Linnaniemen keskiaika järjestetään Ristiinassa lauantaina 19. kesäkuuta.
Ville Hokkanen muistuttaa, että Linnaniemen keskiaikaan osallistuville arvotaan taas paikallinen palkinto, kun jättää arpalipun tapahtuman infoon. Voittaja saa viikinkien juomasarven. Ailo Hokkanen osallistuu isän kanssa tapahtuman järjestelyihin.
Keskiaikamarkkinat. Buhurtin, eli historiallisen kamppailulajin SM-kauden avaus. Tyyliin sopivaa musiikkia. Jousiammuntaa. Lapsille keppihevosrata ja talutusratsastusta. Pehmomiekkailua. Ja paljon hyvää ruokaa.
Linnaniemen keskiajan järjestäjä Ville Hokkanen luettelee, mitä kaikkea Ristiinassa tapahtuukaan lauantaina.
– Ja alueella liikkuu noidanmetsästäjä, Hokkanen lisää.
Välivuoden jälkeen Linnaniemen keskiaika järjestetään taas, ja vähän aiempaa isompana. Buhurtissa kilpaillaan Ristiinassa ensimmäistä kertaa. Tapahtuman musiikkiesiintyjistä erityisesti Netta Skog on monen tuntema ja odottama. Hänen lisäkseen lauantaina esiintyvät Isara ja Äimätär.
Koronatilanteen vuoksi tapahtuman järjestäminen oli keväällä pitkään epävarmaa. Hokkanen kertoo, että kyllä hänkin jossain vaiheessa kevättä mietti, että toteutuminen näyttää heikolta.
– Mutta meillä oli siitä hyvä tilanne, että olemme saaneet apurahoja tapahtuman järjestämiseen. Niiden turvin uskalsi jatkaa valmisteluja, koska taloudellinen riski peruuntuessa olisi ollut pieni.
Linnaniemen keskiaikaa järjestää Linnaniemi ry.
Nyt kun tapahtumapäivä lähenee, on Hokkanen tyytyväinen.
– Markkinakauppiaita on tulossa paljon ja siellä on myös uusia. Esimerkiksi seppiä on tulossa ja he pitävät myös työnäytöksiä. Myyjät ovat innoissaan, koska viime vuonna ei järjestetty mitään ja tältä kesältäkin on isoja tapahtumia peruuntunut.
Myös buhurtiin on ilmoittautunut runsaasti kilpailijoita. Kilpailutoiminnasta vastaa Medieval Combat Sport Finland.
– Musiikkitarjonta on tänä vuonna hyvää. Muutenkin olemme panostaneet siihen, että kaikille on katseltavaa ja nähtävää. Tekemistä on myös perheen pienimmille.
Myös Ristiinan kirkko on avoinna tapahtuman aikana.
Koronarajoituksia purettiin tällä viikolla mutta Hokkanen toivoo ihmisten pitävän maalaisjärjen mukana tapahtumassa.
– Muistetaan käsihygienia, pidetään turvavälejä ja maskeja voi käyttää mahdollisuuksien mukaan. Lauantaina on tosin tulossa todella kuuma päivä.
Linnantie suljetaan tapahtuma-alueelta, eli kirkolta Gränna-talolle, lauantaina kello 9.30–17.
– Tapahtuman pysäköinti on venesatamassa. Parkkitilaa on rajatusti, joten toivomme, että paikalliset saapuisivat paikalle jalan tai pyörillä.
Ainoa huoli järjestäjillä on, että talkoolaisia saisi olla lauantaina enemmän erityisesti liikenteenohjauksessa ja järjestyksenvalvojina.
– Lain kirjain täyttyy mutta päivästä tulee pitkä, varsinkin kun on hellettä, Hokkanen miettii.
Talkoolaiseksi voi ilmoittautua osoitteeseen linnaniemenvouti@gmail.com.
Elina Alanne
Linnaniemen keskiaika lauantaina 19.6. kello 10–17 Ristiinassa. Tapahtuma-alue alkaa kirkonmäeltä Brahentieltä. Liput 10 eur (alle 18-vuotiaat ilmaiseksi), lipunmyynti portilla vain käteisellä.
Lue tapahtuman pääesiintyjästä Netta Skogista lisää täältä.
Vaalit käytiin sunnuntaina. Tulos vahvistettiin keskiviikkona.
Mikkelin kuntavaalien tulos on vahvistettu keskiviikkona aamupäivällä. Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari Liikanen kertoo, että tarkistuslaskenta toi muutamia muutoksia.
Ristiinalaisittain yllätys on, että perussuomalaisten Sami Nalli nousee valtuustoon ja pudottaa sieltä Ola Muttilaisen. Nalli on LVI-alan yrittäjä, joka asuu Ristiinassa maaseudulla.
SDP:n Marita Hokkasen ja ristiinalaisen Jaana Vartiaisen tilanne ratkaistiin arvalla. Vartiainen hävisi arvonnan, joten hän jäi varavaltuutetun paikalle.
Kuntavaalien tulos ratkesi myöhään sunnuntai-iltana, mutta ristiinalaisittain tuloksessa riittää vielä jännitettävää.
Jaana Vartiainen työskentelee Ristiinan päiväkodin johtajana. Arkistokuva.
SDP:n viimeisessä valtuustopaikassa ovat kiinni Marita Hokkanen ja ristiinalainen Jaana Vartiainen. He ovat molemmat saaneet 106 ääntä.
Äänten tarkistuslaskenta aloitetaan Mikkelissä maanantaina kello 9 ja se valmistuu iltapäivän aikana, kertoi hieman ennen yhdeksää kaupungintalolta Mikkelin keskusvaalilautakunnan ristiinalainen puheenjohtaja Helena Kauppinen.
Jos Hokkasen ja Vartiaisen äänimäärä on tarkistusten jälkeen edelleen tasan, edessä on arvonta. Se suoritetaan tarvittaessa keskiviikkoaamuna.
SDP menetti valtuustosta kolme paikkaa ja sai sinne 11 edustajaa. Ristiinalainen valtuutettu Petri Tikkanen varmisti jatkopestinsä. Tikkanen sai puolueestaan viidenneksi eniten ääniä, 165 kappaletta.
Ristiinalaisittain eniten ääniä keräsi keskustan Kirsi Olkkonen, 315. Olkkonen oli Ristiinan kirkonkylän äänestysalueen eniten äänestetty. Hän sai Ristiinasta 155 ääntä.
Perussuomalaisten Sami Järvinen sai myös vaaleissa vahvan tuen, 203 ääntä. Myös sekä Olkkonen että Järvinen saivat omasta puolueestaan viidenneksi eniten ääniä.
Keskustasta valtuustoon nousivat myös Suomenniemen Antti Pakarinen, 180, ääntä ja Ristiinan Jaakko Väänänen, 148. Pakarinen sai omalta kylältään vahvan tuen, 134 ääntä ja oli siis Suomenniemen äänestysalueen eniten äänestetty ehdokas.
Perussuomalaisten ääniharava on Kisakaaren tansseistakin tuttu Jaana Strandman, 484 ääntä. Strandman on kymmenen eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa sekä Ristiinan kirkonkylän että Pellosniemen ja Suomenniemen äänestysalueilla.
Pellosniemellä eniten äänestettiin Petri Tikkasta, joka kokosi sieltä 33 ääntä.
Varavaltuutettuina on useita ristiinalaisia. Vertausluvun mukaisessa järjestyksessä lueteltuna perussuomalaisten Sami Nalli kokosi 114 ääntä ja keskustan Anne Hujala 95 ääntä. Aiemmin kaupunginvaltuutettuna toiminut kokoomuksen Paavo Puhakka sai 100 ääntä. Varavaltuutetuksi nousee myös SDP:n Susanna Rusakko Suomenniemeltä 69 äänellä.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Mikko Siitonen ei uusinut pestiään valtuustossa. Hän sai 105 ääntä ja on siis varavaltuutettu. Varavaltuutettuina ovat myös keskustan Janne Strengell, 66 ääntä, sekä SDP:n Juha Hakkarainen, 58 ääntä.
