Nina’s Erikoistaksipalveluiden yrittäjä Niina Syrjäläinen ja Mercedes-Benz -tilataksi ovat kateissa.
Etsittävän auton rekisteritunnus on SNS-438. Kuva: Nina’s Erikoistaksipalvelut
Auton rekisteritunnus on SNS-438. Viimeisin havainto Syrjäläisestä ja autosta on Ristiinassa tiistai-iltana noin 17.50.
– Niina oli päivystysvuorossa ja minä lähdin lenkille. Oli puhe, että jos hänelle ei tule keikkaa, niin menemme saunaan. Kun tulin takaisin, Niina ja auto olivat poissa, joten käsitys on, että hän on lähtenyt keikalle, puoliso Mikko Syrjäläinen kertoo.
Niinalla oli todennäköisesti päällään työvaatteet, eli musta takki, jonka selässä lukee Nina’s Erikoistaksipalvelut sekä mustat farkut, joiden toisessa takataskussa on NS-logo.
Myöhemmin Mikko Syrjäläinen sekä yksi firman kuljettajista havahtuivat siihen, että Niinasta ei ole kuulunut mitään.
– Sekä Niina oma että firman puhelin olivat kiinni. Firman puhelin ei ole 13 vuoteen ollut kiinni, Mikko Syrjäläinen miettii.
Poliisi pisti auton hakuun jo tiistai-iltana. Rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen vahvistaa asian. Hän toteaa, että poliisi ei ole etsintäkuuluttanut Syrjäläistä, koska aikuisten kadotessa odotetaan yleensä aina muutama päivä.
Kaikki havainnot autosta pitää ilmoittaa suoraan hätäkeskukseen. Katoaminen julkaistiin läheisten toiveesta yrityksen Facebook-sivuilla. Myös Länsi-Savo on uutisoinut asiasta.
Essoten koronalääkäreiden mukaan testeissä kävijöiden määrät ovat edelleen pysyneet huolestuttavan matalina.
Essote on antanut koronarokotteita hyvällä tahdilla. Kuva: Essote / Jussi Salminen
Esimerkiksi torstaina alueella testattiin 194 koronanäytettä, kun ennen joulunpyhiä määrät olivat jopa 400–600 testin luokkaa vuorokaudessa.
– Joulunaikaan moni on matkustellut tai sukulaisia ja tuttavia on käynyt kylässä alueella. Puolittuneet testausmäärät luovat epävarmuutta tilannekuvaamme. Testeihin on syytä hakeutua pientenkin oireiden vuoksi, kehottaa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Vuodenvaihteen jälkeen tartuntoja on alueelta löytynyt muutaman tartunnan päivätahdilla. Torstain jälkeen Essoten alueelta on löytynyt kaksi uutta koronatartuntaa. Mikkelissä havaitun tartunnan johdosta on karanteeniin määrätty muutamia ihmisiä ja tartunta on todennäköisesti saatu ulkomailta. Toinen tartunnoista ilmeni Pieksämäellä.
Essote rokottaa parhaillaan koronatyötä tekevää henkilöstä ja palvelutalojen asukkaita.
– Rokotukset etenevät nopeasti. Eiliseen mennessä rokotteen oli saanut kaikkiaan 1086 henkilöä. Lisää rokotteita tuli torstaina noin 2000 henkilölle. Annamme ne vajaan viikon aikana, kertoo Gärdström tiedotteessa perjantaina.
Tilastoinnin ongelmien takia kaikki annetut rokotteet eivät näy vielä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoterekisterissä. Rekisteri näytti perjantaina vain noin 50 rokotusta.
– Olemme siis antaneet ensimmäisen rokotteen jo noin prosentille väestöstämme, mikä on yksi nopeimmista rokotusvauhdeista koko maassa ja pärjää hyvin kansainvälisestikin. Rokottaisimme toki nopeamminkin, jos rokotteita tulisi enemmän. Varmasti myös kansallinen rokotustahti on ollut nopeampaa kuin mitä julkisuudessa on arvioitu, jos myös muualla on ollut vastaavia ongelmia. Olemme tästä informoineet THL:lle ja pyrimme ratkomaan tilastointiongelmat, kertoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Tilastoinnin ongelmat johtuvat teknisestä ongelmasta tietojärjestelmässä.
Essote aloitti koronarokotukset vuodenvaihteessa. Niitä on annettu tähän mennessä muun muassa Mikkelissä ja Kangasniemellä.
Rokotukset tehdään Essotessa valtakunnallisen koronastrategian mukaisesti.
– Ensiksi rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat covid-19 -potilaita. Heidän rokotuksensa voidaan toteuttaa tammikuussa. Seniori-ikäisten palvelutalojen asukkaiden ja henkilökunnan rokotukset voidaan pääosin toteuttaa tammi-helmikuussa, kertoi aiemmin tiedotteessa Gärdström.
Seppälä kertoo Ristiinalaiselle, että turvallisuussyistä julkisuuteen ei kerrota etukäteen, milloin esimerkiksi Ristiinassa palvelukeskus Vaarinsaaressa rokotetaan.
– Kaikki myös riippuu siitä, miten rokotetta meille tulee ja sen mukaan sitten lähtee eteenpäin, Seppälä sanoi alkuviikosta.
Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Nyt ensimmäinen kuukausi maksutta. Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!
Ristiinan Brahelinnan sotakoulua viedään nyt eteenpäin uuden hankkeen alla.
Riitta Väänänen, Jouko Nousiainen, Rauni Freyberg ja Kirsi Olkkonen tutustuivat torstaina sotakoulun tämän hetkiseen tilanteeseen. Kuvan huoneeseen tulee Sprengtporteniin keskittyvä näyttely.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeen tarkoitus on kehittää tutkittuun historiatietoon sekä Suomen ja Venäjän yhteiseen kulttuurinperintöön perustuvia vastuullisia matkailutuotteita ja -palveluja yrityksille Etelä-Savossa sekä Viipurin ja Leningradin alueilla Venäjällä.
Hankkeen yksi kantava idea perustuu Yrjö Maunu Sprengtportenin (1740–1819) henkilöön. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimustyötä Suomen ja Venäjän arkistoissa ja kirjastoissa, kehitetään matkailutuotteita ja -palveluja sekä luodaan virtuaalinen museo.
– Sprengtportenista löytyy varmasti myös uutta ja kiinnostavaa tietoa. Tietoa etsii sekä Venäjällä että Suomessa useampi tutkija. Varsinkin Venäjällä on vielä tutkimattomia arkistoja, tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutista kertoo.
Historiaa voidaan hyödyntää matkailupalvelujen tarinallistamisessa. Tämän vuoden syksyllä järjestetään ensimmäinen tutkimusseminaari, jossa löydettyjä asioita esitellään.
Projektipäällikkö Inna Kopoteva Ruralia-instituutista kertoo, että hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan ja kunnostetaan sotakoulua, jonne tehdään Sprengtporteniin keskittyvä näyttelyhuone. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 900 000 euroa.
– Tästä noin 250 000 euroa on budjetoitu sotakouluun, eli koko rakennusta ei tässä hankkeessa voida uudistaa. Osa summasta on kaupungin omarahoitusosuutta, Kopoteva kertoo.
Eversti Sprengtporten perusti nykyisin sotakouluksi kutsuttuun rakennukseen vuonna 1777 Suomen ensimmäisen upseerikoulun, jonka toiminta jatkui kolme vuotta.
