RiPan valmentaja Joona Koivula oli laittanut keskiviikkoiseen käärmekeittoon oikeanlaiset mausteet. RiPa onnistui hakemaan tärkeästä keskikastin pelistä lappeenrantalaista Liryä vastaan kolme pistettä. Arkistokuva: Niko Takala
Ristiinan Pallo nappasi keskiviikkoiltana Lappeenrannassa maukkaan vierasvoiton. Ristiinalaiset voittivat Kolmosen ottelussa isäntäjoukkue Liryn maalein 0-2 (0-2).
Pienehköllä ryhmällä – vain kolme vaihtomiestä – matkassa ollut RiPa iski pelin molemmat maalit jo ottelun alkupuolella. Maalinteon aloitti yhdeksännellä minuutilla Samir Ataei. Toinenkin maali nähtiin jo ennen puolen tunnin täyttymistä, kun Ahmed Hassane teki ristiinalaisten 0-2 maalin 29. peliminuutilla. Liry ei onnistunut maalinteossa, joten pisteet matkasivat Etelä-Karjalasta eteläiseen Savoon.
Seuraavan ottelunsa RiPa pelaa ensi viikon perjantaina 6.8. Tuolloin Ristiinan nurmella vastaan tulee hyviä otteita alkukaudesta esittänyt sarjanousija RPS Lions. Ruokolahtelaiset ovat sarjassa seitsemän pelatun ottelun jälkeen 14 pisteellä neljäntenä, yhden sijan 12 pistettä kerännyttä RiPaa edellä.
Ristiinan Pallo ei pystynyt jatkamaan voittoisten kotiotteluiden tiellä. Edustus IPS Imatralta kävi nappaamassa keskiviikkona voiton Ristiinan nurmelta lukemin 1-4 (0-2).
Riku Kurkisuo ampumassa IPS:n 0-2 johtoon. Imatralaiset olivat lopulta RiPaa parempia luvuin 1-4.
Pelin ensimmäiset parikymmentä minuuttia RiPa joutui keskittymään lähinnä puolustamiseen ja ”perässäjuoksemiseen”, kun imatralaiset olivat pelissä selkeästi kuskin paikalla. Ottelu ehti vanheta vain yhdeksän minuuttia, kun IPS:n Jari Reponen vei vierailijat 0-1 johtoon. RiPa kesti yhden maalin takaa-ajoasemassa aivan ensimmäisen puoliajan loppuun, ja sai paikoitellen hieman omaakin peliä rullaamaan. Aivan puoliajan lopussa ristiinalaisten keskialueen sekoilun myötä IPS pääsi kuitenkin ylivoimahyökkäykseen, jonka jälkeisestä tilanteesta Riku Kurkisuo laukoi IPS:n kahden maalin johtoon juuri ennen taukovihellystä.
Toisella puoliajalla RiPa oli pelissä aavistuksen verran paremmin mukana, ja etenkin vaihdosta kentälle tullut Juuso Neuvonen esitti pirteitä otteita hyvillä katkoillaan ja varmoilla syötöillään. Verkko heilui kuitenkin toisellakin puoliajalla ensin ristiinalaisten kannalta väärässä päässä, kun tunnin kohdalla Saku Kontunen vei IPS:n jo 0-3 johtoon. RiPan kavennusosuman, ja pientä toivoa ilmaan, toi maalin läheltä pallon verkkoon laukonut Ilari Manninen 70. peliminuutin kohdalla. Tämän parempaa kiriä ristiinalaiset eivät maalien merkeissä aikaan saaneet, ja kun Reponen ampui vielä lisäajalla illan toisen osumansa, niin lopputuloksena oli RiPan kauden ensimmäinen kotitappio luvuin 1-4.
– Numerot eivät valehtele, tuon verran huonompia oltiin tänään. Varsinkin pelin alussa jäätiin ihan telineisiin, harmitteli RiPan valmentaja Joona Koivula.
