Suomenniemen Metsätähti on pian valmis ottamaan vuokra-asujia taloon.
Yksiöiksi kutsutuissa huoneissa on itse asiassa kaksi pientä huonetta. Suomenniemen tukiasuntoyhdistys ry:n puheenjohtaja Aira Partio kertoo, että asuntoja vielä muun muassa tapetoidaan ennen kuin uudet asukkaat muuttavat niihin. Taustalla Antti Pakarinen.
Matka palveluasumisen yksiköstä vuokra-asujien yhteisöksi on ollut monivaiheinen.
Essote lopetti Metsätähden palveluasumisen yksikön toukokuussa 2019. Jo tuolloin tiedotettiin, että talo on nyt muuttunut vuokra-asunnoiksi, vaikka näin ei lopulta käynytkään. Vuosi sitten syksyllä asuntoja esiteltiin ja toivottiin, että niihin saadaan vuokralaisia mahdollisimman pian.
Ongelmaksi muodostui alueen kaava, joka vaati muutoksen, jotta toimintakin voi muuttua.
– Nyt olemme saaneet kaupungilta suullisen luvan, että markkinointi voidaan tosissaan aloittaa. Virallisissa päätöksissä menee enää pari-kolme viikkoa, Suomenniemen tukiasuntoyhdistys ry:n puheenjohtaja Aira Partio kertoo ja näyttää Metsätähdestä tehtyä uunituoretta esitettä.
– Tavoite on saada asukkaita mahdollisimman pian. Hakijoita oli jo viime syksynä mutta kaava ei ollut vielä muutettuna. Uskon, että saamme tänne väkeä.
Suomenniemen tukiasuntoyhdistys omistaa kiinteistön yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa. Asuntojen vuokraamisen käytännössä hoitaa Mikalo Oy.
Metsätähdessä on vuokrattavana kahdenlaisia huoneita. Yksiöiksi kutsutuissa runsaan 30 neliömetrin asunnoissa on oma keittonurkkaus. 19 neliömetrin huoneissa kokkailumahdollisuus on yhteiskeittiössä.
Kaikki huoneet ovat tilavia ja esteettömiä, ja esimerkiksi keittonurkkauksissa on turvaliedet.
– Täällä oli tosi viehättävästi sisustettuja huoneita asukkailla aikoinaan, Partio toteaa vielä tyhjiin huoneisiin kurkkiessaan.
Partio luettelee yhteisöllisessä asumisessa olevan monia hyviä puolia senioreille. Talossa on esimerkiksi Savikunto Oy:n kuntosali ja fysioterapeuttipalvelut sekä siellä vierailevat säännöllisesti parturi-kampaaja ja jalkahoitaja. Essoten kotihoidon toimisto on Metsätähdessä, joten heidät voi tavoittaa näppärästi.
Vuokralaisilla ei sikäli ole ikärajoitteita mutta Partio ja Suomenniemen aluejohtokunnan puheenjohtaja Antti Pakarinen muistuttavat, että eläkkeellä oleville Metsätähti on edullinen asumismuoto, koska asumiseen voi saada eläkeläisen asumistukea.
Talossa toimii myös tukiasuntoyhdistyksen pyörittämä Lounaskahvila Niementähti, joka on pian ainoa Suomenniemen kylää lähellä oleva ravintola. Kahvila-Ravintola Salmenranta sulkeutuu 20. syyskuuta ja etsii uutta yrittäjää.
– Suomenniemen koululaisethan ruokailevat Niementähdessä. Tavoitteemme on nyt panostaa ruokaan vielä lisää, jos olemme Suomenniemen ainoa paikka, että työmiehillekin on joka päivä tuhdimpi lounas syötäväksi, Partio kertoo.
Suunnitelmissa on myös ensi kesänä remontoida yksi talon monista saunoista leipomoksi.
UMP Pelloksen vaneritehtaan voimalaitoksessa tapahtui kahden henkilön loukkaantumiseen johtanut työtapaturma torstaina. Huoltotöiden yhteydessä putkistosta vapautui suolahappoa.
Pelastuslaitos sai hälytyksen Pelloksen tehtaille torstaina aamupäivällä.
Tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen kertoo, että syy tapahtuneeseen on vielä tutkinnan alla. Hänen tietojensa mukaan kaksi henkilöä loukkaantui lievästi mutta tilanne oli kuitenkin sen verran vakava, että heidät vietiin ensiavun jälkeen jatkotutkimuksiin.
– Käsittääkseni happoa on ollut siellä ilmassa.
Etelä-Savon pelastuslaitos sai hälytyksen tehtaalle kello 11.24.
Ristiinalaisella Ari Korhosella on ehdotus. Mitä jos kirjasto siirtyisikin Brahentiellä pari pykälää torille päin, eli Osuuspankilta jääneisiin tiloihin.
Ari Korhonen visioi, kuinka kirjasto tai nuorisotila voisi olla keskellä kylää entisen Osuuspankin tiloissa.
Korhonen on tilat omistavan Ristiina Group Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hänen tavoitteenaan on toki saada tilat vuokralle, mutta selkeästi hän on ajatuksestaan myös innostunut.
– Tuohon sopisi kirjaston yhteyteen ihan pieni aulakahvila. Siinä voisi lukea ja ottaa kupin kahvia, Korhonen visioi entisessä pankkisalissa.
Tilassa on monta etua: se on keskeisellä paikalla, kivilattia kestää isotkin ihmisjoukot ja pankin jäljiltä kaikki talotekniikka on kunnossa.
– Me voisimme täältä purkaa väliseinät ja tehdä vaadittavat muutokset toiveiden mukaan, joten investointina tämä voisi olla kaupungille pienempikin kuin nyt suunniteltu.
Ristiinalainen kertoi kaupungin suunnitelmasta siirtää kirjasto ja nuorisotila koululle laajasti viime viikon numerossaan. Toimintojen keskittämisessä samaan osoitteeseen nähdään monta hyvää puolta mutta yhtenäiskoulua harmittaa luopua lukiolta jääneistä tiloista. Näihin koulukeskuksen uusimpiin luokkiin suunnitellaan kirjastoa.
Korhosen ehdottamassa pankin tilassa on alakerrassa 361 neliötä. Yläkerrassa, Ristiinalaisen toimituksen vieressä, olisi henkilökunnalle sosiaaliset tilat ja tarvittaessa kirjaston käyttöön lisää tilaa 80 neliötä. Nykyisessä kirjastossa on 414 neliötä, uusi kirjasto koululla olisi hieman suurempi, eli 448 neliötä.
Kaupungin virkamiehet eivät juurikaan innostu Korhosen ideasta. Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen toteaa, että kaupunki pyrkii ensisijaisesti hyödyntämään omassa palvelutuotannossaan kaupungin jo omistamia tiloja. Se on pitkällä tähtäimellä kustannustehokkain tapa järjestää tilat omille toiminnoille.
– Ristiinan lukion lakkauttamisen jälkeen koulukeskuksella jäi tyhjilleen noin 750 neliömetriä tiloja, joiden vuokraaminen kaupungin ulkopuoliselle toimijalle olisi haasteellista. Tällaisella järjestelyllä ei myöskään saataisi aikaan synergiaetua ja toiminnallisuuden parantamista, jota nykyisellä muutoksella tavoitellaan. Koulun, kirjaston ja nuorisotilan saaminen samaan tilakokonaisuuteen palvelisi nimenomaan näiden toimintojen käyttäjiä. Lisäetuna tulee tilojen monikäyttöisyys ja kustannustehokkuus.
Hyttinen myös toteaa, että kirjaston toiminnallisuudessa Osuuspankin entisissä tiloissa pitäisi huomioida myös esteettömyys eli kerroksien välinen hissi, jos tila olisi kahdessa kerroksessa.
Vt. kirjastopäällikkö Pia Kontio toteaa, että kirjaston toiminnan kannalta kahteen kerrokseen hajauttamista ei voi pitää toivottavana muutoksena, vaikka esteettömyyskin olisi taattu.
Osuuspankin entinen tila sijaitsee osoitteessa Brahentie 16.
Nuorisopäällikkö Tarja Sinioja sanoo, että ajatus nuorisotilasta Osuuspankilla keskellä kylää on kiehtova, mutta valitettavasti realiteetit eivät ole sen puolella.
– Osuuspankin tilat voisivat olla nuorisotilaksi oikein sopivat ja sijaintikin olisi keskeinen. Varmaankin tilasta saataisiin helposti nuorten mieleinen, Sinioja miettii.
Mutta sitten ne realiteetit: Kaupungin palvelusuunnitelmassa on linjattu, että tavoitteena on sijoittaa nuorisotilat koulujen ja/tai muiden olemassa olevien toimitilojen yhteyteen. Nuorisopalveluille tilat olisivat todennäköisesti myös liian suuret ja kalliit.
