Ravintolat voivat rajoitusten puitteissa käynnistää laajemmin toimintaansa maanantaista alkaen.

Ristiinan seudun kesäravintoloiden lisäksi myös koronatilanteen vuoksi suljettuina olleet kylän ravintolat avaavat ovensa.

– Sesonkitouhu on muutenkin epävarmaa, mutta nyt se on sitä erityisesti. On ollut hankala ja epätietoinen kevät mutta nyt on hyvä fiilis ja hyvät näkymät, Kallioniemen yrittäjä Otto Ravantti toteaa lauantaina 23. toukokuuta, kun aurinko paistaa Saimaalla.

Edellisenä päivänä Kallioniemen keittiö päätettiin avata noutoruokaa varten pika-aikataululla. Päätös selkeästi kannatti, koska haastattelu keskeytyy moneen kertaan siihen, että paikalle veneillä ja autoilla saapuneet matkaajat tulevat kuikuilemaan, joko ruokaa saisi.

Aamupäivällä kokki ei kuitenkaan ole vielä töissä ja jokainen asiakas, jolle Ravantti joutuu myymään ei-oota saa yrittäjän hieman harmistuneeksi.

– Tänään tulee varmaan kiire päivä, yrittäjä toteaa ja osuu oikeaan.

Kesällä Kallioniemi tarjoilee pitsaa ja ruoka-annoksia.

Kiirettä yrittäjillä on pitänyt muutenkin. Ravantti toteaa heidän olevan pitkään jatkuneen epätietoisen tilanteen takia aavistuksen myöhässä kevättöiden kanssa.

– Joka kesä olen jo ihan loppu ennen kauden alkua, Ravantti naureskelee ja kertoo yöunien jääneen lyhyiksi.

Menneenä lauantaina Kallioniemessä oli vielä siivottavaa ja laitettavaa. Normaalista poikkeavaa järjesteltävää aiheuttaa turvavälien ja asiakaspaikkojen miettiminen.

– Meillä on talossa alhaalla 60 ja ylhäällä 30 asiakaspaikkaa, eli näistä puolet saa olla käytössä. Pihalla on kyllä tilaa mutta anniskelualue rajaa sitä osaltaan, Ravantti kertoo mietittävistä seikoista.

Tavallisten kevätpuuhien lisäksi Ravantilla on työn alla oman veneen muutostyöt, jotta Astuvansalmen risteilyjä voitaisiin toteuttaa kahdella eri aluksella.

– Meidän veneestämme saa helpommin muun muassa esteettömän.

Kallioniemen rannassa puretaan myös lotjaa, joka saapui Ristiinaan Puumalasta.

– Hain sen vähän sillä periaatteella, että ”mitä maksat mulle, että pääset eroon”. Mutta oikeastihan siitä hakemisesta ja kaikesta kuluja tuli, Ravantti kertoo.

Puurunko on kuitenkin hyvä ja lotjassa on mahdollisuuksia vaikka ravintolalaivaksi.

Kesäkuussa Kallioniemestä voi ilmaiseksi vuokrata perämoottorillisen soutuveneen tykötarpeineen retkikäyttöön. Palvelu on osa Porukalla-hanketta.

– Se on kyllä yksi parhaita ideoita, mitä minulla on ollut aikoihin. Nyt vesille pääsee nekin perheet, joilla ei normaalisti ole sinne pääsyä, Ravantti iloitsee.

Uutta Irina ja Otto Ravantti kehittävät myös Business Finlandin 100 000 euron kehittämistuen turvin.

– Kehitämme pienille ryhmille räätälöityä luontoruokailua sekä omia tuotteita. Tämä on ollut jo pitkään suunnitteilla, mutta toteutukseen ei ole ollut aiemmin mahdollisuuksia.

Ravantit haluavat alueeseen sopivaa, laadukasta matkailupalvelua, joka ei rasita luontoa. Tuotteissa voidaan myös hyödyntää Irinan 30 vuoden kokemusta luontaistuotteista.

Elina Alanne

Ruokajako alkaa Ristiinassa tiistaina 2. kesäkuuta. Jatkossa ruokakasseja jaetaan aina tiistaisin seurakuntakeskuksella. Tarvittaessa ruokakasseja myös kuljetetaan Pellosniemelle.

Kyseessä on Porukalla-hankkeen alainen toiminta. Ruokakassijaosta vastaa käytännössä ViaDia ja Ristiinassa mukana on vahvasti myös seurakunta. Porukalla-hanke syntyi auttamaan ja tukemaan kuuden eteläsavolaisen kunnan asukkaita koronaepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Ruoka-apua tarvitsevan pitää tilata kassi etukäteen diakoni Taru Rantalaiselta viimeistään tiistaisin kello 11. Kassien jako alkaa aina kello 12.

Jaettava ruoka on pääsääntöisesti Ristiinan K-marketin ja S-marketin ylijäämäruokaa.

– Iso kiitos heille lahjoituksesta ja yhteistyöstä. Kassien sisältö on siis aina erilainen ja yllätys, Rantalainen sanoo.

Kasseja täydennetään myös Mikkelin muiden kauppojen tuotteilla.

ViaDian Sami Järvinen kertoo, että osa tuotteista pakastetaan kaupassa, josta ne siirretään odottamaan jakopäivää seurakuntakeskukselle hankittuihin pakastimiin.

– Tässä uudessa tilanteessa ruokajakojen tyylejä on pitänyt keksiä uusiksi, mutta asiat ovat toimineet hienosti, Järvinen sanoo.

Ristiinassa ruoka-apua on keväällä jaettu Telluksen kautta, kun välittämisenpaikan muu toiminta oli tauolla. Tarvitsevia on ollut viikoittain 50–60 taloutta. Viadia jakoi ruokaa aiemmin Pellosniemellä.

– Siellä oli usein 80–90 ihmistä kerralla. Tarve avulle oli yllättävänkin iso, Järvinen toteaa.

Koronakevät toi avun tarvitsijoiksi paljon uusia ihmisiä ja perheitä.

– Monet aiemmin keskituloiset ovat tarvinneet apua, kun perheestä toinen vanhempi on joutunut työttömäksi ja toinen on lomautettu. Hyvä, että ihmisiä voidaan auttaa pääsemään kuopan yli kuivin jaloin, ViaDian aikoinaan Mikkeliin perustanut Järvinen kertoo.

Porukalla-hankkeessa lapsiperheiden tukea antaa Hope-yhdistys, joka pystyy täydentämään perheiden ruokakassiapua ostettavilla täsmätuotteilla. Rantalainen ja Ristiinassa nykyisin asuva Järvinen kiittelevät hanketta siitä, että se on jo nyt osoittanut, että yhdessä tekemällä saadaan paljon aikaan.

– Ja kun verkosto on nyt olemassa, niin tulevissakin kriiseissä toiminta saadaan nopeasti käyntiin. Nyt kaikki puhaltavat yhteen hiileen, Järvinen sanoo.

Porukalla-hanke jatkuu lokakuun loppuun saakka. Se on EU:n sosiaalirahaston tuella toteutettu ja Mikkelin kaupungin hallinnoima.

Elina Alanne

Ruoka-avun tilaus soittamalla Taru Rantalaiselle, puh. 0400 143 251.

Jako tiistaisin kello 12 alkaen Ristiinan seurakuntakeskuksella, Kissalammentie 3, pääovien edessä ulkona.