Elina Alanne
Lue lisää Mikkelin kuntavaalituloksesta tästä jutusta.
Keskusta on jatkossakin Mikkelin kaupunginvaltuuston suurin puolue. Se sai 12 valtuutettua Mikkelin kaupunginvaltuustoon, kun kuntavaalien ääntenlaskenta on valmistunut.
Perussuomalaiset on suurin voittaja, koska se kasvatti paikkamääräänsä kahdesta yhdeksään valtuutettuun.
Ristiinan kirkonkylällä 53,2 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.
Keskusta sai äänistä 22,6 prosenttia, kokoomus 21,2 prosenttia, SDP 20,9 prosenttia, perussuomalaiset 16 prosenttia, vihreät 9,5 prosenttia, kristilliset 4,8 prosenttia ja Liike Nyt 3,5 prosenttia.
Keskusta oli pitkään saamassa 13 paikkaa. Aivan ääntenlaskennan viime hetkillä yhdestä paikasta käytiin tiukkaa taistelua kokoomuksen ja perussuomalaisten kesken. Lopulta perussuomalaiset on Mikkelin suurin voittaja ja saa kaupunginvaltuustoon yhdeksän valtuutettua. Puolueella oli aiemmin kaksi valtuutettua.
Sekä SDP:llä että kokoomuksella on jatkossa 11 valtuutettua. Edellisessä kuntavaaleissa SDP sai 14 valtuustopaikkaa.
Kokoomuksella on ollut 11 valtuutettua, joten puolue pitää saman paikkamäärän.
Perussuomalaisia on ollut kaksi. Viime vaaleissa vuonna 2017 he saivat kolme paikkaa, mutta Harri Kivinen siirtyi keskustan ryhmään. Nyt puolue saa siis yhdeksän paikkaa.
Vihreillä on tulevassa valtuustossa viisi valtuutettua, mikä on yksi vähemmän kuin aiemmin.
Kristillisdemokraatteja on ollut kolme. Valtuutettuja on jatkossa kaksi.
Liike Nyt saa ensimmäisen valtuutetun Mikkeliin.
Ristiinalaisista keskustalaisvaltuutetuista kaupunginvaltuustossa työtään jatkavat Kirsi Olkkonen ja Jaakko Väänänen. Heidän lisäkseen keskustasta nousee valtuustoon Suomenniemeltä aluejohtokunnan puheenjohtaja Antti Pakarinen. Puolueen suomenniemeläiset valtuutetut Marja Kauppi ja Outi Kauria jättivät valtuustotyön näissä vaaleissa.
Keskustalaisista eniten ääniä sai Pirjo Siiskonen.
Kokoomuksen ristiinalainen Paavo Puhakka ei päässyt jatkokaudelle kaupunginvaltuustossa. Kokoomuksesta eniten ääniä sai Oskari Valtola.
SDP:n ristiinalainen valtuutettu Petri Tikkanen varmisti jatkopestinsä. Jaana Vartiainen saa jännittää tilannettaan vielä tarkistuslaskennan ajan, koska lopullisen ääntenlaskennan valmistuttua hän ei olisi mukana SDP:n ryhmässä. Vartiaisella on saman verran ääniä, 106, kuin puolueen viimeisen valtuustopaikan vertausluvun perusteella saaneella Marita Hokkasella.
Ristiinalainen SDP:n kaupunginvaltuutettu Ulla Leskinen ei ollut ehdolla enää näissä vaaleissa.
Mikkelin ääniharava on SDP:n Satu Taavitsainen, joka sai 989 ääntä.
Perussuomalaisten ääniharava on Kisakaaren tansseistakin tuttu Jaana Strandman. Hänen lisäkseen myös ristiinalainen Sami Järvinen nousee puolueen kaupunginvaltuutetuksi.
Vihreiden ristiinalainen kaupunginvaltuutettu Mikko Siitonen ei uusinut pestiään valtuustossa. Vihreistä uusina valtuustoon nousevat Jampan eläinhoitolasta tuttu Jarmo Lautamäki ja 20-vuotias Katriina Janhunen. Hän on jatkossa Mikkelin nuorin valtuutettu.
Kristillisdemokraateista valtuustossa jatkavat Liisa Ahonen ja Jukka Pöyry. Pöyry, 81 vuotta, on jatkossa Mikkelin vanhin valtuutettu.
Liike Nyt sai valtuustoon edustajansa Anna Reposen.
Elina Alanne
Juttu päivitetty kello 22.12. ja kauttaaltaan 23.25.
Essoten koronalääkärit kiittävät ahkerasta rokottautumisesta ja annettujen ohjeiden hyvästä noudattamisesta.
Käsiä pitää edelleen muistaa pestä ahkerasti.
Ensimmäisen rokotteen on Essoten alueella saanut perjantaina aamupäivällä 72,8 prosenttia yli 16-vuotiaista, lähes 58 600 henkilöä. Toinen rokoteannos on annettu yli 14 800 henkilölle, mikä on noin 18,3 prosenttia rokotettavista.
– Rokotusaikoja on hyvin tarjolla Essoten rokotuspisteissä ja myös ilta-aikoja löytyy. Nyt kannattaa pitää kiirettä, jos ei ole vielä varannut rokotusaikaa. Saamme rokotteita hyvin juhannukseen saakka, mutta sen jälkeen meillä on varma tieto vain siitä, että annokset riittävät toiseen pistokseen, kertoo Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Karanteeniin asetettuja on edelleen noin 70 ja koronan takia eristettyjä kymmenkunta henkilöä. Sekä karanteenit että eristykset ovat pääosin purkautumassa lähipäivinä.
– Perusohjeet pätevät edelleen: käsiä tulee pestä usein ja käyttää käsidesiä, metrin parin turvavälit kannattaa pitää sisätiloissa ja missä se ei onnistu, kannattaa käyttää kasvomaskia, sanoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Koronalääkärit kiittävät alueen väestöä ahkerasta rokottautumisesta ja annettujen ohjeiden hyvästä noudattamisesta.
– Rokotuskattavuuden noustua näin korkealle, emme enää tiedota erikseen yksittäisiä koronatartuntoja. Kerromme julkisuuteen ainoastaan useamman tartunnan ryppäät tai jos tartunnoilla on yleisempää merkitystä, eli jos ne aiheuttavat laajoja karanteeneja, Seppälä kertoo.
Essoten alueella ei ole ilmennyt koronatartuntoja 4.6. jälkeen.
– Muistuttaisin myös, että alueen ikäihmiset on aika kattavasti rokotettu kahteen kertaan. Vierailut heidän luonaan kodeissa, asumisyksiköissä ja vuodeosastoilla ovat sallittuja ja jopa suotavia, Gärdström kannustaa.
Ristiinan päiväkodin hankesuunnitelma on lautakuntakäsittelyssä.
Viime kesän alussa päiväkotilaiset istuttivat kukkia niin sanotulle Emäntäkoulun pellolle. Oikealla näkyvä harmaa rakennus on sotakoulu, keskellä pilkottaa keltaisen tuvan katto ja vasemmalla punatiilinen päiväkodin päärakennus.
Mikkelin kaupunkiympäristölautakunnan toivotaan ratkaisevan Ristiinan päiväkodin tilanteen niin, että Ihastjärven koulurakennus siirretään Ristiinaan. Se korvaa päiväkodin päärakennuksen. Esiopetus jatkaisi tässä suunnitelmassa koulukeskuksella. Hankkeen kustannusarvio on noin 2,1–2,3 miljoonaa euroa.
