Aika vauhdikas päivä on ollut tähän mennessä, huokaa Ronja Savikurki perjantaina ensimmäisen tanssinäytöksen jälkeen. Mäntyharjun lukion vanhat tanssivat päivällä kaksi näytöstä aivan peräkkäin ja illalla on luvassa vielä näytös läheisille.

Päivänäytösten välissä nuoret hörppivät äkkiä vettä, söivät jotain ja osa myös korjasi hajonneita mekkoja.

– Minulla putosi kenraalissa vanne mutta nyt se onneksi pysyi paikoillaan, Savikurki naurahti ja kertoi ensimmäisten tanssien menneen todella hyvin.

Samaa sanoi pari Veeti Puurtinen, joka oli tyytyväinen, että vanhojen tanssit järjestyivät.

– Onhan tätä pitkään odotettu. Välillä oli epävarmaa, että päästäänkö tanssimaan, niin kiva, että vihdoinkin onnistui, Puurtinen mietti.

Koronatilanteen vuoksi tansseja siirrettiin toukokuuhun. Nuoret tuumivat, että se ei ollut pelkästään huono asia.

– Ihanaa, kun ulkona on lämmin ja saa otettua hyviä kuvia myös siellä. Kyllä tätä päivää on odotettu. On tämä yksi kohokohta, mietti Rosanna Raita.

Lisäaika ei ollut pahitteeksi myöskään vanhojen oman tanssin suunnittelussa ja harjoittelussa. Ilman kompromisseja ja muokkauksia ei päästy, kun nuoret tekivät tanssia yhdessä.

– Se oli aikamoinen operaatio. Tanssista tuli ennätyspitkä, eli yli yhdeksän minuuttia. Välillä ristiinalaiset halusi jotain ja mäntyharjulaiset toista mutta teimme kompromisseja, Puurtinen kertoi.

Iira Hänninen iloitsi, että tanssista tuli ryhmän näköinen.

– Ja syntynyt yhteishenki näkyy nyt. Tänään huomaa, että sellainen on oikeasti muodostunut, Raita sanoi.

Ristiinalaisnuoret jatkoivat hyvillä mielin tuleviin näytöksiin ja illan jatkoille.

– Tätä päivää on odottanut pienestä asti, Hänninen tuumasi.

Elina Alanne

Ruoka-apukassin haki Ristiinassa tällä viikolla runsaat 60 kotitaloutta.

ViaDian auto kurvaa Ristiinan seurakuntakeskuksen eteen. Sisällä ruokajaon pitkän linjan vapaaehtoinen Maija Remes on jo tovin odotellut, että ruoka-apukasseja pääsee pussittamaan. Leipiä, lihoja ja muita tuotteita kärrätään vauhdilla sisälle. Kaikesta huomaa, että ruokajaon vapaaehtoiset eivät ole hoitamassa hommaa ensimmäistä kertaa.

– Vapaaehtoiset tässä tekevät isoimman työn. He uurastavat joka viikko, kiittää diakoni Taru Rantalainen.

Ruoka-apua on jaettu Ristiinan seurakuntakeskuksella pian kaksi vuotta. Ennakkotilausten mukaisesti kauppojen ylijäämäruoka pussitetaan niin, että kaikille riittää. ViaDian auto kuskaa valmiita pusseja myös Pellosniemelle.

– Tarve on nyt vakiintunut noin 60 tilaukseen. Alussa oli enemmän hakijoita. Joskus on ollut yli 80, Rantalainen ja Remes miettivät.

– Tuntuma on, että hakijat hakevat todellakin tarpeeseen, Rantalainen lisää.

Ruokakassin sisältö on aina kiinni siitä, mitä kaupoista jää. Leipää on aina runsaasti.

– Tulevan ruuan määrä on laskenut. Kaupat saavat varmaan nykyään myytyä esimerkiksi laputettuja tuotteita paremmin. Ehkä ne ostavatkin sisään vähemmän, Rantalainen miettii ja muistuttaa, että ruoka-apu on lisä ruokavalioon.

– Ei tälle ruokavaliota voi täysin perustaa. Mutta onneksi on usein sellaista, mitä itse ruokaa tekevät voivat hyödyntää. Mutta jos ei kokkaa, niin jokin iso lihapala voi olla jollekin hankala.

Parhaillaan ruuan ja kaiken elämisen hinta on nousussa. Rantalainen miettii sen olevan hurja uhkakuva, mihin asti ruuanhinnan on arveltu jopa voivan nousta.

– On niin paljon ihmisiä, joilla budjetti tekee tiukkaa. Diakoniatyössä näkee, että kun ihminen on oikein tiukoilla, hän karsii esimerkiksi lääkkeistään, kun ei ole varaa ostaa niitä. Taloustilanne väkisin myös yksipuolistaa ruokavaliota.

Ristiinassa aloitettiin tiistaisin myös Soppatiistait, joissa seurakunta tarjoaa lämpimän aterian.

– Se on tarkoitettu heille, joilla on rahasta tiukkaa. Pakko ei ole samalla hakea ruoka-apukassia vaan saa tulla myös pelkästään ruokailemaan, Rantalainen kertoo.

Soppatiistain lisäksi Pellosniemellä on Puurotupa vielä kolmena perjantaina ennen kesätaukoa. Puurotupa on 20.5. sekä 3. ja 17. kesäkuuta.

– Toivottavasti Puurotupaan löytävät myös Pellosniemelle muuttaneet ukrainalaiset, Rantalainen tuumaa.

Elina Alanne

Ruoka-avun tilaus soittamalla Taru Rantalaiselle, puh. 0400 143 251. Jako tiistaisin seurakuntakeskuksella. Soppatiistai alkaa kello 11.

Ruoka-apua Ristiinaan -ravintolalahjakorttikampanja toteutetaan taas! Lue lisää tästä.

Keväällä 2021 ensimmäistä kertaa toteutettu ravintolalahjakorttikampanja alkaa taas Ristiinassa. Kuka tahansa voi ostaa Kahvila-ravintola Saimaasta, Ravintola Martasta, Wanhasta Vossikasta tai Sataman Valoista 10 euron lahjakortin tai useamman.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoni Taru Rantalainen jakaa lahjakortteja tarvitseville esimerkiksi ruokajaossa.

– Viimeksi lahjakortteja tuli aivan valtava määrä. Niistä oli paljon apua syksyyn asti, Rantalainen kiittää.

Ravintoloista kerrotaan, että moni asiakas on jo kysynyt kampanjaa. Yhteinen toive on myös, että lahjakortteja jaetaan myös alueelle asettuville Ukrainasta sotaa paenneille.

Ristiinalainen haastaakin kaikki lahjoittamaan, jotta lahjakortteja riittää jaettavaksi kaikille tarvitseville!

Lahjakortteja voi ostaa ravintoloista 6.6. saakka.

Jälkien siivoaminen vie niukkoja rahoja. 

