Useiden kymmenien koronatartuntojen päivävauhdille ei vielä näy laskua.

Essoten alueella todettiin viime viikon aikana yhteensä 431 koronavirustartuntaa.

– Tartuntoja saaneiden kontaktien määrät olivat kyllä vähentyneet aiemmista viikoista ja jäljitys vielä toimii, mikä on hyvä asia ja hillitsee epidemian laajenemista, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä arvioi Essoten tiedotteessa.

Essoten alueen korkea rokotuskattavuus kantaa nyt hedelmää, sillä sairaalahoidossa on viime viikkojen aikana ollut vain korkeintaan kolme koronatautia sairastavaa kerrallaan.

– Nyt alkanut viikko on siinä mielessä erilainen, että viime viikko oli vielä lomaviikko. Altistuneiden määrä viime viikolla oli toista tuhatta, joten jatkotartuntoja voi vielä tulla reilusti, Seppälä ennakoi tiedotteessa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Essotelta lausuntoa alueen koronavirustilanteesta mahdollisia uusia rajoitustoimia varten. Valtioneuvoston perjantaisiin linjauksiin liittyen Essote ei ole vielä saanut ohjauskirjettä ministeriöstä.

Joulun ja loppiaisen välisenä aikana koronarokotuksiin ohjattiin Essoten alueella paljon resursseja. Kolmannen rokoteannoksen on saanut Essoten alueella jo yli 46 prosenttia koko alueen väestöstä. Kolmansien annosten rokotustahti on alueen väestömäärään suhteutettuna valtakunnan kärkivauhtia. Rokote antaa erinomaisen suojan vakavaa tautimuotoa vastaan.

– Viime viikolla jaoimme lähes seitsemän tuhatta kolmosrokoteannosta, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Mikkelissä rokotuksia jatketaan kolmella rokotuspisteellä, keskussairaalan lisäksi myös Omatorilla ja kauppakeskus Akselissa.

5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset tapahtuvat ajanvarauksella Mikkelin Perhetalon neuvolassa ja nyt myös Juvan neuvolassa. Juvalle on avattu aikoja varattaviksi sunnuntaille 16.1. ja keskiviikolle 19.1.

Minna Ohlis koki tekevänsä sairaanhoitajana sitä samaa hyvää, johon sydämessä oli palo. Lopulta oli selvää, että sekin on valmistanut häntä papiksi. 

Ristiinalainen Minna Ohlis on tottunut olemaan jouluna töissä. Viimeisimmät kymmenen vuotta hän on työskennellyt sairaanhoitajana Mikkelin keskussairaalan päivystyksessä. Tämän joulun alla Ohlis on kuitenkin saanut pukea erilaisen työasun, koska hän valmistui syksyllä papiksi.

Joulukuu on ollut kiireinen mutta Ohlis miettii, että hän on saanut katsoa jouluun nyt ihanalta paikalta.

– Tämä on tuonut syvyyttä jouluun vielä enemmän. Olen kokenut, miten joulun sanoma on todellinen ja se on läsnä myös esimerkiksi hautaan siunaamisessa, Ohlis sanoo.

Kaikkiaan Ohlis kokee kiitollisuutta siitä, että pappina hän voi olla se sama henkilö kuin mitä hän oli aiemminkin.

– Armo tulee siinäkin. Ei tarvitse osoittaa mitään, että on hyväksytty.

Aikansa Ohlis, os. Auersalo, yritti pyristellä kutsua vastaan. Hän ajatteli jäävänsä sairaanhoitajan työstään eläkkeelle mutta lopulta oli vastattava kutsuun ja opiskeltava papiksi.

– Tämä on ollut 10–15 vuoden prosessi. Taivaan Isä oli kohdallani toista mieltä kuin itse olin. Rupesi tapahtumaan sellaisia, että kutsua oli kuunneltava, Ohlis kertoo hymyillen.

Kaikkiaan hänen polkunsa oli kulkenut lapsuudenuskosta siihen, että omassa elämässä tapahtuneet vaikeat asiat olivat vain vahvistaneet tunnetta, että ilman vahvoja käsivarsia ei selviä.

– Olin saanut niin paljon rakkautta, että lopulta halusin olla itsekin tässä työssä. Tapahtui myös sellaisia jänniä kohtaamisia. Esimerkiksi eräässä tilaisuudessa Valon salissa tuntematon ihminen istui pöytääni kahville ja totesi, että sinun pitää lähteä opiskelemaan teologiaa. Ja kun olin päättänyt hakea opiskelemaan, niin kävi ilmi, että olin jo kaksi kuukautta tietämättäni lukenut pääsykoekirjaa.

Niin Ohlis alkoi opiskella teologiaa Helsingin yliopistossa. Hän teki opinnot työn ohessa. Kaikkiaan rupeamaan meni kuusi vuotta. Syyskuussa hän aloitti teologina Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa ja lokakuussa Ohlis vihittiin papiksi.

– Pappisvihkimykseen liittyy vähän samankaltaista tunnetta kuin äidiksi tulemiseen. Tekisi mieli sanoa kaikille, että jipii! On pirskahteleva, lapsenkaltainen iloinen fiilis. Suurimpana mieleen puskee myös kiitollisuus, että vielä tämmöistäkin sain kokea, 56-vuotias Ohlis kertoo.

Koko opiskeluajan Ohlis teki siis myös sairaanhoitajan työtä. Jatkamaan sai hyvä työyhteisö ja se, että työ oli motivoivaa.

– Koin, että kun tein työtäni ja annoin lohdutusta, niin tein sitä samaa hyvää, mihin sydämessäni oli palo.

Kaikesta työkokemuksesta hän kokee olevan paljon hyötyä papin työssä.

– Olen nähnyt elämää syntymästä kuolemaan. Jossain vaiheessa ymmärsin, että sekin oli ollut valmistamista papin työhön.

Ohlis toteaa, että varsinkin työ päivystyksessä on harjaannuttanut kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisissa tilanteissa – myös niissä hyvin vaikeissa.

– Minusta ei tunnu hankalalta tavata ketään. Sairaalatyö on myös opettanut paineensietokykyä ja paljon tiiviistä yhteistyöstä.

Syksyn aikana Ohliksella on ollut jo monta hautaan siunaamista. Monelle aloittavalle papille se on työtehtävistä yksi jännittävimmistä.

– Minulle se on tuntunut tehtävältä, jossa minun on hyvä ja luonteva olla. Ensimmäinen kerta jännitti totta kai ja asia tuntuu edelleen isolta mutta se ei ole jännitystä. Koen, että se on kunniatehtävä.

Kaikkiaan tehtävien monipuolisuus on yllättänyt Ohliksen. Samana työpäivänä voi olla tehtäviä liittyen kasteeseen, joululauluihin, siunaamiseen ja tuleviin messuihin. Hän teki lopputyönsä leskien selviytymiskokemuksista puolisonsa saattohoitoajasta ja muutama on jo kysynyt, että kiinnostaako häntä sairaalapapin työ.

