Ristiinalaisyritykset sopeuttavat toimintaansa uuteen tilanteeseen.

Tiistai-iltana tullut maan hallituksen linjaus siitä, että kaikkien ravintoloiden, baarien, kahviloiden, pubien ja muiden vastaavien ovet pitää sulkea asiakkailta, vaikuttaa luonnollisesti myös ristiinalaisravintoloiden arkeen.

– Me palvelemme ovien sulkemisen jälkeen sitten annosruokien take away -ravintolana. Ruokaa voi tilata etukäteen ja hakea mukaan. Lisäksi kauttamme toimii ateriapalvelu eli ruokien kuljetus kotiin sekä myös kauppa-asiointi asiakkaan puolesta, kertoo yrittäjä Virpi Trygg Kahvila-ravintola Saimaasta.

– Parhaillaan selvitämme sitä, kuinka saisimme lounasruuan mukaan oston toimimaan. Tälle varmaan olisi kuitenkin kysyntää, Trygg kertoi keskiviikkoaamuna.

Trygg sanoo, että tarkemmat infot palveluista ja esimerkiksi aukioloajoista tullaan julkaisemaan heti kun niistä saadaan tehtyä päätöksiä. Hän on myös huolissaan koronatilanteen kokonaisvaikutuksista yrityksiin.

– Itselläkin on paljon yrittäjätuttuja, niin kyllähän tilanne huolettaa. Tämä tulee olemaan kaikille yrittäjille kova paikka, Trygg aprikoi.

Ravintola Martta sulki ovensa asiakkailta jo tiistaina. Tuolloin yrittäjä Maria Muinonen totesi, että asiakasmäärät putosivat dramaattisesti viime viikolla tulleiden, entistä tiukempien rajoitusten myötä. Nyt tulleet määräykset eivät siis sinällään muuta toimintaa heillä.

– Ateriapalvelumme toimii normaalisti joka päivä, eli kuljetamme lounasruokaa koteihin. Lounas tulee tilata viimeistään klo 9.30 mennessä, jotta se ehtii mukaan tilauksiin, joita lähdetään kuljettamaan puoli yhdeltätoista, Muinonen neuvoo.

– Parhaillaan pohdimme muun ruuan take away -myyntiä, että kuinka saamme sen toteutettua. Mahdollisimman pian teemme ratkaisuja tältä osin.

Wanha Vossikan yrittäjä Saara Hiltunen ei vielä osaa sanoa varmaksi, kuinka Vossikan palvelut jatkuvat.

– Nyt pitää katsoa, mikä se eduskunnan lopullinen päätös on, ja myös se, miten esimerkiksi vakuutusyhtiöt siihen suhtautuvat. Katsotaan päivä kerrallaan eteenpäin ja sen mukaan on sitten tehtävä päätökset, Hiltunen pohti keskiviikkona.

Tiistaina Hiltunen ynnäsi, että myynti putosi yhteen kolmasosaan normaalista sen jälkeen kun aiempaa tiukemmat rajoitukset tulivat voimaan viime viikolla.

Sataman Valojen yrittäjä Ville Seitomaa kommentoi Ristiinalaiselle tiistaina päivällä, että he ”menevät päivä kerrallaan”.

– Tilanteen mukaan sitten katsotaan, pystytäänkö esimerkiksi noutoruokaa myymään tai miten käy kotiinkuljetusten, jotka ovat meillä olleet käytössä viikonloppuisin.

Suomenniemellä lounaskahvila Niemen tähti oli jo mukauttanut toimintaansa niin, että se myy leivonnaisia mukaan ilman, että asiakkaat tulevat sisälle.

Tilanteet muuttuvat ja varmistuvat päivittäin, joten ravintoloiden ja muidenkin yritysten ajankohtaisinta tietoa kannattaa etsiä heidän netti- ja Facebooksivuiltaan.

Niko Takala

Parhaani mukaan yritän pysyä perässä kaikissa viesteissä. Näin kuvaa yhtäkkiä alkanutta etäopetuksen arkea Kaisa Hokkanen.

Hokkasten lapsista Aino-Helmi on kolmasluokkalainen, Aati ensimmäisellä luokalla ja kotona häärää nyt myös 5-vuotias Alma.

Äidissä kiinni on myös perheen nuorin, 2 kuukauden ikäinen poikavauva.

– Ohjeita on tullut ohjeen perään ja paljon on ollut erilaisia ladattavia ohjelmia, Hokkanen kertoo.

Mutta jos äiti on jopa hieman tuskaillut viestien ja ohjelmien kanssa, ovat koululaiset ottaneet tilanteen hyvin vastaan.

– Lapset ovat kyllä olleet tosi positiivisia ja reippaita.

Hokkasten lapset harrastavat paljon. Harmi olikin suuri, kun ensin koronan leviämisen estämiseksi alettiin perua harrastuksia. Aino-Helmi harrastaa akrovoimistelua ja Ristiinan nuorisoseuran lastenteatteria, Aatikin on teatterissa sekä partiossa, jalkapallossa ja jääpallokoulussa. Alman harrastuksia ovat tanssi ja satujumppa.

– Aino-Helmille oli suuri suru, kun akrossa oltiin valmisteltu esitystä Lumo-tapahtumaan ja se peruuntuikin, Hokkanen kertoo.

Äkkiseltään voisi luulla, että perheellä on nyt harrastusten jäätyä paljon luppoaikaa. Hokkasta ajatus naurattaa.

– Nyt vasta aika onkin kortilla! Koulu vie niin suuren osan päivästä. Nyt jos tässä olisi harrastuksia, niin ei niihin ehtisi.

Joistain harrastuksista, kuten partiosta ja akrosta, on tullut koteihin vapaaehtoisia puuhia tauon ajalle. Teatterissa kokeillaan pian lukuharjoituksia etäyhteyksillä. Hokkasten lapset eivät nyt lainkaan tapaa kavereita.

­– Ehdottomasti ei. Nyt mennään ohjeiden mukaan, Hokkanen sanoo.

Eka- ja kolmasluokkalaiset tarvitsevat koulutöiden tekemiseensä ohjausta käytännössä koko ajan. Aino-Helmin luokalla on jatkossa aina maanantaista torstaihin yhteinen etäopetusaika yhdeksästä yhteentoista.

– Toivotaan, että se helpottaa vähän vanhempien taakkaa. Mutta saa nähdä, paljonko on tehtäviä vielä sen jälkeen, Hokkanen miettii.

Hokkasen perheessä oli jo valmiiksi tarkat rutiinit. Koulu alkaa nytkin aina kello yhdeksän. Uutena perhe on ottanut käyttöön puolen päivän lepotauon koko perheelle.

– Silloin jokainen menee omaan huoneeseensa rauhoittumaan ja lukee tai ottaa halutessaan torkut, Hokkanen kertoo.

Lepohetken jälkeen jaksaa taas paremmin opiskella. Varsinkin kolmasluokkalaisella Aino-Helmillä koulupäivä ei usein pääty vielä kello 13 niin kuin normaalisti.

– Yhteen mennessä ei millään ehdi tehdä kaikkia tehtäviä. Yhtenä iltana Aino-Helmi vielä yhdeksän aikaan illalla teki viimeisiä hommia.

Hokkanen miettii, että alussa opettajienkin on varmasti vaikea suhteuttaa sitä, mitä kodeissa ehditään tehdä. Omista kotihommistaan Hokkanen naurahtaa, että niitä ei nyt meinaa ehtiä tekemään.

– Oman haasteensa tässä toki tuo vauvan syöttö ja hoito. Hän on niin kiinni minussa. Mutta meidän kotikouluun kuuluu myös vauvanhoitoa.

Viisivuotias Alma on osittain tehnyt mukana kouluhommia. Esimerkiksi tiistaina Aatin tehtävänä oli kuunnella Risto Räppääjää ja kirjoittaa siitä, niin Alma pystyi tekemään saman piirtäen.

– Mutta vähän Alma jää nyt varjoon väkisin, Hokkanen miettii.

Hokkasten koulutyö on Kaisan vastuulla. Ville Hokkanen on nyt kotona etätöissä puolustusvoimista ja auttaa tilanteen mukaan.

– Ville on tilanteen mukaan etätöissä ja riippuen työasioistaan voi vähän auttaa mutta pääsääntöisesti lasten kouluhommat ovat minulla, Kaisa Hokkanen kertoo.

