Essoten aloittama elintapaohjaus laajeni myös uuteen hankkeeseen. 

Hyvinvointi kuuluu kaikille. Se ei ole vain hyvätuloisten ominaisuus. Näin pohtii hankepäällikkö Teemu Ripatti, joka vetää nyt Etelä-Savon sote-uudistuksessa hanketta, jossa kehitetään parasta mallia parantaa ihmisten työkykyisyyttä.

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen kohderyhmää ovat työttömät, osatyökykyiset, vammaiset ja kuntoutujat.

– Työtön saa ammattilaistiimin tuekseen ja yksi osa tiimissä ovat elintapaohjaajat, Ripatti selventää.

Ripatti kertoo, että uusi hanke on vasta aivan alussa, joten esimerkiksi tarkkoja polkuja asiakkaan ohjautumisesta palveluun ei ole vielä luotu.

– Mutta tarve tiedetään. Työttömän palvelupolku on pirstaleinen ja työkykyyn liittyvät asiat ovat todella olennaisia työllistymisessä.

Elintapaohjaaja Susanna Lempinen pohtii, että monen työttömän kanssa etsitään varmasti myös päivärytmiä.

– Peliongelmaisilla on rytmi sekaisin, eli he valvovat yöt ja nukkuvat päivät, Lempinen toteaa.

Essotessa on tehty jo muutamia vuosia elintapaohjausta. Kokemukset ovat olleet hyviä. Työttömiin keskittyvän hankkeen lisäksi myös peruspalvelu säilyy.

– Meidän saamissamme palautteissa korostuu henkisen tuen merkitys, eli ihmiset kiittävät sitä, että heillä on ollut vierellä kulkija ja tsemppaaja, elintapaohjaaja Maija Laukniemi kertoo.

Elintapaohjauksessa elämän osa-alueita laitetaan kuntoon jokaisen kanssa henkilökohtaisesti. Asialla on iso merkitys yksilölle itselleen mutta myös koko yhteiskunnalle.

– Nyt laitamme paljon rahaa sairauksien hoitoon, Ripatti toteaa.

Elina Alanne 

Lue myös, mitä oivalluksia ristiinalainen Tiina Kainulainen sai elintapaohjauksessa.

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Voin löytää liikuntamuodon, josta nautin. Ristiinalainen Tiina Kainulainen kertoo, että se on yksi oivalluksista, jonka hän on saanut Essoten elintapaohjauksen aikana.

– Eikä minun tarvitse liikkua kuin itseni takia, Kainulainen pohtii.

27-vuotiaana ei tarvitse enää täyttää koululiikunnan, eikä minkään muun tahon kriteerejä.

Elintapaohjauksessa keskitytään ravitsemukseen, liikunnan määrän ja laadun lisäämiseen sekä hyvään uneen. Jokaisella asiakkaalla on oma suunnitelma ja ohjaus kestää vähintään puoli vuotta.

Kainulainen aloitti ohjauksen viime elokuussa. Hänet ohjattiin palvelun pariin neuvolasta.

– Minulla oli raskausdiabeteksen jälkeinen vuosikontrolli, jossa otin puheeksi, että minulla on huoli omasta terveydestäni.

Kainulaisen tytär on hieman alle 2-vuotias. Monelle vanhemmalle on varmasti tuttu Kainulaisen kertoma huomio, että oma lapsi muuttaa ajatuksia.

– Lapsen syntymä herätti ajattelemaan omaa terveyttäni. Haluan näyttää lapselle hyvää esimerkkiä. Ja taaperon kanssa on pakko jaksaa touhuta.

Tyttö antaa äidin nukkua, joten Kainulaisen elintapaohjauksessa on keskitytty lähinnä ravitsemukseen ja liikuntaan.

– Mutta unen laatu on parantunut, kun syö kunnolla ja liikkuu. Ja energian määrä päivissä on lisääntynyt.

Tiina kertoo, että hänen suhteessa syömiseen on ollut aina ongelmainen.

– Olen potenut paljon huonoa omaatuntoa siitä, että syön jotain. Olen aina ajatellut, että ”ei pitäisi tätä syödä mutta kun haluan”, hän kuvaa.

Yksi isoimmista elintapaohjauksen antamista oivalluksista onkin, että syömisen suhteen voi löysätä otetta.

– Ymmärsin, että ei tarvitse jakaa mitään syömistä hyvään tai huonoon, kiellettyyn tai ei-kiellettyyn. Suhde ruokaan muuttui terveempään suuntaan ja opin kuuntelemaan, mitä keho viestittää. En tarvitse mitään kuureja vaan voin syödä tavallista kotiruokaa.

Kainulaista on ohjannut Maija Laukniemi. Tapaamisissa Tiina on kirjannut ylös esimerkiksi edellisen vuorokauden ruokailujaan.

– Maija on antanut palautetta, että syön liian vähän. Se on yleinen ongelma ja ensimmäisiä asioita, mihin Maija kiinnitti huomiota.

Kainulainen syö nykyään kaikkiaan aiempaa enemmän ja enemmän varsinkin marjoja, kasviksia ja vihanneksia. Lapsen säännöllinen ruokarytmi on hyvä kannustin syödä myös itse hyvin.

– Aiemmin saatoin pitää huolen, että lapsi saa kunnon ruuan ja itse söin kaapeista jotain. Nyt syön itsekin kunnon aterian.

Ennen ohjausta Kainulaisen arkeen kuului vain hyötyliikuntaa. Syömisen lisäksi suuri haaste oli siinä, miten liikunnan saa säännölliseksi osaksi elämää.

– Nyt käyn hyvinkin säännöllisesti kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Siihen on vielä tarkoitus lisätä kerran viikossa kestävyysliikuntaa.

Kuntosaliharjoittelun mukavuus on ollut Kainulaiselle iso yllätys.

– Ennakkoajatukseni oli, että en missään nimessä ala käydä salilla. Mutta sitten kotitreenaamisen myötä ajattelin, että haluan kokeilla ja nyt siihen on syttynyt oikein kipinä.

Kainulainen toteaa, että on huomannut myös nauttivansa yllättävän paljon sykkeen nostosta, josta ei ennen pitänyt yhtään. Siinäkin on eri, kun saa tehdä itse omasta tahdosta.

– Kun on nyt saanut onnistumisen kokemuksia liikunnasta, niin uskaltaa haastaa itsensä ihan toisella tavalla.

Elintapaohjauksessa ajatustyö on ollut iso osa kokonaisuutta. Kainulainen toivoo, että muutokset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

– Toivon, että pääsen tässä hyvään kohtaan ja pystyn ohjauksen joskus päättyessä jatkamaan itsekseni tällä polulla.

Elina Alanne

Essoten elintapaohjaus

Asiakkaalle maksuton palvelu.

Tarkoitettu erityisesti 18–65-vuotiaille tyypin 2 diabeteksen riskitason asiakkaille ja kun BMI (painoindeksi) on 30 tai enemmän.

Ohjaus on henkilökohtaista, prosessimaista neuvontaa ja tukea kohti parempaa ja terveellisempää elämää.

Asiakas osallistuu elintapaohjaukseen vapaaehtoisesti ja omalla vastuulla.

Palveluun hakeutumisesta lisää www.essote.fi/asiakkaalle/palvelut/elintapaohjaus.

Lue myös siitä, miten elintapaohjausta annetaan työttömille.

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Mies, moottorikelkka ja jyrä käyvät vielä tänään perjantaina mittailemassa jäätilannetta Pukkisaaren ympärillä Ristiinassa. Jos jäätä on tarpeeksi, syntyy lauantaina latu Linnaniemen ympäri.

