Essoten alue siirtyi kiihtymisvaiheeseen. Epidemia kiihtyy nyt nuorissa ikäryhmissä.
Tiukennuksia suosituksiin tuli nyt lähinnä maskin käyttöön oman pöydän ulkopuolella ravintoloissa ja turvavälien pitämiseen kaikissa lähipiirin ulkopuolisissa kohtaamisissa, tiivistää Essoten tiedotteessa Santeri Seppälä.
Essoten alueella on todettu torstaina tiedotettujen koronatartuntojen jälkeen kaikkiaan 21 uutta positiivista koronatestien tulosta.
Essoten terveyspalvelujen johtaja kutsui lisääntyneiden tartuntojen johdosta koronakoordinaatioryhmän koolle. Ns. koronanyrkki päätti perjantaina siirtää alueen kiihtymisvaiheeseen ja tiukentaa suosituksia ja ohjeistuksia.
– Tiukennuksia suosituksiin tuli lähinnä maskin käyttöön oman pöydän ulkopuolella ravintoloissa ja turvavälien pitämiseen kaikissa lähipiirin ulkopuolisissa kohtaamisissa. Suosituksemme olivat jo ennestään pitkälti kiihtymisvaiheen mukaisia, tiivistää tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Tartuntoja löytyy nyt erityisesti joukkotapahtumissa ja ravintoloissa käyneistä sekä koululaisista ja lapsista.
– Useat tartunnat näyttävät tapahtuneen viime viikonloppuna ja niiden lähteet ovat mitä todennäköisimmin Mikkelin baareissa. Kaikkia viime viikonloppuna Bar Domissa ja ravintola Wilhelmissä lauantai iltana/yönä asioineita suositellaan käyttämään kasvomaskia kaikissa kontakteissaan ja hakeutumaan pienestäkin oireesta koronanäytteeseen, kehottaa Seppälä.
Mikkeliläisessä Kattilansillan päiväkodissa on todettu altistuminen ja karanteeniin asetettaviin otetaan yhteyttä perjantain 13.8. aikana. Myös Mikkelin lukiossa ja Launialan koulussa on tapahtunut altistumisia. Essote pyrkii tavoittamaan altistuneet viikonlopun aikana.
– Tartunnanjäljitys on nyt vielä kovin kesken ja uusia altistumisia etenkin kouluissa ja päiväkodeissa voi vielä ilmetä. Tauti etenee ja epidemia selvästi kiihtyy nyt nuorissa ikäryhmissä. Kaikkien pientenkin lasten ja nuorten tulee käydä koronatestauksessa vähäistenkin oireiden johdosta, Seppälä pyytää.
Essote on päivittänyt koronavirukselle altistumisen paikkojen listaa. Katso altistumispaikat täältä.
Koronatestiajan Mikkeliin voi varata Essoten nettisivuilta täältä tai matkailija Finentry-järjestelmän kautta täältä.
Ristiinalaislähtöinen rikostoimittaja toteaa Koskelan surman olevan täysin poikkeuksellinen. Siksi aikuisten on opittava siitä.
Tiia Palmén työskentelee MTV Uutisten rikos- ja oikeustoimittajana. Hän halusi koota Koskelan surmaan liittyviä asioita nopeasti kirjaksi, jotta esimerkiksi lastensuojelussa voidaan oppia niistä.
Tätä emme saa unohtaa. Joulukuun alussa 2020 Helsingin Koskelassa surmattiin koko Suomea järkyttäneellä tavalla 16-vuotias poika. Kolme tekijää olivat hänen kanssaan samanikäisiä, jollain tasolla pojan kavereita.
Teko on Suomen rikoshistoriassa täysin poikkeuksellinen, kertoo MTV:n rikos- ja oikeustoimittaja Tiia Palmén.
– Onneksi Suomessa on harvoin alaikäisiä uhreja ja tämän tyyppisiä rikoksia. Tämä on täysin poikkeuksellinen tapaus, koska myös tekijät ovat niin nuoria.
Poika kuoli julmaan ja pitkäkestoiseen väkivaltaan. Myös se tekee surmasta poikkeuksellisen ja erityisen ahdistavan. Uhri oli lastensuojelun asiakas mutta aikuisten apu ei tavoittanut häntä, eikä hänen perhettään riittävällä tavalla.
– Poliisi totesi tapauksesta, että tästä ei saa vaieta. Tästä pitää oppia.
Tuo poliisin kirjoittama blogikirjoitus oli yksi syy siihen, että ristiinalaislähtöinen Palmén päätti kirjoittaa rikoksesta kirjan. Koskelan teinisurma (Deadline Kustannus Oy) ilmestyi heinäkuussa äänikirjana yksinoikeudella Supla-audiosisältöpalvelussa. Elokuun alussa se ilmestyi myös muissa palveluissa äänikirjana sekä painettu kirja on nyt myös laajemmin myynnissä.
Palmén ja kustantaja halusivat tarinan julki jo nopeasti, vaikka asian oikeuskäsittely on vielä kesken. Kolmea tekijää syytetään murhasta ja muista rikoksista. Heidät lähetettiin mielentilatutkimuksiin. Niiden tuolkset kerrotaan perjantaina. Tuomiot annetaan todennäköisesti muutaman viikon päästä.
Samaan aikaan poliisi selvittää lastensuojelun ja koulun mahdollisia laiminlyöntejä.
– Jotkut ovat ihmetelleet, miksi tästä kirjoitettiin kirja näin nopeasti. Julkista materiaalia oli kuitenkin jo paljon ja tuomiot saattavat venyä vuosia. Mielestäni oli tärkeää koota asioita, jotta esimerkiksi lastensuojelun ja erityisopetuksen työntekijät osaavat pitää silmiään auki. Toivon, että havahduttaisiin siihen, että näin pahasti voi käydä, Palmén sanoo.
Rikostoimittaja löytää tapauksessa jotain samaa kuin 8-vuotiaan Vilja Eerikan surmassa vuonna 2012. Eerikasta ilmestyi samalta kustantajalta kirja viime vuoden lopussa.
– Eerikan tapauksen oikeuskäsittely kesti vuosia ja kirja tuli vasta nyt. Erityisesti äänikirja mahdollistaa kuitenkin sen, että tarinaan voi tehdä lisäluvun myöhemmin. Jatkan siis Koskelan teinisurmaa vielä, kun oikeuskäsittely ja viranomaisprosessit etenevät.
Teos käsittelee esimerkiksi uhrin elämää ennen kuolemaa ja siinä on myös yhden tekijän äidin haastattelu. Yleisemmin kirjassa käsitellään asiantuntijahaastatteluiden kautta koulukiusaamista ja lastensuojelua. Palmén toivoo, että moni lasten ja nuorten kanssa työskentelevä lukisi kirjan.
– Vaikka täysin ei voi kategorisoida, kenestä tulee kiusattu ja kenestä kiusaaja, niin on olemassa tiettyjä merkkejä. Yleistä on myös se, että uhri ei kerro kiusaamisesta. Moni aikuinen jättää kysymättä ja kuulostelematta, eikä näe pieniä merkkejä. Aikuisten vastuuta ei voi väheksyä.
Koskelan surmasta ei ole helppo lukea. Sen vuoksi kirjaan on tehty sisältövaroitukset kohtiin, joissa käsitellään tarkemmin tekoa ja väkivaltaa.
– Kirjassa ei ole teon kuvauksessa mitään, mikä ei olisi ollut jo julkisuudessa mutta ymmärrän hyvin, että se on osalle liikaa. Kirjassa varoitetaan näistä kohdista, jotta niistä voi hypätä yli. Silti kirjasta pystyy lukemaan taustoja nuorten rikollisuudesta ja kiusaamisesta, Palmén kertoo.
Jälkiviisastelu on aina helppoa mutta aikuisten olisi pitänyt nähdä vaaralliset merkit ennen Koskelan teinisurmaa, Palmén miettii.
– On kauhean surullista, että nyt kun koulut alkavat, niin joitakin taas kiusataan.
Palmén sanoo, että hankalaksi kiusaamiseen puuttumisen tekee, että lapset ja nuoret eivät aina kerro asiasta. Eivät edes kysyttäessä. Siksi aikuisten, eli koulun työntekijöiden ja vanhempien, vastuulla on yrittää nähdä ja sitkeästi jutella lasten kanssa.
– Kiusatuille ja kiusattujen ystäville haluaisin sanoa, että kertokaa aikuisille. Asiaan liittyy paljon vaikeita tunteita mutta kertomalla voi saada apua.