Ristiina-seuran puheenjohtaja Jari Valkonen iloitsee, että alkaneen hankkeen turvin sotakoululla päästään rakentamistöissä taas rivakammin eteenpäin.
Valkonen ja hankkeessa Mikkelin kaupungin tilakeskuksen edustajana oleva Riitta Väänänen miettivät, että Venäjän puolen rahoitusasioiden viivästyminen aiheutti asioissa noin vuoden siirtymän.
– Nyt toivottavasti päästään taas eteenpäin, Valkonen toteaa.
Hankerahoituksella sotakoulurakennukseen rakennetaan jo tänä vuonna pieni laajennusosa, johon tulee uusi sisäänkäynti ja wc-tilat.
– Hankerahalla tehdään myös vanhemman pään entisöintiä. Muu osa rakennuksesta etenee kaupungin ja ristiinalaisten yhteistyöllä aina määrärahojen puitteissa. Tälle vuodelle on taas 50 000 euroa rahaa, Väänänen selventää.
Kopoteva toteaa, että tässä hankkeessa erityistä on se, että nuoret ovat sekä sen kohderyhmää että toteuttajia. Nuoret ovat mukana sekä Suomessa että Venäjällä ja heille on tarkoitus järjestää esimerkiksi tiede- ja yrittäjyysteemaiset leirit.
– Esimerkiksi Esedun matkailualan opiskelijat ovat mukana. Alusta alkaen mukaan otetaan myös paikalliset yritykset. Opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa yhdessä he voivat lähteä kehittämään omia tuotteitaan.
Erityistä on myös se, että ensin tutkijat tutkivat aikakautta Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä, jonka jälkeen alkaa matkailupalveluiden kehittäminen.
Esimerkkinä Kopoteva kertoo, että tutkijat etsivät ensin, missä on esimerkiksi Sprengtporteniin liittyviä mielenkiintoisia paikkoja. Näiden perusteella kehitetään matkailutuote Pietari–Viipuri–Mikkeli-alueelle. Paikalliset yritykset voivat muotoilla matkailijoille oman palvelunsa.
– Se voi olla vaikka jokin ruokatuote, eli historiallinen resepti kahvilassa tai ravintolassa. Yrityksen näkökulmasta kyseessä ei välttämättä ole mitkään valtavan isot asiat vaan asiaa voi katsoa jokainen omasta näkökulmastaan.
Venäjällä hankkeessa on tarkoitus toteuttaa kolme historiallista työpajaa sekä historiallinen näyttely.
Elina Alanne
Sprengtporten-hanke
Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II -hanke käynnistyi 1.11.2020 ja sen kesto on kaksi vuotta.
Rahoitus tulee Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmasta, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta.
Hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti partnereinaan Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Viipurin piirikunnan aluehallinto, Viipurin kaupunki, Viipurin alueen yritysten tukikeskus ja Leningradin alueen kauppa- ja teollisuuskamari.
Viime vuoden aikana sotakoulussa kunnostettiin muun muassa yläpohjaa ja asennettiin sähköjä. Rakennus sai myös kaksi ilmalämpöpumppua. Pihan puolelle , eli rakennuksen toiselle puolelle kuvaussuunnasta katsoen, tulevan laajennusosan rakentaminen alkaa keväällä. Sen koko on 50 neliötä.
Tilaa uudistunut Ristiinalainen! Nyt ensimmäinen kuukausi maksutta. Tee tilaus verkkolehdestä täällä ja paperilehdestä täällä!
Koronarokotukset on aloitettu Essoten alueella vuoden 2020 viimeisenä päivänä.
Työterveyshoitaja Hanna Säde rokotti torstaina aamulla Mikkelin keskussairaalassa anestesiaylilääkäri Heikki Laineen, Kuva: Essote / Jussi Salminen
Aamulla ensimmäisten joukossa rokotteen saivat Mikkelin keskussairaalassa anestesiaylilääkäri Heikki Laine ja teho- ja valvontaosaston sairaanhoitaja Marketta Rissanen.
– Hyvä kun saadaan rokotukset käyntiin, innostunein mielin olen sitä odottanut. Tämä vuosi on kuitenkin pitkällä työurallani ollut aivan poikkeuksellinen. Epätietoisuus on ollut henkisesti kuormittava tekijä, kun ei ole tiennyt mistä pitää vielä selvitä. Toivottavasti päästään keväämmällä normaaliin arkeen, sanoo Essoten tiedotteessa ensimmäisenä rokotteen saanut Marketta Rissanen.
Ylilääkäri Laineelle rokotus oli tuttu toimenpide.
– Toivon, että mahdollisimman moni ottaa rokotteen, kun se tulee laajasti saataville. Vain siten saadaan sen suojasta kaikki mahdollinen irti. Teho-osastolla olemme nähneet, miten kuolettavan ankara tauti voi olla, Laine sanoo tiedotteessa.
Rokotteen toinen pistos annetaan 21 päivän kuluttua. Vasta neljän viikon päästä nyt rokotteen saaneilla on täysi hyöty tästä rokotteesta.
Rokotukset tehdään Essotessa valtakunnallisen koronastrategian mukaisesti.
– Ensiksi rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat covid-19 -potilaita. Heidän rokotuksensa voidaan toteuttaa tammikuussa. Seniori-ikäisten palvelutalojen asukkaiden ja henkilökunnan rokotukset voidaan pääosin toteuttaa tammi-helmikuussa. Heidän rokottamisensa alkaa 4.1., kertoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Seuraavaksi rokotetta tarjotaan ikääntyneille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Laajemmin koko väestöä päästään rokottamaan todennäköisesti kevään aikana.
Koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin sairastuneita on löytynyt torstaina aamulla Essoten alueelta kaikkiaan 535.
– Noin 25 prosenttia tartunnoista on löytynyt ulkomaalaistaustaisilta henkilöiltä. Tämä noudattaa hyvin myös muualla Suomessa todettuja löydöksiä ulkomaalaistaustaisten osuudesta. Olemme yllättävän kansainvälinen maakunta, kun näitä lukuja katselee, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Sairaalahoitoa joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa on saanut kaikkiaan lähes 100 henkilöä.
Koronaviruksen aiheuttaman sairauden takia on menehtynyt Essoten alueella kaikkiaan 20 henkilöä. Joulukuussa menehtymisiä tapahtui kaikkiaan 15.
– Marras-joulukuussa tauti pääsi laajoista turvatoimista huolimatta leviämään iäkkäämpien ihmisten parissa hoitolaitoksissa (mm. Kangasniemen jaksohoitoon ja Valonan ikäihmisten asumispalveluihin Pieksämäellä) ja yksityistapahtumien kautta. Ilman rajoitustoimia tilanne olisi varmasti ollut hyvin synkkä koko alueella, sanoo Seppälä tiedotteessa.
Koronatestejä Essoten alueella on tehty kaikkiaan yli 32 000 kappaletta.
Joulun aikaan tartuntoja on löytynyt sekä alueelle tulleilta henkilöiltä että paikallisilta muun muassa Mikkelistä ja Pieksämäeltä. Myös Mikkelin keskussairaalan henkilökunnan jäseneltä löytyi koronatartunta, jonka vuoksi sekä henkilökuntaa että potilaita asetettiin karanteeniin.
Pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa, että koronatestiin pitää tulla ajoissa.
