Yli 20 vuotta Ristiinan kiviveistämöä luotsannut Tapani Pippuri pysyy vielä vuoden verran Haimisen opastajana. 

Viime kesänä alettiin asiasta ajatuksia vaihtamaan. Taisi olla justiinsa ennen juhannusta, kun juuri kesälomalla sitten pohdin asiaa omalta osaltani pidemmälle, muistelee Tero Haiminen Ristiinan kiviveistämön yrittäjäksi ryhtymisensä alkusäveliä.

– Aivan, eli alkusysäyksestä nimien kirjoittamiseen sopimukseen kului suunnilleen yhdeksän kuukautta, normaali odotusaika! naurahtaa Tapani Pippuri.

Haiminen ja Pippuri ovat juuri kertoneet Ristiinalaiselle, että he ovat tehneet yrityskaupat Ristiinan kiviveistämöstä. Omistajuus ja yrittäjävastuu on siirtynyt virallisesti Haimiselle ja hänen uudelle yritykselleen (Ristiinan kiviveistämö Oy) keskiviikkona.

Pippuri hyppäsi veistämön ohjaksiin Pauli Marttisen jäljiltä vuonna 2000. Nyt hän kertoo, että oli oikein hyvä sauma siirtyä itse sivummalle.

– Nopeasti on kyllä vuodet vierineet. Toisaalta, onhan tässä pari vuotta jo ollut mielen päällä se, että mistä ja kenestä löytyisi toiminnalle jatkaja.

– Teron kanssa on sovittu niin, että minä olen tässä vielä vuoden verran mukana, jonka jälkeen sitten alan jäähdyttelemään ja siirryn lopulta huru-ukoksi! Pippuri virnistää.

Haiminen myöntää suoraan, että ilman tätä järjestelyä yrityskaupat eivät olisi toteutuneet.

– Eihän tämä muuten olisi ollut mahdollista. Itsellä kun ei ole kokemusta alalta, niin liian hankalaa olisi ollut lähteä itse nollasta liikkeelle.

Haiminen on työskennellyt reippaasti yli 20 vuotta Postilla. Mikä sai tekemään tämän, melko lailla täydellisen suunnanmuutoksen työuralla?

– Useamman vuoden olin jo katsellut muita töitä. Ei tuolla entisessä työpaikassa oikein enää miellyttänyt itseäni se, minkälaiseksi touhu oli mennyt. Siinä vaiheessa, kun sain pankilta vihreätä valoa yrityskaupan rahoituksen järjestymisestä, niin saman tien jätin irtisanomisilmoitukseni.

– Todella kova into minulla on päästä aloittamaan ja virtaa kyllä riittää aloittaa työt. Mikäs tässä nyt on aloittaessa, kun on hyvä opettaja, jolta takuulla tulee tekemiseen arvokkaita niksejä! Haiminen kiittelee.

Niin, niitä niksejä. Toki niitä on mieleen ja käteen jokunen parin vuosikymmenen varrelta jäänyt. Pippuri sanoo, että kun painavan materiaalin kanssa työskennellään, niin tarkkana saa olla.

– Yksi ihan oleellinen asia on se, että älä jätä sormia kiven alle! hän hymähtää, mutta ei selvästikään pelkkänä vitsinä.

Kun liikutellaan satojen kilojen painoisia kiviä, niin omilla voimilla on turha luulla pärjäävänsä. Tarvitaan paitsi konevoimaa, niin myös juuri niitä niksejä.

– Ja sitten jos itse työskentelee, niin tarvitaan niksien lisäksi myös konsteja. Muuten voi olla varma, että saa itsensä rikottua.

Vaikka tällä viikolla talvi on yrittänyt ottaa keväästä vielä niskalenkkiä, niin vääjäämättä on edessä kiviveistämön vuoden kiireisin aika. Tämä koittaa, kun keväällä ja alkukesästä tehdään suurin osa vuoden hautakivien asennuksista.

Kaikki palvelut, joita aiemminkin kiviveistämöltä on saanut, ovat valikoimassa myös uuden yrittäjän aikana. Myös esimerkiksi sisustuskäyttöön tai vaikkapa grillaustarvikkeiksi soveltuvat kivitasot.

– Nyt keväällähän on hyvä aika kysellä esimerkiksi hautakivien putsauksia ja kunnostuksia, Haiminen vinkkaa.

– Ja saahan täällä totta kai tulla muutoinkin paikan päällä käymään ja tutustumaan. Toki kannattaa aina varmistaa etukäteen, ettei olla juuri silloin jossain kauempana!

Niko Takala

Hanke viedään maailman tilanteesta johtuen nyt loppuun vain Suomen puolella.

Ristiinan sotakoulun uutta sisäänkäyntiä rakennetaan parhaillaan päiväkodin lisärakennuksen puolelle. Pieneen lisäsiipeen tulee sisäänkäynti ja wc-tilat. Sprengtporten-hankkeen rahoituksella kunnostetaan myös rakennuksen vanhempaa päätä, johon on tarkoitus tulla eversti Yrjö Maunu Sprengtportenia esittelevä näyttelyhuone. Muu urakka sotakoululla etenee talkoojoukkojen voimalla ja Mikkelin kaupungin rahoituksella.

Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutista kertoo, että uuden sisäänkäynnin rakentamista viivästytti muun muassa asioiden selvittäminen Museoviraston kanssa. Ristiinalainen kertoi tammikuussa 2021, että lisäsiipi rakennetaan tuon vuoden aikana.

– Vähän yllättäenkin Museovirastolta tuli ensimmäisestä suunnitelmasta kanta, että se ei ole hyväksyttävä. Alkuperäinen suunnitelma nojautui siihen, että rakennukseen ei niinkään kajota vaan uusi osa on selkeästi erillinen ja yhdistyy yhdyskäytävällä sotakouluun. Sitten tulikin voimaan toinen tulkinta, että itse rakennuksen voidaan tehdä pieni lisäkuisti, Hyyryläinen sanoo.

Hän lisää, että lopputulos on varmasti ihan yhtä hyvä tai huono – miten kukakin asian tulkitsee.

– Pääasia on, että saadaan saniteettitilat ja esteetön sisäänkäynti, niin rakennuksen käyttö mahdollistuu.

Lisäosan on tarkoitus valmistua kesällä. Sprengtportenista kertovan näyttelyhuoneen avautumiselle Hyyryläinen ei vielä anna mitään aikatauluja, koska asiaan vaikuttaa nyt hyvin moni seikka.

Kestävä kansainvälinen historiamatkailu, Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II -hanke käynnistyi marraskuussa 2020. Hankkeessa muun muassa etsittiin ja tutkittiin Suomen ja Venäjän arkistoista uutta tietoa Sprengtportenista. Lisäksi kehitetään historiatietoon perustuvia matkailutuotteita ja -palveluja.

Hankkeen rahoitus on Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmassa. Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi ohjelman toimia ei jatketa Venäjän puolella.

Hyyryläinen kertoo, että valtakunnallisesti on linjattu, että kesken olevat hankkeet viedään loppuun mahdollisilta osin.

– Eli teemme ne toimenpiteet, joita Suomen puolella voi tehdä mutta toiminta Venäjän puolella on keskeytetty.

Sprengtporten-hankkeen onni on, että venäläinen tutkimusryhmä ehti tehdä työnsä valmiiksi viime vuoden loppuun mennessä.

– Tässä kävi tuuri. Meillä on käytettävissä 450-sivuinen venäjänkielinen raportti, Hyyryläinen kertoo.

Hankkeessa oli tavoitteena kehittää Suomen ja Venäjän yhteiseen kulttuurinperintöön perustuvia vastuullisia matkailutuotteita ja -palveluja yrityksille Etelä-Savossa sekä Viipurin ja Leningradin alueilla Venäjällä.

– Ideana oli tehdä rajan ylittävä kulttuurimatkailun reitistö. Se jää ainakin nyt tekemättä. Onhan tämä harmillista, koska yhteistyö akateemisten kollegoiden ja yritysten kehittäjien kanssa Venäjällä oli hyvää ja yritykset siellä olivat innostuneesti mukana.

Haastatteluhetkellä hankkeesta on juuri tehty selvitys rahoittajille siitä, miten hanke voisi jatkua Suomen puolella ja mitä Venäjän puolella jää tekemättä. Koko ohjelman rahoituksesta 25 prosenttia oli alkujaan sovittu tulevan Venäjältä.

– Suunnitelman mukaan hanke päättyy lokakuun lopussa. Jatkoa täytyy vielä tarkemmin suunnitella. Todennäköisesti kehittäminen myös jatkuu hankkeiden muodossa, Hyyryläinen miettii.

Elina Alanne

Sprengtporten-hanke

Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II -hanke käynnistyi 1.11.2020 ja sen kesto on kaksi vuotta.

Rahoitus tulee Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmasta, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta.

Hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti partnereinaan Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Viipurin piirikunnan aluehallinto, Viipurin alueen yritysten tukikeskus ja Leningradin alueen kauppa- ja teollisuuskamari.

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat pysäytettiin sotatilanteen vuoksi ja uusia ei valmistella.

Positiivisesta testituloksesta soitetaan enää vain yli 60-vuotiaille.

Essoten alueen koronatilanne jatkuu vaikeana, sillä tartuntamäärät ovat pysyneet korkealla ja sairaalahoitoa tarvitsevia on paljon. Samaan aikaan myös Essoten henkilöstöä on merkittävästi poissa työstä tartuntatautien vuoksi.

– Tämä tilanne kuormittaa voimakkaasti Essoten palveluita, sillä suuri osa koronan torjumiseen tehdystä työstä on jouduttu toteuttamaan lisätöinä. Käynnissä olevat hoitoalan työtaistelutoimet hankaloittavat resursointia entisestään, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo Essoten tiistain tiedotteessa.

Myös Ukrainan sotatilan aiheuttama maahantulo kuormittaa terveydenhuollon palveluita alueella.

Essoten alueen koronakoordinaatioryhmä kokoontui tiistaina. Koronanyrkki päätti muuttaa alueellisen koronaepidemian strategiaa testaamisen ja jäljittämisen suhteen. Muutosten suunta perustuu kansalliseen strategiaan. Testaamista ja jäljittämistä kavennetaan tiukemmin sote-alalle ja riskiryhmiin kuuluviin.

– Oireilu tai positiivinen kotitestin tulos ei enää edellytä viralliseen koronatestiin hakeutumista, jollei ole sote-työntekijä, raskaana tai vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluva, Seppälä ohjeistaa tiedotteessa.

Jos työstä ei voi olla poissa omalla ilmoituksella tai ei kuulu työterveyshuollon piiriin, voi testiin hakeutua saadakseen sairauslomatodistuksen.