– Siellä pitää teräsjäätä olla 20 senttimetriä, että kelkalla lähdetään, ja 40–50 senttimetriä isommalle koneelle, Mikkelin kaupungin Ristiinassa työskentelevä liikuntapaikkojen hoitaja Juha Nykänen kertoo.

Hän oli perjantaina puhelun aikaan juuri saanut Pellosniemen ladut hoidettua ja suuntaamassa jäälle.

– Kelkalla lähden ja otan jyrän perään. Jos tänään saan pohjan polkaistua rengasjyrällä, niin huomenna on kova yritys saada vapaan ja perinteisen latu jäälle auki.

Nykänen kertoo olevansa viikonloppuvuorossa, eli muiden latujen ja kentän hoidon lisäksi hän jatkaa jääladun parissa myös sunnuntaina.

Latu lähtee Pökkäänlahden päästä torin kohdilta ja kiertää Linnaniemen Kissalahden pohjukkaan saakka.

Nykänen muistuttaa kaikkia jäällä liikkujia, että Pelloksen tehtaiden vuoksi jäätilanne tehtaiden lähellä ja Pukkisaaren ympärillä on arvaamaton.

Ladun syntyyn vaikuttaa myös se, onko jäällä vettä.

– Mutta toivottavasti saan lauantaina ainakin Linnaniemen ympäri ladun tehtyä. Savisalon ympärystä pitää vielä miettiä, kun se on niin sellainen, että tuuli tuiskaa ladun helposti umpeen.

Kaupungin ylläpitämien latujen lisäksi Ristiinassa on tehty latu Löytöön. Ladulle pääsee Löydön kartanolta.

Myös Hangastenmaan pururata ja latu Hangastenmaalta Kylälahden Koulusaaren laavulle on hiihdettävissä. Ladun pituus yhteen suuntaan on noin 6 kilometriä. Tuolle ladulle voi suunnata esimerkiksi jättämällä auton Hangastenmaan kylätalon pihaan Parkkilantiellä.

Koulusaaren laavulta on tehty myös noin 4 kilometrin mittainen Lapinjärven lenkki, joka menee ensin järven yli ja sitten metsässä. Laavu sijaitsee Huttulantien lähellä. Sille johtavaa Kouluraittia ei ole aurattu.

Suomenniemen Urheilijat kertoo Facebookissa, että jäälatu on avattu Kuolimolle. Ladulle pääsee Salmenrannasta, Myllysillasta ja pururadalta.  Ladun pituus on 9 kilometriä.

Elina Alanne 

Mikkelin liikuntapäällikkö kaipaa alueilta mielipiteitä ja ideoita. 

Linnaniemessä saattaa tulevaisuudessa olla merkittyjä polkujuoksureittejä.

– Olemme hakeneet niihin hankerahaa, mutta asiasta ei ole vielä tullut päätöstä, Mikkelin kaupungin liikuntapäällikkö Tiina Juhola kertoo.

Alueella käytettäisiin jo olemassa olevia polkuja.

– Polkujuoksureittejä toivotaan paljon ja tällaisella rahoituksella niitä olisi mahdollista reitittää ja viitoittaa. Tässä haussa on kumppanina mukana uusi polkujuoksuseura.

Ely-keskuksessa loppuvuodesta avautunut koronaan liittyvä hankerahoitus on yksi esimerkki siitä, miten liikuntapalveluita ja -paikkoja pystytään nykyään kehittämään. Erilaiset rahoitusmahdollisuudet saattavat avautua hyvinkin nopeasti, joten Juhola kaipaa kaupunkiin kokonaisnäkemystä tarpeista ja toiveista.

Hän on lähestynyt eri alueiden aluejohtokuntia, jotta ne miettisivät omien alueidensa tilannetta.

– Kaupungin taloustilanteessa yhteistyö on todella tärkeää. Kun on yhteinen suunnitelma, niin voimme miettiä, että millä aikajänteellä minnekin pystytään mitä tekemään.

Juhola kertoo, että näkemyksiä kysytään nyt kahdestakin eri syystä. Mikkeli jatkaa Liikkuva Mikkeli 2030 -ohjelman tekoa. Lisäksi liikuntapuolella on ollut henkilöstövaihdoksia, joten nyt on hyvä hetki kartoittaa tilanne. Juhola aloitti liikuntapäällikkönä joulukuussa.

Liikuntapaikoissa pohjalla pysyvät varmasti aina esimerkiksi ulkoilureitit ja ladut. Viime vuosina mukaan ovat tulleet esimerkiksi skeittiparkit, frisbeegolfradat ja ulkokuntosalit.

– Jännä nähdä, mitä nuoriso käyttää ja haluaa jatkossa. Tarve elää aina vähän koko ajan, Juhola miettii.

Monien liikuntapaikkojen kanssa on jo nyt aluejohtokunnilla ollut tärkeä rooli. Ristiinassa on kehitetty urheilukentän ympäristöä ja Suomenniemi on saanut esimerkiksi frisbeegolfradan.

Juhola kiitteleekin, että yhteistyö aluejohtokuntien ja urheiluseurojen kanssa on heille todella tärkeää.

– Tällä hetkellä esimerkiksi uusia retkeilyreittejä toivotaan paljon. Näihinkin olisi varmasti valmiita, hyviä reittejä mutta opastus puuttuu. Lisäksi kaivataan reittejä, joita voisi ajaa maastopyörällä.

Ristiinan osalta kaupungin investointiohjelmassa on viiden vuoden sisällä maininnat latureittien jatkamisesta ja tekonurmesta. Juhola muistuttaa, että asioista tehdään tarkemmat päätökset aina vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

– Latureitin jatkoa Ristiinassa on jo selvitetty ja ajatus on, että se jatkuisi Huumon suuntaan. Siellä on yksityisten maita välissä, joten asia vaatii vielä selvittelyä.

Tekonurmi on sekä kentän käyttöä lisäävä että kustannuksia pienentävä asia, joten liikuntapalveluiden näkökulmasta ne ovat hyvinkin kannatettavia.

Juhola muistuttaa, että liikuntapalveluilla on Ristiinassa edelleen erittäin hyvä tilanne, kun paikkakunnalla on omaa henkilökuntaa.

– Ristiina sai nytkin ladut samaa tahtia kuin Kalevankangas. Myös kenttä oli ihan ensimmäisiä Mikkelissä.

Elina Alanne

Vinkkejä aluejohtokunnalle voi antaa esimerkiksi Facebookissa:

Ristiinan kirjastolle remontoidaan tilat koulukeskuksen a-osaan, esikoulun viereen.

Mikkelin kaupunginhallitus päätyi lautakuntien kanssa samalle kannalle maanantain kokouksessaan.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen esitys oli, että kaupunginhallitus hyväksyy hankesuunnitelmaksi ensimmäisenä selvitetyn vaihtoehdon, eli kirjaston muuton lukiolta jääneisiin tiloihin.

Keskustelun aikana Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti Petri Pekosen (kesk.), Minna Pöntisen (vihr.), Armi Salo-Oksan (kok.) ja Pekka Pöyryn (kesk.) kannattamana, että kaupunginhallitus päättää suunnitelmaksi vaihtoehdon 2. Tämä tarkoittaa suunnitelmaa, jossa kirjasto muuttaa a-osaa. Olkkonen totesi, että kasvatus- ja opetuslautakunta, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta sekä kaupunkiympäristölautakunta ovat olleet tällä kantilla, joten kaupunginhallituksen on syytä päättää asia samoin.