– Nykyistä suurempaan vuokraan ei ole meillä varaa. Nykyisellä nuokulla ja ”uudella koulunuokulla” on molemmissa siis noin 250 neliötä, Sinioja kertoo.
Essote muuttaa puhelinpalveluaan ja alkaa jakaa kasvomaskeja myös Ristiinassa.
Päivystysavun numero jakautuu kahteen linjaan, jotta kaikkien hoitoon pääsy helpottuu. Lisäksi Omaolon koronatestiin tulee mahdollisuus jättää yhteydenottopyyntö.
Ruuhkat Essoten puhelinpalveluissa ovat jatkuneet ja ruuhkien purkamista on vaikeuttanut Essoten henkilöstön ja heidän lastensa flunssa-aalto. Ruuhkiin on tulossa pientä helpotusta, kun Päivystysavun numero jakautuu kahtia perjantaina 21. elokuuta iltapäivällä: koronalinjaan 1 ja muuhun akuuttilinjaan 2.
– Pystymme näin paremmin takaamaan avun sekä koronaepäilyissä että muissa akuuteissa tilanteissa. Jatkossa Omaolon koronatestiin on myös tulossa mahdollisuus jättää yhteydenottopyyntö, johon vastaamme vuorokauden kuluessa. Olemme myös edistyneet lisähenkilöstön rekrytoinnissa, mutta sen tulokset alkavat näkyä vasta myöhemmin, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.
Kasvomaskien jakelu vähävaraisille alkoi torstaina. Toistaiseksi Essote on jakanut muutamia kertakäyttömaskeja kerrallaan kullekin asiakkaalle.
– Jatkossa jakeluun tulee jonkin verran myös pestäviä monikäyttömaskeja. Tulemme lisäämään entisten lisäksi jakelupisteitä myös Anttolaan, Ristiinaan ja Haukivuorelle. Tila- ja henkilöstöjärjestelyt jakelun suhteen ovat vielä kesken, kertoo palvelupäällikkö Pirjo Kirvesmies Essoten perhe- ja sosiaalipalveluista.
Uusi positiivinen koronatestin tulos on löytynyt Essoten alueelta torstaina 20.8. elokuuta. Tartunta on todennäköisesti saatu ulkomailta. Tartunnan saanut on hoidossa Mikkelin keskussairaalassa. Tartunnalle altistuneet on asetettu karanteeniin ja heitä testataan parhaillaan.
Suu-nenäsuojien jakelu vähävaraisille käynnistyi Essoten alueella torstaista 20.8. lähtien.
THL suosittelee kasvomaskin käyttöä erityisesti joukkoliikenteessä. Kuva: Pixabay
Pääosin maskeja jaetaan Essoten eräiltä perhe- ja sosiaalipalvelujen pisteiltä tai kunnantaloilta. Osa jakelupisteistä on ensimmäisen kerran auki vasta ensi viikolla.
Ristiinaa lähimmät jakelupisteet ovat Mikkelissä ja Mäntyharjussa. Essoten perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelupäällikkö Pirjo Kirvesmies kertoo, että ensin lähdetään liikkeelle nyt tiedotetuilla jakelupisteilla, mutta uusien jakelupisteiden tarvetta seurataan.
– Arvio tehdään sitten, kun saadaan kokemuksia, millainen tarve ja kysyntä on, Kirvesmies vastaa tiedusteluun, saako Ristiinastakin jossain vaiheessa noutaa kasvomaskeja.
Essote vastaa seitsemän kunnan alueella peruspalveluista ja siten myös suojien jakelusta Hirvensalmelle, Juvalle, Kangasniemelle, Mikkeliin, Mäntyharjulle, Pertunmaalle ja Puumalaan. Pieksämäki ja Joroinen kuuluvat Essoteen vain erikoissairaanhoidon osalta, joten niissä kunta vastaa maskien jakelusta.
– Lähtökohtaisesti kasvomaskien hankinta on omakustanteista. Hallituksen tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marin (sd.) linjasi, että vähävaraisten ihmisten on mahdollista saada maskit kunnan kustantamina. Yhdellä hakukerralla suojia voi saada vain muutaman kappaleen määrän, jotta niitä riittää myös Essoten henkilöstön käyttöön, kertoo Essoten tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
THL suosittaa maskin käyttöä seuraavissa tilanteissa
Kun olet joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja on vaikeaa välttää.
Kun olet matkalla koronavirustestiin ja kun odotat testin tulosta ja sinulla on välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella.
Kun palaat riskialueelta Suomeen ja siirryt maahantulopaikasta, kuten lentokentältä, karanteeniin ja lisäksi, jos sinulla on karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella.
Kasvomaskia voi käyttää edelleen myös muissa tilanteissa, jos turvavälien pitäminen on mahdotonta.
Suositus koskee yli 15-vuotiaita.
Maskin voi saada seuraavista Essoten alueen toimipisteistä:
HIRVENSALMI
Hirvensalmen seurakuntakoti, Sysmäläntie 1
Tiistaisin klo 11.00 – 12.00
Yhdyshenkilönä Raija Martikainen, 050 5964790
JUVA
Juvan kunta/Toimintatalo, Juvantie 7
Torstaisin klo 10.00 – 12.00
Yhdyshenkilö Marjaana Huhtinen, 0400 227924
KANGASNIEMI
Kangasniemen kunnantalo/infopiste, Otto Mannisentie 2
Pohjois-Savon ely-keskuksella on parhaillaan suunnittelussa Hietasentien kunnostaminen ensi vuonna.
– Mitään ei voi vielä varmaksi sanoa, koska rahoitus ja budjetointi ovat täysin avoinna mutta pyrimme siihen, että Hietasentietä kunnostettaisiin ensi kesänä, ylläpitovastaava Kimmo Tiikkainen ely-keskuksesta kertoo.
Noin miljoona euroa maksavassa hankkeessa päällystettäisiin uudelleen tien huonointa osuutta.
– Se osuus sijoittuu sinne aika keskivaiheille tietä.
Hietasentien on raskaalle liikenteelle tärkeä väylä.
Tällä hetkellä tie on niin huonossa kunnossa, että sinne on laitettu 60 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus.
– Olemme joutuneet alentamaan ajonopeuksia noin 200 kilometrin matkalla alueellamme. Näin toimitaan silloin, kun tien kunto on huono ja korjauksia ei pystytä heti tekemään, Tiikkainen selventää.
Pohjois-Savon ely vastaa tieasioista Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella.
Hietasentiellä on tehty pieniä toimenpiteitä, joten tie ei ole niin huonossa kunnossa kuin oli alkukesästä.
Tie on merkittävä oikaisuväylä raskaalle liikenteelle Lappeenrannantien ja Viitostien välissä. Tiikkainen toteaa, että kunnostuskohteiden valinnassa painoarvoa on juurikin raskaan liikenteen kulkureiteillä.
Ristiinalainen on saanut kesän aikana lukijoilta lukuisia palautteita koskien sekä Hietasentietä että Suurlahdentietä.
Suurlahdentiestä eräät vapaa-ajan asukkaat kirjoittivat sen olevan Suurlahden suunnalla Suomen huonoimmin hoidettu soratie.
– Kuoppia on ajoradalla niin paljon, että autolla joutuu ajamaan kuin s-kirjain muuta liikennettä vaarantaen, pariskunta kirjoitti.
Heitä myös ihmetytti, että asvaltin kuoppia paikkaillaan tavaralla, joka ei pysy kuin hetken paikallaan.
Suurlahdentien kunnosta tehtiin myös adressi keväällä 2019. Tiikkainen kertoo, että adressi on tavoittanut heidät.
– Saamme todella paljon alueelta aloitteita ja adresseja, joten kaikkia ei pysty heti toteuttamaan.
Suurlahdentien varalle ei ely-keskuksessa ole toistaiseksi muita suunnitelmia kuin jatkaa ylläpitopaikkauksia.
Tie on matkailullisesti tärkeä, koska sitä pitkin kuljetaan paljon Astuvansalmelle ja läpi Puumalaan kaikenlaisilla ajoneuvoilla. Se on myös osa Vihreän kullan kulttuuritietä. Tiikkainen kertoo, että matkailumerkityksillä on vaikutusta kunnossapitokohteita valitessa.
– Mutta matkailua enemmän valintoihin vaikuttaa raskaan liikenteen kulkureitit. Reittejä, joihin liittyy matkailuyhteys, on alueella paljon.
Tällä hetkellä päällystetään Puumalassa kantatietä 62. Matkailullisesti pyöräily on nostanut kovasti suosiotaan. Sekä Puumalan suunnan teistä että Suurlahdentiestä mietitään toisinaan paikallisesti mahdollisuutta leveämpiin pientareisiin ja turvallisempaan pyöräilyyn.
