Lasse Hoikka & Souvarit tanssittavat sunnuntaina Metsälinnassa. 

Tuuli pyyhkii Ristiinan torilla, kun haastatteluun astelee Lasse Hoikka paksussa takissaan. Lasse ja Souvarit lukee miehen takissa.

– En minä yleensä itseäni näin korosta mutta lähdin Rovaniemeltä ilman yhtäkään takkia, kun ajattelin, että on kesä. Onneksi löytyi saaresta tämä takki, Hoikka naurahtaa.

Hoikka on tehnyt pitkän julkisen uran Souvarit-yhtyeensä kanssa. Hän toteaa, että mitään suurta julkisuutta ja lööppejä hän ei ole halunnut, ja onneksi sillä on myös tullut toimeen. Ristiinan kesäasukas hän on ollut jo vuosia ja viettänyt aikaa Mari-puolison perheen mökillä.

– 12 vuotta olemme Marin kanssa pitäneet tulia nuotiossa. Saamme olla Saimaan saaressa Marin Eila-äidin ja Erkki-isän rakentamassa paratiisissa. Siellä saa olla omassa yksinäisyydessä kuin Robinson Crusoe. Saaressa rauhoittuu ja unohtaa kiireen.

Souvarit on tanssittanut kansaa pian 44 vuotta. Äänitteitä on noin 40 ja niitä on myyty yli miljoona. Hoikka luettelee, että keikkoja on takana noin 7000. Ensimmäisen keikkabussin mittariin ehti kertyä kaksi miljoonaa kilometriä ja toisellakin on jo ajettu 1,3 miljoonaa.

Lapista kotoisin oleva Souvarit pitää nykyään kaksi lomakautta vuodessa ja keikkailee maltillisesti.

– Kokeilimme joskus senkin, että keikkoja oli pelkästään heinäkuussa 32, mutta ei siinä ole järkeä. Enempää rahaa siitä ei saa, kun verottaja vie, ja väsyminen vie mielenkiinnon. Tämä toimii nyt hyvin näin. Olemme edelleen siinä hyvässä asemassa, että voimme valita keikkapaikat.

Juhannuksena Lasse Hoikka & Souvarit esiintyy perjantaina Somerolla, lauantaina Kuopiossa ja sunnuntaina Ristiinan Metsälinnassa. Kesän keikat Hoikka kiertää Ristiinasta. Aamuyöstä hän palaa keikalta takaisin ja soutaa saareen.

– Suomen kesä on hienoa aikaa. Tykkään bongailla ja kuunnella lintuja. Alkukesästä esimerkiksi lokeilla ja tiiroilla on hieno oma meininki.

Metsälinnan juhannussunnuntain keikka on ollut orkesterin ohjelmistossa jo jokusen vuoden. Hoikka toteaa, että se sopii Souvareille oikein hyvin.

– Metsälinnan tasoisia lavoja kun olisi enemmän! Ei Suomessa ole vastaavia kuin oikeastaan Suukosken keidas. Metsälinnassa kaikki toimii, vieraanvaraisuus on kympin luokkaa, bändi otetaan huomioon ja ihmiset tulevat pitkästäkin matkaa tanssimaan.

Koronavuosina ja välillä muutenkin on kannettu huolta tanssilavakulttuurin säilymisestä. Perinteiseen tanssimusiikkiin uskova Hoikka uskoo myös siihen, että lavakulttuuri ei katoa minnekään.

– Ensikertalaista nuorisoa on nytkin ollut keikoilla. Kulttuuri on ainutlaatuinen ja uskon, että se säilyy. Pienet lavat ehkä katoavat mutta isommat kyllä säilyvät.

Hoikka toteaa, että Souvareiden kokoonpano on nyt paras kuin koskaan.

– Jatkaa aion niin kauan, kunnes järjestysmies kantaa lavalta pois, että nyt olet pappa väärässä paikassa.

Jaksamisessa ratkaisevaa on, että alkoholin käytön hän lopetti 15 vuotta sitten. Palautumisessa nykyään auttaa myös tärkeä harrastus kalastus. Kesällä pohjoisen miehen on päästävä pohjoiseen kalaan mutta kalastus kuuluu ohjelmaan myös Ristiinan mökillä.

– Haukea en osaa syödä vieläkään. Mutta kiva niitä on pyytää ja kyllä ne kaupaksi menee Eilalle. Olen opetellut hyväksi hauen fileoijaksi, kun on ollut paljon materiaalia millä harjoitella, Lapin mies hymyilee.

Elina Alanne

Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ideoimat juhlat olivat ikimuistoinen päivä. 

Lenteleviä saippuakuplia, ilmapalloista taiteltuja eläimiä, ongintaa ja mansikkakakkua – Ristiinan Metsälinnassa vietettiin tiistaina iloista lastenjuhlaa, kun ukrainalaislapset sekä Parikanniemen lastenkodin lapsia oli kutsuttu Supersynttäreille.

Ohjelmassa oli myös esimerkiksi musiikkia, poniratsastusta, jalkapalloilua ja keppihevosia. Aurinkoisessa säässä jäätelöt maistuivat ja maistella sai runsaasti myös muita eri tahojen lahjoittamia herkkuja.

– Kyllä tämä on monelle varmasti aika ikimuistoinen päivä, tuumi Vekkulan hallituksen jäsen Susanna Sillanpää lasten touhuja katsellessaan.

Alun perin yhteisten syntymäpäiväjuhlien idea syntyi Lastenkulttuurikeskus Vekkulassa. Mukaan toteutukseen lähti runsaasti mukaan yksityisiä ja yrityksiä.

Syntymäpäiväjuhlien lopussa myös aikuisia odotti yllätys. Usean puutarhan lahjoittamat kesäkukat jaettiin äideille mukaan viemään iloa myös muihin kesäpäiviin.

Elina Alanne

30-vuotiasta kuljettajaa epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja rattijuopumuksesta.

Henkilöauto ajoi ulos erittäin kovalla vauhdilla sunnuntaina Otto v. Fieandintiellä Ristiinassa. Silminnäkijä kertoo Ristiinalaiselle, että auto tuli varmaan 100 kilometriä tunnissa koulun suunnasta ylittäen muun muassa Saimaantien kovalla nopeudella. Hieman tuon risteyksen jälkeen ajoneuvo ajautui ojaan, pyörähti ympäri ja törmäsi puuhun. Tapaus säikäytti taajamassa, koska auton reitillä oleskeli myös lapsia vain hetkeä aiemmin.

Onnettomuuden jälkeen autossa olleet mies ja nainen poistuivat tapahtumapaikalta kävellen. Poliisi sai heidät kiinni läheltä. Silminnäkijä kertoo, että varsinkin autoa ajanut nainen vaikutti olevan erittäin poissaoleva. Autoa kuljettanutta hieman yli 30-vuotiasta mikkeliläisnaista epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Poliisi kommentoi Länsi-Savossa, että rattijuopumus on aiheutunut huumausaineiden käytöstä.

Tapahtumaketju käynnistyi puolen päivän aikaan, kun henkilöauto oli ajanut poliisipartiota vastaan ja poliisi oli aikonut tarkistaa kyseisen auton. Poliisipartio käänsi autoon, niin henkilöauto lähti kiihdyttämään ja katosi poliiseilta. Hieman tätä myöhemmin tuli ilmoitus, että ajoneuvo on ajanut ulos tieltä.

Elina Alanne

Alueen suojelu toteutetaan lunastamalla se valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamista varten.

Valtioneuvosto on myöntänyt Etelä-Savon ely-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 8,4 hehtaarin suuruisen alueen Mikkelin kaupungin Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta, tiedottaa valtioneuvosto. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.

– On hienoa, että Astuvansalmen arvokkaiden kalliomaalausten ympäröivä luontoalue, mukaan lukien vanha luonnontilainen männikkö, saadaan nyt suojelun piiriin. Samalla yhä useampi pääsee ihailemaan kalliomaalauksia, kun alueen kansainvälisesti tunnetuimman matkailunähtävyyden luokse voidaan tehdä kunnolliset kulkureitit”, iloitsee tiedotteessa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Ristiinalainen kertoi lunastusasian taustoista lokakuussa 2020 ja tammikuussa 2022. Alue on yksityisomistuksessa ja omistajan kanssa ei olla päästy sopimuksiin alueen käytöstä ja siellä kulkemisesta.