Palménille kirjan kirjoittaminen oli prosessina aiheen traagisuudesta huolimatta kiinnostava ja antoisa. Hän uskoo, että kirjoittaa joskus vielä toisenkin teoksen. Välillä joku ihmettelee, miten hän pystyy käsittelemään työkseen kamalia asioita.
– Varsinkin tämä on niin kauhea tapaus, että jollain tasolla turruin siihen. Keskityin kirjoittamiseen ja asioihin. Totta kai ammatistakin on paljon hyötyä, että en kirjailijana käsitellyt ensimmäistä kertaa rikoksia.
Ristiinan kesäteatterissa esitetään kesällä 2022 Tanja Puustisen-Kiljusen uusi teksti.
Kesällä 2021 Ristiinassa nähtiin Suklaasydän. Ensi kesän esityksen näyttelijähaku on jo käynnissä.
Ristiinan nuorisoseura tarjoaa lapsille mahdollisuutta lähteä mukaan tekemään kesäteatteria kesälle 2022. Nuorisoseuran hallitus päätti kokouksessaan muuttaa lastenteatterin konseptia syksystä 2021 lähtien. Viikoittainen kerhotoiminta jää tauolle ainakin vuodeksi ja toiminnassa keskitytään kesäteatterin tekemiseen.
Ohjaajana aloittaa palkittu ja rakastettu Tarja Pyhähuhta ja esitykseksi on valikoitunut kantaesitys Maailman pihamaat.
– Maailman pihamaat on rakkaustarina, mutta samalla se on myös tarina lapsen unelmista, kasvamisesta ja unelmien saavuttamisesta ja luopumisesta, kertoo kantaesityksen kirjoittaja Tanja Puustinen-Kiljunen.
– Lapset pääsevät viemään tarinaa eteenpäin ja rakentamaan kuvaa yhdessä aikuisnäyttelijöiden rinnalla. Nauru ja kyyneleet tulevat vuorottelemaan tässä teoksessa, jonka nostan yhdeksi suosikkiteksteistäni.
Ohjaaja Tarja Pyhähuhta odottaa innolla ideointipalaveria, jossa hiotaan vielä tarinan yksityiskohtia.
– Näen jo mielessäni pihamaan, puiset talot, ikkunoissa pitsiverhot ja lapsuuden maiseman. Pihamaan, josta on hyvä ponnistaa maailman pihamaille, mutta joskus myös palata takaisin.
Pyhähuhta ja lapsille tuttu ohjaaja Jarmo Koivumäki kertovat kesäteatterin tekemisestä ja projektista enemmän tiistaina 17.8 kello 18 yhtenäiskoulun Setälä-salissa. Projektista kiinnostuneita lapsia pyydetään saapumaan rekrytointitapaamiseen yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa, sillä kesäteatterin tekeminen on erittäin sitovaa toimintaa.
Lapsinäyttelijöitä esitykseen tarvitaan 7–12-vuotiaita tyttöjä sekä poikia. Lisäksi tarvitaan nuoria 13–16-vuotiaita poikia (2) ja tyttöjä (2).
Maailman pihamaat esittelytraileri tehdään jo elokuun aikana ja trailerin tekoon tarvitaan useita lapsia. Kuvaukset suoritetaan Ristiinassa.
Esimerkiksi Puumalan Siltakemmakoilla on voinut altistua koronalle.
Koronarokotteen voi halutessaan ottaa nyt myös yli 12-vuotiaat. Kuva: Jussi Salminen / Essote
Maanantaista 9. elokuuta lähtien Essote on alkanut tarjota koronarokotteita kaikille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
– Pääosa lapsista ja nuorista rokotetaan yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Halutessaan lapset ja nuoret voivat ottaa rokotteen myös joukkorokotuspaikoissa, kertoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Viikonlopun aikana Essoten alueella ylitettiin kaikkiaan tuhannen koronatartunnan raja. Perjantaina tiedotettujen tartuntojen jälkeen alueella on todettu 10 uutta positiivista koronatestien tulosta. Noin puolet tartunnoista löytyi karanteeniin asetettujen joukosta, loput ovat uusia.
Tartuntojen jäljitys on edelleen käynnissä osassa tapauksissa, eikä niiden lähde ole tiedossa, Essote kertoo maanantain tiedotteessa.
– Uusia tartuntoja näyttää ilmenevän hyvin tasaista tahtia. Muutamien henkilöiden tauti vaatii myös sairaalahoitoa, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Essote on päivittänyt jälleen ja tulee todennäköisesti päivittämään lisää altistumispaikkojen listaa. Tartunnanjäljitys ei tavoita kaikkia seuraavissa tapahtumissa käyneitä ja heitä suositellaan hakeutumaan herkästi koronatesteihin, mikäli pieniäkin koronaan viittaavia oireita ilmenee:
Mikkeliläisessä ravintola Fenixissä 5.8. 16.30–22 olleet ovat voineet altistua koronapositiiviselle henkilölle.
Puumalan Siltakemmakossa 5. ja 6.8. illalla vierailleet ovat voineet altistua useammalle koronapositiiviselle henkilölle.
Uusia positiivisia koronatestien tuloksia on löydetty Essoten alueelta edellisen, tiistaina annetun tiedotteen jälkeen kaikkiaan 15.
Tauti pysyy hallinnassa, kun jokainen menee testiin ja noudattaa ohjeita, toteaa Essoten pandemiapäällikkö.
Noin puolet löytyneistä tapauksista liittyy aiemmin havaittuihin tartuntaketjuihin ja toinen puoli on täysin uusia.
– Tartunnanjäljityksellä on paljon töitä, mutta valtaosa altistuneista on tavoitettu. Aiemmin tartuntoja löytyi enimmäkseen alueen ulkopuolisilta henkilöiltä. Nyt tautia on ilmennyt pääasiassa eteläsavolaisilla, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Tautitapauksia on havaittu myös päiväkoti-ikäisillä.
– Myös heitä on syytä käyttää testeissä, jos ilmenee vähänkin koronan oireita. Tauti pysyy hallinnassa, kun jokainen menee herkästi testeihin ja noudattaa annettuja ohjeita eli pesee käsiä usein, pitää turvavälit ja käyttää kasvomaskia varsinkin sisätiloissa, muistuttaa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Essote on valmistautunut tiiviisti yhdessä sivistystoimen kanssa koulujen alkamiseen ja antanut sivistystoimelle ohjeita.
– Tavoitteena on, että lähiopetus turvataan. Myös 12–15-vuotiaiden rokotukset tullaan toteuttamaan nopeasti lähiviikkojen aikana, kertoo Gärdström.
Koronatartuntoja on löytynyt Essoten alueella viime viikkoina joka päivä. Tiistaina Essote tiedotti seitsemästä positiivisesta koronatestin tuloksesta, maanantaina kymmenestä.
Altistumisia koronalle on tapahtunut myös muun muassa mikkeliläisessä Vilttihatun päiväkodissa.
– Muutamien taudin saaneiden tila on heikentynyt siinä määrin, että he ovat joutuneet sairaalahoitoon Mikkelin keskussairaalaan tai omille kotipaikkakunnilleen, kertoi Gärdström tiistain tiedotteessa.
Essoten alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokoontui tiistaina pohtimaan tilannetta. Koronanyrkki säilytti alueen vielä perustasolla, mutta tiukensi suosituksia.
Kasvomaskien käytön suositus laajeni. Maskia suositellaan nyt käytettäväksi laajasti kodin ulkopuolella sisätiloissa sekä myös ulkotiloissa olevissa yleisötapahtumissa.
– Myös ulkotiloissa suosittelemme nyt turvavälien pitämistä ja jos se ei onnistu, maskin käyttöä. Viruksen Delta-variantti on tarttunut herkästi myös ulkona ja lyhyissä kontakteissa, kertoi tiedotteessa Seppälä.
Leila Luoto on käyttänyt maalaustensa mallina usein valokuvia. Hänen tavoitteenaan on oppia maalaamaan myös luontoa, ilman valokuvamallia.
Kun on nyhertäjä, niin onkin hirveän vaikea löytää rento ja vapaa tapa maalata. Näin pohtii Leila Luoto, jonka akvarelleja on parhaillaan esillä Ristiinan kirjastossa. Espoossa asuvalla Ristiinan kesäasukkaalla on aiemmin ollut kirjastossa näyttely kiinalaisista tussimaalauksista.
– Kiinalainen tussimaalaus on hyvin kurinalaista ja pikkutarkkaa. Se sopii minun luonteelleni hyvin, Luoto kertoo.