– Alemman tieverkon teillä ei ole perusväylänpidon rahoituksella mahdollisuutta leventää teitä. Kantatiellä 62 tarkastelimme asiaa, kun asiasta tuli toiveita mutta se nostaisi kustannuksia moninkertaisiksi, Tiikkainen selventää.
Tälle vuodelle maanteiden päällystystöiden rahoitus oli korkeampi kuin moneen vuoteen. Tiikkainen toivoo, että valtio antaa myös tulevina vuosina yhtä hyvin rahoitusta.
– Pystymme tänä vuonna tekemään päällystystöitä enemmän kuin aikoihin on tehty. Mutta korjausvelkaa ylemmällä tieverkolla on niin paljon, että ei lisäraha vielä alemmalla tieverkolla näy. Toivottavasti rahoitus jatkuu näin hyvänä, niin vähitellen parannuksia alkaa näkyä sielläkin.
Hietasentien lisäksi perusparannussuunnitelmissa ei todennäköisesti ole ensi vuonna muita alemman tieverkon teitä Ristiinan seudulta.
Ristiinan kirjaston ja nuorisotalon muuttoa koululle suunnitellaan nyt tapahtuvaksi yhtä aikaa.
Uuteen kirjastoon kuljettaisiin tästä ovesta. Ovelle tulisi omatoimikäytön tarvitsemat järjestelmät ja kulku olisi jo valmiiksi esteetön. Koulu ei mielellään luovu lukiosiiven suurista ja toimivista luokkahuoneista. Kuva on helmikuulta.
Uudet tilat avautuisivat todennäköisesti elokuussa 2021. Aiempi suunnitelma oli, että nuorisotilan tarkempi suunnittelu olisi alkanut jo tänä syksynä ja se olisi avautunut tammikuussa 2021.
Lisää aikaa tarvitaan, koska suunnitelmaa koskevia päätöksiä ei ole vielä tehty kaupungin luottamusjohdossa. Lopullinen toteutusaika selviää kuitenkin vasta hankesuunnitelman hyväksymisprosessin jälkeen.
Tilaisuus kokosi noin 30 aktiivista keskustelijaa. Mukana oli useita ristiinalaisia luottamushenkilöitä. Kaupungin virkamiehistä paikalla olivat sivistysjohtaja Virpi Siekkinen, opetusjohtaja Seija Manninen, nuorisopäällikkö Tarja Sinioja, vt. kirjastopäällikkö Pia Kontio, kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen, rakennuttaja Saija Himanen sekä kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari, jonka vastuualueena on tällä hetkellä myös kaupungin osallisuusasiat.
Keskustelua johti aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen, joka esitti alussa toiveen, että keskustelussa ei enää palata lukiolakkauttamiseen liittyviin asioihin. Puheenvuoroissa lakkauttamista toki sivuttiin erityisesti siirtosuunnitelman kustannuksista sekä nuorisotilan ja kirjaston kiinteistöjen tulevaisuutta koskeneissa kysymyksissä.
Keskustelussa käsiteltiin hyvin paljon samoja teemoja, mitä muutossuunnitelman tehnyt työryhmä oli nostanut esiin hyvinä ja huonoina puolina.
Ristiinalainen kertoi suunnitelmasta ja rehtori Matti Hämäläisen mietteistä kesäkuussa laajasti tässä jutussa.
Eri tahojen torstain keskustelussa, ja osittain jo suunnitelmassa, nostamat hyvät puolet:
Jos kirjasto ja nuorisotila ovat koululla, kaikkien tahojen yhteistyö tiivistyy ja paranee.
Erityisesti nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kannalta tämä olisi hyvä, koska sisäilmaongelmaisesta nuorisotalosta on lähdettävä pian joka tapauksessa.
Kaupunki pääsisi jollain tapaa eroon nuorisotalosta ja kirjastorakennuksesta, eli niiden ylläpitokuluista ja korjausvelasta.
Vielä mietintää tarvitsevat asiat:
Yhtenäiskoululle jäisi tilaa toimia, mutta se ei saisi lukiolta jääneitä, kiinteistön parhaita luokkia, koska niihin tulisi kirjasto.
Nuorisotila tulisi koululla samaan päätyyn kuin esikoulu ja iltapäiväkerho, joten piha pitää suunnitella hyvin, jotta kaikkien liikkuminen on turvallista.
Päiväkodin näkökulmasta kirjasto muuttaisi kauemmaksi. Miten turvattaisiin varhaiskasvatuksen pääsy kirjaston palvelujen pariin?
Yhtenäiskoulun iltakäytöstä tilaisuudessa kysyttiin, kuinka ovista kulkeminen saataisiin järkevämmäksi.
Pihan turvallisuudesta rakennuttaja Himanen totesi, että se on kaikkien kannalta aivan ykkösasioita, joita suunnitelmassa pitää ratkaista. Tarkempaa suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. Tarkemman suunnitelman tekee aikanaan kaupungin ulkopuolinen taho. Himasta muistutettiin, että suunnitelmassa pitää kuulla myös varhaiskasvatusta ja nuoria.
Nuorisopalveluiden Sinioja kertoi, että nuorten kanssa uuden tilan ideointi on jo käynnistetty. Myös hän kaipasi hyvää ratkaisua kulkemiseen.
– Me tiedämme jo kokemuksesta, että ulkotiloissa kulkeminen on ainainen kiistanaihe myös ohjaajan ja nuoren välillä, Sinioja totesi viitaten siihen, että tiloille saavutaan pyörillä, mopoilla ja autoilla, jotka kaikki tarvitsevat järkevät ja sujuvat reitit sekä parkkitilat.
Koulujen iltakäytöstä, lukituista ovista ja kulkujärjestelmistä kiinteistöjohtaja Hyttinen kertoi, että kaupunki testaa parhaillaan Rantakylässä uutta sähköisen lukituksen järjestelmää.
– Kun saamme toimivan järjestelmän, niin se lisätään kaikkiin kaupungin yksiköihin. Meidän tavoitteemme on saada tiloihin lisää ilta- ja viikonloppukäyttöä, Hyttinen sanoi.
Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen selvensi tilaisuudessa nuorisotalon ja kirjaston kiinteistöjen tilannetta.
Suurin torstaina keskustelua aiheuttanut kysymys oli se, olisiko kirjaston osalta muuta ratkaisua. Jos kirjasto siirtyy koululle, on niin sanotun lukiosiiven alakerta sille paras paikka. Vt. kirjastopäällikkö Kontio totesi, että kirjastolle hyvin olennaista on saada tilaan esteetön, toimiva kulku omatoimikäytön takia. Kirjasto tarvitsee siis ulko-oven, johon järjestelmä voidaan asentaa ja josta tilaan pääsee suoraan.
Tämä ja muun muassa henkilökunnan tarvitsemat tilat olisi helppoa toteuttaa nyt suunnitellussa tilassa.
Rehtori Hämäläinen totesi Ristiinalaiselle jo kesäkuussa, että hän ei mielellään luovu lukiosiiven luokista mutta hänkään ei keksi kirjastolle parempaa paikkaa koulurakennuksessa. Torstain tilaisuudessa myös opettaja Asta Veijalainen jakoi harminsa siitä, että lukiosiiven tilat eivät ole jäämässä opetuskäyttöön.
– Eikö koulun perustarkoitus ole se, että lapset voisivat oppia? Nyt opetan tunkkaisissa, ahtaissa tiloissa, joissa oppiminenkin on vaikeaa, koska happi loppuu. Miksi se paras, opetuskäyttöön suunniteltu tila otetaan pois? Pitäisikö ensin korjata sitä, mikä ei toimi, eikä hajottaa sitä, mikä toimii, Veijalainen kysyi.
Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen vastasi Veijalaiselle, että jos rakennuksessa on toiminnallisia ongelmia esimerkiksi sisäilman osalta, niin ne pitää laittaa kuntoon.
– Toimintaan pitää olla asianmukaiset tilat. Mutta se kuntoon laittaminen on sitten ihan eri hanke kokonaan, Hyttinen sanoi.
Lukiolta jääneistä tiloista osa oli jo valmiiksi ja on edelleen yhtenäiskoulun käytössä. Tällä hetkellä koulu käyttää joitakin tiloista myös siksi, että koronan vuoksi koululla tarvitaan väljyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että perusopetuksen pitää maksaa tilojen sisäinen vuokra. Asiaa ei ole vielä käsitelty poliittisessa päätöksenteossa. Rehtori Hämäläinen kysyi tilaisuudessa, voiko koulu käyttää lukiolta jääneitä tiloja siihen asti kuin uudet suunnitelmat toteutuvat.
– Jos päättäjät antavat rahaa, sivistysjohtaja Siekkinen vastasi.