– Ei ehkä itse pystytty parhaimpaamme tänään, mutta paljon oli vastustajan hyvyyttä. IPS oli paras jengi mitä tähän mennessä on vastaan tullut. Liikkuva porukka, jotka pyrkivät pelaamaan hyvää pallollista peliä, ja mukana muutama tosi hyvä pelaaja, Koivula lähetti tunnustusta Etelä-Karjalan suuntaan.
Valmentaja harmitteli etenkin kaksinkamppailuiden häviämistä.
– IPS:n kolmas maali oli siitä oikein malliesimerkki. Hävittiin kolme kaksinkamppailua ja kakkospalloa peräjälkeen, ja sitten olikin pallo maalissa. Mutta eihän tässä auta, välillä hävitään ja ei muuta kuin eteenpäin!
Seuraava koitos RiPalla on edessä ensi viikon keskiviikkona, jolloin joukkue kohtaa lappeenrantalaisen Liryn Lauritsalan nurmella.
– Tässä keskikastissa merkityksellinen peli, joka olisi tärkeä hoitaa, Koivula linjasi.
Aino-laivaan mahtuu vaikka bussilastillinen matkailijoita. Yrittäjä Otto Ravanttia ajoi laivaprojektissa palo kehittää Ristiinaa ja viettää aikaa vesillä.
Aino liikennöi Astuvansalmelle ja Kallioniemeen Ristiinasta, Kaukaanrannan asiointilaiturista. Säännöllisiä risteilyjä on viikoittain torstaista lauantaihin aina elokuun loppuun saakka. Kuva: Lotta Tuominen
Ristiinalainen raportoi muutama viikko sitten (verkkouutinen 23.6.2021), kuinka m/s Aino-laiva kuljetettiin Lahdesta Ristiinaan. Monivaiheinen kuljetusurakka oli työläs, mutta niin oli myös sitä edeltänyt, vuosia kestänyt suunnittelu- ja neuvotteluvaihe.
Vihdoin viime perjantaina ravintola Kallioniemen yrittäjä Otto Ravantin uurastus palkittiin: Aino-laivan moottorit pärähtivät käyntiin Ristiinan vierasvenelaiturissa, ja se suuntasi kohti ilta-auringossa välkkyvää Yövettä kutsuvierasryhmä kyydissään. Aino oli palannut kotiin.
M/S, siis motor ship Ainon tarina alkoi 1800-luvun lopulla Anttolasta, jolloin se oli vielä S/S eli steam ship, aito sisävesihöyrylaiva. Laivan tilasi kauppias Juho Jalkanen, joka piti veljensä kanssa Anttolanhovia ja tarjosi asiakkailleen risteilyjä Mikkelin ja Anttolan välillä.
Tuohon aikaan Saimaa oli koko Suomen ykkösmatkailukohde. Hyvä sijainti suhteessa sekä Helsinkiin että Pietariin mahdollisti esimerkiksi itäsuomalaisen kylpyläkulttuurin synnyn. Saimaa säilytti matkailumahdin asemansa aina 1970–80-luvulle saakka, jolloin Lappi kiihdytti ohi rahakkaiden kehityshankkeiden avulla.
Jalkastenkaan menestys ei kestänyt loputtomiin. Matkailubisneksen ohessa he myivät muun muassa halkoja ja saivat kerran valtavan tilauksen Varsovasta. Rahtilaivan seilatessa Viipurin edustalla meri kuitenkin jäätyi, ja rahtilaivan matka päättyi lyhyeen. Halkoja yritettiin kuljettaa Puolaan vielä hevosrattain, mutta hanke epäonnistui ja Jalkasten yritys ajautui konkurssiin.