Hän oli kuitenkin jo vuosia haaveillut myös akvarellin opettelemisesta. Käänne tapahtui vuonna 2019, kun Espoon työväenopisto lopetti kiinalaisen tussimaalauksen jatkokurssin, jolla Luoto oli käynyt vuosia.
– Onnistuin löytämään muutaman opettajan, joiden tyyli miellytti minua. Olen osallistunut useille nettikursseille sekä netistä löytyviin ilmaisiin demoihin. Viimeisen vuoden olen maalannut joka päivä.
Luoto kertoo, että hän haluaisi oppia maalaamaan vapaammin mutta näyttelyssä esillä olevat työt ovat lopulta nekin aika kurinalaisia.
– Maalatessa ei aina kaikki onnistu mutta on kiva yrittää. Vanhempia teoksiani katselemalla huomaan, että kehitystä on tapahtunut.
Luoto kehuu, että internetin etäkurssit ovat todella hyviä. Oman työpöydän äärestä pääsee huipputaiteilijoiden oppiin. Luoto on pitänyt erityisesti Konstantin Sterkhovin ja Irina Rebnitskayan opetuksesta.
– Heidän tyylinsä maalata on niin huikean hieno, että haluan oppia tekemään samalla lailla.
Luoto kannustaa muitakin osallistumaan maalaamisen verkkokursseille.
– Varsinkin jos on jo vähän kokemusta, niin varmasti pystyy asian omaksumaan. Opettajilta saa myös palautetta.
Joillakin kursseilla osanottajat näyttävät tietokoneen ruudulla omat työnsä tunnin lopussa ja opettaja kommentoi niitä. Toisilla kursseilla töiden kuvat lähetetään sähköpostitse opettajalle, joka antaa palautteen seuraavan tunnin alussa tai kirjallisena sähköpostitse.
Kurssille osallistuminen ei ole myöskään vain yksinäistä puurtamista. Maalaustunnin aikana nettiyhteyden välityksellä myös keskustellaan muiden kanssa.
– Usein on perustettu myös osallistujien Whatsapp-keskusteluryhmä, jossa on sitten jatkettu keskustelua ohjausten jälkeenkin.
Etäkursseissa on sekin hyvä puoli, että niille Luoto on voinut osallistua mistä tahansa.
– Maalausvälineet ovat aina mukana, koska kurssit pyörivät. Lauantaisin on myös usein ilmaisia demoja, joihin olen osallistunut. Itselleni ennestään tuntemattomat, kuuluisat taidemaalarit esittelevät omia tyylejään. On kiva yrittää pysyä taiteilijan tahdissa ja maalata samalla tavalla.
Luoto toteaa, että akvarellimaalaus on hänen loppuelämänsä harrastus. Hän on myös Suomen Jalokiviharrastajain yhdistyksen aktiivinen jäsen.
– Tykkään hioa kiviä ja tehdä hopeatöitä. Meillä on hienot harrastustilat Helsingissä. Toivottavasti pääsemme sinne taas pian kokoontumaan.
Ristiinan näyttelyssä esillä olevat työt Luoto on maalannut valokuvien tai opettajien mallista. Hänen tavoitteenaan on oppia maalaamaan luontoa, ilman valokuvamallia.
– Tavoitteenani on uskaltautua ulos maalaamaan. Siinä on haasteena saada mukaan kaikki tarvittava materiaali – värit, vedet, alustat, siveltimet, Luoto tuumaa.
Elina Alanne
Näyttely on Ristiinan kirjastossa esillä 27. elokuuta asti aina kirjaston ollessa avoinna.
Essoten alueella on todettu keskiviikon 28.7. jälkeen yhdeksän uutta koronatartuntaa.
Käsien pesu, turvavälit ja kasvomaskit ovat edelleen olennainen osa koronatilanteen hallussa pitämistä.
Tartunnat painottuvat rokottamattomiin ja kertaalleen rokotettuihin alle 40-vuotiaisiin.
– Sairaalahoidossa meillä ei ole ketään, mutta viimeisen viikon aikana kaksi potilasta on lähetetty kotipaikkakunnillensa sairaalahoitoon. Koronatauti ei ole vaaraton nuorillekaan, pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa tiedotteessa.
Etelä-Savon alue on edelleen koronaepidemian perusvaiheessa. Keskiviikkona Essoten tiedotti, että koronatesteissä todettiin alkuviikon aikana peräti 16 koronavirustartuntaa. Maanantaina ja tiistaina Mikkelissä otettiin yhteensä noin 320 näytettä.
– Näidenlisääntyvien tartuntamäärien perusteella on todennäköistä, että alueellamme on nyt ihmisiä, joilla on koronatartunta, mutta he eivät vielä tiedä sitä. Tartuntoja on tullut nyt myös ulkotiloissa tapahtuneissa ystävysten kohtaamisissa. Se kertoo siitä, että virus voi tarttua todella helposti, Gärdström totesi keskiviikon tiedotteessa.
Essote on päivittänyt altistumispaikkoja nettisivuilleen. Myös Ristiinassa Huvi- ja tanssikeskus Metsälinnassa on voinut altistua sunnuntaina 25. heinäkuuta kello 18–20. Metsälinna ohjeistaa Facebookissa, että jos olet ollut samaan aikaan altistumispaikassa ja sinulle tulee seuraavan neljäntoista (14) vuorokauden aikana koronaan sopivia oireita, tee oirearvio verkossa omaolo.fi tai ota yhteyttä Päivystysapuun 116 117.
Metsälinnan väki toivoo kaikkien muistavan myös koronaohjeistuksen, että tansseihin saavutaan vain terveenä.
Koronarokotukset ovat edenneet alueella tällä viikolla hyvää tahtia. Yli 73 prosenttia Etelä-Savon väestöstä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja reilut 45 prosenttia on saanut täyden rokotesarjan.
– Ykkösrokotteen ottokin on herättänyt uudelleen innokkuutta, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, joten kiitos kaikille nuoremmillekin, jotka ovat päättäneet rokottautua, Gärdström kiittelee.
Essote avasi uusia ensimmäisten rokotteiden ilta-aikoja ensi viikolle Mikkelin lisäksi myös Juvalle, Kangasniemelle ja Mäntyharjuun.
Vesijettikisat käydään Pökkäänlahdella perjantaina ja lauantaina.
Janne ja Niclas Auvinen ovat tänä kesänä painineet kisajetin moottoriongelmien kanssa. Kaksikko kertoo, että jetin kyllä purkaa nopeasti mutta sen kasaaminen taas vesitiiviiksi ottaa aikaa.
Se on sitä motorsportia, naureskelevat Janne ja Niclas Auvinen tiistaiaamuna Saimaan Lakemotorsin pihassa. Vieressä on levällään kaksi vesijettiä, joista pitää saada yksi toimiva peli Niclakselle viikonlopun SM-osakilpailuihin kotivesille.
– Kesäkuussa Imatralla SM-sarjan avauksessa kone sanoi kolmannessa lähdössä työsuhteensa irti ja hyvä, ettei uponnut koko jetti sinne rantaan. Viime perjantaina moottori oli tullut koneistamosta, jetti oli saatu kasaan ja oltiin ajamassa moottoria sisään, niin se teki taas tenän, Janne kertoo.
– Sitä sattuu ja tapahtuu, hymähtää Niclas ja toteaa, että eiköhän jetti saada kuntoon ennen perjantain kisalähtöä.
Imatralla Niclas sijoittui neljänneksi ja seitsemänneksi omissa lähdöissään, vaikka lähtötavan kanssa oli vielä harjoiteltavaa. Imatralla lähdettiin avovedestä rivistä itse seuraten, milloin lähtölippu heilahtaa. Ristiinassa käytössä on tutumpi lähtötapa, jossa lähdetään rannasta niin, että jokaisella jetillä on omat kiinnipitäjänsä ennen lähtömerkin heilahdusta.
Viikonloppuna Pökkäänlahdella kilpaillaan taas vesijettien SM-osakilpailussa. Koronatilanne on vaikuttanut paljon myös tämän lajin kilpailutoimintaan, joten sarja järjestetään tänä kesänä lyhyempänä. Imatralla, Ristiinassa ja Lahden Messilässä jaetaan yhteensä neljän osakilpailun sijoitukset kolmessa viikonlopussa.
– Monien muidenkin kuin vain minun mielestä Ristiinassa on aina parhaat kisat, Niclas toteaa ja jatkaa, että Pökkäänlahden olosuhteet sopivat todennäköisesti Imatraa paremmin hänen kalustolleen.