Kaupungin hankesuunnittelutyöryhmä on kartoittanut eri vaihtoehtoja Ristiinan päiväkodin tilaratkaisuihin. Työryhmä löysi neljä eri vaihtoehtoa. Nykyisen päärakennuksen peruskorjaus maksaisi noin 2,3–3,1 miljoonaa euroa. Sekä päiväkodin henkilökunta että lasten vanhemmat kyselyissä toivoivat, että päärakennus korvataan uudisrakennuksella. Rakennuksessa on vuosia selvitetty mahdollisia sisäilmaongelmia. Lue lisää tästä.
Päiväkodin laskennallinen korjausvelka on 420 000 euroa, peruskorjaustarve 820 000 euroa ja perusparannustarve 1,6 miljoonaa euroa. Päiväkodin todellinen peruskorjaustarve on kuitenkin laskennallisten ikävähennysten perusteella tehtävää korkeampi, koska rakenteissa on vaurioita, joiden poistamiseksi joudutaan purkamaan rakenteita laajemmin, kaupunkiympäristölautakunnalle todetaan.
Yksi ratkaisu olisi uudisrakennus, johon mahtuisi myös esiopetus, eli 130 lasta. Tuolloin esiopetus siirtyisi siis koululta samaan kokonaisuuteen. Hinta-arvio on 3,7–4,1 miljoonaa euroa. Jos Ihastjärven koulurakennus siirrettäisiin ja laajennettaisiin myös esikoululaisille, tämä maksaisi 2,7–3,1 miljoonaa euroa.
Nykyisen päärakennuksen korvaava uudisrakennus nykyisissä tiloissa toimiville lapsille maksaisi noin 3–3,3 miljoonaa euroa. Tässä vaihtoehdossa esiopetus jatkaa koulukeskuksella. Kaikissa selvitetyissä vaihtoehdoissa Helmitalon ja Keltaisen tuvan toiminnot säilyvät ennallaan.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan tiistaina 15.6. Hankesuunnitelma on myös lausunnolla kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.6. Kaupunkiympäristölautakunta esittää asiaa kaupunginhallitukselle.
Kahvila-ravintola Saimaa alkoi panostaa gluteenittomaan leivontaan, kun koronaepidemia alkoi yli vuosi sitten.
Riikka Turkki tulee viiteen töihin ja leipoo gluteenittomat tuotteet ensimmäisenä. Tällä hetkellä hän leipoo gluteenittomia kahtena päivänä viikossa. Kuvaa otettaessa Turkki ei ollut työvuorossa.
Me on tehty ja mietitty, epäonnistuttu ja naurettu. Kahvila-ravintola Saimaan yrittäjä Virpi Trygg ja Riikka Turkki kuvaavat noin vuoden kestänyttä kehitystyötä. Saimaa, ja siellä erityisesti Turkki, on erikoistunut gluteenittomaan leivontaan.
– Kun korona alkoi 2020, mietimme, että mitäs nyt… Takana oli talvi, joka aina on Ristiinassa hiljaisempaa. Jotain oli keksittävä, ettei ketään tarvitsisi lomauttaa, Trygg kertoo.
Ravintolassa alettiin miettiä kehittämisprojektia, josta saataisiin myös jatkossa apua hiljaisimpiin kausiin. Mieleen tuli gluteenittomat tuotteet, joiden menekki on koko ajan lisääntynyt.
– Niistä moni sanoo, että on vaikea löytää laadukasta gluteenitonta leivonnaista, Turkki toteaa.
– Meidän ajatuksemme oli, että lähdetään tekemään gluteenittomia tuotteita, jotka ovat koostumukseltaan niin sanotusti normaaleja. Useinhan gluteenittomat tuotteet ovat vähän kuivia ja murenevia, Trygg sanoo.
Pääleipuri Turkki otti haasteen vastaan. Testiin lähti eri jauhoseokset ja niiden suhteet.
– Veljeni on keliaakikko, joten aiemmin olin leiponut gluteenittomia kotikäyttöön, Turkki sanoo.
Kaksikko nauraa, että Turkin veli saikin kehittämiskuukausien aikana syödä usein tuotteita, joiden maku oli kohdallaan mutta ulkonäkö vielä ei.
– Hiivataikinoissa on todella tarkkaa se hiivan, sokerin ja lämpötilan suhde. Mutta nyt meillä on gluteeniton sämpylä, josta ei mausta erota, onko se gluteeniton vai ei, Trygg sanoo.
Yksi hankalimmista tuotteista oli lihapiirakka. Turkki naurahtaa, että sen kanssa piti välillä ottaa taukoa ja sitten katsoa asiaa uusin silmin. Yllättävintä gluteenittomassa leivonnassa Turkille lopulta oli, miten helppoa se onkaan, kun juju löytyi.
– Mutta täytyy sanoa, että kyllä tästä aikamoista päänvaivaa on meille ollut, naurahtaa Trygg vierestä.
– Joo, siis kuukausia meni ennen kuin pääsin kunnolla hommaan sisälle, Turkki jatkaa.
Saimaa sai kehittämistyöhönsä ely-keskuksen koronatukea. Trygg kiittää, että ely-keskuksesta sai todella hyvää palvelua ja aina apua, kun sitä tarvitsi.
Saimaassa työskentelee viisi työntekijää, jotka saavat myös kiitokset innostuneisuudestaan ja ideoistaan. Trygg on itse päivätöissä Essotessa ensihoidon esimiehenä.
– Täällä en ole yhtään pomo tai pamppu vaan yksi työporukasta. Minun ajatuksiani ammutaan usein alas, hän nauraa.
Turkki toteaa, että henkilökunnan innostukseen vaikuttaa varmasti se, että töissä saa toteuttaa itseään, eikä asioita sanella.
Seuraavaksi Saimaan gluteenittomat tuotteet on tarkoitus saada muutamiin kauppoihin myyntiin. Ensimmäiseksi kauppatuotteiksi lähtevät makeat leivonnaiset. Koe-erät on jo kaupattu Mikkelin Citymarketissa ja K-Supermarket Pikantissa.
– Olemme ottaneet markkinoinnin kanssa vielä rauhallisesti, koska olemme halunneet, että tuotteet ovat varmasti aina tasalaatuisia, Trygg sanoo.
Gluteenitonta on aina myynnissä myös omassa kahvilassa. Turkki toteaa, että sana on kiirinyt hyvin puskaradiossa. Paras palaute on, että ihmiset tulevat ostamaan tuotteita myös uudelleen.
– Hyvää palautetta olemme saaneet. Kivalta tuntuu, että on onnistunut, Turkki sanoo.
Elina Alanne
Juttu on julkaistu Ristiinalaisen kesälehdessä 27. toukokuuta. Koko lehden voit lukea ilmaiseksi näköislehtenä täällä.
Auto törmäsi puuhun kukkakaupan lähellä Brahentiellä.
Henkilöauto suistui ojaan Brahentieltä kukkakaupan kohdalta maanantaiaamupäivällä. Auto törmäsi puuhun. Yksin autossa ollut kuljettaja loukkaantui ja ensihoito kuljetti hänet sairaalaan. Pelastuslaitos teki auton virrattomaksi ja tarkasti, ettei se vuotanut.
Silminnäkijä kertoo Ristiinalaiselle, että auto ajoi suurella nopeudella ennen törmäystä. Alueella on 40 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus.
Mikkelin kaupungin liikuntapalvelut järjestää kesällä toimintaa sekä Ristiinassa että Suomenniemellä.
Liikkuva lastenmaailma kävi Ristiinassa myös kesällä 2020.
Kesäkuussa tiistaina 15. päivä Torisportin liikkuva lastenmaailma saapuu Ristiinaan. Maksuton leikki- ja liikuntapaikka on urheilukentällä, Opinahjo, kello 10–18.