Torstain tilaisuuden henkenä oli, että suunnitelmaa voi ja pitää vielä hioa ja ratkaisuja löytää.
– Suunnitelmaa pystytään vielä kehittämään, Himanen totesi.
Tällä hetkellä sekä nuorisotalon että kirjaston siirron kustannukseksi on arvioitu 150 000 euroa, eli yhteensä 300 000 euroa. Himanen totesi, että tämä on varmasti vähemmän kuin kaupungille tulisi kuluja sekä nuorisotilan että kirjaston kiinteistöjen peruskorjaamisesta.
Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk). muistutti virkamiehiä siitä, että nyt pitää löytää pitkäaikaisesti toimiva ratkaisu, jossa pitää ottaa huomioon myös se, että Ristiinaan on muuttanut uusia lapsiperheitä sekä Suomenniemen koulun tulevat ratkaisut. Olkkonen heitti ilmaan, että uusia ulko-oviahan voi myös puhkaista rakennuksiin.
Aluejohtokunta antaa nyt lausuntonsa koulukeskuksen tilojen hankesuunnitelmasta. Tämän jälkeen asia palaa lautakuntien käsittelyyn ja aikoinaan kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon.
Perjantai-iltana 7.8. ravintola Fernandossa ja samana päivänä Pitkäjärven ABC-asemalla olleita pyydetään tarkkaavaisuuteen.
Kevään poikkeusaikana Essote otti käyttöön monia muutoksia, kuten sairaalaan kulun vain tiettyä reittiä. Nyt näitä on osittain purettu mutta tilanne pakottaa taas kiristämään esimerkiksi henkilökunnan suojautumista.
Yksi uusi koronatartunta löytyi Essoten alueella torstaina 13. elokuuta otetuissa testeissä. Henkilöllä on ollut runsaasti kontakteja alueella ja altistuneet on asetettu karanteeniin.
Henkilö on asioinut tartuttavana Mikkelissä ravintola Fernandossa perjantaina 7.8. kello 18.30–19.30. Essote tiedottaa, että ravintolassa samaan aikaan olleiden henkilöiden tulee olla yhteydessä Päivystysavun numeroon 116117, mikäli heille tulee mitään oireita. Tartunnan alkuperää ei ole vielä pystytty selvitetään.
Torstaina Essote tiedotti kahdesta Pieksämäeltä löytyneestä koronatartunnasta. Nämä henkilöt ovat käyneet perjantaina 7.8. Mikkelissä Pitkäjärven ABC:lla kello 12–13. He ovat voineet altistaa virukselle kyseinä aikana siellä olleita.
– Mikäli kyseisenä aikana siellä olleille tulee pientäkään koronaan viittaavaa oireistoa, kehotan heitä olemaan yhteydessä Päivystysapuun 116117 koronatestauksen järjestämiseksi, kertoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Uusien tartuntojen johdosta Essote on antanut alueellisen maskisuosituksen. Suosituksen pohja on sama kuin THL:n suosituksessa, eli maskia suositellaan käytettävän muun muassa joukkoliikenteessä ja tilaisuuksissa, joissa turvavälin pitäminen on hankalaa.
– Essoten suositus täydentää THL:n ohjeistusta suojamaskeista. Suosittelemme kasvomaskien käyttöä julkisten tilaisuuksien järjestäjille ja julkisissa liikennevälineissä liikkuville, kertoo Gärdström tiedotteessa.
Essote tiukentaa myös sisäisiä ohjeistuksiaan suojamaskien käytöstä.
– Tällä hetkellä päivystyksen ja ensihoidon työntekijät suojautuvat kaikissa potilaskohtaamisessa. Jatkossa maskia käyttävät myös kuvantamisen työntekijät ja annamme muita sisäisiä ohjeistuksia, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Lue Essoten kasvomaskisuositus kokonaisuudessaan täältä.
Mikkelin kaupunki järjestää Ristiinan koulukeskuksen kehittämissuunnitelmasta avoimen yleisötilaisuuden torstaina 13. elokuuta. Tilaisuus pidetään koulukeskuksen Setälä-salissa kello 18 alkaen. Tilaisuudessa esitellään kehittämissuunnitelmaa ja kuullaan kuntalaisten näkemyksiä.
Nuorisotilaa on suunniteltu koulun a-siipeen, kirjastoa lukiolta jääneisiin tiloihin.
Kaupungin suunnitelmana on siirtää Ristiinan kirjasto ja nuorisotilat nykyisiltä paikoiltaan koulukeskukseen. Koululle vapautui tilaa, kun kaupunki lakkautti Ristiinan lukion.
Suunnitelmasta ovat torstaina keskustelemassa ainakin sivistysjohtaja Virpi Siekkinen, nuorisopäällikkö Tarja Sinioja, vt. kirjastopäällikkö Pia Kontio ja rakennuttaja Saija Himanen.
Suunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa kaupungin hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa, mutta kasvatus- ja opetuslautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kuntalaisten kuulemistilaisuus on osa asian jatkovalmistelua.
Postinjakelun ongelmien vuoksi torstain 6. elokuuta paperi-Ristiinalainen jaetaan osaan kirkonkylän talouksista vasta perjantaina 7. elokuuta.
Näköislehti on nyt luettavissa ilman sisäänkirjautumista. Lehteen pääsee esimerkiksi tästä.
Paperilehden tilaajille näköislehden lukuoikeus kuuluu samassa taloudessa asuville osana tilausta. Tunnukset Ristiinalaisen nettisivuille kannattaa tehdä valmiiksi, niin lehden lukeminen on sujuvaa, jos lehti jää paperisena tulematta.
Ristiinalainen Brahen Voimistelijat, BraVo on elänyt viitisen vuotta uutta tulemistaan.
Ristiinassa järjestetyllä leirillä aisalla temppuili Vilma Viljakainen ja Ilona Auvinen odotti vuoroaan. Takimmaiselle aisalle oli menossa Ikaalisista leirille tullut Aida Koskensalo.
Seuran toimintaa alettiin määrätietoisesti kehittää ja kasvattaa. Uuden askeleen siihen antoi Saimaa Stadiumin avautuminen Mikkeliin vuonna 2018.
– Se oli selkeä steppi jäsenmäärissä. Kasvoimme silloin koko toiminnassa, puheenjohtaja Pasi Parviainen kertoo.
Tällä kaudella toiminnassa on noin 200 harrastajaa. Seuran päälajit ovat telinevoimistelu ja akrobatiavoimistelu. Seuran valmentaja toimii päätoimisesti Saila Parviainen.
– Olen aina haaveillut, että saisin tehdä voimisteluvalmennusta ihan työkseni. Montaa päätoimista valmentajaa ei ole vieläkään tässä maassa.
Parviaiset perustivat BraVon vuonna 2004 Ristiinaan. Toiminta on vuosien varrella ollut eri tasoilla jo pariskunnan omista elämäntilanteistakin johtuen.
He kertovat, että nyt seuran tilanne on hyvä. Hallituksessa ja muutenkin seurassa on aktiivista porukkaa ja ohjaajiakin on tarpeeksi.
– Toimintaa on ollut nyt sen aikaa, että omia kasvatteja on siirtynyt ohjaajiksi, Pasi Parviainen sanoo.
Seura haluaa edelleen vahvasti kehittyä. Vuoden verran on tehty työtä, että BraVo saisi Olympiakomitean Tähtimerkin. Tähtiseura-ohjelmassa pitää täyttää tietyt kriteerit laadun osalta.
– Monelta kannalta on pitänyt huomioida, että sekä talous, johtaminen että valmennus on hyvällä tolalla, Pasi Parviainen kertoo.
Joulukuussa BraVo järjestää Mikkelissä akrobatiavoimistelun SM-kisat, jotka siirtyivät koronan vuoksi keväältä.
Mikkelissä toimii myös Voimisteluseura Sirius ry. Sen lajeina ovat rytminen voimistelu ja akrobatiavoimistelu. Myös Siriuksen harrastajamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa.
– Voimistelun nousu on koko Suomen juttu. Uutena lajina akrobatia on trendikäs. Se on lähellä parkouria, joka on jo aiemmin ollut nousussa, Pasi kertoo.
Pasi Parviaisen oma tausta on jääkiekossa ja sen valmentamisessa. Hän kertoo siinä saavuttaneensa tietyn rajan, jossa tuntui, että nyt on tullut tehtyä riittävästi tätä.
– Minua on aina kiehtonut taitovalmennus. Voimistelussa kiehtoo, että mitä ihminen pystyykään tekemään.
Saila Parviaiselle voimistelu on ollut elämäntapa lapsesta asti.
– On todella kiinnostavaa, miten voimistelussakin näkyy jokaisen oma persoona ja milloin on herkkyys oppia mikäkin taito. Lajeissa vaaditaan suorituspuhtautta mutta silti samat liikkeet ovat erilaisia persoonasta riippuen, Saila miettii.