Aino-laiva ”neitsytmatkallaan” viime perjantaina Yövedellä, juuri Uittamonsalmeen saapumassa. laivan hankkiminen Saimaalle oli iso urakka, ja pelkkään siirtovaiheeseen osallistui yli 30 ihmistä. Otto Ravantti haluaa kiittää avusta paikallisia asukkaita ja yrityksiä sekä perinnelaivaharrastajia. ”Olihan se ihan hullua tuoda laiva toisesta vesistöstä”, yrittäjä nauraa. Kuva: Niko Takala
Vaihdettuaan omistajaa Aino toimi jonkin aikaa hinaajana, ja 1960-luvulla se päätyi matkailukäyttöön Päijät-Hämeen Vesijärvelle. Siellä kyytiin astui 9-vuotias lahtelaispoika Otto Ravantti, joka tuskin arvasi, että jonain päivänä samainen alus kuuluisi hänelle.
Seuraavan kerran Ravantti ja Aino kohtasivat 2000-luvun alussa, jolloin logistiikka-alalla työskennelleen Ravantin työkaverit veivät hänet Aino-laivalle viettämään polttareitaan.
– Minulla on kuva, jossa ohjaan Ainoa lätkäkamat päällä. Olen asunut lapsena Afrikassa ja pelannut rugbyä, joten en oikein välitä lätkästä, Ravantti nauraa.
– Ajatus laivan hankkimisesta heräsi vuonna 2018. Silloin oli huomattavasti pienempi vesibussi kiikarissa, mutta en saanut siihen rahoitusta. Se oli ehkä tarkoitettu näin. Aino-laivasta tiesin heti, että tämä on se laiva.
Ravantilla on paljon suunnitelmia uuden matkakumppaninsa varalle. Kolmikerroksinen laiva käsittää kaksi hulppeaa salonkia, tilavan terassin sekä tarjoilun ja anniskelun edellyttämät fasiliteetit, joten asiakaspaikat ja puitteet riittävät huomattavan kokoisille seurueille.
– Haluaisin, että ihmiset pääsisivät Saimaalle mahdollisimman myöhään syksyllä, kun se on niin hienoa aikaa. Meillä on jonkinlainen lämmitys tässä, niin sen pitäisi olla mahdollista.
Otto Ravantilla on ollut värikäs elämä, jossa projektit ja asuinpaikat ovat seuranneet toisiaan. Yksi asia on kuitenkin tullut jäädäkseen: Saimaa. ”Kyllä mä oon täällä kotona”, Ravantti tuumaa. Kuva: Lotta Tuominen
Heti alkuun Aino korvaa Ravantin Seiskari-aluksen – joka tunnetaan myös lempinimellä Pökäle – Astuvansalmen ja Ristiinan sataman välillä liikennöivänä risteilyaluksena. Tänä kesänä Astuva-risteilyjä myydään osana VisitMikkelin Hop on hop off -matkoja. Matkoja järjestetään torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin aina elokuun loppuun saakka. Tähän asti asiakkaiden määrää ovat rajoittaneet Seiskarin pienet tilat, mutta Aino-laivaan mahtuu vaikka täysi bussilastillinen matkailijoita. Tästä viikosta alkaen risteilyvierailla on tarjolla myös lounasta Kallioniemen huvilarakennuksessa.
Elokuulle on luvassa myös Astuvan illallinen -erikoisristeily ohjelmineen ja ruokailuineen.
Lotta Tuominen
Juttua varten on haastateltu myös historian harrastaja Jussi Palosta.
Ristiinalaisessa ravintola Sataman Valoissa on voinut altistua koronavirukselle viime lauantaina.
Ristiinassakin on viikonloppuna voinut altistua koronalle, jos on käynyt lauantaina iltapäivällä ravintola Sataman Valoissa. Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström muistuttaa, että etenkin mahdollisissa altistumispaikoissa oleskelleiden tulee hakeutua koronatesteihin pienistäkin oireista.
Positiivisia koronatapauksia löydettiin Essoten alueella viime viikonlopun ajan testeissä yhteensä 11 henkilöltä. Essote tiedottaa, että lähes kaikkien sairastuneiden kotipaikkakunnat ovat Etelä-Savon ulkopuolella. Tartunnanjäljityksen jälkeen on voitu todeta, että kolme tartunnoista on ulkomailta. Jäljitys on osittain kesken ja altistumispaikkoja kartoitetaan.