Tiedotteessa kerrataan, että muinaismuistolain nojalla rauhoitettu alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Ristiina-Hurissalon maisematien ympäristössä sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla Astuvansalmen-Sirkkavuoren kallioalueella. Lisäksi lunastettavaksi esitetty alue kuuluu Toijolan kylän historiallisiin kohteisiin, jotka ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).

Lunastettava alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi kahdessa rantaosayleiskaavassa sekä maakuntakaavassa. Lunastettava alue edustaa karua ja kallioista Saimaan rantametsää, jonka puusto on mäntyvaltaista. Erityisesti lunastettavan alueen keskiosan sekä kaakkoiskulman rantakaistaleen puusto on iäkästä ja pitkään luonnontilassa kehittynyttä männikköä. Alueella ja alueen ympäristössä on tehty hakkuita, jotka uhkaavat lunastettavan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilymistä.

Lunastuksen kohteena olevan alueen suojelua on pyritty toteuttamaan jo pitkään vapaaehtoisin keinoin. Alueen rauhoittaminen yksityisenä luonnonsuojelualueena tai sen hankkiminen valtiolle ei ole kuitenkaan onnistunut.

Lunastettava alue muodostaa luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, mikä tekee alueesta erityisen tärkeän ja säilyttämisen arvioisen. Erikoisen tai harvinaisen luonnonmuodostuman esiintyminen sekä alueen erityinen luonnonkauneus ovat luonnonsuojelulaissa lueteltuja luonnonsuojelualueen perustamisedellytyksiä. Siksi Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävän alueen suojelu toteutetaan lunastamalla se valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamista varten, tiedotteessa todetaan.

Esimerkiksi Metsälinnassa ja Lautalla on käynyt kutsumattomia vieraita. 

Ristiinassa on kevään aikana tuntunut tapahtuvan tasaiseen tahtiin murtoja, varkauksia ja ilkivaltaa.

Yksi kiusan kohteeksi joutuneita paikoista on Huvi- ja tanssikeskus Metsälinna. Piha-alueelle toukokuussa murtautuneet henkilöt saivat saaliiksi muutaman limsapullon mutta harmi paikkaa pyörittävälle Ristiinan Urheilijoille oli sitä suurempi, kun jälkiä jouduttiin siivoamaan ja korjaamaan.

– Enemmän tässä harmittaa se turha työ ja tekeminen. Ja koko ajan joutuu miettimään, että mitähän seuraavaksi. Jos näin haetaan adrenaliinin nostoa, niin homma pitäisi saada poikki ennen kuin hommat menevät liian pitkälle jollain tavalla, Metsälinnan lavaisäntä Petri Tikkanen miettii.

Metsälinnassa on tallentava kameravalvonta ja laittomalla reissulla käyneistä on toimitettu kuvat poliisille. Lavan sisätiloissa on myös hälytinjärjestelmä, joka hälyttää reaaliajassa.

Tikkanen kertoo, että kuvista pystyy päättelemään, että kyseessä on paikallisia nuoria.

– Tuntuu, että joka puolelta kylää kuuluu, että on varastettu veneestä bensaa ja muuta, Tikkanen sanoo.

– Harmi, jos nuorena menee jo elämä pilalle, hän miettii.

Poliisi ei omien tilastojensa pohjalta koe, että Ristiinassa olisi isompaa rötöstelybuumia käynnissä.

– En näe suurempaa ilmiötä tässä Ristiinan osalta, tuumaa tapausmääriä tutkaileva rikoskomisario Markku Kärpänen Itä-Suomen poliisista.

Kärpänen katseli Ristiinan 52300-postinumeroalueen poliisilla tiedossa olevia tapauksia toukokuun alusta kesäkuun alkuun.

– Täällä on omaisuuteen kohdistuvia tapauksia 14 kappaletta. Luvussa on mukana varkaudet, vahingonteot ja näpistykset. Liikenteestä on yhdeksän tapausta. Nämä ovat liikenneturvallisuuden vaarantamista, rattijuopumuksia ja yksi hirvikolari on myös tapahtunut otantani aikana, Kärpänen kertoi.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvia tapauksia oli viisi.

– Siinä on kolme pahoinpitelyä ja kaksi lievää pahoinpitely, Kärpänen tutkii tietoja.

Rikoskomisario toteaa, että murtoja tapahtuu pitkin vuotta.

– Mutta niitä huomataan ja ilmoitetaan keväällä, kun mökeillä käydään taas tauon jälkeen, Kärpänen kertoo.

Mutta tyypillistä on myös, että määrät lisääntyvät kesää kohti ja kesällä.

– Kesä alkaa ja ihmisiä liikkuu, Kärpänen toteaa.

Elina Alanne

Lue myös toukokuussa julkaistu juttu ilkivallasta.

Linnaniemen keskiajan yhteydessä järjestetään tänä vuonna pakopeli. 

Rutto leviää Ristiinan kirkkopitäjässä. Pitäjän oudolla apteekkarilla huhutaan olevan siihen parannuskeino mutta hän ei anna lääkettä eikä sen reseptiä kenellekään. Nyt apteekkari on poissa. Teillä on puoli tuntia aikaa selvittää parannuskeino ruttoon!

Näin menee tiivistetysti Ristiinassa lauantaina järjestettävän Yersinia pestis -pakopelin taustatarina. Pakopeleissä ratkotaan yhdessä pienellä ryhmällä tehtäviä ajan tikittäessä. Peleissä tavoitteena on joko paeta lukitusta tilasta tai ratkaista jokin ongelma.

Ristiinan pelin järjestävät Linnaniemen keskiajan yhteyteen Sanna Timosen To Get There- TOGETHER -yritys ja Ninni Koposen Retuperä Reload.

Ristiinassa asuva Timonen kertoo, että hän mietti pakopeliä keskiaikatapahtumaan jo viime vuonna. Asiasta ei tarvinnut kuin vinkata Koposelle, niin yhteinen suunnittelu käynnistyi. Naiset ovat ystäviä vuosien takaa ja muun muassa toistensa lasten kummeja.

– Olemme molemmat tahoillamme harrastaneet pakopelejä ja tehneet niitä omien yritystemme kautta. Jos aikaa olisi enemmän, niin toteuttaisin niitä enemmänkin, Timonen tuumii.

Tällä hetkellä pienten lasten äideillä ei ole vuorokaudessa kamalasti tyhjiä hetkiä.

– Aika yöpainotteisesti tämä peli on suunniteltu! haastattelussa videoyhteydellä mukana oleva Koponen nauraa.

– Öisin tulee hyviä ideoita. Siellä jossain yön tunteina kirkastui taustatarinaan tämä ruttoajatus. Siitä saa hyviä, monipuolisia tehtäviä, kertoo Timonen.

Pakopelit kolahtivat aikoinaan Timoseen ja Koposeen heti ensiosallistumisella.

– Siinä on itsensä haastamista. Jossain vaiheessa aina turhauttaa, että olenko näin hölmö, että en tajua. Sitten tulee hyvä fiilis, kun oivaltaa. Lisäksi ryhmässä on aina yhteenkuuluvuuden fiilis, Koponen miettii.

Timonen lisää, että juuri ryhmässä tekeminen on olennainen osa pakopelejä.

– Itse lukkiutuu johonkin ajatukseen. Sitten toinen tuo siihen uuden idean ja asia alkaa edetä. Parhaat pelit ovat moniaistisia. Jokainen saa loistaa jollain osa-alueella, Timonen sanoo.

Ristiinassa pakopeli järjestetään Brahelinnan raunioilla. Lupa alueen käyttöön tuli vasta maanantaina, joten naiset eivät ennen sitä uskaltaneet suuremmin mainostaa peliä.

– Paikka tuo tässä oman lisänsä tarinallisuuteen, kun ollaan historiallisesti ihan oikeilla raunioilla. Jokaiselle ryhmälle varataan alkuun 15 minuuttia siihen, että käydään läpi pelin ja alueen säännöt. Toimimme paikan ehdoilla ja sitä kunnioittaen, Timonen sanoo.

Ryhmäkoko on 2-4 pelaajaa ja peliaika on puoli tuntia. Vähimmäisikä on 10 vuotta ja ryhmässä on oltava vähintään yksi aikuinen. Peli sopii myös aloittelijoille. Pelin vetäjät auttavat tarvittaessa, että ryhmä pääsee etenemään tehtävissä.

– Siinä on pientä jännitystä mutta yli 10-vuotiaat pystyvät hyvin jo olemaan ratkomisessa mukana. Teimme pelin sillä lyhyeksi, että osallistumaan pääsee monta ryhmää ja pakopelin lisäksi ehtii hyvin kierrellä keskiaikatapahtumaa. Peli sopii perheille tai vaikka kaveriporukoille, Timonen kertoo.