– Testeihin tullaan nyt, kun on oltu flunssaoireissa jo pitkään. On hyvin tärkeää hakeutua testaukseen heti, kun oireita tulee ja pienistäkin oireista.
Viimeisen kymmenen vuorokauden aikana koronalle on voinut altistua Mikkelin Citymarketissa 27. joulukuuta kello 16–17 ja 22. joulukuuta Mäntyharjussa Tokmannissa, K-Raudassa tai S-Marketissa. Mäntyharjun paikoista ei ole tarkkaa kellon aikaa tiedossa.
Kaikkia Essoten alueella olevia 7. joulukuuta tai sen jälkeen Iso-Britanniasta saapuneita pyydetään hakeutumaan koronanäytteenottoon.
Koronanäytteenotto on Mikkelin keskussairaalassa ja myös muualla alueella, kuten Mäntyharjussa.
– Tämä liittyy Briteissä havaittuun ja leviävään koronaviruksen uuteen muunnokseen, jota pidetään aiempaa tartuttavampana. Pyrimme estämään uuden muunnoksen leviämisen pienimmätkin mahdollisuudet alueellamme, ja siksi pyydämme Briteistä saapuneita uudelleen testiin, vaikka he olisivatkin jo testattuja maahantulonsa yhteydessä tai sen jälkeen. Testiin pääsee meillä helposti, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.
Mikkelin koronanäytteenottoon voi varata ajan Essoten nettisivuilta ja Päivystysavun kautta numerosta 116117 saa varattua ajan myös muihin Essoten näytteenottopisteisiin.
Joulun juhlinnan lähestyessä on syytä muistaa vastuulliset toimintatavat myös pyhien aikana. Essote onkin julkaissut muistilistan tärkeistä seikoista, kun alueella on syytä olettaa liikkuvan myös muualla asuvaa väestöä.
– Avainasia on välttää ihmisjoukkoja, kuten kauppojen ruuhka-aikoja. Vietetään joulua pienissä ryhmissä ja suositaan ulkoilua ja etäyhteyksiä. Oireiden ilmaantuessa pitää hakeutua herkästi testiin, pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa tiedotteessa.
Pieksämäellä on kirjattu 21.12. jälkeen neljä uutta koronavirustartuntaa. Myös Mikkelissä on todettu yksi tartunta, jonka lähde ei vielä tiistaina aamupäivällä ollut selvillä. Jäljitys on käynnissä ja altistuneita asetetaan karanteeniin sen edetessä.
Mikkelin tartuntaan liittyy myös uusia julkisia altistumispaikkoja, ne voi tarkistaa Essoten nettisivuilta. Tiistaina paikoissa on ravintoloita ja kauppoja.
Viikonloppuna Essoten alueelta löytyi 11 uutta koronavirustartuntaa.
Pieksämäellä niistä kirjattiin kuusi tartuntaa. Mikkelissä tapauksia ilmeni kaksi, Kangasniemellä kaksi ja Mäntyharjulla yksi. Mikkelin, Kangasniemen ja Mäntyharjun tapauksien tartunnanjäljitys on tehty, ja tapaukset ovat peräisin Essoten alueen ulkopuolelta tai liittyneet aiempiin ketjuihin. Altistuneet henkilöt on asetettu karanteeniin.
Itä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti tiistaina, että se kieltää kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 20 henkilöä. Määräys on voimassa 22.1.2021 saakka. Itä-Suomen alueella sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voi järjestää alle kahdenkymmenen henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Tilaisuuksien turvallisuus on varmistettava noudattamalla tarkasti opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä.
Mikkelin kaupunki päätti maanantaina jatkaa jo voimassa olleita rajoituksia ainakin 11.1.2021 saakka. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi uimahallit pysyvät suljettuina. Kaupunki myös perui omat uudenvuoden ilotulituksensa. Jo aikaisemmin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä on linjannut, että joulurauhan julistus ja uudenvuoden vastaanotto toteutetaan virtuaalisesti.
Essote säilyttää koronaepidemian kiihtymisvaiheen suositukset ja ohjeistukset ainakin 11. tammikuuta saakka. Pieksämäkeä Essote suosittaa pysymään leviämisvaiheen ohjeissa ja määräyksissä. Suosituksilla ja ohjeistuksilla on vaikutusta muun muassa ravintoloiden aukioloon. Länsi-Savo kertoi perjantaina nettisivuillaan Osuuskauppa Suur-Savon sulkevan ravintoloitaan rajoitusten ajaksi ja lomauttavan henkilöstöään.
Kuntayhtymä arvioi tilannetta taas 5. tammikuuta, jolloin annetaan uudet suositukset ja ohjeistukset, jos tilanne on muuttunut. Ne astuvat voimaan 11.1.
– Tartuntamäärät ovat suuria Pieksämäellä, mutta sielläkin tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Ilman Pieksämäkeä alueen tartuntamäärät ja sitä myötä ilmaantuvuusluku ovat pudonneet 9,2:een/100 000 asukasta kohden. Täytyy antaa iso kiitos alueen asukkaille vastuullisesta käyttäytymisestä. Pidetään nämä toimintamallit, niin saamme kaikille turvallisen joulun, kehuu tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Essote toteaa tiedotteessa, että vaikka Etelä-Savon tilanne on mennyt viime aikoina parempaan suuntaan, on ympäröivien alueiden tilanne edelleen heikko. Kokonaisuudessaan Essoten alueen ilmaantuvuusluku on edelleen toiseksi korkein koko maassa.
Lisäksi joulun aikaan alueelle on tulossa paljon ihmisiä eri muualta ja riskit tartuntojen leviämiseen pyhien aikana ovat olemassa.
– Jos tilanne heikkenee, niin tiukennuksia rajoituksiin ja ohjeistuksiin voi tulla jo ennen 11.1. Yksittäiset kunnat voivat toki vaihtaa paikkaa kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen tai päinvastoin tuota päivämäärää aiemminkin, mutta pidämme nykyiset kuntayhtymän tasoiset ohjeet ja suositukset sinne asti, sanoo tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Essote julkaisi nettisivuillaan ohjeet turvalliseen joulunviettoon.
– Joulunaikaan ihmiset ovat tottuneet tapaamaan läheisiään. Se on myös korona-epidemian aikana mahdollista, mutta tietyt asiat tulee ottaa huomioon. Näillä joulumielellä höystetyillä ohjeistuksilla Essoten pandemiaryhmä haluaa toivottaa kaikille hyvää ja turvallista joulua, sanoo pandemiapäällikkö Gärdström.
Kolmonen oli jäämässä vajaaksi, joten RiPa sai paikan.
Ristiinan Pallon edustusjoukkue pelaa Palloliiton Itäisen alueen Kolmosta myös kaudella 2021. Asiaan saatiin varmistus viikko sitten. Kuva kauden 2019 RiPa – STPS -ottelusta.
Ristiinan Pallon sarjataso ensi kaudelle varmistui viime viikon torstaina. Palloliiton Itäisen alueen kilpailujaosto kokoontui tuolloin päättämään eri sarjatasojen täydennysmenettelystä.
RiPa oli jonossa ensimmäisenä Kolmosen paikoille, ja kun sarja oli jäämässä vajaaksi tavoitellusta 12 joukkueen määrästä, niin paikka ristiinalaisseuralle myönnettiin.