Koronalle on voinut altistua viime viikonloppuna myös Ristiinassa, tarkemmin lauantaina 17.7. klo 16-18 välisenä aikana. Altistuminen on voinut tulla myös esimerkiksi St. Michel ravitapahtumassa, lauantaina koko päivän aikana. Tarkempi listaus mahdollisista altistumispaikoista löytyy Essoten nettisivuilta.
– Mahdollisissa altistumispaikoissa olleita kehotetaan hakeutumaan hyvin herkästi koronanäytteenottoon, mikäli pieniäkin oireita ilmenee, jotta tartuntaketjuja ei pääsisi syntymään, Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström neuvoo.
Koronarokotukset ovat Essoten alueella melko hyvässä vauhdissa, mutta Gärdströmin mukaan etenkin nuorten ja nuorten aikuisten osalta on vielä kirimisen varaa.
–16-vuotiaista noin kolmekymppisiin on vielä jonkin verran täysin rokottamattomia. Koronarokotteen ottamalla suojaa niin itseään kuin läheisiään. Korkealla rokotuskattavuudella yhteiskuntamme voi välttää kovia rajoituksia, Gärdström painottaa ja vinkkaa varaamaan rokotusajan Essoten nettisivuilta.
Viime vuonna paluun Rantapuistoon tehneet Ristiinan markkinat vetävät paikalle taas paikalliset, kesäasukkaat sekä satunnaiset vierailijat. Markkinoiden kaupanteko alkaa perjantaina heti aamusta.
Jalkaväkimuseon Savon jääkärit keräsivät markkinakansan katseita Rantapuistossa vuosi sitten. Kuva: Elina Alanne
Ristiinan markkinat järjestetään Lions Club Ristiinan toimesta huomenna perjantaina. Tällä kertaa voi huoletta sanoa, että perinteiset markkinat, sillä paikkana toimii jälleen Uikkalan edustan Rantapuisto. Tällä alueella markkinat järjestettiin ensimmäiset vuosikymmenet, kunnes markkinat siirrettiin 2004 uuden Rantapuiston rakentamisen alta väliaikaisesti koulukeskuksen kentälle. Tätä väliaikaisuutta kestikin sitten aina viime vuoteen saakka, jolloin markkinat palasivat ”kotiin” Saimaan äärelle. Vuoden 2020 markkinoiden järjestelyt olivat pääosin kouvolalaisen Eräkokki Paavo Sutisen käsissä, joten tämän vuoden leijonien markkinat palauttavat myös järjestelyvastuun ristiinalaiskäsiin.
Lions clubin markkinavouti Auvo Urpilainen on hyvillä mielin. Loppukirin myötä myyntipaikat ovat käyneet kaupaksi mukavasti. Juuri haastatteluun tulleessaankin Urpilainen sopii puhelimessa neljän myyntiruudun varaamisesta.
– Aika on sellainen sekä koronan että kelien vuoksi, että aika moni on jättänyt päätöksiä tulosta viimetinkaan. Mutta nyt alkaa olla tässä varsinaisten pelipaikkojen osalta myyntiruudut täynnä, sellainen kuutisenkymmentä eri myyjää saapuu paikalla, Urpilainen kertoo.
Myyjiä ja esittelijöitä on paikallisista yhdistyksistä ja käsityöntekijöistä perinteisiin markkinamyyjiin, eli esimerkiksi vaatteita, lakuja ja rinkeleitä sekä vaikkapa erilaista syötävää suolaisten ja makeiden herkkujen muodossa on luvassa. Rantapuiston lasten uimarannan puoleisessa osassa tulee olemaan myös monenlaista puuhaa.
– Tätä ollaan kutsuttu lasten alueeksi. Siihen tulee esimerkiksi pomppulinna ja poniajelua sekä muutakin pientä puuhailua.
Markkinat saapuvat taas Rantapuistoon. Luvassa on monenlaista ohjelmaa ja ostettavaa. Kuva: Elina Alanne
Urpilainen sanoo, että koronan edelleen vaikuttaessa tapahtumien järjestämiseen, on hienoa ylipäätään päästä markkinat toteuttamaan.