Kahdestaan osallistumisessa on toki enemmän haastetta.

– Mutta on se mahdollista päästä läpi, Timonen tuumaa.

Koponen kertoo, että molemmilla tekijöillä oli jo valmiiksi erilaisia pulmasettejä. Niitä yhdistelemällä syntyy todella hyvä tulos. Keskiaikaan ja alueen historiaan perehtyminen on opettanut tekijöille myös uutta.

– Jotta tarinasta saa uskottavan, niin tarvitsee myös tietoa. Olen kuunnellut keskiaikakirjaa ja se on ollutkin yllättävän mielenkiintoista, Timonen kertoo.

Myös Brahelinna ja sen historia avautui peliä miettiessä molemmille tekijöille ihan uudella tavalla.

– Ja siellä pelin tiimellyksessä saa aina uusia oivalluksia. On jännä seurata, kun ihmiset lähtevät ratkomaan asioita ihan toisella tavalla kuin mitä itse oli ajatellut, Timonen toteaa.

Elina Alanne

Pakopeliin toivotaan ennakkoilmoittautumisia osoitteessa https://urly.fi/2EKO. Lisätietoja sanna.timonen@yhdessa.net. Pelin hinta on 36 e / ryhmä.

Keskiaikatapahtuma järjestetään Ristiinassa taas 18. kesäkuuta.

Linnaniemen keskiajassa on luvassa markkinameininkiä, musiikkia, buhurtia, hevosia ja ruokaa, tiivistää Ville Hokkanen Linnaniemi ry:stä.

– Tänä vuonna uutta on viikinkileiri tapahtumassa. Heillä on pari näytöstä, viikinkejä kiertelee tapahtumassa ja heidän leirissään voi käydä kuuntelemassa, kun he kertovat viikinkielämästä, Hokkanen kertoo.

Viikinkiharrastajien lisäksi myös viime vuonna ihastuttanut noidanmetsästäjä kiertelee taas alueella. Musiikkia Linnankorvalla esittävät Äimätär, Ratatosk ja Duo Mysticus.

Buhurtissa, eli historiallisessa kamppailulajissa, ei Ristiinassa tänä kesänä kilpailla mutta luvassa on sitäkin komeampia taistelunäytöksiä.

– Kun ei ole kisoja, niin voivat ottaa isompiakin taisteluita.

Harrastajilla piti olla viikko ennen Linnaniemen keskiaikaa lajin MM-kisat Hämeenlinnassa. Siitä syystä SM-kilpailuja ei suunniteltu lainkaan tälle kaudelle. Koronatilanteen ja Ukrainan sodan vuoksi kilpailut kuitenkin peruttiin. Buhurt on lähtenyt Venäjän ja Ukrainan alueelta kymmenisen vuotta sitten ja harrastajia on erityisesti noissa maissa.

Hokkanen kertoo, että tapahtumajärjestelyissä hankalat koronavuodet vaihtuivat siihen, että nyt tasapainoillaan hintojen nousun kanssa.

– Paljon on saanut neuvotella. Bensojen kallistuminen ja kaikkien hintojen nousu vaikuttaa esimerkiksi siihen, että esiintyjille olisi maksettava enemmän. Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi kaukaa tulevilla esiintyjillä bensan hinta syö tulotasoa. Mutta saa nähdä, miten tapahtumia pystyy järjestämään ensi vuonna, jos kaikki korotukset tulevat hintoihin, Hokkanen miettii.

Mutta varmaa on, että lauantaina keskiaikainen meno täyttää kirkonmäen ympäristön. Tapahtuman vuoksi Linnantie on suljettu liikenteeltä 18.6. kello 9.30–17. Hautausmaalle ja Linnaniemeen pitää ajaa kiertäen Muurikintien kautta.

Parkkitilaa on alueella vähän, joten järjestäjät toivovat paikallisten saapuvan kävellen tai pyörillä.

Elina Alanne

Luvassa on todelliset jokaisen lapsen unelmasynttärit.

Ukrainasta tulleille lapsille järjestetään useiden toimijoiden voimin yhteiset syntymäpäiväjuhlat juhannusviikolla Ristiinan Metsälinnassa.

Lastenkulttuurikeskus Vekkula tiedottaa, että heidän väkensä sai idean toteuttaa kaikille Ukrainasta tulleille lapsille yhteiset syntymäpäivät. Idea lähti lentoon ja suuri joukko yksityisiä ja yrityksiä haluaa lahjoittaa ohjelmaa, herkkuja ja työvoimaa juhlien toteuttamiseksi.

Luvassa on todelliset jokaisen lapsen unelmasynttärit. Ohjelmassa on muun muassa poniratsastusta, ongintaa, jalkapalloilua, kaverikoiria sekä musiikkia. Ja pöydät notkuvat synttäriherkkuja.

– Vekkulan väki on todennut, että ilo on tärkein voimavara silloin, kun elämässä on haastavia tilanteita. Lapsille ja heidän perheilleen halutaan juhlien avulla tarjota yhteinen ilon hetki ja vahvistaa myönteisiä muistoja vaikean ajan keskellä, tiedotteessa kirjoitetaan.

Viestiä synttäreistä viedään ukrainalaisperheisiin esimerkiksi Mikkelin vastaanottokeskuksen ja useiden vapaaehtoisten toimijoiden kautta. Järjestäjien toiveena on, että syntymäpäiville pääsisi osallistumaan mahdollisimman moni Mikkelin seudulla asuva ukrainalaislapsi. T

oiveena onkin, että jokainen ukrainalaisperheitä tunteva kertoisi syntymäpäivistä tutuilleen ja mahdollisuuksien mukaan myös auttaisi paikalle pääsyssä. Juhlijoiden toivotaan ilmoittautuvan viimeistään 19.6. sähköpostiin kulttuurikeskusvekkula@gmail.com. Myös suomalainen yhteyshenkilö voi laittaa viestin tulijoiden määrästä.

Juhlat järjestetään Ristiinan Metsälinnassa 21.6.2022 klo 13 alkaen.

Kahvila-Ravintola Saimaan henkilökunta innostui laajentamisesta, joten Virpi Trygg ei voinut kuin suostua myös Neste Ristiinan yrittäjäksi.

Tulinko minä samaan paikkaan ollenkaan! Näin on jo ennättänyt eräs vakioasiakas äimistellä Neste Ristiinan tiskillä Liisa Suhoselle.

Paikka ja siellä vuodesta 1982 asti työskennellyt Suhonen ovat samoja tuttuja mutta hiljalleen huoltoasema uudistuu.

– Tosi hyvillä mielin olen itse ja niin ovat olleet asiakkaatkin. Onhan paikka jo kaivannut uudistusta, Suhonen miettii.

Henkilökunnalle muutos oli mieleinen, kun yrittäjänä aloitti kesäkuun alusta Virpi Trygg. Hänen vanhempansa aloittivat Nesteen yrittäjinä 1990-luvulla ja viimeisimmäksi paikkaa pyöritti veli Petri Trygg.

– Minähän olen itse tullut tänne vuonna 1988 kesätöihin Kaija ja Risto Jukaraiselle. Jännästi sitä näin ympyrä sulkeutuu, Virpi naurahtaa.

Hän kuvailee olevansa yrittäjänä samaan tapaan taustajoukoissa kuin on ollut Kahvila-Ravintola Saimaassakin, eli oma päivätyö jatkuu edelleen toisaalla.

– Ehkä jollain tavalla vähän mietin yrittäjyyttä tässä, kun Petri laittoi paikan myyntiin, mutta isoin syy lähteä tähän oli, että Saimaan henkilökunta oli innoissaan laajentamaan. Oli helppo sanoa, että miksipä ei, Trygg kertoo.

Sekä Nesteellä että Saimaassa ravintolapäällikkönä on Jonna Tuukkanen. Kaksikko kertoo, että töitä jaetaan niin, että henkilökunta saa ja ottaa vastuuta.

– Jokainen pääsee toteuttamaan omaa vahvuuttaan, eli olemme jakaneet vastuualueita, Tuukkanen toteaa ja Trygg lisää, että näin työ on kaikille mielekkäämpää.

– Jokainen saa kiinnostuksen mukaan vastuuta. Ajattelen, että kaikkea ei todellakaan tarvitse pitää omissa näpeissä. Ei sitä jaksaisikaan, jos kaikesta pitäisi olla päättämässä, Trygg sanoo.