Saila Parviainen ohjasi venyttelyt lauantain leiripäivässä ennen ruokataukoa.
BraVon tavoitteena on kasvattaa myös kilpaurheilijoita. Mukana halutaan pitää kuitenkin myös harrastajat.
– Toivottavasti pystytään antamaan lapsille halua liikkua ja pitää itsestä huolta, Saila sanoo.
Voimistellessa kehittyy kehonhallinta ja liikkuvuus, joista on hyötyä missä tahansa liikunnasta. Parviaiset näkevät, että tavoitteellisesta harrastamisesta saa myös hyviä eväitä elämään yleensä.
– Lapset oppivat sitoutumista. Ja sitä, että asetetaan jokin tavoite, jonka eteen pitää tehdä töitä ja matkalla tulee onnistumisia ja epäonnistumisia, Pasi Parviainen sanoo.
BraVon kausi starttasi viime viikonloppuna Ristiinassa järjestetyillä leiripäivillä. Mukana oli 17 lasta, mikä koronan vuoksi oli vähemmän kuin yleensä.
Pysyykö BraVo ristiinalaisena, kun iso osa harjoituksista on nykyään muualla?
– Todellakin! Ristiinalaisuus on meille iso arvo, vaikka ei me sitä ylenpalttisesti huudella. Saimaa Stadiumilla on vaan harjoitteluolosuhteet kunnossa. Niin kuin pitää olla, jos esimerkiksi telinevoimistelussa haluaa pitkälle, Parviaiset toteavat.
Ristiinassa BraVolla on sunnuntaisin voimistelukoulu 5–6-vuotiaille sekä harrasteakron ryhmä.
Uusi positiivinen Covid-19 näyte on jälleen löytynyt Essoten alueelta.
Essote tiedotti asiasta tiistaina aamupäivästä.
Mikkelissä päivystykseen saapuvilta mitataan nyt lämpö. Kamera toimii siten, että kun henkilö tulee päivystyksen ovesta sisään, niin kamera mittaa ruumiinlämpötilan. Tietokoneen näytöltä otetuissa kameran kuvissa näkyy vihreällä kameran ilmoittama lämpötila. Kuvassa on päivystyksen apulaisosastonhoitaja Heidi Korhonen. Kuva: Jouni Vauhkonen / Essote
Virukselle altistuneita on useita kymmeniä henkilöitä ja Essotesta on oltu heihin yhteydessä.
– Tartunnan löytämisessä merkittävä apu oli tulevien potilaiden lämpöä mittaavan lämpökameran antamalla hälytyksellä. Kamera sijaitsee päivystyksessä. Pystyimme ohjaamaan potilaan heti infektiopuolelle, kertoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Lämpökamera on saatu Essotelle lahjoituksena muutama viikko sitten.
Tartunnan alkuperän jäljitystyö jatkuu.
– Tämän hetken tiedon perusteella tämä tartunta ei liity eilen julkistamaamme ja viikonloppuna todettuun tapaukseen. Tilanne on huolestuttava, koska altistuneita on paljon, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Essote tiukentaa omia varautumistoimiaan. Kaikilla päivystyksen ja ensihoidon työntekijöillä on jatkossa kasvomaskit käytössä kaikissa potilaskontakteissa.
Essoten alueelta on löytynyt yksi uusi koronatartunta.
Kirjastoissa ohjeistetaan selkeästi korona-ajan toimintatavat. Essoten alueella löytyi tartunta pitkän tauon jälkeen.
Essote tiedotti tartunnasta maanantaina aamupäivällä. Edellisen kerran tartuntoja löytyi toukokuun lopussa.
– Tämän tartunnan suhteen emme ole vielä pystyneet selvittämään alkuperää. Todennäköisesti tartunta on kuitenkin saatu täältä Etelä-Savosta. Kehotan kansalaisia pitämään turvavälit ja pesemään kädet usein tai käyttämään käsidesiä, muistuttaa tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Alkanut flunssakausi on tuonut Essoten terveyspalveluilla uusia haasteita.
– Viikonloppu oli näytteenottojen suhteen kaikkein vilkkain koko korona-aikana. Tulemme avaamaan uusia näytteenottopisteitä, Seppälä sanoo.
Pandemiapäällikkö Hans Gärdströmkertoi aiemmin Ristiinalaisessa, että näytteenottopisteitä on valmisteltu Mäntyharjuun, Kangasniemelle ja Juvalle.
Lomakauden loppu ruuhkautti Essoten puhelinpalvelut maanantaina aamulla. Päivystysavun 116117-numerossa sekä Terveysneuvossa ja ajanvarauksessa oli enimmillään jopa 40 henkilöä jonossa. Mitään yksittäistä syytä ruuhkautumiseen ei ollut havaittavissa, Essote kertoo.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut Essote tekee tällä hetkellä noin 50 koronatestiä päivässä.
Mikkelin keskussairaalaan kuljettiin keväällä teltan kautta. Nyt poikkeusajan järjestelyjä on purettu. Koronatestejä tehdään joko ulkona tai sisällä, jos ihmisen vointia täytyy vielä myös arvioida. Aina ennen päivystykseen hakeutumista pitää soittaa numeroon 116 117.
Ylilääkäri, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo, että koronatestimäärät ovat taas nousseet viimeisen kahden viikon aikana.
– Nyt on liikkeellä perusflunssaa, eli eri viruksia, kuten rinovirusta. Ilmat kylmenivät ja ihmiset liikkuvat enemmän, niin myös viruksia on enemmän.
Gärdström kertoo, että alimmillaan testejä on tehty noin 20 päivässä joinain viikonloppuina. Maanantaisin testimäärä menee lähelle 60 testattavaa.
– Testejä pystymme ottamaan päivässä enemmänkin, mutta oma laboratorio Mikkelissä ei ehdi analysoimaan niitä paljoakaan enempää saman päivän aikana. Kiireellisyysluokittelun mukaan osa tuloksista saattaa välillä jäädä seuraavalle päivälle.
Syksyllä kaikenlaisia viruksia liikkuu todennäköisesti vielä enemmän ja testejäkin tehdään enemmän. Silloin näytteitä lähetetään myös Kuopioon, ja jos määrä edelleen nousee THL:n laboratorioon.
– Mikkelin lisäksi myös Pieksämäellä otetaan jo nyt näytteitä. Jos tilanne syksyllä vaatii, niin myös Kangasniemellä, Juvalla ja Mäntyharjussa alkaa näytteenotto. Ihmisten ei tarvitsisi matkustaa niin pitkää matkaa, eikä Mikkelin testipaikka tukkeudu, Gärdström kertoo suunnitelmasta.
Gärdström kannustaa ihmisiä edelleen pitämään turvavälejä, pesemään käsiään, käyttämään käsidesiä ja muistamaan oikeat yskimis- ja aivastamistavat. Flunssaisena ei myöskään pidä lähteä julkisille paikoille.
Koulujen alkuun on enää pari viikkoa. Pandemiapäällikkö toteaa, että perheiden ei tarvitse nyt alkaa olemaan vain kotosalla mutta kontaktien määrää voisi taas vähän miettiä.
– Edelleen on hyvä miettiä, että lähdetäänkö massatapahtumiin. Hieman katsoa sitä, että ei koko ajan nähdä uusia ihmisiä. Ymmärrän hyvin, että ihmisillä on ollut kesällä tarve ja halu mennä ja tehdä, kun kevät oli niin tiukka. Mutta jo ihan ne perusasiat, eli etäisyydet ja käsienpesu auttaisi paljon. ¨
Päiväkotien flunssaohjeistus on tällä hetkellä hyvin tiukka. Lapsi ei voi olla päiväkodissa, jos nenä vuotaa vähääkään. Essote seuraa ohjeistuksessa THL:n ja opetushallituksen ohjeita.
– Juuri tänään oli tilaisuus, jossa kerrottiin, että uudet ohjeet ovat teon alla. Alkutunnelma on, että tiukka linja jatkuu mutta ensi viikolla tulee tämä jatko-ohjeistus, Gärdström kertoo tiistaina.
Ohjeistusta tarkastellaan syksyn mittaan suhteessa koronatilanteeseen koko ajan.
– Se elää varmasti molempiin suuntiin tautitilanteen mukaan, ylilääkäri toteaa.
Sekä päiväkodeissa että päiväkoti-ikäisten lasten perheissä on pohdittu syksyn työasioita, jos linjaus jatkuu yhtä tiukkana. Lapsien nenät kun herkästi vuotavat pitkään perusflunssassa. Gärdström toteaa, että tätä samaa pohdintaa käydään myös linjausta pohtivassa ryhmässä.