5.–9. heinäkuuta Ristiinan urheilukentällä järjestetään IIK! Mikä meno -toimintaa lapsille. Ohjelmassa on erilaisia liikuntaleikkejä, -pelejä ja -lajeja. Toiminta on maksutonta ja siihen ilmoittaudutaan tullessa ohjaajalle. Toimintaan voi siis osallistua vaikka yhtenä tai kaikkina päivinä.
Ristiinassa toimintaa on 5–7-vuotiaille kello 9.30–10.15 ja 8–12-vuotiaille kello 10.30–11.30.
Kaupungin rantauimakouluja on heinäkuussa. Rantauimakoulut on tarkoitettu aloittelijoille tai vähäisen uimataidon omaaville vuonna 2015 syntyneille tai sitä vanhemmille lapsille. Uimakoulu on maksullinen. Ilmoittautuminen uimakouluihin aukeaa 9. kesäkuuta kello 17 osoitteessa www.kuntapalvelut.fi /mikkeli.
Ristiinassa uimakoulu on uikkalassa, Brahentie 33, kahdessa ryhmässä. Uimakoulua on 5.–16.7. joko kello 13–14 tai 14.15–15.15.
Suomenniemellä uimakoulu on 12.–16.7. Lusikkaniemen leirikeskuksen rannassa, Karkauksentie 530. Uimakoulu on 10–11.
Roosa Laakolle valkolakin haluaminen ei ollut itsestäänselvyys. Lauantaina on vuoro juhlia valmistumista.
Toukokuun Roosa Laakko työskenteli Ristiinassa jäätelökioskilla ja nyt hän on aloittanut kesätyöt Grilli-Kahvila Katrillissa.
Normaalia hektisempi lukioaika. Näin kuvailee Roosa Laakko, ja varmasti moni muukin tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut ristiinalaisnuori.
– Ensimmäinen vuosi oli vielä normaali. Sitten Ristiinan lukion lakkautusuhka toi paineen, kun halusin olla mukana vetoamassa lukion puolesta, Laakko kertoo.
Tulevana lauantaina valkolakin saava Laakko kertoo, että tuossa vaiheessa hänellä vähän opinnot jäivät sivuun, kun elämässä oli liikaa muutakin henkistä ja fyysistä kuormitusta.
– Voimavarat oli vähissä. Se helpotti toisen vuoden keväällä, kun oli selvää, että lukiota on pakko vaihtaa. Viimeistään tilanne rauhoittui viime syksynä, kun aloitin Mäntyharjussa ja huomasin, että siellä olikin tosi mukavaa.
Laakko kuvaa, että lukion viimeinen vuosi meni helposti ja lepsusti. Lukioajan vaikeammat hetket näkyvät kurssiarvosanoissa. Eniten Laakko piti psykologiasta, maantiedosta ja englannista.
– Niitä myös kirjoitin. Kirjoituksista tuli keskiverto-ceetä ja psykologiasta M. Paremmin se meni kuin mitä odotin, kun oli tosiaan vähän rankempi tuo lukiourakka. Olen ylpeä, että jaksoin kirjoituksiin painaa.
Selvää ei ollut muutenkaan se, että Laakko haluaa nimenomaan ylioppilaaksi. Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen hän laittoi hakemuksen Esedulle opintopaikasta, mutta päätti kuitenkin jatkaa lukiossa.
Tämän kevään valmistuvien opintotaivalta on enemmän ja vähemmän hankaloittanut myös korona. Laakko on iloinen, että Mäntyharjussa pystyttiin pysymään koko kolmas vuosi lähiopetuksessa.
– Se harmittaa, että abiristeily peruuntui. Se oli meillä varattuna alkuperäisen Ristiinan luokan kanssa.
Lauantaina Mäntyharjussa juhlitaan niin, että jokainen ylioppilas saa tuoda maksimissaan neljä vierasta. Mikkelin lukion ylioppilasjuhla pidetään ilman yleisöä ja striimataan läheisille.
– Minulla on ihan perusylioppilasjuhlat mutta rajoitukset on pidetty mielessä. Vieraat on kutsuttu pienissä ryhmissä mutta ihan mukavasti on tuttuja ja sukulaisia tulossa.
Pääsykokeita Laakolla on takana jo kahdet. Hän haki Jyväskylän ja Oulun yliopiston yhteisissä pääsykokeissa lukemaan psykologiaa sekä Kuopion ja Joensuun yhteispääsykokeissa opiskelemaan yhteiskuntatieteitä.
– Kuopion yhteiskuntatieteet olisi ykkösvalintani, kun siellä voi erikoistua sosiaalipsykologiaan. En ole vielä uskaltanut tulevaisuuden suunnitelmia ajatella liian pitkälle, jos en nyt pääsekään opiskelemaan, Laakko kertoo.
Taitaja-kisassa palkittu Hugo Pöyry on omalla alallaan metsässä.
Hugo Pöyry on lapsesta saakka tykännyt toimia koneiden kanssa, joten metsäkoneen kuljettaja oli luonteva ammattivalinta.
Ihan kohtuullisesti olen pärjännyt, vaikka peruskoulussa sanottiin, että ikkunoista ulos tuijottamalla ei elämässä pärjää, naurahtaa Koivakkalassa asuva Hugo Pöyry.
Pöyry valmistui tänä keväänä metsäkoneen kuljettajaksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedusta. Jo viime syksystä saakka hän on tehnyt töitä mäntyharjulaisella Forest Vihavaisella.
– Tein opintoja samalla loppuun. Opettaja kävi näytöt katsomassa työpaikalla, Pöyry kertoo.
Hassuksi Pöyrylle Ristiinassa yläkoulussa sanotun neuvon tekee se, että metsäkoneen kuljettajana hän tuijottelee nimenomaan ikkunoista ulos.
– Tykkään työstä, koska siinä saa olla omassa rauhassa ja tehdä vastuullista hommaa. Aina voi myös olla vähän parempi ja toimia tehokkaammin.
Toukokuussa Pöyry sai pronssia opiskelijoiden Taitaja-SM-finaaleissa. Kysymys siitä, millainen kokemus kilpailu oli, saa nuoren miehen naurahtamaan, että ”no, kokemus”. Pöyry kertoo, että lähti kisaan, kun opettaja kovasti suostutteli.
– Ihan järkeviä ja aiheellisia tehtäviä siellä oli. Ainut hassu oli, että metsäkonetta pyöriteltiin asvalttipihalla. Simulaattorissakaan asioita ei aina hahmota samalla tavalla kuin oikeassa koneessa, Pöyry kertoo.
Pöyry kertoo opiskeluajan sujuneen hyvin. Jo ensimmäisen vuoden kesällä hän sai harjoittelupaikan Mäntyharjusta ja on viihtynyt töissä.
– Itse ajamisen oppii vain ajamalla ja ajamalla. Nyt olen töissä niin pitkään ennen kuin tammikuussa on lähdettävä armeijaan. Sieltä sitten takaisin töihin, Pöyry kertoo.
Perjantaina 4.6. ilmestyneestä Ristiinalaisesta oli jäänyt pois alla oleva ilmoitus:
Ristiinan osakaskunnan vuosikokous to 17.6.2021 klo 18.00 Metsälinnan kokoontumistilassa.
Kokouksessa päätetään vuosikokousasiat sekä hyväksytään Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa tehtävä kalastuslain 60 §:n mukainen sopimus kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi sekä päätetään sopimuksen edellyttämästä kalastuskiellosta ja sen voimaansaattamisesta, valvonnasta ja tiedottamisesta.
Kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja on nähtävänä 28.6. – 28.7.2021 välisen ajan Ristiinan yhteispalvelupisteessä Ristiinan kirjastossa.