Nopeuskisassa kun kuljettajan työskentelyn lisäksi väliä on myös sillä, nostaako vai laskeeko jetin pohjarakenne sen keulaa.
– Imatralla oli kova virtaus ja vastavirtaan lähtö, mikä ei suosinut Niclasta, Janne selventää.
Niclas Auvisen lisäksi paikallisia kuskeja kilpailussa ovat Mikkelistä Osku Ottelin ja Jami Numminen sekä Mäntyharjusta Anssi Viskari. Perjantaina ratkotaan loppuun ensimmäinen SM-osakilpailu ja lauantaina kolmas. Luokkia on kaikkiaan seitsemän. Osassa jettiä ajetaan seisten, osassa istuen.
– Siellä isompien istuttavien jettien luokassa vauhdit nousevat jopa 120 kilometriin tunnissa. Tästä syystä vesillä pitää veneilijöiden huomioida turvaetäisyydet. Siellä on turvajettejä ja vene ohjaamassa liikennettä kisalähtöjen aikana. Veneilemään lahdella siis mahtuu, Janne kertoo.
Lauantaina kilpaillaan myös SM Endurance -joukkuekilpailu. Kilpailussa 1–3 joukkueen edustajaa ajaa 45 minuuttia ja yhden kierroksen. Lähdön osallistumismaksujen tuotto lahjoitetaan lyhentymättömänä Mikkelin keskussairaalan lastenosastolle.
– Jos kuljettajia on ilmoittanut enemmän kuin yhden, niin kuskia on pakko vaihtaa. Joku varmaan lähtee yksinkin mutta onhan se rankkaa, Janne sanoo.
Niclas toteaa, että vesijetillä ajo ehkä näyttää helpolta mutta 15 minuuttia täysillä ajaminen ei ole kevyttä.
– Sisäreidet, kädet ja selkä ovat kovilla rasituksesta.
Elina Alanne
Vesijettien SM-osakilpailut Ristiinassa
Kilpailueriä on perjantaina 30.7. kello 16–20 ja lauantaina 12–21.
Lauantaina on tauko kello 13–14.
Aikoihin voi tulla kisatapahtumista johtuen muutoksia.
Satama, eli niin sanottu Kirkkoranta, on suljettu yleisöltä ja myös veneilijöiltä.
Kilpailua voi seurata esimerkiksi Uikkalasta tai veneistä.
Vesillä pitää huomioida radan turvaetäisyydet ja välttää aaltojen tekemistä radalle.
Yli sata henkilöä kokoontui testaamaan metsätaitojaan Suomenniemelle.
Suomenniemellä kilpailtiin vaativalla mutta helppokulkuisella radalla. Kuva: Markus Nuolinko.
Kauriansalmen Kylät ry ja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa järjestivät yhteistyössä perinteiset metsätaitokilpailut Suomenniemi Päivien yhteydessä viime lauantaina.
Ratamestarit Kari Jukarainen ja Ossi Pöntinen olivat loihtineet vaativan, mutta helppokulkuisen radan Saalastin Sisarukset Säätiön maille.
Upeassa kesäsäässä kilpailijat ympäri Suomea pääsivät mittelemään metsäisiä taitojaan niin uudistusaloilla, talousmetsissä kuin yli 100-vuotiaassa ikimetsässä, jonne kirves saati monitoimikone ei ollut konsanaan poikennut. Ja siellä oli ainakin lahopuuta niin öttijäisille kuin kolopesijöillekin. Vaikuttava kilpailuympäristö!
Metsäisissä taidoissa taitavimmaksi osoittautui yleisessä sarjassa Heikki Kokkonen vain kolmen pisteen erolla Teemu Överstiin. Mäntyharjulaisten kaksoisvoitto siis, ja näin Mäntyharjuun matkasi myös kilpailun parhaan pistemäärän saavuttaneelle pääpalkintona ollut raivaussaha. Kolmantena podiumille kipusi Martti Luukko Savonlinnasta.
Naisten sarjassa Pirkko Kontunen Savitaipaleelta voitti kisan myös kolmen pisteen erolla Eeva Vasaraan. Kolmanneksi sijoittui moninkertainen nuorten Suomen mestari Jatta Mikkanen.
Nuorten sarjan voitti Tatu Ovaska,Juho Kiesilä sijoittui toiseksi ja Eero Poikonen kolmanneksi.
Suomenniemi Päivien metsätaitokilpailu on jo vuosia ollut Suomen toiseksi suurin metsätaitokilpailu Suomen mestaruuskilpailujen jälkeen. Tällä erää osallistujia oli yhteensä 105 ympäri Suomen.
Suomenniemen metsätaitokilpailun tulokset 24.7.2021
Ristiinan kesäteatteri kertoo musiikin voimalla tanssiravintolan tarinaa.
Suklaasydämessä on mukana sekä Ristiinassa tuttuja näyttelijöitä että kesäteatterin ensikertalaisia.
Josef, Josef, palannut et koskaan…
Laulu soi Linnankorvalla, kun näyttelijäporukka harjoittelee Ristiinan tämän kesän teatteriesitystä. Harjoituksista on Suklaasydämen ensi-iltaan tasan kaksi viikkoa. Esitykset alkavat sunnuntaina 4. heinäkuuta.
– Aika loppuu aina, naurahtaa katsomossa ohjaaja Ismo Kotro ja jatkaa, että kohtausharjoituksia on tehty paljon ja nyt on edessä työtä siinä, että näytelmä saadaan rullaamaan kokonaisuutena.
Suklaasydän kertoo kolmesta laulajattaresta, jotka yrittävät pelastaa tanssiravintolan ulosottomiehen kynsistä. Esitykseen kuuluu vahvasti 1960-luvun musiikki.
Suklaasydän valmistuu kohti ensi-iltaan tiukalla harjoitustahdilla. Näytelmän piti olla vuorossa alkujaan kesällä 2020. Ohjaaja Ismo Kotro kertoo, että kuukausien varrella on koettu turhautumista ja motivaation puutetta.
– Mutta sitten kun se ratkaisu keväällä tuli, että esitetään, niin sen jälkeen helpotti. Porukka on tosi motivoitunutta – vielä, Kotro nauraa.
Harjoitustahti on tiivis, mutta joukkiosta huokuu into tekemisestä.
– Meillä on hirmu hyvä bändi ja todella hyvät laulajat, Kotro kehaisee joukkoaan.
Tiina Rouhiainen, Anu Taivalantti ja Essi Henttonen etsivät näytelmässä keinoa pelastaa tanssiravintola.
Päärooleissa nähdään Essi Henttonen, Anu Taivalantti ja Tiina Rouhiainen.
Maanantai-iltana naiskolmikko kokoontui tanssiharjoituksiin. Harjoitustahti on näin loppuvaiheessa tiivis ja tänä vuonna sitä on tiivistänyt normaaliin verraten koronatilanne, joka ei sallinut yhteisharjoituksia muutamaan kuukauteen.
– Huomattavasti luottavaisempi olo on nyt kuin viikko sitten, Taivalantti naurahtaa muiden nyökytellessä vieressä.
Henttonen jatkaa, että aikataulu on ollut tiukka siitä hetkestä, kun esitys päätettiin toteuttaa. Rouhiainen on Ristiinassa lavalla ensimmäistä kertaa. Hän on näytellyt muun muassa Revyy-teatterissa mutta kesäteatterikokemus on ensimmäinen.
– Täältä laitettiin viestiä, että tuletko mukaan. Se oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä, Rouhiainen kertoo.
Laulajakolmikko toteaa, että vaikka jokainen on harjoitellut paljon yksin, niin ei se todellakaan ole sama asia kuin päästä harjoittelemaan yhdessä.
– Kokonaisuus tehdään porukalla, vaikka jokainen ottaa vastuun, Taivalantti miettii.
Jarmo Koivumäki on tanssiravintolaa piinaava ulosottomies. Essi Henttonen yksi laulajattarista, jotka haluavat pelastaa ravintolan.
Suklaasydämen musiikin on sovittanut ja näyttelijöitä harjoittanut Arto Kivekäs. Hänen lisäkseen bändissä soittavat Juho Puikkonen ja Arttu Kivekäs.
– Arto on tehnyt valtavan työn näytelmän musiikin kanssa. Ilman Artoa ei olisi musiikkia, Kotro toteaa.
Kivekäs sanoo, että Ristiinan porukkaan oli kiva tulla mukaan.