Olkkosta kannattivat edellä mainittujen lisäksi Arto Seppälä (sd.), Mali Soininen (kok.), Jarno Strengell (sd.) ja Soile Kuitunen (sd.).

Kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen kannalla olivat Jukka Pöyry (kd.) ja Jyrki Koivikko (kok.).

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppälä kertoo, että asia ei enää mene hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Hankesuunnitelmaa aletaan nyt viedä eteenpäin valitun vaihtoehdon mukaisesti. Valittu vaihtoehto on tässä vaiheessa budjetoitu 150 000 euroa kalliimmaksi kuin aiempi vaihtoehto.

– Tilahallinto tuo asian valtuustoon, jos heillä ei määräraha riitä ja he eivät saa rahoitusta esimerkiksi siirrettyä joltain toiselta hankkeelta. Mutta velaksihan sitä näitä tehdään, eli investointeihin otetaan velkaa, Seppälä toteaa.

Suunnitelmassa aikataulutavoitteena on, että koululle siirtyvien nuorisotilojen käyttöönotto olisi tämän vuoden elokuussa ja kirjaston tämän vuoden lokakuussa.

Elina Alanne

Lue lisää suunnitelmasta täältä.

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Essote laajentaa tällä viikolla koronarokotuksia ikäryhmään 80–84-vuotiaat.

Essoten alueelle ollaan saamassa uusia rokotteita pieninä ryppäinä.

Essote avaa uusia aikoja sitä mukaan, kun rokotteiden tulo varmistuu.

– Valtaosa yli 85-vuotiaista on tavoitettu kotihoidon ja muiden Essoten kanavien kautta. Helpoiten rokotukseen pääsee varaamalla ajan suoraan nettisivujemme ajanvarauskalenterin kautta, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Jos yli 85-vuotias on vielä ilman rokotetta eikä hänellä tai läheisellä ole nettiyhteyksiä, ajan voi varata Essoten puhelinnumerosta 040 359 9781 arkisin klo 8-15.

Seuraavassa vaiheessa Essote alkaa rokottaa potilaita, joilla on aktiivinen hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö tai krooninen munuaissairaus.

– Meillä on näiden potilaiden yhteystiedot ja soitamme heille, Gärdström sanoo.

Viikonlopun aikana Essoten alueelta löytyi kaksi uutta positiivista koronatestien tulosta. Toinen tartunta liittyy aiempiin tartuntaketjuihin ja toinen on saatu muualta Suomesta.

– Kokonaistilanne on rauhallinen, vaikka alueella on runsaasti muualla altistuneita, joiden karanteeniaika jatkuu edelleen. Isot uhkaavat ketjut on saatu nopeilla karanteenimääräyksillä laantumaan, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Koronalääkärit painottavat, että tilanne voi huonontua nopeasti. Muun muassa Itä-Savon alueelta on löytynyt muuntunutta niin sanottua brittiviruksen tyyppiä ja Essoten alueeltakin on lähetetty näytteitä sekvensoitavaksi. Tuloksia odotetaan lähiviikkoina.

– Edelleen varsinkin aikuisten tulisi välttää tilanteita, joissa iso määrä ihmisiä samassa tilassa. Aikuisten harrastustoimintaa tulisi tehdä hyvin pienillä porukoilla ja mielellään ulkona. Kahden metrin turvaväliä tulisi noudattaa, jos ryhmässä on aikuisia henkilöitä, jotka eivät kuulu samaan talouteen, Seppälä suosittaa.

Koronalääkärit kiittelevät alueen väestöä vastuullisuudesta. Rajoitusten ja suositusten noudattamisella on ollut suuri vaikutus koronatilanteen pysymiseen vakaana.

Katso vapaat rokotusajat täältä.

Essote on voinut avata uusia koronarokotusaikoja yli 85-vuotiaille.

Torstaina Essote avasi vajaat sata uutta rokotusaikaa, kun uuden ohjeistuksen mukaan tehosterokotteen antamisen aikaa voitiin venyttää 12 viikkoon. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä totesi, että vallitsevassa epidemiatilanteessa kaikkien koronarokotteiden annosväliä on suositeltavaa pidentää 12 viikkoon. Tämä tuo lisää mahdollisuuksia pistää ensimmäisiä rokoteannoksia.

– Ajat menivät muutamissa sekunneissa. Ikäihmiset käyttävät nettiä näköjään taitavasti. Olemme jo lisänneet uusia aikoja, kun uusien rokotteiden saanti varmistui, sanoo pandemiapäällikkö Hans Gärdström perjantain tiedotteessa.

Tähän asti Essote on antanut pistoksia Pfizer-yhtiön rokotteilla. Uuden tekniikan avulla rokotteiden määrä on saatu kasvatettua pulloista nyt seitsemään annokseen alkuperäisestä viidestä.

Ensi viikolle alueelle on luvattu myös Modernan ja AstraZenecan rokotteita.

– Pieni määrä Modernan rokotetta on menossa kotihoitoon, koska se säilyy jääkaappilämpötilassa ja on siten kätevämpi käyttää, Gärdström kertoo.

Essote tiedottaa perjantaina, että alueelta on löytynyt kolme positiivista koronatestien tulosta. Tartuntoja on tällä viikolla löytynyt muutamia.

Perjantaina tiedotetuista tartunnoista kahden Mikkelissä havaitun tartunnan lähde on todennäköisesti muualla Suomessa. Juvalla havaittu tapaus liittyy puolestaan jo aiemmin löydettyyn tartuntaketjuun.

Tartuntojen johdosta on asetettu karanteeniin muutamia kymmeniä henkilöitä. Samaan aikaan karanteenista on vapautunut ihmisiä ja hetkellä karanteenissa on noin sata henkilöä.

– Haluan jälleen tähdentää, että kasvomaskeja on syytä käyttää erityisesti julkisessa liikenteessä. Suositus on edelleen voimassa ja sitä kannattaa noudattaa, kuten myös ohjeita turvaväleistä ja käsien pesemisestä usein. Suuri osa tartunnoista näyttää tulevan pisaratartuntana, jolloin pinnoilta käsien kautta saaduilla tartunnoilla on suuri merkitys, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Tartuntojen johdosta altistumisen paikkoja on jälleen päivitetty. Listalla on muun muassa bussivuoro ja kauppaliikkeitä.

Essoten koronarokotuksen ajanvaraus on täällä.

Lue altistumispaikat täältä.

Koulu on yksi harrastamisen Suomen mallia kehittävistä kouluista. 

Suomenniemen koululaiset pääsevät tällä kevätlukukaudella oppimaan esimerkiksi suunnistusta ja amerikkalaista jalkapalloa, kun koululla käynnistyy uusi kerho.

Mikkelin kaupunki sai 21 000 euroa avustusta siihen, että kouluissa pilotoidaan niin sanottua harrastamisen Suomen mallia. Avustuksen tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle mieleinen ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Mikkelissä mukana on seitsemän koulua.

Suomenniemen koulun rehtori Laura Savander toteaa, että totta kai koulu halusi mukaan.

– Itse koin, että Suomenniemi on tähän Suomen malliin oikein ydinaluetta. Täällä ei ole lapsille niin paljon harrastusmahdollisuuksia.

Savander kiittää, että toiminta saatiin järjestymään niin, että oppilaiden koulukyytejä siirrettiin tunti myöhemmäksi. Suomenniemellä on 21 oppilasta, joista 16 kulkee kyydeillä. Kaikki oppilaat ovat tulossa kerhoon.

– Ei tätä ilman kyytien järjestelyä järjestettäisi, Savander toteaa.

