Omaiset voivat taas vierailla Mikkelin keskussairaalassa tai lähikuntoutusosastolla olevan potilaan luona.
Keväällä keskussairaalan toiminnassa oli useita muutoksia. Nyt vierailut osastoilla ovat taas sallittuja.
Koronavirustilanne Essoten alueella on rauhallinen. Suomen hallitus on purkanut maaliskuussa antamansa suosituksen vierailujen välttämisestä sairaaloissa.
– Vierailijoiden määrässä toivomme maltillisuutta, suu- nenäsuojusta tulee käyttää ja noudattaa henkilökunnan ohjeita, sanoo pandemiapäällikkö Hans Gärdström Essoten tiedotteessa.
Vierailijoiden on huomioitava muutamia asioita. Vierailulle ei saa mennä, jos on lievimpiäkään tartuntataudin oireita:. Tämä tarkoittaa yskää, nuhaa, kurkku- tai lihaskipua, kuumetta, haju- tai makuaistin muutoksia tai ripulia.
Oireeton on pitänyt olla viimeisten kahden viikon ajan.
Vierailu on kielletty, mikäli vierailija on saapunut tai palannut ulkomailta Suomeen viimeisten 14 vuorokauden aikana maasta, johon matkustamista ei koronan vuoksi suositella.
Kriittisesti sairaiden ja saattohoitopotilaiden omaisia kehotetaan olemaan yhteydessä hoitavaan yksikköön tapaamisjärjestelyistä.
Kädet pitää desinfioida sairaalaan ja osastolle saapuessa sekä pois lähtiessä. Vierailulla pitää muistaa pitää kahden metrin turvaväli potilaisiin ja henkilökuntaan.
Ensimmäiset jääkaappi ja pakastin olivat liian pieniä. Eiväthän ne mahtuneet tästä ovesta sisään, nauravat Jani ja Johanna Lastuniemi Monza-asuntovaunun ovella.
Jani ja Johanna Lastuniemi toteavat, että Kapsäkki-kahvilan retroilmeessä on vähän pilkettä silmäkulmassa, mutta toiminta otetaan vakavasti. Johannan sylissä perheen kuopus Edit.
Tarpeeksi pienet kylmälaitteet löytyivät lopulta Johannan vanhempien varastosta, ja niin kesäkahvila Kapsäkki oli taas askeleen lähempänä toteutumistaan.
Lastuniemien pop up -kesäkahvila Kapsäkki on ensimmäistä kertaa avoinna Rantapuistossa, eli Uikkalassa, ensi lauantaina 27. kesäkuuta. Tästä lähtien kahvila avautuu aina lauantaisin elokuun loppuun saakka.
– Pop up -kahvilaa saa Suomessa pitää 12 kertaa vuodessa. Meillä on nyt kymmenen kertaa kalenterissa, eli vielä on varaa lopusta vaikka jatkaa kautta, Lastuniemet kertovat.
Kapsäkki on uusioperheen yhteinen harrastus ja unelma, Lastuniemet kuvaavat. Janin ja Johannan lisäksi leipomassa ja kahvilatyössä on mukana Johannan tytär Vilma. Ja toki kaikessa mukana on Kapsäkin luova johtaja, Edit, yhdeksän kuukautta.
– Olemme ajatelleet tämän kesän mennä tällaisella 5+2-mallilla, eli viisi päivää kesälomaa ja kaksi töitä, Jani kertoo.
Toki avausviikolla työtä riittää muinakin päivinä kuin perjantaina ja lauantaina. Lastuniemet halusivat kahvilaan omien leivonnaisten lisäksi laadukkaita paikallisia tuotteita. Kahvit on jo noudettu Kirjalan kahvipaahtimosta ja gelatojäätelöt tilattu Ramin konditoriasta.
Tarjoilussa Lastuniemet haluavat ottaa huomioon myös gluteenittomat ja vegaanit. Jani nauraa, että gluteenittomia muffineita heidän täytyy vielä harjoitella, koska ne eivät meinaa kohota millään.
Avajaislauantai jännittää, koska tarvittavia leivonnaisten määriä on hankala arvioida.
– Meillä on kotiin 200 metriä ja Johannan vanhemmille, jossa leivomme gluteenittomat, vielä lyhyempi matka, joten se helpottaa.
Kapsäkkiin kuuluu olennaisesti myös vanha Tyyne-Volvo. Lastuniemet tykkäävät tehdä päiväretkiä ja toivovat Kapsäkin houkuttavan samanlaisia reissaajia myös Ristiinaan. Omilla retkillään he ovat pyöritelleet kahvila-ajatusta ja maistelleet muiden tuotteita.
Johanna on tällä hetkellä vanhempainvapaalla lähihoitajan työstä Vaarinsaaresta. Varsinais-Suomesta kotoisin oleva Jani on teatteri-ilmaisun ohjaaja ja tekee töitä Porvoossa ja Helsingissä.
– Minä olen siellä Turunmaalla kasvanut ja olen aina tykännyt kohdata ihmisiä ja jutella. Siellä on kuitenkin paljon jähmeämpää kuin täällä, joten se ominaisuus meinasi jo pudota pois. Täällä on ihanaa, kun ihmiset oikeasti haluavat jutella esimerkiksi kaupassa ja muissa palvelutilanteissa, Jani kertoo.
Kapsäkki sijoittuu Rantapuistoon lähelle rannalle vievää siltaa. Kaupunki oli heti innoissaan uudesta toiminnasta alueelle, Lastuniemet kertovat.
Lastuniemet suunnittelevat, että Kapsäkin yhteydessä voisi järjestää myös erilaisia tapahtumia. Entisessä kotikunnassaan Paraisilla Jani on esimerkiksi ollut mukana järjestämässä elokuvailtoja ulkoilmassa.
Kapsäkillä Lastuniemet myös kuulostelevat, millaiselle toiminnalle Ristiinassa olisi tilausta.
– Unelmoimme kyläolohuoneesta, jossa voisi olla erilaista toimintaa. Olimme kiinnostuneita R-kioskin tilasta, kun kioski lopetti, mutta silloinen omistaja ei suostunut kuin myymään sen. Sitten tuli koronakevät ja kioskihuoneistolla on uusi omistaja, mutta hän oli jo ehtinyt vuokrata sen, Lastuniemet kertovat.
Ennen kaikkea he toivovat Kapsäkin osaltaan tuovan Ristiinaan enemmän iloa ja energiaa.
– Lukion lopettamisen ja muiden takia Ristiinassa on ollut energiat vähän alhaalla. Mutta emme halua vain surkutella, vaan täytyy tehdä jotain. Positiivisuus luo positiivisuutta, Jani sanoo.
Moni yllättyi iloisesti, kun Ristiinan S-marketin pihaan tuli muovipakkausten kierrätysastiat.
Muovipakkauksia voi nyt viedä S-marketin pihalla olevaan Rinki-kierrätyspisteeseen.
Vielä alkuvuodesta Ristiinalaiselle vastattiin, että muovinkeräysastioita ei lisätä ennen kuin uusi jätelaki astuu voimaan vuoden päästä heinäkuussa.
Suomen Uusiomuovi Oy vastaa muovipakkausten osalta niiden tuottajavastuusta. Se hallinnoi pakkausasetuksen mukaisesti kierrätystä.
Kierrätyspisteistä, eli niiden sijoittelusta, luvista, astioista ja tyhjentämisestä, vastaa Pakkauskierrätys RINKI Oy.
Ringin Itä-Suomen aluepäällikkö Jari Koivunen, miten tässä näin kävi, että Ristiinassa alkoikin jo muovipakkausten keräys?
– Tuottajayhteisö hankki muutamille vilkkaille paikoille pakkausten puristimia. Yhden puristimen paikalta vapautuu neljä säiliötä. Näillä säiliöillä pystyimme auttamaan Ristiinaa, josta muovipakkausten keräystä oli kovasti haluttu ja pyydetty.
Muovipakkauksia kerätään nyt myös Metsäsairilan Ristiinan pienjäteasemalla sen aukioloaikoina.
Elina Alanne
Muovipakkausten kierrättäminen
Saa laittaa
kotitalouden tyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauksia
Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset
Pesuaine-, shampoo- ja saippuapakkaukset
Muovipullot, -kanisterit ja -purkit – mieluiten litistettyinä
Muovikassit, -pussit ja -kääreet
Kotitalouksista löytyy muitakin muovipakkauksia, jotka sopivat keräykseen: esimerkiksi tuubit, putkilot, EPS-pakkaukset ja vastaavat.
Irrota korkit, koska eri muovilaadut tunnistetaan kierrätysprosessissa optisella lukulaitteella
Ei saa laittaa
Likaisia muovipakkauksia tai sekajätettä
PVC-pakkauksia
Muita muovituotteita, kuten pulkkia, tai yritysten muovipakkauksia
Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta oli sitä mieltä, että Ristiinan koulukeskuksen kehittämisen hankesuunnitelma pitää palauttaa uudelleen valmisteluun. Suunnitelmassa on kyse nuorisotilan ja kirjaston siirrosta koululle.
Lautakunnassa keskustelua käytiin siitä, että Ristiinan aluejohtokuntaa ei ole kuultu asiassa.
Lautakunnassa käydyn keskustelun aikana Janne Strengell (kesk.) esitti Petri Tikkasen (sd.) kannattamana asian palauttamista. Esityksestä äänestettiin. Lautakunnan jäsenistä ainoastaan Eero Aho (kok.) oli sitä mieltä, että asiaa ei palauteta. Strengelliä kannattivat Juha Hakkarainen (sd.), Heidi Särkkä (kok.), Kirsi Pokkinen (kesk.), Hanne Vainio (sd.), Vesa Nessling (vihr.) ja Taina Harmoinen (kesk.). Strengell, Tikkanen, Särkkä ja Hakkarainen ovat ristiinalaisia.
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta puolestaan päätti, että se hyväksyy suunnitelman.