– Kaikkein tärkeintä nyt olisi, että jos sairastuu, niin sairastettaisiin kotona, eikä mentäisi työpaikalle, oppilaitoksiin tai päivähoitoon. Oli sitten kyseessä varmennettu korona tai jokin muu tauti, Seppälä painottaa.

Jäljitystä, eli virallisessa koronatestissä positiivisen tuloksen saaneiden kontaktointia supistetaan 1.4. alkaen. Testituloksesta lähetetään aina tekstiviesti. Positiivisesta testituloksesta soitetaan enää vain yli 60-vuotiaille. Alle 60-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat ja raskaana olevat ohjeistetaan tekstiviestissä.

– Koronavirustartunnoista on tullut jo niin yleisiä, että resurssimme eivät riitä kaikkien henkilökohtaiseen kontaktointiin. Taudin leviämisen ehkäisy on nyt kohdistettava tiukemmin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, Seppälä perustelee.

Vakavista koronavirusoireista tulee edelleen ottaa yhteyttä Päivystysapuun numerossa 116 117.

ESSOTEN SUOSITUS KORONATESTAUKSESTA

Hakeudu koronatestiin, jos koet koronavirustautiin viittaavia oireita JA:

• jos työskentelet sosiaali- ja terveyshuollon asiakas- ja potilastyössä
• jos työskentelet ympärivuorokautisessa hoiva- tai vammaispalveluissa missä tahansa tehtävässä
• jos olet raskaana
• jos kuulut vakavan koronavirustaudin riskiryhmään

Positiivinen kotitestitulos ilman yllä mainittuja tekijöitä ei edellytä viralliseen koronatestiin hakeutumista.

Voit hakeutua testiin myös, jos tarvitset todistuksen taudin sairastamisesta tai sairauslomatodistuksen.

VAKAVAN KORONAVIRUSTAUDIN RISKIRYHMÄT

1) Yli 70 vuoden ikä

2) Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet:

– Elinsiirto tai kantasolusiirto

– Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti

– Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö

– Vaikea krooninen munuaissairaus

– Vaikea krooninen keuhkosairaus

– Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes

– Downin oireyhtymä

3) Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet:

– Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma

– Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)

– Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila

– Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen

– Vaikea krooninen maksasairaus

– Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta

– Uniapnea (AHI yli 15)

– Psykoosisairaus

– Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40)

Koulusta tarjosi eniten eteläsavolainen yksityishenkilö.

Pellosniemen entisestä koulusta tarjottiin tiistai-iltana päättyneessä huutokaupassa 7100 euroa. Mikkelin kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen kertoo, että kaupungin puolesta kaupat koulusta syntyvät.

– Kiinteistössä on omat haasteensa lämmitys- ja sähköliittymien kanssa, joten siihen nähden olen tosi tyytyväinen tähän. Huutokauppa oli hyvin onnistunut, eli tarjoajia oli lopulta useampia. Tässä voi sanoa, että päivän hinta on se markkinahinta.

Ostaja on eteläsavolainen yksityishenkilö.

– Olen iloinen, jos uusi omistaja tuo uutta toimintaa Pellosniemelle, Asikainen sanoo mutta korostaa, että ei vielä keskiviikkona aamulla ole ehtinyt keskustella tarjouksen jättäjän kanssa.

Koulu kaupattiin netin huutokauppasivustolla. Huudot kulkivat tuttua kaavaa, että vasta aivan loppuhetkillä tuli useampia tarjouksia ja hinta kohosi. Vielä tiistaina iltapäivällä kiinteistöstä oli tarjottu 1100 euroa.

Pellosniemen entinen koulu sijaitsee Urheilutalo Kisakaaren vieressä. Tilassa toimi koulu vuoteen 2015 saakka ja sen jälkeen Työpaja Tarina viime kesään saakka. Rakennuksen lisäksi kaupunki myy noin 3000 neliömetrin suuruisen määräalan, jolla koulukiinteistö sijaitsee. Koulun varastotilassa oli vesivahinko alkuvuodesta 2022. Kaupunki vastaa tilan korjauksesta ennen kaupantekoa.

– Korjattava tila ei ole iso. Reilua on, että myyjä vastaa korjauksen loppuun, koska se on jo työn alla ja budjetissa, Asikainen sanoo.

Koulukiinteistö laitettiin myyntiin, kun myös Kisakaaren mahdollinen myynti eteni lautakunnassa aiemmin. Tällä hetkellä koulun lämmitys on samassa järjestelmässä Kisakaaren kanssa. Jatkossa Kisakaaren omistajalla, eli mahdollisella uudella säätiöllä, ei ole velvoitetta toimittaa rakennukseen sähköä ja/tai lämpöä.

Elina Alanne

Mikkelin vastaanottokeskus rekrytoi Ristiinaan pian omaa henkilökuntaa. 

Mikkelin vastaanottokeskus käy keskusteluja asuntojen vuokrauksesta Ristiinasta. Näihin perustettaisiin asuntopohjainen vastaanottokeskus, koska Ukrainasta sotaa paenneiden majoitustarve Suomessa on kasvanut voimakkaasti.

– Tavoitteena on saada Ristiinaan 200 paikkaa, eli 40–50 perhettä. Asuntotilanne on vielä auki mutta toiveena on toimia mahdollisimman nopeasti, koska tulijoita on paljon, kertoo tiistaina Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Mika Asikainen.

Maahanmuuttovirasto lisää paikkojen määrää eri puolella Suomea. Se vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Käytännössä keskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset. Mikkelin vastaanottokeskus on SPR:n Kaakkois-Suomen piirin ylläpitämä. Ristiinan lisäksi Mikkelin alla toimivia lisäpaikkoja tulee Pieksämäelle ja Savonlinnaan.

Ristiinaan palkataan omaa henkilökuntaa palvelemaan perheitä. Asikainen kertoo, että henkilökunnan määrä riippuu asukkaiden määrästä.

– Ristiinan rekrytoinnit käynnistyvät pian. Haemme ainakin ohjaajia. Jos saamme tavoitellun asuntomäärän, niin tarvitsemme Ristiinaan myös sosiaalipuolen työntekijää ja sairaanhoitajaa.

Mikkelin vastaanottokeskus on rekrytoinut uusia työntekijöitä nopealla aikataululla. Asikainen sanoo, että henkilökuntaa on löytynyt hyvin.

Parhaillaan tilanteet muuttuvat erittäin nopeasti.

– Mikkelissä oli ennen Ukrainan tilannetta satakunta asukasta. Nyt siirrellään ja tiivistetään, että saamme mahdollisimman monelle katon pään päälle.

Ristiinan asuntojen kalustaminen on vielä edessä. Asikainen toteaa, että kalusteita ei vielä oteta vastaan yksityisihmisiltä mutta ehkä sekin on edessä.

– SPR:llä on varastoja odottamassa tällaista tilannetta mutta katsotaan, mihin ne riittävät. Kymmenentuhatta ihmistä on jo tullut Suomeen ja montako kymmentätuhatta tulee vielä. Patjat ovat toinen kysymys. Käsittääkseni paljon superlonia on tuotettu Venäjällä, Asikainen miettii.

SPR:n Ristiinan osasto on valmiudessa kalustamaan asuntoja heti, kun tilanne selviää.

– Varaudumme jo siihen, että voimme alkaa toimia. Tarkoitus on kysyä myös kumppaneita mukaan, eli muita järjestöjä Ristiinasta, osaston puheenjohtaja Erkki Äijäläinen kertoo.

Apua Ukrainaan Etelä-Savo -ryhmä ja SPR tekevät myös yhteistyötä.

Jos SPR:n toiminta kiinnostaa, vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua osoitteessa oma.punainenristi.fi. Äijäläiseen voi olla myös suoraan yhteydessä.

– Tavaralahjoitusten kanssa kannattaa malttaa nyt vielä hetki. Katsotaan ensin tilanne, että millaista tavaraa ja vaatetta tarvitaan, Äijäläinen sanoo.

Apua Ukrainaan Etelä-Savo -ryhmä lähtee toiselle matkalle Puolaan 1. huhtikuuta ja palaa Ristiinaan 4. huhtikuuta sotaa paenneiden ukrainalaisten kanssa.

– Olen luvannut heille infota, missä tilanteessa Ristiina silloin on, Äijäläinen kertoo.

Elina Alanne

Seuraavaksi säästöjä käsittelee kaupunginhallitus. 

Mikkelin kaupunginhallitus aloitti Mikkelin tälle vuodelle esitettyjen määrärahaleikkausten ja koko Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman, eli Patun käsittelyn. Kaupunginjohtaja Timo Halonen teki viime viikolla hallitukselle oman esityksensä ja tähän esitykseen myös muutoksia kokouksessa.

Säästöihin nostettiin hetkeksi Miksein sopimussumman leikkaus 121 000 eurolla mutta tämä poistettiin. Lisäksi poistettiin perusopetuksen viimeisen ylimääräisen vuosiviikkotunnin leikkaaminen, jolla tavoiteltiin yhteensä 50 000 euron säästöä vuosina 2022 ja 2023. Yksityistieavustusten leikkauksista siirrettiin 140 000 euroa vuodelta 2022 vuodelle 2023, jolloin tämän vuoden leikkaukseksi jää 100 000 euroa.

Säästöistä poistettiin myös varhaiskasvatuksen säästöjä 70 000 eurolla. Näistä 40 000 euroa oli kohdistettu muun muassa avoimeen varhaiskasvatukseen ja laajennettuihin aukioloihin. 30 000 euron arvoisesti oli tarkoitus tarkastella erityisavustajien määrää varhaiskasvatuksessa.

Konserni- ja elinvoimapalveluiden kokonaisuudessa olevaan 100 000 euron vuoden 2022 kehitysrahaleikkaukseen lisättiin 2000 euroa.

Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmassa on sekä nyt päätettäviä toimia että lista jatkoselvitettävistä asioista. Selvitettäviin asioihin kaupunginhallitus lisäksi kaupunginjohtajan esityksestä myös toisesta uimahallista luopumisen. Tämä voitaisiin toteuttaa joko lakkauttamalla tai ulkoistamalla.

Lisäksi jatkoselvitykseen nostettiin lentokenttäpalveluiden lakkautus tai rahoituspohjan laajentaminen, Suomenniemen koulun lakkauttaminen, aluejohtokuntien toimintamallien muutos ja varhaiskasvatuksen muutokset. Jatkoselvitettävät asiat on tavoitteena tuoda päätöksentekoon viimeistään syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä.