Koululla on jo aiemmin järjestetty kerhotoimintaa ja järkeistetty koulukyytejä vapaa-ajan toiminnan mahdollistamiseksi. Maanantaiaamuisin 2–4-luokkalaiset kokoontuvat liikuntakerhoon koulunkäyntiavustajan johdolla ja perjantaiaamuisin 2-luokkalaiset seurakunnan kerhoon. Tuolloin kaikki koulun oppilaat tulevat samoilla kyydeillä mutta osalla varsinainen koulupäivä alkaa vasta myöhemmin.

Mikkelin Oma juttu kaikille! -pilotin kerho on Suomenniemellä kaikki oppilaat kokoava monitoimikerho, joka on kevään ajan keskiviikkoisin. Koulun lisäksi toimintaa vetävät muun muassa suunnistusseura Navi, amerikkalaisen jalkapallon seura Bouncers ja salibandyseura Hatsina.

Malliin kuuluu, että jokaisen koulun lapsilta kysyttiin ensin heidän harrastustoiveitaan.

– Lapsilta tuli hyviä, realistisia toiveita. Ainut, mitä emme alakoululaisten kanssa voi toteuttaa, on mopon korjaus.

Muuten Suomenniemen koulu ja sen ympäristö sopii monelle lajille.

– Meillä on jumppasali ja hyvät piha-alueet, Savander muistuttaa koulusta, jonka kohtalo on yhä edelleen avoinna.

Liikunnan lisäksi kerhossa on myös metsästysasioita yhdessä riistanhoitoyhdistyksen kanssa ja pelisuunnittelua. Nämäkin olivat lasten toiveita.

– Mukana on aina vierailevien ohjaajien lisäksi koulun oma aikuinen, joten voimme myös eriyttää toimintaa.

Elina Alanne

Harrastamisen Suomen malli

Hallituksen tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.

Mallia on otettu Islannista.

Ensimmäiset kunnat pilotoivat toimintaa parhaillaan.

Aluehallintovirastot ovat myöntäneet avustuksia yhteensä 6,4 miljoonaa euroa pilottikunnille.

Tavoitteena on juurruttaa Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.

Kaksikerroksinen omakotitalo tuhoutui täysin tulipalossa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Mieluassa Ristiinassa. Hälytys palosta tuli kello 1.30.

Palo värjäsi taivaanrannan voimakkaasti, mikä näkyi Kissalahden toiselle puolelle Muurikkiin. Ristiinalaiseen kuvan lähettänyt Ville Hokkanen kertoo, että hän oli  yöllä hereillä, huomasi oranssin loimotuksen  ja soitti hätänumeroon.

Talossa ei ollut paikalla ketään, joten palosta ei tullut henkilövahinkoja. Palo ei myöskään levinnyt 1950-luvulla rakennetun talon viereisiin rakennuksiin.

Paloa oli sammuttamassa yksiköitä kolmelta paloasemalta. Jälkisammutustyöt jatkuivat tuntien ajan.

Elina Alanne

Hotelli Heimari on saanut uuden omistajan. Posti ja logistiikka-alan unioni PAU on etsinyt Heimarille ostajaa aktiivisesti jo vuodesta 2019.

PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen toteaa, että myyntiin päädyttiin, jotta Heimaria kehittää jatkossa taho, jolle hotelli- ja kurssikeskustoiminta on ydintehtävää.

– Toki Heimarista luopuminen on meille haikeaakin, koska postilaisilla on melkein sadan vuoden historia paikan kanssa. Siellä on paljon kurssitettu edunvalvojia ja paikasta on tullut monelle läheinen.

Nieminen kuitenkin lisää, että hän on ymmärtänyt, että uusi omistaja säilyttää Heimarin toiminnan samantyyppisenä, ja tuolloin PAU pitää omia kurssejaan paikassa myös jatkossa.

– Ja vieressä sijaitseva Villa Aurala pysyy meidän omistuksessamme, joten yhteys alueelle pysyy.

Nieminen ei kommentoi ostajaa tarkemmin. Hän toteaa, että mukana on osittain samoja tahoja, jotka ovat olleet kiinnostuneita Heimarista heti myynnin alettua.

Hotelli- ja ravintolatoimintaa on viime vuodet pyörittänyt Ripesti Oy:n Jaana Orava. Hänen vuokrasopimuksensa jatkuu vielä ainakin vuoden 2021 loppuun. Orava neuvottelee jatkosta uuden omistajan kanssa.

– En valitettavasti ole voittanut lotossa, eli en ole yksi ostajista, Orava nauraa.

Elina Alanne

Korjattu 3.2. huvilan nimi oikein. Se on Aurala, ei Aurora. 

Yli 65-vuotiaille tarkoitettujen kenkien liukuesteiden jakelu jatkuu taas.

Liukuesteitä voi noutaa tavaratalo Carlsonilta toistaiseksi torstaisin ja perjantaisin tavaratalon aukioloaikoina.

Mikkelin kaupunki tarjoaa liukuesteet yli 65-vuotiaille.

Kaupunki ja tavaratalo Carlson toivovat kaikkien noudattavan annettuja ohjeita, turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa. Lisäksi suositellaan kasvomaskien käyttöä.

Jakelu alkoi lokakuun lopussa. Liukuesteet saivat suuren suosion ja Carlsonilla oli usein ruuhkaa varsinkin aamuisin. Koronarajoitusten vuoksi jakelu keskeytettiin vuoden loppupuolella.

Mikkeli on tällä hetkellä päättänyt käyttää ikäihmisten liukuesteisiin 50 000 euroa. Rahoitus tulee perintövaroista.

Kaupungin hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen rauhoitteli Ristiinalaisessa marraskuussa, että rahoitus ei ole heti loppumassa.

– Tämä rahoitus ei välttämättä kata koko tarvetta. Mikkelissä on noin 14 000 yli 65-vuotiasta. Mutta emme vielä tiedä, minkä verran ihmisiä on näiden liukuesteiden tarpeessa. Tästä rahoituksesta riittää noin 5000 paria mutta voimme hakea perintörahoista lisärahoitusta, Väänänen totesi tuolloin.

Hyvinvointikoordinaattori toteaa, että kun yhden liukuesteparin hinta on 10 euron luokkaa, on se kaupungin kannalta todella edullinen panostus turvallisuuteen ja käyttäjällään halpa henkivakuutus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan jokaisena talvikuukautena noin 20 000 suomalaista loukkaantuu liukastuessaan ulkona. Liukastumiset aiheuttavat lieviä vammoja mutta myös pitkäaikaista haittaa. Iäkkäille seuraukset ovat yleensä vakavammat. Yli 75-vuotiaista jopa 70 prosenttia tarvitsee hoitoa liukastuttuaan. Yhden lonkkamurtuman hoito leikkauksineen maksaa noin 20 000 euroa.

Liukuesteiden sovittaminen tapahtuu Carlsonilla siksi, että asiakas pystyy heti valitsemaan kolmesta mallista omaan kengän kokoonsa sopivan. Henkilökunta auttaa eri mallien valinnassa. Yksi malleista on pelkästään kantaan laitettava ja kahdessa muussa on eroa nastojen lukumäärässä.

Liukuesteiden luovuttaminen tapahtuu näyttämällä henkilökortti. Näin Carlson voi laskuttaa kaupunkia luovutettujen liukuesteiden mukaisesti.

Liukuesteet voi hakea joku muukin kuin yli 65-vuotias itse. Hakijalla pitää olla mukana liukuesteiden saajan henkilökortti iän varmistamista varten ja kengän koko.

Elina Alanne

Osa artikkelista on julkaistu Ristiinalaisessa marraskuussa 2020. 

Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 21. tammikuuta päätöksensä kahdesta Ristiinan lukion lakkauttamisesta tehdystä kunnallisvalituksesta. 

Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Ristiinan lukion lakkauttamisesta tehdyt kunnallisvalitukset.

Oikeus hylkäsi myös Erkki Rantalaisen ja Juha Patrikaisen oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

Oikeus toteaa, että kaupunginvaltuusto on joulukuussa 2019 tehnyt päätöksensä lakkauttaa Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste sille kuuluvan harkintavallan nojalla ja rajoissa. Päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä syntynyt eikä muutoinkaan lainvastainen. Oikeus toteaa myös, että kunnallisvalitusta ei saa tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Rantalainen valitti kahdesta eri kohdasta Mikkelin kaupunginvaltuuston päätöksistä 9.12.2019. Pykälässä 145 hyväksyttiin talousarviokirja, josta Rantalainen vaati poistettavaksi lauseen lukion lakkauttamisesta. Tämän valituksen hallinto-oikeus jätti tutkimatta. Oikeus toteaa, että pykälän päätös koskee lakkauttamisen osalta vain valmistelua eikä siihen saa tältä osin hakea muutosta.

Varsinaista lakkauttamispäätöstä ja valitusten osa-alueita hallinto-oikeus on käsitellyt jakamalla ne tiedottamiseen ja vaikutusmahdollisuuksien varaamiseen, valmistelun riittävyyteen ja valtuutetuille annettujen tietojen virheellisyyteen sekä muihin valitusperusteisiin.

Oikeus on pyytänyt vastineen Mikkelin kaupungilta sekä vastineet vielä Patrikaiselta ja Rantalaiselta.

Tiedottamisesta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta oikeus toteaa, että asian vireilläolosta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta tiedottaminen ei ole ollut virheellistä käytettyjen ilmoittamistapojen vuoksi, eikä muutenkaan. Kaupunki on selvittänyt, että asiasta on tiedotettu sanomalehdessä ja Wilma-järjestelmässä.

Lukion lakkauttamisesta 10.10.2019 ja 14.10.2019 koululla pidetyistä tiedotus- ja kuulemistilaisuuksista oikeus toteaa, että kaupungin selvityksen perusteella kuulemistilaisuudessa esitetyt kysymykset on selvitetty ja kysymykset vastauksineen on otettu huomioon asiaa valmisteltaessa. Oikeus toteaa myös, että ”se, miten kysymyksen esittäjille on vastattu, koskee viranomaisen tosiallista toimintaa, jonka asianmukaisuuden tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan”.

Valmistelun riittävyydestä ja valtuutetuille annettujen tietojen virheellisyydestä hallinto-oikeus toteaa, että kuntalaissa ei ole säännöksiä siitä, miten kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Valmistelun laajuus ja se, mitä selvityksiä kunnanhallitus harkitsee tarpeelliseksi liittää valtuustolle toimitettavaan aineistoon, riippuu asian laadusta ja sen merkittävyydestä kaupungin kannalta.

Oikeus toteaa, että lapsivaikutusten arvioinnin ja maaseutuvaikutusten arvioinnin tekemiselle lukion lakkauttamista koskevassa asiassa ei ole ollut lakisääteisiä vaatimuksia.

Oikeus toteaa myös, että valtuuston toimivaltaan kuuluu viime kädessä sen arvioiminen, onko valmistelu ollut riittävää ja onko sille toimitettu asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto. Jos valtuusto kokee, että valmistelu ei ole ollut riittävää, voi se palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kerta valtuusto on ottanut asian päätettäväksi, se on hyväksynyt valmistelun ja pitänyt sille toimitettuja aineistoja riittäviksi.

Kaupunki laski Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen vuosittaisiksi säästöiksi noin 270 000 euroa. Oikeust toteaa, että tähän lukuun laskettiin mukaan opiskelijakustannuksien lasku, Mikkelin lukion kurssitarjonnan supistaminen ja henkilöstömenojen säästö. Laskelmassa lähdettiin siitä, että Ristiinan opiskelijat mahtuvat Mikkelin lukion olemassa oleviin ryhmiin. Lisäksi kaupunki laski mahdollisiksi säästöiksi Ristiinan nuorisotilan ja kirjaston siirron sekä hallinnosta saatavan säästön.

Sekä Rantalainen että Patrikainen valittivat useista laskelmissa olleista epäselvyyksistä ja virheistä. Heidän molempien mukaan säästöjen määrä on virheellinen. Heidän mielestään oli ilmeistä, että harhaanjohtava valmistelu ja esittely lakkauttamisen säästöistä vaikutti luottamushenkilöiden päätökseen asiasta.

Itä-Suomen hallinto-oikeus toteaa, että ”vaikka laskelmiin sisältyisikin valittajien esiintuomia virheitä ja puutteita, laskelmista ilmenee, mihin ne perustuvat, eikä niiden voida katsoa antavan ainakaan olennaisesti virheellistä tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa kuvaa koulun lakkauttamisella saavutettavista säästöistä”.

Oikeus jatkaa, että vaikka laskelmissa esitetyt säästöt eivät kaikilta osin toteutuisikaan, niin lukion lakkauttamisesta on odotettavissa säästöjä aikaisempaan verrattuna. Näin ollen se katsoo, että päätös ei ole perustunut sillä tavoin virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin, että päätös olisi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Muita valitusperusteista oikeus toteaa esimerkiksi, että Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistyssopimusta piti kuntarakennelain mukaan noudattaa kolme vuotta. Näin ollen sopimus ei ollut enää voimassa vuonna 2019, koska kunnat yhdistyivät 1.1.2013.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Elina Alanne

Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Lue myös: Koulukeskuksen tiloista päätetään kaupungin lautakunnissa parhaillaan.

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Viikonloppuna löytyneiden koronatartuntojen lähteet ovat alueen ulkopuolella. Niistä aiheutui jatkotartuntoja. 

Mikkelin lukiossa on todettu koronatartuntoja, joiden vuoksi lukio siirtyi ainakin viikoksi etäopetukseen. Sunnuntaina Mikkelin kaupunki tiedotti kahdesta lukiolaisen tartunnasta. Lisäksi yksi tartunta löytyi Urpolan koulun oppilaalta.

Lukio on etäopetuksessa 25.–29.1. Tilanne arvioidaan loppuviikosta uudelleen.

Sunnuntain jälkeen on löytynyt kolme tartuntaa lisää. Ne liittyvät sunnuntaina tiedotettuihin tartuntoihin.

Tartuntojen johdosta noin sata henkilöä on maanantai iltapäivään mennessä asetettu karanteeniin. Lisäksi viikonloppuna löytyi näihin koululaistartuntoihin liittymätön yksi tartunta.

– Altistuneiden määrä on suuri ja voi olla, että lisää tartuntatapauksia ilmaantuu. On hyvin tärkeää, että kaikki pienioireisetkin hakeutuvat nyt testiin. Myös lasten ja nuorten testaaminen lievissäkin flunssaoireissa on hyvin tärkeää tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä maanantain tiedotteessa.

Tartuntojen johdosta Essote on päivittänyt altistumispaikkojen listausta. Katso paikat täältä.

Altistua on voinut esimerkiksi kaupoissa ja Mikkelin Crossfitissä.

– Pyydämme Mikkelin lukion opiskelijoita ja Urpolan koulun oppilaita ja Mikkelin Crossfitissä viime viikolla käyneitä sekä molempien koulujen henkilökuntaa seuraamaan omaa terveystilannettaan. Pienistäkin oireista tulee ottaa yhteyttä Essoten Päivystysavun koronalinalle numeroon 116 117, kehottaa tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Kaikkien tartuntojen lähteet ovat alueen ulkopuolella.

Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta toteavat, että Ristiinan kirjasto pitäisi siirtää koulukeskuksen A-osaan.

Esitys oli, että kirjasto siirtyisi Ristiinan koulukeskuksen D-osaan lukiolta vapautuneisiin tiloihin. Näiden lautakuntien rooli kaupungin investointiasioissa on lausua niistä.

Asiaa käsittelee ensi tiistaina kaupunkiympäristölautakunta. Sen rooli on esittää asia eteenpäin kaupunginhallitukselle.

Nuorisotilan ja kirjaston koulurakennukseen sijoittumista koskeva suunnitelma on palautunut lautakunnista jo kahdesti uudelleen valmisteltavaksi. Viimeisimmällä kierroksella suunnitelma palautettiin sen selvittämiseksi, olisiko kirjastolle muu paikka kuin D-osa.

Hanketyöryhmä selvitti uuteen suunnitelmaan myös tilaa esikoulun vieressä rakennuksen a-osassa. Hanketyöryhmä esitti, että jo aiemmin tehty malli, jossa kirjastoa suunnitellaan lukiolta vapautuneisiin tiloihin, on toiminnallisesti ja taloudellisesti parempi vaihtoehto.

Aiemmassa vaihtoehdossa, jossa kirjastoa esitetään koulun D-osan alakerrokseen, muutos- ja korjauskustannusten on laskettu olevan 150 000 euroa. Kirjaston rakentamisen A-osaan ennakoidaan maksavan 300 000 euroa.

Selvitetyssä vaihtoehdossa A-osaan muuttavalle kirjastolle pitää rakentaa uusi, esteetön sisäänkäynti ja wc- ja sosiaalitilat. Lisäksi erilaisia vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja sähkömuutoksia pitää tehdä enemmän kuin silloin, jos kirjasto muuttaa lukiosiiven alakertaan. A-osan vaihtoehto aiheuttaa myös muutoksia alueen pysäköintiin.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa asiasta todettiin, että koulun A-osa pitää todennäköisesti remontoida lähivuosina, joten olisi järkevämpää tehdä se nyt ja sinne tilat kirjastolle, jolloin koulu saisi rakennuksen uusimmat ja sisäilmaltaan hyvät luokat.

Ristiinan yhtenäiskoulun henkilöstö toteaa suunnitelmassa, että molemmat vaihtoehdot olisivat hyväksyttävissä ja niissä molemmissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Jos koulu saisi kokonaan käyttöönsä lukiolta jääneet tilat, se saisi kolme tilavaa ja sisäilmaltaan hyvää luokkaa.

A-osaan sijoittuva kirjasto kuitenkin veisi tilaa sen verran, että se aiheuttaisi haasteita koulun lukujärjestyssuunnittelussa. A-osasta pitäisi siirtää viisi luokkaa kolmeen tilaan mutta koulu toteaa, että muutos olisi hallittavissa.

Nuorisotilojen parhaaksi paikaksi koetaan koko ajan esillä ollut A-osan eteläinen pääty. Myös tämän muutoksen kustannusarvio on 150 000 euroa.

Suunnitelmassa on nyt tehty lapsivaikutusten arviointi sekä kirjaston että nuorisopalveluiden osalta. Asiassa on kuultu esimerkiksi päiväkodin henkilökuntaa, Ristiinan yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys Ryhtiä, iltapäivätoiminnan ohjaajia, JOPO-luokkien oppilaita sekä luokanopettajia. Monet toimijat ovat edelleen huolissaan koulukeskuksen piha-alueiden liikenteestä ja käytöstä, kun käyttäjäkunnat lisääntyvät.

Nuorisotilat on tarkoitus remontoida ja toiminta niissä aloittaa ensin. Kirjaston siirto olisi ajankohtaista, kun lukion lakkauttamispäätös on saanut lainvoiman.

Elina Alanne

Lue myös aiemmat jutut:

Kirjaston paikkaa mietitään vielä lokakuulta

Juttu elokuun keskustelutilaisuuden jälkeen 

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Tämän viikon maanantaina ”koettiin kummia”, kun koronarajoitusten vuoksi pitkään tauolla olleet futsal-pelit Palloliiton Itäisellä alueella saivat jatkua.

RiPan P15 -joukkue kohtasi Kisakaaressa yksittäisessä ottelussa lappeenrantalaisen LAUTP:n.

Pelissä ristiinalaiset joutuivat ensin takaa-ajajiksi, kun LAUTP teki ottelun avausmaalin parin minuutin pelin jälkeen. RiPan pojat kuitenkin nousivat tasoihin ja sitten 3-1 johtoon Ossi Hämäläisen, Valtteri Luiskalan ja Jonasvata Muzingan osumilla. Juuri ennen taukoa lappeenrantalaiset kavensivat 3-2:een.

Toisella puoliajalla RiPa meni ensin Olavi Jääskeläisen maalilla 4-2 johtoon, ja johtoasemaa kestikin pelin viimeiselle viidelle minuutille saakka. Noin 25 minuutin pelin kohdalla LAUTP sai otteisiinsa tehopiikin, ja joukkue naputteli kolme maalia hieman vajaaseen kahteen minuuttiin. Puhtaan hattutempun lyhyeen aikaan laukoi Aleksi Käkelä.

RiPan valmentaja Mikko Suihkonen oli luonnollisesti harmissaan hallussa olleen ottelun kääntymisestä tappioksi.

– Totta kai harmittaa. Meillä oli ihan ok tekemistä, mutta sitten jostain syystä ote vähän hetkeksi herpaantui ja vastustaja rokotti heti juuri niistä paikoista mitä he saivat. Ruvettiin puolustussuuntaan hutiloimaan niin se maksoi sitten pisteet tällä kertaa.

Seuraavat ottelut RiPalla on sunnuntaina Mikkelin Saimaa Stadiumilla jälleen LAUTP:tä ja sitten paikallisvastustaja MiPK:iä vastaan.

Niko Takala

Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavasta on tehty kolme valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Yleiskaava jakautuu kahteen osaan: kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja kyläalueiden yleiskaavaan. Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan joulukuussa.

Kaikki kolme valitusta liittyvät kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja sen sisällä Muurikin rantapuistoon ja ulkoilureitteihin. Valitukset ovat laatineet Erkki Rantalainen, Anneli Rantalainen sekä 16 allekirjoittajan ryhmä, jossa ensimmäisenä allekirjoittajana on Perttu Takala.

Kaikki valittajat kokevat, että kaavamuutos kohtelee eriarvoisesti eri asukasryhmiä. ”Muurikin rantapuiston ja Saimaan rannalla kulkevan ulkoilureitin poistaminen yleiskaavasta poistaisi muiden kuin puiston viereisten tonttien asukkaiden oikeudellisen suojan yhteisten virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien säilymiseen. Heidän asuntojensa hinnat laskevat”, kirjoittaa valituksessaan ryhmä ristiinalaisia.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkanen toteaa ennen kuin on tutustunut tämän kaavan valituksiin tarkemmin, että mahdollisesti kaupunki voi kuuluttaa osan kaavasta lainvoimaiseksi, vaikka valituksia on tehty.

– Jos valitus selkeästi rajoittuu esimerkiksi yhteen kiinteistöön, kaupunki voi kuuluttaa muun osan kaavasta lainvoimaiseksi ja valituksenalainen kohta jää odottamaan oikeusprosessin päätöstä. Näin meneteltiin esimerkiksi asuntomessukaavoituksen yhteydessä, kun Moisio-Kyyhkylän osayleiskaavasta valitettiin, Tarkkanen kertoo.