Tiistaina puhelinhaastattelua tehdessä Aino-Helmi harjoitteli ympäristöopin kokeeseen. Ensimmäinen etäopetuksessa järjestetty koe on vuorossa tänään torstaina.

Kaisa on parhaillaan äitiysvapaalla ensihoitajan työstä.

– Pidän tosi onnellisena tilannetta, että olen nyt kotona. Koen olevani itse suojassa ja voin pitää lapset suojassa, Hokkanen miettii.

Ensihoitajat ovat koronataistelussa ihan kärjessä toimimassa, Hokkanen kuvaa.

– Ensihoito on aika kovilla. Tiedän, että vanhempainvapailta on jo hälytetty ihmisiä töihin.

Hokkanen haluaa lähettää tsemppiä kaikille hoitajille työhönsä. Lisäksi hänellä on toiveita tavallisille ihmisille.

– Ihmisten pitäisi nyt noudattaa ohjeita ja pysyä kotona. Ja harkintaa hätänumeroon soittamiseen. Ambulanssilla ei pääse jonon ohi tutkimuksiin. Pidetään ensihoito hätätilanteita varten ja suojataan hoitajatkin.

Koronatilanne vaikutti Hokkasten perheeseen myös niin, että vauvan kastejuhla siirtyy myöhemmin pidettäväksi. Kasteen olisi voinut pitää vain perheen kesken ja pappi olisi poistunut heti kasteen suoritettuaan. Hokkaset päättivät siirtää kastetta.

– On se ehkä hassua kastaa istuvaa tai kävelevää lasta, mutta tilanne on nyt tämä. Asiasta tuli kyllä surullinen olo, kun olin ajatellut, että kohta on juhla, ja sen joutui perumaan, Hokkanen kertoo.

Elina Alanne

Juttua muokattu 27.3. Hokkasen perheen lapset eivät ole kotiopetuksessa vaan etäopetuksessa. 

Vauhdilla etenevä koronaviruspandemia sekä siitä aiheutuvat liikkumisen, asioinnin ja liiketoiminnan rajoitukset vaikuttavat käytännössä kaikkeen yritystoimintaan. Ravintola-alaan vaikutukset ovat olleet nopeita, ja Ristiinassakin ravintolat ovat joutuneet pohtimaan esimerkiksi aukioloaikojaan sekä ylipäätään tarjolla olevia palveluita.

Alan yrittäjät kertovat, että epätietoisuus tilanteen kehittymisestä sekä viranomaisten määräyksistä ovat juuri nyt kaikkein hankalinta.

Tiistaina Ristiinan lounasravintoloista Ravintola Martta ilmoitti sulkevansa ovet niin sanotulta normaalilta toiminnalta.

– Toistaiseksi nyt menemme näin, totta kai toivotaan, että mahdollisimman nopeasti päästäisiin taas avaamaan ovet, kertoo Ravintola Martan yrittäjä Maria Muinonen.

Hän jatkaa, että asiakasmäärät putosivat viime viikolla tiukempien liikkumisrajoitusten ja -suositusten jälkeen kerralla dramaattisesti, ja sen jälkeen edelleen pikkuhiljaa.

­– Kaikkien kannalta tämä epätietoisuus on kaikkein kurjinta. Olisi varmasti ainakin yrittäjille parempi, jos tulisi selkeät määräykset siitä, mitkä palvelut pitää sulkea ja mitkä toiminnot saavat olla auki, Muinonen pohtii.

Ravintola Martasta voi edelleen tilata lounasruokaa kotiin normaalisti.

– Kuka tahansa voi tilata lounaan kotiin. Tilaukset tulee tehdä klo 9.30 mennessä, jotta tilaus ehtii saman päivän kuljetuksiin, jotka aloitetaan puoli yhdeltätoista, Muinonen neuvoo.

Kotiin saakka vietäviä palveluita tarjoaa myös Kahvila-ravintola Saimaa.

– Meidän kauttamme saa esimerkiksi ruoka-annosten kotiinkuljetuksen sekä vaikka apua kauppa-asiointiin, listaa yrittäjä Virpi Trygg.

Nämä kuljetus- ja asiointipalvelut Saimaa tuottaa yhteistyössä kotipalveluyritys Palmusyrjä Oy:n kanssa.

– Lounas meillä on tällä hetkellä tarjolla arkisin, mutta ei viikonloppuisin. Viikonloppuisin tarjolla on kaikki listalta löytyvät ruoka-annokset.

Avoinna Saimaa on pystynyt olemaan normaaleilla ajoilla.

– On meillä sen verran asiakkaita käynyt, vaikka kyllä viime viikon lopun uusien rajoitusten jälkeen määrät ovatkin vähentyneet.

– Poikkeustilanne on toisaalta mahdollistanut tehdä asioita, joita ei kiireisempään aikaan ole ehditty tehdä. Nyt ollaan sitten esimerkiksi pientä remppaa tehty, mutta totta kai tällainen tekeminenkin äkkiä loppuu. Mutta jo tässä vaiheessa voin työntekijöille antaa ison kiitoksen, miten hyvin he ovat tilanteeseen suhtautuneet.

Pidemmän aikavälin suunnitelmia ei juuri pysty tekemään.

– Ei tässä nyt oikein muuta voi kuin päivä kerrallaan katsoa eteenpäin. Itselläkin on paljon yrittäjätuttuja, niin kyllähän tilanne huolettaa. Tämä tulee olemaan lähes kaikille yrittäjille kova paikka, Trygg aprikoi.

Ravintola Wanhan Vossikan yrittäjä Saara Hiltunen ynnää, että myynti putosi yhteen kolmasosaan normaalista sen jälkeen kun aiempaa tiukemmat rajoitukset tulivat voimaan viime viikolla.

– Nyt sitten odotellaan mitä ministerit seuraavaksi määräävät, tänäänhän sieltä pitäisi tulla lisää ohjeita, Hiltunen tuumii tiistaina aamupäivästä.

Vossikka on pitänyt vähentyneistä asiakasmääristä huolimatta ovensa toistaiseksi auki ja Hiltunen sanoo, että näin on jatkossakin, mikäli vain ravintolat saavat olla avoimina.

Poikkeusolot on huomioitu myös Vossikassa.

– Esimerkiksi lounasruuan saa mukaansa, ja sen saa vaikka valmiiksi pakattuna, jos ei halua asioida ja odotella tässä sisällä. Tällöin tietysti pitää tilata ruoka puhelimitse etukäteen. Leivonnaisia olen myös pakannut siten, että niitä on helppo napata mukaan.

– Kotiinkuljetusta meiltä ei valitettavasti saa, siihen ei omat resurssit riitä, Hiltunen sanoo.

Ravintola Sataman Valojen yrittäjä Ville Seitomaan mukaan heillä on toistaiseksi supistettu aukioloaikoja ja jouduttu perumaan tapahtumia.

– Ensi viikosta alkaen alkaa joka tapauksessa vielä supistetummat aukiolot, kun joudumme aloittamaan lomautukset. Ellei sitten tule jo tämän viikon aikana ilmoitusta, että ravintolat on laitettava kiinni. Se olisi siinäkin mielessä selkeämpi tieto, että se mahdollistaisi yrittäjälle korvauksia tilanteessa, Seitomaa näkee.

– Muuten ei nyt voi tosiaan pidemmälle ennakoida, kun ei kerta kaikkiaan tiedä. Päivä kerrallaan mennään. Tilanteen mukaan sitten katsotaan, pystytäänkö esimerkiksi noutoruokaa myymään tai miten käy kotiinkuljetusten, jotka ovat meillä tällä hetkellä käytössä viikonloppuisin.

Muista paikkakunnan kahviloista esimerkiksi Grilli-kahvila Katrilli ilmoitti tiistaina supistetuista aukioloista. Myös Katrilli ilmoittaa päivittävänsä aukioloaikoja tilanteen kehittymisen mukaan.

Niko Takala

Essote ryhtyy yhteistyötahojensa kanssa soittamaan kaikille 80-vuotiaille ja sitä vanhemmille, jotka eivät jo ole kuntayhtymän palvelujen piirissä.

– Haluamme varmistaa, että kaikki on kunnossa. Keskitymme erityisesti heihin, joilla ei ole lähiomaisia tai muita henkilöitä, joilta pyytää apua. Samalla annetaan koronaohjausta, kerrotaan mihin voi olla yhteydessä ja mistä voi saada apua. Haastamme soittorinkiin kaikkia, jo vapaaehtoisena toimivia, opiskelijoita, yrityksiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä seurakuntaa, kertoo Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen tiedotteessa.