– Sen jälkeen kun kotkalainen Peli-Karhut nappasi nousukarsinnoissa paikan Kakkoseen, niin vähän ounasteltiinkin, että paikka meille todennäköisesti aukeaa. Mutta hienoa, että nyt saatiin varmistus. Tällä tasolla ollaan nyt jo useampi vuosi pelattu, ja halutaan ensi kaudella osoittaa, että tälle tasolle myös kuulutaan, toteaa RiPan puheenjohtaja Arttu Särkkä.
RiPa on pelannut Kolmosta vuodesta 2017 alkaen. Ensimmäiset kolme kautta joukkuetta valmensi Jukka Gråsten, joka jättäytyi toiminnasta pois viime talvena, kun joukkueen pelaajarinki oli liian pieni. Joukkue saatiin kuitenkin harsittua kesäksi kokoon, ja toimintaa veti valmennustiimi vastuuvalmentajana Marko Skippari. Hankala kausi päättyi alempaan loppusarjaan, jonka jumboksi RiPa jäi.
Tulevalla kaudella joukkuetta valmentaa esimerkiksi aiemmilta vuosilta Savilahden Urheilijoista tuttu Joona Koivula. RiPa ja Koivula olivat sopineet valmentajapestistä jo ennen kuin sarjataso Kolmosessa varmistui. Koivulaa luonnollisesti miellyttää Palloliiton päätös myöntää RiPalle sarjapaikka entisellä tasolla. Koronan vuoksi poikkeusoloissa tapahtuva valmistautuminen sarjaan asettaa myös tavoitteet ehkä hieman tavallisuudesta poikkeavaksi.
– Ensimmäisenä tavoitteena on toiminnan osalta se, että saisimme aikaan ehjän vuoden. Eli että treenit pyörisivät säännöllisesti ja että niissä olisi riittävästi pelaajia. Kilpailullisena tavoitteena on maltillisesti sarjassa säilyminen, Koivula toteaa.
Näillä näkymin, koronarajoituksista riippuen toki, RiPan harjoitukset pyörähtävät käyntiin tammikuun alusta alkaen. Uusi valmentaja painottaa harjoittelussa yhteishengen merkitystä.
– Haluan, että menemme yhteisöllisyyttä korostaen. Kovaa treenataan, mutta pilke silmäkulmassa pitää säilyttää! Koivula linjaa.
Mikkelin lupa- ja valvontajaosto käsitteli torstaina Astuvan Amatsoni -tilateoksen rakennusluvasta tehtyä oikaisuvaatimusta.
Ristiinalainen kävi huhtikuussa katsomassa, kuinka Astuvan Amatsoni syntyi timpuri Juha Kuukkasen käsissä. ”On se muhkea mimmi. Painoa jotain pari tuhatta kiloa”, Kuukkanen totesi Ristiinalaisessa 30.4.
Se päätti jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska vaatimuksen tekijällä ei ole muutoksenhakuoikeutta päätöksestä. Ristiinalainen kertoi oikaisuvaatimuksesta 29.10. lehdessä.
Tilateos sai rakennusluvan lokakuussa Kaukaanrannan torin viereiselle nurmialueelle.
Lupa- ja valvontajaoston asian esittelytekstissä kerrotaan, että oikaisuvaatimuksen tehnyt ristiinalainen ei omista eikä vuokra- tai muun oikeuden nojalla hallitse mitään muistomerkin sijoituspaikan lähellä olevaa aluetta. Toimenpidelupa ei siis voi olennaisesti vaikuttaa hänen omistamansa tai hallitsemansa kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttöön, esittelytekstissä todetaan.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty muutakaan perustetta sille, että toimenpidelupa vaikuttaisi välittömästi oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Se, että muistomerkistä voi aiheutua kustannuksia kaupungille ja sitä kautta edelleen veronmaksajille tai että se voi vaikuttaa alueen maisemaan tai torialueen turvallisuuteen, eivät ole lain tarkoittamia välittömiä oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun kohdistuvia vaikutuksia, kirjoitetaan esittelytekstissä.
Astuvan Amatsonin paikka ehdittiin jo merkitä lokakuussa mutta sen pystyttäminen on odottanut oikaisuvaatimuksen käsittelyä. Taiteilija Anne Mäkeläisellä oli toiveena, että teos olisi ollut valmiina Ristiinan joulun avauksessa marraskuussa.
Tilateos muodostuu mustasta kuusimetrisestä naishahmosta, joka tehdään vanerista. Ison amatsonin molemmin puolin liimataan pienemmät, kaksimetriset figuurit. Vanerit pellitetään reunoista, jotta ne kestävät paremmin kosteutta. Teoksen jalusta valetaan betonista ja päälle tulee kiveä, joka muistuttaa Astuvansalmen kalliosta. Teos valaistaan.
Suunnitelma torille tulevasta tilateoksesta syntyi jo vuosia sitten. Mäkeläinen totesi Ristiinalaiselle huhtikuussa, että matkailu on suurin innoitus tilateokselle.
– Haluan tuoda paikallishistoriaa näin esille. Se on ollut pointti koko ajan, Mäkeläinen sanoi tuolloin.
Pari vuotta työn rahoittamisesta jatkunut valituskierre sai päätöksensä maaliskuun 2020 lopussa, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi asiasta tehdyn valituksen. Asiassa oli kyse Mikkelin kaupungin hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan Mikkelin Yrittäjien Ristiinan alajaostolle myöntämästä 10 000 euron avustuksesta, jolla teos pystytetään torille.
Hankkeessa on mukana myös UPM, joka lahjoitti teoksen vanerit. Ristiinan Yrittäjät on sitoutunut vastaamaan teoksen ylläpidosta viiden vuoden ajan. Tarvittavaa omarahoitusosuutta on kerätty myös tukisummina.
Elina Alanne
Jutun otsikkoa ja juttua muokattu 18.12. kello 10.40. Jaosto päätti kokouksessaan asian esityksen mukaisesti.
Noora Tivinen miettii, että hiihtoon pitää todellakin olla paloa, koska treenit tehdään yksin ja Suomessa lähinnä pimeydessä.
Lunta sataa hiljaiselle Ristiinan urheilukentälle, kun hiihtäjä Noora Tivinen lenkkeilee kentän laitaa. Kunhan lunta tulisi vielä enemmän, monipuolistuisi täysillä hiihtoon satsaavan nuoren naisen harjoittelupaikat.
– Ristiinassa on todella hyvät harjoitusmahdollisuudet, kun kaikki on lähellä. Tämä kenttä on ihan kodin lähellä, Kuntokartanolla sali ja latujakin olisi kaksin kappalein, kunhan saisi lunta.
Lumen perässä Tivinen kulkee nyt Rantakylään ensilumenladulle. Hän kertoo, että treenit vaihtelevat mutta joskus hän hiihtää tuolla lyhyellä ladulla kahdesta kolmeen tuntia.
– Siinä saa aika monta kierrosta kiertää! Mutta pääasia, että pääsee hiihtämään, Tivinen nauraa.
Tällä hetkellä ensilumenladulta on mäet karsittu pois, joten se on kilpahiihtäjälle vähän helppo.
Kovempia latuja Tivinen käy hiihtämässä Vuokatissa, jossa on lukiossa edelleen myös Sofia-sisko.
– Siellä on toinen asunto, eli Vuokatissa tulee leireiltyä. Päätukikohta on minulla nyt Ristiinassa.