– Koen monipuolisuuden hyväksi ja innostavaksi, joten nyt ainakin koen vetoa enemmän tähän työhön, Ohlis miettii.

Kaikille joulu ei ole helppo eikä kevyt juhla. Heille Ohlis haluaa sanoa, että valo loistaa kaikille.

–Synkimmässäkin hetkessä seimen lapsi on sinullekin todellinen. Eikä tarvitse olla uskovainen tai tapakristitty vaan se koskettaa ihan jokaista ihmistä maailmassa.

Elina Alanne

Talousarvio laadittiin monessa mielessä hankalassa tilanteessa. 

Essoten valtuusto hyväksyi tiistaina talousarvion vuodelle 2022.

Essote kertoo tiedotteessaan, että kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2022 on 373 miljoonaa euroa. Lisäksi palkkaharmonisoinnin kulut vuodelle 2022 ovat 13,1 miljoonaa euroa. Palkkaharmonisoinnut kulut eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen, vaan niiden kattamiseksi kuntayhtymän kehitysohjelmaa tehostetaan vuoden 2022 aikana.

Talousarviota vuodelle 2022 on käsitelty perusteellisesti syksyn aikana sekä luottamusjohdon seminaareissa että kokouksissa.

– Olen tyytyväinen siihen, että asioita on käsitelty syksyn aikana hyvin perusteellisesti. Kuntayhtymän loppuvaihe, hyvinvointialueen aloittaminen ja kuntien vaikea taloudellinen tilanne ovat vaatineet asioiden pohtimista monista eri näkökulmista yhteisen näkemyksen löytämiseksi, valtuuston puheenjohtaja Ari Hänninen (kok.) toteaa Essoten tiedotteessa.

– Talousarviovuosi 2022 on kuntayhtymän viimeinen toiminnan vuosi ja hyvin vaativassa tilanteessa. Koronaepidemia on edelleen päällä ja henkilöstö on kovasti joutunut venymään, kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen sanoo tiedotteessa.

Kortelainen korostaa myös, että talousarviovalmistelussa jäsenkuntien ohjaus oli selkeä. Kortelaisen mukaan alkuvuodesta alkaen etsitään toimia, joilla päästään vastaamaan mahdollisiin alijäämiin.

– Keinot etsitään kehitysohjelmaa tehostamalla. Mutta selvää on, että koronatilanne on synkkä, henkilöstö on kuormittunutta ja äärirajoilla. Lakisääteinen velvollisuutemme on pitää henkilöstö iskussa, joten myös henkilöstömenoihin vaikuttavat toimet lähtevät tästä. Esimerkiksi eläkepoistuman käyttö ja lomapalkkavelan pienentäminen selvitetään.

Talousjohtaja Vesa Vestalan mukaan talousarviovalmistelu on pitkä prosessi, sillä syksyn aikaan Essote sai kaksi kertaa lisätietoja palkkaharmonisointitilanteesta, mikä myös aiheutti muutostarpeen. Epävarmuutta aiheuttaa edelleen myös korona.

– Koronatilanne on muuttunut niin, että tällä hetkellä emme pysty arvioimaan tarkkaan, millaiset koronan vaikutukset ovat vuodelle 2022. Tautitilanne näyttää nyt hankalammalta, kuin mitä olimme arvioineet, Vestala sanoo tiedotteessa.

Vestalan mukaan ensi vuonna joudutaan myös tekemään koronaan liittyviä talousarviomuutoksia. Vestala nosti kokouksessa esille vaikeuskertoimena myös muutokset asiakasmaksulakiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022 alkaen.

– Muutoksen myötä maksukattoon luetaan mukaan aiempaa enemmän maksuja, mikä vähentää osaltaan kuntayhtymän tuloja, Vestala toteaa tiedotteessa.

Kehitysohjelman toimenpiteissä on eläköitymisen vaikutusten huomioimisen ja lomapalkkavelan pienentämisen lisäksi muun muassa omaisuuden myyminen, peruspääoman mahdollinen hyödyntäminen, hyvinvointialueen synergiavaikutusten huomioinen etupainotteisesti ja myös yhdessä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Sosterin kanssa. Kehitysohjelmaa päivitetään jatkuvasti uusien toimien myötä, seuraavaksi jo tammikuussa.

Essoten valtuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2022 yksimielisesti. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti myös talousarviomuutoksen vuodelle 2021.

Lukijalta

Koronapandemian varjostamana pelattiin LC-Ristiinan syysbingo-21 neljänä sunnuntaina. Kahvila Ravintola Saimaan salissa ratkottiin mestaruus ja samalla koottiin varoja hyväntekeväisyyteen. Ristiinan bingomestaruus jaettiin kahden henkilön kesken tasapisteillä.

Heidi Väisänen ja Hannu Kortelainen saivat harteilleen voittajien kunniaviitat. Lohdutussijoitukset jaettiin Pasi Tiussalle ja Tapani Turkille. Ristiinan Lions Club kiittää kaikkia osanottajia, jotka osallistuivat näihin jännittäviin tapahtumiin.

Koronatilanteen salliessa jatketaan bingotilaisuuksia keväällä 2022.

Rauhallista joulua ja valoisampaa uutta vuotta 2022 ristiinalaisille,

toivottaa LC-Ristiina

Yksi syksyn stipendin saajista oli Lapin yliopistossa opiskeleva Aada Urpilainen. 

Sivistyneen miehen jälkeensä jättämää perintöä jaettiin perjantaina, kun Esko Torniaisen rahaston stipendit ojennettiin saajilleen Ristiinassa. Tänä syksynä ristiinalaislähtöisille jatko-opiskelijoille jaettiin kymmenen apurahaa. Hakemuksia tuli runsaasti, joten tänä vuonna opintonsa aloittaneille ei myönnetty stipendejä vaan heidän toivotaan hakevan apurahaa seuraavina vuosina.

Stipendien saajien joukosta maantieteellisesti kauimmaksi Ristiinasta on hypännyt Aada Urpilainen, joka opiskelee Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Urpilainen opiskelee kolmatta vuotta sosiaalityötä.

– Hain aikoinaan kaikkiin paikkoihin, joissa sosiaalityötä voi opiskella, ja Rovaniemelle pääsin. Paikkakunnan valintaan ei siis ollut erityistä syytä mutta tuntui, että maailma on nyt auki, niin miksi ei kokeilisi jotain erilaista, Urpilainen kertoo.

Rovaniemellä hän on viihtynyt hyvin ja löytänyt tutunoloisen yhteisön.