Yritykseen rekrytointiin myös uusia työntekijöitä. Aktiivisella omalla toiminnalla paikat saatiin täytettyä kokeneilla tekijöillä.

Tuukkanen ja Trygg toteavat haastatteluhetkellä alkuviikosta olevansa innoissaan mutta vähän väsyneitä. Paljon on jo tehty, kuten muutettu sisäänkäynnin tavarapaljoutta ja perustettu pieni lahjatavarapuoti. Juuri eteisen näkymän muutos sai sisään astuneen asiakkaan hämmästelemään Suhoselle, mitä on tapahtunut.

– Ensinhän me ajattelimme, että kaikki pistetään kuntoon kerralla mutta kyllä tässä on jo huomattu, että ei se olekaan ihan mahdollista, Trygg sanoo.

– Vähän vaihdellaan kalusteita, maalaillaan ja ehostetaan paikkaa meidän näköiseksi, Tuukkanen kertoo.

– Ne kalusteet tuolla muuten jo odottaa, kun joku ehtii laittaa, ja tällä viikolla saapuvat ulkomaalarit, Trygg lisää.

Ruokapuolella jatkuvat lounas, hampurilaiset ja pitsat. Ruokalistaa uudistetaan myöhemmin. Koronavuodet hiljensivät teiden liikennettä mutta nyt ihmiset taas liikkuvat. Neste Ristiina Saimaan portti -nimellä nyt kulkeva huoltoasema aikoo jäädä kulkijoiden mieleen tietyillä seikoilla.

– Leivomme täällä itse ja myös Saimaan gluteenittomat tuotteet ovat myynnissä. Pikapysähtyjiä on paljon, joten sämpylävitriini pidetään laadukkaana. Ja asiakaspalvelu on hyvää, Trygg kertoo.

Neljänkymmenen vuoden kokemuksella Suhosella on yksi toive tulevaan.

– Toivon, että tämä lähtisi taas nousuun – ja tällä porukalla lähteekin! hän tuumaa.

Elina Alanne

Ristiinan kesäteatterissa esiintyy tänä kesänä myös lapsia. 

Saa nauraa mutta saa myös herkistellä. Taitavasti kirjoitettu tarina, joka jättää katsojalle myös arvoituksia. Näin kuvailevat Ristiinan kesäteatterissa nähtävää Maailman pihamaat -näytelmää sen aikuinen pääpari Jani Lastuniemi ja Tiina Rouhiainen.

– Välillä kesäteatteri on minusta vähän liian kevyttä mutta tässä on myös syvyyttä, tuumaa Jannea esittävä Lastuniemi, joka nähdään kesällä ensimmäistä kertaa lavalla nykyisellä kotikylällään Ristiinassa.

Vaikka näytelmäkesä Ristiinassa on ensimmäinen, on teatteri-ilmaisun ohjaajalle näyttämöt ja näytelmiä tekevät ryhmät kuitenkin hyvin tuttuja.

– Olen tehnyt viimeiset 20 vuotta teatteria mutta ruotsin kielellä ja ihan eri ympäristössä. Jännä ero on, että rannikolla suomenruotsalaiset katsovat merelle ja Eurooppaan. Esityksissä kymmenestä laulusta yksi on ruotsiksi ja loput englanniksi. Täällä mennään sataprosenttisesti suomeksi ja katsotaan kyläyhteisöä kohti. Ja tekijäporukassa on enemmän rönsyilevää huumoria. Sellaista hyvää kaksimielistä läppää, jossa on paljon rakkautta taustalla, Lastuniemi pohtii.

Rouhiainen esiintyi Ristiinassa myös viime kesänä, eikä joutunut kauaa pohtimaan myös tämän kesän rooliin tarttumista.

– Tämä on ihanaa! Täällä on hyvä porukka ja meininki. Esiintyminen on minusta aina ihanaa, ja siihen liittyy paljon myös itsensä haastamista, Rouhiainen miettii.

Näytelmässä mukana ovat myös Rouhiaisen äiti ja tytär.

– Kolmessa polvessa ollaan mukana, mikä on myös ihana kokemus. Minun esittämäni Siiri on näyttämöllä hyvin paljon. Inna laski, että äiti sinulla on 108 replikkiä. Ne alkavat olla jo aika hyvin hallussa, Rouhiainen kertoi Linnankorvalla toukokuun loppupuolella, kun työryhmä oli siirtynyt harjoittelemaan oikeaan esitysympäristöön.

Maailman pihamaat on ensiesitys, jonka on kirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen. Hänet nähdään myös itse esiintymässä. Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja kertoo, että jääväsi itsensä tämän kesän näytelmävalinnasta, koska tarjosi myös tätä omaa tekstiään.

– Kantaesitys on aina riski, koska etukäteen ei tiedä, tykkäävätkö ihmiset siitä. Mutta minä uskon tekstiin ja ohjaaja uskoo myös. Kolme kertaa kirjoitin näytelmän uusiksi. Se on tekstillisesti Elias, rakastettuni -esityksen kanssa samaa laatua, Puustinen-Kiljunen kertoo.

Näytelmän ohjaa Tarja Pyhähuhta, koreografina on Mimmi Rantala ja musiikista vastaa Arto Kivekäs.

– Alun perin en kirjoittanut tarinaan lapsia mutta lastenteatterista alkoivat puhua, että lapset mukaan. Ja Tarja halusi lapset. Näytelmässä on kaikkiaan 19 roolia ja niistä kuusi lapsinäyttelijöillä, Puustinen-Kiljunen kertoo.

Siiriä lapsena esittää Tuula Rantala ja Jannea lapsena Asko Kiljunen.

Moni ohjaaja ei olisi välttämättä lähtenyt urakkaan, jossa saa ohjata useita lapsia ja tekstissä on useita aikatakaumia.

– Meillä on Tarjan kanssa hyvin samanlainen ajattelutapa ihmisyydestä ja naisena olemisesta. Jännä on seurata hänen ohjaustyötään, miten hän näkeekään tekstistä, mitä olen tarkoittanut. Miten joku voi lukea minua niin tarkkaan, Puustinen-Kiljunen pohtii.

Mutta miten tekstin kirjoittaja kuvaa näytelmää?

– Se on yhden naisen tarina lapsuudesta aikuisikään. Se kertoo siitä, mitä saa ja mistä joutuu luopumaan. Viesti on, että elämä on suuri lahja – katsoipa sitä minkäikäisenä tahansa. Elämää pitää osata arvostaa, Puustinen-Kiljunen tuumaa.

Haastatteluhetkellä ensi-iltaan oli vielä yli kuukausi. Lastuniemi pohti, että lavasteiden kanssa riittää vielä paljon tekemistä. Useilla vuosikymmenillä liikkuminen haastaa tekijäjoukon mutta kaikki on varmasti valmista ensi-illassa 3. heinäkuuta.

– Myynti on lähtenyt hyvin käyntiin. Uskon, että saamme tällä hyvän taloudellisen tuloksen ja seuran taloutta taas tasapainoon ja seuran uuteen nousuun, Puustinen-Kiljunen mietti vaikeiden koronakesien jälkeen.

Elina Alanne

Maailman pihamaat Ristiinan kesäteatterissa Linnankorvalla 3.7.–21.7. Esitykset ma-to klo 19 ja su klo 16. Lisätietoja www.ristiinankesateatteri.fi.

Ristiinan Mäkitien ja Brahentien risteyksessä tapahtui liikenneonnettomuus tiistaiaamuna. Henkilöauto törmäsi pyöräilijään, tiedottaa poliisi. Onnettomuus tapahtui hieman ennen kymmentä aamulla.
Onnettomuudessa pyöräilijä loukkaantui päähän. Hän ei käyttänyt pyöräilykypärää.

Törmäys tapahtui, kun henkilöauton kuljettaja oli kääntyessään vasemmalle jättänyt väistämättä kevyen liikenteen väylällä risteävän tien ylittäneen polkupyöräilijän.
Henkilöauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta.

Lumen suojissa kuutit kasvoivat ”pulskiksi pullukoiksi”. 

Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 85 kuuttia. Kokonaissyntyvyydeksi arvioidaan 92 poikasta, Metsähallitus tiedotti maanantaina. Talvi oli runsasluminen, joten poikaskuolleisuus näyttää jääneen alhaiseksi. Talven lumimäärä oli norpan kannalta hyvä mutta osaltaan se vaikeutti pesälaskentojen tekemistä.