– Katsotaan, mitä THL ja valtiovalta ensi viikolla ohjeistavat.
Lapsia otetaan koronatestiin samalla kriteerillä kuin aikuisiakin. Olennaista on siis oirekuva, ketä oireinen on tavannut ja missä liikkunut. Essoten alueella viimeisin koronatartunta on löydetty toukokuun lopussa. Tuon jälkeen koronaa on löytynyt muutamalta täällä testatulta ulkopaikkakuntalaiselta, Gärdström kertoo. Tartuntatilastoihin tapaukset kirjataan aina sairastuneen kotipaikkakunnan mukaan.
Sisko Honkala ja muut talkoolaiset liikuttivat viime viikolla harjoja Metsälinnassa. Sunnuntaina alueella päästään jo tanssimaan parin kanssa.
Ristiinan Urheilijoiden talkoolaisten joukko harjaa huvi- ja tanssikeskus Metsälinnan pihaa. Liian läheltä lavan rakennuksia on kaadettu useita isoja puita, joten vielä viikko sitten siivottavaa riitti.
– Muuten täällä on ollut nyt lähinnä hiljaiseloa. Kävi hyvä tuuri, että jo viime syksynä päätimme, että nyt ei tehdä mitään isompia investointeja, lavaisäntä Petri Tikkanen kertoo.
Ja jatkaa samaan hengenvetoon, että onhan sitä kyllä ravintolan terassille tehty uusi aita, lippukoppi maalattu ja piha-alueita kaikkiaan siistitty. Ihan kokonaan talkoolaiset eivät siis ole osanneet olla lomalla, vaikka tanssikausi alkaa koronatilanteen ja rajoitusten vuoksi vasta tulevana sunnuntaina 2. elokuuta.
Tikkanen kertoo itse ehtineensä kesällä lenkkeilemään aiempaa enemmän.
– Ei se kyllä missään näy, RiU:n puheenjohtajanakin toimiva mies nauraa.
Joka sunnuntai hän kertoo seuranneensa säätä.
– Joka tanssikerta olisi ollut hieno sää! Olen minä aina miettinyt, että nyt se ja se orkesteri soittaisi ja ihmiset tanssisivat.
Ensi sunnuntaina tanssitaan oikeasti Finlandersin tahtiin. Tikkanen kertoo, että vielä heinäkuussa tanssijärjestäjillä oli paljon velvollisuuksia mutta elokuun alusta alkaen asiat ovat suosituksia. Metsälinna ja RiU ovat halunneet olla vastuullisia tanssien järjestäjiä, joten kautta ei ole aloitettu aiemmin.
– Muutamat lavat ovat jo auenneet heinäkuussa. Mutta minusta olisi ollut hyvin hankala toteuttaa sitä, että valvoisimme, että ihmiset tanssivat vain oman parin kanssa ja pitävät 1–2 metrin etäisyyttä tanssiessa toisiin pareihin, Tikkanen kertoo.
Metsälinnassa tanssijoille on laadittu selkeät ohjeet. Tikkanen muistuttaa, että lavan tilanne on moneen muuhun kesälavaan verrattuna hyvä, koska siellä on juokseva vesi ja käsienpesupisteitä normaalistikin useita. Tälle kesälle ravintolan istumapaikkoja väljennetään ja muun muassa lipputiski ja ravintolapisteet saivat pleksit.
– Se on sekä meidän henkilökunnan, eli talkoolaisten, että asiakkaiden suoja.
Normaalisti tanssijoille on lavalla paikka, jossa voi pitää omaa juomamukia. Kaiken varuiksi tämä piste ei ole nyt käytössä.
Jokaiseen tanssi-iltaan myydään enimmillään 475 lippua. Talkoolaisia on sunnuntaisin hommissa noin 20 henkilöä.
– Nythän meillä on vain yhdeksät tanssit. Normaalisti on viisi kuukautta tansseja, jolloin on iso ruljanssi täyttää työvuoroja. Meillä on hyvin talkoolaisia, joten tänä kesänä esimerkiksi järjestyksenvalvojia on tansseissa enemmän ja heidän tehtävänään on myös siivota paikkoja säännöllisesti, Tikkanen kertoo.
Kukaan ei vielä tiedä, miten tanssikansa käyttäytyy, eli tullaanko Metsälinnan tansseihin.
– Normaalisti jo sunnuntain sääkin vaikuttaa paljon väkimäärään, Tikkanen kertoo.
Tansseihin tullaan noin 200 kilometrin säteeltä. On olemassa myös oma tanssikaravaanareiden joukko, joka kiertää Suomea tanssien perässä.
– Me olimme harvoja lavoja, jotka nostivat viime kesänä lipunostaneiden keskiarvoa. Tammikuun Matkamessuilla Helsingissä arvoimme lavalle 250 vapaalippua ja moni oli innoissaan, että on kuullut paikasta ja nyt tullaan käymään. Jos olisi ollut normaali kesä, niin olisi ollut mielenkiintoista nähdä, moniko vapaalippu olisi palautunut, Tikkanen miettii.
Koronatilanteen ja rajoitusten epävarmuus aiheutti sen, että Metsälinnan tanssikalenteri meni tämän vuoden aikana moneen kertaan uusiksi. Petri Tikkanen nauraa, että sen säätäminen on pitänyt mielen virkeänä.
– Ensin jäi toukokuu pois ja sieltä siirrettiin esiintyjiä, joiden haluaisimme olevan kesän aikana. Ja niin se eteni aina uudelleen. Nyt jäljellä olevat tanssit ovat oikeastaan ne alkuperäiset heinäkuun esiintyjät ja muutama muu varma, Tikkanen kertoo ja jatkaa, että artistikattaus on sellainen, että jos homma ei toimi sillä, niin ei millään.
Metsälinna saikin esiintymään oikeastaan kaikki tämän hetken tanssilavojen parhaat tanssittajat. Tikkanen kertoo, että kalenteria tehdään yhdessä ohjelmatoimiston kanssa mutta artisteillakin on sanansa sanottavana.
– Artistien kanssa pitää olla hyvissä väleissä. Metsälinnalla on hyvä maine, koska otamme esiintyjät huomioon. Halutessaan he pääsevät saunaan ja saavat aina ruokaa. Ne ovat pieniä asioita, joilla on iso merkitys, Tikkanen sanoo.
Tanssilavojenkin pitää nykyään erottua laadulla. Metsälinnassa on panostettu viime vuosina erityisesti rakennuksiin ja siisteyteen. Lisäksi henkilökunta on talkoissa iloisella mielellä asiakkaita varten
– Ja esimerkiksi esiintymisaikaa on yleisön toiveesta aikaistettu.
Nyt Metsälinnassa tanssitaan kello 18–22.30.
Elina Alanne
Metsälinnan ohjeet tanssijoille
Jos sinulla on koronavirukseen viittaavia oireita tai olet koronaviruksen altistusketjussa tai sinut on määrätty karanteeniin, niin älä saavu tansseihin.
Pese kätesi tai desinfioi ne, kun saavut tanssipaikalle sekä myös tansseissa/ravintolassa olosi aikana sekä poistuessasi tanssipaikalta.
Käsidesiä on saatavilla lippujen myyntipisteellä, ravintolan myyntipisteissä sekä muualla lavan/ravintolan tiloissa.
WC-tiloissa on käsienpesumahdollisuus.
Jos sinulla on tarve yskiä tai aivastaa, tee se kertakäyttöiseen nenäliinaan.
Säilytä riittävä turvaväli mahdollisuuksien mukaan muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan sekä vältä tungosta.
Suosittelemme korttimaksua, etenkin lähimaksua, mikäli mahdollista.
UPM Pelloksen tehtaalla tapahtui keskiviikkona aamupäivällä konerikko, jonka yhteydessä hydrauliikkaöljyä sekoittui viilusorvin jäähdytysveteen. Osa öljystä päätyi jäähdytysveden mukana vesistöön.
UPM Pelloksen tehdaspalvelupäällikkö Pasi Toivanen kertoo, että öljyistä vettä pääsi Saimaaseen tehtaan viemärin kautta, joka sijaitsee hakekentän alalaidassa, puiden vesivarastointialueella.
UPM Pelloksella tapahtui öljyvuoto keskiviikkona.
Tehtaan palokunta eristi alueen öljypuomeilla ja öljy kerättiin pois imuauton avulla.
– Se on hyvin kevyttä öljyä, joka nousee pintaan, ja haihtuu myös muutaman tunnin kuluessa, Toivanen kertoo.
Hän kiittelee tehdaspalokuntaa nopeasta toiminnasta, josta kiitosta oli antanut myös pelastuslaitoksen päivystävä palomestari.
Toivanen kertoo, että vuodon ja öljyntorjunnan kanssa tehtiin tiukasti töitä muutamia tunteja.