– Esitys on toisaalta kesäteatteria tyypillisimmillään. Nimenä Suklaasydän sanoo varmasti monelle jo heti, millä aikakaudella liikutaan.
Kotro muistuttaa, että vaikka kesäteatterilla saattaa olla kepeä leima, niin esitykset tehdään yhtä tarkasti kuin muutkin.
– Kukaan ei pääse yhtään helpommalla. Kesäteatteri on myös siitä jännää, että muuttuvia tekijöitä on enemmän kuin sisällä. Alueelta saattaa tulla häiriötekijöitä ja ollaan luonnon armoilla.
Näyttelijät toivovat, että yleisöä saapuu esityksiin.
– Se on se palkinto tässä hommassa, Henttonen toteaa.
Elina Alanne
Suklaasydäntä esitetään Ristiinassa 4.–22.7. Esitykset ma–to klo 19, su klo 16. Lipunmyynti www.nettilippu.fi.
Työvalmentaja Jyrki Kerminen pakkaa tavaroita Työpaja Tarinan tiloissa. Muuttoapua Pellosniemelle tulee nuorten työpajoilta.
Muuttolaatikot täyttyvät hiljalleen Työpaja Tarinan tiloissa Pellosniemellä.
– Kyllä näitä paljon saadaan pakata, pohtii työvalmentaja Jyrki Kerminen ja ottaa hyllyltä ruuvirasioita.
Työpaja on valmentautujille avoinna enää juhannukseen saakka ja sen jälkeen tiloissa jatketaan vielä muuttoa. Pajan kaikki tavarat siirtyvät kaupunkiin työpajatoimintaan. Myös valmentautujilla on mahdollisuus jatkaa Mikkelissä.
Tarinassa työpajan loppumisesta on tiedetty kevättalvesta. Mikkelin kaupungin työpajakoordinaattori Sippo Seurujärvi kertoo, että Tarinan loppuminen on ollut tiedossa muutaman vuoden.
– Nyt ajoitus tuli tähän, koska Tarinan toinen vakituinen työvalmentaja jää eläkkeelle, Seurujärvi kertoo.
Se oli yksi syy toiminnan lopettamiseen Pellosniemellä, mutta syitä kuplii pinnan alla myös monia muita.
– Tilat on osittain huonokuntoiset ja vaatisi remonttia. Ne ovat samassa lämmitysjärjestelmässä kuin Kisakaari, jonka tilanne on avoinna.
Iso avoinna oleva kysymys koko Suomessa on työpajatoiminnan jatko.
– Tämänhetkinen tieto on, että soteuudistus vaikuttaisi niin, että kunnat eivät voi itse järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Se tietäisi isoja muutoksia myös nuorten työpajojen osalta. Jännä nähdä, mikä on kunnallisen työpajatoiminnan kohtalo Suomessa. Pyörittääkö työpajoja jatkossa yhdistykset, säätiöt vai osakeyhtiöt, Seurujärvi pohtii.
Oli lopettamisen syyt mitä tahansa, Tarinan toiminnassa mukana olevia ristiinalaisia ja suomenniemeläisiä ne kirpaisevat.
– Sitä ei voi kiistää, että Tarinalla on ollut iso merkitys monelle. Välillä tämä on tällaista tämä elämä. Palveluita satsataan kaupunkiin, Seurujärvi miettii.
Kerminen ja Tarinan toinen työvalmentaja Sari Puustinen kertovat, että pajan lopettaminen on herättänyt valmentautujissa monenlaisia ajatuksia. Puustinen on ollut talossa töissä vuoden alusta, Kerminen huhtikuusta.
– On täällä haikeutta ilmassa. Osa on ollut toiminnassa vuosia mukana. Osalle tämä on ainoa sosiaalinen kontakti, mitä on. Tarina on tuonut tekemistä arkeen. Kun se loppuu, niin on se iso asia. Kesä varmasti kuluu mutta miten talvi, Puustinen pohtii.
Valmentautujista yksi siirtyi juuri työelämään, yksi työkokeiluun ja pari on muuttanut Mikkeliin lähemmäksi palveluja. Kevään aikana valmentautujia on ollut enimmillään 14 henkilöä samaan aikaan.
– Osa harkitsee muuttamista. Väki vähenee, kun palvelut häviävät, Puustinen kertoo.
Työpaja Tarina on toiminut Pellosniemen koululta jääneissä tiloissa vuodesta 2016.
Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö saa bussikortin. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaa Essote. Jos henkilö on te-toimiston kautta työkokeilussa, niin siihen ei kuulu bussikorttia. Molemmissa maksetaan 9 euroa päivässä ylläpitokorvausta työmarkkinatuen lisäksi.
– Jos vaan vuoroja on, niin bussikortti on hyvä, että ihmiset pääsevät kulkemaan Mikkeliin. Mutta aivan selvää on, että kynnys lähteä voi olla joillakin korkealla, Seurujärvi pohtii.
Ristiinasta ja Pellosniemeltä julkisilla kulkeminen onkin vielä mahdollista, mutta Puustinen muistuttaa monien asuvan syrjemmässä.
– Suomenniemeltä asti ei ole välttämättä tahtoa lähteä. Eikä kaikilla ole autoa, jolla voi ajaa sen 45 minuuttia suuntaansa, Puustinen kertoo.
Valmentajilla onkin pieni huoli, että osa ehkä jää jatkossa toimintojen ulkopuolelle. Mutta tällä viikolla Tarinan kaari vielä päätetään.
– Osa valmentautujista on jo kesälomilla mutta torstaina kehittelemme jotain pientä tarjoilua, Puustinen kertoo.
Maastopalon alkua tarkistamaan tulleen pelastuslaitoksen huomio kiinnittyi Ristiinassa tiistai-iltapäivällä 22. kesäkuuta Suvi 4250 -mallisen avoveneen lähistöllä liikkuneeseen mieskaksikkoon, jota epäillään tuhotyön yrityksestä ja varkaudesta.
Ristiinan Teboilin pihamaalla oli palanut vielä hetkeä aiemmin pelastuslaitoksen tarkistustehtävän kohteena ollut nuotio, joka oli jo kuitenkin sammunut itsestään. Paikalla oli tehty avotuli polttoainesäiliöiden vierellä ja paloalueella oli ollut myös nestekaasupullo.
Rannassa veneen lähistöllä oleskelleet miehet olivat kertoneet oman veneensä kaatuneen järvellä aiemmin ja törmänneen laiturissa kiinni olleeseen toiseen veneeseen, johon oli myös tullut vaurioita. Miesten hallussa oli lisäksi anastetuksi epäiltyä omaisuutta, jota nämä olivat koettaneet kaupitella ohikulkijoille.
Ennen poliisin tuloa miehet poistuivat paikalta ja toinen epäillyistä koetti anastaa mopoa läheisen talon pihasta siinä kuitenkaan onnistumatta. Poliisi tavoitti molemmat epäillyt nopeasti silminnäkijähavaintojen perusteella ja otti kiinni.
Miesten käyttämää 20 hv Yamaha-moottorilla varustettua Suvi 4250 -venettä epäillään anastetuksi ja sen omistaja ei ole toistaiseksi tiedossa.
Veneen omistajaan liittyvät vihjeet ja havainnot epäiltyjen liikkeistä pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen p. 0295 415 232.
Kallioniemen Otto Ravantin Lahdesta hankkima alus kuljetettiin Ristiinaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä telakalta Heinolasta.
– Kuljetus meni hienosti, ihan suunnitelmien mukaan, käytännön suunnittelusta vastannut Lavettikuljetus Alanne Oy:n kuljetuspäällikkö Esa Penttinen totesi keskiviikkona Pelloksen syväsatamassa.
Ennen matkaan pääsyä hoidettavia lupia ja reittisuunnitelmia piti tehdä pitkä lista. Vähän ennen siirtoa paljastui myös, että reitillä, jolle luvat oli saatu, on alkanut siltatyömaa.
– Onneksi saimme urakoitsijan kanssa homman sovittua, Penttinen kertoo ja näyttää videota, kuinka Ainoa kuljetetaan sillan yli kapeaa kaistaa pitkin.
Kuljetusyhtiölle laivan siirto ei ollut mitenkään poikkeava keikka.
– Kaikkea sitä minäkin olen uran aikana ehtinyt kuljetella. Viime viikolla veturia ja esimerkiksi Miina Äkkijyrkän Woima-sonnia, Penttinen naurahti.
Katso alta kuvat Ainon nostosta satamasta Saimaalle.