– Lapin yliopisto on pieni ja yhteisöllinen, vähän kuin Ristiina. Siellä on ollut tuttu ja turvallinen fiilis. Mutta toki Rovaniemeltä löytyy kivasti myös elämää yliopiston lisäksi, Urpilainen kertoo.

Opiskeluvuodet ovat pitäneet Urpilaisen kiinnostuksen sosiaalityötä kohtaan korkealla.

– Auttaminen ja ihmisten parissa tehtävä työ kiinnostivat minua. Erityisesti nyt korona-aika on vain näyttänyt työn tärkeyden. Minulla on suuri kiinnostus alaa kohtaan.

Urpilaisella on opintoja jäljellä vielä pari vuotta. Koronan vuoksi Rovaniemelläkin on opiskeltu paljon etänä.

– Se on vaatinut paljon selkärankaa mutta omat opintoni ovat edenneet hyvin. Omaan makuun lähiopetusta on ollut liian vähän ja toivon, että sitä voisi olla taas enemmän.

Sosiaalityön laajalta kentältä Urpilainen kokee tällä hetkellä lapset ja nuoret kiinnostavimmiksi.

– Katsotaan, mihin työelämä viekään. Uran kannalta haluan jatkossa työkokemusta myös etelästä mutta ei ole poissuljettua, ettenkö asuisi pidempään myös pohjoisessa, Urpilainen pohtii korostaen, että aika näyttää.

Esko Torniaisen rahaston asiamies Reijo Särkkä muistuttaa, että apurahoja voi hakea myös ammattiopistossa opiskelevat.

– Jatkossakin kaikki Ristiinan alueella asuvat saavat ylioppilaaksi valmistuessaan 200 euron stipendin, Särkkä toteaa.

Tänä syksynä jatko-opiskelijoiden stipendiä haki 28 henkilöä. Särkkä toteaa, että apurahaa ei kannata hakea ihan heti sen jälkeen kun on saanut ylioppilaan stipendin.

Rahastosta muistutetaan myös, että hakemukseen kannattaa panostaa. Nyt moni oli hakenut melko tuttavallisesti ja osa niin puutteellisesti, että hakemusta ei käsitelty. Hakemuksesta pitää käydä selkeästi ilmi, mitä opiskelija opiskelee ja on hyvä muistaa, että kyse on asiapitoisesta hakemuksesta.

Elina Alanne

Esko Torniaisen rahaston stipendit syksyllä 2021

Milja Kautiainen, Minttu Kemppinen, Totti Kortman, Aaro Nironen, Panu Niskakoski, Mikko Niskanen, Riku Piispa, Lauri Pyrhönen, Ada Savenius ja Aada Urpilainen.

Saajissa on 7 yliopisto-opiskelijaa ja 3 ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Kuvateksti:

Aada Urpilainen haluaa maisterivaiheessa lastensuojeluun harjoitteluun. Ainakin tässä vaiheessa hän kokee, että sosiaalityöntekijänä hän haluaisi tehdä töitä nimenomaan lasten ja nuorten asioiden parissa.

Mikkelin kaupunginhallitus kokousti maanantaina. 

Mikkelin kaupunki pääsee etenemään eteläisen aluekoulun suunnittelussa, kun Rakennusliike Lapti Oy veti  aluekoulun hankintapäätöksestä tehdyn valituksensa pois markkinaoikeudesta.

Kaupunginhallitus totesi maanantaina, että esteitä urakkasopimuksen allekirjoitukselle NCC Suomi Oy:n kanssa ei ole.

Kaupunginhallitus päätti nimetä eteläisen aluekoulun hankkeelle toteutussuunnittelun ja rakentamisvaiheen ajaksi seurantaryhmään luottamushenkilöiden edustajat. Kaupunginhallitus nimesi seurantaryhmään Arto Seppälän (sd.), Petri Pekosen (kesk.), Armi Salo-Oksan (kok.), Jani Sension (ps.) ja Minna Pöntisen (vihr.). Seurantaryhmän puheenjohtajaksi Salo-Oksa. Lisäksi hallitus valtuutti kaupunginjohtajan nimeämään seurantaryhmän muut edustajat.

Jarno Strengell (sd.) esitti kokouksessa, että kaupunginhallitukselle raportoidaan noin 3–4 kuukauden välein suunnittelutilanne ja rakentamisen vaihe sekä hankkeen kokonaiskustannusten kehittyminen. Hallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

Mikkelin kaupunginhallitus valitsi yksimielisesti kaupungin henkilöstöjohtajaksi Petri Mattilan.  Myös valintaryhmä oli esityksessään yksimielinen.
Mattila on työskennellyt elokuusta 2021 alkaen Maahanmuuttoviraston henkilöstöpäällikkönä. Sitä ennen hän työskenteli liki neljän vuoden ajan Maavoimien henkilöstöpäällikkönä.  Mattila on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon.
Varalle kaupunginhallitus valitsi yhteiskuntatieteiden tohtoriopiskelijan Jenni Rytkösen. Kaupungin nykyinen henkilöstöjohtaja Maria Närhinen jää eläkkeelle.

Lukijalta

Suomenniemen alakoululaisten joulupukinkirje meni Korvatunturille ja sieltä tontut välittivät sen edelleen aluejohtokunnan tiedoksi. Toiveissa oli muun muassa mäenlaskuvälineitä, lumilapioita ja sisäpeleihin mailoja ja palloja. Jouluaattoon asti ei maltettu odottaa vaan veimme lasten yllätykseksi joulupaketit jo ennen joululoman alkua. Koululaiset ja opettajat, Susanna Kiljunen ja Jenita Kinnunen, ottivat ilolla vastaan uusia välineitä. Jenita kertoi, että lapset olivat innoissaan erityisesti esteistä, tennismailoista, jumppapalloista ja mäenlaskuvälineistä.

– Oli mukava yllätys, kun saatiin kaikenlaista; lumikolia, lasketteluvälineitä, palloja ja oli siellä sisätikapuutkin, kaikkia en edes muista, kun oli niin paljon uusia juttuja, kertoi Oona Uusitalo koulun jälkeen äidilleen Henna Hujalalle.

Henna oli myös iloisesti yllättynyt, että koululaisia huomioidaan ja monia toiveita oli voitu toteuttaa. Hän totesi, että Suomenniemen koulussa pienet ja isot leikkivät yhdessä. Toisinaan oppilaat valitsevat parit niin, että isompi ottaa pienemmästä vastuun esimerkiksi kulkemalla yhdessä ruokailuun ja takaisin tien toisella puolella olevaan Niementähteen.

Aluejohtokunnan puolesta oli ilo olla viemässä joulutervehdystä koululle. Meillä on täällä Suomenniemellä reippaat oppilaat, pätevät opettajat, turvallinen koulu ja hyvät puitteet koulunkäyntiin. Toivotamme hyvää joulua, koulurauhaa ja oppimisen iloa vuodelle 2022!