Asia oli alkujaan myös kaupunkiympäristölautakunnan tiistai-illan kokouksen listalla, josta se poistettiin. Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä selventää, että investointi- ja rakennusasioissa kaupungin prosessi menee niin, että muut lautakunnat lausuvat asiasta ja kaupunkiympäristölautakunta esittää niitä eteenpäin kaupunginhallitukselle.
– Nyt kasvatus- ja opetuslautakunta oli sitä mieltä, että aluejohtokuntaa ei ole kuultu, joten minä en voinut tehdä kaupunkiympäristölautakunnalle esitystä, koska kaikkien pitää tulla kuulluksi.
Prosessi kestää nyt pari kolme kuukautta pidempään mutta Riihelä ei ole siitä harmissaan.
– Ei tässä kala katiskasta katoa. On hyvä ja tärkeää, että aluejohtokuntaa kuullaan.
Aikanaan asia palaa takaisin kasvatus- ja opetuslautakuntaan ja tämän jälkeen kaupunkiympäristölautakuntaan. Seuraavaksi asiaa käsittelevät kaupunginhallitus ja -valtuusto.
Elina Alanne
Ristiinalaisen paperi- ja näköislehdessä 17.6. kerrottiin, että kaupunkiympäristölautakunta käsitteli koulun projektisuunnitelmaa tiistaina. Lautakunta ei siis käsitellyt asiaa.
Eikö kuljekin tasaisesti, palomestari Pekka Valtonen kysyy ja nostaa pelastuslaitoksen uuden veneen nopeutta.
– Huippunopeus on 38 solmua, mutta sitä ei oikeastaan tarvitse. Mutta reilua kolmeakymppiä ajetaan, Valtonen sanoo.
Keulaluukun kautta veneeseen on helppo lastata öljyntorjunta- tai palokalusto tai tarvittaessa vaikka mönkijä.
Uusi vene on edelliseen verraten ihan toisenlainen, ja Valtonen on siitä tyytyväinen. Katamaraanityyppinen vene on tukeva ja todella hyvä ajaa. Se on suunniteltu täysin pelastuslaitoksen tarpeisiin.
Keulaluukku mahdollistaa sen, että kyytiin saa tarvittaessa vaikka mönkijän, jolla pääsee auttamaan saareen.
Pelastuslaitoksen venettä käytetään sekä palopuolella että sairaankuljetuksen apuna. Pelastuslaitos auttaa myös, jos vene ajaa karille tai on muuten ongelmissa.
– Sairaankuljetuksen avustamista on eniten. Lisäksi on mökki- ja maastopaloja. Maastopalojen määrä riippuu aina vuodesta. Nyt on alkukeväästä asti ollut vilkasta niiden kanssa, Valtonen kertoo.
Ihmisten avun tarve ei keskity vain kesään ja aurinkoisiin päiviin. Uudessa veneessä paareilla kuljetettava ihminen saadaan katon alle veneen keskikäytävälle. Lämmitettävät ikkunat varmistavat sen, että venettä on mukava ohjata myös syksyn kosteudessa ja pimeydessä.
– Aiemmin meidän piti pitää paarit kannella säässä kuin säässä.
Palomestari Pekka Valtonen kertoo, että pelastuslaitoksen uusi vene on todella hyvä ajaa. Perässä pauhaavat kaksi 150 hevosvoiman moottoria, mutta sisällä on hiljaista.
Merkittävä parannus on myös se, että vene on suunniteltu öljyntorjuntaan. Se on erittäin tärkeää, koska jo syväväylän vuoksi riski öljyonnettomuuteen on Ristiinassa aina olemassa.
– Meillä on öljypuomeja täällä Ristiinassa muun muassa Pelloksen kanssa yhteistyössä tehtaan sataman vieressä säilytyksessä. Tarvittaessa niitä tulee vielä lisää Mikkelistä. Sataman ja tehtaan takia valmius on oltava.
Öljyntorjunta on oma erikoisalansa, joten pelastuslaitos harjoittelee sitä säännöllisesti.
– Sitä pitää harjoitella, jotta oikeassa tilanteessa osaamme toimia. Pieniä vahinkoja on tapahtunut mutta ei onneksi suurempaa. Jos on iso alus ja paljon öljyä, niin siitä tulee isot vahingot äkkiä rannoille.
Henkilöstöä koulutetaan nyt uuden veneen käyttämiseen muutenkin. Hätätilanteissa veneen miehistö on yksi plus kolme. Tarvittaessa kantavuutta on 10 henkilöön.
– Koulutamme nyt useampia veneen päälliköiksi, että veneen saa aina liikkeelle. Uusissa laitteissa on oma harjoittelunsa.
Tässä pääsee tutustumaan vielä entistä syvemmin Suomenniemeen ja ihmisiin täällä. Näin miettii Neonilla Rusakko, joka on aloittanut työnsä Suomenniemen aluejohtokunnan palkkaamana sometykkinä.
Neonilla Rusakko kertoo, että epäröi alkuun sometykiksi hakemista, koska työ oli niin erilainen kuin hänelle itselleen olisi tullut mieleen.
Syksyllä abiturienttivuotensa Savitaipaleen lukiossa aloittava Rusakko toteaa myös, että työ on hyvä tapa harjoitella kirjoittamista myös kesän ajan.
Sometykki päivittää elokuun loppuun saakka aluejohtokunnan uusia sivuja Facebookissa ja Instagramissa.
– Tärkein sisältö tämän kesän aikana on tuoda esiin Suomenniemen yrityksiä. Teen yritysvierailuja ja postaan niistä.
Korona sekoitti hieman Suomenniemen markkinointityötäkin, koska esimerkiksi perinteistä Suomenniemi-viikkoa ei järjestetä. Aluejohtokunnan alkuperäinen ajatus oli, että sometykiksi palkattava nuori kertoo esimerkiksi tapahtumista.
– Postaan myös asioista, mitä täällä voi tehdä kesällä. Korona-aikaan moni ei ehkä halua tai pysty mennä muualle, mutta täällä on paljon, mitä tehdä.
Rusakko kertoo, että juttua on tulossa esimerkiksi Salmenrannasta vuokrattavista kyläveneistä ja sup-laudoista. Hän on myös menossa testaamaan kirjastolta lainattavia polkupyöriä.
Tänä vuonna 18 vuotta täyttävä Rusakko on aina asunut Suomenniemen Kuusenhaossa, joka sijaitsee kymmenisen kilometrin päässä kylältä.
Some-tykillä ei ole vielä ajokorttia, mutta polkupyörällä tai vanhempien kyydissä pääsee. Rusakko toteaa, että hän ei varsinaisesti harrasta mitään, mutta käy heittämässä frisbeegolfia aika usein. Aiemmin hän harrasti lentopalloa ja pelaa sitä edelleen silloin tällöin.
– Suomenniemen urheilukentällä on beach volley -kenttä, Rusakko vinkkaa muillekin.
Sometykin työ ja mahdollisuus tutustua omaan kotikylään on mukava siitäkin syystä, että pian Rusakkoa kutsuvat opiskelut. Se tarkoittaa muuttoa pois Suomenniemeltä.
Sekä kirjasto että nuorisotila ovat kaupungin suunnitelmissa siirtymässä koulukeskuksen tiloihin.
Koulurakennuksen A-osaan suunnitellaan nuorisotilaa. Hankesuunnitelmassa todetaan, että piha-alue pitää suunnitella tarkoin, jotta nuorisotilaan kulku saadaan järkeväksi ja kaikille turvalliseksi.
Ristiinalainen kertoi huhtikuussa, että kaupunki haluaa siirtää koululle ainakin nuorisotilan ja myös kirjaston mahtumista sinne mittaillaan.
Nyt koulukeskuksen tilojen hankesuunnitelma on valmis ja lautakuntien käsittelyssä. Koulun muutosta käsittelevät tällä viikolla jo kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta. Lisäksi se on myöhemmin käsittelyssä kaupunkiympäristölautakunnassa.
Suunnitelma on, että kirjasto sijoittuu lukiolta vapautuvan siiven alakertaan. Lukion lakkautumisen seurauksena opetustiloja vapautuu ensi elokuun alusta alkaen kaikkiaan noin 767 neliömetriä.
Kirjasto saisi lukion päädystä käyttöönsä alakerroksesta luokkatiloja sekä aulan. Pinta-alaa olisi yhteensä noin 448 neliömetriä, mikä on hieman enemmän kuin nykyisissä kirjastotiloissa. Tiloja remontoidaan nykyistä avarammiksi muun muassa seiniä poistamalla ja oviaukkoja suurentamalla. Näin ne soveltuvat paremmin kirjastotoimintaan.
Yläkoulu saisi käyttöönsä lukiosiiven toisen kerroksen sekä alakerroksesta muun muassa entisen kielistudion, joka kalustetaan normaaliksi luokaksi.
Nuorisotila toimisi koulun A-siiven päässä. Tilan koko on 243 neliötä tai 282 neliötä, kun mukaan lasketaan myös tilan viereen siirtyvä Jopo-luokka. Siitä todetaan suunnitelmassa, että sen yhteiskäyttö on mahdollista. A-siivessä olisivat myös iltapäivätoiminnan tilat sekä pro-luokat.
Muutos on aikataulutettu niin, että nuorisotilan muutos kilpailutetaan syksyllä 2020, muutostyöt tehdään marras-joulukuussa ja nuorisotilat aloittavat toimintansa koululla tammikuussa 2021.
Kirjaston urakkakilpailutus on kevättalvella 2021, urakka-aika kesä-heinäkuussa samana vuonna ja kirjasto avautuisi koululla elokuussa 2021.
Hankkeen kustannusarvio on kaikkiaan 300 000 euroa. Se on jaettu niin, että vuodelle 2020 on nuorisotilan muutos- ja korjauskustannuksia 150 000 euroa ja vuodelle 2021 kirjastolle 150 000 euroa.
Kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen toteaa, että summa on tässä vaiheessa arvio ja tarkempi suunnittelu tehdään, kun hankesuunnitelma on hyväksytty.
– Nuorisotilan ja kirjaston muutokset ovat vähän erityyppisiä mutta suuruusluokka on tuota luokkaa, Hyttinen sanoo.
Kirjastotila tarvitsee suurempia muutostöitä.
– Siellä tarvitaan suurempia yhtenäisiä tiloja ja samalla pitää tehdä sähkötöitä, että pistorasiat, valaistus ja atk-verkot ovat järkevästi, Hyttinen sanoo.
Kustannusarviossa ei ole mukana tilojen kalustusta. Myös kirjaston valvontakamerat kuuluvat sen hankittavaksi.
– Todennäköisestihän näitä siirretään vanhoista tiloista, Hyttinen sanoo.
Myös kirjastoon asennettu omatoimikäytön järjestelmä voidaan suunnitelman mukaan siirtää.
Summaan on laskettu mukaan myös piha-alueen muutostöitä. Tarkempaa suunnittelua vaatii vielä A-siiven ulkoalueet.
– Piha-alueelle ja aitoihin pitää ehkä tehdä muutoksia, jotta nuorisotilan mopojen ja mahdollisesti autojenkin pysäköinti saadaan järkevästi senkin kannalta, että eskaritoiminta on myös siellä päädyssä, Hyttinen sanoo.
Lautakuntien jälkeen suunnitelmaa käsittelee kaupunginhallitus. Tämän jälkeen valtuuston pitää antaa asian etenemiseksi 150 000 euron lisämääräraha vuodelle 2020. Raha on tarkoitus siirtää kaupungin investointiohjelman sisällä joltain toiselta hankkeelta.
– Määrärahasiirrot käsitellään kokonaisuutena syksyn talousarvioseurannan yhteydessä, Hyttinen sanoo.
Kaupungin tavoite on saada nykyisen kirjaston rakennus myytyä.
Vanhat kiinteistöt myydään
Kun nuorisotila ja kirjasto ovat muuttaneet, kaupunki haluaa myydä niiden nykyiset kiinteistöt. Molemmissa kiinteistöissä on vuokralaisia, joten ne myydään osittain vuokrattuina.
Hyttinen uskoo, että molemmille kiinteistöille löytyy ostaja. Hinta riippuu silloisesta markkinatilanteesta.
– Kirjastokiinteistö on isompi kokonaisuus ja siinä on enemmän potentiaalia. Nuorisotila on iäkäs ja siinä on peruskorjaustarpeita, mutta siinä on myös vuokralaisia, Hyttinen sanoo.
Kirjastokiinteistössä ei Ristiinalaisen tietojen mukaan ole pian enää kuin yksi kaupungin ulkopuolinen vuokralainen. Hyttinen toteaa, että joka tapauksessa kiinteistö myydään.
– Sehän voi olla mahdolliselle ostajalle helpompikin ostaa vuokralaisista vapaampana. Kirjastorakennus on hyväkuntoinen, joten kaupungin ei kannata sitä purkaa, Hyttinen sanoo.
Rehtori ei luopuisi lukiosiivestä
Ristiinan koulukeskuksen muutostyöt tietävät yhtenäiskoululle muutaman vuoden muutosten aikakautta.
A-siivessä on ollut perusopetuksen luokkia. Sinne suunnitellaan nyt nuorisotiloja.
– Kolme luokkatilaa lähtee pois, mutta niitä myös tulee tilalle, jos esimerkiksi ensisijaisesti lukion käytössä olleet atk- ja kielistudio kalustetaan normaaliluokiksi, Ristiinan yhtenäiskoulun rehtori Matti Hämäläinen kertoo.
Nykyajan erilaisten välineiden kanssa kiinteää kielistudiota ei yläkoulun käytössä tarvita. Myös muutokset oppilasmäärissä vaikuttavat toimintojen tiivistämiseen.
– Viime lukuvuonna ysejä oli kolme rinnakkaisluokkaa ja nyt rinnakkaisluokkia on yläkoulussa lähitulevaisuudessa vain kaksi, Hämäläinen kertoo.
Hämäläinen toteaa, että nuorisotilan viemät tilat pystytään siis paikkaamaan hyvin ja hän ymmärtää tarpeen saada nuorisotilat koulun yhteyteen.
– Mutta lukiosiiven haluaisin saada kokonaan koulun käyttöön. Siellä on tilavat ja sisäilmaltaan hyvät luokat. Nyt koronakeväänä oli erittäin tärkeää, että koulussa oli väljyyttä. Tuntuu harmittavalta luovuttaa tiloja kirjastolle, mutta jos kirjasto tänne halutaan, niin en minäkään keksi muualta koulurakennuksesta sille sopivaa paikkaa, Hämäläinen miettii.
Hämäläinen pohtii, että koululla tehtävät muutostyöt eivät ole ihan pieni operaatio.
– Ja summanahan se on jo suunnitelmassa enemmän kuin lukion kulut yhdeltä vuodelta. Rakentaminen ja korjaaminen ei ole koskaan halpaa.
Hämäläinen toteaa, että nyt esiteltävässä suunnitelmassa koulua mietityttää eniten nuorisotilan sekä esikoululaisten ja iltapäiväkerholaisten rinnakkaiselo samassa päädyssä rakennusta.
– Pihajärjestelyjä pitää miettiä tarkkaan. Esikoulun puolella on huoli, että pelkäävätkö pienet nuorisotilan käyttäjien mopoja ja autoja.
Rehtori toteaa, että aitojen lisääminenkään koulurakennuksen ympärille ei ole ihan yksinkertaista.
– Turvallisuussyistähän rakennuksen ympäri on päästävä ajoneuvoilla.
Kaupungin sisäisten vuokrien ongelmallisuus mietityttää rehtoria. Lukion tilat vapautuvat tämän vuoden elokuussa ja kirjaston olisi tarkoitus avautua tiloissa elokuussa 2021.
Hämäläinen ei ole kuitenkaan lainkaan varma, voiko perusopetus käyttää kaikkia vapautuvia tiloja väliaikana.
– Lukio on maksanut tilojen sisäisen vuokran. En tiedä, onko perusopetuksella valmiutta lisätä budjettia niin paljon, että voisimme käyttää alakertaa ensi lukuvuonna. Toivottavasti asiasta saadaan järkevä ratkaisu, koska eihän siinä ole mitään järkeä, että tila on tyhjänä.
Niin sanotun lukiosiiven yläkerrassa olevista luokista osa on jo nyt ollut osittain yläkoulun käytössä ja on sitä jatkossakin.
Nyt ei olla liikkeellä heppoisin eväin. Sen voi jo painosta päätellä, kun ottaa käsiinsä ristiinalaisen Ari Mannisen uutuuskirjan Saimaa – koko tarina (Readme).
Todellakin, liki kahden ja puolen kilon painoisessa kirjassa on yli 800 sivua, ja se on todellinen aarreaitta paitsi sisällön määrän, niin myös sen laadun ja monipuolisuuden osalta.
Kirjassa on esillä asiaa vaikka muille jakaa, alkaen Saimaasta geologisena ”ilmiönä” ja päättyen Saimaan alueella eläneiden omaperäisten henkilöiden tarinoihin.
Ja näiden väliin mahtuu asiaa esimerkiksi Saimaan alueen kunnista (mukana myös kaikki entiset itsenäiset kunnat, kuten Ristiina), alueen historiasta sotien jaloissa, kalastuksesta Saimaalla ja vaikkapa useista erilaisista reittivaihtoehdoista, mikäli haluaa kierrellä Saimaata. Ja kaiken kruunaa valtava määrä valokuvia, nekin suurimmaksi osaksi kirjoittajan itsensä ottamia.
Ristiinalainen Ari Manninen teki vuosien työn kasatessaan huhtikuussa julkaistua kirjaa Saimaa – koko tarina. Nyt kirjoittaja voi hengähtää hetken vaikka Saimaan rantakoivujen katveessa. Vaikka aineistoa löytyisi toiseenkin kirjaan, niin vain aika näyttää, jatkaako Manninen Saimaan tarinaa. Kuva: Niko Takala
Tästä ylitsepursuavasta sisällöstä huolimatta Manninen huokaa, että aineistoa ja ideoita olisi ollut vielä paljon enempäänkin.
– Kutistamaan joutui paljonkin, kun ruvettiin tarkemmin miettimään mitä mukaan mahtuu. Niinpä kirjasta jäi pois esimerkiksi ajatellut osiot harjujonoista, joita on Saimaan alueella paljon, ja joita ei välttämättä tule ajatelleeksikaan. Täällä Ristiinassa esimerkiksi pitäjää halkova, muun muassa Hartikkalassa selvästi erottuva harju on osa jo toiselta Salpausselältä alkavaa harjua.
– Pois jäi niin ikään Saimaan eläimistöstä, esimerkiksi kaloista ja vesilinnuista kertova osuus, ja vaikkapa kallio- ja kivimuodostelmat suuremmassa laajuudessa. Ja tietysti omaperäisiä henkilöitäkin olisi löytynyt enemmän! Manninen hymähtää.
Onko tästä siis vedettävissä johtopäätös siitä, että Saimaan tarina jatkuu vielä toisenkin teoksen merkeissä?
– No siitä en osaa vielä sanoa. Itsellä kun ei ole tässä elanto kyseessä, vaan ennemminkin harrastus, niin jotta jotain syntyy, niin se vaatii innostuksen. Väkisin en ryhdy mitään kirjoittamaan, eläkkeellä oleva opettaja pyörittelee.
Niin, ymmärrettävää on, että ihan heti ei mieli halaja vastaavanlaisen jättiprojektin pariin. Manninen ynnää tehneensä kirjaa ”ainakin viiden vuoden ajan”, ajaneensa sen tiimoilta autolla kymmeniä tuhansia kilometrejä ja viettäneensä aikaa Saimaalla veneellä yhteensä useita viikkoja.