– Nyt tilannetta varmistetaan vielä paremmilla öljynerotuspuomeilla. Lisäksi varmistetaan, ettei putkistosta enää pääse öljyä veteen, jos sitä on vielä jäänyt putkistoon. Tilannetta siis hoidetaan edelleen imuautoilla, Toivanen kertoi keskiviikkona puoli neljän aikaan iltapäivällä.
Harrastajat miettivät, että kova kenttä aiheuttaa jo loukkaantumisriskin.
Rantalentis on leppoisa kesälaji. Ristiinassakin löytyy käyttäjiä Rantapuistossa sijaitseville kentille. Harrastajat toivovat kentille parempaa ylläpitoa.
Ristiinassa Rantapuiston pohjoispäässä sijaitsevat rantalentopallokentät ovat varsinkin (sattuneesta syystä) aurinkoisilla keleillä varsin aktiivisessa käytössä.
Toki tällä hetkellä mikään niin sanottu virallinen taho ei kenttiä käytä, Ristiinassa kun ei tällä hetkellä esimerkiksi lentopallossa ole junnuja lukuun ottamatta kilpailutoimintaa.
Kenttiä käyttävät kuitenkin (ainakin) parisen kymmentä aktiivista harrastajaa. Heidän mielestään kentät voisivat olla paremmassakin kunnossa.
– Ei tässä tietenkään mitään olympiakenttien kuntoa olla vaatimassa. Mutta nytkin on kentät tosi kovia, kun niitä ei ole aikoihin möyhennetty ja lanailtu. Hiekat tallaantuvat noilta kohdin, joissa eniten liikutaan, ja sitten taas esimerkiksi tuohon verkon edustalle kasautuu ”vinot pinot”, tuumivat harrastajien joukkoon kuuluvat Harri Korhonen ja Teppo Jukarainen heinäkuun 10. päivänä pelien lomassa.
Osa kenttien hiekasta on turhan karkeaa.
He sanovat, että kova kenttä aiheuttaa jo loukkaantumisriskiä, kun lajiin kuitenkin oleellisena osana kuuluvat heittäytymiset kentän pintaan.
– Tämän ja viime vuoden aikana ollaan Mikkelin suuntaan oltu asiassa yhteydessä, mutta eipä tässä oikein ole kummempia tapahtunut. Edelliskesänä paikalle tuotiin jossain vaiheessa uutta hiekkaa, mutta se ei ollut oikeanlaista, vaan turhan karkeaa. Se on nyt sitten tuolla seassa, ja eihän sitä tietysti millään pois sieltä saa, he toteavat.
Aiemmin kentillä on ollut paikan päällä lanaa ja lapiota, joilla on itse voinut tehdä ”hätäparannusta” kentillä aina ennen ja jälkeen pelejä. Nyt näitä välineitä ei ole näkynyt.
– Ja toki pieniä muitakin yksityiskohtia on. Tässä toisella kentällä verkko ei ole oikeanlainen ja kenttiä ympäröivä aitakin saisi olla vähän paremmassa kunnossa, niin ei pallo karkailisi aina niin kauas. Mutta nämä nyt ovat toissijaisia ongelmia. Tärkeintä tietysti olisi ,että itse kentät olisivat kunnossa, pelaajat esittävät toiveen varmasti kaikkien kenttiä käyttävien puolesta.
Pellosniemellä kasvaneet ja opettaneet tapasivat toisiaan mennyttä muistellen.
Facebookiin perustetun ”Pellosniemen entiset lapset” -ryhmän jäseniä tapasi viime lauantaina Kaisan Kamarilla. Mukana oli kolmisenkymmentä henkilöä.
Nykyisin on helppo perustaa Facebookiin monenlaisia ryhmiä, joissa pääsee ”tapaamaan” esimerkiksi vanhoja tuttuja vaikka lapsuuden ajoilta.
Jokainen, joka tällaisissa ryhmissä on mukana, tietää että ryhmäläisten saaminen samaan paikkaan oikeassa elämässä ei olekaan ihan niin helppoa.
Vuosi sitten syksyllä luotu Facebook-ryhmä ”Pellosniemen entiset lapset” tähän pystyi viime lauantaina, kun ryhmään kuuluvia jäseniä oli kutsuttu yhteiseen tapaamisen. Tapaamispaikaksi valikoitui Kaisan Kamari, jonka yrittäjänä toimii Mika Martikainen, entisiä pelloslaisia tietysti hänkin!
Paikalla olleilta tuli kiittävää palautetta tapaamisen järjestämisestä.
– Itsellänikin on tänään sitten vielä kello 18 lähtö työpaikan risteilylle Jyväskylässä. Mutta ilman muuta halusin tulla käymään. Mukava nähdä sellaisia vanhoja kavereita ja esimerkiksi vanhoja opettajia, joita ei ole aikoihin tavannut, totesi itse nykyisin Jyväskylän Säynätsalossa asuva Juha Hakanen.
Yksi Facebook-ryhmän perustajista, nykyisin Ristiinan yhtenäiskoululla opettajana toimiva Miia Miettinen oli niin ikään iloinen tapahtumasta. Hän kertoo, että tämän ”entisten pelloslaisten” ryhmän perustaminen sai sytykkeensä yhdestä valokuvasta.
– Viime kesänä elokuulla Sonnisen Jannen fb-kuva metsittyneen Pellos-portin pihasta innoitti lapsuudenkavereita jutuille. Siinä yhteydessä Teemu Kalliojärvi heitti ilmoille, että nähtäisiin porukalla, ja viidakkorumpu päristen porukkaa pyydettiin mukaan.
– Kaijukan entisellä terassilla sitten nähtiin, siitä jatkettiin laavulle Ostolahteen, josta löytyikin lisää saman koulun sakkia. Ilta menikin siinä kuulumisia vaihdellen ja muistojen äärellä. Sitten parin päivän sisällä päätettiin perustaa Facebook-ryhmä ja kutsuttiin mukaan entisiä ja nykyisiä pellosniemeläisiä, koulukavereita ja opettajia, Miettinen kertaa.
Totta kai tapaamisessa tutkittiin myös vanhoja valokuvia.
Nykyisellään ryhmään kuuluu 286 henkilöä. Miettinen pohtii, että ihmisiä tuli paikalle Kaisan Kamarille ehkä kesälomakiireiden vuoksi vähemmän mitä oli oletus, mutta toisaalta monilta eri vuosikymmeniltä ja paikalla oli myös entisiä koulun opettajia.
Kokonaisuutena lauantain tapaaminen oli onnistunut ja jätti osallistujille hyvän mielen. Jatkotoimintaakin on jo suunnitteilla.
– Oli todella mukava kokoontua ryhmän kanssa. Myöhemmin syksyllä nähdään sitten Pelloksen satamassa makkaranpaiston merkeissä, kunhan saamme nuotiopaikan sinne valmiiksi, Kaisan Kamarin tapaamisen toteuttanut Mika Martikainen tuumaili tapaamisen jälkeen kyseisessä ryhmässä.
Vettä satoi tiistaina koko ajan enemmän ja enemmän, kun Paavo ja Joona Sutinen mittailivat Ristiinan Rantapuistoa, eli tuttavallisemmin Uikkalaa.
Joona ja Paavo Sutinen kiertävät Eräkokin ruokateltan kanssa markkinoilla ja järjestävät tapahtumia myös itse. Korona perui monet tapahtumat mutta loppukesästä niitä on taas tulossa enemmän, kun rajoituksia on purettu.
Sutiset vastaavat tänä vuonna markkinajärjestelyistä. Markkinat järjestetään Rantapuistossa samana päivänä 17. heinäkuuta kuin LC Ristiinan markkinoidenkin piti olla.
– Todella paljon markkinatapahtumia on peruttu, ja niitä peruutuksia eivät järjestäjät enää peruuta, Sutinen kuvaa tilannetta, jonka korona, kokoontumisrajoitukset ja niiden muutokset ovat saaneet Suomessa aikaan.
Sutinen on järjestänyt markkinoita pääasiassa Kymenlaakson alueella. Eräkokki-yrityksensä puitteissa hän on ollut Ristiinan markkinoilla myymässä monena vuonna.
– Muut kauppiaat alkoivat minulle soitella, että järjestä sinä Paavo tapahtumia. Soitin Ristiinaan Auvolle ja hän oli, että ilman muuta heille käy.
Tämän jälkeen lupa-asiat selviteltiin vielä kaupungin kanssa ja nyt Sutinen on valmis ottamaan myyjiltä paikkavarauksia.
– Yhtään virallista varausta en ole vielä ottanut, kun lupa-asiat vasta ratkesivat. Pienemmillä paikkakunnilla meillä on ollut mukana 30–40 myyjää, joten uskon, että Ristiinaan voi tulla hyvin nytkin se 70–100, mitä on ollut, Sutinen miettii.