Porukalla-hankkeesta lisää sivulla: https://www.meijanmikkeli.fi/porukalla. Siellä voi myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi auttajaksi.

Ristiinan satamassa on ollut jo monta päivää vilskettä. Yksi pesee, toinen puunaa, kolmas maalaa ja neljäs vielä hioo.

Touhussa on kyse siitä, että lauantaina veneiden vesillelaskussa voidaan laskea vain kymmeneen. Koronarajoitusten vuoksi saa kokoontua vain kymmenen henkilöä, mikä on aiheuttanut aivan uutta suunnittelua myös Ristiinan Pursiseurassa.

– Siirsimme vesillelaskua jo viikolla, mutta kokoontumisrajoituksen kannalta se viikko ei lopulta mitään muuttanut. Laitamme veneet nyt vesille niin, että rajoitamme ihmismäärää satamassa ja muistamme turvavälit, Pursiseuran kommodori Mika Muikku kertoo.

Satamassa on talvehtinut noin 60 venettä. Osa on jo vesillä, osa saattaa poikkeuskeväänä jäädä kentälle.

Alkuviikosta myrskyläläinen Meija Hämäläinen hioi veneensä pohjaa vauhdilla.

– Paikkamaalausta tehdään vähän pohjaan ja pohjatulppa pitää muistaa laittaa. Vesipumppua pitää laittaa ja pestään, siivotaan, tankataan, Hämäläinen luettelee listaa, mitä pitää muistaa.

Veneilijöiltä on toivottu, että lauantaina jokaisen vene on laskukunnossa ilman, että satamassa täytyy oleskella ylimääräistä.

– Valmiina ollaan, ihan varmasti, viisi vuotta veneillyt Hämäläinen toteaa.

Heidän veneensä matkaa Ristiinasta Puumalan mökin rantaan, joten tarvittaessa siivousurakoita voi jatkaa myös siellä.

Kannen kunnostus eteni Ismo Lahtisen Caleta-veneessä vauhdikkaasti, kun Jussi Tiitinen ja Jukka Ruonala auttoivat uusien elementtien nostossa.

– Tämähän meni helposti! Minua niin mietitytti näiden nosto. Kun ensimmäistä kertaa tekee, niin moni asia vähän jännittää, Lahtinen myhäili veneensä kannelta.

40 vuotta vanhan veneen takakansi oli osin puuta ja osin lasikuitua, ja se oli tehnyt siitä osin vuotavan ja osin pehmenneen, joten Lahtinen päätti kunnostaa sen kokonaan uudeksi.

– Tämä tulee nyt kokonaan moderneista materiaaleista. Ei se ole valmis vielä lauantaina, mutta kunhan olisi vesitiivis, niin pääsen saareen rantaan tekemään loppuun, Lahtinen kertoi.

Kesällä koronarajoitukset näkyvät satamien toiminnassa. Veneilijöiden paljon käyttämien ravintolapalveluiden tilanne on vielä epävarma. Saunoissa ja suihkutiloissa on omat rajoitteensa.

Hartolassa asuva mutta Ristiinasta veneilevä Tiitinen miettii, että saunojen käyttö jää ehkä vähemmälle. Se on monen veneilijän mielestä hieman harmi, koska yhteinen porukka on tärkeä ja mukavaa.

Tiitinen kehaisee erityisesti Ristiinan Pursiseuraa.

– Pursiseura tänne monia vetää venettä pitämään. Porukka on mukavaa ja hommat toimivat.

Kommodori Muikku miettii, että korona voi tuoda vesille enemmän liikkujia.

– Veneily on sallittua, koska siinä ei olla tiiviisti. On jo huomattu, että monella on taas enemmän intoa. Vesille pääsee karkuun tilannetta, Muikku sanoo.

Hän jatkaa, että Saimaalle kyllä mahtuu. Vuosiin satamissa ei ole ollut liikaa porukkaa.

– Veneily on kautta Suomen vähentynyt. Isoista retkiveneistä ollaan siirrytty päiväveneilyyn. Toivon mukaan veneily taas nousee. Hienoahan se on siellä olla luonnon kanssa, Muikku sanoo.

Jukka Ruonala aloitti oman veneilykautensa ennätysaikaisin.

– En ole koskaan näin aikaisin aloittanut. Kylmää siellä on kyllä ollut, Ruonala naurahtaa.

Toiveissa on lämmin ja pitkä veneilykesä. Pursiseura perui toukokuulta regatan ja kesäkuun alusta lasten jollaleirin. Sen jälkeen Uudeltamaalta on jo kuulunut, että aluehallintovirastolta on saatu lupa purjehduskisojen järjestämiseen, koska niissä ei ole kyse yleisötapahtumista.

– Se antaa meillekin uskoa, että Saimaallakin tänä kesänä myös kilpaillaan, Muikku sanoo.

Elina Alanne

Ristiinan ja Suomenniemen taajamissa on ollut jo runsaan viikon ajan pimeää. Katuvalot sammutettiin 4. toukokuuta.

– Mikkelin kaupungin toiveesta pimeää aikaa on pidennetty. Yleensä valot on sammutettu kuukausi ennen juhannusta ja sytytetty taas kuukausi juhannuksen jälkeen, huoltopäällikkö Pentti Pylkkänen ESE-tekniikasta kertoo.

Kaupunki hakee valojen sammuttamisella säästöjä. Valot palavat ainoastaan Mikkelin keskustan alueella turvallisuussyistä.

– Ja elyn alueet, eli valtatiet palavat totta kai myös, Pylkkänen selventää.

Pylkkänen kertoo, että ESE on saanut asiasta parisenkymmentä ihmettelevää yhteydenottoa eri puolilta kaupunkia.

– On se vielä pimeää, varsinkin jos on pilvistä. Moni toki nukkuu siihen aikaan mutta esimerkiksi ne, jotka kulkevat työmatkoja tämän huomaavat.

Tällä hetkellä aurinko laskee vähän ennen kymmentä. Katuvalot toimivat hämäräkytkimellä, joten ne syttyisivät noin 20 yli kymmenen.

– Normaalisti olemme 21. toukokuuta tehneet sen sammutuksen. Silloin aurinko laskee 22.13, eli noin 45 minuuttia myöhemmin kuin nyt sammutusaikaan, Pylkkänen laskeskelee.

Katuvalot sytytetään taas 2. elokuuta.

Elina Alanne

Ristiinan lukiosta valmistuu tänä keväänä 28 ylioppilasta. Kaikkien Mikkelin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden nimet löytyvät myöhemmin tästä jutusta.

Kaikkiaan keväällä ylioppilaita valmistuu Suomessa noin 25 100 henkilöä.

Uusista ylioppilaista noin 400 on suorittanut tutkintonsa pakolliset kokeet jo aiemmin, mutta saanut opintonsa valmiiksi vasta kevään 2020 aikana. Noin 1100 henkilöä on suorittanut tutkinnon kokeet hyväksytysti, mutta ei ole vielä saanut opintojaan valmiiksi.

Kevään 2020 ylioppilaiden paras arvosanapistemäärä on 76, jonka sai yksi henkilö.  Arvosanapisteiden summa ilmentää monipuolista ja korkeatasoista osaamista, jossa laudaturien lisäksi arvostetaan myös muita arvosanoja. Kokelaille lasketaan pisteet tutkinnon arvosanojen perusteella: laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).