Soittajat voivat ilmoittautua hankepäällikkö Jaana Koinsaarelle, puhelinnumero 040 359 7097, hankekoordinaattori Susanna Lempiäiselle, puhelinnumero 040 359 7096 ja hankesuunnittelija Soile Laitiselle, puhelinnumero 040 359 9063 tai sähköpostitse näille henkilöille osoitteella etunimi.sukunimi @essote.fi.

Kaikki yli 70-vuotiaat voivat soittaa Essoten Palveluneuvon numeroon 015 211 557 kysyäkseen neuvoa. Tietoa ja toimintaohjeita löytyy myös www.omatorille.fi ja www.essote.fi nettisivuilta.

Essote jakoi toimintansa pienemmissäkin hyvinvointikeskuksissa niin, että hengitystieinfektioihin sairastuneet ja muut ovat omilla puolillaan. Näissä on oma henkilökunta.

– Jouduimme toteuttamaan jaon pikavauhdilla pienemmissä hyvinvointikeskuksissa alueelle tulleen suuren vapaa-ajan asukkaiden määrän takia. Heidän tartunnoistaanhan emme tiedä mitään ja henkilöstömme pitää myös pystyä suojautumaan, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Essoten suuntaan on tullut tietoja, että viikonloppuna Etelä-Savoon tuli valtavasti mökkiläisiä. Myös heiltä on alkanut saapua yhteydenottoja terveyspalveluihin.

– Vetoan vakavasti kaikkiin, että kukin pysyisi omalla kotiseudullaan ja maan eri alueiden välillä liikuttaisiin mahdollisimman vähän. Paikkakunnalta toiselle siirtyminen levittää tauteja tehokkaasti. Olen myös huolissani siitä, että ohjeita ei noudateta. Riskiryhmiin kuuluvien tulee vähentää kodin ulkopuolinen liikkuminen minimiin ja ulkomailta tulleiden pitää pysyä kotona karanteeninomaisissa olosuhteissa, Seppälä tähdentää.

Perjantaina tiedotettiin, että maanantaista 23.3. lähtien Juvan, Kangasniemen ja Mäntyharjun hyvinvointikeskusten vastaanotot on jaettu K- ja P-alueeseen eli K = ylä- ja alahengitystieinfektiot (muun muassa yskä, kurkkukipu) ja P = muut sairaudet (muun muassa verenpaine, diabetes, ihottuma, tuki- ja liikuntasairaudet). Molemmille vastaanotoille on oma sisääntulo. Henkilöstö toimii kahdessa ryhmässä.

Viikonloppuna tehtiin järjestely, että Pertunmaan, Ristiinan ja Hirvensalmen hyvinvointiasemat ottavat vastaan ainoastaan sellaisia potilaita, joilla ei ole hengitystieinfektioita. Muut ohjataan niihin hyvinvointikeskuksiin, joissa jako kahteen linjaan on toteutettu. Haukivuoressa ja Puumalassa hengitystieinfektioihin sairastuneille on omat ajat.

Hyvinvointiasemilla toimitaan 23.3. lähtien seuraavasti:

• Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi: otetaan vastaan ainoastaan muita kuin hengitystieinfektioiden potilaita (P-alue)
• Haukivuori ja Puumala: klo 13.30 saakka otetaan vastaan muita kuin hengitysinfektoiden potilaita (P-alue) ja klo 14-15 hengitystieinfektioiden potilaat yhdessä huoneessa (K-alue)
• Anttolassa ei vastaanottoa.

Koska järjestely vaatii henkilöstöä, joudutaan iltavastaanottoa supistamaan Mäntyharjun, Juvan ja Kangasniemen hyvinvointikeskuksissa. Hyvinvointikeskusten vastaanotot ovat auki klo 8-16.

Asiakkaita pyydetään soittamaan aina ennen vastaanotoille saapumista 116 117. Tarkista viimeisin tieto www.essote.fi.

Essote tiedottaa myös, että koronatartuntojen määrä alueella on pysynyt testitulosten perusteella entisellään. Tilannekuvassa on kuitenkin suuri aukkoja, koska testitulokset viipyvät.

– Meillä on noin viiden vuorokauden viive tulosten saamisessa THL:ltä. Teemme kovasti töitä sen eteen, että saisimme uusia kanavia testeille esimerkiksi Islabin kautta Kuopiosta. Soitamme jokaisen tuloksen välittömästi – sekä positiivisen että negatiivisen – kaikille, joista näytteet on otettu. Pyydän pidättäytymään soitoista meille päin, kehottaa Seppälä.

Maanantaiaamuna päätettiin, että Ristiinan hyvinvointiasemaa ei jaetakaan kahtia. Ristiinassa ei hoideta jatkossa lainkaan hengitystieinfektio-oireisia, vaan heidät ohjataan Mikkeliin tai Mäntyharjuun.

Ristiina sai roolin muiden sairauksien hoitajana.

– On monia sairauksia, joita  tulee tutkia ja hoitaa  aktiivisesti  myös koronataudin aikana. Suojainten käytön   ja potilasohjauksen  vuoksi on selkeintä, että Ristiinassa hoidetaan muut kuin hengitystietulehdusoireiset, Essoten ylilääkäri ja pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo maanantaiaamuna.

Ristiinaan ohjataan siis asiakkaita muualtakin kuin Ristiinan alueelta.

Essote tiedotti perjantaina, että Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Ristiinan hyvinvointiasemat jaetaan kaikki kahtia niin, että infektiopotilaille ja muille on omat alueensa.  Muut hyvinvointiasemat kuin Ristiina toimivat jatkossa näin.

Samaan tapaan on jaettu myös koko sairaala. Jakojen tarkoituksena on tuottaa eri potilasketjut ja -reitit hengitystieinfektioihin sairastuneille. Molemmilla puolilla on oma sisäänkäynti ja oma henkilöstö.

Aina ennen mille tahansa vastaanotolle hakeutumista pitää soittaa numeroon 116 117.

Jo aiemmin Essote keskeytti lähes koko neuvolatoiminnan. Pääpiirteissään neuvolapalvelut jatkuvat vain odottaville äideille ja alle vuoden ikäisille lapsille. Neuvolassa käydään nyt Mikkelin Perhetalossa.

Iltavastaanottoa supistetaan hyvinvointikeskuksista. Näiden hyvinvointikeskusten vastaanotot ovat auki ensi maanantaista lähtien kello 8–16.

Elina Alanne 

Juttu päivitetty kokonaan 23.3., kun Ristiinan aseman rooli muuttui. 

Essoten perjantaisia ohjeita asiakkaille:

Perhe- ja sosiaalipalvelut tukee vanhusten kotihoitoa

Neuvolat

Neuvoloiden palvelut on keskitetty Mikkelin Perhetaloon 17.3. alkaen ja kulku neuvolaan käy Porrassalmenkadun puolelta, ovikelloa soittamalla.

Neuvolassa tehdään äitiysneuvolaa ja alle vuoden vanhojen lasten tarkastukset sekä raskaudenkeskeytykset. Keskitetty neuvolapuhelin palvelee koko Essoten aluetta. Kouluterveydenhuollon puhelut on ohjattu neuvolan numeroon.

Myös sähköinen kiireettömän yhteydenoton lomake käytössä Essoten sähköisissä palveluissa (Omahyvis).

Koululaiset ja opiskelijat

Oppilashuollon psykososiaaliset palvelut toimivat etänä eli puhelimitse ja videovisitin kautta. Kuraattoreihin voi ottaa yhteyttä Wilman kautta tai puhelimitse. He myös ovat itse aktiivisesti yhteydessä oppilaisiin, erityisesti niihin, joihin heillä on aikaisemmin ollut asiakassuhde.

Psykologin tutkimuksia ja muutakin psykologien vastaanottoa toteutetaan edelleen.

Opiskelijoille on tällä hetkellä sairasvastaanottoa edelleen Xamkilla, Esedulla ja Mikkelin lukiolla. Jos kehyskuntien lukiolainen tarvitsee palvelua, niin voi kääntyä oman kotikuntansa hyvinvointiaseman tai -keskuksen vastaanoton puoleen. Alle 20-vuotiaiden maksuttomien ehkäisyvalmistelujen jakelu tapahtuu keskitetysti Xamkin Mikkelin toimipisteestä.