Suomenniemen aluejohtokunnan puolesta

Susanna Rusakko ja Minna Kiesilä

Essote rokottaa nyt kovalla vauhdilla. 

Essoten alueella todettiin viime viikon aikana yhteensä 94 koronavirustartuntaa, Essote tiedotti maanantaina. Sairaalahoidossa on maanantaina neljä potilasta koronavirustaudin vuoksi, heistä yksi on tehohoidossa.

– Tämä on suurin viikoittainen tartuntamäärämme koko koronapandemian aikana. Tänään voimaan astuvat aluehallintoviraston uudet rajoitukset tulevat todella tarpeeseen, kontakteja täytyy saada nyt vähennettyä leviämisen pysäyttämiseksi, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.

Seppälä korostaa, että joulun aikana oman perheen ulkopuolisia voi tavata ainoastaan terveenä.

– Oireettomanakin kannattaa suosia kotitestien käyttöä ennen muiden tapaamista tartuntariskin minimoimiseksi, Seppälä jatkaa.

Itä-Suomen aluehallintoviraston Essoten alueelle asettamat kokoontumisrajoitukset yli 50 henkilön kokoontumisille sekä asiakas- ja yleisötilojen lähikontaktien estävä järjestämisvelvoite astuivat voimaan maanantaina 20. joulukuuta.

Essoten alueella on voimassa edelleen myös valtakunnallista ohjeistusta tiukempi koronatestaussuositus ja sisätilojen kasvomaskisuositus. Kaikki Etelä-Savon leviämisalueen rajoitukset ja suositukset löytyvät Essoten nettisivuilta: https://www.essote.fi/leviamisvaihe/

Mikkelin torin laidalle Omatorin tiloihin on avattu uusi koronarokotuspiste. Omatorin rokotuspiste toimii ainoastaan ajanvarauksella, ja sinne voivat varata ajan ensisijaisesti 60 vuotta täyttäneet, sekä THL:n määrittelemiin vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin 1 ja 2 kuuluvat henkilöt.

– Pyrimme nyt rokottamaan kovalla tahdilla ja henkilöstöä on siirretty muista toiminnoista rokotuksiin. Otimme jo viikonloppuna käyttöön THL:n suosittelemat kolmannen koronarokotuksen lyhyemmät annosvälit, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo maanantain tiedotteessa.

Myös Mikkelin hammashoitolassa on mahdollista saada koronarokote muun käynnin yhteydessä.

Kolmannelle koronarokotteelle on tällä hetkellä kolme erilaista annosväliä:

1. Kaikki 18–59-vuotiaat vähintään 4 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvarauksella)
2. Kaikki 60 vuotta täyttäneet sekä 18 vuotta täyttäneet riskiryhmäläiset vähintään 3 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvaraus sekä 1942 ja ennen syntyneille Walk In)
3. 12 vuotta täyttäneet vakavaa immuunipuutosta sairastavat vähintään 2 kuukautta annoksen saamisesta (ajanvaraus)

Essoten alueella on todettu tällä viikolla torstaihin mennessä 61 uutta koronavirustartuntaa.

On todennäköistä, että viikon kokonaismäärä on vähintään samaa luokkaa edeltäneen viikon 74 tartunnan kanssa, Essote kertoo tiedotteessaan.

Sairaalahoidossa olevien määrä on viikon mittaan pysynyt melko stabiilina. Hoidossa on ollut 3–5 koronapotilasta, joista 1–2 tehohoidossa.

– Tilanne on jatkunut kuormittavana ja resurssit ovat tiukoilla. Toivottavasti alkuviikosta alkaisimme jo näkemään rajoitusten ja suositusten vaikutuksia tartuntamäärissä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo.

Itä-Suomen aluehallintovirasto asetti tartuntatautilain pykälän 58d mukaisia rajoituksia Essoten alueelle asiakas- ja yleisötiloja koskien. AVI kiristi myös Essoten alueen kokoontumisrajoitusta sadasta henkilöstä 50:een henkilöön. Molemmat rajoitteet astuvat voimaan ensi maanantaina 20.12.

Yksityiskohdat AVI:n päätöksestä voi lukea täältä.

Essote tiedottaa, että Mikkelin keskussairaalan rokotuspiste palvelee jouluviikon alusta myös iltaisin. Saatavilla on ajanvarauksella 3. koronarokotuksia 18 vuotta täyttäneille viiden kuukauden rokotusvälillä. Ilman ajanvarausta jaetaan 1. ja 2. koronarokotuksia, sekä 3. koronarokotuksia vuonna 1942 tai sitä ennen syntyneille. Rokotuspiste on avoinna ma–ke kello 8–18 ja torstaina 23.12. kello 8–15. Jouluaattona rokotuspiste on suljettu.

Essote aloittaa myös 5–11-vuotiaiden riskiryhmäläisten koronarokotukset. Ajanvaraus toimii netissä ja ensimmäiset rokotusajat on avattu sunnuntaille 19. joulukuuta.

– Nyt alkuvaiheessa tämän ikäryhmän rokotukset tapahtuvat vain Mikkelin neuvolassa, eli keskussairaalan Perhetalolla. Rokotuspiste ei siis ole sairaalan pääaulassa, kuten muilla kohderyhmillä. Pyrimme palvelemaan myös iltaisin ja viikonloppuisin, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

5–11-vuotiaat saavat Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta 10 mikrogramman annoksina. Annos on pienempi kuin 12 vuotta täyttäneiden Comirnaty-rokotteen annos.

Voi hyvänen aika! Ihanaa! Huudahduksia pääsi tänään perjantaina monesta suusta Ristiinan kukkakaupalla. Essoten Ristiinan ja Suomenniemen alueen kotihoidon esimies Ronja Rötkö ja Vaarinsaaren esimies Ida-Sofia Paavilainen olivat tulleet hakemaan Kukka ikäihmiselle -kampanjassa lahjoitettuja kukkia.

Kampanja lähti tänä vuonna viime vuotta hitaammin liikkeelle. Essoten, Ristiinalaisen ja Ristiinan Kukan yhteistempauksessa kerättiin joulukukkia ilahduttamaan Ristiinan ja Suomenniemen alueen ikäihmisiä. Jossain vaiheessa vaikutti, että viime vuoden noin 60 kukkaa jää saavuttamatta.

Mutta kiitos lahjoittaneet – tänä vuonna pistettiin lopulta komeasti paremmaksi! 110 joulukukkaa lähti perjantaina essotelaisten mukana eteenpäin.

– Mukaan lähti viime hetkillä isosti kaksi yritystä. Olemme sormet verillä paketoineet kukkia mutta se ei haittaa mitään. Tästä saa ihanan joulumielen itsekin, Ristiinan Kukan Minna Kurvinen kertoi.