Tivinen täyttää tammikuussa 22 vuotta. Vuokatissa suoritetun lukion jälkeen hän päätti katsoa, mihin asti hiihto vie.
– Tähtäin on mahdollisimman pitkällä, eli jos kohta mahtuisi maajoukkueeseen. Olin nuorten maajoukkueessa 2017, mutta tipahdin sieltä loukkaantumisten takia pois. Toiveet on korkealla, että nyt kulkee – ja siltä myös näyttää.
Keväällä Tivisen valmentajaksi vaihtui naisten maajoukkuettakin valmentanut Ilkka Jarva. Vaihdos on tehnyt hyvää.
– Kesällä tein enemmän treeniä kuin aiemmin. Mutta oli myös pieniä vastoinkäymisiä, eli polvet ja selkä olivat kipeinä. Mutta niistä kun selvittiin ja kisakausi alkoi, niin se alkoi hyvin.
Marraskuussa Tivinen hiihti Suomen cupin avauksessa Vuokatissa uransa parhaan sprintin. Sijoitus oli 20.
– Siitä se kisakausi kunnolla alkoi. Ja siihen myös päättyi. Nyt on korona siis taas perunut kaikki kilpailut viime viikoilta.
Tivistä viehättää hiihdossa lajin haastavuus ja toisaalta askeettisuuskin.
– Kyllä siinä pitää paloa touhuun olla, kun pääasiassa treenataan yksin pimeään vuoden aikaan, hän naurahtaa.
Valmentajat ovat sanoneet, että Tivisellä on lahjoja lajiin.
– Kunhan saadaan ominaisuudet esille, niin lähtee, Tivinen kertaa valmentajan viestin.
Koronatilanne on hankaloittanut urheilijoiden harjoittelua myös niin, että on hankalaa tietää, mihin tähtää kuntoaan, kun kisakalenterit muuttuvat.
– Kisakaudella on tärkeää virittää kuntoa sitä tiettyä päätavoitetta kohti. Nyt se on Vuokatin SM-kisoissa, joiden pitäisi olla tammikuun puolivälissä. Nuoremmilla, eli esimerkiksi siskollani, kisat jo siirrettiin tammikuulta helmikuulle.
Mutta sitä ennen ehtii vielä monta yksinäistä harjoitusta. Haastattelun lopuksi Tivinen jatkaa kevyellä askeleella jatkamaan lenkkiä.
Pirjo Ollikainen ja Minna Kurvinen pakkasivat keskiviikkona auton täyteen kukkia. Niiden jakaminen ikäihmisille alkoi heti samana päivänä.
Tämä oli aivan ihana juttu, tuumattiin yhteistuumin Ristiinan kukan takahuoneessa keskiviikkona. 63 joulukukkaa lähti ilahduttamaan Ristiinan ja Suomenniemen Essoten kotiin annettavien palveluiden asiakkaita.
Kukat noutivat Essoten Sanna Tähkäpää, Iida Mäkynen ja Pirjo Ollikainen. Niitä alettiin jakaa jo heti keskiviikkona.
– Tämä on sydäntä lämmittävä määrä. Suuret kiitokset kaikille kukkia lahjoittaneille! Varsinkin tällaisena aikana tällä on asiakkaille valtava merkitys, kun omaiset saattavat olla kaukana, naiset totesivat.
Ristiinan kukan Minna Kurvinen naurahti, että he saivat pakata kukkia liukuhihnalta tiistaina. Jokaisessa kukassa on mukana myös kortti, joka toivottaa hyvää joulua.
Kukka ikäihmiselle -kampanjan toteuttivat Ristiinan kukka, Ristiinalainen ja Essote.
Mikkelissä on sairastunut salmonellaan ainakin kahdeksan ihmistä.
Epältyä salaattia tuli tukkuliikkeen kautta myös Ristiinaan. Kuva on yhtenäiskoululta.
Yksi nuorempi henkilö on sairastunut myös Ristiinassa, kertoo Essoten tartuntataudeista vastaava lääkäri Hans Gärdström.
Osa tutkimuksista on vielä perjantaina kesken.
Tartuntojen lähteeksi kerrotaan Mikkelin seudun ympäristölautakunnan ensi viikon kokouksen listalla porkkana-kesäkurpitsasalaatti. Sen ainesosista tartunnan lähteeksi epäillään espanjalaista kesäkurpitsaa.
Kaupunki tiedotti perjantai-iltana, että tyypityksessä on pystytty yhdistämään toistaiseksi kolme tapausta salaattiin. Salaattia on ollut tarjolla kahdessa eri erässä valmistettuna 26. ja 27. marraskuuta.
Salaattia toimitettiin tukkuliikkeen kautta Mikkelin keskuskeittiöön sekä Haukivuoren ja Ristiinan valmistuskeittiöihin. Ristiinassa tuotetta saattoivat käyttää Ristiinan yhtenäiskoulu, päiväkoti ja palvelukeskus Vaarinsaari.
Mikkelissä paljastui ensin kaksi salmonellatapausta kantakaupungin alueella. Niiden epäiltiin pian liittyvän keskuskeittiön 23.11.– 27.11. toimittamaan ruokaan. Kaupungin omavalvonnan näytteestä löytyi salmonellaa, joten asiaa ryhdyttiin selvittämään lisää.
Ruokavirastossa salaatista todettiin salmonellatyyppiä S. Kedogou. Salaatin ainesosana olleesta kesäkurpitsasta on myös alustavasti todettu salmonella paikallisessa elintarvikelaboratoriossa. Kesäkurpitsanäytteen tyypitystulos valmistuu ensi viikon aikana, kaupungin tiedotteessa kerrotaan. Kesäkurpitsat ovat saapuneet valmiiksi silputtuina. Salmonellaa ei voi havaita, koska se on hajuton, mauton ja näkymätön. Kuumennettaessa salmonella tuhoutuu.
Salmonellan itämisaika on 6–72 tuntia. Sen yleisimmät oireet ovat kuume ja ripuli.
Gärdström kertoo, että salmonella voi pysyä elimistössä viikkoja. Osalla se on oireeton tai hyvin vähäoireinen. Silloin sitä ei myöskään hoideta, koska se poistuu elimistöstä ajan kuluessa.
– Pahimmillaan se voi olla hengenvaarallinen. Varsinkin, jos ihmisellä on muita sairauksia. Salmonellaa hoidetaan oireiden mukaisesti, eli siihen on antibioottihoito.
Jos oireita on ollut, voi niistä edelleen olla yhteydessä päivystysavun numeroon 116 117, jotta asiaa voidaan selvittää.
Elina Alanne
Lista paikoista, joihin ruoka-ainetta on toimitettu löytyy täältä.
Juttua päivitetty tiedotteen jälkeen kauttaaltaan kello 18.50. Varmistuneiden tapausten määrä oli myös noussut seitsemästä kahdeksaan.
Essoten alueelta on löytynyt kymmenen uutta positiivista koronatestien tulosta, kerrotaan perjantain tiedotteessa.
Essoten lääkärit suosittelevat, ettei yksityistilaisuuksia järjestettäisi juuri nyt.
Tartunnoista suurin osa on edelleen Pieksämäeltä, josta tartuntoja löytyi nyt seitsemän.
Mäntyharjun yhden uuden tartunnan lähde on saatu Essoten alueen ulkopuolelta. Kangasniemen tartunta liittyy aiempiin ketjuihin. Yksi positiivinen testitulos on löytynyt jälleen myös Joroisista.