Kevään 2020 ylioppilaista 11 henkilöä sai vähintään 8 laudaturia. Suoritettujen laudaturien määrä ilmaisee huippuosaamista tietyissä tutkintoaineissa. Kun tutkinto on mahdollista hajauttaa kolmelle tutkintokerralle, on siihen teoriassa mahdollista sisällyttää äidinkieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka, kuusi reaaliainetta, kolme pitkää kieltä sekä lyhyitä kieliä. Tutkinnon jälkeen suoritettuja kokeita ei lasketa mukaan.

Kevään 2020 reaaliaineiden koepäiviä aikaistettiin koronatilanteen vuoksi viikolla, jotta mahdollisimman moni kokelas saisi tutkintonsa suoritettua.

Ylioppilastutkintolautakunta kertoo, että koepäivien tiivistäminen vaikutti niiden 42 989 kokelaan aikatauluihin, jotka olivat ilmoittautuneet reaaliaineiden kokeisiin. Kokeisiin osallistui jonkin verran vähemmän kokelaita kuin kokeisiin oli ilmoittautunut.

Keväällä 2020 reaaliaineiden kokeissa 86–91 % ilmoittautuneista kokelaista saapui koetilaisuuteen ja palautti koesuorituksen, kun keväällä 2019 suorituksen palautti 93–98 % ilmoittautuneista. Kokelaiden poisjäämiseen on voinut vaikuttaa aikataulun tiivistämisen lisäksi myös koronavirustilanne. Myös muissa kokeissa osallistumisprosentti on jäänyt jonkin verran edellisvuotta matalammaksi.

Mikkelin lukion ylioppilaat keväällä 2020

Ristiinan toimipiste

Ahoranta Aapeli

Eronen Eetu

Halinen Roosa

Heikkinen Maiju

Helminen Juho

Honkatukia Viivi

Hämäläinen Eetu

Järvinen Jessica

Jääskeläinen Pinja

Karjalainen Roosa

Kemppinen Minttu

Kivinen Viivi

Kolehmainen Emmi

Laamanen Katariina

Leppävuori Juho

Matilainen Milla

Muinonen Irene

Nykänen Riku

Piispanen Rene

Purhonen Santeri

Rahikainen Jesse

Repo Alina

Saastamoinen Saara

Taavitsainen Matias

Titkova Arina

Tivinen Lotta

Trygg Niko

Tuominen Lotta

Keskustan toimipiste

Aherto Eetu

Alisic Amra

Arpiainen Elli

Asikainen Antti

Bisi Elina

Eriksson Emil

Falkenbach Martina

Gynther Ira

Halonen Helmi

Havukainen Aku

Heinonen Laura

Hietaniemi Aaron

Hokkanen Helmi

Hokkanen Johanna

Hokkanen Joona

Hosio Juuli

Hotokka Johanna

Huikuri Tinja

Huoponen Nea

Huotari Timi

Huttunen Jyri

Hytinkoski Milla

Hytönen Jasper

Häkkinen Aino

Hämäläinen Netta

Härmä Minttu

Häyrinen Joona

Hölttä Niko

Ikonen Nea

Immonen Emmi

Impivaara Jatta

Joensuu Juuso

Jääskeläinen Jasper

Kakriainen Eevertti

Karabulut Emre

Kareaho Sauli

Keijonen Tiitus

Kerkelä Henna

Keskinen Meea

Keurulainen Malviina

Kiljunen Johanna

Kirjalainen Helmi

Kiukas Heidi

Klinga Tessa

Kohvakka Panu

Koivula Meri

Kontio Nea

Koponen Aino

Korhonen Vili

Korhonen Pilvi

Korhonen Eevi

Korkka Roosa

Korpelainen Pinja

Koskivirta Krister

Kujala Siiri

Kurvinen Matti

Kuusinen Oliver

Laamanen Emilia

Laiho Roosa

Lallukka Minja

Lampinen Kalle

Lang Sara

Lankila Leo

Lankila Lauri

Larsson Julia

Lauha Malviina

Laukkanen Ruusa

Lehtonen Sanna

Lehtonen Suvi

Lepistö Katriina

Leppänen Joel

Liikanen Caro

Lipiäinen Oona

Liukkonen Veeti

Lohman Jutta

Lukinmaa Inka

Luukkonen Tomi

Löppönen Carol

Maaranen Lauri

Maaranen Aapo

Makkonen Tero

Marttinen Harri

Melkinen Marikki

Miettunen Olivia

Moilanen Katri

Myyryläinen Iina

Myyryläinen Veera

Myyryläinen Iida

Myyryläinen Roosa

Mäkelä Liina

Mäkeläinen Pilvi

Mönkkönen Miko

Nenonen Neea

Neuvonen Anniina

Neuvonen Katariina

Neuvonen Toni

Neuvonen Vertti

Niilo-Rämä Jenni

Nikulainen Sara

Noponen Otto

Nurhonen Santeri

Nyyssönen Siiri

Orpana Kia

Paajanen Lauri

Paakkunainen Nea

Partanen Anna

Partanen Mila

Pekonen Wiljami

Pennanen Aada

Piekäinen Jani

Pulkkinen Heta

Pulkkinen Viivi

Punavaara Wihtori

Punavaara Werneri

Putkonen Netta

Putkonen Inka

Puumalainen Inka

Pylkkänen Tia

Pynnönen Eveliina

Pynnönen Roosa

Pöntinen Vilma

Pöyry Laura

Rahikainen Joonas

Riipinen Anna

Romo Silja

Ruhanen Arttu

Ruuskanen Linnea

Saalasti Erica

Salonen Elli

Saloviin Salli

Sandberg Tinja

Satomaa Erika

Sederqvist Janette

Sepponen Sanni

Seppänen Veeti

Serikov Aule

Siitari Anna

Sinisalo Samuli

Soini Joona

Soininen Ville

Sourander Matias

Summanen Enna

Säde Viivi

Taavitsainen Ilona

Tamski Jocke

Tarkiainen Laura

Tarkiainen Veera

Teräväinen Vilja

Tikkanen Anni

Tolvanen Suvi

Torri Annika

Tuomiharju Tuulia-Kerttu

Turpeinen Oona

Tuukkanen Anni

Tuunainen Aada

Ukko Petra

Valtonen Reeta

Valtonen Otto

Varis Eetu

Waris Juho

Viljakainen Jenny-Maria

Vilkki Saana

Wilkman Anniina

Villa Vilma

Vitikainen Atte

Volanen Silja

Vuonos Marika

Vuorikoski Katariina

Vähätiitto Reetta

Väisänen Antti

Väisänen Veera

Vänttinen Iida

Ylönen Elisa

Ämmälä Rosa

Listalla olevat ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

Mikkelin kirjastoista voi nyt noutaa ennakkoon varattuja kirjoja.

Aineisto varataan etukäteen kirjaston verkkopalvelussa ja noutopaikaksi valitaan haluttu kirjasto, kuten esimerkiksi Ristiinan tai Suomenniemen kirjasto. Järjestelmä tarjoaa automaattisesti noutopaikaksi asiakkaan ”kotikirjastoa”.

Kirjaston verkkosivut löytyy osoitteesta https://lumme.finna.fi.

Tämän jälkeen asiakkaan pitää odottaa aineiston saapumisilmoitusta. Omista asetuksista riippuen viesti tulee joko tekstiviestillä tai sähköpostilla, tai molemmilla. Sivuston oma tili -kohdassa voi tarkistaa omat asetukset.

