Kaupunginjohtaja ja vs. talousjohtaja altistuivat koronalle. Uusia tapauksia löytyi Pieksämäeltä. 

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ja vs. talousjohtaja Tiia Tamlander ovat altistuneet koronavirukselle. Molemmat altistuivat maanantaina 9. marraskuuta kaupungintalolla järjestetyssä tapaamisessa. Heidät asetettiin karanteeniin tiistaina. Kaupunki tiedotti asiasta keskiviikkona alkuillasta. Halonen ja Tamlander työskentelevät karanteenin ajan etäyhteyksien kautta.

Kaupunki on päättänyt loppuvuoden tapahtumien järjestelyistä. Mikkelin kaupungin itsenäisyyspäivän juhlaa ei tänä vuonna järjestetä konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa koronavirusepidemian vuoksi. Juhlaan voi osallistua etänä Mikkelin kaupungin Youtube-kanavalla 6.12. Videotallenne on nähtävissä myös jälkikäteen.

Kaupungin tervehdyksen lisäksi videolla on mukana Mikkelin kaupunginorkesteri, tanssija Johanna Seppänen ja Mikkelin musiikkiopiston sekakuoro. Juhlapuheen pitää Osuuspankki Suur-Savon toimitusjohtaja Jari Himanen. Itsenäisyyspäivänä julkistetaan myös vuoden 2020 Pro Mikkeli -mitalin saaja.

Kulttuuripalveluiden ja opetuspalveluiden Kulttuuripolun sisällä järjestetty neljäsluokkalaisten itsenäisyyspäivän juhla Mikaelissa on tältä vuodelta peruttu koronarajoitusten vuoksi. Lasten itsenäisyyspäivän juhla on yksi koulutaipaleen odotetuimmista hetkistä ja sen vuoksi ensi vuonna järjestetään kaksi juhlaa: toinen tänä vuonna juhlasta paitsi jääville oppilaille ja toinen ensi vuoden neljäsluokkalaisille.

 Joulun aikaan joulurauhan julistus sekä uudenvuoden tervehdys ja ilotulitus toteutetaan perinteisin menoin. Uudenvuoden aaton tilaisuus Mikaelissa perutaan koronan vuoksi.

Essote tiedotti keskiviikkona, että Pieksämäeltä on löytynyt viisi uutta positiivista koronatestin tulosta. Ne liittyvät tiistaina uutisoituun tartuntaan.

Koronalle on voinut altistua Mikkelissä maanantaina 9.11. iltapäivällä kello 13-14 ravintola Burger Kingissä. Ravintolassa on asioinut henkilö, joka on muulla kuin Essoten alueella todettu positiiviseksi.

Oireita saaneiden henkilöiden tulee hakeutua koronatestaukseen jättämällä sähköinen yhteydenottopyyntö Omaolon arvion kautta tai soittamalla Päivystysavun numeroon 116117.

– Testaukseen tulee hakeutua viipymättä, jos ilmenee hengitystietulehdus- tai muuta koronaan viittaavaa oiretta. Kasvomaskisuositus on ennallaan: mikäli liikut julkisissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu, niin kannattaa käyttää maskia niin itsensä kuin muiden suojaamiseksi, kehottaa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström tiedotteessa.

Essoten koronalääkärit vetoavat Mikkelin keskussairaalassa potilaina olevien läheisiin, jotta nämä harkitsisivat vierailujaan osastoille ja tekisivät ne turvallisesti. Läheisten vierailujen määrä on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi.

– Oireisena ei saa tulla sairaalaan vierailuille ja toivomme vähemmän vierailuja. Korona on erityisen tärkeää pitää poissa osastoilta, joissa useimmat potilaat kuuluvat riskiryhmiin. Myös henkilöstön on tärkeää pysyä toimintakykyisenä, jotta he voivat hoitaa sairaita. Saattohoitopotilaiden läheiset voivat toki käydä entiseen tapaan, Gärdström sanoo.

Tällä hetkellä Mikkelin kaupungin vs. johtavan rakennustarkastajan tehtäviä hoitava Juha Häyrinen kertoo Ristiinalaiselle irtisanoutuneensa kaupungin palveluksesta tänään maanantaina.

Häyrisellä on kuukauden irtisanomisaika, joten hänen viimeinen työpäivänsä on 9.12.

– Ovet paukkuen en missään tapauksessa lähde, eikä kesken olevia suuria hankkeita jätetä pulaan. Eli esimerkiksi jätevedenpuhdistamoon ja jalkapallohalliin liittyvät asiat hoidan tietenkin viimeiseen työpäivääni saakka niin kuin pitääkin.

Häyrinen sanoo, että pääsyyt irtisanoutumiseen ovat sekä rakennusvalvonnan aliresursointi sekä ”kaupungissa aiheen piirissä tehdyt useammatkin sähläykset”. Sen tarkemmin hän ei lähde näitä ”sähläyksiä” avaamaan. Häyrinen esimerkiksi oli itse allekirjoittajana kirjelmöinnissä, jossa rakennusvalvonta kehotti kaupungin johtoa puuttumaan rakennusvalvonnan työpaineisiin, työturvallisuuslakiin vedoten.

Kirjelmöinnin mukaan rakennusvalvonta ”on jo pitemmän aikaa ollut kohtuuttoman työpaineen alla”.

– Totta kai tiedostan, että oma lähtöni hankaloittaa entisestään rakennusvalvonnan organisaatioon jäävien tilannetta, ja heidän puolestaan olen pahoillani. Meillä on hyvää porukkaa töissä, mutta osin melko kokematonta, niin on selvää, että asioissa on vielä opeteltavaa. Ei tämä ole ihan helppo ala, hän muistuttaa.

Häyrinen työskenteli ennen Mikkelin kaupungin organisaatioon siirtymistä Ristiinan kunnan rakennustarkastajana vuodesta 1989 saakka. Mikkelin kaupungin rakennustarkastajana hänen alueenaan on ollut Ristiina ja Suomenniemi. Kaupungin johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka on opintovapaalla 1.10.2020–31.3.2021.

Tulevaisuuden työtehtävistä Häyrinen ei vielä osaa sanoa mitään varmaa, mutta ajatuksia toki on.

– Tietenkin kun rakentamisen kanssa olen työurani tehnyt, niin siltä alalta olisi luontaista löytää tulevatkin työt. Jotka voisivat olla esimerkiksi valvonta- ja neuvontapalveluita, Häyrinen tuumaa.

Niko Takala

Influenssarokotukseen saa aikoja ensi viikollekin Ristiinassa.

Essoten apulaisosastonhoitaja Pekka Väänänen kertoo, että aikoja saatiin avattua lisää.

– Saimme Ristiinaan lisäresurssia, eli yhden hoitajan lisää rokottamaan, Väänänen kertoo.

Koronatilanteen vuoksi tänä syksynä ei järjestetä rokotustilaisuuksia, joihin voi saapua ilman ajanvarausta. Rokotusaika varataan siis ennakkoon. Ajan voi varata netissä.

Väänänen kertoo, että ihmiset ovat löytäneet nettiajanvarauksen hyvin.