Ristiinalainen ilmestyy viikoilla 22 ja 23 perjantaipäivinä.
Arto Kilpijärvi vielä viimeisteli tämän viikon Ristiinalaista torstaina puolen päivän aikaan. Lehti ilmestyy siis perjantaina.
Lehti on siis jaossa suunnitellusti perjantaina 4. kesäkuuta ja perjantaina 11. kesäkuuta.
Lehti jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Ristiinassa.
Lehti ilmestyy taas normaalisti torstaina 17. kesäkuuta. Tämän jälkeen juhannuksen alla on taas poikkeusilmestymispäivän vuoro, kun lehti tulee jo keskiviikkona 23. kesäkuuta.
Heinäkuussa on vuorossa kaksi viikkoa ilman Ristiinalaista. Lehti ei siis ilmesty torstaina 1. heinäkuuta, eikä torstaina 8. heinäkuuta.
Essoten alueen koronarokotukset etenevät nopeasti.
Modernan rokotteen alaikäraja on 18 vuotta. 16-17-vuotiaat rokotetaan Pfizer/BionTechin rokotteella.
Torstaina 3. kesäkuuta avautui ajanvaraus ensimmäiselle pistokselle kaikille 16 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
– On hieno hetki, että voimme rokottaa nyt kaikkia rokotusten piirissä olevia. Suosittelen, että kannattaa varata aika ja ottaa rokotesuojaa itselleen ja läheisille mahdollisimman pikaisesti. Ennakkotiedot Suomeen tulevien rokotteiden määrästä osoittavat, että heinäkuussa pystymme todennäköisesti rokottamaan ainoastaan kakkosannoksia, Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä vinkkaa tiedotteessa.
Aikoja on varattavissa myös Ristiinan hyvinvointiasemalle. Essote huomauttaa, että 16–17-vuotiaiden muualla kuin Mikkelin rokotuspisteessä pitää välttää ajan varaamista torstaipäiville. Tuolloin käytetään Modernan rokotetta, jonka alaikäraja on 18 vuotta.
Tiistaina tiedotettujen tapausten jälkeen Essoten alueelta ei ole löytynyt uusia koronatapauksia.
– Emme kiristäneet rajoituksia, vaikka ilmaantuvuus kasvoi yli kiihtymisvaiheen kriteereiden. Päätös vaikuttaa osuneen oikeaan. Altistuneita ja karanteeniin asetettuja on vielä paljon, mutta kesän tilanne näyttää nyt paremmalta kuin aikoihin, arvioi Seppälä tiedotteessa.
Essoten alue on epidemian suhteen perustasolla.
Tiistaina Essote tiedotti kahdesta koronatartunnasta. Toisen tartunnan lähde oli ulkomailla ja siihen liittyi ainoastaan muutamia altistumisia. Toiseen tapaukseen liittyi paljon altistumisia Mikkelin Urheilupuiston koululla. Essote testaa kaikki altistuneet.
Ristiinan Närhilässä monena kesänä järjestetty Kosmos Festival peruuntuu myös kesältä 2021.
Kosmos Festivaalin järjestäjät olivat jo aiemmin ilmoittaneet, että tämän kesän tapahtuman kohtalo linjataan 1. kesäkuuta.
Festivaaliorganisaatio kertoo Facebookissa, että tapahtuma siirtyy monen syyn vuoksi.
– Tärkein syistä on se, että haluamme tuottaa rakkaille Kosmonauteille huippuluokan festivaalikokemuksen ja se ei ole mahdollista tämän hetken tiedoilla tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksista Suomessa, festivaalin sivuilla kirjoitetaan.
Tapahtumaa ei ollut koronan vuoksi myöskään kesällä 2020. Festivaaliin osallistuu aina paljon ulkomaisia artisteja ja kävijöitä.
Tapahtumaan myydään joka kesä 2000 kolmen päivän lippua. Lisäksi festivaalia järjestää noin 500 talkoolaista, esiintyjiä on 400 ja tapahtumaan kutsutaan myös kutsuvieraita muun muassa naapurustosta.
Harri Andersson festaria järjestävästä Elektro Shamans ry:stä kertoi Ristiinalaisessa keväällä 2020, että tuon vuoden tapahtuma oli jo lähes loppuunmyyty ennen kuin peruuttamispäätös jouduttiin tekemään. Festivaalilipun voi edelleen pitää tai sen voi palauttaa festarin Facebook-sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan.
Sekä Ristiinassa että Suomenniemellä kerätään ehdotuksia aluejohtokuntien jäsenistä.
Ristiinassa aluejohtokunta on kehittänyt muun muassa urheilukentän toimintoja. Keväällä 2020 Ristiinan Urheilijoiden Kuulahullut näyttivät mallia, kuinka kuntoportaissa saa hien pintaan.
Ristiinan seuraavaan aluejohtokuntaan saa ehdottaa jäseniä 31. toukokuuta alkaen. Nykyinen aluejohtokunta päätti järjestää aluejohtokunnan jäsenten etsinnän täysin uudella tavalla.
Ehdokasasettelua ei ole, vaan kuka tahansa voi ehdottaa henkilöä, joka olisi hyvä työskentelemään uudessa aluejohtokunnassa. Oman ehdotuksensa voi antaa Ristiinan nettisivustolla, lomake avautuu 31.5. tai Ristiinassa kirjastossa, S-marketissa, K-marketissa ja K-raudassa. Liikkeisiin tulee ehdottamista varten lipukkeet ja suljetut laatikot ehdotusten keräämiseen.
Ehdotuksen voi jättää myös nimettä. Jos ehdotuksen tekee omalla nimellään, arvotaan näiden kesken pizzoja ristiinalaisravintolaan. Itseäänkin voi ehdottaa. Myös Ristiinan vapaa-ajan asukkaiden edustaja halutaan mukaan sekä varsinaiseksi että varajäseneksi.
Vaaliaika päättyy 18. kesäkuuta kello 16. Tämän jälkeen aluejohtokunnan asettama toimikunta käy ehdotukset läpi ja kysyy eniten ehdotetuilta, ovatko he halukkaita lähtemään toimintaan mukaan. Aluejohtokunnan jäsenen pitää olla vähintään 18-vuotias.
Ristiinan aluejohtokunnassa on jatkossa seitsemän jäsentä ja kolme varajäsentä. Myös 13.6. järjestettävissä kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon valittavat henkilöt voivat olla aluejohtokunnan jäseniä. Uusi valtuusto ja aluejohtokunnat aloittavat työskentelynsä 1. elokuuta. Aluejohtokunnan toimikausi kestää vuoteen 2025.
Myös Suomenniemellä kerätään ehdotuksia aluejohtokunnan jäsenistä. Ehdotuksia voi tehdä keskustelutilaisuudessa lauantaina 19. kesäkuuta Metsätähden piha-alueella. Tilaisuus alkaa kello 14.
Suomenniemellä voi myös laittaa ehdotuksen palautelaatikoihin ajalla 31.5.–18.6. Laatikot ovat Kiesilän Kievarissa, Rantinhovissa, Laamalansaaren karavaanialueella, Metsätähdessä, Salessa tai kirjastossa.
Suomenniemen aluejohtokunnan jäsenmäärä on 7 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Esitetyn henkilön on oltava vähintään 18-vuotias suomenniemeläinen tai alueen vapaa-ajanasukas.
Uudet aluejohtokunnat nimeää kaupunginvaltuusto. Suomenniemellä esitys valtuustolle uuden aluejohtokunnan kokoonpanoksi tehdään aluejohtokunnan kokouksessa 20. kesäkuuta. Esitys tehdään määräaikaan mennessä annettujen ehdotusten ja keskustelutilaisuuden perusteella.
