin kaupungin työpajakoordinaattori Sippo Seurujärvi kertoo, että Tarinan loppuminen on ollut tiedossa muutaman vuoden.
– Nyt ajoitus tuli tähän, koska Tarinan toinen vakituinen työvalmentaja jää eläkkeelle, Seurujärvi kertoo.
Se oli yksi syy toiminnan lopettamiseen Pellosniemellä, mutta syitä kuplii pinnan alla myös monia muita.
– Tilat on osittain huonokuntoiset ja vaatisi remonttia. Ne ovat samassa lämmitysjärjestelmässä kuin Kisakaari, jonka tilanne on avoinna.
Iso avoinna oleva kysymys koko Suomessa on työpajatoiminnan jatko.
– Tämänhetkinen tieto on, että soteuudistus vaikuttaisi niin, että kunnat eivät voi itse järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Se tietäisi isoja muutoksia myös nuorten työpajojen osalta. Jännä nähdä, mikä on kunnallisen työpajatoiminnan kohtalo Suomessa. Pyörittääkö työpajoja jatkossa yhdistykset, säätiöt vai osakeyhtiöt, Seurujärvi pohtii.
Oli lopettamisen syyt mitä tahansa, Tarinan toiminnassa mukana olevia ristiinalaisia ja suomenniemeläisiä ne kirpaisevat.
– Sitä ei voi kiistää, että Tarinalla on ollut iso merkitys monelle. Välillä tämä on tällaista tämä elämä. Palveluita satsataan kaupunkiin, Seurujärvi miettii.
Kerminen ja Tarinan toinen työvalmentaja Sari Puustinen kertovat, että pajan lopettaminen on herättänyt valmentautujissa monenlaisia ajatuksia. Puustinen on ollut talossa töissä vuoden alusta, Kerminen huhtikuusta.
– On täällä haikeutta ilmassa. Osa on ollut toiminnassa vuosia mukana. Osalle tämä on ainoa sosiaalinen kontakti, mitä on. Tarina on tuonut tekemistä arkeen. Kun se loppuu, niin on se iso asia. Kesä varmasti kuluu mutta miten talvi, Puustinen pohtii.
Valmentautujista yksi siirtyi juuri työelämään, yksi työkokeiluun ja pari on muuttanut Mikkeliin lähemmäksi palveluja. Kevään aikana valmentautujia on ollut enimmillään 14 henkilöä samaan aikaan.
– Osa harkitsee muuttamista. Väki vähenee, kun palvelut häviävät, Puustinen kertoo.
Työpaja Tarina on toiminut Pellosniemen koululta jääneissä tiloissa vuodesta 2016.
Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö saa bussikortin. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaa Essote. Jos henkilö on te-toimiston kautta työkokeilussa, niin siihen ei kuulu bussikorttia. Molemmissa maksetaan 9 euroa päivässä ylläpitokorvausta työmarkkinatuen lisäksi.
– Jos vaan vuoroja on, niin bussikortti on hyvä, että ihmiset pääsevät kulkemaan Mikkeliin. Mutta aivan selvää on, että kynnys lähteä voi olla joillakin korkealla, Seurujärvi pohtii.
Ristiinasta ja Pellosniemeltä julkisilla kulkeminen onkin vielä mahdollista, mutta Puustinen muistuttaa monien asuvan syrjemmässä.
– Suomenniemeltä asti ei ole välttämättä tahtoa lähteä. Eikä kaikilla ole autoa, jolla voi ajaa sen 45 minuuttia suuntaansa, Puustinen kertoo.
Valmentajilla onkin pieni huoli, että osa ehkä jää jatkossa toimintojen ulkopuolelle. Mutta tällä viikolla Tarinan kaari vielä päätetään.
– Osa valmentautujista on jo kesälomilla mutta torstaina kehittelemme jotain pientä tarjoilua, Puustinen kertoo.
Maastopalon alkua tarkistamaan tulleen pelastuslaitoksen huomio kiinnittyi Ristiinassa tiistai-iltapäivällä 22. kesäkuuta Suvi 4250 -mallisen avoveneen lähistöllä liikkuneeseen mieskaksikkoon, jota epäillään tuhotyön yrityksestä ja varkaudesta.
Ristiinan Teboilin pihamaalla oli palanut vielä hetkeä aiemmin pelastuslaitoksen tarkistustehtävän kohteena ollut nuotio, joka oli jo kuitenkin sammunut itsestään. Paikalla oli tehty avotuli polttoainesäiliöiden vierellä ja paloalueella oli ollut myös nestekaasupullo.
Rannassa veneen lähistöllä oleskelleet miehet olivat kertoneet oman veneensä kaatuneen järvellä aiemmin ja törmänneen laiturissa kiinni olleeseen toiseen veneeseen, johon oli myös tullut vaurioita. Miesten hallussa oli lisäksi anastetuksi epäiltyä omaisuutta, jota nämä olivat koettaneet kaupitella ohikulkijoille.