– Se on hyvin kevyt systeemi, eli sinne täytetään vain nimi ja puhelinnumero.

Ajan voi varata myös toisen puolesta. Jos aikuinen lapsi varaa ja kuljettaa rokotukseen vaikka iäkästä vanhempaansa, voi vanhemman nimen laittaa ajanvaraukseen mutta puhelinnumeron paikalle oman numeronsa.

– Numeroon tulee vahvistus ajasta ja ohjeet ajan perumisesta, Väänänen kertoo.

Jokaiselle rokotettavalle pitää varata oma aika. Yhdelle henkilölle on varattu aina viisi minuuttia aikaa. Rokotettavien toivotaan tulevan juuri varattuna ajankohtana, jotta odotustiloihin ei synny ruuhkia.

Rokotuksia on annettu maanantaista 2. marraskuuta lähtien.  Väänänen kertoo, että aikoja avataan tilanteen mukaan koko ajan. Ristiinassa vapaita aikoja on vielä runsaasti marras-joulukuun vaihteessa.

– Kaikille halukkaille aikoja kyllä riittää, Väänänen toteaa.

Rokottamista jatketaan niin pitkään kuin tarvetta on.

– Normaalistihan influenssarokotteet on annettu muutamassa viikossa massatapahtumissa. Nyt ei koota isoja joukkoja yhteen, joten aikakin on pidempi.

Rokotteen saa kaikilla Essoten alueen hyvinvointiasemilla tai -keskuksissa. Koululaiset ja opiskelijat saavat rokotteen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja lapset Mikkelin Perhetalossa ja muissa neuvoloissa. Myös neuvolaikäisten lasten ajat voi varata samassa ajanvarausohjelmassa. Ajan voi varata haluamalleen paikkakunnalle.

Ajan voi myös varata Ristiinan hyvinvointiasemalle numerosta 015 211411, neuvolapuhelimesta 015 744 7744 tai kouluterveydenhoitajilta. Rokote on mahdollista saada myös vastaanotto-, leikkausarvio- ja tutkimuskäyntien yhteydessä.

Essote suosittelee kaikille riskiryhmiin kuuluville influenssarokotteen ottamista hyvissä ajoin ennen taudin saapumista Suomeen.

Elina Alanne

Ajanvarausohjelma löytyy täältä www.essote.fi/influenssa

Essoten ohjeet rokotukseen

Tule rokotukseen vain terveenä varaamallesi ajalle.

Desinfioi kädet saapuessa ja poistuessa.

Ota mukaan Kela-kortti ja ota se esille odottaessasi.

Pukeudu niin, että olkavarsi on helposti paljastettavissa.

Säilytä turvavälit (2 metriä) muihin odottaessa vuoroasi.

Käytä maskia valtakunnallisen suosituksen mukaan tai huolehdi terveysturvallisuudestasi.

Jos sinulla on mahdollisuus ladata Koronavilkku-sovellus puhelimeesi, tee se ennen rokotukseen tuloa.

Kyykkyyn, ylös, kumarra ja roudaa.

Mikkelin seutukirjaston kirja-auto Mirjassa työskenteleminen ei ole ihan kevyintä kirjastonhoitajan työtä.

Kun Mirja lähtee matkaan, mukana on lukuisia kirjalaatikoita, kolme pyörillä kulkevaa kirjavaunua, nokkakärryt ja paljon muuta tarpeistoa, esittelee kirjastonhoitaja Riia Marttinen.

– Meillä on nykyään täällä myös tällainen skootterin suojahuppu. Huomasimme, että sateella tarvitaan kirjavaunuille jokin suoja, etteivät kirjat kastu, Marttinen näyttää Mirjan välineistöä, joka on kehittynyt koko ajan siitä asti, kun kirja-auto aloitti syksyllä kulkemisensa.

Monelle Ristiinan kirjastosta tuttu Marttinen työskentelee nyt seutukirjaston liikkuvissa palveluissa. Yhdessä työparinsa Mari Karvosen kanssa he pystyttävät pop up -kirjaston säännöllisesti tietyille kouluille sekä Rantakeitaalle ja Paukkulaan. Ensisijaisesti Mirja-kirja-auto palvelee siis alueilla, joilta lakkautettiin lähikirjasto.

Vakiopaikkojen lisäksi Mirjan voi tilata vierailemaan vaikka kylien tai järjestöjen tapahtumiin. Myös kirjaston liikkuvien palveluiden ja Essoten yhteistyötä on suunniteltu, mutta koronan aiheuttamien vierailukieltojen vuoksi sen aika on vasta myöhemmin.

Viime viikolla Marttinen vieraili kirjavinkkaamassa harrastusryhmässä Ristiinassa.

– Todennäköisesti käymme talven aikana myös joillain Ristiinan kylillä.

Kun Mirja saapuu pop up -kirjastopaikalle siirtävät Marttinen ja Karvonen mukana olevat noin 300–400 nidettä esille. Mirjassa itsessään ei siis vierailla sisällä.

– Valikoimamme kuulostaa pieneltä, mutta se on yllättävän runsas. Pääpaino on uutuuksissa, Marttinen kertoo.

Kouluilla mukana on hieman eri aineistoa kuin kaikille avoimissa kirjastopäivissä. Marttinen ja Karvonen saavat siis työpaikkajumppailla laatikoiden kanssa useampaan kertaan.

Kirjoja voi lainata tai kirjastonhoitajien kanssa voi tutustua vaikka kirjaston e-aineistoihin.

– Mirjaan ei voi varata teoksia, eikä pop up -kirjastoissa maksaa maksuja mutta esimerkiksi uuden kirjastokortin voimme tehdä. Mirjaan voi myös palauttaa mistä tahansa seutukirjaston yksiköstä lainattuja teoksia, Marttinen selventää.

Mirja toimittaa myös koululaisille pulpettikirjakasseja ja lukuneuvontakasseja muillekin.

– Iso osa liikkuvissa palveluissa on, että tuomme oman ammatillisen osaamisemme asiakkaille. Meiltä voi siis tilata esimerkiksi sanataidepajoja tai kirjavinkkausta.

Ristiinan kirjastossa Marttinen pitää kirjavinkkauksen torstaina 12.11 kello 18. Mukaan otetaan ennakkoilmoittautumisella 12 osallistujaa. Ilmoittautua voi 10. marraskuuta saakka Ristiinan kirjastoon.

– Vinkkauksessa on syksyn uutuuksia. Sekä tietokirjoja että käännettyä ja suomalaista kaunokirjallisuutta, Marttinen kertoo.

Elina Alanne

Viikonloppu ei tuonut uusia positiivisia testituloksia.

Koronatilanne jatkuu Essoten alueella siis rauhallisena.

– Kehotan tulemaan testeihin, jos on vähänkään flunssan oireita. Tällä hetkellä testeihin hakeutuneista liki puolet on Essoten työntekijöitä. Oireita täytyy olla muillakin ja testeihin pitää hakeutua nyt kaikkien flunssaoireisten, muuten tilanne voi koko alueella muuttua nopeasti huonommaksi.  Testeihin pääsee hyvin ja tulokset tulevat nopeasti, sanoo maanantain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Jo perjantain tiedotteessa Seppälä oli huolissaan siitä, että testiin on tultu vasta useiden päivien sairastamisen jälkeen. Tässä välissä on saatettu liikkua kodin ulkopuolella oireisina hyvinkin paljon.