Ristiinan Uikkalassa on viikonloppuna vieraillut ulkoilija, jonka pakottava tarve tehdä taidetta on purkautunut verrattain rumina kuvina useisiin kohteisiin. Töhryjä löytyy muun muassa uimakopista, huussista ja roskiksen kyljestä.

– Tylsää, että niukkoja rahoja joudutaan käyttämään tällaisen siivoamiseen, harmittelee kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen.

Viime kesänä rannan ulkohuussi jouduttiin sulkemaan kokonaan jatkuvan ilkivallan vuoksi.

Havaintoja ilkivallasta voi ilmoittaa poliisille.

Ristiinalainen kysyi helmikuussa lukijan toiveesta vinkkejä ilkivallasta ilmoittamiseen. Kysymyksiin vastasi rikosylikonstaapeli Jarmo Sieväseltä Itä-Suomen poliisista.

Mihin pitää ilmoittaa, jos parhaillaan näkee jonkun rikkovan toisen omaisuutta?

– Silloin hätäkeskus, eli numero 112, on oikea numero. Siellä tehdään arvio, onko tilanne sellainen, että poliisilla on tarve tulla heti paikalle.

Entä jos ilkivallan huomaa jälkikäteen?

– Sähköinen rikosilmoitus on helpoin ja usein nopein tapa saada asia poliisin tietoon. Ne siirtyvät lähes reaaliaikaisesti poliisin järjestelmiin ja sieltä ne kirjataan työjonosta järjestyksessä. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisin nettisivuilla ja sitä tehdessä tarvitsee tunnistautua esimerkiksi pankkitunnuksilla. Toki ilmoituksen voi tulla tekemään myös palvelupäivystykseen Mikkelin poliisiasemalle. Mikkelin poliisipäivystykseen voi myös soittaa numeroon 0295 415 469 arkisin päiväaikaan.

Tarvitseeko ilkivallasta tehdä rikosilmoitus?

– Se on asianomistajan, eli sen kenen omaisuutta on rikottu, päätäntävallassa. Hän päättää, että haluaako poliisin tutkivan asiaa. Totta kai varsinkin pienissä asioissa korvauksista voi sopia suoraan myös tekijän kanssa, jos tietää tekijän.

Entä jos asiassa ei pääse sopuun?

– Mikkelin poliisi ohjaa asioita Kymi-Saimaan sovittelutoimistoon. Sinne voi kumpi tahansa riidan osapuoli olla myös itse yhteyksissä. Alaikäisen ollessa kyseessä, voi huoltaja tai laillinen edustaja tehdä sovittelualoitteen. Mikäli vanhemmalla on huolta lapsen käyttäytymisestä tai käynnissä olevasta ilmiöstä, voivat he olla yhteydessä Itä-Suomen poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan ryhmään.

Elina Alanne

Lopetuspäätös sinetöityi alkuvuodesta. 

Äitienpäiväkukat loistavat useissa väreissä mutta yrittäjä Minna Kurvinen on hieman harmailla mielin.

– Mutta en minä jaksa harmitella, hän hymyilee.

Kurvinen on omistanut Ristiinan kukkakaupan syksystä 2020 asti tyttärensä Jatta Nikkilän kanssa. Nyt yrittäjät ovat tehneet päätöksen, että kukkakauppa lopettaa.

– Talous on se suurin syy. Tässä ei ole palkkoja nostettu, eli ei voi tyytyväinen olla, Kurvinen kertoo.

Alku kukkakaupalla oli positiivinen mutta myynti on hiipunut koko ajan.

– Hautajaisten koronarajoitukset olivat iso asia kukkakaupoille. Sinnittelyä tämä on ollut.

Kurvinen kertoo, että alussa kukkakauppayrittäjänä hän yritti olla positiivinen, tilasi kukkia mutta joutui myös heittämään niitä paljon pois.

– Kukkamäärää on hirvittävän hankala arvioida. Alkuvuosi ja naistenpäivä oli sellainen, mikä sinetöi päätöksen, että lopetamme. Tuntuu, että sesongitkin pienenevät koko ajan.

Mutta kuten sanottua, Kurvinen ei halua harmitella. Nyt kun lopettamispäätös on tehty, se on helpottavaakin.

– Palkkatyöt kutsuvat seuraavaksi meitä molempia. Palaamme tutuille aloille. Sikäli asema on onnellinen, että työtä on tarjolla ja sai valitakin, mihin menee, Kurvinen kertoo.

Kukkakauppa on avoinna lauantaihin 21. toukokuuta saakka normaalisti.

– Hirveästi emme enää uusia kukkia tilaa mutta tilaukset teemme ja myymme myymälässä olevia pois. Poistomyynnissä on ruukkuja ja muuta, Kurvinen vinkkaa.

Elina Alanne

Henkilökunta tykkää viikonloppuvuoroista, koska silloin voi huomioida paremmin lasten kiinnostuksen kohteita.

En osaa mun kirjaimia, tuumii lapsi, joten omaa nimeä piirustuspaperiin aletaan harjoitella yhdessä varhaiskasvatuksen opettaja Jesse Saalastin kanssa.

M-I-K-A-E-L, kirjaimet piirtyvät paperiin samalla kun muut Ristiinan päiväkodin Kirjavassa tuvassa vappuaattona hoidossa olevat lapset vielä värittävät vappupallojaan tai ovat jo siirtyneet herkuttelemaan pöydän ääreen munkeilla ja popcorneilla.

Vappuviikonloppu oli päiväkodissa samanlainen kuin moni muukin viikonloppu kevätaikaan. Lapsia oli hoidossa molempina päivinä – illalla, aamulla ja yöllä. Kirjavan tuvan henkilökunta on mielissään, että vuorohoidolle on tarvetta. Hekin tekevät vuorotöitä oikein mielellään.

Vuorohoidon tarve Ristiinan päiväkodissa on lisääntynyt.

– Vielä syksyllä vähän harmittelimme, että tarvetta on vähemmän mutta nyt keväällä tarve on selkeästi lisääntynyt. En muista, milloin talo olisi ollut kiinni viikonloppuisin. Hyvä, ettei 24/7 pyöritetä, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Sanna Piiroinen kertoo.

Sekä Piiroinen ettäSaalasti tekevät itse vuorotyötä mielellään.

– Kiva, jos vanhemmatkin muistaisivat, että ei lapsen päiväkodin aloitus tarkoita sitä, että vanhempi ei voi tehdä vuorotyötä. Sitä varten me olemme täällä, Piiroinen sanoo ja muistuttaa, että hänkään ei haluaisi edes olla töissä tavalliseen toimistoaikaan arkisin.

Saalasti tekee Kirjavassa tuvassa ryhmän opettajana pääasiassa arkityöaikaa mutta on aina tarvittaessa valmis myös muihin vuoroihin. Niinpä hänelläkin oli työpäivä vappuaattona.