Ennen poliisin tuloa miehet poistuivat paikalta ja toinen epäillyistä koetti anastaa mopoa läheisen talon pihasta siinä kuitenkaan onnistumatta. Poliisi tavoitti molemmat epäillyt nopeasti silminnäkijähavaintojen perusteella ja otti kiinni.
Miesten käyttämää 20 hv Yamaha-moottorilla varustettua Suvi 4250 -venettä epäillään anastetuksi ja sen omistaja ei ole toistaiseksi tiedossa.
Veneen omistajaan liittyvät vihjeet ja havainnot epäiltyjen liikkeistä pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen p. 0295 415 232.
Kallioniemen Otto Ravantin Lahdesta hankkima alus kuljetettiin Ristiinaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä telakalta Heinolasta.
– Kuljetus meni hienosti, ihan suunnitelmien mukaan, käytännön suunnittelusta vastannut Lavettikuljetus Alanne Oy:n kuljetuspäällikkö Esa Penttinen totesi keskiviikkona Pelloksen syväsatamassa.
Ennen matkaan pääsyä hoidettavia lupia ja reittisuunnitelmia piti tehdä pitkä lista. Vähän ennen siirtoa paljastui myös, että reitillä, jolle luvat oli saatu, on alkanut siltatyömaa.
– Onneksi saimme urakoitsijan kanssa homman sovittua, Penttinen kertoo ja näyttää videota, kuinka Ainoa kuljetetaan sillan yli kapeaa kaistaa pitkin.
Kuljetusyhtiölle laivan siirto ei ollut mitenkään poikkeava keikka.
– Kaikkea sitä minäkin olen uran aikana ehtinyt kuljetella. Viime viikolla veturia ja esimerkiksi Miina Äkkijyrkän Woima-sonnia, Penttinen naurahti.
Katso alta kuvat Ainon nostosta satamasta Saimaalle.
Nostureihin lisättiin painoa satamassa.
Kolmas kerros, eli ohjaushytti, piti ottaa irti kuljetuksen ajaksi.
Aino itsessään painaa 77 000 kiloa, koko kuljetuksen paino oli noin 120 000 kiloa.
Nosto lähenee, eli Aino siirrettiin nostureiden viereen ja laitettiin nostoliinoihin.
Liinat asennettiin sekä keulaan että perään.
Kippari Otto Ravantti kiinnityspuuhissa.
Vielä toinen liina kuntoon.
Kun liinat oli saatu aluksen ali, oli aika irroittaa Aino kuljetuslavetilta.
Kuljetusliinat pois kyydistä.
Jossain matkaan oli tarttunut myös oksia.
Esa Penttinen ohjasi nostoa kuin kapellimestari.
Aino käännettiin nostureiden välistä.
Pian jo veden yllä.
Lasku kohti vettä alkoi, kun laiva oli taas käännetty.
Lähenee, lähenee!
Kaikki kunnossa!
Jes, nyt voi jo tuulettaa, Penttinen iloitsee.
Aino kelluu omillaan, nostoliina nousee Otto Ravantin takana pois. Risteilyt alkavat, kunhan laiva on saatu risteilykuntoon.
Lauantaina kirkonmäen ja kesäteatterin välisellä alueella toteutettu tapahtuma piti sisällään muun muassa keskiaikaista taistelua, taistelutalutusratsastusta, musiikkiesityksiä, jousiammuntaa sekä keskiaikamarkkinat. Järjestäjän alustavan arvion mukaan helteisenä lauantaina tapahtuma-alueella vieraili noin 1500–1700 kävijää.
– Nyt voi olla taas hyvillä mielin. Vaikka oli todella kuuma päivä, niin tapahtuma sujui hienosti. Siitä tietenkin suuri kiitos kaikille mukana olleille vapaaehtoisille, esiintyjille sekä kävijöille! tuumailee tapahtumaa järjestävän Linnaniemi ry:n puheenjohtaja Ville Hokkanen.
Tehtävä suoritettu! Emmi Savela suoritti taistelutalutusratsastuksen peitsi-tehtävän hienosti ja hymyissä suin.
Ja kyllähän kävijöitä riitti. Yksi vierailijoista oli kuusivuotias tamperelainen Emmi Savela, joka oli Ristiinassa mummolassa. Hän kävi kokeilemassa taistelutalutusratsastusta, jossa piti tehdä hevosen selästä erilaisia tehtäviä miekan ja peitsen kanssa.
– Olen ennenkin ollut hepan selässä, mutta ekaa kertaa tällaisia tehtäviä oli. Kyllä minua jännitti jonkun verran, ja tuo peitsi oli hankalampi kuin miekka, nuori neiti pohdiskeli hienon suorituksensa jälkeen.
Markkina-alueella helteen lisäksi lämpöä luo Takomo Riimuraudan seppä Niko Hirsimäen ”Suomen sodan aikainen” kenttäahjo.