– Ohjeeni on, että lievissäkään oireissa ei mennä töihin tai liikuta julkisilla paikoilla, jos ei ole käynyt koronatestauksessa, Seppälä muistutti.

Edelliset tartunnat Essoten alueella löytyivät viime viikon perjantaina ja tiistaina.

Kaksi 27. lokakuuta löytynyttä tartuntaa on saatu ulkomailta ja henkilöt ovat olleet omaehtoisessa karanteenissa. Perjantaina löytynyt tartunta liittyi näihin tapauksiin.

– Sairaalahoidossa on ollut koronan johdosta viimeisten viikkojen aikana yhteensä kahdeksan henkilöä. Nyt kaikki ovat päässeet kotiutumaan, kertoi perjantain tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Essote muistuttaa, että koronatartuntojen vähentämiseksi ravintoloiden aukioloon tuli muutoksia marraskuun alussa. Ravintolat jaoteltiin niihin, jotka myyvät enimmäkseen alkoholia ja muihin ravitsemusliikkeisiin. Molemmissa ravintolatyypeissä alkoholin anniskeluaika on kello 7–24, mutta alkoholivaltaisten ravintoloiden on suljettava yöllä kello 1–2 eli vähintään tunniksi. Muut ravitsemusliikkeet voivat olla auki vuorokauden ympäri ilman taukoja.

Rajoitukset saattavat muuttua koronatilanteen mukaan alueellisesti nopeasti ja paikallisten ravintoloiden kannattaa seurata ohjeistusta Essoten koronasivustolta.

Kuusitukki on juuri nyt hittituote. 

Puumarkkinat ovat piristyneet voimakkaasti syksyn aikana, kertoo MTK:n lokakuun puumarkkinakatsaus.

Katsauksessa todetaan myös, että havutukkipuut vetävät hyvin – jopa yllättävän hyvin, joten puuntarjonnan arvioidaan jääneen hieman kysynnästä.

Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan metsäasiantuntijat Tuomo Kontinen ja Antti-Ville Salomaa toteavat, että myös heidän kokemuksensa mukaan puukauppa käy tällä hetkellä hyvin.

– Kuusitukki on nyt erityinen hittituote. Joku maailmalla tarvitsee kuusilankkua, Kontinen sanoo.

Muilla puilla kauppatilanne on parhaillaan normaali. Mäntykuitupuun Kontinen toteaa kiinnostavan ostajia hieman vähemmän. Mänty-Saimaan asiantuntijat toteavat, että puukaupassa on aina vuosittaisia ja kausivaihteluita, mutta koronatilanne tai alkuvuoden metsäteollisuuden lakot eivät ole heidän työssään tänä vuonna juurikaan näkyneet.

UPM:n Ristiinan alueella ostoja tekevä metsäasiakasvastaava Lauri Tyni toteaa, että havutukkipuiden kysyntä on tällä hetkellä hyvää.

– Meillä puukauppa käy viime syksyiseen tapaan. Nyt sulan kelin kohteina kiinnostavat järeät päätehakkuut, niin männiköt kuin kuusikot. Pelloksen vaneritehtaalle kuusisorvitukit ovat aina haluttuja, Tyni sanoo.

Metsä Groupin piiripäällikkö Jyrki Husu toteaa, että Metsäteollisuus ry:n käyriltä katsoen puukauppa on vähän viime vuotta jäljessä.

– Siinä näkyy siis kaikkien ostajien toteutuneet ostot. Ja jos verrataan huippuvuoteen 2018, niin siitä ollaan runsaasti jäljessä. Mutta todennäköisesti nyt on vain tehty vähemmän isompia kauppoja kuin vuonna 2018, Husu tulkitsee.

Hän sanoo, että tällä hetkellä Metsä Groupilla on tarvetta puusta mutta mitään paniikkia ei ole. Ostolistan kärjessä on kesällä korjattavat havutukkiaukot.

– Toiveena on, että kauppa käy tasaisena loppusyksyn ja alkuvuoden, Husu sanoo.

Kontinen toteaa, että kaikki alalla varmasti odottavat jo syksyn sateiden loppumista ja talven pakkasia.

– On paljon kohteita, joihin ei pääse kuin maan ollessa jäätyneenä.

Sekä Kontinen että Husu muistuttavat metsänomistajia, että metsässä harvennushakkuut on tehtävä metsän mukaisesti ajallaan – oli puukaupan tilanne sillä hetkellä mikä tahansa.

– Satoa pitää aina joskus korjata. Metsään pitää pistää panosta, mutta ottaa välillä myös tuloksia, Husu sanoo.

Tyni kertoo, että moni panostaakin metsään nykyään aiempaa enemmän ja lannoitukset ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan.

– Se on yksi rahojen sijoitusmuoto, Tyni sanoo.

Kontinen toteaa, että varsinkin ensiharvennus tehdään silloin, kun se on metsän kannalta kohdallaan.

– Ja hinnankaan puolesta nyt ei ole estettä järeämmillekään hakkuille, Kontinen sanoo.

Kun puunmyyntisuunnitelma on tehty, metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa metsänomistajan niin halutessa puiden ostajan.

– Noin kymmenelle yhtiölle lähtee meiltä kilpailutus. Yhdessä metsänomistajan kanssa valitsemme niistä parhaan kauppakumppanin. Siihen vaikuttaa hinnan lisäksi muut metsänomistajalle tärkeät asiat kuten korjuuajankohta, Kontinen sanoo.

Elina Alanne

Ristiinassa on tänä vuonna vilissyt rottia aiempia vuosia enemmän.

Erityisesti kesällä niistä tuli paljon havaintoja. Terveystarkastaja Lasse Lähde Mikkelin seudun ympäristöpalveluista kertoo, että Ristiina ei suinkaan ole ongelmansa kanssa yksin.

– Rotista on ympäri aluetta tänä vuonna enemmän havaintoja. Sama tilanne on koko Suomessa. Syynä voi olla, että on ollut niin leutoja talvia, että kanta on lisääntynyt ympäri talven. Pakkanen ei ole rajoittanut kannan kasvamista, Lähde toteaa.

Ristiinassa havaintoja on tullut eri puolilta kylää. Eniten niitä on ollut koulukeskuksen pohjoispuolella Mart-Heikkilän alueella.

– Sinne veimme postilaatikoihinkin ohjaavaa kirjettä, että asukkaat esimerkiksi tarkistaisivat kompostinsa, jätehuoltonsa, eivätkä ruokkisi lintuja kesällä.

Mitään selkeää syytä rottapopulaation kasvulle tuolla alueella ei ole löydetty.

Rottia on Mikkelin Kirjalan alueella torjuttu ja viemärissä elävän rottapopulaation kokoa kartoitettu viemäriansoilla. Ympäristöpalvelut suunnittelee ansojen tuomista myös Ristiinaan.