Ja itse asiassa tämä kirja ei enää ole sen tekijälle niin ajankohtainen kuin lukijalle, sillä tekstin osalta se on ollut valmiina jo reilusti yli vuoden päivät.
– Alun perin oli tarkoitus, että kirja olisi ilmestynyt jo kevätmarkkinoille 2019, mutta silloin kirja viivästyi taittovaiheen vuoksi, ja se päätettiin sitten julkaista vasta tänä vuonna. Niinpä on käynyt vähän niin, että vaikka kirja on tosiaan vasta keväällä julkaistu, niin itselle se on jo tietyllä tavalla vanha juttu.
– Mutta toki sillä tavalla aihe on nyt itsellekin tullut esille, kun esimerkiksi lukijoilta on tullut palautetta ja yhteydenottoja. Ainakin tällä mittarilla kirja on herättänyt mielenkiintoa, sillä ei edellisistä teoksistani (esimerkiksi Suuri suomalainen kalastuskirja ja Suuri savustuskirja) näin paljon ole tullut yhteydenottoja. Onpa joku nyt lähettänyt oikein postikortinkin!
Vuolteen kanava on yksi lukemattomista hienoista kohteista, joita Saimaalta löytyy. Ristiinan ja Puumalan rajalla oleva kanava on oiva paikka vaikka päiväretkikohteeksi. Kuva: Ari Manninen
Ristiinaan ja Saimaan maisemiin Manninen päätyi vuonna 1979 opettajan töihin. Jo ennestään kala- ja luontoharrastajan oma aktiivisempi liikkuminen Saimaalla alkoi tuolloin, mutta kosketuspintaa Suomen suurimman järven alueen elämään on jo 50-luvulta.
– Minulla on muistikuva siitä, kun pikkupoikana olen käynyt vanhempieni kanssa Olavinlinnassa. Muistan, tai ainakin olen muistavinani, että opas kertoi tarinaa Olavinlinnan pihlajan legendasta.
Saimaan äärellä hän on asunut siis jo yli 40 vuotta, jonka aikana järvelle on tullut tehtyä lukemattomia reissuja. Milloin kalastamaan, milloin retkeilemään, milloin kalliokiipeilyn merkeissä. Kirjoittaminenkin on tuttua puuhaa, olihan Manninen esimerkiksi Erä-lehden pitkäaikainen avustaja.
Kun reissuja ja kokemuksia Saimaalta on valtava määrä, niin minkä perässä hän tänä päivänä kaikkein mieluiten lähtee Suomen suurimmalle – ja upeimmalle – järvelle?
– Nyt kun kelikin on näin leppoisa, niin varmaan lähtisin kaikkein mieluiten Liittokiven selälle katselemaa, onko tuttu norppa siellä tavallisella lepokivellään pötköttelemässä! Manninen sanoo hetken pohdittuaan.
Kirjoittaessaan kirjan Saimaa – koko tarina, hän on tehnyt kulttuuriteon. Samojen kansien välistä löytyy julmettu määrä tietoa Saimaasta, sen alueesta ja ihmisistä. Ristiinalaisittain kirjasta löytyy tietenkin myös paljon kotikylän juttuja. Tietenkin Astuvan- ja Uittamonsalmi ja Pien-Toijolan talomuseot, mutta myös Someenjärven kanavat (sekä niille aikoinaan pohditut vaihtoehdot!) sekä vaikkapa omaperäisten henkilöiden osuudessa esiteltävä Kaisa Pöyryn tarina.
Ari Mannisen kolme merkityksellisintä paikkaa Saimaalla
1. Lietveden asutut saaret
Tämä on Saimaan alueella asuvien ihmisten näkökulmasta. Katsoisin, että täällä sellainen ”saimaalaisuuden olemus” on asukkaissa syvimmillään.
2. Astuvansalmi ja Uittamonsalmi
Esihistorian näkökulmasta Saimaan merkittävimpiä paikkoja. Kuten muutkin Yöveden–Louhiveden alueen muinaiset asuinpaikat ja lapinrauniot.
3. Linnasaaren ja Koloveden kansallispuistot
Nämä sitten Saimaan (eläin)luonnon näkökulmasta. Lähekkäin sijaitsevat mutta omapiirteiset kansallispuistot. Laajoja alueita, joissa ei ole mökkejä tai hakkuaukkoja, vain upeaa luonnontilaista luontoa.
Juttu on julkaistu Ristiinalaisen kesälehdessä 2020.
Koronatilanne sulki Pellosniemen Kisakaaren aiemmin kuin piti.
Kisakaaren tulevaisuutta miettivä työryhmä jatkaa työtään kesälomien jälkeen.
Rajoitusten vapautuessa Kisakaarta ei enää avattu, koska urheilutalo olisi muutenkin ollut avoinna vain kevätkauden loppuun.
Helmikuun lopussa järjestetyn keskusteluillan jälkeen Kisakaaren tulevaisuutta alkoi selvittää sen käyttäjistä koottu työryhmä. Kaupungin toive on ollut päästä rakennuksesta eroon.
– Asia lähti etenemään hyvin ja paikallista vastuunkantoa ryhtyi löytymään. Mutta koronan takia työskentely ei ole edennyt niin kuin itse kukin olisi halunnut, Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä sanoo.
Riihelä jatkaa, että asia on sellainen, että se edellyttää hyvää vuoropuhelua. Työryhmä ei ole kokoontunut koronarajoitusten aikana etäyhteyksin eikä kasvokkain. Lisäksi Riihelä vetää kaupungin valmiusryhmää, joten hänellä on riittänyt kiireitä koronan vuoksi.
Alkujaan kaupungin luottamusjohdosta oli määritelty, että Kisakaaren tulevaisuudesta pitää olla jokin suunnitelma heinäkuun alkuun mennessä. Riihelä sanoo, että tuohon otetaan nyt lisäaikaa 2–3 kuukautta.
– Jatkamme työryhmän kanssa työskentelyä kesälomien jälkeen. Pidän epätodennäköisenä, että koronan takia kovin isoja tilaisuuksia järjestetään Suomessa syksylläkään mutta olen toivoa täynnä, että Kisakaari vielä avautuu.
Koronasulun aikana Kisakaaressa vaihdettiin lukot, joten kuntosalillekaan ei ole päässyt kulkemaan. Normaalisti avainpantin, 25 euroa, on saanut takaisin palauttamalla avaimen kirjastoon.
Kaupungin vt. liikunta- ja nuorisojohtaja Tarja Sinioja toteaa, että pantit ehdottomasti palautetaan, mutta hän pyytää kärsivällisyyttä ja malttia, että panttien palautukseen saadaan luotua järkevä tapa.
– Kun kaikki pantit pitää palauttaa, on luotava uusi järjestelmä. Kirjaston käteiskassa on hyvin pieni. Siellä ei ole riittävästi rahaa moneen palautukseen saman päivän tai viikon aikana, Sinioja sanoo.
Avainpantin haltijoista on lista, jonka perusteella muun muassa kuntosalimaksut on laskutettu. Lisätietoa pantin palauttamisesta tulee myöhemmin joko listalla olijoille suoraan tai muiden kanavien kautta. Kaupunki selvittää mahdollisuutta maksaa avainpantit suoraan ihmisten tileille.
Yritys oli myynnissä ja minä ostin sen. Ei sen kummempaa, toteaa Ristiinan kukka- ja hautauspalvelun ja tätä kautta koko Hautaustoimisto Mielosen uusi yrittäjä Manu Pasanen.
Manu Pasaselle kukkakaupan omistajuus on täysin uutta. Hän ryhtyi hautauspalveluyrittäjäksi Joutsassa kolmisen vuotta sitten. Nyt oli hyvä aika laajentaa yritystä.
Ennen tätä yrityskauppaa 28-vuotiaalla Pasasella oli hautauspalveluyritys Joutsassa. Sitä hän on pyörittänyt pian kolme vuotta.
– Halusin yrittäjäksi ja Joutsassa oli hyvä yritys myynnissä. Kysyin vaimolta, että sopisiko tämmöinen, ja ryhdyin alalle, Jyväskylässä asuva yrittäjä kertoo.
Pasanen on viihtynyt yrittäjänä.
– Nyt teen jotain, jolla on tarkoitus. Aiemmin sitä oli vain yksi palikka isossa organisaatiossa. Olin varastolla töissä ja jos jätin jotain tekemättä, niin se ei näkynyt ollenkaan. Nyt jos jotain jättää tekemättä, niin se näkyy heti.
Joutsa ei ollut Pasaselle aiemmin tuttu. Hän kuvaa, että kävi paikkakunnalla ensimmäistä kertaa, kun kävi katsomassa yritystä ja toisen kerran yrittäjänä.
Myöskään Mikkeli tai Ristiina eivät ole hänelle tuttuja.
– Mikkelistä tiedän maavoimien esikunnan. Ihmisistä en tunne kuin Martikaiset.
Kirsi Martikainen kuvaa, että yrityskauppa eteni keväällä vauhdilla. Kolme vuotta sitten he olivat Pasasen kanssa jo vitsailleet, että hän voisi olla yrityksen jatkaja.
– Nyt oli meidän tartuttava hetkeen. Asioita tulee monesti nopeasti eteen ja niihin on silloin tartuttava tai unohdettava, Mielosen myynyt Martikainen toteaa.
Martikaisen tunnelmat ovat haikeat mutta huojentuneet. Hän teki töitä kukkakaupassa 25 vuotta, joista 16 vuotta yrittäjänä.
– Tein 16 vuotta kuusi päivää viikossa töitä, niin onhan tämä melkoinen äkkipysäys. Nyt pidän pitämättömät lomat ja pekkaset, ja vedän henkeä.
Siitä Martikaiset ovat kiitollisia, että luopumista ei pitänyt tehdä pakkotilanteessa. Heidän elämänsä meni yrityskaupan lisäksi uusiksi muutenkin samalla kertaa, kun myös muutto ajoittui samaan aikaan.