– Sehän on vain kivaa, että välillä saa nukkua pidempään tai pääsee jo puolilta päivin kotiin, hän tuumaa samalla kun vappupippaloissa raikaa musiikki ja ilmapallot lentelevät.

Vuorohoidon Ristiinassa toteuttaa Kirjava tupa, jossa työskentelee seitsemän työntekijää. Tuvassa on paikka 21 lapselle mutta vuorohoidossa piipahtaa myös muiden tupien, eli ryhmien lapsia. Esimerkiksi esikoululaiset osallistuvat perheen tarpeen mukaan ilta- tai viikonloppuhoitoon Kirjavassa tuvassa.

Vappuaattona ainoa virallisesti Kirjavan tuvan lapsi oli Manuel Tosun. 3-vuotiaan Manuelin äiti Ronja Rötkö kertoo, että kun perheen vanhemmat työskentelevät sairaanhoitajana ja ensihoidossa, niin vuorohoito Ristiinassa oli ehdottomasti yksi plussa, kun perhe muutti Ristiinaan.

– Manuel on ollut Ristiinan päiväkodissa nyt 1,5 vuotta. Henkilökunta on tosi kivaa ja yhteistyö sujuu tosi hyvin. Vuorohoidosta on myös pelkästään positiivinen fiilis, Rötkö kertoo.

Sekä Rötkö että Piiroinen nostavat vuorohoidon hyvänä puolena esiin sen, että välillä lapsia on hoidossa vähän. Piiroinen kertoo, että häntä välillä harmittaa, että jotkut ajattelevat, että lapselle olisi huonompi olla yksin hoidossa kuin 20 lapsen ryhmässä.

– Sehän on ihanaa, jos vaikka sunnuntaina lapsi saa aikuisen kokonaan itselleen. Tykkään viikonlopuissa siitä, että voimme tehdä lasten kanssa omannäköistä ohjelmaa. Jos on pieni ryhmä ja kaikki on hyviä kävelijöitä, niin lähdemme leikkipuistoon. Jotkut lapset tykkäävät käydä hautausmaalla, niin lähdemme sinne. Viikonloppuisin myös lämmitämme ruuan itse, niin se antaa vähän vapautta rytmiin. Ei tarvitse olla minuutilleen tiettyyn aikaan ruokapöydässä, Piiroinen kertoo.

Vuorotyö voi olla tekijälleen kuormittavaa, joten Kirjavan tuvan työvuorot tekevä Piiroinen yrittää sumplia vuorot tekijöiden kannalta mahdollisimman järkeviksi. Päiväkodin vuorosuunnittelussa erityistä on myös se, että ensin pitää olla tiedossa lasten hoidon tarve, eli vanhempien työvuorot.

– Maanantai on minulla aina semmoinen palapelipäivä, kun teen vuoroja. Yritän tehdä ne mahdollisimman hyvin niin, että levot tukisivat työntekijöiden jaksamista. Nykyäänhän vuorojen välissä pitää olla 11 tuntia väliä, mikä tuo välillä haastetta, Piiroinen kertoo.

Levon tarve otetaan huomioon myös lasten kohdalla. Illalla kaikki laitetaan nukkumaan, vaikka vanhempi tulisi hakemaan lapsen hoidosta 22–23 välillä.

– Vanhemmille viltti mukaan ja lapsi kulkee siinä omaan sänkyynsä jatkamaan unia. Tämä toisinaan jännittää vanhempia aluksi, mutta 99-prosenttisesti se onnistuu hienosti, Piiroinen kertoo.

Elina Alanne

Vastaanottokeskuksen asuntoja alkuun noin 50 henkilölle. 

Ukrainasta sotaa paenneille on varusteltu jo joitakin asuntoja Pellosniemelle. Alkuvaiheessa majapaikka on noin 50 henkilölle. Mikkelin vastaanottokeskuksen alaista toimintaa pyörittää Suomen Punainen Risti.

Pellosniemen Kisakaaressa avautuu avustuspiste kaikille lähiseuduilla asuville ukrainalaisille. Pistettä kasaavat Apua Ukrainaan Etelä-Savon -ryhmän vapaaehtoiset.

– Olemme tosi iloisia, että saimme tämän tilan käyttöön. Tänne tulee kirpparityyliin vaatteita ja tavaroita esille mutta ne ovat kaikki ukrainalaisille ilmaisia, kertoo Miia Koppi.

Avustuspisteestä autetaan myös Pellosniemen asuntojen varustelussa. Jatkossa Kisakaaressa on tarkoitus järjestää myös toimintaa ja esimerkiksi seurakunnan puurotupa on avoin myös ukrainalaisille.

Ristiinalaisten ryhmä lähti tänään torstaina taas avustusmatkalle Ukrainaan. Maahan viedään pyydettyjä tavaroita ja tuodaan paluukyydissä Suomeen haluavia sotaa paenneita.

Elina Alanne

Lue myös:

Aiempi juttu Pelloksen asunnoista ja ukrainalaislasten koulunkäynnistä.

Juttu ristiinalaisten ensimmäisestä avustusmatkasta.

Mikkelin kaupunkikehityslautakunta päätti yksimielisesti, että Mikkelin kaupunki ylläpitää nykyistä 29 uimarannan verkostoa vuoden 2022 ajan.

Asiasta käytiin pitkä keskustelu, jonka aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan niin, että ylläpidosta puuttuva 50 000 euroa otetaan toisaalta yksikön kustannuspaikalta. Talousarvion 2023 yhteydessä laaditaan uimapaikkojen kehittämisselvitys, tavoiteohjelma ja resursointi.

Esitys oli, että Mikkeli lopettaisi virallisen uimarannan statuksen usealta uimarannalta. Joukossa oli myös Löydön ja Suomenniemen Koulurannan uimaranta. Asia herätti runsaasti keskustelua kaupunkilaisissa.

Lautakunta päätti yksimielisesti myös, että ensilumenlatua ei siirretä Rantakylästä Kalevankankaalle tässä taloudellisessa tilanteessa.

Kaupunkikehityslautakunta merkitsi tiedoksi myös muut sen alaiset säästökohteet.

Kaupunkikehityslautakunta aloittaa sille asetettujen säästöjen käsittelyn. 

Osana Mikkelin säästöohjelmaa kaupunkikehityslautakunnan alaiselle toiminnalle asetettiin noin 600 000 euron säästötavoite tälle vuodelle. Lautakunta saa tiistaina eteensä listan, jossa säästöjä on saatu 609 500 euroa. Näistä suurin osa, 515 000 euroa, haetaan talonrakennuspalveluista.

Erittäin pitkällä listalla eniten säästöä, 151 000 euroa, on löydetty siitä, että kaupungin kiinteistöissä lasketaan lämpötilaa sisätiloissa 1–2 astetta, tavoite on 20–21 astetta. Vastaavasti lasketaan myös ilmanvaihtokoneiden sisäänpuhalluslämpötiloja. Ratkaisun riskinä kirjataan olevan tiloissa oleskelevien viihtyvyyden kärsimisen.