– Meidän täytyy ensin Vesilaitoksen kanssa kartoittaa, missä Ristiinassa olisi sopivia putkia. Ansan laitossa on putkikoolla tietty vaatimus, Lähde selventää.

Rotat viihtyvät viemäristössä, koska siellä on ravintoa, suojaa ja riittävän lämmintä. Jos kanta on liian suuri, ne alkavat pyrkiä myös maan pinnalle. On mahdollista, mutta ei kovin yleistä, että rotta pyrkii viemäreitä pitkin myös kiinteistöihin sisälle.

Rottahavainnot lisääntyvät yleensä syksyisin. Muutamaan viikkoon niitä ei ole ainakaan terveystarkastajalle asti Ristiinasta tullut. Samaa sanoo Taloaseman toimitusjohtaja, isännöitsijä Tommi Manninen.

– Nyt ei ole mitään viestejä tullut. Kesällä jonkinlaista ongelmaa oli ja mekin teimme ammattilaisten kanssa tuholaistorjuntaa yhdessä rivitalossa Ristiinassa, Manninen kertoo.

Isännöitsijä toteaa, että rottien kanssa pitää olla ripeä, eli torjunta laitetaan heti käyntiin.

Sekä Manninen että Lähde toivovat myös asukkailta aktiivisuutta siinä, että jyrsijöille ei löydy sopivia paikkoja tai syötävää esimerkiksi avokomposteista.

– Rivitalojen takapihoilta kannattaa kaikki lehtikasat ja muut sellaiset siivota pois. Ja lintujen ruokinta on mukavaa mutta se on aina yksi riski, joka lisää rottien ja hiirten mahdollisuutta, Manninen toteaa.

Lähde muistuttaa, että lintujen kesäaikainen ruokinta on tarpeetonta. Linnuilta maahan putoava ruoka houkuttelee rottia paikalle, joten talvellakin ruokintapaikka on tärkeää pitää puhtaana. Ulkona olevia jäteastioita ei saa täyttää liiaksi, eli kannen pitää mahtua kiinni. Roska-astioiden ja kompostien pitää olla ehjiä ja tiiviitä. Lähde huomauttaa myös, että ruokajäte ei kuulu viemäriin.

Jos rottia näkyy, Lähde kannustaa varsinkin omakotiasujia aloittamaan heti loukutuksen.

– Loukkuja saa rautakaupasta. Syöttiä kannattaa vähän vaihdella ja kokeilla, mikä sattuu kelpaamaan. Heti ei pidä luovuttaa, jos rotta ei jää loukkuun. Mikäli ongelmasta ei pääse eroon loukuttamalla, kannattaa harkita tuholaistorjujan paikalle kutsumista isompien vahinkojen estämiseksi. Havainnoista voi aina ilmoittaa meille. Tarvittaessa teemme tarkastuksia, että tarvitaanko isompia toimenpiteitä, Lähde sanoo.

Elina Alanne

Viikonlopun aikana ei löytynyt uusia positiivisia koronanäytteiden testituloksia Essoten alueella.

Essote tiedotti asiasta maanantaina ja kertoi samalla yleisiä koronalukemia alueelta.

– Tilanne on rauhallinen. Olemme edelleen perusvaiheessa toisen aallon suhteen.  Ilmaantuvuusluku on laskenut viime viikkoina, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Tähän mennessä koko epidemian aikana Essotessa on todettu 168 koronatartuntaa ja testejä on tehty yhteensä 15 685 henkilölle. Kaikkiaan 19 potilasta on tarvinnut sairaalahoitoa ja parhaillaan hoidossa näistä on muutamia.

Kaksi henkilöä menehtyi Essoten alueella koronataudin seurauksena kevään aikana.

Essoten jäsenkuntia ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala sekä Joroinen ja Pieksämäki erikoissairaanhoidon kautta.

Kolme uutta koronatartuntaa on löytynyt Essoten alueelta torstain jälkeen.

Yksi näistä on uusi tapaus ja altistuneiden jäljitys on käynnissä. Kaksi muuta tartuntaa liittyvät aiemmin havaittuihin tartuntaketjuihin ja tartunnan saaneet olivat jo karanteenissa.

Koronavirukselle on voinut altistua seuraavissa paikoissa Mikkelissä: Keilakukko tiistaina 13.10 kello 15–16 ja Burger King 16–16.30 sekä McDonald’s maanantaina 12.10.

– Mikäli olet käynyt noissa paikoissa tuolloin ja sinulla on pienintäkään koronaan viittaavaa oiretta, ole yhteydessä Päivystysavun numeroon 116117 koronatestin järjestämiseksi, kehottaa tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Essoten alue on edelleen koronan suhteen perusvaiheessa.

– Emme kuitenkaan voi tuudittautua siihen, että tilanne säilyy jatkossa yhtä hyvänä. Koko maan tasolla tartuntaluvut ovat nousseet ja otamme nyt käyttöön uusia suosituksia ja ohjeistuksia, jotta tautitilanne saadaan pidettyä rauhallisena, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Valtioneuvoston uudet ohjeistukset ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Niiden johdosta Essote on tarkentanut omia ohjeistuksiaan ja suosituksiaan sekä sisäistä ohjeistustaan henkilöstölle.

Essote suosittelee matkustuksen välttämistä leviämisvaiheessa olevaan Pohjanmaan maakuntaan, eli Vaasan seudulle. Lisäksi Essote suosittelee valtioneuvoston suosituksen mukaisesti etätyöhön siirtymistä niillä työpaikoilla, joissa se on mahdollista sekä turvavälien pitämistä kaikissa joukkotilaisuuksissa.

Essote maskisuositus on edelleen sama, eli maskia suositellaan esimerkiksi joukkoliikenteessä ja matkalla koronatestiin. Lisäksi Essote suosittelee pitämään maskia tilanteissa, joissa turvavälien pitäminen on vaikeaa. Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi yleisötilaisuuksissa, jossa maskeja suositellaan sekä yleisölle että järjestävälle taholle.

Kaikki Essoten ohjeistukset ja suositukset löytyvät www-sivuilta täältä.

Keskiviikkona löytyi Essoten alueelta kolme uutta koronatartuntaa.

Essote tiedotti asiasta torstaina. Kaksi positiivista koronanäytettä löytyi Puumalasta ja ne liittyvät alkujaan Ylläkseltä tulleisiin tartuntoihin. Yksi tartunnoista kuuluu mikkeliläisen ravintola Fenixin tartuntaketjuun.

Altistuneet on keskiviikkona illalla saatu kartoitettua ja asetettua karanteeniin. Ylläksen ketjusta on alueella todettu tartuntoja yhteensä 12 henkilöllä ja Fenixin ketjussa kahdeksalla henkilöllä.

Puumalan Hurissalon Salessa on asioinut torstaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina (8.–11.10.) henkilö, jolla on todettu koronatartunta. Muiden henkilöiden altistuminen on kyseisinä päivinä ollut mahdollista.