Kaupunginvaltuusto käsittelee tämän vuoden säästöjä ja Patu-ohjelmaa maanantaina 28. maaliskuuta.

Kaupunki hakee vuodelle 2022 uusia säästötoimia 3,7 miljoonalla. Lisäksi tavoitteena on ollut saada miljoona euroa säästöä henkilöstöstä muun muassa henkilöstön vapaaehtoisista vapaista. Tähän summaan ei todennäköisesti tulla pääsemään.

Elina Alanne

Koronan taudinkuva muuttui taas haastavammaksi. 

Essoten alueella koronatartunnat ja sairaalahoidon tarve ovat kääntyneet selkeään kasvuun, tiedottaa Essote maanantaina. Viime viikon aikana todettiin noin pari sataa tartuntaa aiempaa viikkoa enemmän, yhteensä 1562. Myös positiivisten testitulosten osuus kasvaa, 55 prosenttia on pandemia-ajan suurin osuus toistaiseksi.

– Taudinkuva on osalla koronapotilaista muuttunut selkeästi haastavammaksi ja siksi sairaalakuormitus on lujilla. Syynä saattaa olla omikronin alavariantti BA.2 ja heikentyvät rokotevasteet, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo maanantain tiedotteessa.

Sairaalahoidon tarve on tuplaantunut viikon aikana. Nyt hoidossa on yhteensä 33 koronaan sairastunutta. Tämä näkyy ruuhkautumisena niin päivystyksessä kuin vuodeosastoilla, jotka ovat käytännössä täynnä.

– Henkilöstön jaksaminen ja kantokyky ovat koetuksella koko alueellamme ja hoitovelka paisuu. Tähän jo pitkään kestäneeseen kriisiin ei ole valitettavasti näkyvissä nopeaa ratkaisua, Seppälä jatkaa.

Sairaalahoitoon joutuneissa koronapotilaissa on merkittävä osa rokottamattomia henkilöitä. Kotonaan sairastavien hoidontarvetta on jouduttu arvioimaan ahkerasti erityisesti viime viikon aikana.

– Osa on todella kipeitä, se muutos on tässä parin viikon aikana tapahtunut. Ensihoitomme on tehnyt paljon hoidontarpeen arvioita kotona sairastaville ja siirtoja osastohoitoon, pandemiapäällikkö Hans Gärdström sanoo.

Kaksi koronarokoteannosta on eteläsavolaisista saanut jo yli 83 prosenttia, mutta lähes 20 tuhannelta puuttuu vielä kolmas tehosteannos. Kolme annosta saaneiden osuus on Essoten alueella reilut 62 prosenttia.

– Yleinen taudinkuvan heikentyminen on osoitus siitä, että kolmannen annoksen ottamisesta on syytä vielä huolehtia, Gärdström muistuttaa.

 Päiväkotiratkaisu on taas päätöksenteossa. 

Ristiinan päiväkoti esitetään toteutettavaksi kevytrakenteisena uudisrakennuksena. Sen päivitetty kustannusarvio on 2,63 miljoonaa euroa.

Kaupunkikehityslautakunta palautti Ristiinan päiväkotiratkaisun uudelleen valmisteltavaksi tammikuussa. Se halusi vielä uudet laskelmat eri vaihtoehdoista, kuten nykyisen päärakennuksen peruskorjauksesta. Lautakunta saa päivitetyn hankesuunnitelman päätettäväkseen 22. maaliskuuta.

Lautakunnalle esitetään, että se esittää kaupunginhallitukselle, että nykyistä päiväkotirakennusta ei peruskorjata. Hankkeen päivitetyn kustannusarvion mukaan päiväkotirakennuksen peruskorjaus tulisi liian kalliiksi, esittelytekstissä todetaan. Päärakennuksessa vuonna 2020 tehdyissä tutkimuksissa siinä todettiin olevan lukuisia ongelmia. Rakennuksen kunnostus- ja muutostöiden kokonaiskustannukset ovat noin 3,5 miljoonaa euroa.

Ristiinan päiväkotihankkeelle oli varattu talousarviossa 2021 yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.

Kevytrakenteinen päiväkoti tarkoittaisi Ristiinaan valmiista tilaelementeistä (suurelementit) koostuvaa alle 1200 kerrosneliön päiväkotia, joka ei vaadi väestönsuojaa. Rakennus täyttää pysyvän rakennuksen määräykset. Investointina kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa ja vuokrattuna 1,25 miljoonaa euroa / 5 vuotta, esittelytekstissä todetaan. Teknisten liittymien, lämmitysjärjestelmän, piha-alueiden rakentamisen ja entisen asuntolarakennuksen purkukustannukset ovat lisäksi 430 000 euroa.

Uudisrakennus sijoittuisi nykyisen päiväkodin alueelle. Esittelyssä kerrotaan, että kevytrakenteinen päiväkoti mahdollistaa nopealla aikataululla toimimisen ja rakennustöiden painottamisen kuiviin tehdastiloihin, jolloin kohteessa tehtävä työmaa-aika jää lyhyemmäksi kuin paikalla rakentaminen.

Kaupunkikehityslautakunta halusi tammikuussa myös, että Mikkelin kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt Ristiinassa selvitetään, jos näissä olisi sellaista, mihin päiväkoti voisi sijoittua. Päiväkotitoimintaan soveltuvaa kiinteistöä ei löytynyt. Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla joko tontin tai rakennuksen koko, sijainti tai toiminnallisuus rajaavat kiinteistöjen käyttömahdollisuuden 100–157 lapsen päiväkodiksi.

Hankeryhmä selvitti muun muassa nykyisen kirjastorakennuksen, entisen nuorisotalon, koulukiinteistön, entisen kunnantalon ja terveyskeskuksen mahdollisuuksia päiväkodiksi. Lisäksi selvityksessä oli yksityinen kiinteistö osoitteessa Kaisa Pöyryntie 1.

Elina Alanne

Otto Ravantti kuljetti avustusbussin Puolaan ja takaisin. Matka herätti monia ajatuksia ja tunteita. 

Päivä alkaa kääntyä iltaan. Astun bussin portaita alas ja katselen ympärilleni. Ohitseni ajaa neuvostoaikaiselta näyttävä linja-auto, jonka kyydissä istuu vakavailmeisiä naisia ja lapsia. Linjuri kiepsahtaa lenkin ja päästää matkustajat ulos.

Kevyisiin toppavaatteisiin pukeutuneet ihmiset nostelevat matkalaukkuja ja katselevat ostoskeskuksen pihalla parveilevaa kansaa. Ostarin eteen on kasattu pitkä rivistö telttoja, josta tulijoille jaetaan ruokaa. Tunnelma on rauhallinen ja puheensorinan seasta kuuluu kutsuja syömään. Sota-alueelta paenneet ihmiset katselevat uteliaina ympärilleen.

Paikalla on myös paikallista vapaapalokunnan porukkaa runsaasti ja poliisit partioivat rauhallisena yleisön seassa. Myös puolalaisia sotilaita on komennettu alueelle avustamaan ihmisiä ja purkamaan saapuvia avustuskuormia. Odottava ilmapiiri on laskeutunut Puolan ja Ukrainan rajalla sijaitsevaan Medykan kylään. Mitä tapahtuu nyt? Miten sota-alueelle jäänyt isä selviää? Säilyykö kotimme ehjänä? Mihin olemme tästä menossa? Koska pääsemme kotiin?

Olemme olleet paikalla pari tuntia ja selvitämme mihin puramme avustuskuorman linja-autosta. Tulkkimme, ukrainalainen Inna Huz on selvitellyt asiaa, koska alueen varastot ovat ihan täynnä. Kyydissämme olleet sotilastarvikkeet ja muita tavaroita on jo purettu Varsovan laitakaupungilla suoraan Ukrainaan menevään autoon. Inna on väsymättömästi koko matkamme ajan ollut puhelimessa ja järjestänyt etukäteen asioita ja luonut kontakteja uskomattomalla, ukrainalaisen tarmolla.

Liikkeellä olemme olleet reilut 30 tuntia ja odotamme levolle pääsyä ja seuraavan päivän kotimatkaa. Väsymys on kuitenkin haihtunut ja myötätunto on vallannut mielen, kun seuraan vastaanottokeskuksen elämää. Omat tarpeet tuntuvat hyvin mitättömiltä, kun ajattelee, kuinka kaukaa rajan takaa evakot ovat joutuneet matkustamaan pienten lastensa kanssa.

Livahdan porukastamme ja lähden yksin kiertelemään ostoskeskuksen käytäviä. Valtavan rakennuksen edustalla sekä sisätiloissa sijaitsee useita ruokapisteitä, joihin puolalaisten varusmiesten toimesta tulee ostoskärryillä ruokaa ja juomaa jostain takahuoneista.

Suuret liikehuoneistot on tyhjennetty tuotteista ja tilalle on tuotu retkisänkyjä, jotka palvelevat perheiden tilapäismajoituksena. Näitä vuodepaikkoja on varovastikin laskettuna satoja. Myös keskuksen käytävien reunoja koristaa retkivuoteet, ja ihmiset istuskelevat, syövät ja juttelevat rauhallisesti toisilleen. Ilmapiiri sisällä on ristiriitainen. Ilmassa on surua ja huolta mutta kuitenkin pakolaisista huokuu valtava voima ja tahto. Lapset ovat rauhallisia ja katselevat uteliaina ympärilleen ja puuhailevat piirtäen sänkyjen päällä.

Kuljen ostarin toiseen päähän, jossa on valtavat määrät avustustavaraa. Heijastinliiveihin pukeutuneet henkilöt lajittelevat tavaroita ja pakkaavat puoliperävaunuja matkalle Ukrainaan. Rekkoja on odottamassa kymmeniä tienlaidassa. Väsymättömästi tätä työtä tehdään vapaaehtoisten voimin. Heitä on saapunut ympäri Puolaa sekä Eurooppaa. Tapaan avustajia Hollannista, Englannista ja muualta. He ovat tulleet jotkut viikoksi, jotkut pidemmäksi aikaa huolehtimaan ja auttamaan satojentuhansien ukrainalaisten ohikulkijoiden elämää.

Meidän parituhannen asukkaan Ristiinassa voi olla vaikea ymmärtää mittakaavaa, kun samankokoiseen rajakylään Puolassa saapuu ja lähtee tuhansia ihmisiä vuorokaudessa. Kymmeniä, ehkä satojatuhansia ihmisiä on liikkunut tämänkin kylän läpi sodan alkamisen jälkeen, suurin osa vapaaehtoisten auttajien avulla.