Aineiston noudettavuuden voi myös tarkistaa Finna-sivustolta.

Kun saapumisilmoitus on tullut, voi aineistoa lähteä noutamaan. Ota mukaan kirjastokorttisi.

– Ristiinassa toimimme niin, että asiakas soittaa ovelta kirjaston puhelinnumeroon. Hän kertoo kirjastokorttinsa numeron ja nimensä. Henkilökunta tuo aineiston ulos, Noora Tähtinen Ristiinan kirjastosta kertoo.

Ristiinan kirjaston numero on 040 1294373. Kirjastotiloihin ei siis vielä pääse sisälle. Omatoimiajat eivät ole voimassa. Hakiessa pitää noudattaa hygieniaohjeita ja turvavälejä.

Ristiinan kirjastosta aineistoja voi noutaa maanantaisin 12–18 ja tiistaista perjantaihin 10–16.

Suomenniemellä varauksia voi noutaa maanantaisin 12–18 ja perjantaisin 10–16. Kirjaston puhelinnumero on 0400 348 256.

Noutojärjestely on voimassa toukokuun ajan. Kaikilla kirjastojen sulkuajan aikana saapuneilla varauksilla on noutoaikaa 1.6. asti. Lainausten eräpäiviä on myös jatkettu kesäkuun alkuun.

Tämänhetkisen tiedon mukaan kirjastotiloja voidaan avata asteittain 1. kesäkuuta. Kirjastojen avautumisesta tiedotetaan lisää myöhemmin.

Elina Alanne

Mikkelin kaupunki avaa porrastetusti palveluitaan, jotka ovat olleet suljettuina koronaepidemian hidastamisen vuoksi. Kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä linjasi kokouksessaan keskiviikkona esimerkiksi ulkoliikuntapaikkojen ja museoiden avautumisesta.

Kirjastoista voi noutaa varauksia maanantaista 11. toukokuuta alkaen. Mikkelin seutukirjastoihin on pystynyt jättämään varauksia koko ajan, kun ne ovat olleet suljettuina.

Kellonajoista ja yksityiskohdista tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen. Otavan kirjastosta noudot ovat mahdollista 15. toukokuuta alkaen. Kokonaan kirjastot aukeavat yleisölle valtioneuvoston linjauksen mukaisesti 1. kesäkuuta.

Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti ulkoliikuntapaikat avataan Mikkelissä torstaina 14. toukokuuta alkaen niin, että noudatetaan 10 henkilön rajaa toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen maksimihenkilömäärä on 50 henkilöä.

Kesän maksulliset käyttövuorot ulko- ja sisäliikuntapaikoilla sekä kuntosaleilla alkavat 1. kesäkuuta alkaen. Uimahallit avataan yleisölle 6. elokuuta. Kaupunki muistuttaa, että liikuntapaikoilla pitää noudattaa hyvää käsihygieniaa, huomioida turvavälit ja sallitut henkilömäärät.

Museot avautuvat porrastetusti 1. heinäkuuta alkaen. Mikkelin taidemuseon Facebook-sivulla kerrotaan, että museovirkailijat ovat lomautettuna 19.5.–15.6. välisen ajan, joten museoita ei voida avata aiemmin.

1. heinäkuuta avautuvat Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Suur-Savon museo sekä kesäkohteet Harjukosken mylly ja Ristiinassa sijaitseva Pien-Toijolan talonpoikaismuseo. Mikkelin taidemuseo aukeaa seuraavan näyttelyn, Mikkelin 12. kuvitustriennalen, valmistuttua elokuun alussa.

Tänä vuonna Mannerheimin salonkivaunua ei avata 4.6. yleisön ja henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi. Kyseisessä kohteessa asianmukaisten turvavälien pitäminen ei ole mahdollista. Myöskään Kivisakasti ei avaudu yleisölle tänä kesänä samasta syystä.

Nuoriso-, kerho- ja harrastetiloja voidaan avata tarpeen mukaan 1. kesäkuuta. Toiminnan avaaminen tapahtuu turvallisesti valtioneuvoston ohjeistukset huomioiden.

Mikkelin kaupungin tekemät linjaukset suurten yleisötapahtumien perumisesta pysyvät voimassa. Valtioneuvoston antamien rajoitusten suomissa rajoissa kaupunki voi järjestää pienimuotoisempaa kulttuuritoimintaa 1. kesäkuuta alkaen. Näistä tapahtumista tiedotetaan erikseen.

14. toukokuuta alkaen Mikkelin paikallisliikenne siirtyy kesäaikatauluihin.

Elina Alanne

Päivitetty 16.35 tarkemmat tiedot museoista.

Ristiinan markkinoita ei järjestetä koronatilanteen vuoksi tulevana kesänä. LC Ristiinan hallitus totesi, että tapahtuman luonteen vuoksi yleisömäärää on mahdoton rajoittaa ja turvaetäisyyksistä pitää huolta.

Myös Ristiinan perinteiset Metsälinnassa kesäkuussa järjestettävät Kesäkemut on peruttu. Jo aiemmin Ristiinalainen kertoi Linnaniemen Keskiaika -tapahtuman siirtymisestä kesälle 2021.

Myöskään Kosmos Festivalia ei vietetä heinäkuussa. Tapahtuman piti olla Närhilässä 10.–12. heinäkuuta. Harri Andersson festaria järjestävästä Elektro Shamans ry:stä kertoo, että koko paketti oli järkevintä siirtää vuoteen 2021.

– Meillä on paljon ulkomaalaisia artisteja ja kävijöitä, niin kaikille oli helpompaa, että siirsimme tapahtuman ajoissa ensi kesään.

Ristiinan nuorisoseura päätti siirtää kesän Suklaasydän-musikaalin ensi vuoteen. Esitysten piti olla heinäkuussa.

– Päätöstä tehdessä emme vielä tienneet hallituksen 50 henkilön rajauksesta. Olimme sitä mieltä, että ei ole järkeä enempää odotella, koska kukaan ei tiedä, mikä tilanne on heinäkuussa. Pistimme tältä kesältä pillit pussiin, nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen sanoo.

Jo aiemmin lastenteatterin kesäkuun esitykset peruttiin. Näytelmä esitetään loppuvuodesta Setälä-salissa.

– Lasten kanssa ei voi oikein vuotta odottaa. Nuorisoseuran 110-vuotispäivä on lokakuussa, niin sehän olisi mahtavaa, jos lastenteatteri pystyisi silloin esittämään.

Metsälinnan kesä näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Kesällä piti juhlia Metsälinnan 70 vuotta. Hallituksen linjaus on, että yli 50 henkilön kokoontumiset on kielletty ainakin kesäkuun loppuun saakka ja yli 500 henkilön kokoontumiset heinäkuun loppuun saakka.

Metsälinnan lavaisäntä, Ristiinan Urheilijoiden puheenjohtaja Petri Tikkanen kertoo, että hän on keskustellut ohjelmatoimistojen kanssa siitä, voiko joitakin ykkösnimiä pitää varattuna Metsälinnaa varten loppukesälle.

– Alku menee elokuun alkuun, ja voiko tansseja aloittaa silloinkaan. Kaikessa pitää mennä terveys edellä, Tikkanen toteaa.

Elina Alanne

Peruskoululaiset ja lukiolaiset ovat tehneet toukokuuksi yhteensä 4830 ruokakassitilausta, tiedottaa Mikkelin kaupunki.