Koko maan heikentynyt koronatilanne on Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä mukaan alkanut näkyä kuntayhtymän alueella.
– Tilanteemme on rauhoittunut suurten tartuntaketjujen haltuunoton jälkeen, mutta huolenaihetta herättää kuitenkin tartuntaketjujen kasvanut määrä ja että tartunnan lähteitä on ollut vaikeampi löytää. Tautia liikkuu väestössä, Seppälä sanoo Essoten keskiviikon tiedotteessa.

Essote tiedotti keskiviikkona, että kaksi uutta koronatartuntaa on löytynyt alueelta viimeisen kolmen vuorokauden aikana. Toinen niistä liittyy aiempaan tartuntaketjuun.
– Molempien löydösten altistuneet on tavoitettu ja asetettu karanteeniin. Koronan takia meillä on myös potilaita sairaalahoidossa, kertoo Seppälä.

Koulujen syyslomat ovat tuoneet alueelle runsaasti kausiväestöä Etelä-Suomesta.
– Jos alueella asuvalla tai täällä muutoin olevalla tulee flunssaan viittaavia oireita tai hän epäilee saaneensa koronan, niin on syytä olla yhteydessä Päivystysavun numeroon 116117. Tartuntojen ehkäisyssä on edelleen tärkeää, ettei liiku flunssaisena muiden parissa, huolehtii hyvästä käsihygieniasta sekä pitää turvavälejä liikuttaessa kodin ulkopuolella. Mikäli turvavälien pitäminen ei onnistu julkisissa tiloissa ja kaupoissa, on tällöin syytä käyttää maskia, muistuttaa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Viikonlopun aikana Essoten alueelta löytyi kolme uutta koronatartuntaa.
– Tiedossamme on kaksi pienehköä tartuntaketjua, kertoi Seppälä tiedotteessa tuolloin.
Elina Alanne

Ensi viikolla Mikkelinkin koululaiset pääsevät syyslomalle.

Loma on monelle tänä syksynä erilainen, kun korona rajoittaa matkustelua ja vierailuja.

Ristiinalaisessa tet-jaksolla ollut Vilma Paasonen muistuttaa, että loma ei kuitenkaan ole pilalla. Nyt on hyvä mahdollisuus rentoutua!

Katso Vilman vinkit kivaan lomatekemiseen:

Ristiinan kukkakaupan yrittäjänä toimii nyt Minna Kurvinen Suomenniemeltä.

– Minähän työskentelin täällä nelisen vuotta aikoinaan Kirsin ja Jarmon (Martikainen) aikaan, joten tähän oli sen puoleen helppo tulla, Kurvinen kertoo.

Edellisen kerran kukkakaupan yrittäjä vaihtui kesän alussa, kun Manu Pasanen osti koko Mielosen hautaustoimiston toiminnan Martikaisilta. Ristiinan kukkakauppa oli osa tätä. Pasanen kertoi jo tuolloin Ristiinalaisessa, että hän on nyt kukkakauppayrittäjä, mutta kukka-ala on hänelle vierasta.

– Manu oli jo aiemmin minuun yhteydessä. Kesällä työntekijätilanne tässä kukkakaupalla muuttui, joten tämä mahdollisuus tuli minulle hyvään saumaan, Kurvinen kertoo.

Hän oli syyskuun puoliväliin saakka tyttärensä kanssa yrittäjänä kahvila-ravintola Salmenrannassa Suomenniemellä.

– Olimme miettineet välillä lopettamista, mutta toisaalta se olisi voinut jatkuakin. Toisaalta en olisi uskaltanut työttömäksi jäädä, joten ilmoitin Manulle, että me tullaan.

Kurvinen omistaa Ristiinan kukkakaupan yhdessä tyttärensä Jatta Nikkilän kanssa, joka nyt myös opettelee yrityksen asioita.

– Teemme yhteistyötä Mielosen kanssa, eli myymme myös arkkuja, ja Mielonen ostaa meiltä kukkalaitteita, Kurvinen selventää yrityskaupan kuviota.

Yrittäjähenkinen nainen on aikoinaan toiminut parturi-kampaajana seitsemän vuotta ja nyt viimeisimmäksi pyörittänyt Salmenrantaa 6,5 vuotta. Välissä hän on kukka-alan lisäksi ehtinyt työskennellä vuosia suntiona.

– Taidan olla vähän oman itseni herra, eli tietty yrittäjähenkisyys minussa asuu. Tykkään asiakaspalvelusta, eli touhuta ihmisten kanssa, oli asiakas minkälainen tahansa, Kurvinen miettii.

Kukkakaupassa on tällä viikolla palattu entisiin, laajempiin aukioloaikoihin. Kurvinen uskoo, että vaikka marketitkin myyvät nykyään paljon kukkia, niin erityisesti juhlissa kukkakaupan palvelu on tärkeää.

– Kun on suruja tai iloisia juhlia, niin silloin tarvitaan palvelua. Palvelemme nyt asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista, jotta saataisiin kukkakauppa taas uuteen nousuun, uusi yrittäjä toteaa ja alkaa sitoa juuri tilattua onnittelukimppua.

Elina Alanne

Ristiinasta asuntomurron yhteydessä torstaina anastettu auto saatiin takaa-ajon jälkeen kiinni Kouvolassa myöskin torstaina. Auto ajoi ensin poliisipartioita karkuun aamupäivällä Lappeenrannassa ja myöhemmin iltapäivällä Kouvolassa, kertoo Kaakkois-Suomen poliisi.

Kuljettaja ja kaksi matkustajaa saatiin kiinni takaa-ajon jälkeen Kouvolassa, kun auto ajoi poliisin asettamaan piikkimattoon. Operaatioon osallistui useita poliisipartioita. Poliisiajoneuvoille ei tullut takaa-ajossa vaurioita.

Lue myös: Tyvikujalla tunkeuduttiin taloon ja varastettiin auto

Ristiinan Tyvikujalla tunkeuduttiin 8. lokakuuta yöllä, eli keskiviikon ja torstain välisenä yönä, omakotitaloon ja anastettiin omaisuutta, tiedottaa poliisi.

Samassa yhteydessä talon pihalta anastettiin tummansininen Audi Q5 -henkilöauto. Auto vietiin asunnosta löytyneillä avaimilla.

Autosta on saatu havainto torstaina 8. lokakuuta Lappeenrannassa.

Auto löytyi myöhemmin torstaina. Lue lisää tästä.

Jutusta on poistettu 9.10. auton rekisterinumero ja pyyntö soittaa sen liikkeistä hätäkeskukseen. Auto on löytynyt 

Etelä-Savon ely-keskus on hakenut ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa valtiolle alue, jolla sijaitsee Astuvansalmen kalliomaalaukset ja osittain sinne johtava polku.

Määräalan koko on noin 8,4 hehtaaria. Alue on yksityisomistuksessa.

Tarkoituksena on hankkia alue luonnonsuojelualueeksi. Ely-keskus on esittänyt alueen maanomistajalle sekä yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista että maakauppaa, mutta asiasta ei ole päästy sopuun. Siksi ely-keskus haluaa lunastaa alueen.

Hakemus on saapunut ympäristöministeriöön kesällä. Ministeriön asiantuntija Janne Hesso toteaa, että päätös siitä pitää antaa kahden vuoden kuluessa.

– Tai muuten asiassa pitää tehdä uudet kuulemiset, Hesso selventää.