Toisiksi suurin säästösumma, 75 000 euroa, syntyy siitä, että ilmanvaihdon suodattimet vaihdetaan vain kerran vuonna 2022. Yleensä vaihtoja on kaksi. Säästö muodostuu materiaalista, koska työn osuus kuuluu kiinteään sopimukseen. Riskinä todetaan olevan sisäilmaongelmat sekä rakennusten painesuhteiden muutokset ja niistä aiheutuvat vauriot sekä vaikutus viihtyvyyteen ilmanlaadun heikentyessä ja ilmamäärien laskiessa.

Säästöjä haetaan myös muilla ilmanvaihtoon liittyvillä toimenpiteillä. Näissä nähdään riskinä olevan sisäilmaongelmat. 40 000 euron säästöt lasketaan tulevan sillä, että ilmanvaihto sammutetaan kouluista ja päiväkodeista kesä- ja heinäkuuksi 2022. Auki olevissa päiväkodeissa ilmanvaihto pidetään päällä. Myöskään jäähdytyksiä ei laiteta kesällä päälle kouluissa, päiväkodeissa ja virastoissa. Palvelutaloissa niitä käytetään. Ratkaisulla haetaan 38 000 euron säästöjä.

50 000 euroa säästöä saataisiin ilmanvaihtokoneiden jaksokäytöllä. Käyttöaikojen ulkopuolella luovutaan osatehokäytöstä. Koneita käytetään loppuvuodesta päälle öisin esimerkiksi 1 + 1 +1h jaksoina, säästölistalla selvennetään. Riskinä on painesuhteiden muutokset ja niistä aiheutuvat vauriot rakenteissa sekä sisäilman laadun heikentyminen.

34 000 euroa saataisiin säästöä siitä, että Ristiinan koulukeskuksen ilmanvaihtokanavistojen nuohous siirretään. Rasvakanavat nuohottaisiin, koska niistä voi aiheutua paloriski. Riskinä pidetään sisäilmaongelmia.

Säästöjä haetaan myös siirtämällä useiden eri kiinteistöjen korjauksia. Sekä Anttolatalosta että kaupunginkirjastosta jätetään uusimatta elementtisaumat. Kummastakin kohteesta säästetään 15 000 euroa. Molemmissa riskinä on ulkoseinärakenteen vaurioituminen sadevesien vuoksi. Erilaisia hankkeita siirretään myös muun muassa lukiossa, Haukivuoren yhtenäiskoulussa, kaupungintalossa, Kalevankankaan koulussa ja Haukivuoren paloasemassa. Suuremmat säästöt löytyvät Otavan koulusta, jossa vaiheittain tehdyt kellarikerroksen lattialaatoitukset siirretään 1–2 vuotta. Säästö on 30 000 euroa. Saksalan päiväkodin vesikaton huoltomaalausta siirretään myös 1–2 vuotta, jolloin tälle vuodelle saadaan säästöä 25 000 euroa.

Lisää säästöä haetaan myös pidentämällä kaupungin katuvalojen kesäsammutusta. Valot ovat pois 1.5–31.8 ja myös ydinkeskusta-alueella. Riskinä pidetään, että ilkivallan, rikosten ja onnettomuuksien määrä lisääntyy. Säästö on 12 000 euroa.

10 000 euroa säästöä saadaan postittamalla hulevesimaksut sähköisesti ja sama summa siitä, että asuntoalueiden hulevesikaivoista jätetään tyhjentämättä noin 100–150 kaivoa tänä vuonna. Riskinä on hulevesitulvat ja sitä kautta se, että kaupungin korvausvastuu kiinteistöjen osalta kasvaa. 15 000 euron säästö tulee, kun Urpolanjoen kunnostus ja ruoppaus Selännekadun molemmin puolin jätetään tekemättä.

Matonpesijöille näkyvä säästö voi olla se, että kesän aikana rikkoontuvia pumppuja tai muita välineitä ei kunnosteta tilivuoden aikana. Tämä voi tarkoittaa, että matonpesupaikkoja joudutaan sulkemaan. Säästö on 8 000 euroa.

Ristiinalaisittain kiinnostava pieni säästö listalla on, että Ristiinan toimipisteessä ei ole jatkossa pysyvää rakennusvalvonnan palvelutilaa. Tällä saataisiin säästöä 3000 euroa vuodelle 2022 ja 8700 euroa vuodelle 2023. Rakennusvalvonta toimii tällä hetkellä tiettyinä aikoina kirjastokiinteistössä. Uutta tilaa on suunniteltu uuden kirjaston yhteyteen.

Koko säästötoimenpiteiden listan voi lukea lautakunnan esityslistan liitteistä.

Elina Alanne

Kyläseuraa kummastuttaa kaupungin esitys uimarannoista. 

Mikkelin kaupunkikehityslautakunta käsittelee ensi tiistain kokouksessaan esitystä usean uimarannan lakkauttamisesta. Vitsiälän kyläseura ry on lähestynyt lautakuntaa vastineella, jossa se muistuttaa Löydön rannan tilanteesta ja kaupungin strategiasta.

Kyläseura kirjoittaa vastineessa, että se on ollut rakentamassa ja ylläpitämässä Löydön uimarantaa lähes neljäkymmentä vuotta.

– Olemme raivanneet uimarannan entisen sahan rojuista ja tuoneet hiekkaa sekä rakentaneet uimarannalle mm. pukukopin, käymälän ja grillikatoksen. Kaupunki on pienellä panostuksella ja yhteistyöllä kyläläisten kanssa saanut toimivan virkistysalueen. Aikooko kaupunki todellakin purkaa kaikki rakenteet Löydön rannalta ilman, että siitä edes keskustellaan kyläseuran kanssa. Mihin on hukkunut lupaus yhteistyöstä Löydön rannan osalta, vastineessa todetaan.

Kyläseura kantaa myös yleisesti huolta kaupungin tilanteesta. Se muistuttaa, että lopettamispäätös koskee satoja ihmisiä ympäri kaupunkia.

– Nyt on otettava aikalisä ja toteutettava kaupungin strategian mukaisesti kansalaisten osallistuminen vai onko tämä Mikkelin kaupungin nettisivujen teksti pelkkää pölinää: ”Osallisuus on tunne siitä, että on osa yhteisöä ja voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Se on kuulumista, mukaan ottamista, osallistumista, vaikuttamista ja demokratian toteutumista. Kuntalaki ja Mikkelin kaupungin strategia velvoittavat huolehtimaan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien edellytyksistä osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan.”, vastineessa kirjoitetaan.

Elina Alanne

Jopa 14 uimarannan välineistö, eli esimerkiksi uimakopit ja laiturit, vietäisiin pois. 