Tilaamisesta tiedotettiin perheitä Wilma-viestein. Suomen lisäksi viestejä lähetettiin myös englanniksi, persiaksi ja arabiaksi. Kielet valittiin tarvearvioinnin perusteella.

Valittavana oli huhtikuun tapaan peruskassi tai kasviskassi. Kasvisvaihtoehdon peruskoululaisista ja lukiolaisista valitsi vajaa neljännes. Kassin arvo on taas 40 euroa.

Peruskoululaisille kasseja varattiin liki tuhat kassia enemmän kuin toukokuussa.  Tämä tarkoittaa, että noin 90 prosenttia oppilaista on ilmoittanut ottavansa ruokakassin. Huhtikuussa ruokakassin otti noin 65 prosenttia peruskoululaisista.

Lukiolaisille kassi tarjottiin nyt ensimmäistä kertaa. Lukiolaisilta tilauksia tuli yhteensä noin 500 kappaletta, joka tarkoittaa 65 prosenttia päivälukiolaisista on tehnyt ruokakassitilauksen.

­– Hyvät kokemukset huhtikuulta sekä positiivinen medianäkyvyys osaltaan varmasti vaikuttivat toukokuun tilausten määrään, ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtaja Mia Hassinen arvioi tiedotteessa.

Kassien jakelu toteutetaan 5.–15.5.2020 välisenä aikana koulukohtaisen aikataulun mukaan.

Laajasta testauksesta huolimatta Essoten alueella ei ole löytynyt uusia koronavirustartuntoja lauantain 18. huhtikuuta jälkeen.

Mikkelin keskussairaalan osastohoidossa on koronan takia enää yksi henkilö, eikä ketään ole tehohoidossa.

Valtaosa aiemmin sairastuneista on jo parantunut.

– Rauhallinen tilanne johtuu tartuntaketjujen katkaisusta. Kaikkiaan testattuja on yli tuhat. Päivittäin olemme testanneet nyt noin 40–70 henkilöä, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Epidemia ei ole Seppälän mukaan kuitenkaan vielä alueellisesti alkanut.

– Toivomme toki, ettei se ala ainakaan laajana. Olemme varautuneet toki hyvin siihen, että se voi lähteä milloin tahansa taas liikkeelle. Varatuille ajoille kannattaa nyt todella tulla: kun korona lopahtaa, meillä tulee olemaan jonoja. Aivan liian moni peruu aikoja, Seppälä sanoo.

Linnaniemen keskiaikaa ei järjestetä tänä vuonna. Tapahtuma olisi ollut kesäkuussa.

– Hallituksen linjauksen mukaan mennään, eli koska kävijöitä on ollut niin paljon, ei tapahtumaa järjestetä, Ville Hokkanen Linnaniemi ry:stä kertoo.

Suomen hallitus linjasi, että yli 500 ihmisen tapahtumien järjestäminen on kielletty heinäkuun loppuun saakka. Hokkanen toteaa, että keskiaikatapahtuman siirto syksylle ei myöskään ole järkevää.

– Koronatilanteesta ei kukaan tiedä myöhemminkään, eli esimerkiksi elokuu saattaisi olla liian aikaisin. Syyskuu voi jo muutenkin olla liian syksyinen ulkoilmatapahtumalle, Hokkanen sanoo.

Linnaniemen keskiaika -tapahtumaa vietetään taas kesällä 2021.

Hokkanen kertoo, että tämän vuoden tapahtuman valmistelu laitettiin jo hyvissä ajoin jäihin, joten kuluja ei jää järjestäjille.

– Harmittaa esiintyjien ja kauppiaiden puolesta, koska heillä jää tuloja saamatta. Kaikille kauppiaille, jotka ovat jo ehtineet maksaa myyntipaikastaan, palautamme rahan, Hokkanen sanoo.

Tämän vuoden tapahtumassa oli tarkoitus olla myös Medieval Combat Sport –kamppailulajin yksi SM-tason osakilpailu.

Elina Alanne

Toimintaa matalalla kynnyksellä. Sellaista on harrastaminen partiolippukunta Yöveden Waeltajissa. Ja se taas on lippukunnanjohtaja Jenni Kolmisopin mielestä ristiinalaisessa partiotoiminnassa parasta.

– Meillä on toiminnassa paljon sudenpentuja, mikä tuo elinvoimaa, Kolmisoppi kertoo.

Sudenpennuiksi partiossa kutsutaan 7–9-vuotiaita harrastajia. Heidän lisäkseen YöWassa kokoontuu 10–12-vuotiaiden seikkailijoiden joukkue ja 12–15-vuotiaiden tarpojien vartio.

Toki parhaillaan ryhmät eivät kokoonnu koronatilanteen takia fyysisesti vaan partiotakin käydään etänä. Kolmisoppi kertoo, että etäpartiota on perheissä tehty vaihtelevasti.

– Alussa kaikki olivat varmasti shokissa koko tilanteesta ja koulun etäopetuksesta. Silloin meillä oli kolme viikkoa auki pelillinen rastirata kylällä.

Tämän jälkeen kodeissa on kannustettu tekemään sovellettuna asioita, joita oli suunniteltu partion kokoontumisissa eli koloilloissakin tehtävän. Sudenpennut ovat jatkaneet taiteilija-kokonaisuuttaan, eli jälkeä niin kuin partiossa kutsutaan.

– Sudenpennuilla oli myös maailma-jälkeen liittyen kestävän kehityksen asioita etäpartiossa, Kolmisoppi kertoo.

Seikkailijat puolestaan ovat yhdessä arvuutelleet ääniä ja viritelleet salainen ystävä -toimintaa. Kaikki halukkaat voivat suorittaa partiossa tähän kevääseen pikavauhdilla luotua kotikolona-kokonaisuutta.

Kaikkiaan YöWassa on yli 70 jäsentä. Mikkeliläisistä lippukunnista se on toiseksi tai kolmanneksi suurin.

– Me olemme alueellisesti ajatellen yllättävänkin iso toimija. Meillä on nyt paljon noin 20-vuotiaita. Haaste Ristiinan tapaisilla paikkakunnilla on aina se, että nuoret lähtevät opiskelemaan, Kolmisoppi kertoo.

Kolmisopin oma partiotarina on melko perinteinen. Hän oli lapsena Imatralla partiossa ekaluokkalaisesta lukioon. Sen jälkeen toiminnassa on ollut taukoja ja aktiivisempia aikoja. Ristiinassa hän lähti mukaan, kun omat lapset aloittivat harrastamisen.

Parhaillaan vietetään partioviikkoa. Yksi teemoista tänä vuonna on, että partion voi hyvin aloittaa myös aikuisena.

– Aikuisia toivoisin meillekin enemmän mukaan, Kolmisoppi vinkkaa.

Koronatilanteen vuoksi Suomen Partiolaiset on linjannut, että lähitoimintaa, eli viikoittaisia koloiltoja tai retkiä ei enää keväällä järjestetä. Yöveden Waeltajat päätti myös jo perua kesäkuulle suunnitellun kesäleirin

– Ensimmäisenä peruuntui Mikkelin Seudun Partiolaisten talvileiri, joka on kolmen YöWalaisen partiojohtajakurssin johtamistyö. Odotellaan, saisiko leirille uuden ajankohdan vielä tälle vuodelle, Kolmisoppi miettii.