Ely-keskus on tehnyt asian kuulemiset syksyllä 2019. Ympäristöministeriö ratkaisee asian näiden kuulemisten ja hakemuksen pohjalta.

Hesso toteaa, että nykyään luonnonsuojelualueiden perustamisesta päästään pääsääntöisesti sopimukseen ely-keskusten ja maanomistajien kesken.

– Aika harvoin asioissa mennään näin. Vielä noin 20 Natura-alueisiin liittyvää päätöstä on tulossa. Päätöksiä tehdään noin 5–10 kappaleen vuosivauhdilla.

Hesso arvioi, että Astuvansalmen asia ratkaistaan ministeriössä ensi vuoden aikana. Tämän jälkeen maanomistajalla on 30 päivää aikaa valittaa asiasta halutessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jos alue päätetään lunastaa, maanmittauslaitos tekee niin sanotun lunastustoimituksen, jossa se arvioi alueen puuston ja muun arvon. Tämän pohjalta maanomistaja saa lunastuksesta korvauksen.

– Se on kysymys erikseen, että onko se sama summa kuin mitä ely-keskus neuvotteluissa tarjosi. Minun tuntumani on, että ely-keskukset usein pystyvät neuvottelemaan paremmalla summalla. Moni maanomistaja haluaa maanmittauslaitokselta puolueettoman näkemyksen, mutta he saattavat lopulta pettyä.

Lausunnoissa Etelä-Savon maakuntaliitto, Museovirasto, Metsähallitus, Mikkelin kaupunkisuunnittelu sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualue puoltavat alueen siirtämistä valtion haltuun. Maanomistaja on todennut ely-keskukselle sähköpostilla vastustavansa lunastushanketta.

Lausunnoissa esimerkiksi maakuntaliitto toteaa, että alue on maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävää luonnonsuojelualuetta, joten sen käyttöä koskee jo nyt tietyt reunaehdot. Lisäksi Astuvansalmen kalliomaalaukset on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäänne.

Maakuntaliitto toteaa lausunnossaan, että alueen siirtyminen valtion haltuun turvaa niin luonnon- kuin kulttuuriarvojenkin puolesta ainutlaatuisen Astuvansalmen alueen arvojen säilymisen entistä paremmin sekä mahdollistaa alueen käytön suunnittelun siten, että nämä arvot eivät vaarannu.

Maakuntaliitto toteaa myös, että alueelle on odotettavissa yhä lisääntyvää matkailukäyttöä, jolloin alue voi vaarantua ilman hyvää suunnittelua.

Astuvansalmen alue on ollut jo vuosia kiperä kysymys Mikkelin matkailussa. Asian ongelmallisuudesta keskusteltiin myös syyskuussa Ristiinassa matkailuyrittäjille järjestetyssä GeoNaCu Saimaa -hankkeen tilaisuudessa. Hankkeessa kehitetään Anttolan Luonnonkeskuksesta ja Ristiinan Kalliotaidekeskuksesta vetovoimaisia luonto- ja kulttuurimatkailun kohteita.

Moni paikalla ollut matkailuyrittäjä toi esiin harmituksen siitä, että alue ja polku ovat tällä hetkellä huonosti opastettuja. Kaupunki voi opastaa matkailijoita alueelle vain parkkipaikalle saakka.

Paikalle haluavat käymään lähes kaikki seudulla majoittuvat, mutta majoitusyrityksissä koetaan hankalaksi neuvoa heitä polulle, jonka kunnosta ei koskaan tiedä. Ristiinalaisen tietojen mukaan alueen käytöstä ja opasteista ei ole päästy sopuun maanomistajan ja kaupungin kesken. Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä toteaa ely-keskukselle antamassaan lausunnossa, että alueen maanomistajatilanne on tällä hetkellä sellainen, että maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämisestä ei ole täyttä varmuutta.

– Valtio on käynyt alueen suojelusta neuvotteluja, mutta sopimuksiin ei ole päästy. Myös Mikkelin kaupunki on neuvotellut alueella kulkemisesta ja sen käyttämisestä, mutta tuloksetta. Siksi on perusteltua, että alue hankittaisiin lunastusteitse valtion omistukseen, Riihelä kirjoittaa lausunnossaan.

Alueen maanomistaja ei halunnut kommentoida asiaa Ristiinalaiselle.

Sekä asian ongelmallisuuden että luontoarvojen vuoksi matkailussa painotetaan yhä enemmän sitä, että Astuvansalmella vierailtaisiin opastetusti vesiteitse. Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen korosti GeoNaCu Saimaan tilaisuudessa sitä, että vaikka Mikkeli ei tekisi mitään Astuvansalmen markkinoinnin eteen, sinne mennään silti.

– Katsoimme jokin aika sitten läpi kaikki Suomesta kertovat matkaopaskirjat, jotka vain käsiimme saimme. Niissä kaikissa kerrotaan Astuvansalmesta. Olen myös tavannut Mikkelissä ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen pelkästään Astuvansalmen kalliomaalausten takia, Häkkinen kertoi.

Elina Alanne

Oikaisu

8.10. paperi- ja näköislehdessä julkaistussa Suomenniemen koulua käsitelleessä jutussa oli virhe. Koulun lakkauttamisen on laskettu tuovan säästöjä 225 000 euroa vuodessa, ei 250 000 euroa.

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistain kokouksessaan palauttaa Ristiinan kirjaston ja nuorisotalon siirtoa koskevan suunnitelman takaisin valmisteluun.

Sama suunnitelma palautui jo kesällä lautakunnista uuteen valmisteluun, kun aluejohtokuntaa ei oltu kuultu asiasta.

Palauttamista esitti ristiinalainen Jaakko Väänänen (kesk.) ja häntä kannatti Jaana Strandman (kesk.)sit.

Väänäsen esitys liittyy kirjaston paikkaan koulukiinteistössä. Suunnitelmassa se olisi sijoittumassa lukiolta jääneisiin, koulun uusimpiin opetustiloihin. Väänänen toteaa, että kirjaston paikka voisi olla koulukeskuksen vanhimmassa osassa, joka on rakennettu lähes kolmekymmentä vuotta sitten ja on hänestä joka tapauksessa peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina.

Asiasta äänestettäessä Väänäsen palautusesityksen kannalla olivat Väänänen, Strandman, Vesa Himanen (ps.), Jaana Vartiainen (sd.), Markku Himanen (sd.), Hannu Tullinen (sd.) ja Marita Hokkanen (sd.).

Suunnitelman olisivat laittaneet eteenpäin kaupunginhallitukseen Kerttu Hakala (vihr.), Paavo Puhakka (kok.), Pekka Heikkilä (vihr.), Marja Kauppi (kesk.), Keijo Siitari (kesk.) ja Tarja Gråsten-Tarkiainen (kok.).

Syyskuun lopulla suunnitelma siirtyi eteenpäin kasvatus- ja opetuslautakunnasta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnasta. Molemmat lautakunnat hyväksyivät esityksen, jossa aikataulu oli täsmennetty niin, että Ristiinan koulukeskuksen nuorisotilojen suunnittelu ja saneeraus tehdään suunnitelman mukaisesti ensin ja kirjastotilojen saneeraus käynnistetään Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen lakkautuspäätöksen saatua lainvoiman.