– Elämä meni ihan uusiksi, mutta positiivisella tavalla. Tämä on haikeaa näinkin, niin miltä se olisi tuntunut, jos olisi ollut pakkorako. Nyt meillä on hyvä tilanne, että olemme Jarmon kanssa terveitä ja voimme nauttia elämästä. Lapsenlapsikin tuo puuhaa. Tunnen kiitollisuutta, että kaikki on hyvin.
Martikainen haluaa myös kiittää vuosien varrelta yhteistyökumppaneitaan, henkilökuntaansa ja asiakkaitaan.
– Sain vuosien aikana olla mukana monen perheen ilossa ja surussa. Kukkakauppa oli minulle oikeastaan neljäs lapsi. Toivottavasti kyläläiset käyttävät palveluita jatkossakin.
Ristiinan liikkeen myötä Pasanen pääsee tutustumaan myös kukkakauppa-alaan. Hän toteaa, että on nyt kukkakauppayrittäjä mutta ei suinkaan kukkakauppias. Tuttuun tapaan Anu Parkkinen hoitaa ammattitaidollaan asioita Ristiinassa.
Pasasella on nyt neljä työntekijää. Juho ja Juuso Martikainen jatkavat yrityksessä työntekijöinä. Mikkelin ja Ristiinan lisäksi Mielonen toimii Mäntyharjussa ja Puumalassa.
Perinteiseen, jopa legendaariseen yrityksen nimeen ei Pasanenkaan ole puuttumassa.
– Niihin ei kannata koskea. Kaikki tuntevat Mikkelissä Mielosena, niin miksi muuttaa.
Laajentumishaluja yrittäjällä on edelleen.
– On minulla aikeita laajentaa. Se riippuu siitä, mitä tulee vastaan. Maantieteellisesti pitää säilyttää sopiva etäisyys Jyväskylästä ja pysyä suurin piirtein samalla alueella, jotta toiminta on järkevää, Pasanen sanoo.
Ristiinalaisessa 4.6. julkaistussa jutussa Ensimmäisiltä haluttiin hyviä tuloksia oli nimivirhe. Lukiossa voimistelua ja urheiluja opetti Pekka Karjalainen, ei Veijalainen.
Ristiinan urheilukentän skeittiparkin laajennus on valmis. Aurinkoisena iltana alueella temppuillaankin kiivaasti potkulautojen ja pyörien kanssa.
Skeittiparkin vieressä sijaitsevat ulkokuntoilulaitteet ja tenniskentät. Kentän toisella laidalla kuntoportaissa hikoilee Ristiinalaisen pyynnöstä pieni naisporukka.
Anu Puttonen, Henriikka Vahvaselkä, Helena Siiskonen ja Leena Närhinen kipuavat kuntoportaita ankkana ylös.
Ristiinan Urheilijoiden kuulahullut antavat vinkkejä, miten kuntoportaissa voi harjoitella.
– Nämä portaat ovat vähän lyhyet siihen, että niitä vain juoksisi edestakaisin. Se ei ole niin mielekästä, joten olemme treenanneet erilaisilla liikkeillä, ryhmän vapaaehtoinen ohjaaja Anu Puttonen kertoo.
Portaissa voi tehdä joko kestävyyskuntoa kehittäviä liikkeitä, kuten erilaisia hyppyjä tai lihaskuntoa kehittäviä liikkeitä.
Harjoituksen aluksi kannattaa lämmitellä urheilukentällä tai pururadalla vaikka hölkkäämällä 10–15 minuuttia. Tämän jälkeen tehdään noin puolen tunnin treeni portaissa. Yhtä liikettä tehdään aina 2–4 kertaa portaiden alhaalta ylös.
Jutussa esiteltävät liikkeet on ajateltu henkilölle, jolla on jo hieman peruskuntoa. Kunnon nostattamisen voi myös aloittaa tekemällä portaissa liikkeistä vain osan tai vain kävelemällä portaita. Jalan lihakset aktivoituvat treeniin parhaiten, kun portaalle astuu koko jalalla, kantapää edellä.
Lopuksi käsilihaksia voi treenata ulkokuntoilulaitteissa tai vaikka punnertaa tai tehdä dippiä portaita vasten. Harjoituksen lopuksi pitää muistaa verytellä ja venytellä 10–15 minuuttia. Näin saat yhteensä noin tunnin treenin.
Treeniohjetta voi soveltaa myös muihin portaisiin. Kuntoportaat löytyvät Ristiinan lisäksi myös Suomenniemeltä.
Askelkyykyssä toinen jalka nousee vuoronperään kantapää edellä ylös.
Kuusi liikettä portaisiin
1. Polvennosto. Nosta polvea ylös ja astu portaalle tukevasti. Vuorottele nousevaa jalkaa.
2. Askelkyykky. Liikkeessä toinen jalka nousee joka toiselle portaalle. Noustessa vapaana olevaa jalkaa nostetaan kantapää edellä suorana ylös. Ajatus tehdessä takareiteen.
3. Kipitys. Tällä liikkeellä nostetaan lämpöä ja sykettä. Nouse portaita nopeasti niin, että astut ensin toisen jalan portaalle ja tämän jälkeen toisen jalan aiemmin nousseen jalan viereen. Liikkeen voi tehdä vartalo suorana eteenpäin tai sivuittain.
4. Twist-hyppy. Hyppää tasajalkaa joka portaalle. Vaihda rintamasuunta joka hypylle eripäin.
5. Luistelu. Astu portaita kuin luistellen jalat laidoille. Pidä pylly alhaalla ja selkä suorana. Hitaasti tehtynä kehittää lihaskuntoa. Rankempi versio tästä on kävellä portaita ylös kuin ankka, eli pylly alhaalla.
6. Jänishyppy. Käden ja jalat ovat lähtötilanteessa eri portailla. Kyykyssä loikkaa kuin jänis portaita ylöspäin ja vaihda joka hypyllä rintamasuunta toiseen.
Jos haluaa tehdä sekä jänishyppyjä että ankkakävelyä, niin niitä ei kannata tehdä peräjälkeen vaan valita väliin jokin erilainen liike.
Tämä on vuoden kohokohta, riemuitsivat matonpesijät Ristiinan Uikkalan matonpesupaikalla alkuviikosta.
Tuija Pekkanen ja Maija Harmonen jakavat pesu-urakkaa useammalle päivälle. Moni kävi pesemässä mattojaan heti kun matonpesupaikka alkuviikosta avautui.
Kaupungin linjauksen mukaisesti kaikki pesupaikat avattiin 1. kesäkuuta. Ristiinassa hanat olivat kuitenkin auki jo sunnuntaina, ja paikalla näkyikin jo silloin pesijöitä.
– Minä kävin jo perjantaina aamupäivästä katsomassa, että joko pääsisi mutta vielä oli hanat kiinni, naureskeli tiistaiaamuna mattoja pessyt Maija Harmonen.
Harmonen toteaa, että pesupaikka saisi aueta keväisin jo hieman aiemmin.
– Kevättuuli kuivattaa matot parhaiten. Sen voisi vinkkinä sanoa, että jos pesun jättää heinäkuulle, niin on liian kosteaa.
Harmonen ja Tuija Pekkanen kertovat, että Ristiinan pesupaikka on kesäkuussa usein todella ruuhkainen.
– Ensimmäiset aloittavat joskus aamuvarhaisella ja iltamyöhällä täällä vielä pestään. Välillä melkein tapellaan pesupaikoista, naiset kuvaavat.
– Kyllä tämä mahdottoman hyvä paikka on, Harmonen sanoo ja kiittelee erityisesti mattomankelia, jolla matosta saa liiat vedet pois.
Pekkanen toteaa, että mattojen pesu on hänelle terapiaa.
– Tämä on niin ihanaa! Saa luonnon helmassa kuunnella lintujen laulua ja pestä mattoja.
Toki pesupaikalla myös rupatellaan muiden pesijöiden kanssa. Tänä kesänä kaupunki ohjeistaa pesijöitäkin pitämään koronaturvaväliä.
Harmonen ja Pekkanen toteavat, että mäntysuovan tuoksu kuuluu kesään.
– Ja jouluksi kun vaihtaa puhtaat matot lattialle, niin siitä saa taas nauttia, Harmonen sanoo.
Tänä kesänä matonpesupaikkakin on saanut koronaohjeistuksen.
Mitä vinkkejä pesukonkareilla on vasta-alkajille?
– Ei sitä tarvitse kuin juuriharjan ja mäntysuopaa. Siinä pala on parasta, Pekkanen vinkkaa.
Jalkaan kannattaa laittaa tukevat kengät tai kumisaappaat. Pesupaikan betonilattia on usein liukas, kun siihen valuu vettä ja mäntysuopaa.
– Jotkut ovat tässä kaatuneet pahasti, eli varovainen pitää olla, Harmonen toteaa.
Aluejohtokunta on toivonut kaupungilta, että pesupaikan alustaa korjattaisiin, koska vesi jää siihen paikoitellen seisomaan. Kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen totesi Ristiinalaiselle alkuvuodesta, että tilannetta katsotaan kesällä.
– Sinänsä Ristiinan matonpesupaikka ei suuremmin eroa muista vastaavista ainakaan huonompaan suuntaan, Vuorinen kommentoi helmikuussa.
Ravintolat voivat rajoitusten puitteissa käynnistää laajemmin toimintaansa maanantaista alkaen.
Kallioniemestä pääsee touko- ja kesäkuun ajan omatoimiselle veneretkelle ilmaiseksi. Otto Ravantti neuvoi lauantaina asiakkaille turvallisen reitin kohti Astuvansalmen kalliomaalauksia.
Ristiinan seudun kesäravintoloiden lisäksi myös koronatilanteen vuoksi suljettuina olleet kylän ravintolat avaavat ovensa.