Elina Alanne

Itä-Suomen hallinto-oikeus ei kieltänyt Mikkelin kaupunkia laittamasta käytäntöön Ristiinan lukion lakkauttamista.

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti viime joulukuussa lakkauttaa Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen. Päätöksestä tehtiin kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Niissä molemmissa vaadittiin päätöksen täytäntöönpanokieltoa.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo, että Mikkeli sai tiedon oikeuden välipäätöksestä perjantaina 17. huhtikuuta. Asia kerrotaan tiedoksi tänään maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätös voidaan viedä täytäntöön. Lukio ei jatka syksyllä Ristiinassa, Halonen toteaa.

Molemmissa valituksissa vaaditaan hallinto-oikeutta kumoamaan lakkautuspäätös. Tästä oikeus tekee ratkaisun vasta myöhemmin.

Ristiinalainen ei vielä maanantaina saanut hallinto-oikeudesta välipäätöksen asiakirjoja. Oikeudesta kerrotaan, että päätös on tehty mutta se ei ole vielä kaikkien asianosaisten tiedossa.

Elina Alanne

Mikkelin kaupunki suunnittelee ainakin Ristiinan nuorisotilojen siirtämistä yhtenäiskoululle.

Myös kirjaston muuttoa lukiolta vapautuviin tiloihin selvitetään.

– Heti kun on mahdollista, on koululla tarkoitus käydä katsomassa tiloja yhdessä teknisen toimen, nuorisotalon ja kirjaston väen kanssa, sivistysjohtaja Virpi Siekkinen kertoo.

Siekkinen toteaa, että tavoite on, että nuorisotilat ovat koululla niin pian kuin mahdollista. Siekkinen ja kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen korostavat, että mitään päätöksiä asioista ei vielä ole.

Näin ollen myöskään tarkempaa aikataulua ja suunnitelmaa tiloista ei vielä ole. Asian etenemistä on hidastanut koronatilanteen aiheuttamat muutokset ja kiireet.

Hyttinen toteaa, että tavoitteena on miettiä kokonaisuus kerralla toimivaksi ja pitkäaikaiseksi ratkaisuksi.

– Hanke tullaan toteuttamaan yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotta saamme hyödynnettyä sen monipuolisen osaamisen, joka näiden yksiköiden asiantuntijoilla on, Hyttinen sanoo nuorisotilaan, kirjastoon ja kouluun viitaten.

Siekkinen toteaa, että nuorisotilat ansaitsisivat Ristiinassa paremman paikan. Lisäksi yhteistyössä olisi etuja.

– Nuorisotiloja voisi hyödyntää myös koulun käytössä ja koulun nuorisotyö vahvistuisi, Siekkinen sanoo.

Hyttinen toteaa, että esimerkiksi Haukivuorella on onnistunut kokemus siitä, että nuorisotilat ovat koulurakennuksessa.

– Tämä mahdollistaa nuorisotilojen hyödyntämisen myös koulupäivän aikana ja vastaavasti koulutiloja voidaan käyttää ilta- ja viikonloppuaikaan, Hyttinen sanoo.

Yksi selvitettävä kysymys on, mahtuisiko myös kirjasto koululle.

– Neliöitä pitää nyt laskea. Kirjaston siirtäminen toisi kertaeränä kustannuksia mutta tarkoitus on, että tämä olisi pitkäaikainen tilajärjestely, Siekkinen toteaa.

Koulun lukiosiivessä on myös yhtenäiskoulun käytössä olevia luokkia. Niitä olisi siellä myös jatkossa.

– Siellä on erikoisluokkia, kuten fysiikkaa ja kemiaa. Ei niitä kannata siirtää, Siekkinen sanoo.

Brahentiellä sijaitseva nuorisotalo on kaupungin omistama rakennus. Hyttinen toteaa, että rakennus on tarkoitus laittaa aikoinaan myyntiin. Hän toteaa, että kiinteistö alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä, joten kaupungin on luontevaa luopua siitä.

Rakennuksessa on nuorisotilan lisäksi muita toimijoita ja heidän vuokrasopimuksiaan ei olla nyt irtisanomassa.

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2019 lakkauttaa Ristiinan lukion. Päätöksestä tehtiin kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Molemmissa valituksissa vaadittiin päätöksen täytäntöönpanokieltoa. Hallinto-oikeudesta kerrottiin Ristiinalaiselle maaliskuun lopussa, että valitukset odottavat käsittelyvuoroaan. Vaatimukset koskien päätöksen täytäntöönpanoa ratkaistaneen kevään aikana.

Elina Alanne

UPM on selvittänyt mahdollisuutta purkaa Pelloksen edustussauna.

Pelloksen vaneritehtaiden johtaja Juhani Tenhunen kertoo, että yhtiö halusi selvittää vaihtoehtoja, mitä sillä on rakennuksen kanssa.

– Rakennus vaatisi mittavat korjaustyöt ja se on vähäisellä käytöllä, Tenhunen kertoo selvityksen syistä.

Mikkelin kaupungin rakennuslupatyöryhmä ei puoltanut rakennuksen purkamista. Se pyysi asiasta lausunnon maakuntamuseosta. Savonlinnan maakuntamuseon museonjohtaja Nikke Kaartinen ja rakennustutkija Ilkka Paajanen kirjoittavat lausunnossaan, että on suotavaa, että rakennusta hoidetaan ja se pidetään kunnossa. Rakennukselle voi miettiä uutta käyttötarkoitusta rakennuskulttuurihistorialliset arvot säilyttäen.

Edustussauna on rakennettu 1960-luvulla. Sen on suunnitellut Toivo Korhonen. Mustavalkoinen Pellos -teoksen mukaan se valmistui syksyllä 1964. Se sai nimekseen Urhon Maja sekä maaherra Urho Kiukkaan että presidentti Urho Kekkosen mukaan. Kekkonen vieraili tuolloin toistuvasti Pelloksella.

Maakuntamuseo toteaa, että edustussauna on kulttuurihistoriallisesti ja/tai ympäristön kannalta arvokas rakennus. Sen purkaminen olisi menetys, koska rakennus on oman aikakautensa arkkitehtuurin tyylikäs edustaja.

Tenhunen toteaa, että UPM miettii nyt vaihtoehtojaan.

– Viranomaisten lausuntoja pitää kunnioittaa. Nyt pitää miettiä, mikä on järkevää saunan osalta tehdä. Nyt tiedämme, mikä on mahdollista, Tenhunen sanoo.

Edustussauna sijaitsee Pelloksen tehdasalueen sisällä, joten ulkopuolisille sitä ei voi vuokrata.

– Ainut vaihtoehto on käyttää sitä omaan käyttöön. Tällä hetkellä rakennus on siinä kunnossa, että käyttöä on hankala lisätä, Tenhunen sanoo.

Elina Alanne

Yksi henkilö on menehtynyt pääsiäisen aikana koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-tautiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Kyseessä on iäkäs riskiryhmään kuulunut henkilö. Yksityisyyden suojaamiseksi Essote ei kerro kuolemantapauksesta tarkempia lisätietoja.

Essote tiedotti tiistaina myös, että testien perusteella havaittujen tartuntojen kokonaismäärä on nyt 43. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisee tietoja tapauksista kunnittain. Maanantain tietojen mukaan Mikkelissä on tartunnan saaneita 28. Essoten jäsenkuntia ovat lisäksi Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala sekä erikoissairaanhoidon kautta Joroinen ja Pieksämäki. THL:n listalla ei ole mitään näistä kunnista. Listalla ei näy kuntaa, jos siellä on alle viisi koronatartuntaa.