Kotihoito jakaa kukkia asiakkailleen lähipäivinä. Kukkamäärä on niin suuri, että tänä vuonna myös palvelukeskus Vaarinsaari on tunnelmallisesti joulukukkia tulvillaan.

Lämmin kiitos kaikille lahjoittaneille!

Elina Alanne

Hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään Ristiinassa sunnuntaina. 

Sunnuntaina Ristiinan kirkossa järjestettävään Joulun rauhaa -hyväntekeväisyyskonserttiin voidaan ottaa enemmän kuin sata ihmistä. Ristiinalaisessa 16.12. kerrottiin, että konsertin osallistujamäärää rajataan koronarajoitusten vuoksi mutta tämä ei pidä paikkaansa.

– Tämän hetken tiedon mukaan voimme ottaa konserttiin enemmän kuin sata ihmistä, kun ohjaamme ihmiset istumapaikoille ja kirkossa on vain joka toinen penkkirivi käytössä, kertoo Hyvä teko tarttuu -hankkeen hankekoordinaattori Sari Leppänen perjantaina aamupäivällä.

Kirkossa on maskisuositus, käsidesit löytyvät ovilta sekä eri seurueiden väliin jätetään penkeissä väliä.

– Koronapassia ei tarkisteta. Toivomme toki, että ihmiset tulevat vain oireettomina ja terveinä. Mutta toivon, että ihmiset uskaltavat lähteä konserttiin, Leppänen miettii.

Konsertissa toimivat solisteina Elisa de Boer, Tuuli Anikari ja Aapo Oranen. Bändissä soittavat Pirkka Ohlis (koskettimet/taustalaulu), Matti Pasanen (kitara/taustalaulu), Pasi Möller (akustinen kitara, banjo), Pia Kontio (viulu), Niko Takala (rummut) ja Jukka Matilainen (basso). Juontajana toimii Minttu Tamski.

Vapaaehtoisella 10 euron käsiohjelmamaksulla tuetaan alueen vähävaraisia Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön kautta. Konsertti alkaa kello 18.

Elina Alanne

Hannu Korhonen johtaa Ristiinan aluejohtokuntaa. 

Nelisen vuotta sitten Hannu Korhonen jäi eläkkeelle. Takana oli noin 20 vuotta töitä Keski-Suomen liitossa. Kehittämisjohtajan työ oli verkostojen luomista, kokouksia ja neuvotteluita. Maakunnassa, ministeriöissä, Brysselissäkin.

– Eläkkeellä ajattelin, etten ryhdy ottamaan mitään tehtäviä, en sitä kalenterin minuuttikurimusta. Teen vain remonttia ja sellaista. Puoli vuotta meni ja alkoi tökkiä se itsekseen kotona pyöriminen. Rupesin hakeutumaan mukaan yhdistystoimintaan, Korhonen kertoo hymyillen.

Eläkkeelle jäänti on aina suuri elämänmuutos ja Korhoselle se oli sitä vielä enemmän, koska he päättivät vaimonsa Katri Ryttyläisen-Korhosen kanssa etsiä uuden kodin lähempää Katrin töitä.

– Vaimon työ on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja asuimme ennen minun eläkkeelle jääntiäni kaksipaikkaisesti. Ennen koronaa Katri kulki Kotkan, Kouvolan, Mikkelin ja Savonlinnan väliä, ja kartasta katsomalla keskellä niitä oli Ristiina.

Niin pariskunta osti talon Ristiinasta. Jo sitä katsomaan tullessa maisema Muurikissa teki vaikutuksen.

– Otin sen mielenkiintoisena hyppynä sosiaalisesta työelämästä tänne, missä en tuntenut ketään ja minulla ei ollut mitään tehtävää.

Sosiaalisena ihmisenä Korhonen alkoi pian löytää ihmisiä ja tekemistä.

– Ihan ensimmäisenä oli Hokkasen Ville. Ville asuu meidän lähellä ja alkoi kerran tiellä jutella, että hän on miettinyt tällaista keskiaikatapahtumaa. Sitten mukaan tuli Lions-toiminta ja Eläkeliitto.

Sekä Lions Clubissa että Eläkeliitossa Korhonen tekee nykyään asioita myös laajemmissa yhteyksissä kuin Ristiinassa. Esimerkiksi Eläkeliitossa hän on Etelä-Savon alueen yhdistyskehittäjä.

– Omista tottumuksista ei pääse irti, hän hymähtää.

Sanojen keskeltä huomaa helposti, että Korhonen nauttii juuri siitä: ihmisten kokoamisesta, verkostojen rakentamisesta ja eteenpäin katsomisesta.

Nyt edessä on uusi homma kokoajana, kun Korhosesta tuli Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja. Ristiinassa aluejohtokunnan jäseniä sai ehdottaa vapaassa vaalissa ja muutama ihminen kysyi Hannulta, lähteekö hän toimintaan mukaan, jos sattuisi saamaan ääniä.

– Vastasin joo, mutta en kyllä yhtään uskonut, että niitä ääniä tulee. Mutta tämä ei ole yhtään hullumpi homma. Minua kiinnostaa paikallinen vaikuttaminen ja asioiden hoito, sitähän se yhdistyksissä mukana olokin on.

Korhonen muistuttaa, että aluejohtokuntatyö on vielä ihan alussa.

– Ja kaikkiaanhan minä olen hypännyt junaan tässä ja nyt.

Korhonen pohtii, että hieman ulkopuolelta hyppääminen on myös hyvä asia.

– On tutkittua, että uudet asukkaat tai vierailijat näkevät aina paikkakunnan positiivisemmin kuin pitkään asuneet. Uudet asukkaat tulevat siihen palveluvarustukseen, mikä on. Pitkään asuneet ovat usein nähneet rapistumista. Olenhan minäkin jo Ristiinassa ehtinyt nähdä lähtemisiä, kuten Osuuspankin, R-kioskin ja lukion lopettamisen, jotka ovat olleet paikkakunnalle kovia iskuja. Mutta tässä ollaan ja eletään eteenpäin, ja pyritään tekemään siitä hyvä.

Korhonen kokee, että yksi isoimmista aluejohtokunnan tehtävistä on positiivisen näkymän kertominen Ristiinasta. Hän kokee, että Ristiinalla on kaksi isoa valttia.

– Ensinnäkin ihmiset. Täällä on ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhdessä. Se on hienoa, koska asioita voi viedä eteenpäin vain yhdessä tehden. Toisekseen Ristiina on paikkana sellainen, että paikkakunnalla on kaikki mahdollisuudet menestyä.

Paikkakunnan hyviin puoliin voi laskea sijainnin ison Saimaan rannalla, historian ja monipuolisen elinkeinorakenteen.

– Elinkeinorakenne on itse asiassa tämän kokoiselle paikkakunnalle tosi monipuolinen. On teollisuutta, maaseutua ja palvelusektoria, Korhonen muistuttaa.