– Mukavaa että päästiin tekemään. Totta kai järjestelyissä ja ohjeistuksissa on korona huomioitu. Kävijöitä ohjeistetaan esimerkiksi pitämään turvavälejä, käyttämään käsidesiä ja suositellaan kasvomaskien käyttöä.
– Tämä tuo tietenkin omaa epävarmuutta myös kävijämääriin, mutta onneksi meidän alueella tautitilanne on pysynyt hyvänä, ja varmasti saadaan turvallisesti markkinat järjestettyä.
Paitsi koronaan liittyviä turvallisuusohjeita, markkinavouti toivoo myös muutamia muita käytännön asioita alueelle saapuvilta.
– Erityisesti paikallisilta toivottaisiin, että paikalle tultaisiin kävellen tai pyörällä, parkkitilat kun ovat hyvin rajalliset. Muutenkin liikenteessä on hyvä perjantaina pitää maltti mukana, voi olla että on Rantapuiston läheisyydessä vähän tavallista ahtaampaa. Ja toivotaan myös, että Rantapuiston parkkialueelle ei jätettäisi nyt ajoneuvoja, jotta ne eivät ole sitten myyntipaikkojen tiellä, Urpilainen tuumaa.
– Torstai-iltana ryhdymme rakentamaan aluetta, esimerkiksi merkataan myyntipaikat ja niin edelleen. Silloin sitten myös alue suljetaan markkinoiden ulkopuoliselta ajoneuvoliikenteeltä
Ristiinan markkinat pe 16.7. Rantapuistossa (Brahentie 33 C).
Mikäli vielä muutama varaus tulee, käynnistyy mikkeliläisen Rakennustoimisto Valiotalo Oy:n projekti, jossa Pökkäänlahden rantaan, Suur-Savon Sähkö Oy:n nykyisell tontille valmistuisi kahdeksan asunnon rivitaloyhtiö.
Pökkäänlahden rantaan on tarkoitus rakentaa uudiskohde, joka olisi eräänlainen rivitalon ja erillispientalojen välimuoto. Kuva: Havainnekuva / Valiotalo Oy
Mikkeliläinen Rakennustoimisto Valiotalo Oy markkinoi Ristiinan Pökkäänlahdelle, Suur-Savon Sähkö Oy:n tontille, suunnitteilla olevaa uudiskohdetta, joka tulisi olemaan eräänlainen rivitalon ja erillispientalojen välimuoto.
– Kohde tulee olemaan rivitaloyhtiö, mutta ei ihan siinä perinteisessä mielessä, koska kaikki asunnot erillispientaloja kytkettynä toisiinsa autokatoksilla. Eli seinänaapuria ei ole, hankkeesta vastaava rakennuttajapäällikkö Mika Rossi Valiotalolta kertoo.
Kohteessa on ennakkomarkkinoinnissa kaksi 107 neliöistä neliötä ja kuusi 83 neliön kolmiota.
– Molemmista asuntomuodoista on ollut kiinnostusta. Itse asiassa neliöistä jopa hieman enemmän. Ja jos asiat menevät niin kuin pitää, niin tämän viikon jälkeen meillä pitäisi olla ennakkovarattuna neljä asuntoa, Rossi iloitsee.
– Ja ennakkomarkkinointivaiheessahan voi vielä vaikuttaa siihen, että suurempaa asuntokokoa voidaan toteuttaa useampi, mikäli neliön ostajia ilmaantuisi useampia.
Ennakkomarkkinoinnissa kolmion velaton hinta on pyöreästi 340 000 euroa, neliön karvan alle 400 000 euroa.
Rossin mukaan ”normaaleissa” kohteissa yleensä puolet kohteen asuntomäärän varauksista jo tarkoittaa sitä, että kohteen rakentamispäätös voitaisiin tehdä. Tässä tapauksessa hankkeen ominaisuuksista johtuen on kuitenkin päätetty, että pyritään varaustilanteessa kuuteen asuntoon kahdeksasta ennen kuin rakentamispäätöstä tehdään.