Kaupunki tutustuu nyt valituksiin ja antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle niistä vastineen.

Elina Alanne

Yli 85-vuotiaiden, eli vuonna 1935 tai sitä ennen, syntyneiden koronarokotukset ovat käynnistyneet Essoten alueella.

Essoten nettisivuille on avattu ajanvaraus, jonne rokotukseen oikeutetut tai heidän läheisensä voivat tehdä rokotukseen oikeutetulle hänen puolestaan varauksen. Aikoja on heti tälle viikolle.

– Aikoja on vielä valitettavan vähän, koska rokotteita tulee hitaasti ja osa rokotteista alkaa mennä jo aiemmin rokotteen saaneen toiseen pistokseen. Avaamme aikoja lisää heti, kun saamme tietoa rokotteiden saapumisesta. Valtaosan tästä asiakasryhmästä tavoitamme kotihoidon kautta, kertoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Koronarokotetta annetaan kaksi pistosta. Tehoste annetaan kolmen viikon päästä ensimmäisestä rokotuksesta. Nettiajanvarauksessa varataan vain ensimmäinen rokotusaika, tehosterokotuksen aika varataan ensimmäinen käynnin yhteydessä paikan päällä.

Essote myös avaa tiistaista alkaen koronatiedusteluja varten uuden puhelinnumeron 040 359 9781. Numerosta voi kysellä lisätietoja, jos muualta ei löydy tietoa.  Numerosta vastataan arkisin kello 8–15. Sen kautta voi myös varata rokotusajan, jos rokotettavalla ei ole nettiyhteyksiä tai henkilöä, joka voi tehdä rokotusajanvarauksen.

Valtakunnallisessa korona-asioiden puhelinpalvelussa 0295 535 535 ja chatissa saa myös yleistä tietoa koronaviruksesta sekä neuvontaa Koronavilkku-sovelluksen käytössä. Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Koronatesteihin hakeutuessa pitää edelleen soittaa numeroon 116 117.

Viikonlopun aikana on Essoten alueelta löytynyt kaksi uutta koronatartuntaa.

Toinen positiivinen koronatestien tulos havaittiin jo aiemmin karanteeniin asetettujen joukosta.  Toinen tartunta löytyi taas muualta Suomesta tulleelta henkilöltä. Tämän tapauksen johdosta alle 10 henkilöä on asetettu karanteeniin.

– Kokonaistilanne näyttää hyvältä. Viime viikon tartuntaketjut on saatu hallintaan. Testausmäärät ovat kuitenkin edelleen kovin pieniä. Testaukseen pitää tuoda myös nuoret pientenkin koronaan viittaavien oireiden johdosta, kehottaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essoten koronarokotuksen ajanvaraus ja tietoa rokotuksista löytyy täältä.

Unelmien täyttymys. Niin kuvaa Kaija Rutanen sitä, että hän ja Teuvo-puoliso hyppäsivät Kahvila-Ravintola Salmenrannan yrittäjiksi Suomenniemelle.

Rutanen kertoo, että kaikki kävi lopulta todella nopeasti.

– Kolmessa viikossa muutimme etelästä tänne sekä henkilökohtaisen elämän että bisneksen, Kaija kertoo.

Ravintola löytyi Lappeenrannantien varresta ja vuokrakoti Ristiinasta, jonne sama tie vie nopeasti.

Suomenniemi oli heille ennakolta tuttu paikka, koska he ovat viettäneet kaikki lomansa aina Laamalansaaren caravan-alueella. He ovat edelleen alueen jäseniä.

– Olemme jo vuosia tulleet tänne piiloon, eli tässä on paljon rakkautta aluetta kohtaan.

Ravintola-alalla vuosia toiminut pariskunta oli etsinyt ostettavaa yritystä muualta Suomesta kuin pääkaupunkiseudulta jo pidempään. Heiltä oli kuitenkin mennyt ohi, että Salmenranta sulkeutui aiemmin syksyllä ja oli yrittäjää vailla.

– Oli todella lähellä, ettemme lähteneet toiseen paikkaan ihan muualle päin Suomea. Se suunnitelma vaihtui nanosekunnissa yhden puhelinsoiton perusteella, Kaija kertoo.

Paikalla käynnin jälkeen Rutaset tekivät nopeasti sopimuksen Salmenrannan kiinteistöstä vuokranantajan kanssa. Samalla hetkellä ravintolassa alkoi remontti ja sinne alettiin kovalla kiireellä etsimään kalusteita ja koneita, jotta kaikki olisi valmista ennen joulua.

Salmenranta on kolmas ravintola, jonka Rutaset avaavat. Kaija ja Teuvo toteavat, että tämä seutu on nyt viimeinen pysäkki. Täällä he jäävät aikoinaan eläkkeelle. Heidän edellinen ravintolansa sijaitsi Helsingin Töölössä ja oli keskittynyt skandinaaviseen keittiöön. Sitä ennen Rutaset asuivat ja työskentelivät Lapissa.

– Nyt on ihana fiilis, kun voi ottaa rennommin, Kaija sanoo viitaten siihen, että Salmenrannassa hän kokkaa lounasta, pizzoja ja à la carte -annoksia.

– Ajatus on, että täällä on hyvää fiilistä, hyvää ruokaa ja rentoa meininkiä.

Ravintolakoulu Perhon kasvatti kertoo tienneensä jo pikkutyttönä halunneensa ravintola-alalle.

– Mummon kanssa kävimme Kluuvikadun Fazerilla silloin 1960–70-luvulla ja se tunnelma, naisilla olleet hilkat ja kaikki tekivät sellaisen vaikutuksen, että sanoin jo silloin, että minäkin työskentelen isona ravintola-alalla.

Kaija Rutasen puhuessa käy pian selväksi, että palo alaa kohtaan on säilynyt.

– En osaa sitä selittää, se on jossain veressä. Tätä työtä pitää tehdä sydämellä. Jos fiilistä ja intohimoa ei ole, se näkyy nopeasti asiakkaan lautasella.

Teuvon ja Kaijan työnjako on selvä. Kaija vastaa keittiöstä, Teuvo salista sekä yrityksen myynnistä, markkinoinnista ja hallinnosta.

Kaija toteaa monta kertaa haastattelun aikana, että ei oikeastaan haluaisi puhua koronasta. Kuten kaikki tietävät, on ravintola-ala ollut sen takia kovassa myllerryksessä. Rutasten ravintola Helsingissä oli keväällä kiinni viikkoja ja mieli myllerryksessä tulevasta.

– Kun saimme ovet taas auki, päätimme samana päivänä, että laitamme paikan myyntiin ja lähdemme pois pääkaupunkiseudulta. Olimme onnekkaita, kun löysimme liiketoiminnalle ja vuokrasopimukselle ostajan, Kaija kertoo.

Hän toteaa, että heillä täytyy olla jotain luovaa hulluutta alaa ja yrittäjyyttä kohtaan. Salmenranta avautui uudelleen 19. joulukuuta. Suomenniemi on ottanut uudet yrittäjät vastaan lämpimästi.

– Joka päivä olemme kohdanneet uusia kasvoja. Olemme viihtyneet hyvin. Monet paikalliset ja mökkiläiset ovat jo käyneet toivottamassa meidät tervetulleeksi, Teuvo Rutanen kertoo.

Ravintoloita on Mikkelinkin seudulla useita myynnissä. Mikä sai Rutaset valitsemaan juuri Salmenrannan?