Aluevastaava Ismo Marttinen WWF Suomesta kertoo, että Yövedeltä ei saatu vahvistettua kuin yhden kuutin syntymä.

– Siellä ihan eteläosissa, Savitaipaleen ja Ristiinan rajamailla, on syntynyt yksi kuutti. Jostain kumman syystä muualla ovat nyt norppaemot pitäneet välivuotta tai sitten emme löytäneet pesää, Marttinen kertoo.

Perinteisesti kuutti on syntynyt myös Astuvansalmen tienoilla. Marttinen toteaa, että mitenkään poikkeuksellista ei ole se, että niillä alueilla, joilla kanta on pieni, jäävät jotkut vuodet väliin.

– Norppanaaras ei ihan joka vuosi synnytä ja jos alueella on naaraita vähän, niin se näkyy näin. Mutta Yövedellä ollaan ihan hengissä ja mielellämme otamme sieltä norppahavaintoja vastaan, Marttinen sanoo.

Erityistä norppatalvessa oli myös se, että nähdyt kuutit ovat erittäin hyväkuntoisen näköisiä.

– Ne on pulskia pullukoita. Kun pesällä on hyvä suoja, niin kuutit varttuvat vahvemmiksi, Marttinen toteaa.

Marttinen kannustaa, että jos saimaannorpasta saa havainnon ja varsinkin jos norpan pystyy sitä häiritsemättä kuvaamaan, niin havainnoista ilmoitettaisiin eteenpäin. Havainnon ja kuvan voi lisätä esimerkiksi WWF:n norppagalleriaan. Kuvista norppia tunnistetaan edelleen. Havainnoista voi kertoa useaa eri kautta. Tiedot päätyvät kaikki samaan kannanseurantaan.

Elina Alanne

Lautan tuotteissa tulee maistumaan sekä luonnosta kerätyt tuotteet että paikallisten tuottajien maut.

Ristiinalaislähtöiset Lotta Tuominen ja Aino Halinen heittelivät viime kesänä ideoita. Mikä olisi yrittäjyydessä extreme-haave, jonka he haluaisivat toteuttaa?

Kaikenlaisten villien visioiden jälkeen ollaan tässä: Ristiinan Kaukaantorin rannassa, vierasvenelaiturin vieressä ja kaksikko näyttää, mihin avautuu kesäkuussa cocktail-baari Lautta. Se on fyysisestikin lautta, joka saa paikkansa ihan rantakiveyksen vierestä.

– Pidimme viime kesänä kahvilaa Pieksämäellä ja opimme, että olemme tosi hyviä asiakaskokemuksen luomisessa. Yrittäjyyden suhteen kummallakaan ei varmaan ole mitään pitkäkestoisia haaveita mutta on hauskaa kokeilla, kun tulee tilaisuus tehdä jotain omannäköistä ja tuoda Ristiinaan jotain uutta, Tuominen miettii.

Kun Halisen ja Tuomisen intoa kuuntelee, selviää pian, että cocktail-baarin takana on monta rakasta asiaa. Rakkautta Ristiinaan, lähiseutuun, Saimaaseen ja luontoon.

– Nautin itse käydä ravintoloissa, ne tekevät usein paikkakunnista elinvoimaisia. Ristiinassa on kivoja paikkoja mutta aina pitää olla tilaa myös uudelle, Tuominen miettii.

Nuoret yrittäjät toivovat, että Lautta osaltaan lisää torin ja Ristiinan vetovoimaa. He toivovat myös yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa.

– Meille ei tule ruokaa myyntiin, niin ruuat voi napata muualta ja tulla syömään niitä Lautalle, Tuominen kertoo.

Kun unelma cocktail-baarista oli syntynyt, osallistuivat Halinen ja Tuominen kurssille Perhon Liiketalousopistossa Helsingissä.

– Se oli tosi inspiroivaa. Kurssi vahvisti ajatusta, että drinkki voi olla muuta kuin viina ja appelsiinimehu. Niitä tehdessä saa olla luova, toteuttaa itseään ja tuoda niissä esiin omaa luontosuhdetta ja lähiseuturakkautta, Halinen kertoo.

Lautan tuotteissa tuleekin maistumaan sekä luonnosta kerätyt tuotteet että paikallisten tuottajien maut.

– Maanantain ja tiistain olemme suljettuina, joten silloin voi keräillä yrttejä luonnosta, Halinen nauraa.

Yrittäjille on tärkeää, että elämys on hyvä myös asiakkaille, jotka eivät halua cocktailiinsa alkoholia.

– Eli mocktailit on yhtä lailla saatavissa, Tuominen vinkkaa.

Lautalla on kesällä myös Kalliotaidekeskus, joka infoaa paikallisia ja matkailijoita erityisesti Astuvansalmesta. Lisäksi sen yhteyteen tulee myös Kaidan kihon polkupyörien vuokrausta.

– Olisi ihana myös fiilistellä kesää jollain pienillä musiikkitapahtumilla, Halinen miettii.

Ystävykset nauravat, että jotkut ovat pohtineet, miten heillä aika riittää yrittäjyyteenkin. Tuominen opiskelee Jyväskylässä yhteiskuntapolitiikkaa ja Halinen Tampereella yhteiskuntatutkimusta. Molemmilla on useita vastuutehtäviä ja projekteja koko ajan.

– Me olemme molemmat kovia tekemään ja liikkumaan paikasta toiseen, niin tämähän on ihan kevyt homma, että kesällä on vain yksi paikkakunta, mihin keskittyä, Tuominen nauraa.

Viime kesän yrittäjyydestä on myös jo opittu jo monta asiaa ja mukana on realismia siitä, että kesästä ei varmastikaan tule kevyin.

– Mutta kun tietää toisen niin hyvin, niin kaiken saa sumplittua, Halinen tuumaa.

Yhdessä asiassa Lautta on kuitenkin pitkälti toiveiden varassa. Olisipa kesällä hyvä sää!

– Jos ei ole, niin sitten improvisoidaan! Tuominen tiivistää yrittäjäystävien asenteen.

Elina Alanne

Ristiinalaisnuorten lukiovuosiin kuului lukion vaihtuminen ja koronapandemia. 

Syksyllä 2019 ristiinalainen Olivia Heino aloitti lukiolaisena Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteessä tuttujen ihmisten ympärillä.

– Sitten menikin lukio alta ja me siirryttiin Mäntyharjuun, josta ei alkuun tunnettu ketään. Ja oli koronavuodet, jonka takia oltiin paljon etänä, mikä oli kaikille uutta, Heino tiivistää lukiovuosiaan ja toteaa niiden olleen yhdellä sanalla määritellen vaihtelevat.

– Mutta kaikesta selvittiin, ja kaikki oli auttavaisia toisiaan kohtaan. Helmikuussa tajusimme kavereiden kanssa, että meidän lukioaika oli sellainen, että emme käyneet ollenkaan kokonaista maaliskuuta koulua.

Ristiinalainen on seurannut vuosien varrella Olivian lukioaikaa. Hän kertoi aikoinaan jutussa valitsevansa Mäntyharjun, kun ilmaiset kyydit paikkakunnalle varmistuivat. Toisen lukiovuoden alkaessa Mäntyharjussa pohdinnassa oli vielä, mitä kursseja suorittaisi.

Miten kaikki lopulta sujui, eli oliko päätös Mäntyharjuun siirtymisestä oikea?

– Oli ehdottomasti oikea! Tiedän, että viihdyin paremmin kuin olisin Mikkelissä viihtynyt. Ollaan jokainen Mäntyharjuun siirtynyt oltu tosi tyytyväisiä.

Koronavuosien vuoksi pienuudesta oli myös hyötyä.

– Olimme Mäntyharjussa vähemmän etänä kuin Mikkelissä tai pääkaupunkiseudulla. Pienemmässä yksikössä oli helpompi järjestää lähiopetus. Lähiopetuksessa on helpompi kysyä apua kuin etänä, kun kaikki kuulee kysymyksen.

Ilmaisia bussikuljetuksia nuoret käyttivät alkuun mutta ajokorttien saamisen jälkeen voiton vei oma auto.

– Varsinkin abivuonna odottelutunteja olisi ollut paljon, joten kuljimme kimppakyydeillä.

Olivia päätyi lopulta lukemaan samoja aineita kuin olisi varmasti opiskellut Ristiinassakin. Reaaliaineista opintoihin kuului kemiaa ja biologiaa.

– Ja fysiikkaa muutama kurssi mutta sen jätin kesken. Kirjoitin äidinkielen, englannin, pitkä matematiikan, biologian ja kemian. Kirjoitukset menivät omaan tasooni nähden hyvin. Olen tyytyväinen.