Psykososiaalinen tuki

Perhe- ja sosiaalipalvelut on järjestänyt psykososiaalista tukea omille asiakasryhmilleen: kuraattoreiden palvelu toteutetaan pääasiassa etänä (puhelin tai videovisit), mutta tapaamisia on sovittamissa myös Essoten toimitiloissa tapahtuviksi. Psykologit tutkivat ja tapaavat vain terveitä asiakkaita sovitusti.

Muut toiminnot

Perheohjaajat tapaavat asiakkaita Essoten tiloissa.

Myös lastensuojelu ja aikuissosiaalityö toimivat, mutta mahdollisuuksien mukaan etäpalveluina. Kotikäyntejä tehdään vain ehdottoman välttämättömissä tilanteissa.

Vanhus- ja vammaispalvelut sopeuttaa toimintaansa tilanteeseen

Palveluohjaus toimii rajoitetusti, koska osa henkilökunnasta on kentällä auttamassa kotihoitoa ja asumisyksiköitä. Puhelinneuvonta toimii edelleen numerossa 015 211557. Välttämättömät kartoitus- ja kotikäynnit toteutetaan.

Omaishoidossa toimii keskitetty numero 044 351 6683.

Perhehoitajia ohjeistetaan ajantasaisesti. Perhekodeissa on vierailukielto, mutta kiertävien perhehoitajien kotikäynnit jatkuvat normaalisti.

Geriatrinen vastaanotto ja muistineuvo on suljettu.

Päivä- ja työtoiminnat on suljettu jokaisessa kunnassa. Kehitysvammaisten asukkaiden työtoiminta pyritään järjestämään asumisyksiköissä. Asiakkaiden yksilölliset tilanteet arvioidaan muutokseen liittyen.

Osa päivätoiminnan työntekijöistä jalkautuu koteihin omaishoitajien avuksi ja osa jää toteuttamaan asiakkaiden pesupalvelua, koska kaikilla asiakkailla ei ole kotona pesumahdollisuutta.

Kotiin vietävät palvelut pyritään järjestämään normaaliin tapaan. Yhteistyötä tehdään yritysten, eri järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Lisäresursseja on tarvittu kasvavaan asiakastarpeeseen ja henkilökuntavajeeseen.

Alueen kaikissa asumispalveluiden yksiköissä mukaan lukien jaksohoitoyksiköt on vierailukielto, lukuun ottamatta saattohoitopotilaiden luona vierailuja. Tästä on annettu ohjeistus 14.3.2020. Aina ennen saattohoitopotilaan luo saapumista tulee olla yhteydessä kyseiseen palvelutaloon. Läheisiin on syytä pitää muutoin yhteyttä esimerkiksi puhelimitse.

Koko Essoten alueen jaksohoitoyksiköiden omaishoitojaksot pyritään järjestämään kotona kotiin annettavien palvelujen turvin kaikille niille, joille se on mahdollista. Jos kotona ei pärjätä, Moison C-taloon sairaalan tiloista siirtyvässä yksikössä hoidetaan edelleen jaksohoitoasiakkaita ja ne ikäihmiset, jotka eivät pärjää kotona.

Yhteydenotot näissä asioissa tulee tehdä palveluneuvoon 015 211 557.

Ristiinalaiset yrittäjät Virpi Trygg ja Heli Palmgren yhdistivät voimansa tässä poikkeavassa tilanteessa.

– Olemme molemmat pitkän kokemuksen omaavia hoitoalan ammattilaisia, niin olemme nähneet ikäihmisten haasteet kotona pärjäämisessä. Päivittäinen elämä voi vaikeutua nyt varsinkin, kun olemme poikkeustilanteessa, Kahvila-Ravintola Saimaan yrittäjä Trygg kertoo.

Palmusyrjältä saa apua koti- ja kotihoitopalveluissa. Saimaasta saa nyt kotiin kuljetettuna ateriapalvelua sekä palvelun, jossa ruokakassi toimitetaan kotiin.

Molemmat toimijat ovat palvelusetelituottajia, eli Essote maksaa asiakkaalle osan palvelusta. Palvelusetelillä ruokaa saa myös Ravintola Martasta ja Wanhasta Vossikasta, jotka jatkavat toimintaansa normaalisti. Martta tosin hieman aukioloaikojaan supistaen.

Ravintola Martta toimittaa lounasannoksia ja leipomotuotteita myös kotiin, kuten ennenkin.

Sataman Valot toimittaa ravintolannoksia kotiin tuttuun tapaan torstaista sunnuntaihin. Torstaista lauantaihin ruoka kulkee kello 18–22 ja sunnuntaisin kello 15–20. Perjantaina ja lauantaina palvelua on mahdollista saada myös jo iltapäivästä alkaen, jos kysyntää on.

Kaikista ravintoloista voi noutaa ruokaa myös mukaan.

Suomenniemellä lounaskahvila Niemen Tähti leipoo noudettavaksi erilaisia leivonnaisia ja leipää. Sieltä voi myös noutaa kotona oleville koululaisille pienen lounaan mukaan omiin astioihin.

Elina Alanne

Päivitetty kello 12 Suomenniemen Niemen Tähden tiedot. 

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyry rauhoittaa ihmisiä, että ketään ei jätetä nyt yksin.

Seurakunta pyrkii parhaansa mukaan olemaan ihmisten tukena ja apuna myös tässä epätavallisessa tilanteessa.

Monella on nyt hätä siitä, kuinka itse tai läheinen selviää poikkeavassa tilanteessa. Yli 70-vuotiaita ja riskiryhmiin kuuluvia voi huolettaa kaupassa käynti.

Monessa perheessä huolta aiheuttaa taloudellinen tilanne, kun vanhempien työtilanteet ovat mahdollisesti muuttuneet ja lapsilla ei ole kouluruokaa. Lisäksi erilaiset ruoka-avut ovat poissa toiminnasta.

Pöyry kertoo, että seurakunnan diakoniatyö toimii edelleen. Diakoniatyön tehtävänä on auttaa niitä, joiden hätä on suurin, ja joita muut eivät auta.

– Etupäässä toivomme, että apua tarvitsevat olisivat yhteydessä alueen diakoniatyöntekijään puhelimitse. Myös seurakunnan nettisivuilta löytyvää yhteydenottolomaketta voi käyttää, Pöyry kertoo.

Diakoniatyöntekijät kartoittavat avun tarpeen. Jos ongelmana on kaupassa käynti tai apteekissa asiointi, pyrkii diakonia auttamaan.

– Kenenkään ei tarvitse pelätä, että jäisi ilman apua, Pöyry sanoo.

Apua voi pyytää myös muissa kuin ruoka-asioissa. Diakoniatyöntekijälle voi soittaa myös, jos haluaa keskustella.

Jos tarvitset apua, seurakunnassa Ristiinassa voi olla yhteydessä diakoni Eeva-Liisa Finneen puhelimitse 0400 143668. Huhtikuun alusta töihin palaa Taru Rantalainen. Suomenniemellä voi soittaa diakoni Irene Wirilanderille 0400 143722.

Erilaisten työaikajärjestelyn johdosta diakonia ei välttämättä tavoita jokaisena viikonpäivänä. Aina voi soittaa Anne Pöyrylle 0400 143419.

Koronaviruksen leviämisen estämisestä johtuva poikkeustilanne on saanut monen tarjoamaan apuaan esimerkiksi kauppaostosten kanssa.

Essote ja seurakunnan vapaaehtoistoimijoiden verkosto kokoaa joukkoa, jotka tarvittaessa voivat olla apuna kauppa-asioinneissa. Jos voit olla avuksi, ole yhteydessä joko Mari Ylöseen, puhelinnumero 0400 143232 tai Päivi Meskaseen, puhelinnumero 050 3117138.

Pöyry kannustaa naapuriapuun ja iloitsee ihmisten auttamishalusta, mutta hän muistuttaa ikäihmisiä myös tarkkuudesta. Tilanne voi saada myös liikkeelle huijareita. Seurakunnan, Essoten tai tunnettujen yritysten tarjoamat palvelut ovat turvallisia.

Elina Alanne

Essote julkaisi kattavat ohjeet yli 70-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Lue ne täältä.

Tiistaiaamuna hieman kahdeksan jälkeen Ristiinan yhtenäiskoululla on rauhallista.