– No ei tarvitse kuin katsoa ulos! Tämä maisema ja hyvä sijainti Mikkelin ja Lappeenrannan välisellä tiellä, Kaija sanoo uuden kabinetin ikkunoiden edessä.

Myöhemmin hän lisää, että juuri Salmenrannan valintaan vaikutti myös haaste.

– Ei pääse liian helpolla, Kaija naurahtaa.

Elina Alanne  

Tilaa uudistunut Ristiinalainen!  Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!

Ristiinassa tiistaina kadonnut taksiyrittäjä Niina Syrjäläinen on löytynyt  kuolleena, tiedottaa poliisi. Etsinnän tuloksena löytyi auto ja sen kadonneeksi ilmoitettu kuljettaja. Poliisi jatkaa asian selvittämistä kuolemansyyn selvittämisenä, eikä tiedota asiasta tämän enempää.

Kansalaisten tekemien vihjeiden perusteella poliisi päätyi suuntaamaan etsintää noin 30 kilometrin päähän Ristiinan keskustasta. Poliisi kiittää saamistaan havainnoista, jotka tässäkin tapauksessa auttoivat etsinnän suuntaamisessa. Havaintoja ei enää tarvitse ilmoittaa poliisille tai hätäkeskukseen.

Essoten alueelta on löytynyt seitsemän uutta koronatartuntaa tiistaina tiedotettujen tapausten jälkeen.

Kuusi tartuntaa on löytynyt Mikkelistä ja yksi Juvalta.

– Sairastuneiden joukossa on valitettavasti myös keskussairaalan lähikuntoutusosastolla taudille altistuneita potilaita ja hoitajia. Kymmeniä Essoten työntekijöitä on asetettu karanteeniin ja tällä on vaikutusta palvelutuotantoomme. Aiemmin varattuja vastaanottoaikoja joudutaan perumaan, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Lähikuntoutusosaston työntekijältä löytyneestä tartunnasta tiedotettiin tiistaina. Tuolloin laitettiin karanteeniin useita kymmeniä osaston potilaita.

Tiistaina tiedotettiin myös kahdesta tartunnasta Mikkelin kouluissa: toinen oli Urpolan koulussa ja toinen Mikkelin lukiossa.

Essote kertoo ennakkotietona jo, että koronarokotukset yli 85-vuotiaille ovat alkamassa ensi viikolla.

Torstaina Essoten alueella on annettu koronarokote noin 2600 henkilölle. Määrä on kasvanut nopeasti, koska tiistaina rokotettuja oli noin 1500.

Ristiinan avoimen päiväkodin Puuhatuvan aukioloaikoja supistettiin tämän vuoden alussa.

Puuhatupa on nyt avoinna maanantaista torstaihin kello 9–11.15. Aiemmin aika oli 9–13.

Ristiinan päiväkodin henkilökunnalta ja Puuhatuvan perheiltä aukioloajan muutos ei saa juurikaan ymmärrystä.

– Tässä käy niin, että pitkästä matkasta tulevat eivät enää tule. Kun aika on noin lyhyt, kylällä pitäisi olla joku tuttu, jonka luona käydä syöttämässä lapset ennen kuin ajelee kotiin, Puuhatuvalla lastensa kanssa käyvä Heidi Mäntyvaara pohtii.

Ristiinan päiväkodin johtaja Jaana Vartiainen kertoo, että hän yritti kaupungin keskustelujen alusta alkaen viedä viestiä siitä, että Ristiinassa välimatkat ovat pitkiä ja Puuhatuvalle tullaan esimerkiksi Suomenniemeltä ja Hangastenmaan perukoilta. Puuhatupa sijaitsee Ristiinan päiväkodin vieressä niin sanotussa Helmitalossa.

Avoimessa varhaiskasvatuksessa alle kouluikäiset lapset viettävät aikaa omien huoltajiensa ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Lapset pääsevät tapaamaan toisiaan ja lisäksi jokaisena päivänä on jotain pientä ohjelmaa. Toiminta on maksutonta, eikä Puuhatuvalle tarvitse ennakkoilmoittautua.

Ristiinalaisten toive on, että sama tuntimäärä saataisiin käyttää alueen haluamalla tavalla niin, että erityispiirteet voidaan ottaa huomioon. Tähän ei kuitenkaan suostuttu vaan kaikkien avoimen varhaiskasvatuksen yksiköiden haluttiin tasapuolisuuden nimissä olevan avoinna kello 9 alkaen.

– Sain vastaukseksi, että kyllä Mikkeliinkin ennätetään yhdeksäksi esimerkiksi Haukivuorelta. Mutta kun on ihan eri asia ajaa talvikelillä esimerkiksi Hangastenmaalta kuin isompaa tietä, Vartiainen sanoo.

Mikkelin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen toteaa, että avoimen varhaiskasvatuksen esimiesten kesken aukioloajat päätettiin yhtenäistää.

– Muuallakin käy perheitä kauempaa ja hyvin he ehtivät käydä siinä ajassa, Pirjo Vartiainen toteaa.

Puuhatuvassa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa Anitta Särkkää harmittaa, että nykyisellä aukioloajalla kasvatuksellisesti tärkeä yhteinen ruokahetki jää pois. Puuhatuvalla perheillä on omat eväät mukana mutta ne on syöty yhtä aikaa.

– Ne ovat olleet todella tärkeitä hetkiä. Jos lapsi on huono syöjä, hän oppii yhdessä muiden kanssa. Kun lapset ovat syöneet, niin vanhemmat saavat istua hetken rauhassa. Silloin syntyy monesti parhaat keskustelut ja jaetaan kokemuksia, Särkkä kertoo.

Pidempi aika on koettu hyväksi myös siksi, että kaikki lapset ja aikuiset ovat erilaisia. Jollakin lapsella saattaa mennä pitkäänkin ennen kuin hän uskaltautuu leikkimään muiden kanssa. Myös aikuinen kaipaa usein hetken tutustumista ennen kuin alkaa kertoa esimerkiksi mieltä painavista asioista.

Mäntyvaara pohtii, että väistämättä tulee mieleen, että palvelusta tehdään niin vaikea, että kävijämäärät tippuvat. Tämän jälkeen kaupunki voi perustella, että kävijöitä ei ole ja laittaa Puuhatuvan kiinni. Jaana Vartiainen toteaa, että samaa hänkin on miettinyt.

– Puuhatuvan sulkeminen ei olisi todellakaan kehittämistä. Se apu, jota perheet täältä saavat, säästää paljon muualta.

Aukioloaikojen muutos liittyy sekä Mikkelin kaupungin talous- ja tulevaisuusohjelmaan että koronatilanteeseen. Tatu-ryhmässä selvitettiin kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen kehittämistä.

Koronatilanteen vuoksi myös avoimessa varhaiskasvatuksessa on ollut vähemmän kävijöitä, joten kaupunki päätti yhdenmukaistaa toimintaa niin, että kaikissa paikoissa toimitaan nyt yhdellä työntekijällä. Ristiinassa työntekijöitä oli aiemmin kaksi. Tilannetta tarkastellaan uudelleen toukokuun lopussa 2021.

Pirjo Vartiainen kertoo, että hän ei ole aiemmin kuullut ristiinalaisten mietteitä esimerkiksi ruokailuun liittyen.

– Esimiesten kanssa palataan avoimen varhaiskasvatuksen asioihin keväällä. Ilman muuta silloin voidaan vielä miettiä kaikkia asioita, joita kevään aikana nousee esille.

Ristiinassa Puuhatupa on ollut kesäisin avoinna juhannukseen saakka, ja saa olla näin myös tänä vuonna. Muut avoimen varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat koulujen loma-aikojen mukaan.

Elina Alanne

Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!