Mikkeli kaupunki supistaa virallista uimarantaverkostoa taloustilanteen vuoksi. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan tiistaina 3. toukokuuta. Mikkelin kaupungilla on vuoden 2022 alussa virallisia uimarantoja 29 kappaletta. Lautakunnalle esitetään, että 14 uimarantaa poistettaisiin virallisista kaupungin ylläpitämistä uimarannoista.

Poistettavissa uimarannoissa ovat muun muassa kaupunkialueen tunnetut uimarannat Kaihu ja Pankala. Ristiinasta poistettaisiin virallisen uimarannan status Löydön uimarannalta ja Suomenniemeltä Koulurannan uimarannalta.

Esittelytekstissä todetaan, että virallisen uimarannan poistaminen listalta tarkoittaa uimarannan ylläpidon lopettamista ja välineistön, varusteiden sekä opasteiden poistamista. Uimarannoilta poistetaan opasteet, laiturit ja hyppytornit, pukukopit, käymälät ja kaikki rakenteet. Rannalta ei myöskään oteta uimavesinäytteitä eikä tehdä turvallisuutta takaavia sukelluksia.

Poistetut uimarannat säilyvät edelleen rantoina, joissa voi käydä jokamiehenoikeudella uimassa.

Esittelyssä kerrotaan taloudesta, että Mikkelin kaupungin käyttötalousbudjetissa vuodelle 2022 on varattu uimarantojen ylläpitoon 113 500 euron määräraha. Nykyisellä palveluverkostolla kaikkien uimarantojen ylläpitoon tarvittava rahamäärä on 160 000 euroa. Uimarantojen ylläpitoon varattu rahamäärä tulisi siis ylittymään noin 50 000 eurolla. Koska ylitykselle ei ole osoitettu lisärahoitusta, joudutaan ylläpidettävien uimarantojen määrää supistamaan merkittävästi, esittelytekstissä todetaan.

Yksittäisen uimarannan vuotuinen ylläpidon kustannus vaihtelee pienien kyläuimarantojen kohdalta 300–1 000 euroa/vuosi. Isompien uimarantojen kohdalla 1 000–6 000 euroa/vuosi ja vilkkaimpien uimarantojen kohdalla 13 000–16 000 euroa/vuosi.

Lue, miten Vitsiälän kyläseura otti kantaa uimarantaan.

Ristiinan kirjaston kiinteistöstä tarjottiin nettihuutokaupassa 32 700 euroa. Huutokauppa päättyi perjantaina.

Mikkelin kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen kertoi tiistaina, että kaupungin puolesta kaupat syntyvät tuolla summalla. Kiinteistö myydään osittain vuokrattuna. Kirjasto muuttaa tämän vuoden aikana koululle.

Myös Ristiinan entinen nuorisotalo oli myynnissä huutokaupassa. Sen huutokauppa päättyi keskiviikkoiltana. Nuorisotalosta tarjottiin 1666 euroa.

Elina Alanne

Koronatilanteen helpottamisen merkit jatkuvat Essoten alueella.

Essoten alueella tähän asti voimassa olleesta kansallista suositusta tiukemmasta kasvomaskin käyttösuosituksesta luovutaan. Asiasta päätti alueellinen koronakoordinaatioryhmä.

– Nämä edeltäneet kaksi viikkoa oli tärkeä nähdä, jotta saimme varmuutta siihen, että tilanne oikeasti helpottaa. Nyt voidaan todeta, ettei ole syytä pitää voimassa kansallista suositusta tiukempaa linjaa kasvomaskin käytössä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä perustelee tiedotteessa.

THL:n kansallinen kasvomaskisuositus sisältää enää kolme kohtaa. Maskin käyttöä suositellaan julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä niille, jotka hakeutuvat koronaepäilyn vuoksi hoitoon tai testiin sekä niille, joilla on hengitystieinfektion oireita, mutta kodin ulkopuolella liikkuminen on välttämätöntä. Maskia suositellaan myös heille, jotka tietävät altistuneensa koronavirukselle (esim. perheessä on todettu tartuntoja) ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä.

Oireisille suositellaan aina ensisijaisesti pysymistä kotona oireiden väistymiseen saakka.

Koronaa sairastavien hoidon tarve on laskenut edeltäneen parin viikon aikana alle kymmeneen. Tiistaiaamuna osastohoidossa oli seitsemän potilasta, joista yksi tehohoidossa, Essote tiedottaa.

– Tässä kohtaa voi varovaisesti todeta, että ollaan menossa parempaan päin. Sairaalakuormitus on vähentynyt ja rokotuskattavuutemme on valtakunnan kärjessä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.

Essoten henkilöstötilanne on ollut koko alkuvuoden ajan hyvin haastava. Korkea sairauspoissaolojen määrä on kuormittanut henkilöstöä paljon. Koronaa sairastaneiden hoidontarpeen suuren määrän vuoksi hoitoon pääsy on ollut vaikeaa.

– Onneksi meillä tilanne ammattilaisten määrässä on kuitenkin kohtalainen. Toisin kuin muualla Suomessa olemme onnistuneet lisäämään vakituisten työntekijöiden määrä varsinkin hoitohenkilöstöön viime vuoteen nähden. Tämä mahdollistaa toivottavasti myös palveluvelan purun aloittamisen lähiaikoina, jos työmarkkinatilanne rauhoittuu, Seppälä sanoo.

Essoten alueen koronanyrkki ei asettanut seuraavaa kokoontumisajankohtaa.

Brahe Boyz -ryhmä toivoo, että ensimmäinen lan-tapahtuma ei jää ainoaksi.

Pääsiäisviikonloppuna lauantaista sunnuntaihin Ristiinan koulukeskuksella tapahtui, kun Brahe Boyz -ryhmä järjesti B-LAN-tapahtuman. B-LAN-tapahtuman ideana oli yhdistää pelaamisesta kiinnostuneita nuoria yhteen. Tapahtumaan otti osaa viisitoista nuorta. Koulun ruokalasta muodostui tila pelaamiseen, Setälä-salin aulasta hengailutila ja luokkatilasta Setälä-salin vieressä lepotila.

Tapahtuma alkoi koulukeskuksella lauantaina yhdeltä, jolloin nuoria saapui paikalle. Alkuillasta tunnelma koulukeskuksella oli hyvä ja nuoret olivat innoissaan tapahtumasta. Brahe Boyz -ryhmän jäsen Otto Olkkonen kertoikin, että meininki oli ollut hyvä läpi päivän ja parasta tapahtumassa oli ollut yhdessä kavereiden kanssa oleminen ja pelaaminen. Päivän aikana nuoret olivat ehtineet pelata niin konsolipelejä kuin pingistä ja käydä kaupassa.