– Perinteistä käsityötä tehdään, käsipelissä kaikki. Tilaustöitä suurin osa, esimerkiksi sauna-arinoita sekä muita käyttöesineitä, Hirsimäki luettelee.
Kouvolasta saapunut Takomo Riimuraudan Niko Hirsimäki näytti mallia sepän työstä kenttäahjon avulla.
Musiikkiesityksiä kuultiin pakanafolk-yhtye Äimättäreltä, irkkubändi Isaralta sekä tapahtuman pääesiintyjänä toimineelta Netta Skogilta, joka loihti digi-harmonikallaan monipuolisen soundimaailman kesäteatterin näyttämölle.
– Kyllä on aivan mahtavaa päästä elävän yleisön eteen pitkän koronatauon jälkeen. Vaikea edes kuvailla miten täpinöissäni olen tästä! silmin nähden iloinen Skog jutteli yleisölle esityksensä lomassa.
Skogin esiintyminen koostui muun muassa suomalaisten metallibändien Nightwish, Amorphis ja Children of Bodom tuotannosta. Mukana oli kuitenkin myös popimpaa tavaraa, kuten Chris Isaakin Wicked Game sekä tv- (Game of Thrones) ja elokuvamusiikkia (Braveheart).
Netta Skog oli päivän musiikillinen pääesiintyjä. Hänen ohjelmistoonsa kuului heviä, poppia ja elokuvamusiikkia.
Tapahtumakentällä puolestaan nähtiin päivän hurjimmat yhteenotot ja vuolaimmat hikivirrat, kun siellä oteltiin Medieval Combat Sport Finlandin SM-osakilpailu keskiaikaisessa taistelussa.
Ristiinan päiväkodin hankesuunnitelma on hyväksytty. Nyt suunnitelmasta aletaan tehdä tarkempaa versiota.
Mikkelin kaupunginhallitus päätti maanantaina hyväksyä suunnitelman, että Ihastjärven koulurakennus siirretään Ristiinaan päiväkotikäyttöön. Esiopetus jatkaa koululla.
Asiasta päätettiin kahden äänestyksen kautta. Ensin Petri Pekonen (kesk.) esitti Pekka Pöyryn (kesk.) ja Kirsi Olkkosen (kesk.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Perusteina oli, että valmistelussa on kuultava Ihastjärven asukkaita sekä pyydettävä lausunto Pitäjän aluejohtokunnalta. Päätöksenteon pohjaksi on laadittava maaseutuvaikutusten arviointi koskien Ihastjärven koulurakennuksen liikunta- ja kokoontumistiloja. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee käsitellä Ihastjärven koulukiinteistön jatkokäyttöä koskeva kuntalaisaloite ennen kuin hankesuunnitelma tulee uudelleen kaupunkiympäristölautakunnan ratkaistavaksi.
Keskustalaiset ehdottivat, että jos Ihastjärven koulun siirto osoittautuu tarkempien selvitysten ja riskienarvioinnin jälkeen mahdottomaksi Ristiinan päiväkodiksi, rakennetaan Ristiinaan uusi päiväkoti ja esiopetus säilyy koulukeskuksella.
Kaupunginhallitus äänesti siitä, jatketaanko asian käsittelyä vai palautetaanko se uuteen valmisteluun. Käsittelyä halusivat jatkaa Jyrki Koivikko (kok.), Armi Salo-Oksa (kok.), Minna Pöntinen (vihr.), Mali Soininen (kok.), Arto Seppälä (sd.) ja Jukka Pöyry (kd.). Asian olisivat palauttaneet valmisteluun Pekka Pöyry, Petri Pekonen, Jarno Strengell (sd.) ja Kirsi Olkkonen. Soile Kuitunen (sd.) oli äänestyksen aikaan poissa.
Kun asian käsittelyä jatkettiin, esitti Strengell, että Ihastjärven koulu siirrettäisiin Ristiinaan ja sitä laajennettaisiin niin, että myös koulun esikoululaiset siirtyisivät tähän tilaan. Seppälä kannatti esitystä.
Perusteina esitykseen oli muun muassa, että tällöin esiopetuksen ruokailu siirtyisi myöhemmäksi, kun koululla esikoululaiset ruokailevat jo 9.45. Tällä muutoksella kaikki päiväkodin yksiköt olisi lähempänä, mikä parantaisi koko henkilöstön toimintaa ja toisi henkilöstömenoihin säästöjä. Nyt eskareita on koululla ja Helmitalossa, joten ratkaisu toisi Strengellin esityksen mukaan säästöjä myös siinä, että välineitä ja tarvikkeita ei tarvitsisi hankkia kahteen paikkaan. Ratkaisu toisi myös koululle muuttavalle kirjastolle lisää tilaa.
Esityksestä äänestettiin ja Strengellin ja Seppälän kanssa samalla kannalla oli Kuitunen. Muut kahdeksan kaupunginhallitusta oli pohjaesityksen kannalla.