Aluejohtokuntien ensi vuoden budjetit lyödään lukkoon joulukuussa Mikkelin kaupungin talouskäsittelyn osana.

– Toimintaympäristössä ei käsittääkseni ole isompaa muutosta tulossa. Aluejohtokunnan tehtävät jatkuvat samanlaisina kuin aikaisemminkin. Toki kun ihmiset muuttuvat, niin jotain ehkä muuttuu mutta ei tässä suuria mullistuksia ole tulossa, Hannu Korhonen toteaa.

Jos raharaameja ei tarvitsisi miettiä, käynnistäisi Korhonen Ristiinassa työn, jolla rakennettaisiin paikkakunnalle vahvempi brändi eli tunnettavuus erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan.

– Kun kokoaisi kaiken olemassa olevan historian, toimijat ja yritykset, eli kaikki vetovoimatekijät, niin sitä kautta syntyisi myös elinvoimaa. Näin voisi vaikuttaa ikärakenteeseen, eli saada uusia asukkaita. Kun hyvää tonttitarjontaa hyödynnettäisiin kunnolla, voisi saada myös uusia yrityksiä.

Korhosen laaja brändityön visio ei mahdu aluejohtokunnan raameihin mutta toki sitä voi toteuttaa myös palasina.

– Höngän (Ristiinan kehittämisyhdistys) saunahanke on yksi iso osa tätä palapeliä. Rakentuva Sotakoulun ja rannan alue on hieno kokonaisuus.

Elina Alanne

Kohta kohdalta

Hannu Korhonen

Jäi eläkkeelle Keski-Suomen liiton kehittämisjohtajan työstä vuonna 2017.

Perheeseen kuuluvat vaimo Katri Ryttyläinen-Korhonen, espanjanvesikoira Valtti, kaksi aikuista poikaa ja 6 lastenlasta.

Ristiinassa mukana Eläkeliitossa, Lions Clubissa ja Linnaniemi ry:ssä eri tehtävissä. Aluejohtokunnan uusi puheenjohtaja.

Harrastaa liikuntaa, mökkeilyä, järjestöissä puuhastelua ja ajankohtaisohjelmia.

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa 9.12.2021.

Entisellä Pellosniemen koululla tapahtui keskiviikkona vesivuoto.

Pakkasen ja lauhtumisen aiheuttamana kentän jäädytykseen tarkoitettu vesiputki rikkoontui. Ohikulkija havaitsi vuodon ja vedet saatiin katkaistua noin 15 minuuttia sen jälkeen. Jälkivahingontorjuntatyöt aloitettiin välittömästi. Mikkelin kaupunki kertoo asiasta nettisivuillaan.

Pellosniemen entisellä koululla toimi kesään asti Työpaja Tarina. Koulutoimintaa ei ole ollut vuoden 2015 jälkeen ja rakennus on tarkoitus myydä.

Veden määrästä ei ole vielä tarkempaa tietoa, kerrotaan kaupungin tiedotteessa. Kiinteistönhoito ei ollut aiemmin havainnut mitään poikkeavaa.

Vahinko on alustavan tiedon mukaan rajoittunut kentän puoleisiin pukuhuoneisiin. Tiedotteessa todetaan, että onni on ollut onnettomuudessa mukana. Kosteuskartoitus on tilattu ja sen perusteella saadaan tarkempi kuva vahingon laajuudesta. Vahingon korjaaminen ei ylitä kaupungin vakuutuksen omavastuuosuutta.

Viime viikonlopun aikana sattui jäätymisvahinko myös Haukivuoren satamakioskissa sekä Suonsaaressa sijaitsevassa rivitalohuoneistossa. Vahingot jäivät näissäkin pieniksi.

Korjattu kello 15.35. kuvatekstiä. Kyse on entisestä Pellosniemen koulusta, ei Suomenniemen koulusta, kuten tekstiin oli lipsahtanut. 

Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina vuoden 2022 talousarvion.

Valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esittämän 4,7 miljoonaa euroa alijäämäisen talousarvion. Pakettiin kuuluu, että välittömästi käynnistettiin Palvelut ja tulevaisuus -ohjelma (PaTu), jonka on tavoitteena valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Tuolla ohjelmalla haetaan 3,7 miljoonan euron säästöjä jo vuodelle 2022. Lisäksi kaupungin henkilöstölle suositellaan lomarahojen vaihtamista vapaiksi ja palkattomien vapaiden hyödyntämistä. Näillä toimilla toivotaan yhden miljoonan euron säästöä ensi vuodelle.

Valtuusto oli siis noin kahdeksantuntisessa kokouksessaan samalla kannalla kuin kaupunginhallitus, että talousarviossa aiemmin esitetyistä säästöratkaisuista osa, kuten Suomenniemen koulun lakkautus, eivät toteudu nyt.

Tiukkoja talousratkaisuja on kuitenkin luvassa heti alkuvuodesta. Valtuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) summasi talousarviokäsittelyn toteamalla, että työt ovat edessä. Sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien puheissa että kaupunginjohtaja Timo Halosen toteamana kokouksessa todettiin, että talousarvion valmisteluun päästiin hankalassa tilanteessa, kun vaalit siirtyivät koronan vuoksi. Voikin todeta, että Mikkeli otti päätöksille lisäaikaa.

Puolueet kiittelivät toisiaan hyvästä yhteistyöstä ja hengestä keskusteluissa, mutta myös siitä muistutettiin, että kipeitä päätöksiä joudutaan tekemään jo pian. Kaupunginjohtaja muistutti, että säästötavoitteisiin ei päästä ilman palveluiden läpikäyntiä, eli käytännössä jostain on luovuttava.

Nettoinvestoinnit ovat talousarviossa noin 29,2 miljoonaa euroa. Investointiosaan tehtiin myös Ristiinaa koskeva muutos, kun keskustan ryhmä Kirsi Olkkosen johdolla esitti, että uuteen päiväkotiin liittyen tehdään vielä lisäselvitys helmikuun loppuun mennessä. Ennen kuin Ihastjärven koulu siirretään päiväkodiksi Ristiinaan selvitetään vielä kertaalleen se, että valmistelussa oleva malli on kustannustehokkain, kun otetaan huomioon siirron kulut ja koulurakennuksen tasearvo. Olkkosen esitys sai kaikkien ryhmien kannatuksen ja hyväksyttiin ilman äänestyksiä.

Jarno Strengell (sd.) esitti valtuustossa samaan tapaan kuin oli esittänyt kaupunginhallituksessa, että Ristiinan uutta päiväkotia ei toteuteta siirtämällä Ihastjärven koulu Ristiinaan vaan uudisrakennuksena. Tämä olisi lisännyt vuonna 2022 investointia 1,5 miljoonasta 2,2 miljoonaan euroon. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Elina Alanne

Suomenniemeläiset ovat laittaneet heijastinliivejä valtatie 13:ta varteen Savitaipaleen rajalta vanhan Ristiinan rajalle. Jokaisessa liivissä lukee sama teksti: ”Odottaako tässä sinun lapsesi koulukyytiä?”