Täysin hiljaista koulussa ei kuitenkaan ole. Musiikin luokasta kuuluu soittoa ja salissa pompotetaan palloa. Joitakin yläkoululaisia on saapunut tiistaina vielä opiskelemaan.

Suomen hallitus sulki kaikki koulut keskiviikosta 18. maaliskuuta alkaen. Mikkelin kaupunki toivoi maanantai-iltana, että kaikki oppilaat, joiden on mahdollista, jäisivät kotiin jo tiistaina.

Ristiinassa odoteltiin tiistaiaamuna, moniko alakoululainen tulee vielä paikalle. Jatkossa opetusta järjestetään eskarilaisille sekä 1­–3-luokkalaisille, joiden vanhemmat ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisissä työtehtävissä. Lisäksi järjestetään tarvittaessa erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetus.

Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Laura Savander kertoi aamulla, että lähiopetukseen jäävien oppilaiden määrää Ristiinassa ja Suomenniemellä selvitetään vanhemmilta kyselyllä.

– Ristiinassa on kuusi luokkaa 1­–3-luokkalaisia. Oletan, että ainakin yhden luokallisen verran oppilaita jää Ristiinassa opiskelemaan koululle, Savander mietti.

Moni asia etänä tapahtuvan koulutyön järjestämisessä ratkeaa vasta myöhemmin tiistaina. Aika kaikelle valmistelulle on hyvin lyhyt, Savander mietti.

– Oppiminen jää nyt väkisin paljon perheiden vastuulle. Mutta opettajat ovat siis koko ajan töissä, eli meihin saa olla kaikissa asioissa yhteydessä, Savander viestittää perheisiin.

Elina Alanne

Hallitus linjasi maanantaina 16. maaliskuuta uusia toimia koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus totesi yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa, että Suomessa vallitsee poikkeusolot. Linjaukset ovat voimassa 13. huhtikuuta asti.

Hallitus linjaa, että koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään.

Koulujen esiopetus ja perusopetuksen 1–3-luokkien lähiopetus järjestetään niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Mikkelin kaupunki on tiedottanut koululaisten vanhempia, että tiistaina selvitetään, mitä työtehtäviä kriittiset alat sisältävät ja ketkä mikkeliläiset vanhemmat työskentelevät näillä aloilla.

Myös erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus järjestetään sitä tarvitseville. Toive kuitenkin on, että vanhemmat hoitavat lapsen kotona, jos voivat.

Hallituksen linjaus astuu voimaan keskiviikkona 18. maaliskuuta. Mikkelin kaupunki toivoo, että ne oppilaat, jotka voivat, jäävät kotiin jo tiistaiaamusta alkaen. Kaikista kouluihin tulleista oppilaista huolehditaan tiistaina koulupäivän ajan ja heille järjestetään opetusta. Kotijakson aikana oppilaat opiskelevat Wilmassa lähetettävien ohjeiden mukaisesti.

Kaupunki ja rehtorit tiedottavat asioista lisää tiistaina.

Laajasti ihmisten elämään vaikuttaa myös hallituksen linjaus, että yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tämä ei tarkoita kansanedustajia, valtiojohtoa eikä kunnallisia luottamushenkilöitä.

Lisäksi julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.

Muut hallituksen linjaukset:

Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti. Valtioneuvosto linjaa, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin.

Lähiopetuksen sijaan kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Ylioppilastutkinnon kokeet toteutetaan 13.3.2020 julkaistussa tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä huomioiden terveysviranomaisten antamat määräykset.

Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja –paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin.

Kielletään vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä.

Kielletään ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa pois lukien tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla.

Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Samaan aikaan joustetaan lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista.

Kasvatetaan korona-testauskapasiteettia. THL tukee alueita tältä osin.

Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Varaudutaan velvoittamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin.

Ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi.

Kansanterveyden ja terveysturvallisuuden vuoksi aloitetaan valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi pikaisella aikataululla kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Keskeytetään matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen niin pian kuin mahdollista, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden paluuta. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu normaalisti.

Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.

Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden kaikissa tilanteissa. Muita viranomaisia valmistaudutaan tukemaan tarpeen mukaan.

Mikkelin kaupunki ja Essote järjestävät palveluitaan uusiksi koronan leviämisen estämisen vuoksi.

Mikkelin kaupunki pyysi maanantaina varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhempia ottamaan lapsensa pois päivähoidosta, jos mahdollista. Mikkelissä, kuten muuallakin, ollaan nyt tarkkana siinä, että flunssaoireisena ei tulla töihin. Tämä alkaa näkyä varhaiskasvatuksessa henkilöstövajeena. Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisimman pitkään niiden perheiden lapsille, joissa vanhemmat ovat kriittisesti yhteiskunnan toimintaa turvaavissa töissä.

Maanantaina kaupunki myös pyysi ihmisiä välttämään joukkoliikennettä.

Viikonloppuna Essote päätti kieltää vierailut palvelutaloissa.

– Ymmärrän omaisten huolen. Heidän kannattaa kuitenkin muistaa, että juuri näillä käynneillä he voivat levittää koronaviruksen laajalti kaikkein vaaranalaisimpiin riskiryhmiin. Nyt omaisiin kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi puhelimella. Käymään ei saa mennä, muistuttaa tartuntatautien ylilääkäri Hans Gärdström tiedotteessa.

Poikkeuksen muodostavat saattohoitopotilaat, joiden luokse oireettomat omaiset ja läheiset voivat mennä. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa tilanteessa, jossa parantavasta hoidosta on luovuttu ja joiden suhteen lääkäri on tehnyt päätöksen saattohoidosta.

Essote joutuu myös rajoittamaan päivä- ja työtoimintaa sekä suunniteltuja jaksohoitoja. Rajoituksia on myös Ristiinan päivätoiminnassa tiistaista alkaen. Näistä informoidaan asiakkaita.

Essote myös peruu suun terveydenhuollon kaikki kiireettömät hammashoidon ajat 12. huhtikuuta saakka. Asiakkaille pyritään ilmoittamaan peruutus henkilökohtaisesti. Kiireettömän hammashoidon aikoja ei voi varata seuraavan neljän viikon aikana. Hammaspäivystys toimii normaalisti mutta sinne pitää varata aika puhelimitse.

Jo viikonloppuna Essote tiedotti peruvansa aikoja perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi kaupunki sulki maanantaista alkaen Rantakeitaan ja Naisvuoren uimahallit, sisäliikuntapaikat, museot, kirjastot ja nuorisotilat. Kansalaisopiston toiminta myös loppui.

Mikkelin Urpolan koulu suljettiin kokonaan maanantaiaamusta alkaen.

Lue myös juttu ensimmäisistä tartunnoista ja Essoten ohjeista. Löydät sen täältä.

Elina Alanne

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän hallitus päätti toimivaltaisena viranomaisena sulkea Mikkelin Urpolan koulun 29. maaliskuuta saakka, eli ainakin kahdeksi viikoksi. Tartuntalain mukaan koulujen sulkemisesta Essoten alueella päättää sen hallitus.

Hallitus teki virallisen päätöksen maanantaina. Mikkelin kaupungin opetustoimi tiedotti sulkemisesta oppilaille ja heidän huoltajilleen ennakoivasti jo sunnuntaina illalla.

Perusteina päätökselle ovat uudet tiedot koulun tilanteesta. Urpolan koulussa työskentelevän henkilön sairastuminen koronaan on vahvistunut, Essote kertoo tiedotteessa. Tiedotteen mukaan on myös perusteltu syy epäillä kahden samassa koulussa työskentelevän sairastuneen.

Lue myös: Juttu lauantailta, kun ensimmäiset koronatartunnat löytyivät Mikkelistä

Etelä-Savosta on löytynyt kaksi koronavirustartuntaa. Tartuntaketjujen selvitys on käynnissä, Essote tiedottaa.

Urpolan koulun 6B-luokan opettajan lähiomaiselta otettu koronavirusnäyte on todettu positiiviseksi. Tartunnan saanut henkilö on kotikaranteenissa ja tartuntaketjun selvitys on käynnissä. Kyseinen opettaja ja samassa luokassa toiminut koulunkäyntiavustaja on testattu. Tulokset eivät ole valmistuneet.

Essoten tartuntatautilääkäri on tartuntatautilain mukaisena toimivaltaisena viranomaisena määrännyt 6B-luokan oppilaat ja koulun opetushenkilökuntaa karanteeniin 26.3.2020 saakka kyseinen päivä mukaan lukien.