Toisessa päässä ostaria on suuri halli, ehkäpä entinen ruokakauppa, jonka keskellä on kuormalavoista kyhätty suuri neliönmuotoinen pöytä. Siellä muutama vapaaehtoinen hoitaa jatkokyytejä pakolaisille. Hallin seiniin on kylteillä merkitty eri suunnat, esimerkiksi Germany, Frankfurt, Hollanti tai Skandinavia; Finland, Sweden, Denmark jne. Näiden kylttien alle ihmiset kokoontuvat, ketkä mihinkin suuntaan haluavat ja kuormalavapöydästä järjestellään paikkoja matkaajille.

Pöydässä on myös kaksi poliisia, jotka keräävät tiedot kaikista kuljettajista, jotka lähtevät ihmisiä viemään. Minunkin tietoni ovat ilmoitettuina ja olen vastuussa kuljettamieni ihmisten pääsystä määränpäähän. Tarkkaa ja tärkeää työtä pakolaisten turvallisuuden takaamiseksi. Pöytään on myös jono, jossa voi ilmoittautua noutajaksi. Ihmiset ympäri Keski-Eurooppaa ovat saapuneet erikokoisilla busseilla ja jopa henkilöautoilla tarjoamaan apuaan kuljetusten suhteen.

Voitte uskoa, että logistiikkasuoritus on päätähuimaava ja toteutettu vapaaehtoisten voimin. Äänentoistolaitteista kuuluu ilmoituksia ja ymmärrän niistä sen verran, että eri suuntien kuljetuksiin etsitään lähtijöitä. ”Kolme paikkaa Berliiniin vapaana!”, ”Suomeen lähtevät kokoontukaa tähän!”, ”Bussi Hollantiin lähtee aamulla!”

Käytäviä kävellessäni ja menoa seuratessa sydän pakahtuu jokaisen uuden käytävän varrella. Sydän pakahtuu surusta, kun ihmiset on heitetty pois kotoaan ja jokapäiväinen elämä on riistetty pois. Sydän pakahtuu myötätunnosta äitejä kohtaan, jotka rauhallisesti hoivaavat lapsiaan hälinän keskellä tietämättä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sydän pakahtuu ylpeydestä näitä avustajia kohtaan. He jättävät omat työnsä ja askareensa ja väsymättä avustavat tulijoita kellon ympäri, päivä toisensa perään loppumattomalta tuntuvassa ihmisvirrassa, tarjoten hymyilevät silmät tulijoille.

Palaan linja-autollemme ja saan matkalla ruoka-annoksen mukaan. Inna on järjestänyt meille purkupaikan seitsemän kilometrin päähän omakotitaloon, josta rekka tulee aamulla noutamaan kuorman. Aamulla palaamme samaan paikkaan, josta saamme Suomeen lähtijät kyytiin ja aloitamme matkan halki Puolan, Liettuan, Latvian sekä Viron kohti Suomen Mikkeliä.

Liikumme kohti Suomea seuraavat 28 tuntia kahden kuljettajan voimin, pieniä jaloittelutaukoja lukuun ottamatta. Uskomatonta, miten rauhallisia ja hyväntuulisia varsinkin kyydissämme olevat lapset ovat. Se ehkä kertoo jotain Ukrainan kansan päättäväisyydestä.

Itse kehitysmaissa asuneena ja köyhissä maissa paljon matkanneena ajattelin, että olisin tottunut näkemään kurjuutta ja huonoja elinoloja, mutta ei sotaa voi näihin verrata. Sota tuhoaa elinolot, perheet sekä mielen. Pidätin kyyneleeni ja kuljin eteenpäin, sillä ei ukrainalaisetkaan itkeneet vaan katsoivat voimakkaina eteenpäin.

Olen onnellinen, että lähdin pieneksi hetkeksi ja avuksi. Lähden heti uudestaan, jos tilaisuus tulee. Kiitos ristiinalaisille solidaarisuudesta ja avustanne ukrainalaisten hyväksi.

Otto Ravantti

Keräys jatkuu edelleen

Apua Ukrainaan Etelä-Savo -ryhmä toi alkuviikosta Suomeen 32 ukrainalaista, joista 21 tuli Mikkelin vastaanottokeskukseen. Kaksi perhettä jäi kyydistä muualle Suomeen.

Aiemmat Ristiinalaisen jutut avustusmatkasta voit lukea tästä ja tästä.

Bussin mukana avustustarvikkeita vei ja ihmisiä haki Miia Koppi, Anne Korhola, Inna Huz, Seppo Thure, Arttu Koppi, Otto Ravantti ja Jari Putkonen.

Matkaa organisoinut Koppi kertoo, että auttamisen määrä, mitä matkalla näkyi oli valtavaa. Bussiin tuli kilometrejä noin 3600 kilometriä. Avustusryhmän rahakeräys on tuottanut tiistaihin mennessä noin 1500 euroa, mikä ei vielä ihan kata matkan kuluja. Keräys jatkuu, koska ryhmä suunnittelee myös toista avustusreissua. Koppi kertoo, että hän on saanut edelleen paljon yhteydenottoja ukrainalaisten auttamiseksi.

Elina Alanne

Suurpetohavainnoista olisi tärkeää aina ilmoittaa. 

Helmikuun lopulla Ristiinassa tehtiin sudesta ensin jälkihavainto Koljola–Närhilä-alueella ja pari päivää tätä myöhemmin eläin nähtiin Metsälinnan luona Ristiinan kylällä. Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Petri Hujanen kertoo, että yhdistyksen petoyhdyshenkilö kävi varmistamassa jäljistä eläimen olleen susi.

– Voi olla, että  alueella on ollut kaksikin sutta mutta ehkä se oli sama eläin. Jälkien perusteella se oli nuori susi. Metsälinnan lähellä 1. maaliskuuta suden nähnyt henkilö myös soitti minulle. Hän kertoi, että on nähnyt susia Pohjois-Karjalassa ja että tämä ei ollut iso yksilö.

Nuoret sudet kulkevat etsimässä kumppania ja reviiriä. Susi voi kulkea vuorokaudessa kymmeniä kilometrejä.

– Jos se tänään on päivällä Ristiinassa, niin iltayöllä susi on jo Juvalla. Näitä ohikulkijoita liikkuu Ristiinassa silloin tällöin. Vahinkoja ne eivät ole tehneet mutta osa havainnoista on pihakäyntejä, Hujanen kertoo.

Ristiinassa susihavaintoja ei viime vuonna ollut yhtäkään, vuonna 2020 todettiin neljä havaintoa. Tätä ennen vuodet ovat menneet tasatahtia niin, että joka toinen vuosi havaintoja ei ole.

– Mutta vaikka havaintoja ei ole, niin ei se tietenkään tarkoita, etteikö susia olisi voinut alueella pyörähtää. Emme tiedä niistä, jos kukaan ei näe tai ilmoita näkemästään.

Hujanen korostaakin, että suurpedoista olisi tärkeää ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Heitä löytyy sekä alueellisesta riistanhoitoyhdistyksestä että metsästysseuroista. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi sivustolta riista.fi.

– He tulevat nopeasti paikalle tarkistamaan jäljet ja vievät havaintotiedot Tassu-järjestelmään. Näitä tietoja esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkijat käyttävät kannanarvioinneissa.

Suurpedoista Ristiinassa tehdään eniten havaintoja ilveksestä. Tänä vuonna ilveshavaintoja on jo näin maaliskuussa 55 kappaletta. Karhuhavaintoja kirjattiin viime vuonna 28. Hujanen toteaa karhuja asustelevan alueella lähes joka kolkassa.

– Myös ahma levittäytyy nyt Etelä-Savossa. Meidän alueellamme tehtiin viime vuonna yksi ahmahavainto. Myös ahma on sellainen, että se kulkee pitkiä lenkkejä.

Tärkeää olisi myös, että hirvieläinkolareista ilmoitettaisiin aina hätäkeskukseen.

– Meidän alueellamme sattuu parikymmentä hirvikolaria vuosittain. Näissä pienten hirvieläinten osuus on noussut. On tärkeää, että vaikka auto vain hipaisisi esimerkiksi peuraa, niin siitä tehtäisiin ilmoitus hätänumeroon ja merkittäisiin paikka tarkasti, Hujanen muistuttaa.

Poliisi tai hätäkeskus pyytää paikalle SRVA-yhteyshenkilön, joka alkaa selvittää eläimen kohtaloa. Näin estetään se, etteivät eläimet kärsi loukkaannuttuaan tarpeettomasti.

Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalle valmistuu tänä vuonna rata, jossa karhu hyökkää ampujaa kohti. Radalla voivat harjoitella esimerkiksi suurriistavirka-apuun osallistuvat henkilöt.

– Karhukolareitakin saattaa välillä tulla. Haavakkokarhun lopetus on vaarallista, joten tehtävään lähtijän on osattava tarvittaessa ampua päälle hyökkäävää karhua, Hujanen sanoo.

Elina Alanne

Mikkelin Palvelut ja tulevaisuus -ohjelma on valmis ja etenee päätöksentekoon. 

Mikkeli nostaa esiin mahdollisuuden lakkauttaa toinen uimahalli osana kaupungin säästöohjelmaa. Säästöjä haetaan laajasti myös karsimalla hankintoja, ostopalveluita, avustuksia, kumppanuussopimuksia ja henkilöstökuluja. Säästöesityksessä on mukana myös Suomenniemen koulun lakkauttaminen vuoden 2023 alusta sekä Suomenniemen ja Otavan kirjastojen lakkautus vuonna 2023. Säästötavoitteita asetetaan tulevina vuosina muun muassa liikunta- ja nuorisopalveluille, kansalaisopistolle ja lukiolle.

Mikkelin kaupunki on saanut Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman valmiiksi. Patu-nimellä kulkevassa periaateohjelmassa esiteltävästä säästöjen listasta kerrottiin median edustajille tiistaina päivällä. Illalla vuorossa on kaikille kaupunkilaisille avoin kuulemistilaisuus asiasta.

Esiteltävä säästöjen lista ei ole vielä poliittisesti käsitelty. Käsittely alkaa ensin maanantaina kaupunginhallituksessa. Kaupunginjohtaja Timo Halonen tekee hallitukselle esityksen asiasta. Kaupunginvaltuusto linjaa asiasta 28. maaliskuuta. Tarkemmin jokaisesta asiasta tehdään aikanaan erilliset hallinnolliset päätökset. Maanantaina kaupunginhallitus käsittelee erikseen jo Patussa esitetyt määrärahaleikkaukset.