Ensi lauantaina Heino ja muut ylioppilaat juhlivat. Luvassa on perinteisesti lakitus, esityksiä ja yhteislauluja, joiden jälkeen kokoonnutaan koteihin ja juhlapaikoille.

Jo kirjoitusten päättymisestä asti Olivia on ollut töissä ravintola-alalla ja edessä on välivuosi opiskeluista.

– Haluan nyt hengähtää oman hyvinvointini vuoksi. Välivuoden aikana saa myös lisäaikaa miettiä, mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Se voisi olla jotain biologiaa tai tutkimusalaa.

Elina Alanne

Uudessa tilassa avataan syksyllä. 

Ristiinan kirjastossa Brahentiellä voi asioida normaalisti heinäkuun loppuun saakka. Tämän jälkeen kirjasto menee kiinni ja uudessa tilassa Ristiinan koulukeskuksella avataan syksyllä.

– Tiedossa on pitkä muutto, koska teemme sen niukalla henkilöstöresurssilla muun työn ohella, kirjastopäällikkö Sylvia Stavén kertoo.

Siksi tarkkaa aikataulua uuden kirjaston avaamiselle ei vielä voida kertoa.

– Täällä kun katselee, niin kyllähän pakkaamiseen muutama tovi menee. Se on myös tehtävä koordinoidusti, että kirjat saadaan hyllyihin takaisin oikeassa järjestyksessä. Ketä tahansa ei voi tempaista työtä tekemään. Meidän oma henkilökuntamme osaa sen erittäin hyvin, Stavén toteaa Ristiinan kirjastossa.

Sekä hän että Ristiinan kirjastossa työskentelevät Noora Tähtinen ja Sari Hokkanen odottavat jo uutta kirjastoa hyvillä mielin.

– Uudesta tulee hyvä. Saamme uudet tilat ja uudet kalusteet. Täältä ei hyllyjä siirretä uuteen, koska jo tässä ympärilleen katselemalla huomaa, että kalusteet ovat mikä mistäkin. Kun kävimme niitä läpi, niin ei taida yhtään 20 vuotta uudempaa kalustetta olla. Eli vaikka me olemme kirjastossa hyviä kierrättämään, niin nyt ei kierrätetä, Stavén hymyilee.

Erityisesti kirjastoväkeä miellyttää, että koulun yhteydessä toimiminen avaa uusia mahdollisuuksia kouluyhteistyölle. Uuteen kirjastoon tulee myös nykyisiä tiloja parempi erillistila sekä etäneuvotteluhuone asiointipisteen käyttöön.

– Niistä olen erityisen iloinen. Molemmille on varmasti paljon käyttöä, Tähtinen sanoo.

Erillistilaa voidaan käyttää esimerkiksi satuhetkissä. Tilan kalustus on suunniteltu mahdollisimman monikäyttöiseksi.

– Tuntuu kivalle, että saadaan ihan uusi kirjasto. Onhan tämä muutto lasten ja nuorten kannalta valtavan hieno asia, Tähtinen miettii.

Päiväkodin kannalta kirjasto muuttaa hieman kauemmaksi. Tähtinen ja Hokkanen sanovat, että yhteistyötä pitää suunnitella yhdessä päiväkodin kanssa.

– Aikoinaan Rantakylän kirjastossa keräsimme usealle päiväkotiryhmälle kirjakasseja, joten sellainen toiminta on meille ihan tuttua. Nytkin välillä keräämme Ristiinan päiväkodille kirjoja valmiiksi, Hokkanen kertoo.

Kirjasto haluttiin pitää kesällä auki, koska Ristiinassa palvelu on tärkeä myös kesäasukkaille. Kirjastolaiset vinkkaavat, että nyt kannattaa mennä käymään kirjastossa.

– Kirjoja lähtee nyt paljon poistoina, ja halvalla lähtee, Stavén sanoo.

Uudesta kirjastosta tulee hieman nykyistä pienempi tiloiltaan, joten kokoelmaa joudutaan karsimaan. Tähtinen ja Hokkanen katsovat kokoelmaa läpi sillä silmällä, mitä lainataan Ristiinassa.

– Meillä liikkuvat aikuisten kaunokirjallisuus, lasten ja nuorten kirjat, elämänkerrat ja uutuustietokirjat. Käsityöt, puutarha- ja keittokirjat liikkuvat myös, Tähtinen luettelee.

Ristiinalaiset ovat oppineet käyttämään varausjärjestelmää, joten uutuuskirjoja varataan paljon.

– Jatkossa panostetaan vielä enemmän lasten ja nuorten kirjallisuuteen, jotta kirjastossa on houkutusta heille. Aikuisten aineistoa varataan enemmän ja varaamalla asiakkaalle löytyy kyllä hänen haluamansa aineisto, Stavén miettii ja kannustaa kirjaston asiakkaita kysymään rohkeasti henkilökunnalta apua asioissa.

Uutta kirjastoa rakennetaan koululla jo.

– Menemme lähiaikoina käymään siellä. Nyt kun remontti on jo edennyt ja kalusteratkaisuja on tehty, niin on kiva miettiä tilassa, miltä lopputulos näyttää, Stavén sanoo.

Elina Alanne

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa alkujaan 12.5. 

Näyttely on katsottavissa 31.5. saakka.

Ristiinalaisen taiteilijan Anne Mäkeläisen Luova amatsoni -näyttely on vallannut Mikkelin Lääninhallituksen lasikon. Tilassa järjestetään erilaisia näyttelyitä osana Mikkelin Kulttuurin unelmavuotta. Mäkeläisen näyttely on katsottavissa 31.5. saakka. Se löytyy kävelykadun puoleisesta lasikosta. Lääninhallitus sijaitsee torin laidalla.

Näyttely on inspiroitunut luonnosta, ikiaikaisen mystisistä 6000–4500 vuotta vanhoista Astuvansalmen kalliomaalauksista ja mahtavasta Saimaasta.

Kaupungintalon puoleisesta lasikosta löytyy Päivi Uotilan Hiljaisten musiikkia II -näyttely. Näyttely on jatkoa teemalle, jonka ensimmäinen osa oli näytteillä Mikkelin valokuvakeskuksessa vuonna 2018. Ajatuksena on tehdä näkyväksi hämähäkkien ja hyönteisten, perhosten ja kasvien “ääni” visuaalisena musiikkina.

Kulttuurin unelmavuoteen liittyen Astuvansalmen kalliomaalauksilla on paikalla oppaita vielä kolmena lauantaina. Oppaat Helena Partanen ja Elsi Heimonen-Kerkelä kertovat Astuvansalmella Saimaan vaiheista, kivikautisesta elämästä ja Astuvansalmen arvoituksellisista kalliomaalauksista lauantaina 28.5, sunnuntaina 5.6 ja sunnuntaina 12.6. kello 12–15.

Osallistavan budjetoinnin äänestyksessä eniten ääniä sai lasten liikennepuisto. 

Kaupunkikehityslautakunta päättää tiistaina osallistavan budjetoinnin kohteista. Kuntalaiset saivat äänestää nettikyselyssä kohteista. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2022 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että investointiohjelmasta 200 000 euroa käytetään osallistavan budjetoinnin pilottiin. Rahoituksen toteutukseen on nyt aikaa noin puoli vuotta.

Toteutukseen tänä vuonna on lähdössä Ristiinassa Brahelinnan raunioiden näkymien raivaus ja alueen opastuksen uusiminen. Se sai 341 ääntä ja rahaa on varattu 10 000 euroa. Ristiinaan suunniteltu kotalaavu on myös tänä vuonna toteutettavien asioiden listalla. Se sai 231 ääntä ja kaupungin osuus hankkeesta on 25 000 euroa. Suomenniemelle on tänä vuonna tulossa levähdyspenkkejä. Kaupunki varaa 10 000 euroa levähdyspenkkeihin Keskustien tuntumaan Haukivuorelle ja Suomenniemelle. Levähdyspenkit sai 175 ääntä.

Nyt päätettävät kohteet toteutetaan tämän vuoden aikana. Siksi äänestyskohteista osa on listalla, joiden kohtaloa ja rahoitusta mietitään ensi syksynä, kun vuoden 2023 talousarviota tehdään. Eniten ääniä sai Mikkelin sataman alueelle sijoittuva lasten liikennepuisto. Se sai 608 ääntä. Sen toteutus vaatii kuitenkin laajempaa suunnittelua, joten asia siirtyy suunnitteluun ja talousarviokäsittelyn 2023 yhteydessä tarkasteltavien asioiden listalle.