Mikkelissä on viisi aluejohtokuntaa: Anttola, Haukivuori, Mikkelin pitäjä, Ristiina ja Suomenniemi. Aluejohtokunnat edistävät oman alueensa asioita ja niillä on käytettävissä muun muassa elinvoimaa edistäviin strategisiin kehittämishankkeisiin varattua määrärahaa.
Viikonlopun aikana on todettu neljä positiivista koronatestien tulosta Essoten alueella.
Essote kannustaa edelleen menemään hyvin herkästi koronatestiin.
Kolme tapauksista liittyy aiempiin tartuntaketjuihin ja yksi on saatu ulkomailta.
– Rokotukset ovat ehdottomasti hidastaneet epidemiaa meidänkin alueellamme. Monet altistuneet eivät ole saaneet tautia, koska heidät on rokotettu. Aiemmin vastaavissa tilanteissa altistuneet saivat taudin. Silti myös kertaalleen rokotettuja on sairastunut vakavasti ja yksi kertaalleen rokotettu henkilö valitettavasti menehtyikin äskettäin, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Essoten koronalääkärit kehottavat kansalaisia hakeutumaan testeihin pienestäkin oireesta, pitämään edelleen turvavälejä, pesemään kädet usein sekä käyttämään käsidesiä ja pitämään maskia tilanteissa, joissa turvavälin pitäminen ei onnistu.
Osastohoidossa on useita koronapotilaita ja se vaikuttaa Essoten muihin palveluihin tällä viikolla.
– Joudumme valitettavasti perumaan aiemmin varattuja muita vastaanottoaikoja, koska henkilöstöä täytyy siirtää akuutin koronatilanteen hoitamiseen, Seppälä kertoo.
Tällä tai ensi viikolla Essote on ylittämässä koronatestauksessa vuoden 2020 luvut. Tänä vuonna näytteitä on tähän asti otettu 30 100 kappaletta, kun koko viime vuonna testeissä käytiin 32 600 kertaa.
– Rokotukset etenevät hyvin ja rokotteita tulee tällä viikolla maahan ennätysmäärä. Näillä näkymin kaikkien yli 16-vuotiaiden rokotusajat avautuvat torstaina, kertoo Seppälä tiedotteessa.
Noin 65,1 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen koronarokotteen, yli 52 700 henkilöä. Toinen rokoteannos on annettu noin 12 200 henkilölle.
Närhiläläinen Pauli Kuuva kapusi perjantaina äänestysbussiin antamaan äänensä kuntavaaleissa.
– En ole tätä palvelua aiemmin käyttänyt mutta nyt kun tämä oli tässä helposti saatavilla, niin ei ollut syytä ajella kauemmas, Kuuva mietti ennen bussiin nousemista.
Mikkelin kaupungin kylien alueella kiertävä bussi oli perjantaina Ristiinassa Vitsiälässä, Närhilässä ja Kuomapirtillä.
Jouni Hyle tarkistaa henkilöllisyyden ja antaa äänestyslipukkeen bussin etuovella. Annamari Terästi sinetöi ja sulkee äänestyslipukkeet kuoriin. Äänestyskoppi on Terästin pöydän takana.
Bussissa työskentelee kaksi vaalitoimitsijaa. Kaupungin työntekijä Annamari Terästi on kiertänyt äänestysbussin kanssa monissa vaaleissa.
– Tosi mukavasti on porukkaa käynyt. Äänestämässä on käynyt esimerkiksi mökkiläisiä, jotka ovat etätöissä.
Sekä Terästi että bussia kuljettava vaalitoimitsija Jouni Hyle toteavat, että on hyvä, että ihmiset käyvät äänestysbussissa, niin palvelu pysyy.
Savonlinjan työntekijä Hyle on äänestysbussin kuskina ensimmäistä kertaa.
– Kovasti ihmiset on ollut iloisia ja tyytyväisiä tästä palvelusta. Palvelulla on selkeästi oma paikkansa, Hyle mietti.
Vitsiälässä äänestämässä oli käynyt parikymmentä henkilöä ja Närhiläänkin äänestäjiä saapui heti alussa tasaiseen tahtiin.
Risto Kurvinen totesi äänestämisen jälkeen lähtevänsä kotiin vaalikahveille.
– Kerran bussi käypi täällä kylällä, niin pitää sitä käyttää, mies mietti ja kertoi äänestäneensä bussissa myös aiemmissa vaaleissa.
Tästä listasta löydät luettavaa sekä aikuisille että lapsille.
Monella kesälukemiseen kuuluvat dekkarit. Tästä jutusta löytyy vinkkejä sekä uusista että jo aiemmin julkaistuista teoksista.
Aikuisille
Alex Schulman: Eloonjääneet
Eteen- ja taaksepäin liikkuva taitavasti kerrottu tarina perheestä ja sen hankalasta dynamiikasta. Kirjassa muistellaan kauniisti viimeistä kesää perheen mökillä.
Maja Lunde: Sininen
Maja Lunde käsittelee teoksissaan tulevaisuuteen sijoittuvia ympäristökatastrofeja, joiden uhka on jo nyt nähtävissä. Sininen-kirjassa puhtaasta vedestä on pulaa varsinkin piinaavan kuumassa ja kuivassa Keski-Euroopan kesässä.
Louise Penny: Kiveen hakattu kuolema
Itsenäinen osa Three Pines -dekkarisarjaa. Bellachen kartanossa sukukokous päätyy murhaan ja paikalla lomaansa viettävä poliisikomisario Armand Gamache selvittelee rikosta otsa hiessä keskellä polttavan kuumaa Kanadan kesää.
Jane Harper: Kuiva kausi
Kuiva kausi sijoittuu rutikuivaan ja palonarkaan Australian kesään. Kirja aloittaa Harperin mainion Aaron Falkista kertovan dekkarisarjan.
Karen Thompson Walker: Ihmeiden aika
Ihmeiden aika on Kalifornian kesään sijoittuva dystopia. Maapallon pyörimisvauhti on hidastunut ja suistaa koko yhteiskunnan täysin uudenlaisten tilanteiden eteen. Samalla kirja on nuoren tytön kasvukertomus.
Camilla Sten: Kadonnut kylä
Vuonna 1959 pienen Silvestjärnin kaivoskylän kaikki asukkaat katoavat. Elokuvaohjaajana työskentelevä Alice päättää tasan 60 vuoden kuluttua mennä takaisin kylään ja selvittää vihdoinkin, mitä oikeasti tapahtui. Kirja kehii mukavaa jännitystä ja jopa kauhua keskellä kesän kuumuutta.
Ruotsalaisen pikkukylän kesäidyllin rikkoo murha. Kirjassa kesäisen maalaistunnelman lisäksi viehättää aikahyppy 1950-luvulle.
Ajatuksia herättävää
Jos kesällä haluaa laiturin nokasta hypätä syvemmälle myös kirjoihin, niin nämä kirjat tarjoavat siihen oivan mahdollisuuden:
David Ärlemalm: Varjot silmien alla
Rakkauden täyteinen mutta rosoinen ja raju kertomus yksinhuoltajaisästä, joka taistelee pysyäkseen erossa huumeista hoitaakseen pientä tyttöstään ja varjellakseen tätä kaikelta pahalta.
Ida Pimenoff: Kutsu minut
Kertomus nuoresta Verasta, joka odottaa iäkkäältä isältään kutsua tämän syntymäpäiville. Isä ilmoittaa viettävänsä juhlaa perheensä kanssa – mutta Veraa ei kutsuta. Miksi?
Anna Takanen: Sinä olet suruni
Tunteita herättävä kertomus Anna Takasen isästä, joka oli Suomesta Ruotsiin viety sotalapsi. Kirja kertoo myös siitä, kuinka puhumattomuus siirtyy sukupolvelta toiselle, ellei sitä tietoisesti katkaista.