Kasvatus- ja opetuslautakunta huomautti lisäksi, että suunnitelmassa pitää huomioida koulun tilojen käyttö, eli hyödyntää entisen lukion tiloja perusopetuksen käyttöön. Lisäksi kaupungin asiointipisteen ja rakennusvalvonnan paikka pitää olla selvä jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi pitää huomioida varhaiskasvatuksen toiveet.

Kaupungin prosessi tällaisessa asiassa menee niin, että muut lautakunnat lausuvat asiasta mutta kaupunkiympäristölautakunta on viimeinen lautakunta, joka esittää asiaa kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle. Asia palaa nyt uuden valmistelun jälkeen taas aikanaan lautakuntiin.

Elina Alanne 

Lue myös Ristiinassa järjestetyn keskustelutilaisuuden jälkeiset mietteet suunnitelmasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Linnaniemi ry:lle 4000 euroa avustusta Linnaniemen keskiaika -tapahtuman järjestämiseen.

Ministeriö myönsi kaikkiaan yli seitsemän miljoonaa euroa avustuksina koronavirusrajoitusten vuoksi peruuntuneille tai ennakoitua pienempinä toteutuville kulttuuritapahtumille. Tuen tavoitteena on, että taide- ja kulttuuritapahtumia järjestävien yhteisöjen ja säätiöiden edellytykset jatkaa toimintaansa säilyvät. Linnaniemen keskiaika peruttiin kesältä 2020.

Tukea myönnettiin yhteensä sadalle hakijalle.

– Korona on kurittanut kulttuuritoimijoita kovalla kädellä. Siksi on tärkeää, että tämän vuoden lisätalousarviossa on pystytty ohjaamaan lisätukea kulttuurille ja taiteelle, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo ministeriön tiedotteessa.

Avustus on tarkoitettu 1.6.–31.8.2020 koronapandemiasta johtuvista syistä peruuntuvia tai ennakoitua pienempinä toteutuvia kulttuuritapahtumia järjestävien yhteisöjen ja säätiöiden toimintaan. Avustusta myönnettiin oikeuskelpoisille yhteisöille, jotka järjestävät Suomessa taide- ja kulttuuritapahtumia vakiintuneesti ja säännöllisesti.

Avustuksia ministeriöltä haettiin noin 12 miljoonan euron edestä joko toiminnan lisärahoituksena tai erityisavustuksena eli hankerahoituksena. Moni hakijoista on saanut vakiintuneeseen toimintaansa yleisavustusta joko opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai Taiteen edistämiskeskukselta.

Ministeriön tiedotteessa todetaan, että erityisavustusten hakemuksissa korostui toimijakentän laajuus ja monimuotoisuus. Avustuksista päätettäessä on otettu huomioon muun muassa hakijoille koronapandemiasta aiheutuneet tulonmenetykset ja säästöt sekä toimintaedellytysten parantamiseksi tarvittavat toimet.

Linnaniemi ry sai niin sanotun erityisavustuksen. Tässä ryhmässä suurimman avustuksen sai Flow Festival Oy, jota tuettiin Flow-festivaalin suunnittelun ja järjestämisen kuluissa 780 000 eurolla. Erityisavustuksen saajissa ei ole muita eteläsavolaisia tapahtumia.

Yleisavustuksina suurimman summan sai Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry, joka sai Oopperajuhlien toimintaedellytysten ylläpitämiseen ja varmistamiseen 780 000 euroa. Etelä-Savossa yleisavustusta saivat myös Taidekeskus Salmela Oy 250 000 euroa, Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry 75 000 euroa, Joroisten Musiikkiyhdistys ry 20 000 euroa sekä Savonlinnan kansainvälisten luontoelokuvafestivaalien kannatusyhdistys ry 4000 euroa.

Elina Alanne  

Mikkelin raviradalla järjestetään Ristiina-ravit ensi tiistaina 6. lokakuuta.

Ravit alkavat kello 18 mutta jo ennen tuota, kello 17.40, ravataan ponilähtö.

– Tiedossa on hyvät ravit. Ristiina-ravit on valtakunnallisesti ainoa ravitapahtuma tuona päivänä. Paikan päällä raveja seuraa varmaan alle 1000 henkilöä mutta toto-tv:n ääressä noin 10 000 henkilöä, Mikkelin raviradan toimitusjohtaja Kari Tiainen kertoo.

Illan totopelimyynti tulee olemaan 200 000 – 250 000 euroa, Tiainen arvioi.

Raveissa juostaan kymmenen lähtöä. Jokaisella kuudella mukana olevalla ristiinalaisyrityksellä on oma lähtö. Näiden lähtöjen lisäksi ravataan toki myös koelähtö.

– Se vaaditaan hevosilta, jotka aloittavat tai joilla on pitkä tauko, Tiainen selventää.

Mikkelissä nähdään myös kolmevuotiaiden suomenhevosten ja 4-vuotiaiden suomenhevostammojen Varsakunkku-karsinnat. Näissä lähdöissä nähdään tulevien vuosien huippuhevosia, jotka keräävät pisteitä syksyllä myöhemmin juostavaan finaaliin.

– Sijoituspisteillä pääsee finaaliin, jonka ykköspalkinto on 15 000 euroa.

Kolmevuotiaita suomenhevosia kilpailee illan toisessa lähdössä peräti yksitoista. Joukossa ovat muun muassa kotiradan Pirttilän Roosa, Isosalon Se ja Karelia. Voitosta voittoon kulkeneen Parvelan Retun tallikaveri Siirin Valtsu on ehtinyt sekin voittaa molemmat kaksi kilpailuaan tähän asti.

Vuotta vanhempien tammojen Varsakunkku-lähdön suosikki Viksun Lilja saapuu Mikkeliin Etelä-Pohjanmaalta.

Neljännessä lähdössä iskevät yhteen kotiradan kovat Paakkarin Myrsky ja Limuska. Kolmevuotiaat lämminveriset puolestaan hakevat asetelmia loppuvuoden isoihin kilpailuihin illan kahdeksannessa lähdössä.

Ristiina-ravien ristiinalaisista yhteistyöyrityksistä voi kysyä vapaalippuja raveihin. Jokainen yritys järjestää vapaalippujen jaon omalla tavallaan. Viestintä Kreivin vapaalippuja voi hakea Kreivin ja Ristiinalaisen toimistosta, Brahentie 16.

Yleisön sisäänkäynti Mikkelin raviradalle tapahtuu vain niin sanotusta vanhasta pääportista. Talli- ja yleisöalue on eriytetty toisistaan.

Näiden ravien jälkeen Mikkeli isännöi perjantaina 16. lokakuuta uudenlaisia After work -raveja. Ne pääsevät vauhtiin jo klo 15.30.

Elina Alanne

Nyt minä palasin vihreälle, saattaa ilmoittaa päivän touhujen lomassa Ristiinan päiväkodin lapsi.