Nostureihin lisättiin painoa satamassa.
Kolmas kerros, eli ohjaushytti, piti ottaa irti kuljetuksen ajaksi.
Aino itsessään painaa 77 000 kiloa, koko kuljetuksen paino oli noin 120 000 kiloa.
Nosto lähenee, eli Aino siirrettiin nostureiden viereen ja laitettiin nostoliinoihin.
Liinat asennettiin sekä keulaan että perään.
Kippari Otto Ravantti kiinnityspuuhissa.
Vielä toinen liina kuntoon.
Kun liinat oli saatu aluksen ali, oli aika irroittaa Aino kuljetuslavetilta.
Kuljetusliinat pois kyydistä.
Jossain matkaan oli tarttunut myös oksia.
Esa Penttinen ohjasi nostoa kuin kapellimestari.
Aino käännettiin nostureiden välistä.
Pian jo veden yllä.
Lasku kohti vettä alkoi, kun laiva oli taas käännetty.
Lähenee, lähenee!
Kaikki kunnossa!
Jes, nyt voi jo tuulettaa, Penttinen iloitsee.
Aino kelluu omillaan, nostoliina nousee Otto Ravantin takana pois. Risteilyt alkavat, kunhan laiva on saatu risteilykuntoon.
Lauantaina kirkonmäen ja kesäteatterin välisellä alueella toteutettu tapahtuma piti sisällään muun muassa keskiaikaista taistelua, taistelutalutusratsastusta, musiikkiesityksiä, jousiammuntaa sekä keskiaikamarkkinat. Järjestäjän alustavan arvion mukaan helteisenä lauantaina tapahtuma-alueella vieraili noin 1500–1700 kävijää.
– Nyt voi olla taas hyvillä mielin. Vaikka oli todella kuuma päivä, niin tapahtuma sujui hienosti. Siitä tietenkin suuri kiitos kaikille mukana olleille vapaaehtoisille, esiintyjille sekä kävijöille! tuumailee tapahtumaa järjestävän Linnaniemi ry:n puheenjohtaja Ville Hokkanen.
Tehtävä suoritettu! Emmi Savela suoritti taistelutalutusratsastuksen peitsi-tehtävän hienosti ja hymyissä suin.
Ja kyllähän kävijöitä riitti. Yksi vierailijoista oli kuusivuotias tamperelainen Emmi Savela, joka oli Ristiinassa mummolassa. Hän kävi kokeilemassa taistelutalutusratsastusta, jossa piti tehdä hevosen selästä erilaisia tehtäviä miekan ja peitsen kanssa.
– Olen ennenkin ollut hepan selässä, mutta ekaa kertaa tällaisia tehtäviä oli. Kyllä minua jännitti jonkun verran, ja tuo peitsi oli hankalampi kuin miekka, nuori neiti pohdiskeli hienon suorituksensa jälkeen.
Markkina-alueella helteen lisäksi lämpöä luo Takomo Riimuraudan seppä Niko Hirsimäen ”Suomen sodan aikainen” kenttäahjo.
– Perinteistä käsityötä tehdään, käsipelissä kaikki. Tilaustöitä suurin osa, esimerkiksi sauna-arinoita sekä muita käyttöesineitä, Hirsimäki luettelee.
Kouvolasta saapunut Takomo Riimuraudan Niko Hirsimäki näytti mallia sepän työstä kenttäahjon avulla.
Musiikkiesityksiä kuultiin pakanafolk-yhtye Äimättäreltä, irkkubändi Isaralta sekä tapahtuman pääesiintyjänä toimineelta Netta Skogilta, joka loihti digi-harmonikallaan monipuolisen soundimaailman kesäteatterin näyttämölle.
– Kyllä on aivan mahtavaa päästä elävän yleisön eteen pitkän koronatauon jälkeen. Vaikea edes kuvailla miten täpinöissäni olen tästä! silmin nähden iloinen Skog jutteli yleisölle esityksensä lomassa.
Skogin esiintyminen koostui muun muassa suomalaisten metallibändien Nightwish, Amorphis ja Children of Bodom tuotannosta. Mukana oli kuitenkin myös popimpaa tavaraa, kuten Chris Isaakin Wicked Game sekä tv- (Game of Thrones) ja elokuvamusiikkia (Braveheart).
Netta Skog oli päivän musiikillinen pääesiintyjä. Hänen ohjelmistoonsa kuului heviä, poppia ja elokuvamusiikkia.
Tapahtumakentällä puolestaan nähtiin päivän hurjimmat yhteenotot ja vuolaimmat hikivirrat, kun siellä oteltiin Medieval Combat Sport Finlandin SM-osakilpailu keskiaikaisessa taistelussa.
Ristiinan päiväkodin hankesuunnitelma on hyväksytty. Nyt suunnitelmasta aletaan tehdä tarkempaa versiota.
Mikkelin kaupunginhallitus päätti maanantaina hyväksyä suunnitelman, että Ihastjärven koulurakennus siirretään Ristiinaan päiväkotikäyttöön. Esiopetus jatkaa koululla.
Asiasta päätettiin kahden äänestyksen kautta. Ensin Petri Pekonen (kesk.) esitti Pekka Pöyryn (kesk.) ja Kirsi Olkkosen (kesk.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Perusteina oli, että valmistelussa on kuultava Ihastjärven asukkaita sekä pyydettävä lausunto Pitäjän aluejohtokunnalta. Päätöksenteon pohjaksi on laadittava maaseutuvaikutusten arviointi koskien Ihastjärven koulurakennuksen liikunta- ja kokoontumistiloja. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee käsitellä Ihastjärven koulukiinteistön jatkokäyttöä koskeva kuntalaisaloite ennen kuin hankesuunnitelma tulee uudelleen kaupunkiympäristölautakunnan ratkaistavaksi.
Keskustalaiset ehdottivat, että jos Ihastjärven koulun siirto osoittautuu tarkempien selvitysten ja riskienarvioinnin jälkeen mahdottomaksi Ristiinan päiväkodiksi, rakennetaan Ristiinaan uusi päiväkoti ja esiopetus säilyy koulukeskuksella.
Kaupunginhallitus äänesti siitä, jatketaanko asian käsittelyä vai palautetaanko se uuteen valmisteluun. Käsittelyä halusivat jatkaa Jyrki Koivikko (kok.), Armi Salo-Oksa (kok.), Minna Pöntinen (vihr.), Mali Soininen (kok.), Arto Seppälä (sd.) ja Jukka Pöyry (kd.). Asian olisivat palauttaneet valmisteluun Pekka Pöyry, Petri Pekonen, Jarno Strengell (sd.) ja Kirsi Olkkonen. Soile Kuitunen (sd.) oli äänestyksen aikaan poissa.
Kun asian käsittelyä jatkettiin, esitti Strengell, että Ihastjärven koulu siirrettäisiin Ristiinaan ja sitä laajennettaisiin niin, että myös koulun esikoululaiset siirtyisivät tähän tilaan. Seppälä kannatti esitystä.
Perusteina esitykseen oli muun muassa, että tällöin esiopetuksen ruokailu siirtyisi myöhemmäksi, kun koululla esikoululaiset ruokailevat jo 9.45. Tällä muutoksella kaikki päiväkodin yksiköt olisi lähempänä, mikä parantaisi koko henkilöstön toimintaa ja toisi henkilöstömenoihin säästöjä. Nyt eskareita on koululla ja Helmitalossa, joten ratkaisu toisi Strengellin esityksen mukaan säästöjä myös siinä, että välineitä ja tarvikkeita ei tarvitsisi hankkia kahteen paikkaan. Ratkaisu toisi myös koululle muuttavalle kirjastolle lisää tilaa.
Esityksestä äänestettiin ja Strengellin ja Seppälän kanssa samalla kannalla oli Kuitunen. Muut kahdeksan kaupunginhallitusta oli pohjaesityksen kannalla.
Linnaniemen keskiaika järjestetään Ristiinassa lauantaina 19. kesäkuuta.
Ville Hokkanen muistuttaa, että Linnaniemen keskiaikaan osallistuville arvotaan taas paikallinen palkinto, kun jättää arpalipun tapahtuman infoon. Voittaja saa viikinkien juomasarven. Ailo Hokkanen osallistuu isän kanssa tapahtuman järjestelyihin.
Keskiaikamarkkinat. Buhurtin, eli historiallisen kamppailulajin SM-kauden avaus. Tyyliin sopivaa musiikkia. Jousiammuntaa. Lapsille keppihevosrata ja talutusratsastusta. Pehmomiekkailua. Ja paljon hyvää ruokaa.