Tänä vuonna kaupunki toteuttaa hankkeista kaikkiaan toiseksi eniten ääniä saaneen toiveen uusista penkeistä palvelutalojen lähistölle. Tämä sai 417 ääntä ja rahaa on varattu 15 000 euroa. Toteutukseen pääsevät myös esimerkiksi uimalaituri ja pukukoppien uudistaminen Laajalammen eteläiselle rannalle, pyöränhuoltopisteet Mikkelin keskustaan, katutrampoliini Urheilupuiston ylätasanteelle, skeittirampit Anttolaan ja katukoripallopiste Otavaan. Kaikkiaan vuonna 2022 toteutetaan 12 eri kohdetta eri puolilla Mikkeliä.

Runsaasti ääniä, 386, sai olemassa olevien koirapuistojen toiminnan varmistaminen. Asia lisättiin syksyn talousarviokäsittelyssä tarkasteltavien asioiden listalle. Kaikkiaan listalla on 17 kohdetta. Samalla listalla on myös puistofrisbeegolf alueen rakentaminen Ristiinan taajamaan. Se sai 236 ääntä.

Myöhemmin pohditaan myös pulkkamäen pohjan muotoilua Suomenniemen kuntoradan yhteyteen ja lisävalaistusta Myllysillan alueelle. Valaistusasioista esittelytekstissä todetaan, että ne vaativat viranomaisyhteistyötä ely-keskuksen kanssa, joten tämän tyyppiset kohteet vaativat pidemmän suunnitteluvaiheen.

Osallistavan budjetoinnin pilotista todetaan lautakunnalle, että osallistumisen halukkuus oli korkealla. Jatkossa vastaava äänestys olisi järkevin toteuttaa jo syksyisin. Näin päätös kohteista saataisiin viimeistään tammikuussa ja toteutukselle olisi tarpeeksi aikaa. Osa hankkeista, esimerkiksi isot laiturit, tulee jatkossakin todennäköisesti olemaan kahden vuoden mittaisia, jos ensin tarvitaan lupia ja suunnittelua.

Elina Alanne

Sotakoulunrannan asemakaavamuutosta esiteltiin Ristiinassa.

Voisiko Ristiinassa Brahentien varrella, koirapuistoa vastapäätä olla alue asuntovaunuille ja -autoille? Tämä on yksi kysymys, jota on pohdittu laatiessa asemakaavamuutosta Ristiinaan niin sanotulle sotakoulunrannan alueelle.

Sotakoulunrannan asemakaavamuutosta esiteltiin Ristiinassa yleisölle viime viikolla. Kaava-alue kattaa alueen entisen nuorisotalon ympäristöstä kirkolle ja satamaan saakka. Asemakaavamuutos on luonnosvaiheessa. Tilaisuudessa korostettiin, että se tulee vielä elämään, koska suunnitelmasta saadaan tässä vaiheessa esimerkiksi viranomaislausunnot ja tehdään viitasammakko- ja luontoselvitykset. Tämän jälkeen kaava etenee ehdotusvaiheeseen ja päätettäväksi.

Tällä hetkellä entisen nuorisotalon kohdalle on suunniteltu matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta. Kaavasuunnittelija Ari Luotonen ja maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs totesivat, että suunnitelma vaatii vielä tarkempaa tutkimusta tilan käytön suhteen. Asiat selvitetään prosessin yhteydessä. Karavaanareille pyritään löytämään paikka, koska tällaista on toivottu Ristiinaan. Sen sijainti on vielä liikkuva palanen.

– Vanha nuorisotalohan hiljattain myytiin. Ostajan kanssa on käytävä lisäkeskusteluja, mikä sen jatkokäyttö on. Asiaa pohditaan vielä maanomistajan kanssa, Äikäs totesi.

Vanhan nuokun suunnasta, Herukantieltä kohti venesatamaa kulkisi tulevaisuudessa kevyen liikenteen väylä, jonka varrella sijaitsevat Hönkä ry:n Ristiinaan suunnittelema sauna ja kotalaavu. Tilaisuudessa keskusteltiin saunan ja kotalaavun sijainneista. Yhteistuumin päädyttiin siihen, että laavu saisi olla venerannan puolella, jolloin se olisi paremmin myös veneilijöiden käytössä.

Maisemallisesti arvokkaat avoimet peltomaisemat ja esimerkiksi päiväkodin vieressä olevat männyt säilytetään. Venesatamassa olevat emäntäkoulun vanhat kellarit suojellaan kaavassa.

Satamaa on tarkoitus kehittää tulevina vuosina. Toiveena on, että esimerkiksi laitureita saataisiin uusittua ja ainakin lisättyä. Itsekin veneilyä harrastava Äikäs totesi, että veneilypalveluiden parantaminen olisi ihan olennaista.

– Laitureita mahtuisi satamaan jopa neljä nykyisen kahden sijaan. Laituriväli on nyt todella harva. Joka vuosi paikoissa myydään ei-oota, Äikäs totesi.

Perunakellareista heräsi tilaisuudessa myös keskustelua. Yleisöstä kysyttiin, miten kaavasta saadaan sellainen, että niiden käyttö esimerkiksi kahvilatoimintaan voisi olla mahdollista tuleville sukupolville.

– Jos jokin toimija haluaisi niihin kahvilatoimintaa, niin sitten suunniteltaisiin asiaa ja käytäisiin keskustelua museoviraston kanssa, muistutti asemakaavapäällikkö Kalle Räinä.

Äikäs totesi, että lähinnä julkisivu on suojelun piirissä. Suuria uudisrakennuksia tai katoksia hän ei satamaan suunnittelisi, koska paikka on myös maisemallisesti arvokas.

Sotakoulunrannan asemakaava-alueella sijaitsee myös itse Sotakoulu ja Ristiinan päiväkoti. Kaavatilaisuudessa tuotiin esille useammassakin puheenvuorossa, että alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt pitää suunnitella huolella, kun uutta päiväkotia rakennetaan, koska myös Sotakoululla on tavoitteena tulevaisuudessa olla enemmän toimintaa. Huolta kannettiin myös siitä, että puretaanhan emäntäkoulun vanha asuntola alueelta pian pois rumentamasta maisemaa.

Päiväkodinjohtaja Jaana Vartiainen toi tilaisuuteen tuoreet kuulumiset uuden päiväkodin suunnittelusta.

– Uudesta päiväkodista on tulossa L-kirjaimen muotoinen. Sen toinen sivu tulee Helmitalon kanssa samaan linjaan, eli rakennus sen viereen. Mahdollista on myös, että Sotakoulun vieressä oleva keltainen tupa mahtuu samaan päiväkotirakennukseen, Vartiainen kertoi suunnittelun vaiheesta.

Aiemmin suunnitelmana on ollut, että erillisessä rakennuksessa oleva keltainen tupa jatkaisi tuossa kiinteistössä.

Kaava-alueen eteläosaan on hahmoteltu myös rantaan rajoittuvaa asuinkorttelialuetta Valtasaarentien lähelle. Äikäs muistutti, että tontit ovat yksityisomistuksessa. Hän toi viestiä, että kaupunki on käynnistänyt asuntotonttien markkinointiin liittyvän työn.

– Mahdollisuuksia Saimaan rannalla asumiseen on tarkoituksena tuoda vahvemmin esille eri medioissa. Kaavatyö lähellä Ristiinan keskustaa on käynnistymässä. Siinä myös tutkitaan ranta-asumisen mahdollisuuksia.

Elina Alanne

Tänä keväänä Suomessa valmistuu noin 24 700 uutta ylioppilasta. Heistä 39 saa valkolakkinsa Mäntyharjun lukiosta ja 189 Mikkelin lukiosta.

Ylioppilaita valmistuu vielä lisää, kun kokelaat saavat puuttuvat opintonsa suoritettua. Alla on listattuna ylioppilaaksi valmistuvat, jotka ovat antaneet luvan tietojensa julkaisuun.

Mäntyharjun lukion ylioppilaista ristiinalaisia ovat ainakin:

From Siiri, Kalinainen Niko, Kurvinen Tyyne, Parviainen Aaro, Heino Olivia, Jääskeläinen Stiina ja Virtanen Viivi.

Mikkelin lukion ylioppilaista ristiinalaisia ovat ainakin:

Alanko Anni, Kantokoski Sofia, Kärkkäinen Venla ja Väisänen Vilma.