Rossi kertoo, että kohde on kiinnostanut sekä kotina että vapaa-ajan asuntona tai kakkoskotina.
– Esimerkiksi eräs kiinnostunut ostaja on tuuminut, että kohde olisi toistaiseksi kakkoskoti, ja sitten kun työelämä ei enää sido muualle, niin sitten tapahtuisi muutto kokonaan tänne.
Hirsirakenteinen, maalämmöllä, aurinkoenergiajärjestelmillä ja viilennyksellä varustettu kohde omalla rantatontilla ei ole ihan jokapäiväinen kohde.
– Tässä lähistöllä ei tämän tyylisiäkään uudiskohteita ole. Ja kun mielenkiinnosta asiaa tarkastelin, niin eipä niitä montaa ole kyllä ihan valtakunnallisestikaan.
Nykyaikaisten mukavuuksien lisäksi ”lisähoukuttimina” kohteessa toimivat esimerkiksi taloyhtiön yhteinen rantasauna sekä osakkaille varatut laituripaikat. Niinpä kohteen luulisi kiinnostavan esimerkiksi veneilijöitä.
Minkälaisella aikataululla hanketta sitten on toteuttajan näkökulmasta tarkoitus tai ylipäätään mahdollista saada eteenpäin?
– Toiveena ja tavoitteena on se, että nämä niin sanotut paperiasiat saataisiin kuntoon tämän vuoden loppuun mennessä. Sitten rakentaminen päästäisiin aloittamaan vuoden 2022 kevään aikana, ja itse ajattelisin että muuttokunnossa kohde voisi olla 2023 keväällä, Rossi laskeskelee.
Vahva pelillinen esitys etenkin ensimmäisellä puoliajalla sekä maalitykki Miikka Oinosen hattutemppu siivittivät RiPan maanantai-iltana 5-2 (4-1) voittoon kouvolalaisesta KJP:stä Ristiinan urheilukentällä.
RiPa sai ensimmäisellä puoliajalla rakenneltua useita maalintekotilanteita. Tämän Jesse Paasosen yrityksen KJP-vahti Anton Talo vielä torjui, mutta hieman myöhemmin Paasonen onnistui.
Peli ei kuitenkaan saanut ristiinalaisittain mitään unelma-alkua, kun RiPa-puolustuksen virheen vuoksi KJP-kärki Danil Jegorov pääsi tuikkaamaan vieraat 0-1 johtoon jo kolmannella peliminuutilla. Tämä ei kotijoukkuetta lannistanut, vaan alusta saakka pelissä ollut hyvä ote säilyi, ja RiPa pääsi tasoittamaan pelin 15. minuutilla, kun vahvasti kaksinkamppailuissa vääntänyt Miikka Oinonen iski isäntien illan ensimmäisen osuman, kun hän laukoi noin hieman rangaistusalueen rajan takaa, pallo otti kimmokkeen puolustajasta ja painui verkon perukoille. Vajaata kymmentä minuuttia myöhemmin RiPa siirtyi johtoon hiukan erikoisella tavalla. Puolustaja Antti Pulkkinen lähetti vaparin puolesta kentästä kohti KJP:n rangaistusaluetta, kouvolalaisten maalivahti Anton Talo luki pallon lentoradan väärin ja lähti tässäkin tilanteessa mukana ollutta Oinosta kohti, mutta pallo leijailikin molempien yli. Tuloksena 2-1 maali RiPalle.
Pelin 39. minuutilla ristiinalaiset saivat jälleen hyvän paineen KJP:n rangaistusalueelle. Palloa saatiin maalin edustalle, josta pienen härdellin jälkitilanteesta sen toimitti verkon perukoille Jesse Paasonen. Ennen taukoa nähtiin vielä illan komein osuma, joka syntyi pitkän RiPa-hallinnan ja mainion syöttöketjun jälkeen. Pallossa olivat useampaan kertaan muun muassa hyvän ottelun pelanneet Valtteri Leinonen, Ilari Manninen ja Antti Kortman. Tilanne päättyi siihen, että Oinonen otti pallon haltuun reilun kymmenen metrin päässä maalista ja upotti pelivälineen verkkoon komealla laukauksella. Näin siis tauolle mentiin 4-1 lukemissa.