Altistunut voi olla täysin terve ja karanteenin tarkoitus on epidemian etenemisen hidastaminen. Mikkelin kaupunki antaa ohjeet Urpolan koulun opetusjärjestelyistä viikonlopun aikana koulun oppilaille/huoltajille Wilma-järjestelmän kautta. Muissa Mikkelin kaupungin kouluissa toiminta jatkuu normaalisti.

Essote ei enää tämän jälkeen tiedota yksittäisistä positiivisista tapauksista. Medioille annetussa tiedotteessa perustellaan, että resurssit ovat niukat, ja ammattilaisten työpanos organisaation eri tasolla tarvitaan ensisijaisesti tulevaan epidemiaan varautumiseen ja valmistautumiseen sekä epidemiatilanteen ja potilaiden hoitamiseen.

Palveluja kiinni, vierailut kielletty

Essoten pandemiatyöryhmä on myös kieltänyt kaikki vierailut Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen yksiköihin.

– On selvää, että tauti on rantautunut Etelä-Savoon. Viimeistään nyt on kaikkien aika noudattaa valtioneuvoston ohjeita, tähdentää tartuntatautien ylilääkäri Hans Gärdström tiedotteessa.

Epidemian laajenemisen hidastamiseksi kaupunki katsoo tarpeelliseksi sulkea Rantakeitaan ja Naisvuoren uimahallit, sisäliikuntapaikat, museot, kirjastot ja nuorisotilat sunnuntaista 15.3.2020 alkaen. Kansalaisopiston toiminta tältä keväältä loppuu.

Kaupunkilaisia pyydetään ensisijaisesti olemaan yhteydessä kaupungin toimijoihin hyödyntäen puhelinta ja sähköisiä kanavia.

Essote peruu varattuja aikoja

Koronavirusepidemiaan varautumisesta johtuen Essote joutuu perumaan jo varattuja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta.

– Tavanomaisia vastaanottoaikoja ei kannata varata (mm. määräaikaistarkastuksiin), koska joudumme vähentämään kiireetöntä toimintaa eli kiireettömiä toimenpide- ja vastaanottoaikoja perutaan. Pahoittelemme tilannetta, sanoo Gärdström.

Essotesta otetaan yhteyttä asiakkaisiin puhelimitse peruttavista ajoista, ja puhelun yhteydessä pyritään sopimaan uusi aika tai uusista ajoista ilmoitetaan erikseen.

Essoten ohjeistuksia kansalaisille

Viranomaiset pyrkivät ohjeistuksilla ja määräyksillä hidastamaan viruksen leviämistä terveydenhuollon toimintakyvyn takaamiseksi. Essoten ohjeistuksia alueen asukkaille:

– Vältä turhia sosiaalisia kontakteja ja kokoontumisia. Rajoita riskiryhmiin kuuluvien tapaamiset minimiin. Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, esim. diabetes, korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.

– Pandemiatyöryhmä on kieltänyt (13.3.) vierailut Essoten alueen vanhus- ja vammaispalvelujen palvelutaloihin. Kielto astui voimaan välittömästi.

– Sairasta lievät hengitystieinfektion oireet kotona. Pysyttele kotona kunnes oireet ovat hävinneet. Katso tarkemmat ohjeistukset THL:n sivuilta.

– Ota yhteyttä terveydenhuoltoon flunssaoireiden johdosta vain, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilasi laskee.

– Ennen terveyspalveluihin hakeutumista, ota aina ensin yhteyttä puhelimitse 116 117.

– Peru kiireetön hammashoitoaikasi, jos sinulla on lieviäkin flunssaoireita tai olet ollut lähikontaktissa koronavirusinfektioon sairastuneeseen.

– Pese kädet huolellisesti.

– Yski tai aivasta nenäliinaan tai hihan yläosaan.

– Essote testaa virusepäilyjä ainoastaan kansallisen ohjeistuksen mukaisesti vain sairaalahoitoa tarvitsevilta potilailta. Essote ei testaa oireettomia tai lieviä oireita saaneita. Lievästi oireilevien tulee sairastaa kotona.

– Noudata työnantajasi ohjeistusta työhön ja poissaoloihin liittyen.

– Ohjeistukset voivat muuttua nopeasti. Luotettavaa tietoa saat THL:n sivustolta ja Essoten nettisivuilta.

Yleistä tietoa koronaviruksesta voi kysyä valtakunnallisesta numerosta 0295 535 535. Neuvonta on alkuvaiheessa tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät voi hakea tietoa internetistä. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.

Sekä salibandyliitto että lentopalloliitto lopettivat alempien sarjojen ja junioreiden kilpailutoiminnan tämän kauden osalta koronan leviämisen estämiseksi.

Ristiinan Urheilijoiden miesten salibandyjoukkue oli lohkossaan toisena, kun sarja päättyi. Miesten piti pelata lauantaina 14. maaliskuuta Mikkelissä seuraavat kaksi peliä. Joukkue pelaa viitosdivaria Kaakkois-Suomen lohkossa.

– Intoa olisi ollut vielä pelata ja olimme saaneet lauantaille hyvin pelaajia mukaan. Mutta ei tälle voi minkään, Jarmo Olkkonen Ristiinan Urheilijoista kertoo.

Joukkue odottaa nyt liitolta tietoa siitä, miten jatkokarsinnat järjestetään. Sarjassa toisena oleva karsii paikasta 4. divariin.

– Karsintojen ajankohta on huhtikuun puolivälissä mutta en usko, että niitä siinä järjestetään. Ei auta kuin odotella lisätietoa, Olkkonen sanoo.

Myös ristiinalaisten lentopallotyttöjen kausi päättyi. Tytöt pelaavat Blues Volleyn sekä Passareiden joukkueissa E- ja D-sarjoja.

– Pettymys on tytöille valtava, varsinkin kun on pärjätty hyvin ja kyllähän sieltä olisi mitaleita tänä keväänä napsittu, joukkueen valmentaja Tanja Roponen kertoo.

Harjoitusten jatkamisesta lentopalloseurat saavat päättää itse. Mikkelin Passarit on keskeyttänyt harjoitukset.

Ristiinan pieni porukka jatkaa vielä harjoituksia omilla vuoroillaan Ristiinassa.

– Tytöt käyvät samaa koulua. Niin kauan kun koulunkäynti jatkuu normaalisti, en näe estettä, emmekö voi harjoitella täällä Ristiinassa. Harjoituksiin tullaan toki vain terveenä ja kädet pestään saippualla ennen harjoituksia sekä harjoitusten jälkeen, Roponen sanoo.

Ristiinan Pallo on keskeyttänyt harjoituksensa Palloliiton ohjeistuksen mukaisesti ainakin maaliskuun loppuun asti. Myös Brahen Voimistelijat ovat keskeyttäneet harjoituksensa.

Ristiinalainen kertoi eilen, että koronan leviämisen estämiseksi peruttiin myös partioleiri ja partion viikkotoiminta. Lue juttu tästä.

Elina Alanne

Mikkelin seudun partiolaiset peruu Nietos-talvileirinsä, joka piti järjestää Ristiinan Ruunaniemessä tulevana viikonloppuna. Leirille oli osallistumassa noin sata partiolaista yhdeksästä eri lippukunnasta.

Suomen Partiolaiset ohjeisti torstaina lippukuntia, eli paikallisesti partiotoimintaa järjestäviä ryhmiä, että partion viikkokokoontumiset perutaan ainakin 15. huhtikuuta asti. Myös retket sekä muut tapahtumat perutaan tai siirretään mahdollisuuksien mukaan.

– Aika epätodellinen olo. Toivottavasti pystyisimme järjestämään leirin jotenkin joskus myöhemmin, koska sen eteen oli tehty jo paljon töitä, Lotta Tuominen toteaa.

Ristiinalaisessa Yöveden Waeltajissa toimiva Tuominen on yksi Nietoksen johtajista.

Partiolaiset pyrkivät toimillaan ehkäisemään koronaviruksen leviämistä. Partion maailmanjärjestö antoi jo aiemmin vahvan suosituksen asettaa terveys ja turvallisuus etusijalle kaikessa partiotoiminnassa. Partion arvoihin kuuluu jäsenten turvallisuudesta huolehtiminen ja aktiivinen rooli yhteiskunnassa.

Yöveden Waeltajat ovat myös keskeyttäneet viikkotoimintansa.