Susanna Alakoski: Pumpulienkeli
Pumpulienkeli avaa Alakosken neliosaisen historiallisen sarjan. Kirjassa seurataan vuonna 1905 syntyneen Hildan elämänvaiheita maalaistalosta tehdastyöläiseksi. Kirjassa on vahva juoni ja erinomaisen hyvää historiallista kerrontaa.
Hupia
Jos Suomen kesäsää ei – taas kerran – paljon naurata, apua voi hankkia näistä kirjoista:
Suvi Ratinen: Hyvä tarjous
Kirpeän hauska kertomus nelikymppisestä Katista, joka on tottunut aina saamaan vähemmän ja ostamaan vain tarjouksesta – mieluiten hyvästä sellaisesta. Elämä alkaa hivenen nilkuttaen lähteä uusille urille, kun hän päättää ostaa kotitalonsa vanhemmiltaan.
Anni Saastamoinen: Sirkka
Arkielämän havaintoja naispuolisen mielensäpahoittajan näkökulmasta. Mukavan pieni kirja nopeasti ahmittavaksi.
Minna Lindgren: Armon Anneli
Eläinlääkärin edesottamuksia eläinten ja varsinkin niiden omistajien parissa.
Janne Sarja: Läpimurtoteos
Pitääkö olla huolissaan -sarjan käsikirjoittajan esikoiskirja koostuu pienistä kertomuksista, jotka vaikuttavat ensi alkuun vakavasti kirjoitetuilta, mutta eivät todellakaan sitä ole.
Fredrik Backman: Ahdistunutta porukkaa
Pähkähullu tarina epäonnistuneesta pankkiryöstöstä, joka päättyy asuntonäyttöön sattuneeseen panttivankitilanteeseen. Kirjan hahmot kilpailevat kummallisuudessaan, mutta kirjassa on myös syvällisempi juonne: kaikki olemme tavallamme outoja, mutta kukaan ei halua jäädä yksin.
Romantiikkaa & viihdettä
Jos ei heilaa helluntaina, eli siis koko kesänä, tarjoavat nämä romantiikan nälkään mukavaa viihdettä:
Beth Morrey: Missy Carmichaelin rakkaustarina
Missy Carmichaelin rakkaustarina sopii brittiläisten viihderomaanien ystäville. Kiinnostavuutta ja särmää kirjaan tulee sen 78-vuotiaasta päähenkilöstä Millicentisä.
Denise Rudberg: Salainen koodi
Salainen koodi sekoittelee sota-aikaa, jännitystä, romantiikkaa ja vakoilutarinaa viihteellisen vetävästi. Liittolaiset-sarjan seuraava osa Vaarallinen yhteys ilmestyy syksyllä.
Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija
Brittiläinen hyvän mielen rakkaustarina, jossa selvitellään myös kadonneiden tavaroiden kohtaloita ja ihmisten salaisuuksia. Hoganilta kannattaa muistaa myös teokset Lauluja variksille ja Queenie Malonen Paratiisihotelli
Rosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Sarah ja Eddie tapaavat, viettävät yhdessä unohtumattoman viikon ja rakastuvat korviaan myöten. Eddien on pakko lähteä pois ja hän lupaa soittaa, mutta ei koskaan soita. Mitä ihmettä on tapahtunut?
Lapsille
Tapani Bagge: Sielulinnun arvoitus
Salaseura Apassit on jälleen uuden mysteerin jäljillä. Tällä kertaa Samuli, Erik, Otto, Heikki, Elli ja Nelli seikkailevat Viipurissa Monrepos’n kartanon puistossa, jossa liikkuu öisin iso musta lintu. Linnun uskotaan olevan sielulintu, joka vanhojen suomalaisten ja karjalaisten kansantarinoiden mukaan vie ihmisen sielun kuoleman hetkellä. Ketä sielulintu etsii? Entä mikä tarkoitus on Apassien tyynyjen päälle ilmestyvillä suurilla mustilla sulilla? Ovatko salaseuran jäsenet vaarassa? Lähde mukaan huikean mielenkiintoiselle tutkimusmatkalle historialliseen Viipurin kaupunkiin.
Timo Parvela: Ella ja kaverit hiiohoi!
Kesälomaristeily ilman oppilaita. Mikä voisikaan mennä pieleen? No kaikki, sillä tavalla hupsulla tavalla. Ellan luokka on nimittäin varma siitä, että kesäloma ei ole kesäloma ilman opettajaa. Mutta mitä tähän mahtaa tuumata opettajan vaimo, joka saa miehensä lisäksi matkalle mukaan myös kokonaisen liudan hulluttelevia ja kommeltavia mukuloita? Tästä tarinasta ei taatusti jännitystä ja juonenkäänteitä puutu!
Siri Kolu: Villitalo
Tomtomin perhe muuttaa mysteerimiljonääri van Böökin hulppeaan Rapinalinna-huvilaan ja pian alkaa tapahtumaan kummia. Talovanhus pistää sananmukaisesti juoksuksi ja matkalla Tomtom uusine ystävineen saa huomata, että talo järjestää muitakin ihmeitä ja yllätyksiä. Miksi talo ei suostu pysymään paikoillaan, mihin se on oikein menossa ja kuka kumma on keksijä van Böök?
Raili Mikkanen ja Sirkku Linnea: Suomen lasten saariseikkailu
Tiesitkö, että Suomessa on kaikkiaan 178 947 saarta? Suomen lasten saariseikkailu tarjoaa kymmenen upeaa matkaa Suomenlahdelta Pohjanlahdelle. Seikkailujen kohteina ovat muun muassa Pellinki, Korppoo, Kökar ja Raippaluoto. Jokaiseen saareen liittyy jännittävä tarina ja matkan aikana oppii paljon mielenkiintoisia asioita Suomen saarista ja niiden synnystä. Ehdottomasti tutustumisenarvoinen on myös Mikkasen ja Linnean Suomen lasten majakkakirja.
Jukka Itkonen: Terveiset ulapalta – runoja vesiltä
Maista puheliaan puron vettä, ota päivänokoset Höyhensaarella, tapaa vapautunut onkimies, kuuntele balladi Merirosvo Piippu-Pinkertonista ja näe tähdet meren yllä. Jukka Itkosen rytmikkäitä ja leikitteleviä runoja lukiessa tekee mieli vesille – souturetkille, onkireissuille, uimaan kilpaa aaltojen kanssa.
Pinja Meretoja: Pullervo – suuri kirja saimaannorpasta
Pinja Meretojan ihanan värikäs tietokirja kertoo Pullervosta – maailman kuuluisimmasta ja koko Suomen hurmanneesta saimaannorpasta. Kiehtovasti kirjoitetussa kirjassa kerrotaan saimaannorpan historiasta, sen lähisukulaisista, anatomiasta, elintavoista ja tulevaisuudennäkymistä. Tiesitkö, että norppa on maamme ensimmäisiä asukkaita ja että sen turkkikuvioiden kiehkuraiskuviot ovat yhtä ainutkertaiset kuin ihmisen sormenjäljet?
Miina Mäki: Nuuskamuikkusen kalakirja
Nuuskamuikkusen kalakirjan parissa viihtyvät niin kalastuksen ystävät kuin luonnosta kiinnostuneet. Kirja esittelee vesistöjämme ja niissä elävien eliöiden monipuolista ja mielenkiintoista maailmaa. Kiehtovien lajikuvausten lisäksi kirja tarjoaa kattavasti tietoa muun muassa kalojen aisteista, käyttäytymisestä ja ravinnosta. Kirjasta löytyy myös vinkkejä kalaretkelle ja esim. kalan perkaukseen herkullisia kalareseptejä unohtamatta. Tutustu myös Päivi Kaatajan Hemulin kasvioon.