Kaupunki hakee vuodelle 2022 uusia säästötoimia 3,7 miljoonalla. Vuodesta 2023 eteenpäin tavoiteltava uusi vuosittainen käyttötaloussäästö on 7,5 miljoonaa euroa. Patussa vuodelle 2022 on listattu säästöjä runsaalla 3,8 miljoonalla eurolla. Näistä kertaluontoisia on noin 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi tälle vuodelle haetaan miljoonan euron säästöä henkilöstön vapaaehtoisista vapaista.

Suurin säästötoimenpiteissä esitelty säästö on vuonna 2023 tapahtuva työpajatoimintojen siirtyminen hyvinvointialueelle. Sote-uudistukseen liittyvä muutos säästää kaupungilta 1,4 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 kaupunki tavoittelee 831 400 euron säästöä karsimalla hankintoja koko organisaatiossa. Tavoitteesta suurin osa on merkitty asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelle. Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä totesi tiedotustilaisuudessa, että konkretia hankinnoista karsimisesta selviää aikoinaan lautakuntakäsittelyissä. Säästöt tulevat näkymään kuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille tietyissä palveluissa, hän totesi.

Vuonna 2023 kaupunki hakee 600 000 euron säästöä leikkaamalla avustuksia ja kumppanuussopimuksia. Halonen totesi, että hänestä leikkauksia ei voi tehdä juustohöyläämällä kaikilta saman summan, vaan kaupungin on priorisoitava sopimuksia.

– Voi olla, että joitakin kumppanuussopimuksia loppuu kokonaan, Halonen sanoi.

Konserni- ja elinvoimapalveluille asetetaan henkilöstökulujen säästötavoitteeksi noin 268 000 euroa vuodelle 2022 ja runsaat 300 000 euroa vuodelle 2023. Lisäksi konserni- ja elinvoimapalveluiden kehitys- ja hankerahoista ja ostopalveluista halutaan säästöä 466 000 euroa tänä vuonna. Kaupunki on myös jo perannut henkilöstöasioitaan ja budjettiin jo varattuja, toteutumattomia palkkoja voidaan poistaa tältä vuodelta 420 000 eurolla. Omaisuuden myynnistä tavoitellaan lisää voittoa 500 000 eurolla vuonna 2022.

Paljon puhututtavan säästökohteen Halonen mainitsi olevan toisen uimahallin lakkauttamisen. Tästä on laskettu tulevan säästöjä 415 000 euroa vuonna 2023. Patu ei ota kantaa siihen, kummasta uimahallista luovuttaisiin.

– Molemmista käydään keskustelua. Sellaisiakin keskusteluja on ollut, että löytyisikö joku toimija, joka ottaisi toiminnan, että palvelu säilyisi, Halonen kertoi asiasta käynnissä olevista keskusteluista.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) totesi, että hän on tulkinnut, että toisesta uimahallista luopuminen on puolueista mahdollista. Erilaisia näkemyksiä hän kertoi olevan säästölistalla olevista asioista esimerkiksi Suomenniemen koulusta ja pienistä kirjastoista luopumisesta. Halonen totesi, että paljon puhuttaa myös lentokentän palveluista luopuminen.

Suomenniemen koulun lakkauttamisella lasketaan säästettävän 227 000 euroa vuonna 2023. Säästölistalla koulun lakkautus on kirjattu tapahtuvan 1/2023.

– Esityksessä on aikataulu näin taloudellisen perusteen vuoksi. Näin olisi mahdollista saavuttaa kokonaissäästö kalenterivuodelle. Mutta toki vielä tehdään pohdinta, että onko lakkautuksen aika vuoden alku vai lukuvuoden alku, Halonen selvensi.

Kaikkiaan kaupunginjohtaja totesi, että Suomenniemen koulun asiassa on vastakkain kaksi hyvää perustetta ja punnitseminen on vaikeaa. Hän totesi, että vastakkain ovat pedagoginen peruste siitä, että koulu on hyvin pieni, mikä alkaa aiheuttaa jo pedagogisesti tiettyjä ongelmia. Toisaalta Suomenniemellä ei ole juuri kunnallisia palveluita ja koulun merkitys paikkakunnalla on suuri.

Suomenniemen koulun mahdollista lakkauttamista on viime vuosina käsitelty Mikkelin päätöksenteossa moneen kertaan. Siiskonen sanoi, että keskusteluissa on ollut esillä edelleen myös niin sanottu pienempien oppilaiden koulu.

Kouluratkaisusta järjestettiin kuulemistilaisuus Suomenniemellä syksyllä 2021. Tuolloin koulun lakkauttamisen oli laskettu tuovan säästöjä 213 600 euroa vuodessa. Lukuun oli laskettu mukaan todennäköisesti nousevat kuljetuskustannukset. Vuonna 2020 laskettu säästömäärä oli 225 000 euroa vuodessa.

Säästölistalla lentokenttäpalveluista lasketaan mahdolliseksi säästöksi 350 000 euroa vuonna 2023. Halonen kertoi, että asiaa ei todennäköisesti viedä vielä päätöksentekoon, koska lentokentän osalta on keskustelut kesken valtion kanssa. Mikkeli selvittää, voiko valtio osallistua kentän kustannuksiin puolustusmäärärahoista.

Osana säästöjä esitetään myös yksityistieavustusten leikkaamista 240 000 eurolla. Myös jo aiemmin selvitetty aluejohtokuntien toimintamalli nostetaan uudelleen käsittelyyn. Toimintamallin muutoksella on Patussa listattu olevan mahdollista säästää 110 000 euroa vuonna 2023. Halonen lisäsi, että Patu ei ota kantaa siihen, mikä aluejohtokuntien malli jatkossa olisi.

Säästölistan lisäksi Patuun kuuluu 12 kohdan lisäselvitysten lista. Tällä listalla on muun muassa kaupungin organisaatiouudistus, konsernirakenteen selvittäminen, selvitys vesilaitoksen yhtiöittämisestä, lukioselvitys ja energiaomaisuusselvitys. Selvitettävät asiat ovat siis suurempia kokonaisuuksia, joiden parissa jatketaan työskentelyä ja ne tuodaan päätöksentekoon erikseen.

– Tavoite on, että näiden asioiden ratkaisut ovat käsittelyssä viimeistään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä, Halonen sanoi.

Siiskonen totesi, että jatkoselvitettävien asioiden lista on pitkä.

– Sieltä voi löytyä ratkaisuja, että välttämättä kaikkia niitä toimenpiteitä, joita on säästölistalla ensi vuodelle, ei tarvitse toteuttaa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja sanoi.

Elina Alanne

Apua Ukrainaan Etelä-Savo -ryhmässä on mukana useita ristiinalaisia. Pienkeräys kulujen kattamiseksi on menossa. 

Täällä me pakataan. Kaksi päivää on jo pakattu ja illalla porukkaa tulee talkoisiin vielä enemmän, kertoo torstaina puolen päivän aikaan puhelimeen tavoitettu ristiinalainen Miia Koppi.

Apua Ukrainaan Etelä-Savo -nimellä nyt kulkevan ryhmittymän avustusbussi Puolaan lähtee perjantaina. Se vie muun muassa Ristiinassa, Mikkelissä, Mäntyharjussa ja Suomenniemellä kerättyjä avustustavaroita ukrainalaisille. Paluumatkalla Suomeen tuodaan Ukrainasta sotaa paenneita ihmisiä.

Yksityishenkilöt ovat lahjoittaneet mukaan muun muassa vaippoja, elintarvikkeita, taskulamppuja ja paristoja. Lahjoituksillaan mukana on myös paikallisia yrityksiä, kuten Ristiinan Ammattirealisointi ja Kuoma.

Aiemmin Ristiinalainen on kertonut, että keräys ja avustusmatka linkittyvät Operaatio Toivo -ryhmittymään. Lopulta ristiinalaisten ja muiden eteläsavolaisten operaatio ei ole virallisesti Toivon alla vaan kaikki matkakulut maksetaan itse. Apua Ukrainaan Etelä-Savo on saanut poliisilaitoksen hyväksymän pienkeräysluvan muun muassa näiden kulujen kattamiseen.

Linja-auton reissuun sponsoroi mikkeliläinen Mainostalo Mainospuu, ja lisäksi matkaan on lupautunut kaksi vapaaehtoista kuljettajaa.

– Viemme avustuslähetyksen Puolaan, lähelle Ukrainan rajaa, josta sitten lähetys jatkaa eteenpäin. Takaisin tullessa otamme sitten linja-autoon sotaa paenneita henkilöitä. Näillä näkymin mukaan tulijoista on kaksi kolmasosaa lapsia, Koppi kertoi lauantaina, kun hän vastaanotti avustustavaroita Ristiinassa.

Bussin määräpäästä Puolassa ei viranomaisten ohjeiden mukaisesti turvallisuussyistä kerrota sen tarkemmin.

Mukaan otettavien henkilöiden osalta toimitaan Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaisesti sekä lisäksi yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Bussissa on 40 paikkaa.

Ryhmää on auttanut yhteyksissä paenneisiin henkilöihin Etelä-Savossa asuva ukrainalainen. Hän lähtee perjantaina bussin mukaan tulkiksi, oppaaksi ja avustajaksi.

– Maahanmuuttovirasto tekee lopulliset päätökset, mihin Suomeen tulevat henkilöt ohjataan. Olemme olleet yhteydessä Mikkelin vastaanottokeskukseen ja nyt vielä torstaina heillä olisi tilaa. Moni kyydissä tulevista on toivonut pääsevänsä Mikkelin seudulle, Koppi kertoo.

Elina Alanne, Niko Takala

Keräyslupa kulujen kattamiseksi

Apua Ukrainaan Etelä-Savo on saanut poliisilaitoksen hyväksymän pienkeräysluvan. Keräyksellä kerätään ensisijaisesti varoja Puolaan tehtävän matkan polttoainekuluihin, laivalippuihin ja saapuvien ukrainalaisten ruokailukuluihin matkan aikana. Jos keräyksestä jää yli rahavaroja, ne lahjoitetaan Suomen Punaiselle Ristille.

Keräykseen voi osallistua joko MobilePayllä tai tilisiirrolla. Keräyslupa on voimassa 30.3.2022 asti.

Keräyksen tilin haltija on Miia Koppi. Lahjoittaa voi tilille FI33 1100 3500 0624 77, viestiksi Ukraina.

MobilePay-lahjoituksen voi laittaa numeroon +358417125508.

Urheiluseurojen antamaa elintapaohjausta olisi mahdollisuus laajentaa myös Ristiinaan.

Jos tästä edes yhdelle jää aktiivinen liikuntaharrastus käteen, niin olemme onnistuneet. Näin toteavat Mikkelin Hiihtäjien Noora Tivinen ja Mikkelin Kilpa-Veikkojen Mikko Haverinen elintapaohjauksesta, jota toteutetaan heidän edustamissaan urheiluseuroissa.