Elina Alanne

Edit: Lisätty 20.3 tieto paikallisesta viikkotoiminnasta. 

Ristiina ei todennäköisesti saa yleistä muovinkeräyspistettä ihan pian.

Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo, että muovipakkausten keräyspisteiden määrä on lähivuosina kaksinkertaistumassa mutta nyt odotetaan uutta jätelakia.

– Nyt on linjattu, että odotetaan lain ratkaisut, Soini sanoo.

Uusi jätelaki on parhaillaan valmistelussa. Se astuu voimaan 1.1.2021. Siinä on sen jälkeen todennäköisesti kahden vuoden siirtymäaika.

Suomen Uusiomuovi Oy vastaa muovipakkausten osalta niiden tuottajavastuusta. Se hallinnoi pakkausasetuksen mukaisesti kierrätystä.

– Tämän hetken määräyksen mukaan muovipakkauksien kierrätyspisteitä pitää olla Suomessa vähintään 500. Ne on jaettu sen mukaan, missä ihmiset ovat. Tällä hetkellä kierrätyspisteen saamisen rajana on pidetty noin 4000 vakituista asukasta, Soini toteaa.

Vapaa-ajanasukkaiden määrä on otettu huomioon vain muutamissa Lapin hiihtokeskuksissa.

Käytännössä keräyspisteitä on nyt noin 650, koska kuluttajat ovat ottaneet ne innolla vastaan.

Kierrätyspisteistä, eli niiden sijoittelusta, luvista, astioista ja tyhjentämisestä, vastaa Pakkauskierrätys RINKI Oy. Ringin aluepäällikkö Jari Koivunen kertoo, että hänen tietojensa mukaan uutta lakia valmistellaan niin, että jatkossa muovipakkauksia pitää kerätä kaikissa pisteissä, joissa kerätään myös lasia, kartonkia ja metallia.

Tällainen Rinki-kierrätyspiste on myös Ristiinassa S-marketin pihalla.

Ristiinalaisia on muun muassa sosiaalisessa mediassa kummastuttanut, miksi asukasmäärältään paljon pienemmässä Otavassa on muovipakkausten keräyspiste.

Koivunen kertoo, että Suomessa on muutamia paikkoja, joissa kyläläiset ovat olleet aktiivisia keräyspisteen saamiseksi ja muovikeräyksellä on erillinen maksaja.

– Muovipakkauksia on aina mahdollista kerätä. Kerätty tavara otetaan kyllä vastaan, Soini kannustaa.

Kaikki Suomessa kierrätetty muovi kuljetetaan Fortumin Riihimäen muovijalostamolle. Kotitalouksien muovipakkauksista tehdään kierrä­tys­muo­vi­gra­nu­laattia, jota käytetään teollisuuden raaka-aineena.

Ristiinalainen kertoi alkuvuodesta, että Metsäsairila Oy alkaa jatkossa kerätä muovia Ristiinan pienjäteasemalla. Keräys alkaa todennäköisesti kesällä. Asema on avoinna kesäaikaan kolme tuntia kolmena päivänä viikossa.

Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini toteaa, että he miettivät muovipakkausten keräyspisteiden sijoittelua myös siltä kantilta, että kiinteistökohtainen keräys lisääntyy koko ajan voimakkaasti.

Ristiinassa taajama-alueella on mahdollista liittyä muovinkeräykseen RL-Palveluiden kautta.

RL-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Nina Rasola kertoo, että muovinkeräykseen oli Ristiinassa suurta ennakkokiinnostusta.

– Mutta sitten kun sen aloitimme, niin ei siihen kovin moni kiinteistö ole vielä lähtenyt. Lähinnä mukana on yksittäisiä kiinteistöjä. Paljon vähemmän kuin millaiseksi ymmärsimme paineen, Rasola toteaa.

Rasola kannustaa kiinteistöjä mukaan muovipakkausten keräykseen.

– Jätteistä jopa 80­–90 prosenttia on muovipakkauksia. Lajittelu alentaa aina jätehuollon kuluja, Rasola toteaa.

Taajaman lisäksi RL-Palvelut ajaa kiinteistöihin, jotka ovat luontevasti sen reittien varrella. Rasola vinkkaa, että keräysastian voi hankkia myös yhdessä naapureiden kanssa tai esimerkiksi kyläyhdistys.

Elina Alanne

Mikkelin kaupunki on kieltänyt ainakin kevätlukukauden ajaksi peruskoululaisten, lukiolaisten ja opettajien ulkomaan opintomatkat.

Mikkelin lukion rehtori Jari Tuomenpuro kertoo, että varatoimi päätettiin ottaa maanantaina käyttöön.

– Euroopassa virustilanne etenee varmasti koko kevään, Tuomenpuro sanoo.

Mikkeli ei myöskään enää vastaanota kevään aikana kansainvälisiä vieraita.

Viimeinen ryhmä ehti saapua sunnuntaina, kun Ristiinan lukion Erasmus+-projektin vieraat saapuivat Saksasta.

– Heidän kanssaan olimme etukäteen yhteydessä siitä, mikä koronatilanne on heidän kotikaupungissaan. Tilanne on siellä ihan normaali, joten vierailua ei ollut tarvetta rajoittaa.

Mikkeliläisten lukiolaisten ryhmä myös saapui sunnuntaina Strasbourgista. Lukiolla pohdittiin yhdessä Essoten asiantuntijalääkäreiden kanssa, onko nuorten osallistumista opetukseen syytä rajoittaa.

– Viesti lääkäreiltä oli, että syytä ei ole ja mennään ihan normaalin ohjeen mukaan, Tuomenpuro kertoo.

Matkustuskielto peruu keväältä monta reissua. Ristiinan lukio on tehnyt keväisin perinteisen ystävyysmatkan Viroon.

Tänä keväänä Ristiinan lukiolaisten piti myös matkustaa Hollantiin samassa Erasmus+-projektissa, jossa on nyt vieraita Saksasta.

Ristiinalaisten venäjän kielen lukijoiden oli myös tarkoitus lähteä Pietariin keväällä. Pietariin oli myös lähdössä Mikkelistä lukiolaisia ja sieltä oltiin tulossa vastavierailulle Mikkelin keskustan lukioon.

Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Matti Hämäläinen kertoo, että yläkoululta piti lähteä yhden ryhmän Romaniaan kevään aikana, mutta matka peruttiin projektin puolesta jo ennen kuin Mikkelin kaupungin ohjeistus tuli.

– Siinä jo ennakoitiin, että ei oteta turhia riskejä. Matka siirtyi nyt marraskuulle, Hämäläinen sanoo.

Tuomenpuro kertoo, että jo aiemmin peruttiin myös Mikkelin keskustan lukion opintomatka Espanjaan. Tälle matkalle olisi pitänyt lähteä sunnuntaina.

Opiskelijoiden matkoja on nyt siirretty mahdollisuuksien mukaan loppusyksylle.

– Nythän uskotaan, että koronakuvio kesällä ja syksyllä laantuu. Mutta nyt peruuntuvia matkoja on monia siirretty mahdollisimman lähelle joulua, jos virustilanne jatkuu, Tuomenpuro sanoo.

Tuomenpuro toteaa, että matkoja on perinteisesti paljon keväällä. Opiskelijamatkojen lisäksi opettajilla on joitakin yksittäisiä matkoja, joilla he käyvät valmistelemassa tulevia hankkeita yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Tämä on virkaurallani ihan ainutkertainen tilanne. Aikoinaan kun oli sars, niin se ei Suomeen niin vaikuttanut, Tuomenpuro pohtii.

Elina Alanne

Uudenvuodenpäivä vuonna 1940 oli ristiinalaisittain surullinen. 22 kylän nuorta miestä kaatui Ruhtinaanmäen taistelussa.

– Talvisodassa joukot koottiin alueittain. Ruhtinaanmäellä ristiinalaisten tehtävänä oli miehittää alue, jonka piti tiedustelutietojen mukaan olla tyhjä vihollisesta, Erkki Rantalainen kertaa.

Mäki ei kuitenkaan ollut tyhjä, vaan suomalaiset joutuivat venäläisten väijytykseen.

– Moni mies ei tullut takaisin. Ne, jotka palasivat, kaivautuivat hankeen. Heidän piti olla lumen sisässä iltaan asti ja pimeän turvin he pääsivät turvaan, Rantalainen kertoo.