Tekstin alla on kilometrien määrä liivin kohdalta Ristiinan yhtenäiskoululle. Liiveillä otetaan kantaa Mikkelin kaupungin aikeisiin lakkauttaa Suomenniemen koulu.

Suomenniemeläiset järjestävät myös lauantaina 11.12. mielenilmauksen Mikkelin torilla kello 11–12 kyläyhteisön ja koulun puolesta.

Mikkelin kaupunki on harkinnut mahdollisuutta lakkauttaa Suomenniemen ainoa koulu. Kaikki oppilaat siirtyisivät elokuussa 2022 Ristiinan yhtenäiskouluun ja joutuisivat menemään taksilla kymmeniä kilometrejä, että pääsisivät kouluun.

Mikkelin kaupunginvaltuusto päättää 13.12. maanantaina vuoden 2022 taloudesta.

Juho Leinonen

Kirjoittaja oli yläkoulun tet-jaksolla Ristiinalaisen toimituksessa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto asetti tartuntatautilain nojalla Essoten kuntien alueelle kokoontumisrajoituksen.

Kokoontumisrajoitukset ovat voimassa 13.12.–27.12. Vaihtoehtona rajoitukselle on koronatodistuksen, eli niin sanotun koronapassin, edellyttäminen.

Kiellettyjä ovat kaikki sellaiset yli 100 hengen sisätiloissa järjestettävät tilaisuudet, joissa on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määriteltyjä istumapaikkoja. Tämä tarkoittaa, että jokaisella asiakkaalla täytyy olla mahdollisuus istua, mutta istumapaikkojen ei tarvitse olla numeroituja. Istumapaikat pitää kuitenkin sijoittaa riittävän etäälle toisistaan.

Lisäksi kiellettyjä ovat yli 100 hengen yhteislaulutilaisuudet. Vaihtoehtona rajoituksille toiminnanharjoittaja voi edellyttää yleisötilaisuuteen osallistuvilta ihmisiltä koronatodistuksen esittämistä.

Perjantaina heti päätöksen jälkeen ainakin Mikkelin teatteri ja Jukurit ilmoittivat koronapassin käyttöönotosta. Koronapassia vaaditaan kaikilta yli 16-vuotiailta. Teatteri aloittaa niiden tarkistamisen maanantaina. Jukurit ottaa koronapassin käyttöön 17.12. ja 26.12. pelattaviin kotiotteluihinsa. Koronapassin voi näyttää puhelimen tai muun älylaitteen ruudulta tai printattuna paperilla.

Koronatodistuksen voi ladata kanta.fi-sivustolta. EU:n koronatodistuksen saa kun on ottanut kaksi annosta koronarokotetta tai sairastanut koronavirustaudin alle kuusi kuukautta aiemmin. Lisäksi koronapassin saa, jos koronatestitulos on ollut negatiivinen maksimissaan 72 tuntia aiemmin.

Etelä-Savon alueella on todettu tällä viikolla keskiviikkoon mennessä jo 29 koronavirustartuntaa.

Tahti on viime viikon tasolla, jolloin päädyttiin 68:aan viikkotartuntaan. Essote tiedotti tilanteesta torstaina.

– Essoten henkilöstöäkin on sairastunut ja karanteenissa, joten henkilöstötilanteemme on nyt hyvin haastava. Kiireisen hoidon turvaamiseksi ja hankalan koronatilanteen hoitamiseksi joudumme sulkemaan Anttolan hyvinvointiaseman, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo tiedotteessa.

Anttolan hyvinvointiaseman ja laboratorion palvelut suljetaan neljäksi viikoksi ensi viikon alusta 13. joulukuuta. Sulku kestää 9. tammikuuta asti. Poikkeuksena ovat koronarokotuspäivät, kuten keskiviikko 15.12. Muuta palvelua Anttolasta ei ole saatavilla sulun aikana, myös laboratorio on kiinni.

Asiakkaisiin, joilla on varattuna vastaanottoaika Anttolaan sulun ajalle, ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä aikojen siirtämiseksi tammikuulle. Kiireiset tapaukset hoidetaan Mikkelissä.

– Tilanteen jatkuessa näin haastavana ei ole poissuljettua, ettemmekö joutuisi tekemään palvelutuotantoomme myös muita muutoksia, Seppälä varoittaa.

Essoten alueella oli torstaina aamulla tehohoidossa yksi koronapotilas. Hänen lisäkseen muita ei ollut koronan vuoksi sairaalahoidossa.

Lue myös: Vuonna 1942 tai aiemmin syntyneet koronarokotukseen ilman ajanvarausta – Essote tehostaa kolmannen rokotteen antoa vapaaehtoisvoimin

Koronatilanne pakotti tekemään perumispäätöksen keskiviikkona. 

Pakkanen nipistää poskia, kun Parikanniemen kiinteistönhoitaja Eetu Pulkkinen ruuvaa jouluvaelluksen enkelilavan uusiin portaisiin askelmia paikalleen. Tiistaina moni asia Matka Betlehemiin -jouluvaellukseen liittyen oli jo hoidettu mutta vielä oli myös tehtävää.

– Tässä lavalla on neljästä kuuteen enkeliä. Heillä on kaasulämmitin lämmittämässä. Ilmoittava enkeli on tuolla yksinään ilman lämmityksiä. Vähän sääliksi käy hänen hommansa, Pulkkinen kertoi tiistaina.

Hän kertaili, mihin ennen tapahtumaa pitää vetää sähköjä. Kiitosta sai jäässä oleva maa, mikä on säästänyt murskeen ajamiselta.

Keskiviikkoaamuna Parikanniemessä jouduttiin kuitenkin tekemään tiukka päätös Matka Betlehemiin -jouluvaelluksen perumisesta. Tapahtumaa ei koronatilanteen vuoksi järjestetty myöskään viime vuonna.

– Vähän tässä sydän itkee verta mutta tiukan pohdinnan jälkeen teimme tämän päätöksen, lastenkodin johtaja Matti Pasanen kertoo keskiviikkona.

Pasanen pohtii, että vaakakupissa oli riskit ja positiiviset asiat, faktat ja tunteet.

– Lastenkodin toiminnan turvaaminen on kuitenkin se ykkösjuttu, jota on ajateltava.

Jouluvaelluksen järjestelyissä pohdintaa aiheutti myös Riihikirkon käyttö ja täyttö.

– Ihmiset olisivat joutuneet jonottamaan paljon ulkona ennen vaellukselle lähtöä. Ja onhan tässä myös painetta, että entä jos joku sairastuisi tapahtuman takia, kun juuri on koronanyrkki kehottanut taas lisävarovaisuuteen, Pasanen kertoi.