Linnaniemen keskiajan järjestäjä Ville Hokkanen luettelee, mitä kaikkea Ristiinassa tapahtuukaan lauantaina.
– Ja alueella liikkuu noidanmetsästäjä, Hokkanen lisää.
Välivuoden jälkeen Linnaniemen keskiaika järjestetään taas, ja vähän aiempaa isompana. Buhurtissa kilpaillaan Ristiinassa ensimmäistä kertaa. Tapahtuman musiikkiesiintyjistä erityisesti Netta Skog on monen tuntema ja odottama. Hänen lisäkseen lauantaina esiintyvät Isara ja Äimätär.
Koronatilanteen vuoksi tapahtuman järjestäminen oli keväällä pitkään epävarmaa. Hokkanen kertoo, että kyllä hänkin jossain vaiheessa kevättä mietti, että toteutuminen näyttää heikolta.
– Mutta meillä oli siitä hyvä tilanne, että olemme saaneet apurahoja tapahtuman järjestämiseen. Niiden turvin uskalsi jatkaa valmisteluja, koska taloudellinen riski peruuntuessa olisi ollut pieni.
Linnaniemen keskiaikaa järjestää Linnaniemi ry.
Nyt kun tapahtumapäivä lähenee, on Hokkanen tyytyväinen.
– Markkinakauppiaita on tulossa paljon ja siellä on myös uusia. Esimerkiksi seppiä on tulossa ja he pitävät myös työnäytöksiä. Myyjät ovat innoissaan, koska viime vuonna ei järjestetty mitään ja tältä kesältäkin on isoja tapahtumia peruuntunut.
Myös buhurtiin on ilmoittautunut runsaasti kilpailijoita. Kilpailutoiminnasta vastaa Medieval Combat Sport Finland.
– Musiikkitarjonta on tänä vuonna hyvää. Muutenkin olemme panostaneet siihen, että kaikille on katseltavaa ja nähtävää. Tekemistä on myös perheen pienimmille.
Myös Ristiinan kirkko on avoinna tapahtuman aikana.
Koronarajoituksia purettiin tällä viikolla mutta Hokkanen toivoo ihmisten pitävän maalaisjärjen mukana tapahtumassa.
– Muistetaan käsihygienia, pidetään turvavälejä ja maskeja voi käyttää mahdollisuuksien mukaan. Lauantaina on tosin tulossa todella kuuma päivä.
Linnantie suljetaan tapahtuma-alueelta, eli kirkolta Gränna-talolle, lauantaina kello 9.30–17.
– Tapahtuman pysäköinti on venesatamassa. Parkkitilaa on rajatusti, joten toivomme, että paikalliset saapuisivat paikalle jalan tai pyörillä.
Ainoa huoli järjestäjillä on, että talkoolaisia saisi olla lauantaina enemmän erityisesti liikenteenohjauksessa ja järjestyksenvalvojina.
– Lain kirjain täyttyy mutta päivästä tulee pitkä, varsinkin kun on hellettä, Hokkanen miettii.
Talkoolaiseksi voi ilmoittautua osoitteeseen linnaniemenvouti@gmail.com.
Elina Alanne
Linnaniemen keskiaika lauantaina 19.6. kello 10–17 Ristiinassa. Tapahtuma-alue alkaa kirkonmäeltä Brahentieltä. Liput 10 eur (alle 18-vuotiaat ilmaiseksi), lipunmyynti portilla vain käteisellä.
Lue tapahtuman pääesiintyjästä Netta Skogista lisää täältä.
Vaalit käytiin sunnuntaina. Tulos vahvistettiin keskiviikkona.
Mikkelin kuntavaalien tulos on vahvistettu keskiviikkona aamupäivällä. Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari Liikanen kertoo, että tarkistuslaskenta toi muutamia muutoksia.
Ristiinalaisittain yllätys on, että perussuomalaisten Sami Nalli nousee valtuustoon ja pudottaa sieltä Ola Muttilaisen. Nalli on LVI-alan yrittäjä, joka asuu Ristiinassa maaseudulla.
SDP:n Marita Hokkasen ja ristiinalaisen Jaana Vartiaisen tilanne ratkaistiin arvalla. Vartiainen hävisi arvonnan, joten hän jäi varavaltuutetun paikalle.
Kuntavaalien tulos ratkesi myöhään sunnuntai-iltana, mutta ristiinalaisittain tuloksessa riittää vielä jännitettävää.
Jaana Vartiainen työskentelee Ristiinan päiväkodin johtajana. Arkistokuva.
SDP:n viimeisessä valtuustopaikassa ovat kiinni Marita Hokkanen ja ristiinalainen Jaana Vartiainen. He ovat molemmat saaneet 106 ääntä.
Äänten tarkistuslaskenta aloitetaan Mikkelissä maanantaina kello 9 ja se valmistuu iltapäivän aikana, kertoi hieman ennen yhdeksää kaupungintalolta Mikkelin keskusvaalilautakunnan ristiinalainen puheenjohtaja Helena Kauppinen.
Jos Hokkasen ja Vartiaisen äänimäärä on tarkistusten jälkeen edelleen tasan, edessä on arvonta. Se suoritetaan tarvittaessa keskiviikkoaamuna.
SDP menetti valtuustosta kolme paikkaa ja sai sinne 11 edustajaa. Ristiinalainen valtuutettu Petri Tikkanen varmisti jatkopestinsä. Tikkanen sai puolueestaan viidenneksi eniten ääniä, 165 kappaletta.
Ristiinalaisittain eniten ääniä keräsi keskustan Kirsi Olkkonen, 315. Olkkonen oli Ristiinan kirkonkylän äänestysalueen eniten äänestetty. Hän sai Ristiinasta 155 ääntä.
Perussuomalaisten Sami Järvinen sai myös vaaleissa vahvan tuen, 203 ääntä. Myös sekä Olkkonen että Järvinen saivat omasta puolueestaan viidenneksi eniten ääniä.
Keskustasta valtuustoon nousivat myös Suomenniemen Antti Pakarinen, 180, ääntä ja Ristiinan Jaakko Väänänen, 148. Pakarinen sai omalta kylältään vahvan tuen, 134 ääntä ja oli siis Suomenniemen äänestysalueen eniten äänestetty ehdokas.
Perussuomalaisten ääniharava on Kisakaaren tansseistakin tuttu Jaana Strandman, 484 ääntä. Strandman on kymmenen eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa sekä Ristiinan kirkonkylän että Pellosniemen ja Suomenniemen äänestysalueilla.
Pellosniemellä eniten äänestettiin Petri Tikkasta, joka kokosi sieltä 33 ääntä.
Varavaltuutettuina on useita ristiinalaisia. Vertausluvun mukaisessa järjestyksessä lueteltuna perussuomalaisten Sami Nalli kokosi 114 ääntä ja keskustan Anne Hujala 95 ääntä. Aiemmin kaupunginvaltuutettuna toiminut kokoomuksen Paavo Puhakka sai 100 ääntä. Varavaltuutetuksi nousee myös SDP:n Susanna Rusakko Suomenniemeltä 69 äänellä.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Mikko Siitonen ei uusinut pestiään valtuustossa. Hän sai 105 ääntä ja on siis varavaltuutettu. Varavaltuutettuina ovat myös keskustan Janne Strengell, 66 ääntä, sekä SDP:n Juha Hakkarainen, 58 ääntä.
Elina Alanne
Lue lisää Mikkelin kuntavaalituloksesta tästä jutusta.
Keskusta on jatkossakin Mikkelin kaupunginvaltuuston suurin puolue. Se sai 12 valtuutettua Mikkelin kaupunginvaltuustoon, kun kuntavaalien ääntenlaskenta on valmistunut.
Perussuomalaiset on suurin voittaja, koska se kasvatti paikkamääräänsä kahdesta yhdeksään valtuutettuun.
Ristiinan kirkonkylällä 53,2 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.
Keskusta sai äänistä 22,6 prosenttia, kokoomus 21,2 prosenttia, SDP 20,9 prosenttia, perussuomalaiset 16 prosenttia, vihreät 9,5 prosenttia, kristilliset 4,8 prosenttia ja Liike Nyt 3,5 prosenttia.
Keskusta oli pitkään saamassa 13 paikkaa. Aivan ääntenlaskennan viime hetkillä yhdestä paikasta käytiin tiukkaa taistelua kokoomuksen ja perussuomalaisten kesken. Lopulta perussuomalaiset on Mikkelin suurin voittaja ja saa kaupunginvaltuustoon yhdeksän valtuutettua. Puolueella oli aiemmin kaksi valtuutettua.