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain
Kesäloma on alussa ja Agnes on juuri muuttanut äitinsä kanssa pieneen Harmalan kylään. Eräänä päivänä Agnes löytää tiensä vanhalle hautausmaalle, joka kätkee salaisuuden. Agnes näkee yhdessä hautakivessä oudon tekstin, joka saa hänen niskakarvansa nousemaan pystyyn. Pian Agnes alkaa nähdä unia, joissa valkoiseen pitsiyöpaitaan pukeutunut tyttö piilottaa avaimen vanhan huvilan puutarhaan. Kun Agnes tutustuu vielä mysteereistä kiinnostuneeseen Pullaan, paikallislehden päätoimittajan poikaan, ja unessa esiintyvä puutarha oikeasti löytyy, on homma selvä. Agnes ja Pulla alkavat selvittää kadonneen avaimen mysteeriä. Löytyykö avain, kenelle se kuuluu ja mihin lukkoon se sopii? Agnes ja unien avain tempaa mukaansa ensimmäiseltä sivulta lähtien ja on kiehtova sekoitus historiaa, nykyaikaa ja mystisiä tapahtumia huumoria unohtamatta. Agnesin seikkailut jatkuvat kirjassa Agnes ja huvilan salaisuus.
Riikka Jäntti: Pikku hiiri telttaretkellä
Mitä olisikaan kesä ilman telttaretkeä? Eräänä aurinkoisena kesäpäivänä Hiiru ja äiti päättävät tehdä yöretken saareen. Mukaan tarvitaan vähän sitä ja tätä mutta ehdottomasti kupoliteltta, pari makuupussia ja maukkaat eväät. Perheen pienimmille suunnatut Pikku hiiri -kirjat ihastuttavat huumorillaan ja elämänviisauksillaan. Jokainen päivä on uusi seikkailu!
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Aadan mielestä metsä on maailman paras paikka mutta Onnin tekisi mieli leikkipuistoon. Kun Onni sitten eräänä päivänä suostuu mukaan metsäretkelle yhdessä Aadan ja Aadan äidin kanssa kaikki muuttuu. Metsässä voi tehdäkin vaikka mitä ja nähdä ja kokea monta ihmeellistä asiaa. Pakkaa mukaan herkulliset eväät ja lähde sinäkin metsäretkelle yhdessä Onnin ja Aadan kanssa!
Heidi Viherjuuri: Hilja ja vihreän talon kesä
Seitsemänvuotias Hilja asuu vanhassa puutalossa peltojen keskellä yhdessä äidin, isän, pikkusisko Taimin ja isosisko Veinin kanssa. Hiljan kesä on juuri sellainen kuin lapsuuden kesät. Käydään vaarin kanssa ongella, vietetään uuden kissanpennun ristiäisiä, tehdään juhannustaikoja, järjestetään lettukestit ja matkustetaan markkinoille. Hilja ja vihreän talon kesä sopii niin perheen yhteisiin lukuhetkiin kuin jo lukemaan oppineiden lasten itse luettavaksi.
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus
Mitä olisikaan kesä ilman klassikkokirjaa! Vaarallinen juhannus on yksi Tove Janssonin pidetyimmistä kirjoista. Tulivuori on purkautunut, maa vavahtelee ja ilmassa leijuu tuhkaa. Hyökyaalto kulkee läpi Muumilaakson eikä muumiperheellä ole muuta vaihtoehtoa kuin pelastautua vastaan ajelehtivaan erikoisennäköiseen rakennukseen, joka osoittautuu teatteriksi. Pian perheelle paljastuu, että he eivät ole kelluvassa teatterissa yksin. Teatterirotta Emman avulla muumit tutustuvat teatterimaailman saloihin eikä aikaakaan, kun perhe on muumipapan johdolla valmistanut oman näytelmän, jonka ensi-ilta on keskikesän taikaa täynnä.
Kaupunkipyörän voi vuokrata halutessaan yhdestä pisteestä ja palauttaa toiseen.
Mikkeliin tulee kesäksi 30 kaupunkipyörää.
Avajaistarjouksena alle puolen tunnin pyöräilyt ovat maksuttomia 1.6. asti, tiedottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Tavoitteena on kokeilla kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuutta ja arvioida palautteen perusteella kaupunkipyörien soveltuvuutta Mikkeliin.
Kaupunkipyörät ovat jo saapuneet Mikkelin kaupunkikuvaan keskiviikkona. Pyöriä voi vuokrata nyt touko-kesäkuun vaihteesta aina lokakuun loppuun asti. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä KaaKau Oy:n kanssa.
– Vuokraus tapahtuu Donkey Republic -mobiilisovelluksen avulla. Esimerkiksi tunnin vuokraus maksaa kaksi euroa ja kausipassi 35 euroa, kertoo KaaKau Oy:n toimitusjohtaja Aleksanteri Repo tiedotteessa.
Pyörät ovat saatavilla kaupunkikeskustan alueella Kalevankankaalta Mikkelipuistoon asti. Tarkat asemapaikat ovat kokeilun alkuvaiheessa Saimaa Stadiumin edusta, konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin tori, rautatieasema, satama ja Mikkelipuisto.
– Tulemme vaihtamaan asemapaikkoja tai lisäämään niitä tarvittaessa annetun palautteen ja kaupunkipyörien käytön mukaan, Repo jatkaa.
Mikkelin kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunkipyörät toimenpiteeksi kaupunkistrategian Hyvän elämän ohjelmassa. Kaupungilla on kävelyn ja pyöräilyn edistämissuunnitelma, jonka tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Lisäksi kaupunki on sitoutunut pyöräilyn olosuhteiden edistämiseen Pyöräilykuntien verkoston aktiivisena jäsenenä.
– Elävään ja aitoon kaupunkikeskustaan kuuluvat erityisesti kävelijät ja pyöräilijät. Tämän kokeilun myötä saamme otettua ison askeleen liikkumisen kehittämiseksi, iloitsee tiedotteessa tekninen johtaja Jouni Riihelä.
Mikkeli astuu kaupunkipyöräkokeilun myötä muiden itäsuomalaisten kaupunkien joukkoon, sillä Etelä-Savon kaupunkeja lukuun ottamatta kaupunkipyöräjärjestelmä on käytössä muissa Itä-Suomen kaupungeissa.
Altistumislistaa on päivitetty, koska osa sairastuneista on liikkunut alueella tartuttavina.
Koronarokotuksiin lisätään ilta- ja viikonloppuaikoja.
Kuusi uutta positiivista koronatestien tulosta on todettu torstaina tiedotettujen tartuntojen jälkeen Essoten alueella. Valtaosa tartunnoista on löytynyt Mikkelistä.
Altistuneet on pääosin tavoitettu. Osa sairastuneista on liikkunut alueella tartuttavina, minkä johdosta Essote on päivittänyt altistumispaikkojen listaa.
– Valitettavasti altistumisia ja sairastumisia on tapahtunut myös Mikkelin keskussairaalalla. Päivystyksessä ja osastolla 5 hoidossa olleita potilaita on jouduttu asettamaan karanteeniin, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Rokotukset ovat edenneet hyvin ja Essote on saamassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla ison erän rokotteita.
– Avaamme perjantaina 28.5. aamulla ajanvarauksen vuonna 1996 ja sitä ennen syntyneille. Ikäluokka 25–35-vuotiaat pääsevät siis ensimmäiselle piikille. Avaamme myös ilta- ja viikonloppuaikoja, jotta päivätyössä käyvät pääsevät rokotukseen helposti heille sopivaan aikaan, kertoo pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Essote kertoo ilta- ja viikonloppuajoista paikkakunnittain kuntayhtymän koronarokotustietojen www-sivulla viimeistään tiistaina 25. toukokuuta.