Vihreä ei ole paikka vaan lapsen tunnetaso. Varhaiskasvatuksen sosionomi Sara Sistonen on ottanut joissakin päiväkodin ryhmissä käyttöön tunnelämpömittarin. Sen avulla lapset opettelevat tunteiden nimeämistä ja sääntelyä.

Tunnetaidoista on puhuttu julkisuudessakin yhä enemmän muutaman viime vuoden aikana. Ristiinan päiväkoti on yksi harvoista Mikkelin päiväkodeista, joissa työskentelee hankerahoituksella varhaiskasvatuksen sosionomi opettelemassa lasten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Sistonen tapaa myös Ristiinassa perhepäivähoidossa olevia lapsia.

– Tutkimustenkin mukaan on hyvä, mitä aikaisemmin lapset oppivat tunnetaitoja. Ne ovat kaiken yhdessä toimimisen perusta ja liittyvät sosiaalisiin taitoihin, eli kavereiden kanssa toimimiseen.

Tunnetuokioissa harjoitellaan päiväkodissa esimerkiksi tunteiden tunnistamista ja sanoittamista.

– Lapselle on hyvä, jos hän osaa sanoittaa oloaan esimerkiksi silloin kun hän oikein kiehuu kiukusta, eikä hallitse itseään, Sistonen kertoo.

Tunnetuokioista asiat siirtyvät osaksi päiväkodin arkea. Isompien käyttämä tunnelämpömittari on hyvä esimerkki siitä, että lapset ottivat sen heti osaksi omaa puhettaan. Mittarille tunteita asetetaan vihreälle, keltaiselle tai punaiselle. Keltaisella esimerkiksi riehuminen alkaa jo mennä vähän yli, kun punaisella se on jo liiallista.

– Kun olemme miettineet asioita tunnelämpömittarille, niin lapset hienosti tajuavat, että ilokin voi mennä yli. He ymmärtävät senkin, että suru voi olla myös vihreä tunne.

Sistonen työskentelee Ristiinan päiväkodissa nyt toista vuotta. Hänen tittelinsä oli aiemmin perhetutor, mutta se vaihtui välissä hankerahoituksen vuoksi.

Työn sisältö on kuitenkin sama. Sistonen kohtaa lapsia sekä tunnetuokioissa että muussa päiväkodin arjessa. Hänellä ei ole kasvatusvastuuta, eli ryhmässä ollessaan hän on aina ylimääräinen aikuinen. Tänä syksynä hän erityisesti huomasi, että siitä on kaikille hyötyä.

– Lasten kasvaessa ryhmä ja aikuiset vaihtuvat ja monelle lapselle oli todella tärkeää, että olin siellä uudessakin ryhmässä tuttuna ja turvallisena aikuisena. Kaikkiaan lapset kaipaavat paljon kosketusta ja syliä. Päiviin kuuluu paljon sylittelyä.

Arjen touhujen lomassa Sistonen voi ottaa puheeksi lapsen kanssa, että lapsi näyttää surulliselta tai iloiselta.

– Esimerkiksi riitatilanteissa tunnetaitoja harjoitellaan päiväkodissa ihan joka päivä. Uskon, että päiväkodin työ näkyy myöhemmin myös koulussa. Käymme kaveritaitoja paljon läpi. Esimerkiksi sitä, mitä voi toiselle sanoa tai tehdä. Ja että kenenkään ei kosketa ilman lupaa, Sistonen kertoo.

Lasten lisäksi tärkeä osa Sistosen työtä on olla päiväkodin henkilökunnan tukena ja antaa heille uusia vinkkejä työhön.

– Koko henkilökunta on tässä ihanasti mukana ja tunnekasvatusta pidetään tärkeänä. Oma taustani on lastensuojelun perhetyössä, joten olen voinut auttaa henkilökuntaa ja perheitä myös sieltä kertyneellä osaamisellani.

Lasten ja henkilökunnan lisäksi iso osa työtä ovat päiväkotilasten perheet. Sistoseen saa ottaa yhteyttä kaikenlaisissa murheissa ja hän ohjaa tarvittaessa eteenpäin palveluiden piiriin.

– Toimintaa on ollut vasta vuoden, joten sen vakiintuminen ottaa aikaa. Vanhemmat voisivat rohkeamminkin olla yhteydessä, Sistonen vinkkaa.

Sistonen pitää haluttaessa lapsen kanssa myös yksilötapaamisia tai neuvoo vanhempia.

– Esimerkiksi lapsen kiukku voi olla tosi voimakas ja vanhempi kotona ihan neuvoton tilanteen kanssa. Silloin voimme miettiä lapsen kanssa keinoja, mitkä auttaisivat häntä rauhoittumaan.

Elina Alanne

Varhaiskasvatuksen sosionomit Mikkelissä

Kyseessä on Mikkelin varhaiskasvatuksen kehittämishanke, joka alkoi elokuussa 2019.

Nyt hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Varhaiskasvatuksen sosionomeja työskentelee kaupungissa kolme, pian neljä.

Toimintaa tällä hetkellä kuudessa päiväkodissa sekä ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoitajien kanssa.

Uusia koronatartuntoja on löytynyt Essoten alueelta viisi.

Tapaukset eivät liity alueen aiempiin Mikkelin suuriin tartuntaketjuihin, vaan ovat osa laajasti julkisuudessa ollutta Ylläksen ketjua.

Tartunnat ovat löytyneet Puumalan, Mikkelin ja Pieksämäen alueelta. Tartunta- ja altistusketjujen kartoitus on edelleen käynnissä ja tähän mennessä karanteeniin on asetettu yli 20 henkilöä. Lähes kaikki karanteeniin joutuvat on tavoitettu.

– Neljä henkilöä on saanut tartunnan lomalla Ylläksellä ja tauti on levinnyt vielä yhteen heidän lähipiiriinsä henkilöön. Kehotamme kaikkia Ylläksellä olleita ottamaan yhteyttä Päivystysavun numeroon 116117, jos ilmaantuu pienintäkään flunssaoiretta, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Yksi tartunnan saaneista on ollut Essoten Puumalan hyvinvointikeskuksessa tartuttavana maanantaina 28.9. klo 8.30–12.00. Altistuneita on pelkästään Puumalassa kymmeniä.

– Tämä on hyvin vakava altistus, kun Puumalassa on ollut laboratoriopäivä ja siten paljon riskiryhmiin kuuluvia paikalla. Heidän ja muidenkin altistuneiden tulee ottaa yhteyttä numeroon 116117, jos vähäisiäkin koronaan viittavia oireita ilmenee, kehottaa tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Yksi sairastuneista on ollut Pieksämäellä Moilas Oy:n myymälä-kahvilassa 28., 29. ja 30.9. klo 11.30–12. Hän on mahdollisesti altistanut kyseisinä aikoina siellä olleita.

– Nämä uudet tartunnat osoittavat hyvin sen, että tilanne voi alueella muuttua nopeasti. Essoten alueella julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää, on syytä käyttää kasvomaskia koronatartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi, Gärdström tähdentää.

Virhe korjattu 2.10: Maanantai oli 28.9. Jutussa oli aiemmin Puumalan kohdalla maanantain päivämääränä 29.9.