Mäntyharjun lukion ylioppilaat:

Ahtiainen Erika

From Siiri

Hannikainen Elmo

Heiniemi Matti

Heino Olivia

Hottola Juho

Hälikkä Helmi

Isokuortti  Kaisa

Joki  Aaro

Juurikkala Juulia

Jääskeläinen Stiina

Kalinainen Niko

Kapanen Peppi

Kettunen Aku

Konttinen Kalle

Korpi Mila

Kurvinen Vilma

Matilainen Arttu

Mikkonen Wilma

Männistö Pyry

Nikkinen Annika

Paasonen Noora

Paasonen Onni

Partonen Elias

Parviainen Aaro

Pasonen Elsa

Pulkka Jenni

Rajala Janita

Rautio Iiris

Ruuth Eetu

Sievänen Anni

Suomi Siiri

Telkkä Vili

Toijonen Moona

Turkki Roosa

Uotinen Sanni

Vihavainen Inna

Virtanen Viivi

Översti Ella Julia Orvokki

Mikkelin lukion ylioppilaat:

Aherto Miro

Alanko Anni

Anttonen Tiia

Arpiainen Olli

Barck Eelis

Eloranta Kasper

Ervasti Eemeli

Gynther Milla

Gynther Iivo

Haapala Arttu

Haikarainen Enni

Haikonen Joel

Haimilahti Iida

Halonen Heljä

Hannikainen Kaisu

Hannus Sonja

Happonen Aino

Helske Ohto

Himanen Kaisa

Hokkanen Nuutti

Hotokka Aapo

Huuhka Heini

Hynönen Senni

Hyötyläinen Aaro

Hämäläinen Lari

Hämäläinen Elmeri

Hölttä Veeti

Ilves Ingrid

Immonen Eevi

Jokinen Ada

Juhakoski Felix

Jumppanen Vesa

Jääskeläinen Jukka

Kaartinen Akseli

Kairavuori Aino

Kakriainen Mona

Kantokoski Sofia

Karonen Antti

Kaukonen Roosa

Kaukonen Oskari

Kaukonen Adaliina

Keijonen Venla

Keskitalo Onni

Kiander Vilja

Kiljunen Veera

Kiljunen Veera

Kiveläinen Peppi

Kokkonen Anni

Koponen Jere

Korhonen Iida

Korpelainen Vilma

Koskenranta Ella

Kotisalo Nooa

Kuismala Kosti

Kuitunen Ville

Kunnamo Oiva

Kupias Kreetta

Kurvinen Iida

Kuusinen Kasimir

Kuusisto Elmeri

Kyckling Jenni

Kämppi Isabel

Kärkkäinen Venla

Kärnä Lotta

Laakso Emilia

Laatikainen Aleksi

Laatunen Eero

Lahdelma Veikka

Laiho Topias

Lappalainen Anni

Lappalainen Emmi

Lauha Taavetti

Laukkanen Lyydi

Laurikainen Lotta

Lehkonen Katriina

Leinonen Hilla

Leppänen Vilma

Liljander Lauri

Lindberg Milla

Litmanen Tarmo

Liukkonen Iida

Lokka Eevi

Luukkonen Minttu

Manninen Aki

Manninen Eemil

Marjakangas Oona

Martikainen Lenni

Marttinen Ella

Matala Teemu

Melonen Aapo

Mihailov Ronja

Mustonen Nea

Mutanen Sara

Nevala Alina

Nieminen Janette

Nieminen Jiri

Nieminen Milla

Nuija Veli-Matti

Nupponen Samuel

Nuutinen Janne

Nykänen Elisa

Oravainen Onni

Paasonen Onerva

Paksu Emilia

Partio Maija

Pekonen Samuli

Pekurinen Vilma

Penttinen Viivi

Pettinen Heli

Pietikäinen Iiro

Piironen Oka

Pitkänen Titta

Pokkinen Enrica

Prusila Tuukka

Putkonen Maija

Putkonen Aino

Puukko Neea

Puumalainen Eljas

Puupponen Aarni

Pynnönen Jonna

Pönniö Leevi

Rahikainen Altti

Rasimus Iina

Rauhala Noora

Rautiainen Iiris

Rautio Vili

Ruotsalainen Jarno

Rytkönen Aino

Saarelainen Veera

Saarinen Martta

Saikkonen Kristiina

Saloviin Iiro

Sandberg Tatja

Sandman Alexandra

Savander Martta

Savolainen Elvis

Schneck Karoliina

Siitari Kukka-Maaria

Sillanpää Tsering

Simonen Nella

Sinisalo Henna

Suikki Jeni

Suominen Juho

Suontakanen Vilma

Tenhunen Pinja

Tenhunen Joona

Tervaniemi Tiitus

Thusberg Juho

Tiainen Viljam

Tiihonen Alisa

Tiusanen Eetu

Toivanen Riku

Toivonen Eetu

Tonteri Aili

Torniainen Joel

Tukiainen Sanni

Tuononen Pieta

Turunen Santeri

Turunen Aino

Törrönen Antti

Ukko Pinja

Ukkonen Henna

Ukkonen Marcus

Ukkonen Vilma

Ulmanen Siiri

Unhola Laura

Uotila Linnea

Vahlman Silja

Vahvaselkä Aleksi

Valkonen Patrik

Vanhatalo Nanna

Varis Elmo

Vepsäläinen Enni

Vesala Jaakko

Vilen Atte

Visti Viivi

Voutilainen Severi

Vuorikoski Julia

Väisänen Vilma

Väisänen Anni

Väisänen Henna

Väisänen Kaapo

Väisänen Veeti

Väisänen Sini

Väisänen Arttu

Vänttinen Juho

Waris Olli

Wasenius Viivi

Zengil Armine-Lora

Muista lukioista valmistuvista ristiinalaisista ylioppilaista tai muista valmistuvista voi laittaa viestiä toimitukseen, toimitus@ristiinalainen.fi. 

Valtuustossa johtajaksi esitettiin Seppo Lokkaa. 

Aluevaltuusto päätti valita Santeri Seppälän Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajaksi kokouksessaan Juvalla 16.5.2022. Seppälä työskentelee tällä hetkellä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Essotessa terveyspalvelujen johtajana. Koulutukseltaan hän on lääketieteen lisensiaatti.

Aluehallitus päätyi kokouksessaan 4.5.2022 esittämään aluevaltuustolle Santeri Seppälän valintaa. Liike Nyt -puolueen ryhmäpuheenjohtaja Seija Puputti teki aluevaltuustossa muutosesityksen ja esitti hyvinvointialuejohtajaksi Etelä-Savon pelastuslaitoksen Seppo Lokkaa.

Muutosesityksen vuoksi aluevaltuusto piti suljetun lippuäänestyksen kaikista kelpoisuusehdot täyttävistä ehdokkaista. Kaikki 59 aluevaltuutettua olivat läsnä kokouksessa ja kaikkiaan 58 ääntä annettiin. Aluevaltuutettujen äänet jakautuivat seuraavasti: Santeri Seppälä 38 ääntä, Seppo Lokka 19 ääntä, Sami Sipilä 1 ääni.

– Valtuuston keskustelusta kävi ilmi, että valtuutetut lupasivat olla valitun henkilön takana, kuka vain näistä kolmesta olisi tullut valituksi. Hyvä, että saimme valittua johtajan jo nyt, niin hän pääsee itse rakentamaan alusta alkaen niin strategiaa kuin organisaatiota ja tekemään keskeisiä henkilövalintoja, aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen toteaa tiedotteessa.

Valituksi tullut Santeri Seppälä kiitti aluevaltuustoa luottamuksesta valinnan jälkeen.

– Yhdessä eteenpäin on varmasti se, mikä tulee olemaan meidän mottona. Valmistelussa on tehty äärimmäisen hyvää työtä ja tiimityöllä tulemme tästä jatkamaan. Haluan myös, että luottamushenkilöisen kanssa on hyvä yhteistyö koko alueella, Seppälä sanoi.

Aluevaltuusto päätti pyytää nuorisovaltuustoa, vanhusneuvostoa ja vammaisneuvostoa nimeämään hallintosäännön 85 §:n mukaisesti edustajan läsnäolo- ja puheoikeudella aluevaltuuston kokouksiin.

Kokouksessa todettiin, että heillä on oikeus myös osallistua asiantuntijakuulemisiin, ja hallintosääntöön tämä tulee kirjatuksi kesäkuussa. Jo nyt toimielimillä on oikeus itse päättää asiantuntijoiden kuulemisesta.