– Ensi viikon alkupuolella nähdään, ovatko Pieksämäen ketjut hallussa ja miten kovasti painetta keskussairaalaan potilaista tulee. Valtaosa Pieksämäen viimeisistä tartunnoista on havaittu lupaavasti karanteeniin asetettujen joukosta tai sairastuneiden lähipiiristä. Rajoitusten suhteen ei ole syytä yhtään lepsuilla, sillä yksikin tartunta voi levitä laajalle, muistuttaa tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Koronalääkärit vetoavat edelleen, jotta alueen asukkaat pidättäytyisivät jopa yksityistilaisuuksien järjestämisestä.
– On viisasta siirtää tämän vuoden yksityistilaisuudet koronarokotusten jälkeiselle ajalle, jotta saamme turvallisen joulun kaikille, sanoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Ravintoloiden rajoitukset kiristyvät Etelä-Savossa lauantaiyöstä alkaen. Asiasta kerrotaan Valtioneuvoston nettisivuilla. Tuon jälkeen anniskelu on sallittu kello 7–22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24–23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01–24 ja käytössä saa olla kolmasosa asiakaspaikoista.
Rajoitukset tulevat voimaan Essoten alueen ravintoloissa. Maakuntaan kuuluvassa Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ollaan vielä koronaepidemian perustalossa, joten ainakaan vielä siellä ei oteta käyttöön tiukempia rajoituksia.
Rajoitukset ovat voimassa helmikuun 2021 loppuun saakka.
Essoten alueella on löytynyt uusia koronatartuntoja keskiviikkona tiedotettujen jälkeen kaikkiaan seitsemän.
Mikkelin keskussairaalan kuormitus on kasvanut.
Tiistaista keskiviikkoon Essoten alueelta löytyi yhteensä 27 positiivista koronatestin tulosta. Näistä Pieksämäeltä oli 25 tapausta, yksi Hirvensalmelta ja yksi Juvalta.
Torstain tiedotteessa kerrotaan, että viimeisimmäksi löydetyistä tartunnoista on viisi Pieksämäeltä.
– Useat tartuntaketjut on saatu hallintaan. Riski tautitilanteen nopeaan huonontumiseen on koko ajan edelleen olemassa ja yksikin tapaus voi huonontaa tilanteen nopeasti. Rajoituksia ja suosituksia tulee noudattaa tarkasti, kehottaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.
Keskiviikkona löytyi myös kaksi uutta tapausta Joroisista, jonka kokonaissaldo tältä viikolta on neljä tartuntaa. Joroisten perusterveydenhuollon hoitaa Varkauden terveystoimi.
Essoten koronalääkärit arvioivat, että viimeisen viikon aikana kertyneiden tartuntojen suuren lukumäärän johdosta sairaalahoidon tarve voi kasvaa vielä useiden lähiviikkojen aikana. Tämä aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä, muun muassa varattuja hoitoaikoja saatetaan perua.
– Essote varautuukin ylimääräisen koronaosaston perustamiseen, jos nykyiset koronaosastot täyttyvät. Covid-19:n sairaalahoito on yleensä pitkäkestoista ja vie kapasiteettia paljon enemmän kuin keskimääräiset hoitojaksot, Seppälä kertoo tiedotteessa.
Koronan vuoksi Essotessa on viime viikkojen aikana ollut erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidossa yli kaksikymmentä henkilöä, joista kolme on menehtynyt hoitojakson aikana erikoissairaanhoidon puolella. Menehtyneet ovat olleet iäkkäitä henkilöitä, joilla on ollut koronan lisäksi perussairauksia.
Essoten sisällä on jouduttu tekemään suuria henkilöstön siirtoja potilasmäärän kasvun sekä kuntayhtymän työntekijöiden sairastumisten ja altistumisten takia.
– Iso kiitos kaikille vastuullisesti toimineille ihmisille ja yrityksille. Esimerkiksi Mikkelissä näkyy jo hyvin monella käytössä kasvomaski. Muistetaanpa edelleen rajoittaa sosiaalisia kontakteja. Pidetään ne turvavälit, käytetään kasvomaskeja ja pestään kädet usein. Juuri niiden avulla tilannetta on taas saatu haltuun, sanoo tiedotteessa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Jo viitisenkymmentä joulukukkaa on lahjoitettu Ristiinan ja Suomenniemen ikäihmisille.
Kotihoidon asiakkaita ilahdutetaan joulutähdillä ja muilla joulukukilla Ristiinassa ja Suomenniemellä.
Ristiinan kukan, Essoten ja Ristiinalaisen yhteiskampanjassa kuka tahansa voi käydä maksamassa kukan Ristiinan kukkakaupassa. Lahjoituksen voi tehdä haluamallaan summalla.
Essoten kotihoidon hoitajat vievät kukat asiakkailleen ennen joulua.
– Ihan tosi kiva määrä on jo nyt! Meillä on 120–130 asiakasta tällä hetkellä, Essoten palveluesimies Sanna Tähkäpää kertoo.
Kukkia toimitetaan ensin yksin joulua viettäneille henkilöille ja tämän jälkeen muille.
Poikkeuksellinen vuosi on näkynyt kotihoidossa monella tavalla.
– Monella asiakkaalla on toki huoli omasta ja läheisten voinnista. On myös yksinäisyyttä, koska läheiset ovat voineet vierailla vähemmän.
Hoitajat puolestaan ovat joutuneet huomioimaan koronaviruksen paljon omassa työssään.
– Silläkin tämä kukka-asia on aivan ihana, koska mitään yhteisiä joulujuhlia ei voida nyt järjestää. Tulee edes jotain piristystä, Tähkäpää sanoo.
Hän kertoo myös kuulleensa, että Ristiinan päiväkodissa on askarreltu kortteja kukkien mukaan laitettavaksi.
Kukan voi vielä käydä lahjoittamassa viimeistään lauantaina. Niitä aletaan toimittaa keskiviikkona 16. joulukuuta.
Ristiinalainen Sara Silkala harjoittelee rytmistä voimistelua kolme kertaa viikossa ohjatusti. Välipäivinä innokas harjoittelija tykkää temppuilla myös kotona.
Ristiinan yhtenäiskoulun tokaluokkalainen Sara Silkala pyörittää narua, heittää sen ilmaan, pyörähtää, tekee kuperkeikan ja nappaa narun ilmasta käsiinsä. Uudestaan ja uudestaan.
Toisinaan suoritus onnistuu lähes täydellisesti, toisinaan Sara huomaa jo narun lähtiessä ilmaan, että ei ehdi tehdä koko liikesarjaa ennen kuin naru on jo alhaalla.
Saran äiti Emmi Silkala miettii, että rytminen voimistelu on hyvä harrastus, koska se vaatii keskittymistä, rauhoittumista ja asioiden miettimistä.
– Se on hyvää vastapainoa kaikelle koulupäivien härdellille. Ja vaikka kyseessä on yksilölaji, niin harjoituksissa tehdään porukalla, jolloin opitaan toisen huomioimista ja tsemppaamista.
Sara aloitti voimistelun 4-vuotiaana. Temppuilusta tykkäävä tyttö kävi ensin kerran viikkoon satujumpassa, mutta halusi jo pian jotain haastavampaa. Perhe lähti mukaan Voimisteluseura Siriuksen toimintaan.