Essoten alueella tartuntoja on löytynyt 1–2 tartunnan päivävauhdilla. Ennen pääsiäistä Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä oli huolissaan myös ihmisten muusta jaksamisesta kuin koronaan sairastumisesta. Essoten monitoimijapäivystykseen kuuluva sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa muissa akuuteissa kysymyksissä.

Päivystysapuun saa yhteyden soittamalla numeroon 116 117 ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen numero on 044 794 2394.

Elina Alanne

Operaatio Sophiassa riitti tehtävää myös sotilaslakimiehelle.

Tavallisena maaliskuisena iltana, kun Haaran torpan marjapensaat ja majoitustilat ovat talviunilla, tilan emäntä Anne Kolari puuhastelee miehensä kanssa keittiössä lasten katsellessa telkkaria olohuoneessa. 

Arki on asettunut vanhoihin uomiinsa, kun Kolari on palannut lähes seitsemän kuukauden mittaiselta työkomennukselta Italiasta.

Puolustusvoimissa sotilaslakimiehenä toimivan Kolarin työpiste siirtyi Karkialammelta Roomaan viime heinäkuussa, kun hänelle tarjoutui tehtävä Euroopan Unionin EUNAVFOR MED – Operaatio Sophiassa.

Kyseessä oli merivoimien operaatio, joka sai alkunsa vuoden 2015 pakolaiskriisin aikoihin ja päättyi maaliskuun 31. päivänä. 

Operaation päätavoitteena oli ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppiaiden toimintaedellytysten estäminen Välimerellä, mihin pyrittiin muun muassa kouluttamalla Libyan rannikkovartiostoa ja merivoimia sekä perustamalla koulutuksen seurantajärjestelmä yhteistyössä Libyan kanssa. 

Operaatio osallistui myös YK:n aseidenvientikiellon täytäntöönpanoon kansainvälisillä vesillä ja keräsi tietoja Libyasta tapahtuvan öljyn laittomasta viennistä.

Operaation toteutustavat muotoutuivat hieman joka kerta, kun EU jatkoi operaation mandaattia. Viimeisen vuoden aikana operaatiossa ei enää ollut mukana laivoja.

– Koulutusta siellä on tapahtunut koko ajan. Muut toimet ovat olleet vähän heikommalla, Kolari kertoo.

Sotilaslakimiehenä Kolarin tehtäviin kuului operaation ja muiden organisaatioiden välisten sopimusten valmistelu ja operaation perustamisasiakirjojen tulkitseminen. Kymmenen vuotta sitten hän työskenteli merivoimien operaatiossa Lontoossa, joten aivan uuden paikan eteen hän ei Italiassa joutunut.

– Osa oli tuttua, mutta toisaalta sen operaation tehtävä ja mandaatti olivat niin erilaisia, että olihan siinä opettelua.

– Ainakin englannin kieli parantui, koska se on tietysti se päivittäinen kieli, ja opin taas toimimaan tuollaisessa monikansallisessa ympäristössä. Ja kun kyseessä oli merivoimien operaatio, niin täytyi taas syventyä kansainvälisiin sopimuksiin, joita merivoimien puolella on käytössä paljon enemmän kuin normaaliin työhöni liittyen Suomessa, Kolari kertoo.

Yleensä vastaaviin operaatioihin voi päästä mukaan hakemusmenettelyn kautta, mutta Kolarille tehtävää tarjottiin melko yllättäen. Kolari oli valmis matkaan ilman sen pidempiä harkinta-aikoja, sillä koko perheen oli mahdollista tulla mukaan.

ㅡ Muuten ei olisi pystynyt lähtemään.

Niinpä aviomies ja pariskunnan alle kouluikäiset lapset lensivät Italiaan syyskuussa, kun Haaran torppa oli laitettu talviteloille, ja palasivat Suomeen vähän ennen joulua Kolarin viipyessä helmikuun alkuun saakka. Aika näyttää, odottaako perhettä vielä uudet seikkailut ulkomailla.

ㅡ Ei ikinä voi sanoa, että ei koskaan. Nämä ovat olleet mukavia kokemuksia, Kolari sanoo.

Lotta Tuominen

Ravintola Marttaa sekä kotileipomo Saveniusta pyörittävä taustayritys vaihtuu. Etelä-Savon käräjäoikeus asetti verottajan hakemuksesta edellä mainittujen tahojen taustayhtiö Savenius Oy:n konkurssiin maaliskuun lopulla.

Yrittäjä Maria Muinonen sanoo, että talousongelmien taustalla olivat raskaat vanhat velat. Yritys oli kolme vuotta sitten velkasaneerauksessa, jonka jäljiltä kannettavaksi jääneet velat vaikeuttivat oleellisesti taloustilannetta, vaikka saneerattu liiketoiminta olikin terveellä pohjalla.

– Nyt tietysti jälkikäteen voi ajatella, että olisiko pitänyt jo silloin tehdä velkasaneerauksen sijaan tämänkaltainen liike. Saneerauksen jäljiltä ”uusi” toiminta on terveellä ja kannattavalla pohjalla, mutta rasitteena ovat olleet suuret vanhat velat, ja näitä maksuja ei ole saatu maksettua toivotussa aikataulussa, Muinonen sanoo.

Konkurssi tehtiin hallitusti siten, että toimintaa pystyttiin jatkamaan. Esimerkiksi lounasruokien kotiinkuljetuspalvelut, leipomon toiminta sekä yrityksen vastuulla olevan Pelloksen tehtaiden työpaikkaravintolan toiminnat ovat pyörineet keskeytyksettä.

– Koronarajoitusten myötä Martan toiminta katsottiin viisaammaksi keskeyttää tässä tilanteessa kokonaan. Kevään aikana selkiytyvät nämäkin toiminnot, Muinonen tuumii puolestaan Ravintola Martan tilanteesta.

Koronaviruksen myötä myös leipomotuotteiden jälleenmyyntiin on keksitty uusia tapoja. Esimerkiksi viime perjantaina Ravintola Martan pihamaalle nousi myyntiteltta, josta sai Saveniuksen leipomon tuoreita herkkuja.

– Olisi tietysti saanut olla tasaisesti hyvä keli, mutta on tässä asiakkaita käynyt, vaikka välillä on lunta vihmonutkin. Esimerkiksi ruisleivät menivät kaikki saman tien kun tähän tulivat! mainitsivat perjantaina myyntipistettä pyörittäneet Muinonen ja Henriikka Vahvaselkä.

Niko Takala

Mikkeliläisperheet tilasivat koululaisten ruokakasseja kaupungilta yli 3200 kappaletta.

Mikkelin kaupunki jakaa peruskoululaisille ruokakassin, jonka arvo on 40 euroa. Jokainen oppilas saa halutessaan oman kassin. Perheiden piti tilata kassi tällä viikolla.

– Noin 65 prosenttia kassiin oikeutetuista tilasi sen, kertoo Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelupäällikkö Miia Hassinen.

Lähiopetuksessa nyt poikkeusaikana Mikkelissä on noin 300 oppilasta.