Illalta nuoret odottivat lisää pelaamista ja yhdessäoloa. Eelis Matilainen epäili myös hien hajun lisääntyvän kellon tikittäessä yötä kohti ja myös tarpeen vessatauoille, koska pysyäkseen hereillä limpparien ja energiajuomien juominen auttoi.

Aamuyöhön tultaessa kuitenkin moni oli kömpinyt lepotilaan ja antautunut unelle. Muutama liikaa energiajuomaa nauttinut oli vielä yön pikkutunneilla hereillä. Aamulla osallistujat lähtivät koteihin jatkamaan unta ja Brahe Boyz -ryhmän jäsenet jäivät raivaamaan B-LAN-tapahtuman välineistön pois ja siivoamaan koulun taas valmiiksi tiistaille.

Nuorisopalveluiden Jani Lastuniemi kertoo tapahtuman olleen todella onnistunut kokonaisuus. Hän näkee, että tapahtumassa erityisen onnistunutta oli nuorten yhdessäolo ja yhdessä tekeminen. Erityisesti Lastuniemi kertoo olevansa tyytyväinen Brahe Boyz -ryhmän jäsenten antamaan panokseen.

– Vaikka Brahe Boyz -ryhmän pojat olivat sunnuntaiaamuna väsyneitä, he jaksoivat silti loistavasti hoitaa homman maaliin, vaikka parin tunnin unet painoivatkin päälle.

Brahe Boyz -ryhmä toivoo tulevaisuudelta, että B-LAN-tapahtuma voisi olla alkua jollekin suuremmalle ja vastaavanlaiset tapahtumat voisivat olla osa nuorten arkea Ristiinassa.

Vilma Paasonen

Haastattelut on tarkoitus tehdä ensi viikolla. 

Aluehallitus päätti kutsua hyvinvointialuejohtajan haussa haastatteluun yhteensä viisi hakijaa. Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajaksi haki kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Aluehallitus päätti keskiviikkona kokouksessaan edetä rekrytoinnissa rivakasti.

– Tavoitteena on saada valittua hyvinvointialuejohtaja kevään aikana, jotta hän pääsee ottamaan valmisteluvastuun ripeästi, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen sanoo tiedotteessa.

Aluehallitus päätti kutsua hakijoista haastatteluun seuraavat henkilöt:

Antero Kiviniemi, valtiotieteiden maisteri, Senior Policy Officer, Euroopan komissio, Belgia

Jan Tollet, diplomi-insinööri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja, Kuopio/Espoo

Santeri Seppälä, erikoislääkäri, terveyspalvelujen johtaja, Essote, Mikkeli

Sami Sipilä, kauppatieteiden maisteri, filosofian maisteri, muutosjohtaja, vt. hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue, Lahti

Seppo Lokka, hallintotieteiden maisteri, pelastusjohtaja, Mikkelin kaupunki, Otava

Ahallituksen tarkoituksena on haastatella kaikki henkilöt ensi viikon aikana. Hallitus arvioi tilannetta myös seuraavassa kokouksessaan 4. toukokuuta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja toimintaa sekä vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.

Haastatteluun kutsuttujen lisäksi paikkaa hakivat Jarmo Nousiainen, yrittäjä, NJ Multiworks, Savonlinna; Ilkka Fritius, kuntayhtymän johtaja, Vaalijala, Mikkeli sekä Markku Hämäläinen, toimitusjohtaja, Järvi-Suomen terveys Oy, Kuopio.

Jopa poikkeuksellisen suuret tulvat ovat mahdollisia, jos keväästä tulee sateinen. 

Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri useassa maakunnassa, tiedottavat ely-keskukset. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin alimmille rantarakenteille.

Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Mikäli lumi sulaa nopeasti ja lisäksi keväästä tulee sateinen, on poikkeuksellisen suuret tulvat mahdollisia.

Kaakkois-Suomen ely-keskus teki päätöksen, että Saimaan lisäjuoksutus alkaa 18. huhtikuuta. Juoksutusta kasvatetaan nykyisestä Saimaan luonnollista purkautumista vastaavasta 580 kuutiometristä sekunnissa 700 kuutiometriin sekunnissa. Koko Saimaan valuma-alueen lumen vesiarvo on noin 180 millimetriä, mikä on noin 60 millimetriä enemmän kuin ajankohdan keskimääräinen lumen vesiarvo.

Saimaan vedenkorkeus on nyt 14 senttimetriä ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja sen ennustetaan nousevan normaalivyöhykkeen ylärajalle touko-kesäkuun vaihteessa. Lisäjuoksutus on tarpeen aloittaa, jotta tulvariskiä voidaan pienentää mahdollisen sateisen kevään ja alkukesän varalta.

Etelä-Savossa Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat kääntymässä jo nousuun ja kevättulvista ennakoidaan tavanomaista selvästi suurempia. Vesistöalueella lumen vesiarvon arvioidaan yleisesti olevan noin 170 millimetriä, mikä on likimain kaksinkertainen ajankohdan tavanomaiseen määrään verrattuna. Lopullisiin tulvakorkeuksiin vaikuttaa vielä lumen sulamisen nopeus ja kevään sademäärät. Mikäli keväästä tulee sateinen, saattavat kevään tulvahuiput nousta joillakin järvillä jopa ennätyskorkealle.

Kyyveden vedenpinnan ennakoidaan nousevan toukokuun lopussa todennäköisesti 20–50 senttimetriä tavanomaista kevättulvaa korkeammalle. Puulaa säännöstelevä Kissakosken voimalaitos on kasvattanut juoksutusta ja vedenpintaa on laskettu kevään aikana tehden tuleville sulamisvesille tilaa. Tästä huolimatta Puulan vedenpinnan ennakoidaan nousevan tyypillistä kevättulvakorkeuttaan ylemmäksi. Suuren juoksutuksen vuoksi vedenpinnat pysyvät voimalaitoksen alapuolisilla järvillä tavanomaista korkeammalla.

Alempana reitillä Mäntyharjun Pyhävesi-Kallavedellä vedenpinta on jo lähtenyt nousuun ja tulvan ennakoidaan nousevan 30–50 senttimetriä tavanomaista kevättulvakorkeutta ylemmäksi. Tulvahuippu saattaa nousta jopa hyvin lähelle aiempaa ennätyskorkeuttaan.

B-LAN-tapahtumaan ehtii vielä perjantaina ilmoittautua. 

Halusimme järjestää jotain nuorille, kun ei ole oikein mitään, tiivistää Samuel Kantokoski Brahe Boyz -ryhmän mietteet siitä, miksi pääsiäisenä järjestetään B-LAN-tapahtuma Ristiinassa.

– Ei varmaan ikinä ole ollut tällaista tapahtumaa Ristiinassa, jatkaa Tuomas Partanen.

Brahe Boyz -ryhmä aloitti toimintansa viime syksynä. Nuoriso-ohjaaja Joel Kaarna kertoo ryhmän syntyneen siitä, että Ristiinan nuorisotalo oli muuton vuoksi kiinni ja nuoret pyörivät kylällä. Pojille perustettiin oma ryhmä, jolle haluttiin myös jokin tavoite toimintaan.