– Sesonkitouhu on muutenkin epävarmaa, mutta nyt se on sitä erityisesti. On ollut hankala ja epätietoinen kevät mutta nyt on hyvä fiilis ja hyvät näkymät, Kallioniemen yrittäjä Otto Ravantti toteaa lauantaina 23. toukokuuta, kun aurinko paistaa Saimaalla.
Edellisenä päivänä Kallioniemen keittiö päätettiin avata noutoruokaa varten pika-aikataululla. Päätös selkeästi kannatti, koska haastattelu keskeytyy moneen kertaan siihen, että paikalle veneillä ja autoilla saapuneet matkaajat tulevat kuikuilemaan, joko ruokaa saisi.
Aamupäivällä kokki ei kuitenkaan ole vielä töissä ja jokainen asiakas, jolle Ravantti joutuu myymään ei-oota saa yrittäjän hieman harmistuneeksi.
– Tänään tulee varmaan kiire päivä, yrittäjä toteaa ja osuu oikeaan.
Kesällä Kallioniemi tarjoilee pitsaa ja ruoka-annoksia.
Kiirettä yrittäjillä on pitänyt muutenkin. Ravantti toteaa heidän olevan pitkään jatkuneen epätietoisen tilanteen takia aavistuksen myöhässä kevättöiden kanssa.
– Joka kesä olen jo ihan loppu ennen kauden alkua, Ravantti naureskelee ja kertoo yöunien jääneen lyhyiksi.
Menneenä lauantaina Kallioniemessä oli vielä siivottavaa ja laitettavaa. Normaalista poikkeavaa järjesteltävää aiheuttaa turvavälien ja asiakaspaikkojen miettiminen.
– Meillä on talossa alhaalla 60 ja ylhäällä 30 asiakaspaikkaa, eli näistä puolet saa olla käytössä. Pihalla on kyllä tilaa mutta anniskelualue rajaa sitä osaltaan, Ravantti kertoo mietittävistä seikoista.
Tavallisten kevätpuuhien lisäksi Ravantilla on työn alla oman veneen muutostyöt, jotta Astuvansalmen risteilyjä voitaisiin toteuttaa kahdella eri aluksella.
– Meidän veneestämme saa helpommin muun muassa esteettömän.
Kallioniemen rannassa puretaan myös lotjaa, joka saapui Ristiinaan Puumalasta.
– Hain sen vähän sillä periaatteella, että ”mitä maksat mulle, että pääset eroon”. Mutta oikeastihan siitä hakemisesta ja kaikesta kuluja tuli, Ravantti kertoo.
Puurunko on kuitenkin hyvä ja lotjassa on mahdollisuuksia vaikka ravintolalaivaksi.
Kesäkuussa Kallioniemestä voi ilmaiseksi vuokrata perämoottorillisen soutuveneen tykötarpeineen retkikäyttöön. Palvelu on osa Porukalla-hanketta.
– Se on kyllä yksi parhaita ideoita, mitä minulla on ollut aikoihin. Nyt vesille pääsee nekin perheet, joilla ei normaalisti ole sinne pääsyä, Ravantti iloitsee.
Kesän menekki on kaikille ravintoloitsijoille vielä arvoitus. Lisää Ristiinan kesäravintoloiden mietteitä löytyy Ristiinalaisen kesälehdestä, joka on näköislehtenä vapaasti luettavissa.
Uutta Irina ja Otto Ravantti kehittävät myös Business Finlandin 100 000 euron kehittämistuen turvin.
– Kehitämme pienille ryhmille räätälöityä luontoruokailua sekä omia tuotteita. Tämä on ollut jo pitkään suunnitteilla, mutta toteutukseen ei ole ollut aiemmin mahdollisuuksia.
Ravantit haluavat alueeseen sopivaa, laadukasta matkailupalvelua, joka ei rasita luontoa. Tuotteissa voidaan myös hyödyntää Irinan 30 vuoden kokemusta luontaistuotteista.
Ruokajako alkaa Ristiinassa tiistaina 2. kesäkuuta. Jatkossa ruokakasseja jaetaan aina tiistaisin seurakuntakeskuksella. Tarvittaessa ruokakasseja myös kuljetetaan Pellosniemelle.
Viadian Sami Järvinen ja diakoni Taru Rantalainen iloitsevat, että ruoka-apua saadaan taas jaettua säännöllisesti Ristiinassa. Jako on seurakuntakeskuksen pihalla, pääoven edessä.
Kyseessä on Porukalla-hankkeen alainen toiminta. Ruokakassijaosta vastaa käytännössä ViaDia ja Ristiinassa mukana on vahvasti myös seurakunta. Porukalla-hanke syntyi auttamaan ja tukemaan kuuden eteläsavolaisen kunnan asukkaita koronaepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa.
Ruoka-apua tarvitsevan pitää tilata kassi etukäteen diakoni Taru Rantalaiselta viimeistään tiistaisin kello 11. Kassien jako alkaa aina kello 12.
Jaettava ruoka on pääsääntöisesti Ristiinan K-marketin ja S-marketin ylijäämäruokaa.
– Iso kiitos heille lahjoituksesta ja yhteistyöstä. Kassien sisältö on siis aina erilainen ja yllätys, Rantalainen sanoo.
Kasseja täydennetään myös Mikkelin muiden kauppojen tuotteilla.
ViaDian Sami Järvinen kertoo, että osa tuotteista pakastetaan kaupassa, josta ne siirretään odottamaan jakopäivää seurakuntakeskukselle hankittuihin pakastimiin.
– Tässä uudessa tilanteessa ruokajakojen tyylejä on pitänyt keksiä uusiksi, mutta asiat ovat toimineet hienosti, Järvinen sanoo.
Ristiinassa ruoka-apua on keväällä jaettu Telluksen kautta, kun välittämisenpaikan muu toiminta oli tauolla. Tarvitsevia on ollut viikoittain 50–60 taloutta. Viadia jakoi ruokaa aiemmin Pellosniemellä.
– Siellä oli usein 80–90 ihmistä kerralla. Tarve avulle oli yllättävänkin iso, Järvinen toteaa.
Koronakevät toi avun tarvitsijoiksi paljon uusia ihmisiä ja perheitä.
– Monet aiemmin keskituloiset ovat tarvinneet apua, kun perheestä toinen vanhempi on joutunut työttömäksi ja toinen on lomautettu. Hyvä, että ihmisiä voidaan auttaa pääsemään kuopan yli kuivin jaloin, ViaDian aikoinaan Mikkeliin perustanut Järvinen kertoo.
Porukalla-hankkeessa lapsiperheiden tukea antaa Hope-yhdistys, joka pystyy täydentämään perheiden ruokakassiapua ostettavilla täsmätuotteilla. Rantalainen ja Ristiinassa nykyisin asuva Järvinen kiittelevät hanketta siitä, että se on jo nyt osoittanut, että yhdessä tekemällä saadaan paljon aikaan.
– Ja kun verkosto on nyt olemassa, niin tulevissakin kriiseissä toiminta saadaan nopeasti käyntiin. Nyt kaikki puhaltavat yhteen hiileen, Järvinen sanoo.
Porukalla-hanke jatkuu lokakuun loppuun saakka. Se on EU:n sosiaalirahaston tuella toteutettu ja Mikkelin kaupungin hallinnoima.
Ristiinan satamassa on ollut jo monta päivää vilskettä. Yksi pesee, toinen puunaa, kolmas maalaa ja neljäs vielä hioo.
Meija Hämäläisen vene oli ensin kaksi kesää Päijänteellä, jonka jälkeen sen talvehtimispaikka on ollut Ristiinassa. Kesät vene on Heinäsensaaressa Puumalassa.
Touhussa on kyse siitä, että lauantaina veneiden vesillelaskussa voidaan laskea vain kymmeneen. Koronarajoitusten vuoksi saa kokoontua vain kymmenen henkilöä, mikä on aiheuttanut aivan uutta suunnittelua myös Ristiinan Pursiseurassa.
– Siirsimme vesillelaskua jo viikolla, mutta kokoontumisrajoituksen kannalta se viikko ei lopulta mitään muuttanut. Laitamme veneet nyt vesille niin, että rajoitamme ihmismäärää satamassa ja muistamme turvavälit, Pursiseuran kommodori Mika Muikku kertoo.
Satamassa on talvehtinut noin 60 venettä. Osa on jo vesillä, osa saattaa poikkeuskeväänä jäädä kentälle.
– Paikkamaalausta tehdään vähän pohjaan ja pohjatulppa pitää muistaa laittaa. Vesipumppua pitää laittaa ja pestään, siivotaan, tankataan, Hämäläinen luettelee listaa, mitä pitää muistaa.
Veneilijöiltä on toivottu, että lauantaina jokaisen vene on laskukunnossa ilman, että satamassa täytyy oleskella ylimääräistä.
– Valmiina ollaan, ihan varmasti, viisi vuotta veneillyt Hämäläinen toteaa.
Heidän veneensä matkaa Ristiinasta Puumalan mökin rantaan, joten tarvittaessa siivousurakoita voi jatkaa myös siellä.
Ismo Lahtisen (oik.) veneessä on kansiremontti. Jussi Tiitinen (selin) ja Jukka Ruonala olivat uusien elementtien nostoapuna.
Kannen kunnostus eteni Ismo Lahtisen Caleta-veneessä vauhdikkaasti, kun Jussi Tiitinen ja Jukka Ruonala auttoivat uusien elementtien nostossa.
– Tämähän meni helposti! Minua niin mietitytti näiden nosto. Kun ensimmäistä kertaa tekee, niin moni asia vähän jännittää, Lahtinen myhäili veneensä kannelta.
40 vuotta vanhan veneen takakansi oli osin puuta ja osin lasikuitua, ja se oli tehnyt siitä osin vuotavan ja osin pehmenneen, joten Lahtinen päätti kunnostaa sen kokonaan uudeksi.