Kassiin pakataan tuotteita, jotka eivät tarvitse kuivasäilytystä. Kaikki kassit sisältävät muun muassa kaksi kiloa perunaa ja yhden kilon porkkanoita. Ne tulevat Pyyn, Uusi-Niikkaan tilalta Ristiinasta.

– Tämä oli meille iso, hyvä tilaus. Porkkanaakin vielä on, Juha Pyy kertoo.

Hän kertoo, että yrityksen tilaukset ovat muuten hiljentyneet, kun kouluruokailut eivät pyöri ja esimerkiksi Fazerin kastiketehdas seisoo koronaepidemian vuoksi.

Ruokakassien tuotteet hankkii ja kassit kokoaa mikkeliläinen Palvelutukki Itä-Suomi. Hassinen kertoo, että siellä on tehty paljon töitä, jotta tuotteita kasseihin on löydetty.

– Samojen tuotteiden menekki on lisääntynyt kaupoissa, niin hankinta ei olekaan ollut ihan yksinkertaista. Palvelutukku on tehnyt ison työn etsinnässä. Siellä tehdään iso ja arvokas työ, Hassinen kertoo.

Perheet ovat voineet valita kahdesta eri ruokakassista. Perustuotteina kaikissa on porkkanoiden ja perunoiden lisäksi esimerkiksi kurkku, miniluumutomaatteja, kaurahiutaleita, makaronia, kananmunia, mustikkakeittoa ja näkkileipää. Toinen kasseissa sisältää myös lihasäilykkeitä ja toinen on kasvisversio

– Kasvisversiossa on esimerkiksi kaurajuomaa ja kasvisateria-aineksia, Hassinen kertoo.

Ruokakassien jako alkaa kouluittain ensi viikolla. Kasseja jaetaan maanantaista torstaihin. Isoissa kouluissa, kuten Ristiinassa, kasseja jaetaan useampana päivänä. Tällä halutaan varmistaa, että haku ei ruuhkaudu ja suositellut turvaetäisyydet pysyvät.

– Jakoaikataulut saadaan valmiiksi perjantaina. Koulut tiedottavat niistä Wilman kautta vanhempia, Hassinen kertoo.

Elina Alanne

Essoten alueella oli keskiviikkona löytynyt kaikkiaan 26 koronaviruksen johdosta sairastunutta. Kaikkien sairastuneiden tartuntaketjut on selvitetty.

– Tilanne on rauhallinen. Essoten valmistautuminen on pääpiireittäin tehty ja voimme keskittyä myös tavanomaiseen toimintaamme, kertoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Essote alkaa nyt käynnistää joitain sellaisia toimintoja, jotka on epidemian takia ajettu alas. Mikäli tilanne muuttuu, niin näitä toimintoja taas vähennetään.

– Ihmisillä on paljon muitakin vakavia sairauksia, joita täytyy hoitaa ja tutkia koko ajan. Kun kutsu tulee, niin sen saajan on syytä noudattaa sitä, ellei hänellä ole flunssaoireita. Kiireettömään hoitoon kannattaa hakeutua puhelimitse ja päivystys palvelee normaalisti, Seppälä tähdentää.

Essoten hoitajat ja lääkärit palvelevat myös koronaepidemian aikana myös kiireettömissä asioissa. Puhelimitse hoidetaan sekä uusia että vanhoja oireita.

– Olemme Essoten perusterveydenhuollossa lisänneet lääkäreiden ja hoitajien puhelinvastaanottoja, kertoo perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Jarmo Lappalainen.

Puhelinvastaanotoille ohjataan tarpeen mukaan ajanvarausnumerosta 015 211 411. Lisäksi hyvinvointikeskusten ja -asemien omat kiireettömät puhelinnumerot toimivat myös pandemian aikana. Ristiinan hyvinvointikeskus hoitaa nyt vain muita kuin hengitystieinfektioista kärsiviä. Heidät hoidetaan Mikkelissä tai Mäntyharjussa.

– Puhelinvastaanotolla lääkärin tai hoitajan puhelu tulee sovittuna päivänä tuntemattomasta numerosta. Puhelinvastaanotolta lääkäri tai hoitaja voi sitten tarpeen vaatiessa kutsua käymään hyvinvointikeskusten vastaanotoilla, Lappalainen sanoo.

Lappalainen tähdentää, että pitkäaikaissairauksien hyvästä hoitotasapainosta on tärkeä huolehtia myös pandemian aikana.

– Jos pitkäaikaissairauden seurantakäynti lähenee, ole hoitajaan yhteydessä. Hoitaja arvioi voidaanko käyntisi korvata puhelinvastaanotolla tai siirtää, Lappalainen sanoo.

Ajokorttitodistuksia ei pandemian aikana tehdä. Traficom joustaa aikarajoissa ajokorttitodistusten suhteen: lääkärintodistuksen voi toimittaa kortin uusimisen jälkeen.

Essoten soitot niille ikäihmiselle, jotka eivät ole Essoten palvelujen piirissä, alkoivat tiistaina. Soittoja tehdään päivisin kello 8–15. Soittoja ei tehdä viikonloppuisin.

– Ensin soitamme yli 80-vuotiaat ja sitten jatkamme 70–79-vuotiaisiin. Soittajina ovat Essoten työntekijät ja vapaaehtoisia, jotka ovat pääosin entisiä sote-alan ammattilaisia, kertoo vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Puhelut tulevat 040 3599 -alkuisista numeroista, joten niihin on turvallista vastata. Puhelut ovat luottamuksellisia.

Puhelujen tarkoituksena on selvittää, että kaikki asiat ovat kunnossa tässä poikkeustilanteessa erityisesti ruoka- ja apteekkiasioiden suhteen ja että kaikki saavat asiointiapua tarvittaessa. Puhelun aikana annetaan tietoa koronaviruksesta, taudin ennaltaehkäisystä ja siihen varautumisesta. Soittojen avulla pyritään lisäämän turvallisuuden tunnetta ja vähentämään yksinäisyyttä.

– Soittojen avulla kannustetaan iäkkäitä ihmisiä myös jumppaamaan ja ulkoilemaan sekä muistutetaan turvaväleistä ulkoilun aikana. Kunnon ylläpitäminen on juuri nyt erityisen tärkeää, Kaukonen muistuttaa.

Koronatilanne on saanut Suomessa liikkeelle myös huijareita. Asiaan liittyviin puheluihin, viesteihin tai kylään pyrkijöihin kannattaa suhtautua varauksella.

Suomenniemen vanhasta kunnantalosta tarjottiin huutokaupassa 900 euroa ja Opinraitilla sijaitsevasta entisestä kirjastosta 8100 euroa.

Kirjaston  summa nousi merkittävästi aivan huutokaupan viimeisten tuntien aikana. Molemmat kiinteistöt olivat myytävänä Huutokaupat.com-sivustolla.

– Kirjasto oli nyt kohteena kiinnostavampi. Kiinteistöillä on eri ostaja, Mikkelin kaupungin vuokraus ja käyttöpalveluiden palvelupäällikkö Linda Asikainen toteaa.

Hän jatkaa, että myynnissä tapahtui sama ilmiö myös Haukivuoren entisen nuorisotalon kohdalla, eli huutoja annettiin aivan viime hetkillä. Haukivuoren kiinteistön hinta nousi yli 10 000 euroon.

Kaupungin viranhaltija tekee nyt kiinteistöistä myyntipäätöksen. Jos valituksia ei tule, se on lainvoimainen noin kolmen viikon kuluttua.

Elina Alanne