Nuorten idea oli, että järjestetään lanit. Lanit on pelitapahtuma, johon jokainen tuo oman koneensa. Kaarna kertoo, että Ristiinan tapahtumaan jokainen saa tuoda sellaisen laitteen kuin itsellä on. Pelata voi tietokoneella tai konsolilla, tärkeintä on yhdessäolo.

– Se on oma päätös, mitä kukakin pelaa. Varmaan eniten pelataan Fortnitea, miettii Eelis Matilainen.

Tapahtumaan mahtuu mukaan 50 nuorta. Ilmoittautuminen päättyy perjantaina 15. huhtikuuta. Brahe Boyz -ryhmäläiset miettivät viime viikolla, että tapahtuma ei varmaan tule ihan täyteen mutta varmaan ainakin noin 30 nuorta se kokoaa.

Tapahtumassa 16.–17.4. koneet järjestellään koulun ruokalaan. Setälä-salissa on oheistoimintaa, kuten elokuvia. Lisäksi koululla on myös hiljainen huone, jossa voi käydä välillä lepäämässä. Toki halukkaat voivat käydä välillä myös kotona nukkumassa.

– Varmaan tulee aika hauskaa, tuumaa Matilainen.

Tapahtuman järjestäminen on ollut nuorista opettavaista.

– Se ei ole ihan niin yksinkertaista kuin ekana kuulostaa. Pitää olla kaikki rahoitukset, netit, nettisivut, ilmoitukset ja paikat järjestellä. Välillä on ollut vähän turhauttavaakin, Matilainen sanoo.

Tapahtumaa on suunniteltu yhdessä Mikkelin nuorisopalveluiden, Ristiinan yhtenäiskoulun, Mikkelin kaupungin tietohallinnon, MPY:n ja Esedun opettajan Hermanni Saresman kanssa.

– MPY tarjoaa tuhannen megan netin, kiittää Kantokoski.

Kaarna kiittää Esedun osaamista ja apua siinä, että pöytien, koneiden ja sähköjohtojen sijainnit saatiin mietittyä järkeviksi.

Viime viikolla tapahtuman järjestelyt olivat jo hyvällä mallilla.

– Joitain sponsoreita täytyy vielä etsiä ja paikkoja järjestellä mutta aika lailla on valmista.

Elina Alanne

B-LAN Ristiinassa

16.–17.4.2022 koulukeskuksella.

Ilmoittautuminen päättyy pe 15.4. Osallistumismaksu on 5 euroa.

Kaikki alle 18-vuotiaat tarvitsevat huoltajan luvan ja täytetyn osallistujalomakkeen.

Ikäraja on 13 vuotta ja tapahtuma on täysin päihteetön.

K-18-pelejä ei saa pelata.

Tapahtuma sai rahoitusta Mikkelin nuorisovaltuuston Young Mikkeli perintörahoista.

Lisätietoa nettisivuilta.

Timo Halonen ja kaupunginhallitus tekivät sovintosopimuksen kaupunginjohtajan irtisanoutumisesta. 

Kaupunginjohtaja Timo Halonen irtisanoutuu Mikkelin kaupunginjohtajan virasta. Asiasta on sovittu jo aiemmin käynnistyneiden neuvotteluiden jälkeen kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk.) kertoi tiistaiaamuna järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että hallitus päätti yksimielisesti allekirjoittaa Halosen kanssa sovintosopimuksen.

– Asiasta on neuvoteltu hyvässä yhteisymmärryksessä pidemmän aikaa. Tarvitsemme muutosjohtajuutta ja elinvoiman kehittämistä, Siiskonen totesi.

Sopimuksen mukaan Halonen hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä siihen saakka, kunnes uusi kaupunginjohtaja aloittaa. Siiskonen totesi, että valintaprosessi on usein pitkä ja hyvä hetki vaihtoon olisi vuoden 2023 vaihde, jolloin kunta-alalla tulee useita muutoksia hyvinvointialueiden aloittaessa.

Kaupunginjohtajan tehtävästä Halonen siirtyy selvitystehtävään. Halosella on johtajasopimuksessaan oikeus 12 kuukauden palkkaan.

– Halosen kanssa on sovittu, että hän siirtyy tekemään muuta työtä, jossa hänen tutkijakoulutuksensa ja analyyttinen työote tulevat käyttöön, Siiskonen sanoi.

Halosen selvitystehtävä on kaksiosainen. Hän analysoi Mikkelin kaupungin ja kaupungissa toimivien yliopisto-, korkeakoulu- ja tutkimusyksiköiden elinvoimayhteistyötä ja laatii siihen liittyvän toimenpideohjelman. Lisäksi Halonen selvittää kaupungin mainekuvaa ja laatii maineen edistämisen toimenpideohjelman. Selvitystehtävä on määräaikainen ja se päättyy vuoden 2023 lopussa.

Sekä Siiskonen että Halonen korostivat tiedotustilaisuudessa, että keskustelut on käyty hyvässä yhteishengessä.

– Tavoitteena on Mikkelin etu. Tavoitteena on saada Mikkeli siitä tilasta, mihin se on ajautunut, uuteen nousuun, Siiskonen sanoi.

Halonen totesi, että kyseessä on samankaltainen tilanne kuin urheilujoukkueissa, että valmentaja vaihtuu. Hän totesi, että johtaminen kaipaa muutosta, uusia ideoita ja visioita.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) totesi, että sote-muutosten tullessa kunnissa kilpailu elinvoimarintamalla jatkossa korostuu entisestään.

– Tarvitaan erilaista johtamista, Valtola sanoi.

Hän muistutti, että Halosen aika Mikkelissä on ollut poikkeuksellisen hankala sote-kustannusten noustessa. Halonen aloitti Mikkelin kaupunginjohtajana vuonna 2015. Valtola antoi tunnustusta Haloselle siitä, että tämä on vienyt läpi useita talouden tasapainottamisohjelmia ja saanut riitelevän valtuuston ja poliittisen ilmapiirin puhaltamaan yhteen hiileen.

Timo Halonen pohti myös, että hänen aikanaan organisaatiossa on ollut epäonnistumisia, joita kaupunginjohtaja on joutunut selittämään ja jotka ovat henkilöityneet hänen persoonaansa.

– Sen kanssa samaan aikaan on vaikea puhua muutoksesta, Halonen sanoi.

Kysyttäessä Halonen nosti ajaltaan kolme tällaista isoa asiaa: Otavian takaisinperinnän, Sillanpää-asian ja vesilaitosasian.

Ensimmäinen ryhmä ukrainalaislapsia aloitti koulun Mikkelissä maanantaina.