Elintapaohjauksessa keskitytään liikuntaan, ravintoon ja uneen. Hankkeen kohderyhmää ovat työikäiset ja heistä erityisesti he, jotka ovat tällä hetkellä työelämän ulkopuolella.

– Liikuntaa lähestytään erityisesti lajikokeilujen kautta. Aikuisiällä ei välttämättä tule yksin lähdettyä kokeilemaan uutta. Yksi tavoite on, että tässä toiminnassa löytyisi porukka, jonka kanssa voi jatkossakin lähteä urheilemaan ja pelailemaan, Tivinen kertoo.

Urheiluseurat hyvinvoinnin lisääjinä -hankkeen hallinnoija on Etelä-Savon Liikunta. Toiminta alkoi syksyllä ja jatkuu kaksi vuotta. Projektityöntekijät Tivinen ja Haverinen ovat ohjanneet käyneet elintapaohjattavien kanssa tutustumassa muun muassa hiihtoon, lumikenkäilyyn, padeliin ja sulkapalloon.

– Padel oli iso hitti, Tivinen kertoo.

Elintapaohjausta toteutetaan sekä ryhmissä että yksilöohjauksessa. Lajikokeilujen lisäksi uneen ja ravitsemukseen perehdytään luentomuotoisesti.

– Ennen kaikkea toimimme sen yhteisöllisyyden kautta. Yhteisö on hyvä voima siinä, että tulee lähdettyä liikkeelle, Haverinen sanoo ja jatkaa, että yhteyttä kannattaa toki ottaa myös heidän, joita enemmän kiinnostaisi yksilöohjaus.

Ryhmät toiminnassa pidetään pieninä, jotta niihin on helppo tulla mukaan.

Ristiinalainen Tivinen kannustaa kiinnostuneita olemaan rohkeasti yhteydessä.

– Jos mukaan haluaa, niin mukaan pääsee. Minä pystyisin laittamaan oman ryhmän Ristiinaankin. Se olisi huippua! Ristiinassakin on paljon mahdollisuuksia, mitä pystyisi tehdä.

Mikkelin seudulla myös Essote antaa elintapaohjausta. Se on tarkoitettu 18–65-vuotiaille, joilla on tyypin 2 diabeteksen riski ja painoindeksi 30 tai enemmän.

Urheiluseurojen tekemään elintapaohjaukseen ei ole niin tiukkaa kriteeriä, eli mihinkään riskiryhmään ei tarvitse kuulua.

– Essote ohjaa meille palveluista kiinnostuneita, jotka eivät täytä heidän kriteereitään. Lisäksi meillä on mukana heidän elintapaohjauksen käyneitä henkilöitä, jotka saavat tästä hyvää jatkumoa, Haverinen kertoo.

Projektityöntekijät sanovat myös, että vaikka hankkeen kohderyhmä on työelämän ulkopuolella olevat työikäiset, niin mukaan saavat hakea myös töissä olevat.

– Pääasia on, että apua annetaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Ei tästä toiminnasta kenellekään haittaa olisi, Haverinen sanoo.

Urheiluseurat hyvinvoinnin lisääjinä -hankkeen tavoitteena on mukana olevan kahden urheiluseuran kanssa luoda malli, jota voidaan jatkossa käyttää myös muissa seuroissa.

– Vielä ei siis ole mitään valmista mallia vaan sitä kehitetään ja kootaan koko ajan jatkoa ajatellen, Tivinen sanoo.

Elina Alanne

Elintapaohjauksesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Noora Tiviseen sähköpostilla, noora.tivinen@gmail.com.

Ristiinalaiset etsivät bussia tavaroiden toimittamiseksi Puolaan asti. 

Lastenruokaa. Vaippoja. Palovammasiteitä. Happimaskeja.

Suomenniemeläiset Päivi-Kristiina Erola ja Mervi Gynther esittelevät lahjoitettuja tavaroita, jotka ovat lähdössä ukrainalaisten avuksi.

– Suomenniemelle joku joskus toi palokunnan varastoihin tavaroita lääkärikeskuksesta. Siellä oli esimerkiksi täysin käyttökelpoisia virtsakatetreja, kipsaustarvikkeita ja happimaskeja. Täällä ne ovat tarpeettomia ja ylimääräisiä mutta Ukrainassa niille voisi olla nyt käyttöä, Gynther kertoo.

Sekä Ristiinassa että Suomenniemellä heräsi viikonloppuna ajatus, voisiko paikkakunnilta lähettää konkreettista apua maastaan pakeneville ukrainalaisille. Facebookissa syntyi viikonloppuna nopeasti kasvanut Operaatio Toivo -yhteisö. Sen pääkaupunkiseudulla asuvilla perustajilla on yhteydet pakolaisia vastaanottaviin tahoihin Puolassa sekä Ukrainan kriisinhallintaan.

Ristiinan ympäristössä päätettiin yhdistää voimat ja osallistua omalta osaltaan.

– Ilman muuta paras tapa auttaa on virallisten, suurten järjestöjen kautta mutta tämä on yksi tapa. Jotain voimme tehdä näinkin. Se on tärkeää, että toimitetaan sitä mitä pyydetään. Ei kaikkea sitä, mitä kaapeista löytyy, Gynther sanoo.

Puolasta onkin jo todettu, että vaatelahjoituksia ei nyt tarvita enempää.

Ristiinassa keräystä organisoi Miia Koppi. Keräykseen voi osallistua lauantaina 5. maaliskuuta kello 10–14 Ristiinan torilla. Koppi kertoo, että hän päivittää siihen asti toivottujen tavaroiden listaa Facebookissa Ristiinan alueen puskaradio -ryhmässä. Toivottuja ovat tällä hetkellä muun muassa kipulääkkeet, taskulamput ja paristot, hygieniatarvikkeet, säilykkeet ja makuupussit.

– Meidän tavoitteemme on 11. maaliskuuta lähteä itse viemään tavaroita Puolaan ja hakemaan ihmisiä sieltä. Otto Ravantti on lupautunut yhdeksi bussikuskiksi mutta linja-autoa vielä etsitään. Operaatio Toivo organisoi matkoja ja viranomaisasioita, joten emme nyt ryntäile, Koppi kertoi tiistaina.

Ristiinan kuljetuksen matkaan kerätään tavaroita myös Mikkelistä, Suomenniemeltä ja Mäntyharjusta. Myös yrityksiltä kerätään lahjoituksia.

Suomenniemellä Erola ja Gynther pohtivat keskiviikkoaamuna reittiä ensiaputarvikkeille.

– Perjantaina on lähdössä Helsingistä ensiaputarvikkeiden kuljetus, koska niitä tarvitaan nyt sota-alueelle. Meillä on nyt niitä. Täytyy selvittää, saisimmeko tavarat perjantain kyytiin, Gynther miettii.

Kun paperi-Ristiinalainen oli keskiviikkona jo painossa, kyyti tavaroille järjestyi. Suomenniemeltä lähtee ensimmäinen erä tarvikkeita torstaina.

Sekä Erola, Gynther että Koppi toteavat, että heidät sai toimimaan ihmisten hätä.

– On monia tapoja auttaa mutta miksi emme tekisi näin, kun se ei ole meiltä mistään pois, Koppi tuumaa ja kertoo, että häntä liikutti erityisesti jutut siitä, kuinka ensimmäiset pommitukset käynnistivät Kiovassa useita synnytyksiä.

Erola sanoo, että hänestä oli henkisesti repiviä jutut siitä, kuinka lapset lähtivät ennen hyökkäystä Ukrainassa kouluun reput pakattuna evakuoitumistavaroilla.

– Varmasti jokainen tunteva ihminen reagoi nyt tähän tilanteeseen. Tässä karhun naapurissa pienenä valtiona minä tunnen jo historiankin kautta sympatiaa, Erola sanoo.

Gynther sanoo, että häntä, kuten varmaan muitakin, on torstaista asti ahdistanut.

– Välillä on pitänyt laittaa uutiset tauolle ja tehdä itselle mieluisia asioita, kun lomallakin olen. Lahjoitin jo Unicefille rahaa mutta ilmoittauduin tänne avuksi, niin tulee ainakin olo, että on jotain tehnyt.

Monta tapaa auttaa

Operaatio Toivo on yksittäisten ihmisten ryhmittymä, joka auttaa ja koordinoi avun tarjoamisessa Ukrainan kriisin uhreille. Ryhmittymä syntyi ja organisoitu viikonloppuna. Se toimii avustusjärjestöjen kanssa yhteistyössä sekä viranomaisohjeita noudattaen. Toiminta perustuu avustustavaroiden keräämiseen, vapaaehtoisten kuljetusten sekä pakolaisten Suomeen auttamisen koordinointiin.

Punainen Risti toimii sekä Ukrainan rajanaapureiden alueella että Ukrainassa. SPR:n katastrofirahastoon voi lahjoittaa lipaskeräyksissä, verkkosivuilla tai esimerkiksi lähettämällä tekstiviestin SPR20 numeroon 16499 (20e)

Pelastakaa Lapset on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien, www.pelastakaalapset.fi voi tehdä kertalahjoituksen tai liittyä kuukausilahjoittajaksi.

Kirkon Ulkomaanapu toimittaa yhdessä ACT Alliance -kumppaneidensa kanssa hätäapua sodasta kärsiville ukrainalaisille. Lahjoittaa voi verkkosivuilla tai esimerkiksi tekstiviestillä APU20 (20e) tai APU50 (50e) numeroon 16499

Unicef toimii sekä Ukrainan rajanaapureiden alueella että jatkaa toimintaansa Ukrainassa. Lahjoittaa voi verkkosivuilla tai esimerkiksi tekstiviestillä UKRAINA numeroon 16110 (20 e)

Soste on kerännyt verkkosivuilleen pitkän listan erilaisia apua tarjoavia tahoja. Listassa on myös henkisen avun puhelinnumeroita heille, joita sota pelottaa tai ahdistaa, www.soste.fi.

Elina Alanne

 Kirjastolle on tarkoitus remontoida tilat koululle kesäkuun 2022 loppuun mennessä. 

Ristiinan kirjaston siirto koulukeskukselle nytkähti askeleen eteenpäin tiistaina, kun kaupunkikehityslautakunta hyväksyi urakkatarjoukset ja antoi hankkeelle aloitusluvan. Rakennusurakan toteuttaa joroislainen Rakennusliike HL Oy, LVI-urakan Teknocon Oy ja sähköurakan Mikkelin Sähköasennus. Rakennusurakkaan saatiin kolme tarjousta, LVI-urakkaan neljä tarjousta ja sähköurakkaan kaksi tarjousta.