Jouluvaelluksella on käynyt viime vuosina tuhatkunta ihmistä.

Tiistaina Parikanniemessä huomasi, että valmistelut olivat jo hyvin pitkällä. Jouluvaellusta on toteuttamassa aina noin 60–70 henkilöä. Heistä monet ovat vapaaehtoisia mutta mukana on myös koko lastenkoti.

– Kaikesta huolimatta juomme varmaankin perjantaina glögit omalla porukalla. Nythän meillä on pullaa, piparia ja glögiä niin reilusti, että täytyy myös miettiä, pitäisikö niitä lahjoittaa jonnekin, Pasanen pohti.

Hyvä palaute ja runsas kävijämäärä on se, mikä saa Parikanniemen porukan jatkamaan jouluvaelluksen perinnettä. Tänä vuonna olisi ollut 24. vaellus.

– Moni sanoo, että joulu alkaa tästä, Raija Ohlis kertoi tiistaina.

Pasanen mietti, että jouluvaellus on kieltämättä isotöinen mutta se on parikanniemeläisillekin jo perinne.

Myös Pulkkinen totesi, että positiivinen palaute saa tekemään töitä jouluvaelluksen eteen.

– Minä tykkään tätä valmistella. Olisikohan ensi vuodeksi tehtävä enkeleille kokonaan uusi lava, Pulkkinen mietti porrasurakan äärellä tiistaina.

Pasanen toivoi keskiviikkona, että ensi vuonna päästään taas matkalle Betlehemiin. Nyt joulufiilistä on etsittävä muilla keinoilla.

Elina Alanne

Essotessa käynnistetään erityisiä toimia mahdollisimman tehokkaan rokottamisen turvaamiseksi.

Koronavirusrokotusten kolmannen annoksen jakelun aloittaminen laajalle kohderyhmälle kiihdyttää jälleen rokotustoimintaa Etelä-Savossa.

Vuonna 1942 tai sitä ennen syntyneet voivat saapua koronarokotukseen ilman ajanvarausta jonotusperiaatteella rokotuspisteen aukioloaikana. Nuoremmille kolmas koronarokote annetaan ajanvarauksella, jos on täyttänyt 18 vuotta ja toisesta annoksesta on kulunut vähintään viisi kuukautta.

– Saamme lähipäivinä rokotuksiin apujoukkoja eläkkeelle jääneistä lääkäreistä ja hoitajista, ja tähän liittyy valtakunnallisestikin ainutlaatuinen hyväntekeväisyystempaus. Haluamme yhdessä tehdä kaikkemme koronan taltuttamiseksi, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Tilapäisesti Mikkelin keskussairaalan rokotuksissa auttamaan saapuvat eläköityneet ammattilaiset tekevät työtään vapaaehtoisesti. Palkan sijaan auttajat saavat valita hyväntekeväisyyskohteen, jonka toimintaan Essote lahjoittaa tietyn summan heidän antamaa rokotetta kohti.

– Myös suun terveydenhuollon, eli hammaslääkärin tai suuhygienistin käynnin yhteydessä voi saada koronarokotteen ensi maanantaista alkaen. Rokotteen antaa hammaslääkäri, tämän mahdollistaa asetus koronarokotteen kohdalla. Tämäkin on poikkeuksellista, Gärdström toteaa.

Essote avaa koronarokotuksille lisää ilta- ja viikonloppuaikoja. Mikkelin keskussairaalalla rokotetaan myös torstaina 9. joulukuuta illalla kello 18 asti. Viikonlopulle 11.–12. joulukuuta avataan myös poikkeuksellisesti rokotusaikoja niin paljon kuin resurssit sallivat kello 15–18 välille. Rokotusajat ovat viitteellisiä, ja Essote muistuttaa, että rokotuspaikalla saattaa joutua hieman odottamaan varatusta ajasta huolimatta.

Rokotuspisteellä tulee käyttää kasvomaskeja ja noudattaa turvavälejä. Mukaan tarvitaan Kela-kortti.

Näin rokotetaan:

Ilman ajanvarausta (Walk in):

• Influenssarokote (15.12. asti)
• Koronarokote 1. ja 2. annos
• Koronarokote 3. annos (1942 ja ennen syntyneet)

Ajanvarauksella:

• Koronarokote 3. annos 18 vuotta täyttäneille, väh. 5 kk 2. annoksesta
• Suun terveydenhuollon ajanvarauksen yhteydessä Mikkelin hammashoitolassa

Ajanvaraukset: www.essote.fi/koronarokotus

Koronavirustartuntojen määrä on kasvussa Etelä-Savossa.

Viime viikolla alueella todettiin 68 tartuntaa. Se on tämän syksyn suurin viikkolukema, peräti 26 enemmän kuin edeltäneellä viikolla.

– Tartunnat ovat kasvaneet rajusti. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä kolme henkilöä, joista yksi tehohoidossa, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo tiistain tiedotteessa.

Alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokousti tiistaina tuoreimpien koronalukujen merkeissä. Niin kutsuttu koronanyrkki tulkitsi, että Etelä-Savossa eivät vielä täyty kaikki koronaepidemian leviämisalueen kriteerit.

Koronanyrkki päätti esittää Itä-Suomen aluehallintovirastolle kokoontumisrajoitusten käyttöönottoa Etelä-Savossa samansisältöisenä kuin Pohjois-Savossa 6.12. käyttöönotettu rajoitus. Pohjois-Savossa yli sadan hengen tiettyjen kriteerien tilaisuuksia rajoitetaan mutta rajoituksista voi päästä edellyttämällä osallistujilta koronatodistusta.

Essoten koronapandemian työryhmä asetti tiistaina Essoten sisäisen rajoituksen kokoontumisille koskien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Lähtökohtaisesti kokoukset tulee järjestää etäyhteyksin. Välttämättömissä läsnäolokokouksissa voi olla enintään 10 osallistujaa.

– Pyrimme näin turvaamaan omaa toimintakykyämme. Suosittelemme kaikkia alueen toimijoita harkitsemaan vastaavantyyppisiä kokoontumisrajoituksia myös omassa toiminnassaan, Seppälä tähdentää.

Koronanyrkki keskusteli kokouksessaan myös ravintoloitsijoiden mahdollisuudesta ottaa koronapassi käyttöön. Itä-Suomen aluehallintovirasto otti kantaa, että alueen ravintolat voivat halutessaan ottaa passin käyttöönsä.

– Tämähän olisi erittäin toivottavaa, että ravintoloitsijat ottaisivat oma-aloitteisesti koronapassin käyttöön. Sehän lisäisi asiakasturvallisuutta, pandemiapäällikkö Hans Gärdström sanoo.