Mikkelin vastaanottokeskus laajenee asuntoihin Ristiinaan Pellosniemelle huhtikuun aikana. Aikataulu on hieman viivästynyt alkuun ilmoitetusta.

– Jos jotain tässä on opittu, niin se, että asiat menevät omassa järjestyksessään. Vaikka asioita pyritään kiirehtimään kaikki mahdolliset keinot hyväksi käyttäen, siinäkin on rajansa, mitä voidaan kiirehtiä, Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä sanoo.

SPR:n saama toimeksianto on, että Ristiinaan pitäisi pyrkiä saamaan paikat 200 ihmiselle. Leppä toteaa, että asuttamista ei tehdä kertarysäyksellä.

– Paras tapa on ottaa alkuun esimerkiksi 50 ihmistä ja kartoittaa ensin heiltä palveluntarpeet.

Rekrytoinnit Ristiinaan tulevista työntekijöistä avataan pian.

– Tärkeää on saada sinne hyvä tiimi hoitamaan asiaa, Leppä sanoo.

Ensimmäinen ryhmä ukrainalaislapsia aloitti koulun Mikkelissä maanantaina. Valmistavan opetuksen ryhmä aloitti Launialan koulussa.

Tilapäistä suojelua hakeneilla ukrainalaisilla on Suomessa oikeus koulunkäyntiin mutta ei oppivelvollisuutta. Mikkelissä SPR:n pyörittämä vastaanottokeskus hoitaa lasten rekisteröimisen ja koulukiinnostuksen kirjaamisen, ja ilmoittaa nämä tiedot kaupungeille ja kunnille alueellaan.

– Kunta järjestää opetuksen, jos näin haluaa. Me emme siis voi sanella, että missä ja miten sitä pitää järjestää. Mutta olennaisinta kouluasioissa on, että me saamme ensin lasten terveystarkastukset tehtyä. Nyt on paljon asioita tehtävänä, joten asioissa voi vähän aikaa kestää. Koko ajan pyrimme tietysti siihen, että lapsilla on järkevää tekemistä, Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä kertoo.

Mikkelin opetusjohtaja Seija Manninen kertoo, että kaupunki ja vastaanottokeskus ovat tilanteesta tiiviissä yhteistyössä.

Kun vastaanottokeskus laajenee Ristiinaan, mietitään opetusjärjestelyt tarpeen mukaan.

– Se riippuu siitä, montako lasta ja minkäikäisiä olisi tulossa opetukseen. Sen perusteella teemme ratkaisun, miten valmistava opetus järjestetään. Tilannetta seurataan ja tarvittaessa toimitaan nopeallakin aikataululla, Manninen kertoo.

Yksi haaste on löytää valmistavaan opetukseen nopealla aikataululla opettajia.

– Parhaamme teemme tarvittaessa, että löydämme. Nyt löysimme onneksi nopeasti Launialaan opettajan, Manninen kertoo.

Leppä kertoo, että ukrainalaisperheillä on arjesta Suomessa erilaisia toiveita.

– Kaikki vanhemmat toki haluavat lastensa parasta. Mutta osalla lapsista pyörii koko ajan etäkoulu netin kautta ukrainalaisopettajien kanssa, Leppä kertoo.

Tuolloin vanhemmalla ei välttämättä ole niin kovaa kiirettä saada lasta suomalaisen opetuksen piiriin.

– Kaikkiaan ukrainalaiset eroavat toisista maista tulleista turvapaikanhakijoista siinä, että moni ajattelee, että lähtee pian kotiin takaisin. He ovat kiitollisia, että saavat olla turvassa täällä mutta niin kovaa intoa esimerkiksi suomen kielen opiskeluun ei välttämättä heti ole kuin usein toisista paikoista tulleilla on.

Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta valtio maksaa tukea kunnille. Tuki maksetaan takautuvasti, eli kalenterivuoden lopuksi kunnissa kootaan tieto siitä, paljonko opetusta on annettu.

Elina Alanne

Kiinteistöistä voi tarjota huhtikuun loppupuolelle saakka. 

Mikkelin kaupunki myy huutokauppasivustolla Ristiinan entisen nuorisotalon kiinteistöä sekä kirjaston kiinteistöä. Molemmat sijaitsevat Brahentien varrella.

Kohteet ovat myynnissä huutokaupat.com-sivustolla, jota kaupunki on aiemminkin käyttänyt kiinteistöjensä myyntiin. Kirjaston huutokauppa päättyy 22. huhtikuuta ja nuorisotalon 27. huhtikuuta. Torstaina aamupäivällä kiinteistöistä oli tarjottu 100 euroa kummastakin.

Molemmat rakennukset myydään osittain vuokrattuina. Nuorisotalon kauppaan kuuluu myös tontilla sijaitsevat varastorakennukset.

Maaliskuussa kaupunki möi huutokaupassa Pellosniemen entisen koulun. Palvelujohtaja Linda Asikaisen viranhaltijapäätöksestä selviää, että kiinteistö myydään Kari Nykäselle. Asikainen kertoi aiemmin Ristiinalaiselle, että myös Ristiinan entinen kunnantalo tulee pian myyntiin huutokauppaan.

Elina Alanne

Kuntalainen voi äänestää viisi kohdetta, joiden toivoo toteutuvan. 

Mikkelin kaupunki kokeilee ensimmäistä kertaa kuntalaisia osallistavaa budjetointia. Kaupunki on avannut kyselyn, jossa asukas voi valita viisi toteutettavaa kohdetta noin kolmenkymmenen pieninvestointikohteen joukosta.

Kohteita on ympäri laajaa Mikkelin aluetta ja yksittäisen investoinnin arvo vaihtelee 5 000 eurosta aina 30 000 euroon asti. Kyselyyn voi osallistua kaupungin nettisivuilla ja se on auki 29. huhtikuuta saakka.

Valituissa kohteissa on mukana muun muassa infotauluja, kuntolaitteita, polttopuuautomaatti, uimalaituri, jouluvaloja, penkkejä ja skeittiramppeja. Esityksissä on huomioitu eri alueiden lisäksi myös kaikenikäiset. Ristiinasta vaihtoehdoissa on mukana 25 000 euron kotalaavu rantasaunan yhteyteen ja 15 000 eurolla

Brahelinnan raunioiden näkymien raivaus ja alueen opastuksen uusiminen. Lisäksi ehdotuksissa on puistofrisbeegolf-alueen rakentaminen Ristiinan taajamaan 7500 eurolla. Suomenniemeltä mukana on 20 000 eurolla Myllysillan alueen lisävalaistus ja 15 000 eurolla pulkkamäen pohjan muotoilu kuntoradan yhteyteen.

Kaupunki on varannut osallistavan budjetoinnin pilottiin vuodelle 2022 yhteensä 200 000 euroa. Kyselyn tulokset huomioidaan investointikohteita valittaessa. Valinnoista päättää kaupunkikehityslautakunta toukokuussa 2022.