Sekä SDP:llä että kokoomuksella on jatkossa 11 valtuutettua. Edellisessä kuntavaaleissa SDP sai 14 valtuustopaikkaa.
Kokoomuksella on ollut 11 valtuutettua, joten puolue pitää saman paikkamäärän.
Perussuomalaisia on ollut kaksi. Viime vaaleissa vuonna 2017 he saivat kolme paikkaa, mutta Harri Kivinen siirtyi keskustan ryhmään. Nyt puolue saa siis yhdeksän paikkaa.
Vihreillä on tulevassa valtuustossa viisi valtuutettua, mikä on yksi vähemmän kuin aiemmin.
Kristillisdemokraatteja on ollut kolme. Valtuutettuja on jatkossa kaksi.
Liike Nyt saa ensimmäisen valtuutetun Mikkeliin.
Ristiinalaisista keskustalaisvaltuutetuista kaupunginvaltuustossa työtään jatkavat Kirsi Olkkonen ja Jaakko Väänänen. Heidän lisäkseen keskustasta nousee valtuustoon Suomenniemeltä aluejohtokunnan puheenjohtaja Antti Pakarinen. Puolueen suomenniemeläiset valtuutetut Marja Kauppi ja Outi Kauria jättivät valtuustotyön näissä vaaleissa.
Keskustalaisista eniten ääniä sai Pirjo Siiskonen.
Kokoomuksen ristiinalainen Paavo Puhakka ei päässyt jatkokaudelle kaupunginvaltuustossa. Kokoomuksesta eniten ääniä sai Oskari Valtola.
SDP:n ristiinalainen valtuutettu Petri Tikkanen varmisti jatkopestinsä. Jaana Vartiainen saa jännittää tilannettaan vielä tarkistuslaskennan ajan, koska lopullisen ääntenlaskennan valmistuttua hän ei olisi mukana SDP:n ryhmässä. Vartiaisella on saman verran ääniä, 106, kuin puolueen viimeisen valtuustopaikan vertausluvun perusteella saaneella Marita Hokkasella.
Ristiinalainen SDP:n kaupunginvaltuutettu Ulla Leskinen ei ollut ehdolla enää näissä vaaleissa.
Mikkelin ääniharava on SDP:n Satu Taavitsainen, joka sai 989 ääntä.
Perussuomalaisten ääniharava on Kisakaaren tansseistakin tuttu Jaana Strandman. Hänen lisäkseen myös ristiinalainen Sami Järvinen nousee puolueen kaupunginvaltuutetuksi.
Vihreiden ristiinalainen kaupunginvaltuutettu Mikko Siitonen ei uusinut pestiään valtuustossa. Vihreistä uusina valtuustoon nousevat Jampan eläinhoitolasta tuttu Jarmo Lautamäki ja 20-vuotias Katriina Janhunen. Hän on jatkossa Mikkelin nuorin valtuutettu.
Kristillisdemokraateista valtuustossa jatkavat Liisa Ahonen ja Jukka Pöyry. Pöyry, 81 vuotta, on jatkossa Mikkelin vanhin valtuutettu.
Liike Nyt sai valtuustoon edustajansa Anna Reposen.
Elina Alanne
Juttu päivitetty kello 22.12. ja kauttaaltaan 23.25.
Essoten koronalääkärit kiittävät ahkerasta rokottautumisesta ja annettujen ohjeiden hyvästä noudattamisesta.
Käsiä pitää edelleen muistaa pestä ahkerasti.
Ensimmäisen rokotteen on Essoten alueella saanut perjantaina aamupäivällä 72,8 prosenttia yli 16-vuotiaista, lähes 58 600 henkilöä. Toinen rokoteannos on annettu yli 14 800 henkilölle, mikä on noin 18,3 prosenttia rokotettavista.
– Rokotusaikoja on hyvin tarjolla Essoten rokotuspisteissä ja myös ilta-aikoja löytyy. Nyt kannattaa pitää kiirettä, jos ei ole vielä varannut rokotusaikaa. Saamme rokotteita hyvin juhannukseen saakka, mutta sen jälkeen meillä on varma tieto vain siitä, että annokset riittävät toiseen pistokseen, kertoo Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Karanteeniin asetettuja on edelleen noin 70 ja koronan takia eristettyjä kymmenkunta henkilöä. Sekä karanteenit että eristykset ovat pääosin purkautumassa lähipäivinä.
– Perusohjeet pätevät edelleen: käsiä tulee pestä usein ja käyttää käsidesiä, metrin parin turvavälit kannattaa pitää sisätiloissa ja missä se ei onnistu, kannattaa käyttää kasvomaskia, sanoo terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Koronalääkärit kiittävät alueen väestöä ahkerasta rokottautumisesta ja annettujen ohjeiden hyvästä noudattamisesta.
– Rokotuskattavuuden noustua näin korkealle, emme enää tiedota erikseen yksittäisiä koronatartuntoja. Kerromme julkisuuteen ainoastaan useamman tartunnan ryppäät tai jos tartunnoilla on yleisempää merkitystä, eli jos ne aiheuttavat laajoja karanteeneja, Seppälä kertoo.
Essoten alueella ei ole ilmennyt koronatartuntoja 4.6. jälkeen.
– Muistuttaisin myös, että alueen ikäihmiset on aika kattavasti rokotettu kahteen kertaan. Vierailut heidän luonaan kodeissa, asumisyksiköissä ja vuodeosastoilla ovat sallittuja ja jopa suotavia, Gärdström kannustaa.
Ristiinan päiväkodin hankesuunnitelma on lautakuntakäsittelyssä.
Viime kesän alussa päiväkotilaiset istuttivat kukkia niin sanotulle Emäntäkoulun pellolle. Oikealla näkyvä harmaa rakennus on sotakoulu, keskellä pilkottaa keltaisen tuvan katto ja vasemmalla punatiilinen päiväkodin päärakennus.
Mikkelin kaupunkiympäristölautakunnan toivotaan ratkaisevan Ristiinan päiväkodin tilanteen niin, että Ihastjärven koulurakennus siirretään Ristiinaan. Se korvaa päiväkodin päärakennuksen. Esiopetus jatkaisi tässä suunnitelmassa koulukeskuksella. Hankkeen kustannusarvio on noin 2,1–2,3 miljoonaa euroa.
Kaupungin hankesuunnittelutyöryhmä on kartoittanut eri vaihtoehtoja Ristiinan päiväkodin tilaratkaisuihin. Työryhmä löysi neljä eri vaihtoehtoa. Nykyisen päärakennuksen peruskorjaus maksaisi noin 2,3–3,1 miljoonaa euroa. Sekä päiväkodin henkilökunta että lasten vanhemmat kyselyissä toivoivat, että päärakennus korvataan uudisrakennuksella. Rakennuksessa on vuosia selvitetty mahdollisia sisäilmaongelmia. Lue lisää tästä.
Päiväkodin laskennallinen korjausvelka on 420 000 euroa, peruskorjaustarve 820 000 euroa ja perusparannustarve 1,6 miljoonaa euroa. Päiväkodin todellinen peruskorjaustarve on kuitenkin laskennallisten ikävähennysten perusteella tehtävää korkeampi, koska rakenteissa on vaurioita, joiden poistamiseksi joudutaan purkamaan rakenteita laajemmin, kaupunkiympäristölautakunnalle todetaan.
Yksi ratkaisu olisi uudisrakennus, johon mahtuisi myös esiopetus, eli 130 lasta. Tuolloin esiopetus siirtyisi siis koululta samaan kokonaisuuteen. Hinta-arvio on 3,7–4,1 miljoonaa euroa. Jos Ihastjärven koulurakennus siirrettäisiin ja laajennettaisiin myös esikoululaisille, tämä maksaisi 2,7–3,1 miljoonaa euroa.
Nykyisen päärakennuksen korvaava uudisrakennus nykyisissä tiloissa toimiville lapsille maksaisi noin 3–3,3 miljoonaa euroa. Tässä vaihtoehdossa esiopetus jatkaa koulukeskuksella. Kaikissa selvitetyissä vaihtoehdoissa Helmitalon ja Keltaisen tuvan toiminnot säilyvät ennallaan.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan tiistaina 15.6. Hankesuunnitelma on myös lausunnolla kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.6. Kaupunkiympäristölautakunta esittää asiaa kaupunginhallitukselle.