– Tämä tulee nyt kokonaan moderneista materiaaleista. Ei se ole valmis vielä lauantaina, mutta kunhan olisi vesitiivis, niin pääsen saareen rantaan tekemään loppuun, Lahtinen kertoi.
Kesällä koronarajoitukset näkyvät satamien toiminnassa. Veneilijöiden paljon käyttämien ravintolapalveluiden tilanne on vielä epävarma. Saunoissa ja suihkutiloissa on omat rajoitteensa.
Hartolassa asuva mutta Ristiinasta veneilevä Tiitinen miettii, että saunojen käyttö jää ehkä vähemmälle. Se on monen veneilijän mielestä hieman harmi, koska yhteinen porukka on tärkeä ja mukavaa.
Tiitinen kehaisee erityisesti Ristiinan Pursiseuraa.
– Pursiseura tänne monia vetää venettä pitämään. Porukka on mukavaa ja hommat toimivat.
Kommodori Muikku miettii, että korona voi tuoda vesille enemmän liikkujia.
– Veneily on sallittua, koska siinä ei olla tiiviisti. On jo huomattu, että monella on taas enemmän intoa. Vesille pääsee karkuun tilannetta, Muikku sanoo.
Hän jatkaa, että Saimaalle kyllä mahtuu. Vuosiin satamissa ei ole ollut liikaa porukkaa.
– Veneily on kautta Suomen vähentynyt. Isoista retkiveneistä ollaan siirrytty päiväveneilyyn. Toivon mukaan veneily taas nousee. Hienoahan se on siellä olla luonnon kanssa, Muikku sanoo.
Jukka Ruonala aloitti oman veneilykautensa ennätysaikaisin.
– En ole koskaan näin aikaisin aloittanut. Kylmää siellä on kyllä ollut, Ruonala naurahtaa.
Toiveissa on lämmin ja pitkä veneilykesä. Pursiseura perui toukokuulta regatan ja kesäkuun alusta lasten jollaleirin. Sen jälkeen Uudeltamaalta on jo kuulunut, että aluehallintovirastolta on saatu lupa purjehduskisojen järjestämiseen, koska niissä ei ole kyse yleisötapahtumista.
– Se antaa meillekin uskoa, että Saimaallakin tänä kesänä myös kilpaillaan, Muikku sanoo.
Ristiinan ja Suomenniemen taajamissa on ollut jo runsaan viikon ajan pimeää. Katuvalot sammutettiin 4. toukokuuta.
Katuvalot sammuivat Ristiinassa jo kesäksi. Ne syttyvät taas elokuun alussa. Kuva: Niko Takala
– Mikkelin kaupungin toiveesta pimeää aikaa on pidennetty. Yleensä valot on sammutettu kuukausi ennen juhannusta ja sytytetty taas kuukausi juhannuksen jälkeen, huoltopäällikkö Pentti Pylkkänen ESE-tekniikasta kertoo.
Kaupunki hakee valojen sammuttamisella säästöjä. Valot palavat ainoastaan Mikkelin keskustan alueella turvallisuussyistä.
– Ja elyn alueet, eli valtatiet palavat totta kai myös, Pylkkänen selventää.
Pylkkänen kertoo, että ESE on saanut asiasta parisenkymmentä ihmettelevää yhteydenottoa eri puolilta kaupunkia.
– On se vielä pimeää, varsinkin jos on pilvistä. Moni toki nukkuu siihen aikaan mutta esimerkiksi ne, jotka kulkevat työmatkoja tämän huomaavat.
Tällä hetkellä aurinko laskee vähän ennen kymmentä. Katuvalot toimivat hämäräkytkimellä, joten ne syttyisivät noin 20 yli kymmenen.
– Normaalisti olemme 21. toukokuuta tehneet sen sammutuksen. Silloin aurinko laskee 22.13, eli noin 45 minuuttia myöhemmin kuin nyt sammutusaikaan, Pylkkänen laskeskelee.
Ristiinan lukiosta valmistuu tänä keväänä 28 ylioppilasta. Kaikkien Mikkelin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden nimet löytyvät myöhemmin tästä jutusta.
Kaikkiaan keväällä ylioppilaita valmistuu Suomessa noin 25 100 henkilöä.
Koronatilanteen vuoksi valmistujaisjuhlia ei voida tänä keväänä järjestää.
Uusista ylioppilaista noin 400 on suorittanut tutkintonsa pakolliset kokeet jo aiemmin, mutta saanut opintonsa valmiiksi vasta kevään 2020 aikana. Noin 1100 henkilöä on suorittanut tutkinnon kokeet hyväksytysti, mutta ei ole vielä saanut opintojaan valmiiksi.
Kevään 2020 ylioppilaiden paras arvosanapistemäärä on 76, jonka sai yksi henkilö. Arvosanapisteiden summa ilmentää monipuolista ja korkeatasoista osaamista, jossa laudaturien lisäksi arvostetaan myös muita arvosanoja. Kokelaille lasketaan pisteet tutkinnon arvosanojen perusteella: laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).
Kevään 2020 ylioppilaista 11 henkilöä sai vähintään 8 laudaturia. Suoritettujen laudaturien määrä ilmaisee huippuosaamista tietyissä tutkintoaineissa. Kun tutkinto on mahdollista hajauttaa kolmelle tutkintokerralle, on siihen teoriassa mahdollista sisällyttää äidinkieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka, kuusi reaaliainetta, kolme pitkää kieltä sekä lyhyitä kieliä. Tutkinnon jälkeen suoritettuja kokeita ei lasketa mukaan.
Kevään 2020 reaaliaineiden koepäiviä aikaistettiin koronatilanteen vuoksi viikolla, jotta mahdollisimman moni kokelas saisi tutkintonsa suoritettua.
Ylioppilastutkintolautakunta kertoo, että koepäivien tiivistäminen vaikutti niiden 42 989 kokelaan aikatauluihin, jotka olivat ilmoittautuneet reaaliaineiden kokeisiin. Kokeisiin osallistui jonkin verran vähemmän kokelaita kuin kokeisiin oli ilmoittautunut.
Keväällä 2020 reaaliaineiden kokeissa 86–91 % ilmoittautuneista kokelaista saapui koetilaisuuteen ja palautti koesuorituksen, kun keväällä 2019 suorituksen palautti 93–98 % ilmoittautuneista. Kokelaiden poisjäämiseen on voinut vaikuttaa aikataulun tiivistämisen lisäksi myös koronavirustilanne. Myös muissa kokeissa osallistumisprosentti on jäänyt jonkin verran edellisvuotta matalammaksi.
Mikkelin lukion ylioppilaat keväällä 2020
Ristiinan toimipiste
Ahoranta Aapeli
Eronen Eetu
Halinen Roosa
Heikkinen Maiju
Helminen Juho
Honkatukia Viivi
Hämäläinen Eetu
Järvinen Jessica
Jääskeläinen Pinja
Karjalainen Roosa
Kemppinen Minttu
Kivinen Viivi
Kolehmainen Emmi
Laamanen Katariina
Leppävuori Juho
Matilainen Milla
Muinonen Irene
Nykänen Riku
Piispanen Rene
Purhonen Santeri
Rahikainen Jesse
Repo Alina
Saastamoinen Saara
Taavitsainen Matias
Titkova Arina
Tivinen Lotta
Trygg Niko
Tuominen Lotta
Keskustan toimipiste
Aherto Eetu
Alisic Amra
Arpiainen Elli
Asikainen Antti
Bisi Elina
Eriksson Emil
Falkenbach Martina
Gynther Ira
Halonen Helmi
Havukainen Aku
Heinonen Laura
Hietaniemi Aaron
Hokkanen Helmi
Hokkanen Johanna
Hokkanen Joona
Hosio Juuli
Hotokka Johanna
Huikuri Tinja
Huoponen Nea
Huotari Timi
Huttunen Jyri
Hytinkoski Milla
Hytönen Jasper
Häkkinen Aino
Hämäläinen Netta
Härmä Minttu
Häyrinen Joona
Hölttä Niko
Ikonen Nea
Immonen Emmi
Impivaara Jatta
Joensuu Juuso
Jääskeläinen Jasper
Kakriainen Eevertti
Karabulut Emre
Kareaho Sauli
Keijonen Tiitus
Kerkelä Henna
Keskinen Meea
Keurulainen Malviina
Kiljunen Johanna
Kirjalainen Helmi
Kiukas Heidi
Klinga Tessa
Kohvakka Panu
Koivula Meri
Kontio Nea
Koponen Aino
Korhonen Vili
Korhonen Pilvi
Korhonen Eevi
Korkka Roosa
Korpelainen Pinja
Koskivirta Krister
Kujala Siiri
Kurvinen Matti
Kuusinen Oliver
Laamanen Emilia
Laiho Roosa
Lallukka Minja
Lampinen Kalle
Lang Sara
Lankila Leo
Lankila Lauri
Larsson Julia
Lauha Malviina
Laukkanen Ruusa
Lehtonen Sanna
Lehtonen Suvi
Lepistö Katriina
Leppänen Joel
Liikanen Caro
Lipiäinen Oona
Liukkonen Veeti
Lohman Jutta
Lukinmaa Inka
Luukkonen Tomi
Löppönen Carol
Maaranen Lauri
Maaranen Aapo
Makkonen Tero
Marttinen Harri
Melkinen Marikki
Miettunen Olivia
Moilanen Katri
Myyryläinen Iina
Myyryläinen Veera
Myyryläinen Iida
Myyryläinen Roosa
Mäkelä Liina
Mäkeläinen Pilvi
Mönkkönen Miko
Nenonen Neea
Neuvonen Anniina
Neuvonen Katariina
Neuvonen Toni
Neuvonen Vertti
Niilo-Rämä Jenni
Nikulainen Sara
Noponen Otto
Nurhonen Santeri
Nyyssönen Siiri
Orpana Kia
Paajanen Lauri
Paakkunainen Nea
Partanen Anna
Partanen Mila
Pekonen Wiljami
Pennanen Aada
Piekäinen Jani
Pulkkinen Heta
Pulkkinen Viivi
Punavaara Wihtori
Punavaara Werneri
Putkonen Netta
Putkonen Inka
Puumalainen Inka
Pylkkänen Tia
Pynnönen Eveliina
Pynnönen Roosa
Pöntinen Vilma
Pöyry Laura
Rahikainen Joonas
Riipinen Anna
Romo Silja
Ruhanen Arttu
Ruuskanen Linnea
Saalasti Erica
Salonen Elli
Saloviin Salli
Sandberg Tinja
Satomaa Erika
Sederqvist Janette
Sepponen Sanni
Seppänen Veeti
Serikov Aule
Siitari Anna
Sinisalo Samuli
Soini Joona
Soininen Ville
Sourander Matias
Summanen Enna
Säde Viivi
Taavitsainen Ilona
Tamski Jocke
Tarkiainen Laura
Tarkiainen Veera
Teräväinen Vilja
Tikkanen Anni
Tolvanen Suvi
Torri Annika
Tuomiharju Tuulia-Kerttu
Turpeinen Oona
Tuukkanen Anni
Tuunainen Aada
Ukko Petra
Valtonen Reeta
Valtonen Otto
Varis Eetu
Waris Juho
Viljakainen Jenny-Maria
Vilkki Saana
Wilkman Anniina
Villa Vilma
Vitikainen Atte
Volanen Silja
Vuonos Marika
Vuorikoski Katariina
Vähätiitto Reetta
Väisänen Antti
Väisänen Veera
Vänttinen Iida
Ylönen Elisa
Ämmälä Rosa
Listalla olevat ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.