Lions Club Ristiinan markkinavouti Auvo Urpilainen kertoo, että toukokuinen päätös perua perinteiset Ristiinan markkinat oli järjestölle vaikea.
– Markkinoiden historiassa tämä on ensimmäinen kerta, kun me jätämme ne järjestämättä. Olemme iloisia, että Paavo haluaa ne järjestää, koska markkinakauppiaille tässä on kuitenkin kyse elannosta.
Myös LC Ristiinalle markkinat ovat vuosittain merkittävä varainhankinnan kohde.
– Toivon, että saamme jatkossa paikattua varainhankintaa ja pystymme olemaan mukana avustamassa ristiinalaisia yhtä merkittävästi kuin tähänkin asti.
Yksi LC Ristiinan päätökseen vaikuttavista asioista oli, että monet klubin aktiiveista kuuluvat itsekin ikänsä puolesta riskiryhmään. Sutinen kertoo, että koronakevät karsii varmasti myös markkinakauppiaita.
– Varmasti tämä karsii rankalla kädellä kauppiaita pois. Taukoa on ollut muutama kuukausi ja sinä aikana yli 70-vuotiaat kauppiaat ovat ehtineet miettiä, että kannattaako enää jatkaa. Moni sellainen, joilla toiminta on ollut hädin tuskin kannattavaa, lopettaa nyt varmasti, Sutinen pohtii.
Hän kertoo, että markkinakauppiaissa on paljon yli 70-vuotiaita ja joitakin lähes 90-vuotiaitakin.
Murroksista huolimatta Ristiinassa vietetään hyvät markkinat tänä ja tulevinakin vuosina.
– Ja me olemme nyt asiakkaina! Uudessa iskussa sitten vuonna 2021, Urpilainen sanoo.
Tässä on nyt yksi. Ja tuolla toinen – ja täällähän näitä on enemmänkin.
Haitallisten vieraslajien torjuntaan keskittyvän VieKas LIFE -hankkeen Etelä-Savon aluekoordinaattori Marjaana Kovanen alkaa nyhtää jättipalsamia pois Linnaniementien varresta Ristiinassa. Olemme etsineet palsamiesiintymää tien varresta vesisateessa jo hetken. Muistikuvani oli, että jossain siellä sitä on. Kovanen on lohduttanut, että toisaaltahan se on vain hyvä, jos emme löydä lajia.
Vieraslajin kitkeminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, Marjaana Kovanen muistuttaa. Ennen isompia talkoita olisi hyvä selvittää maanomistaja ja sopia asiasta. Harvemmin kenelläkään on mitään vastaan esimerkiksi jättipalsamin hävittämistä metsästä.
Mutta melko läheltä kiviveistämöä löytyy laaja esiintymä.
– Jättipalsami on mahdollista hävittää. Se pitää vain nyhtää ennen kuin siemenkota kypsyy heinä-elokuun vaihteessa, Kovanen kertoo.
Kitkentä pitää tehdä huolellisesti muutaman vuoden ajan. Jos kukissa on jo siemenkodat, voi niiden poksahtelua estää huputtamalla kukinnon ennen kitkentää. Mutta helpommalla pääsee, kun lähtee kitkemishommiin juuri nyt.
Paukkupalsamiksikin kutsuttu kasvi on haitallinen vieraslaji Suomessa. Se leviää siemenistä niin tehokkaasti, että se tukahduttaa muut kasvit ja haittaa metsän uudistamista.
Suomen Luonnonsuojeluliitto koordinoi haitallisten vieraslajien hävittämistä. Etelä-Savossa keskiössä ovat nyt jättipalsami ja jättiputket. Jättiputket ovat haitallisia ihmiselle, koska ne aiheuttavat auringonvalon kanssa pahoja palovammoja iholle.
Muita haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja ovat kurtturuusu, keltamajavankaali, komealupiini ja tatarlajit.
– Keltamajavankaalia ei onneksi ole Etelä-Savossa kuin yksi levinnyt esiintymä. Kurtturuusujen poistoon on nyt aikaa kaksi vuotta, eli ne pitää olla jokaisesta puutarhasta pois 1.6.2022, Kovanen kertoo.
Vieraslajit ovat uhka erityisesti luonnon monimuotoisuudelle. Kurtturuusu valtaa alaa niin, että sitä on jo saariston hiekkarannoilla niin tiheästi, ettei sekaan mahdu.
– Sen siemenet kypsyvät kiulukoissa ja kelluvat meren mukana. Sen takia se on todella hankala hävitettävä.
Monelle vieraslajeista tutuin on lupiini.
– Se kasvaa juuri siellä, missä viihtyisivät Suomen luonnon pienet, hennot ketokasvit. Lupiini valtaa alan näiltä hiirenvirnoilta ja päivänkakkaroilta. Koska se on hernekasvi, se myös tekee maahan lisää ravinteita ja koko maaperä muuttuu sille edulliseksi ja ketokasveilla ei ole mahdollisuuksia.
Kukkakannan yksipuolistuminen on ongelma myös hyönteisten kannalta.
– Perhoset tykkäävät ketokasveista mutta lupiinista ei tykkää oikein kukaan. Tai gammayökkönen tykkää, mutta haluammeko me niitä kamalasti Suomeen, Kovanen kertoo ongelmallisuudesta.
Jättipalsami on helppo tunnistaa lehtien muodosta ja muita kasveja vaaleamman vihreästä väristä.
Haitallisista vieraslajeista hankalimpia hävitettäviä ovat tatarlajit. Pahasti levinneen japanintatarin löydämme Kovasen kanssa seurakuntatalon ja kirkon vierestä.
– Tatarit on todella vaikeita hävittää. Niillä on äärettömän vahva juurakko. Jos esiintymän leikkaa ja laittaa päälle useammaksi vuodeksi hyvin vahvan pressun, niin se saattaa auttaa. Mutta viime kädessä näitä ei usein poisteta kuin myrkyllä. Siihen ei tietenkään moni haluaisi lähteä, mutta se on joskus ainoa keino.
Japanintatar on levinnyt Ristiinassa Kissalammentien vieressä.
Kierroksellamme Ristiinassa Kovanen on huomannut Linnaniementien varrelta metsästä myös yhden punalehtiruusun. Vieraslajilaki ja -asetus tulivat Suomessa voimaan vuonna 2016 ja niissä on nyt nimetty tietyt lajit. Kovanen uskoo, että lajeja lisätään tulevina vuosina.
– Puutarhureiden kannattaa vahtia isotuomipihlajaa, punalehtiruusua, terttuseljaa ja sormustinkukkaa, että ne eivät pääse leviämään metsään. Oikeastaan kaikki lajit, jotka ovat sellaisia, että ne loikkivat pitkin pihaa, ovat sellaisia, että niiden perään kannattaa katsoa.
Perjantaina 3. heinäkuuta Ristiinan Urheilukentällä liikutaan iloisesti.
ToriSportin yrittäjä Janne Moilanen kertoo, että Hauva on ollut käyttäjien parissa huippusuosittu.
ToriSport ja Mikkelin kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut tuovat kesäkiertueellaan kylään erilaisia pomppulinnoja ja muita aktiviteetteja.
ToriSportin yrittäjä-toimitusjohtaja Janne Moilanen kertoo, että kyläkiertuetta on suunniteltu joskus aiemminkin mutta nyt koronatilanne sai sen tapahtumaan.
ToriSport-tapahtumat piti kesän aikana järjestää Mikkelin torilla, Lahdessa ja Kuopiossa mutta ne kaikki on peruttu.
– Tapahtumatuotanto on ollut nyt nollissa, Moilanen kertoo koronavaikutuksista.
Ristiinan urheilukentälle pystytetään muun muassa 13-metrinen uusi Hauva-seikkailurata, pomppuliukumäki ja pomppulinna. Lisäksi tapahtumassa on Shoot Out -tarkkuusseinä.
Muuta toimintaa paikkakunnilla on tilan mukaan.
– Viritellään juoksuradoille askeltikkaita ja muita, mitä missäkin mahtuu. Lapset saavat liikunnallisuutta leikin kautta. Nykyään ei oikein enää riitä vain hiekkakenttä ja pallo.
Ristiinan lisäksi kiertue käy Lähemäellä, Urpolassa, Haukivuorella, Rantakylässä ja Mikkelin Urheilupuistossa.
Tapahtumien lisäksi ToriSportilla on liikuntahalli Kalevankankaalla ja talvisin Lastenmaailmoja kauppakeskuksissa.
Elina Alanne
ToriSport pe 3.7 kello 10–18 Ristiinan urheilukentällä, Opinahjo. Tapahtumat ovat ilmaisia. Paikalla on kioski.