Nyt Sara harjoittelee kolme kertaa viikossa rytmistä voimistelua seuran Sirius Areenalla Mikkelin Raviradantiellä. Emmi koki järkeväksi antaa omaa aikaansa yhteiseen hyvää Saran harjoitusten aikana, joten hän on nyt mukana seuran hallituksessa tapahtumavastaavana.
Emmi nauraa, että lasten harrastuksissa vanhempien rooliin on kolmen koon sääntö: kuljeta, kustanna ja kannusta.
– Niin kauan kuin Sara haluaa harrastaa, niin hän saa sitä tehdä. Sara harrasti aiemmin jalkapalloa mutta kun harjoitukset alkoivat mennä päällekkäin, niin hänen valintansa oli voimistelu. Hän on tosi innokas. Niinä päivinä, kun harjoituksia ei ole, hän temppuilee kotona, Emmi kertoo.
Voimistelun lisäksi Sara käy kerran viikossa tanssissa tai baletissa. Sara toteaa, että valinta kallistui rytmiseen voimisteluun, koska se näyttää niin kivalle.
– Kivoimpia on kaikki sillat ja semmoiset, Sara miettii.
Sirius on vuonna 2016 Mikkeliin perustettu voimisteluseura, jossa on noin 150 jäsentä. Sen päälajit ovat rytminen voimistelu, akrobatiavoimistelu ja harrastevoimistelu. Voimistelulajit ovat viime vuosina olleet sellaisessa suosiossa, että harrastajia riittää sekä Siriukselle, Brahen Voimistelijoille että Mikkelin Voimistelijoille.
Seuroilla on hieman eri lajivalinnat. Kaikissa seuroissa voivat harrastaa sekä harrastajat että kilpailijat, ja myös aikuiset.
– Meillä on nyt alkanut myös aikuisten rytminen voimistelu, Emmi Silkala vinkkaa.
Sara Silkala harrasti aiemmin myös jalkapalloa mutta rytminen voimistelu vei voiton, kun harjoitukset alkoivat mennä päällekkäin.
Rytmisessä voimistelussa pääsee kilpailemaan 8-vuotiaana. Saraa houkuttaisi jo kovasti päästä testaamaan omaa taitotasoaan myös kilpailuissa mutta valitettavasti korona on perunut molemmat tälle vuodelle suunnitellut kisat.
Perumaan jouduttiin myös akrobatiavoimistelun SM-kisat, jotka Bravon piti järjestää Mikkelissä itsenäisyyspäiväviikonloppuna.
– Siriuksestakin piti osallistua sinne kilpailijoita, kun olisi ollut kisat ihan tässä lähellä. Meidän tavoitteenamme on järjestää rytmisen voimistelun kilpailut Mikkelissä helmikuussa.
Sarallakin on selkeä tavoite, mitä hän haluaa seuraavaksi oppia.
Syksyn mittaan valmisteltu Ristiinalaisen siirtyminen varhaisjakeluun toteutuu tällä viikolla.
Jatkossa osa lukijoista pääsee lukemaan Ristiinalaista jo heti torstaiaamuisin. Kuvassa viime viikon lehti.
Eli ne paikallislehden lukijat, jotka asuvat Mikkelin seudun varhaisjakelualueilla, saavat lehtensä jo torstaina postilaatikkoon tai -luukkuun aamuvarhaisella.
– Käytännössä varhaisjakelun piiriin kuuluvat siis taloudet, jotka sijaitsevat Ristiinassa kirkonkylän tai Pellosniemen taajamissa. Jonkun verran varhaisjakeluun kuuluu sitten talouksia, jotka ovat niin sanotusti reuna-alueilla tai muutoin Postin toteuttaman varhaisjakelun ajoreiteillä, vaikka laatikko ei varsinaisesti taajama-alueella olisikaan, kertoo Ristiinalaisen yrittäjä Niko Takala.
Varhaisjakelun piiriin kuuluvat Ristiinan kirkonkylän ja Pellosniemen lisäksi myös esimerkiksi Mikkelin, Anttolan, Juvan ja Mäntyharjun varhaisjakelualueilla sijaitsevat taloudet.
– Hienoa, että tämä saatiin nyt toteutumaan. Merkittävä osa tilaajistamme saa nyt lehden heti torstaiaamuna, mikä on huomattava parannus tilanteeseen, jossa lehteä joutui odottamaan jopa tuonne kello 17–18 tietämille, Takala iloitsee.
Hän uskoo, että uudistus on myös mainostajien mieleen, lisäähän aamuilmestyminen esimerkiksi viikonlopun tarjousten ”myyntiaikaa” käytännössä yhdellä kokonaisella päivällä.
Varhaisjakeluun siirtyminen tulee todennäköisesti siirtämään Ristiinalaisen painopaikan ensi vuoden puolella nykyisestä paikasta Pieksämäeltä Kouvolaan. Painofirmana säilyy edelleen Lehtisepät Oy.
– Tällä järjestelyllä saamme valmiit kuljetusreitit juurikin varhaisjakelua silmällä pitäen. Tämän lisäksi toivomme, että lehden painaminen Kouvolassa nopeuttaisi lehtien päätymistä Helsingin lajitteluun, jonka taas pitäisi parantaa mahdollisuutta siihen, että pääkaupunkiseudun lehden tilaajat saisivat lehden perjantaihin mennessä. Viime aikoina olemme saaneet viestiä, että siellä on lehti ollut usein tilaajalla vasta maanantaina, Takala harmittelee.
Hän myös suosittelee, varsinkin kauempana Ristiinasta asuvia ihmisiä, tutustumaan Ristiinalaisen digitilaukseen. Digitilaus kuuluu kaikille paperilehden tilaukseen samaan hintaan, ja pelkän digitilauksen tekeminen on noin puolet edullisempaa kuin paperilehden. Digitilauksen voi tehdä ja näköislehteen voi tutustua osoitteessa www.ristiinalainen.fi.
Mikkelissä salmonellaan on sairastunut ainakin neljä henkilöä.
Epäiltyä salmonellatartunnan lähdettä on tullut myös Ristiinan yhtenäiskouluun, päiväkotiin ja Vaarinsaareen.
Kaupunki tiedottaa, että tartunnan lähteeksi epäiltyä salaatin raaka-ainetta on toimitettu tukkuliikkeen kautta myös Ristiinan yhtenäiskouluun, Ristiinan päiväkotiin, Otavan Opistolle sekä palvelukeskus Vaarinsaareen Ristiinassa.
Kaupunki tiedotti viime torstaina, että Mikkelin kantakaupungin alueella on todettu kaksi salmonellatartuntaa. Niiden epäiltiin liittyvän Mikkelin kaupungin keskuskeittiön toimittamaan ruokaan ajalla 23.11.– 27.11.2020. Myöhemmin kaupungin omavalvonnan näytteestä löytyi salmonellaa.
Essoten tartuntataudeista vastaava lääkäri Hans Gärdström kertoo, että Ristiinaan epäiltyä salaatin raaka-ainetta on toimitettu samalla ajankohdalla.
– Eli oireet ovat mahdollisesti tulleet jo, lääkäri totesi maanantaina.
Gärdström toteaa, että jos oireita on ollut, voi niistä edelleen olla yhteydessä päivystysavun numeroon 116 117, jotta asiaa voidaan selvittää.
Gärdström ei vielä kerro tarkemmin, mistä ruoka-aineesta on kyse.