Lautakunnassa äänestettiin ennen päätöstä siitä, käsitelläänkö asiaa kokouksessa. Lautakunnan puheenjohtaja Jouko Kervinen (kok.) esitti, että asia pannaan pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Pertti Karhunen (ps.) kannatti Kervisen esitystä. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 5–8.

Kirjastolle on varattu talousarvion investointiohjelmassa määrärahaa 450 000 euroa. Kustannusarviossa ei ole mukana vuodelle 2021 kirjautuneita suunnittelukustannuksia, jotka toteutuivat samaan aikaan nuorisotilojen suunnittelun kanssa.

Kirjastoremonttia on siirretty päätöksenteossa muutamaan kertaan. Elokuussa 2021 kilpailutus päätettiin tehdä uudelleen, koska tuolloin saadut tarjoukset ylittivät hankkeelle varatun 300 000 euroa selvästi. Tuon jälkeen määrärahaa on siis nostettu. Alun perin oli suunniteltu, että Ristiinan kirjaston remontti maksaisi 150 000 euroa.

Kirjasto sijoittuu rakennuksen A-osan pohjoispäätyyn esiopetuksen viereen. Opinahjo-kadun puoleisen sisäänkäynnin kulmaukseen rakennetaan kirjastolle oma katoksellinen sisäänkäynti sekä invapysäköintipaikka ja -luiska.

Elina Alanne

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kannustavat seurakuntia soittamaan rauhankelloja tänään torstaina. Mikkelissä kellot soivat kello 19 kaikissa seurakunnan kirkoissa.

Rukoushetki Ukrainan tapahtumien vuoksi ja rauhan puolesta järjestetään kello 19 Mikkelin tuomiokirkossa. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen osallistuu rukoushetkeen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta toivottaa kaikki tervetulleiksi kirkkoon yhteiseen rukoukseen rukoilemaan Ukrainan kansan ja kaikkien sodasta kärsivien puolesta.

Rukous rauhan puolesta on aina kuulunut kristittyjen rukouspyyntöihin, todetaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tiedotteessa.

Rauhankelloja soitetaan ja rukoushetkiä järjestetään ympäri Suomen. Helsingin seurakunnat kutsuvat kaupunkilaiset myös torjumaan sodan synnyttämää pimeyttä kynttilöiden voimalla. Kynttilän voi käydä sytyttämässä Tuomiokirkon portaille rauhan, Ukrainan, ukrainalaisten ja kaikkien niiden puolesta, joita sota tavalla tai toisella koskettaa.

Elina Alanne

Kattovaurioiden korjausaikataulu ei vielä alkuviikosta tiedetty.

Aikamoinen revohka mutta onneksi tilanne ei ollut vielä hurjempi, miettii maanantaina Ristiinan K-Marketin kauppias Tapio Martikainen.

Perjantaina kaupan katto sai vaurioita lumikuormasta ja oli vaarassa romahtaa. Myymälä jouduttiin sulkemaan iltapäivällä ja se oli perjantain kiinni. Martikainen ei itse ollut myymälässä tilanteen sattuessa ja säikähti, kun ensimmäinen hänelle soittanut henkilö sanoi katon romahtaneen sisään.

– Onneksi se ei ihan niin ollut. Ja lopulta kaikki meni ihan hyvin. Aikamoinen remontti kiinteistöön tulee kyllä vielä jossain vaiheessa.

K-Market on tilassa Keskon vuokralaisena. Kiinteistön omistaa Martikaisen tietojen mukaan ruotsalainen sijoitusyhtiö.

– Toivottavasti asiat lähtevät pian rullaamaan eteenpäin, kauppias miettii.

Myymälän katto on tällä hetkellä sisältä tuettu metallipaaluilla.

– Kaksi miestä kolasi kattoa lumesta tyhjäksi perjantaina. He aloittivat iltapäivästä ja noin puoli kymmeneltä illalla oli valmista. Sen jälkeen pääsimme sisälle laittamaan paaluja. Oma hommansa oli saada siihen aikaan pätevä rakennustarkastaja paikalle, mutta lopulta sekin järjestyi. Hän teki laskelmia, käski vielä lisätä paaluja ja lopulta pääsimme lauantaina avaamaan normaalisti, Martikainen kertaa.

Paalut on asetettu niin, että myymälässä mahtuu kulkemaan.

– Onneksi vuokraamoista saa tällaisia vehkeitä. Noin 20 senttimetriä katto oli vajunut.

Hän naurahtaa, että lauantaina asiakkaita oli enemmän kuin normaalisti lauantaisin.

– Ihmisillä oli mielenkiintoa tapahtunutta kohtaan.

Kaupassa perjantaina iltapäivällä ollut asiakas kertoi Ristiinalaiselle, että sisällä kuului yhtäkkiä kolme kovaa pamausta, ostoksilla olleet ihmiset jähmettyivät hetkeksi ja tämän jälkeen rakennuksesta päätettiin poistua pihalle.

– Kuulosti aivan kuin sisällä olisi ammuttu haulikolla, asiakas kertoi.

Myymälän sisällä myös heti huomattiin, että katto vääntyi hieman.

Elina Alanne

Rakenteet tutkitaan ennen kuin myymälä on turvallista avata. 

Ristiinan K-Marketin kattorakenteita tutkitaan parhaillaan romahdusvaaran vuoksi. Kauppa on suljettu ainakin perjantain.

Kaupassa perjantaina iltapäivällä ollut asiakas kertoi Ristiinalaiselle, että yhtäkkiä kuului kolme kovaa pamausta, sisällä olleet ihmiset jähmettyivät hetkeksi ja tämän jälkeen rakennuksesta päätettiin poistua pihalle.

– Kuulosti aivan kuin sisällä olisi ammuttu haulikolla, asiakas kertoi.

Hälytys hätäkeskukseen tehtiin kello 14.17. Päivystävä palomestari Eero Aho toteaa, että kattoa kiusaa lumikuorma.

– Siellä oli kuulunut voimakasta pauketta ja henkilöstö myös nähnyt, että kattopalkit olivat hieman vääntyneet, Aho kertoo.

Katolta ruvetaan poistamaan lunta nosturin avulla. Tämän jälkeen katon rakenteet tarkistetaan.

Kauppias Tapio Martikainen toteaa, että nyt mennään tilanteen mukaan.

– Siinä säilykehyllyn luona oli kattopalkki notkahtanut. Onneksi siellä on vahvat palkit ja ne näkyvät selkeästi. Katsotaan, milloin saadaan kauppa turvallisesti auki.

Martikainen ei itse ollut myymälässä paikalla tilanteen sattuessa. K-Market ilmoittaa aukiolostaan viikonlopun aikana Facebook-sivuillaan.

Kattolumet ja rakennusten romahdukset ovat työllistäneet pelastuslaitosta perjantaina. Pelastuslaitos kehottaa kiinteistön omistajia tarkkailemaan kiinteistön rakenteita ja ryhtymään lumikuorman poistamiseen, jos lumikuorma aiheuttaa vaaraa kiinteistölle. Suurin riski kohdistuu laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteille.

Omakoti-, pari- ja rivitalot eivät kuulu riskikohteisiin.

Etelä-Savon pelastuslaitos muistuttaa, että lumen pudottaminen katolta on vaarallista ja fyysisesti vaativaa työtä, jossa onnettomuuden riski on suuri. Työn tekeminen turvallisesti edellyttää osaamista ja oikeita varusteita.

Perjantaina aamulla pelastuslaitos sai hälytyksen Juvalle, jossa lumikuorma vaurioitti navettarakennusta. Aamupäivällä Savonlinnassa kahvilan etukatos ja käytöstä poistetun bensapumppuaseman katos romahtivat alas ilman ennakkovaroitusta.

Aho totesi iltapäivällä, että puhelin on soinut koko päivän, kun huolestuneet ihmiset ovat soittaneet kattoasioista.

– Pientaloista nykytalot kestävät varmasti lumikuormaa. Jos lumia lähtee pudottamaan, niin sitten käytetään ammattilaisia ja oikeita suojavarusteita, Aho muistuttaa.

Elina Alanne

Pellosniemen Kisakaaren siirto perustettavan säätiön hallintaan on etenemässä.

Urheilutalon myynnille ja myyntiä ennen toteutettavalla remontille haetaan lupaa Mikkelin kaupunkikehityslautakunnalta ensi tiistain kokouksessa. Kisakaaren tulevaisuutta selvittänyt työryhmä ja kaupungin edustajat ovat käyneet selvitysvaiheessa läpi rakennuksen kuntoa ja säätiön perustamista. Säätiö ottaisi jatkossa kiinteistön hoitoonsa. Kaupunki haluaa kiinteistöstä eroon säästötoimenpiteenä.

Lautakunnalle esitetään, että Kisakaari myydään perustettavalle säätiölle sadalla eurolla. Kaupassa säätiölle siirtyisi urheilutalo ja noin 6730 neliömetrin määräala, jolla rakennus ja sen läheinen urhailukenttä sijaitsevat.

Lisäksi kohteen välttämättömille peruskorjauksille haetaan lupaa. Kaupunki toteuttaa korjaukset, mikäli myynti toteutuu. Välttämättömiksi peruskorjauksiksi katsotaan katon pintakermin korjaaminen, ulko-ovet ja kahvilatilan lattia. Investoinnin suuruusluokaksi on arvioitu noin 50 000 euroa.

Edullista kauppahintaa perustellaan lautakunnalle sillä, että Mikkelin strategiaan kuuluu lisätä muun muassa yhteisöllisyyttä, arjen aktiivisuutta sekä hyvinvointia kaikenikäisille.

Kaupunkikehityslautakunnan käsittelyssä on tiistaina myös Ristiinan kirjaston urakkatarjoukset ja aloituslupa sekä asemakaavan muutos Ristiinan entisen kunnantalon alueelle.

Elina Alanne

Mikkeliläisen pienpaahtimon kahvit syntyvät nykyään Heimarissa. 

Laitanko kahvit tulemaan, kysyy Olli Siitari ja jauhaa brasilialaiset pavut valmiiksi. Pian kahvinkeitin porisee Heimarissa kahvipaahtimon keittiöhuoneessa. Kahvia odotellessa Siitari kertoo, että Kirjalan Kahvipaahtimo muutti paahtotoiminnan Heimariin hänen vaimonsa suvun kesäpaikan maille pari vuotta sitten.