Talvisodassa kaatuneita miehiä muistetaan Ristiinassa sodan päättymisen muistotapahtumassa perjantaina 13. maaliskuuta. Tilaisuuden järjestelytoimikunnan vetäjä Rantalainen kertoo, että Ruhtinaanmäellä kaatuneista nähdään tapahtumassa koskettava kuvaelma.

– 22 nuorta miestä kulkee sota-ajan lumipuvut päällä Setälä-salissa samaan aikaan, kun kaatuneiden nimet ja kuvat heijastetaan näkyviin.

Talvisodan päättymistä on muistettu Ristiinassa 13. maaliskuuta jo vuosikymmeniä. Tänä vuonna sodan loppumisesta tulee 80 vuotta, joten tilaisuus on isompi.

Päivä alkaa kello 14 seppeleen laskulla ja kunnianosoituksella sankarihautausmaalla. Järjestöjen toivotaan osallistuvan kunnianosoitukseen lippuineen.

Tämän jälkeen ohjelmassa on kahvit ja kello 15 alkava pääjuhla yhtenäiskoulun Setälä-salissa. Tilaisuuden teemana on osittain sotaorvot.

– Heitä on vielä joukossamme, ja joku heistä jopa muistaa isänsä, Rantalainen sanoo.

Muistotapahtumassa kuullaan musiikkiesityksiä ja runoutta. Juhlapuheen pitää maaherra Mauri Miettinen.

Talvisota oli ristiinalaisittain ankara.

– Ristiinalaisia kuoli prosentuaalisesti paljon. Yksi syy oli juuri tuo yksittäinen Ruhtinaanmäen taistelu. Ja yleensäkin ristiinalaiset olivat usein jalkaväessä, eli tulen alla. Samojen kylien miehiä kaatui talvisodassa monta, Rantalainen kertoo.

Talvisodan muistotapahtuman järjestelyvastuussa on Ristiinan Reservinupseerit. Mukana on tekijöitä useista ristiinalaisista seuroista.

Rantalainen kertoo, että tilaisuus haluttiin järjestää nimenomaan talvisodan päättymisen varsinaisena päivänä, vaikka se osuukin arkipäivälle, eli perjantaille.

Työpäivä on aiheuttanut oman haasteensa löytää esimerkiksi miehiä kuvaelmaan. Se mahdollistaa kuitenkin myös sen, että halutessaan koululta voidaan osallistua tapahtumaan.

– Meillä on koulun kanssa hyvä perinne, että historianopetuksessa on mukana paikallista viime sotien historiaa. Yläkoululaisia on esimerkiksi usein veteraanipäivänä mukana seppeleen laskussa, Rantalainen kertoo.

Elina Alanne

Talvisodan päättymisen muistotapahtuma 13.3. Ristiinassa. Kello 14 kunnianosoitus sankarihautausmaalla, kello 15 pääjuhla koulun Setälä-salissa.

Suomenniemen nuorisoseurantalosta kuuluu hihitystä.

Sirkku Salmensuo ja Jukka Halttunen esiintyvät näyttämöllä ja muuta työryhmää naurattaa.

– Toivon, että myös katsojat uskaltaisivat nauraa. Meitä ainakin naurattaa. Meillä on ollut hulvattoman hauskaa harjoituksissa, Salmensuo kertoo lavalta alas astuttuaan.

Nuorisoseura harjoittelee vielä pari viikkoa Käki kukkuu kostoa -näytelmää. Se on Anne Kokkosen kirjoittaman Käki-trilogian kolmas osa. Käki kukkuu kostoa on huijarikomedia, jossa huumorin keinoin otetaan kantaa myös Mikkelin suuntaan.

– Kaupunki voi viedä Suomenniemeltä kaiken, mutta nuorisoseuraa ja näytelmiä ne ei pysty viemään, Suomenniemen nuorisoseuran puheenjohtaja, näytelmässä Lahja-mummoa esittävä Ritu Ruhanen toteaa.

Näytelmässä rivitalossa asuvat mummot joutuvat tulemaan toimeen ilman monia palveluita. Toini, Kaisa, Lahja ja Aulikki päättävät yhdessä kostaa kylään ilmaantuneelle Halttusen esittämälle huijarille. Yksi näytelmän teemoista on yhteistyö ja toisten auttaminen.

– Niinhän tämä varmaan menee, että tämmöiset Toini Karjut jää tänne rivitaloihin. He hoitavat ja huolehtivat toisistakin, Salmensuo naurahtaa roolihahmonsa nimeen viitaten.

Salmensuo on ollut suomenniemeläisten näytelmien kantavia voimia. Hän tekee nyt muutamia vuosien jälkeen paluun näyttämölle.

– Eläkkeellä taas joutaa. Olen aina tykännyt näyttelemisestä ja meillä on aina täällä hyvä porukka. Täällä unohtuu kaikki murheet, Salmensuo kertoo.

Käki kukkuu kostoa on ohjaaja Sami Sivosen toinen ohjaus Suomenniemellä. Pirkkalassa asuva Sivonen käy Suomenniemellä parin viikon välein vetämässä työryhmälle pitkät, neljän tunnin harjoitukset.

– Jo edellisen näytelmän aikaan täällä huomasin, että porukka on todella ennakkoluulotonta. He ottavat kaikki ideat vastaan. Sitten kun niitä on kokeiltu, voidaan puhua, että oliko tässä järkeä. Kukaan ei heti tyrmää mitään, Sivonen kehuu suomenniemeläisiä.

Näytelmässä lavalla on seitsemän näyttelijää. Tekemistä on ollut myös lavastuksessa, puvustuksessa ja tekniikassa.

– Monilla täällä on vuosikymmenien tausta teatterista. He tietävät, mitä on teatterin teko. Olemme vetäneet todella pitkiä harjoituksia ja näyttelijät ovat jaksaneet ne hyvin, Sivonen sanoo.

Konkareiden lisäksi lavalla nähdään myös ensikertalaisia. Kyläpoliisina ensiesiintymisensä tekee 25-vuotias Tuulikki Salopelto.

– Veli on ollut monessa näytelmässä mukana. Nyt ajattelin, että jos velikin pystyy, niin kyllä minäkin, Salopelto kertoo.

Hän houkutteli ensimmäistä kertaa esiintymään myös siskonsa Hannele Loisan, joka esittää mummoista Aulikkia. Salopelto kertoo, että on nauttinut näytelmän tekemisestä.

– Esitykset jännittää. Aika näyttää, miten näytökset menevät, Salopelto toteaa.

Käki kukkuu kostoa esitetään kaikkiaan kymmenen kertaa.

Ohjaaja Sivonen kertoo, että 20. maaliskuuta ensi-illassa oleva näytelmä on hyvässä vaiheessa.

– Tein ison työn, että sovitin tekstin omaan rytmiini sopivaksi. Nyt näytelmässä on vauhdikas rytmi ja paljon tapahtumia mutta yleisö pysyy kärryillä, Sivonen sanoo.

– Osalla näyttelijöistä on paljon tekstiä, niin niitä vielä harjoitellaan. Jokainen osaa jo roolinsa ja näytelmän, mutta yksittäiset lauseet saattavat unohtua.

Lavalle nousevat harjoittelemaan omaan kohtaustaan Halttunen ja Ruhanen, eli Toni-Heikki ja Lahja. Sivosen opastuksella haetaan vielä liikettä ja tekstiä. Parin viikon kuluttua kaikki on valmista.

Elina Alanne

Henkilöautoa kuljettanut 70-vuotias mies kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä tiistaina.

Onnettomuus tapahtui Mikkelin Sydänmaanpohjalla Suomenniementiellä tiistaina aamupäivällä. Hälytys onnettomuudesta tuli kello 10.50.

Kuorma-auto ajoi Suomenniementietä kohti Mäntyharjua, kun Sydänmaanpohjan kohdalla pienempää risteävää tietä pitkin ajanut henkilöauto ajoi sen eteen teiden risteyksessä. Kuorma-auto törmäsi henkilöauton kylkeen ja henkilöauto kimposi törmäyksen voimasta noin 50 metrin päähän ojaan. Myös kuorma-auto ajautui tilanteessa osittain ojaan.

Henkilöauton kuljettaja menehtyi välittömästi törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Kuorma-auton kuljettaja ei saanut fyysisiä vammoja.

Poliisi tutkii tapausta ja tekee tutkinnassa yhteistyötä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan kanssa.