– Siinä on ollut useampia raaka-aineita ja mahdollinen lähde on vielä selvittelyssä.
Salmonellan tyypitys selviää myöhemmin tällä viikolla. Tyypitys varmentaa, liittyykö ruokanäytelöydös salmonellaan sairastuneisiin henkilöihin alueella. Salmonellanäytteitä on tähän mennessä otettu 40 henkilöltä. Heidän joukostaan löytyi kaksi uutta positiivista näytettä aiemmin löytyneiden kahden lisäksi.
Salmonellatartunnan yleisimmät oireet ovat ripuli ja kuume. Osalla sairastuneista oireet ovat vakavat. Tartunta leviää ensisijassa ruuan välityksellä eikä tartu herkästi ihmisestä toiseen.
Lista paikoista, joihin ruoka-ainetta on toimitettu löytyy täältä.
Essoten alueella löytyi viikonlopun aikana ja maanantaiaamuna kaikkiaan 34 koronatartuntaa.
Essote on toistuvasti muistuttanut käsihygienian ja turvavälien merkityksestä.
Näistä 24 on löytynyt Pieksämäeltä. Lisäksi tartuntoja löytyi Mikkelistä, Hirvensalmelta ja Juvalta.
Essote on suositellut Pieksämäelle leviämisvaiheen rajoitusten käyttöönottoa.
– Pieksämäeltä löytyy koko ajan paljon tartuntoja. Suosittelemme rajoitusten tiukentamista. Pieksämäen kaupunki tekee toimenpiteiden suhteen itsenäisiä päätöksiä lähiaikoina, kertoo maanantain tiedotteessa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Jo sunnuntain tiedotteessa Essoten lääkärit toivoivat Pieksämäellä sosiaalisia kohtaamisia minimiin. Pieksämäen tilanne on huolestuttava, koska kaikkien tartuntojen lähteitä ei ole saatu selville.
– Pieksämäellä on nyt syytä olla erityisen tarkkana. Muistetaan pestä kädet usein, pidetään turvavälit ja käytetään kasvomaskia kodin ulkopuolella. Testeihin on syytä hakeutua välittömästi, jos tulee pienintäkään koronaan viittaavaa oiretta, muistutti Seppälä tiedotteessa tuolloin.
Mikkelistä ja Hirvensalmelta tartuntoja on löytynyt 6. joulukuuta tiedotettujen tartuntojen jälkeen molemmista kaksi. Tartunnat liittyvät aiempiin tartuntaketjuihin. Altistuneet on kartoitettu ja asetettu karanteeniin. Sunnuntaina tiedotettiin kaksi tartuntaa Mikkelistä ja yksi Juvalta.
Mikkelin tartunnoista osa on todettu Urheilupuiston koulussa. Essote on asettanut koronapositiivisia henkilöitä eristykseen ja heille altistuneita henkilöitä karanteeniin. Koko Urheilupuiston koulu siirtyi etäopetukseen ainakin täksi viikoksi. Etäopetuksen jatkosta päätetään myöhemmin viikolla tilanteen mukaan.
Urheilupuiston koulu on yläkoulu, jossa on noin 400 oppilasta. Koulu toimii tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa.
Essoten mahdollisten altistumispaikkojen listalla on tällä hetkellä muun muassa kauppoja Mikkelistä. Kaikki altistumispaikat näet täältä.
Koronatartuntojen kiihtymisvaihe jatkuu Essoten alueella.
Mikkelin keskussairaalan kuormitus on kasvanut, kun koronatilanne alueella on huonontunut.
Torstaina tiedotettujen tapausten jälkeen on löytynyt kaikkiaan 19 uutta positiivista koronatestien tulosta.
Kymmenen tartunnoista on havaittu Pieksämäellä ja loput Mikkelissä ja Kangasniemellä.
– Kaikki tartunnat liittyvät mitä todennäköisimmin aiempiin tartuntaketjuihin. Pieksämäellä jäljitys on tosin kesken, kertoo tiedotteessa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.
Tartuntoja on tullut tällä viikolla kuntosaleilta ja erityisesti ryhmäliikuntatunneilta. Myös yksityistilaisuuksista on saatu paljon tartuntoja.
– Suosittelemme vahvasti, että yksityiset kuntosalit ja varsinkin ryhmäliikunta menevät nyt tauolle samaan tapaan kuin kunnat ovat laittaneet omat harrastustilansa ja seurat liikunnan. Pyrimme rauhoittamaan tilanteen kaikin keinoin. Tämän viikon rajoitukset alkavat toivottavasti näyttää tehonsa ensi viikolla, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Lääkärit kehottavat myös juhlistamaan itsenäisyyspäivää oman talouden ja läheisten kanssa, ei yksityisissä tai julkisissa tilaisuuksissa.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt yli 20 henkilön kokoontumiset Etelä-Savon maakunnassa. Avin asettama kielto on voimassa 1. tammikuuta 2021 saakka.
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta perui alueen koronatilanteen vuoksi suuren osan tapahtumistaan 21.12 saakka.
Joulun Rauhaa -konserttia voi seurata netissä suorana tai tallenteena. Kuva on vuoden 2018 konsertista. Kuva: Elina Ohlis
Myöskään itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksia ei järjestetä Ristiinassa ja Suomenniemellä. Ristiinassa lasketaan seppele sankarihaudoille kello 11.
Adventin ajan jumalanpalvelukset lähetetään seurakunnan Youtube-kanavalla kello 10 alkaen. Ne pidetään ilman yleisöä kirkoissa. Jumalanpalvelukset ovat katsottavissa tallenteena myös lähetyksen jälkeen. Palvelukset lähetetään itsenäisyyspäivänä 6.12. Mikkelin tuomiokirkosta, 13.12. Mikkelin Pitäjänkirkosta ja Kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus 20.12. Mikkelin tuomiokirkosta.
Kaikki Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet on peruttu sekä ulkona että sisällä. Tämä tarkoittaa myös Ristiinaan perjantaiksi 11.12. suunniteltua jouluista päivää ja illan lauluvartteja.
Mikkelin kaupunginorkesterin säestämä tilaisuus järjestetään Pitäjänkirkossa tiistaina 8. joulukuuta mutta sinne ei oteta yleisöä. Tapahtuma striimataan nettiin. Sitä voi seurata seurakunnan Youtube-kanavalta.
Yleisöä ei oteta myöskään osittain ristiinalaismuusikoista koostuvan ryhmän Joulun Rauhaa -konserttiin 13. joulukuuta Mikkelin Pitäjänkirkkoon. Konserttia voi katsoa seurakunnan Youtube-kanavalta striimattuna kello 18 alkaen. Sen tallenne on katsottavana samalla kanavalla joulupäivään asti.
Seurakunnan päivähartaudet on peruttu vuoden loppuun saakka. Jouluaaton ja joulupäivän jumalanpalvelusten toteutuksesta päätetään myöhemmin.
Essoten ohjeistus on, että alueella voi pitää enintään 20 hengen tilaisuuksia. Tilaisuudessa pitää käyttää maskeja, huomioida turvavälit ja ruoka- ja juomatarjoilua ei suositella. Seurakunta suosittelee kirkollisiin toimituksiin isoja tiloja, kuten kirkkoja. Hautajaiset on mahdollista pitää myös hautausmaalla. Seurakunnan henkilöstö ei osallistu toimitusten yhteydessä oleviin tilaisuuksiin, kuten muistotilaisuuteen.