Mikkelin kirjastoista voi nyt noutaa ennakkoon varattuja kirjoja.
Uutta luettavaa saa nyt ennakkovaraamalla kirjastoista.
Aineisto varataan etukäteen kirjaston verkkopalvelussa ja noutopaikaksi valitaan haluttu kirjasto, kuten esimerkiksi Ristiinan tai Suomenniemen kirjasto. Järjestelmä tarjoaa automaattisesti noutopaikaksi asiakkaan ”kotikirjastoa”.
Tämän jälkeen asiakkaan pitää odottaa aineiston saapumisilmoitusta. Omista asetuksista riippuen viesti tulee joko tekstiviestillä tai sähköpostilla, tai molemmilla. Sivuston oma tili -kohdassa voi tarkistaa omat asetukset.
Aineiston noudettavuuden voi myös tarkistaa Finna-sivustolta.
Kun saapumisilmoitus on tullut, voi aineistoa lähteä noutamaan. Ota mukaan kirjastokorttisi.
– Ristiinassa toimimme niin, että asiakas soittaa ovelta kirjaston puhelinnumeroon. Hän kertoo kirjastokorttinsa numeron ja nimensä. Henkilökunta tuo aineiston ulos, Noora Tähtinen Ristiinan kirjastosta kertoo.
Ristiinan kirjaston numero on 040 1294373. Kirjastotiloihin ei siis vielä pääse sisälle. Omatoimiajat eivät ole voimassa. Hakiessa pitää noudattaa hygieniaohjeita ja turvavälejä.
Ristiinan kirjastosta aineistoja voi noutaa maanantaisin 12–18 ja tiistaista perjantaihin 10–16.
Suomenniemellä varauksia voi noutaa maanantaisin 12–18 ja perjantaisin 10–16. Kirjaston puhelinnumero on 0400 348 256.
Noutojärjestely on voimassa toukokuun ajan. Kaikilla kirjastojen sulkuajan aikana saapuneilla varauksilla on noutoaikaa 1.6. asti. Lainausten eräpäiviä on myös jatkettu kesäkuun alkuun.
Tämänhetkisen tiedon mukaan kirjastotiloja voidaan avata asteittain 1. kesäkuuta. Kirjastojen avautumisesta tiedotetaan lisää myöhemmin.
Mikkelin kaupunki avaa porrastetusti palveluitaan, jotka ovat olleet suljettuina koronaepidemian hidastamisen vuoksi. Kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä linjasi kokouksessaan keskiviikkona esimerkiksi ulkoliikuntapaikkojen ja museoiden avautumisesta.
Mikkelin kirjastot ovat olleet kiinni maaliskuun puolivälistä alkaen. Kuva on Ristiinan kirjaston ovelta huhtikuun lopusta, jolloin palautusluukkukin oli vielä kiinni. Nyt kirjastoon voi jo palauttaa kirjoja.
Kirjastoista voi noutaa varauksia maanantaista 11. toukokuuta alkaen. Mikkelin seutukirjastoihin on pystynyt jättämään varauksia koko ajan, kun ne ovat olleet suljettuina.
Kellonajoista ja yksityiskohdista tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen. Otavan kirjastosta noudot ovat mahdollista 15. toukokuuta alkaen. Kokonaan kirjastot aukeavat yleisölle valtioneuvoston linjauksen mukaisesti 1. kesäkuuta.
Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti ulkoliikuntapaikat avataan Mikkelissä torstaina 14. toukokuuta alkaen niin, että noudatetaan 10 henkilön rajaa toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen maksimihenkilömäärä on 50 henkilöä.
Kesän maksulliset käyttövuorot ulko- ja sisäliikuntapaikoilla sekä kuntosaleilla alkavat 1. kesäkuuta alkaen. Uimahallit avataan yleisölle 6. elokuuta. Kaupunki muistuttaa, että liikuntapaikoilla pitää noudattaa hyvää käsihygieniaa, huomioida turvavälit ja sallitut henkilömäärät.
Museot avautuvat porrastetusti 1. heinäkuuta alkaen. Mikkelin taidemuseon Facebook-sivulla kerrotaan, että museovirkailijat ovat lomautettuna 19.5.–15.6. välisen ajan, joten museoita ei voida avata aiemmin.
1. heinäkuuta avautuvat Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Suur-Savon museo sekä kesäkohteet Harjukosken mylly ja Ristiinassa sijaitseva Pien-Toijolan talonpoikaismuseo. Mikkelin taidemuseo aukeaa seuraavan näyttelyn, Mikkelin 12. kuvitustriennalen, valmistuttua elokuun alussa.
Tänä vuonna Mannerheimin salonkivaunua ei avata 4.6. yleisön ja henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi. Kyseisessä kohteessa asianmukaisten turvavälien pitäminen ei ole mahdollista. Myöskään Kivisakasti ei avaudu yleisölle tänä kesänä samasta syystä.
Nuoriso-, kerho- ja harrastetiloja voidaan avata tarpeen mukaan 1. kesäkuuta. Toiminnan avaaminen tapahtuu turvallisesti valtioneuvoston ohjeistukset huomioiden.
Mikkelin kaupungin tekemät linjaukset suurten yleisötapahtumien perumisesta pysyvät voimassa. Valtioneuvoston antamien rajoitusten suomissa rajoissa kaupunki voi järjestää pienimuotoisempaa kulttuuritoimintaa 1. kesäkuuta alkaen. Näistä tapahtumista tiedotetaan erikseen.
14. toukokuuta alkaen Mikkelin paikallisliikenne siirtyy kesäaikatauluihin.
Ristiinan markkinoita ei järjestetä koronatilanteen vuoksi tulevana kesänä. LC Ristiinan hallitus totesi, että tapahtuman luonteen vuoksi yleisömäärää on mahdoton rajoittaa ja turvaetäisyyksistä pitää huolta.
Myös Ristiinan perinteiset Metsälinnassa kesäkuussa järjestettävät Kesäkemut on peruttu. Jo aiemmin Ristiinalainen kertoi Linnaniemen Keskiaika -tapahtuman siirtymisestä kesälle 2021.
Närhilässä järjestettävään Kosmos-festivaaliin kuuluu sekä musiikkia että taidetta.
Myöskään Kosmos Festivalia ei vietetä heinäkuussa. Tapahtuman piti olla Närhilässä 10.–12. heinäkuuta. Harri Andersson festaria järjestävästä Elektro Shamans ry:stä kertoo, että koko paketti oli järkevintä siirtää vuoteen 2021.
– Meillä on paljon ulkomaalaisia artisteja ja kävijöitä, niin kaikille oli helpompaa, että siirsimme tapahtuman ajoissa ensi kesään.
Ristiinan nuorisoseura päätti siirtää kesän Suklaasydän-musikaalin ensi vuoteen. Esitysten piti olla heinäkuussa.
– Päätöstä tehdessä emme vielä tienneet hallituksen 50 henkilön rajauksesta. Olimme sitä mieltä, että ei ole järkeä enempää odotella, koska kukaan ei tiedä, mikä tilanne on heinäkuussa. Pistimme tältä kesältä pillit pussiin, nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen sanoo.
Jo aiemmin lastenteatterin kesäkuun esitykset peruttiin. Näytelmä esitetään loppuvuodesta Setälä-salissa.
– Lasten kanssa ei voi oikein vuotta odottaa. Nuorisoseuran 110-vuotispäivä on lokakuussa, niin sehän olisi mahtavaa, jos lastenteatteri pystyisi silloin esittämään.
Metsälinnan kesä näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Kesällä piti juhlia Metsälinnan 70 vuotta. Hallituksen linjaus on, että yli 50 henkilön kokoontumiset on kielletty ainakin kesäkuun loppuun saakka ja yli 500 henkilön kokoontumiset heinäkuun loppuun saakka.
Metsälinnan lavaisäntä, Ristiinan Urheilijoiden puheenjohtaja Petri Tikkanen kertoo, että hän on keskustellut ohjelmatoimistojen kanssa siitä, voiko joitakin ykkösnimiä pitää varattuna Metsälinnaa varten loppukesälle.
– Alku menee elokuun alkuun, ja voiko tansseja aloittaa silloinkaan. Kaikessa pitää mennä terveys edellä, Tikkanen toteaa.