– Tämä rakennus valmistui kaksi vuotta sitten. Kesällä olisi tarkoitus saada meille talo rakenteille tuohon viereen, jos ehtii. Joku siinä järven rannassa on.

Kahvipaahtimo aloitti toimintansa Kirjalassa vuonna 2018. Tila kävi pian pieneksi ja naapuritkaan eivät erityisemmin tykänneet kärystä.

– Paahtokäryä tulee aika paljon. Se haisee kahville mutta savu on näkyvä. Täällä ei käryt haittaa, saa rauhassa touhuta, paahtomestari kertoo.

Samoihin aikoihin kuin paahtimo muutti Heimariin, avautui myös kahvila Mikkelin Nuijamiestenkadulla. Siitari kertoo kahvin höyrytessä kupeissa, että vuodet ovat menneet mukavasti mutta kokonaan korona-ajan keskellä.

– Ihan positiivisesti on mennyt mutta mehän emme tiedä, mitä olisi normaali. Kahvilan asiakasmäärissä on paljon vaihtelua aina koronatilanteen mukaan.

Mutta siihen Siitari uskoo, että kahvia juodaan tulevaisuudessakin aina, tasaisesti, joka päivä.

– Kahvin hintahan on nyt rajussa nousussa kaupoissa. Luulen, että tosi halvan kahvin päivät alkavat olla ohi.

Siitari kertoo, että hän oli aiemmin ihan tavallinen peruskahvinjuoja. Oman kahvinsa hän on tottunut juomaan maidon kanssa mutta mustanakin menee. Ja nykyään sitä menee paljon.

– Ei puhuta kupeista vaan litroista päivässä, mies naurahtaa.

Siitarilla kahvin kulutus liittyy vahvasti työhön, eli testaamiseen, mutta yleisesti hän ajattelee, ettei haittaisi, jos kahvin asema hieman muuttuisi.

– Ettei sitä juotaisi vain kofeiinin takia tavan vuoksi. Ei sitä ainakaan kannattaisi keittää viemäriin kaadettavaksi niin kuin monet tekee.

Hyvä kahvi on luksustuote, Siitari miettii. Vuodet kahvia paahtaessa ovat opettaneet hänelle, miten paljon makuvariaatioita kahvissa onkaan – ja miten paljon niitä voi paahtamalla saada lisää.

– Hyvänkin kahvin voi paahtaa pilalle. Jokainen kahvi on erilainen ja on testailua, toimiiko tumma-, vaalea-vai keskipaahto. Siinä on se suurin homma, että löytää nappipaahdon. Kun se löytyy, niin tämä on helppoa, Siitari naurahtaa.

Kahvista innostunut mies muistuttaa myös, että on runsaasti erilaisia tapoja, joilla kahvin voi keittää.

– Samasta kahvista saa eri asioita irti eri variaatioilla.

Työ kahvin kanssa on jatkuvaa opiskelua. Siitari kertoo, että hänestä parhaat kahvit tulevat Afrikasta. Paahtimolle raakakahvi saapuu 60–70 kilon säkeissä.

– Pystyn usein sanomaan kupillisesta, että mistäpäin maailmaa sen pavut ovat alkujaan.

Siitarin omaan makuun oikein kohdilleen osunut vaaleapaahto on paras kahvi.

– Tumma usein vähän tasapäistää makuja. Kaikilta Suomen pienpaahtimoilta saa hyvää kahvia, koska kaikille tuleva raakakahvi on huippua. Pienpaahtimoihin ei osteta mitään bulkkitavaraa.

Pavun laadun maistaa kupissa.

– Joskus yhden tilan vuosituotanto voi olla kymmenen säkkiä ja pienpaahtimo ostaa ne. Pienet tilat sijaitsevat usein korkeammalla. Ja mitä korkeammalla kahvi kasvaa, niin sen maku paranee.

Pienpaahtimoille menevästä kahvista tuottajat saavat usein reilun korvauksen.

– Jos haluaa hyvää, on siitä maksettava tai tuottajat lopettavat. Tämä on sellaista tasapainoilua, että saa hyvää keskihintaista kahvia ja siitä paahdon onnistumaan. Ei Suomessa kuin jotkut hifistelijät osta oikein kallista kahvia.

Nyt kuukauden verran Siitari on opetellut elämää uuden paahtimen kanssa. Hollantilaisen tehdasvalmisteisen paahtimen rinnalla vanha paahdin näyttää kaikkensa antaneelta.

– Uudella saa isompia määriä kerralla ja myös työskentelyolosuhteet ovat paremmat. Vanha teki paljon savua ja käryä. Toivottavasti uudella paahtimella kahvin maku ennestään paranee.

Uuden paahtimen metkut ovat pikkuhiljaa selvinneet. Siitari kehuu sitä loistavaksi peliksi.

– Pitkään mietin tätä, koska investointina tämä maksaa keskihintaisen henkilöauton verran. Mutta ehkä tämä kannatti. Aika näyttää, oliko niin, Siitari naurahtaa.

Omasta mielestään täydellistä kahvia Siitari ei ole vielä paahtanut.

– Saa nähdä, onnistunko ikinä. En varmaan. Aina voi tavoitella parempaa. Jos tämä helppoa ja yksinkertaista olisi, niin tätä tekisi kaikki.

Siitari kertoo – ja sen myös huomaa – että tekemisen palo ei ole kahvivuosien aikana hiipunut.

– Päinvastoin se on vain kasvanut. On mukava paahtaa ja etsiä hyviä makuja.

Kirjalan Kahvipaahtimo työllistää tällä hetkellä Olli Siitarin lisäksi 2,5 henkilöä. Kahvilan baristana toimii Ollin tytär Anna Siitari. Toiveena on saada kasvatettua liiketoimintaa kaikilla tavoin.

Mutta pysyykö nimi Kirjalan Kahvipaahtimona, vaikka kahvit paahtuvat nyt Heimarissa?

– Siitä on kyllä puhuttu, Siitari naurahtaa.

– Mutta ei ehkä ole järkeä vaihtaa, kun nimi on vasta tullut tutuksi. Mutta ylpeästi olemme ristiinalaisia.

Elina Alanne

Essoten alueella saadaan noudattaa huomattavaa varovaisuutta vielä maaliskuulle saakka, kertoo koronatilanteesta Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

– Edelleen mennään tartunnoissa ylöspäin. Eilen itse asiassa oli ennätyspäivä, 353 positiivista. Varmaankin vielä viikko tai kaksi mennään kasvavilla luvuilla, Seppälä kertoi keskiviikkoaamuna.

Koronaviruksen omikronvariantti leviää nyt hyvin voimakkaasti lasten ja nuorten parissa. Seppälä toteaa, että omikron on sellainen, että jos se päiväkotiryhmään tai luokkaan saapuu, niin se kyllä aika lailla kiertää kaikki lapset ja heidän perheensä.

Seppälä on kuitenkin tyytyväinen siitä, että voimakkaan aallon aiheuttaa omikron, joka oireiltaan on edeltäjäänsä, eli deltaa, lievempi. Voimakkain epidemia otetaan nyt myös vastaan aikana, jolloin väestön suoja on paras.

– Onnistuimme hyvin rajoittamisessa ja rokottamisessa aiemmin. Kolme rokotetta saaneilla on paras mahdollinen suoja. Rokotteet ovat toimineet erinomaisesti, sen näkee sairaalahoidossa.

Seppälä muistuttaa, että koko Suomessa toimintamalli perustuu nyt siihen, että aalto otetaan vastaan nyt, kun rokotesuoja on korkealla.

– Tärkeää on epidemian hallinta, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää. Mutta jos rajoittaisimme nyt voimakkaasti, niin aalto tulisi sen jälkeen joka tapauksessa. Rokotevaste heikkenee koko ajan, joten silloin siirtäisimme pahimman aallon aikaan, jolloin suojaa ei enää olisi rokottautuneilla niin paljon. Sairaalahoidon tarve olisi tällöin todennäköisesti paljon suurempi kohti kevättä.

Essote suosittaa edelleen, että aikuiset rajaavat kontaktejaan. Tällä pyritään juuri siihen, että suuria aikuisten joukkoaltistumisia ei tulisi ja tilanne pysyisi terveydenhuollossa hallinnassa.

Lasten ja nuorten toiminnan rajoittamista Seppälä ei näe järkevänä.

– Tiedämme omikronista, että jos sen leviäminen haluttaisiin estää lasten parissa, niin se vaatisi hyvin voimakkaita rajoituksia. Tämä tarkoittaisi etäkoulua ja harrastusten kieltoa kesään asti. Se olisi kohtuutonta, koska taudin vaarallisuus on pientä lapsilla ja nuorilla.

Tämän hetken koronavariantti aiheuttaa suurimmalla osalle lapsista hyvin lievät, vain muutaman päivän oireet. Seppälä toteaa, että sekä voimakkaasti kiertänyt rs-virus että vatsatautia aiheuttava norovirus ovat lasten kannalta ja terveydenhuollossa paljon kovempia kohdattavia.

– Lapsiperheissä olennaista on nyt se, että jos lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteisia tai vakavaa syöpäsairautta sairastavia, niin suojattaisiin heitä koronatartunnalta. Ja toki pitää muistaa se, että mitä vanhempi ihminen niin sitä hankalampi korona.

Tällä hetkellä Essoten palveluissa mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Akuuttihoito turvataan mutta muuten palveluita joudutaan perumaan. Henkilökuntaa on paljon pois altistumisten ja sairastumisten vuoksi.

– Tämä on sellaista, että joku yksikkö saattoi olla viime viikolla sairauslomien vuoksi kokonaan pois. Tällä viikolla heillä on töihin paluu ja palveluita pystytään taas tarjoamaan mutta joku muu tippuu pois. Tilanteet muuttuvat koko ajan.

Seppälä kantaa syvää huolta hoitohenkilökunnan jaksamisesta.

– Henkilöstö on tosi kovilla. Kyllä minua huolettaa, miten henkilökunta jaksaa ja miten heidät saadaan jaksamaan.

Essoten palveluissa poikkeustilanne jatkuu vielä pitkään. Kun normaaliin päästään joskus palaamaan, niin kertyneitä hoitojonoja puretaan pitkälle kesään. Seppälä uskoo, että pelkästään perusterveydenhuollon viiveen kirimiseen menee kuukausia.

– Paine kestää pitkään tämän jälkeen ja ylimääräistä henkilökuntareserviä meillä ei ole. Onneksi vuodenvaihteessa Essoten tilanne oli kansallisesti paras, kun hoitojonotilanteita vertailtiin. Lähtötilanne oli erinomainen. Se vähän helpottaa tätä tuskaa.

Elina Alanne