Toisella puoliajalla pelin kuva oli hieman rauhallisempi, varmasti paitsi helteisestä kelistä, niin myös pelin tilanteesta johtuen. RiPalla ei ollut enää suurempaa intoa lähteä rakentelemaan peliä, vaan enemmänkin pelata ”idioottivarmaa” peruspeliä selkeine tilanteiden purkamisineen. Paikkoja kuitenkin syntyi edelleen silloin tällöin, ja yksi päättyi maalinkin. Pelikellossa oli 70 minuuttia, kun RiPa painoi pelin KJP:n päätyyn. Lähellä maalia oli useampikin tilanne, joista yhden KJP:n maalille tauolle vaihdettu Eetu Kangaskolkka torjui näyttävästi, mutta tämän torjunnan paluupallosta iskemään päässeen Oinosen laukausta maalivahti ei enää kyennyt nappaamaan. Aivan pelin loppuminuuteilla KJP pääsi vielä kaventamaan, kun RiPan Jussi-Julius Korhonen rikkoi rankkarialueella virheen ja pilkun arvoisesti Jarkko Iiskolaa, joka ampui itse rangaistuspotkun sisään. Muuten varsinaista loppukiriä kouvolalaiset eivät saaneet aikaan.
RiPan Antti Pulkkinen on juuri ampunut pallon maaliin – vahvasti vastustajan maalivahdin avustuksella – puolesta kentästä. Ensimmäisenä Pulkkista riensivät onnittelemaan Valtteri Leinonen (vas.), Tero Penttinen ja Jonne Gråsten.
– Kyllä oli tänään kiva voittaa hyvällä pelillä sen surkean Heinolan matsin (3-2 tappio Union Plaania vastaan) jälkeen. Jätkät pelasi tänään laajalla rintamalla hienosti, ja mentiin juuri sen meidän pelisuunnitelman ja ajatuksen mukaan. Saatiin pidettyä etäisyydet lyhyinä, joka helpottaa pelaamista ja saatiin esimerkiksi tuplaukset tehtyä hyvin. Oikein hyvä fiilis! iloitsi RiPan valmentaja Joona Koivula Ristiinan kentän laidalla heti pelin tauottua.
– Annettiin alkuun lahjamaali vastustajalle, mutta ei annettu sen vaikuttaa. Ei ollut tänään meillä heikkoa lenkkiä, vaan kaikki piti pakettia kasassa, Koivula ynnäsi.
Hän nosti ilmiselväksi ykkösonnistujaksi Oinosen, mutta muistutti onnistumisia tulleen laajasti.
– Olihan Oino tänäänkin meille äärimmäisen tärkeä. Hän voitti palloja suvereenisti omalla alueella ja teki maaleja. Muita erittäin hyviä onnistujia olivat esimerkiksi Kortman ja Leinonen. Ja oikeastaan koko meidän alakerta. Myös laidoilta rakennettiin ja tultiin tänään hyvin, eli summa summarum, koko joukkueena pelattiin onnistunut matsi!
RiPalle voitto oli kauden kolmas, joten pistesaldo näyttää nyt yhdeksää, jolla joukkue on sarjassa tällä hetkellä kolmantena. Toki RiPa on SavU:n ohella ainut viisi ottelua pelannut joukkue, suurin osa on pelannut vasta neljä peliä, osa vasta kolme. Seuraava ottelu RiPalla on ensi viikon keskiviikkona.
Itäisen alueen Kolmosta RiPa – Edustus IPS (Imatra) Ristiinan urheilukentällä ke 21.7. klo 19.
Ristiinalainen latailee akkuja pari viikkoa – seuraava lehti ilmestyy to 15.7.
Ristiinalaisen toimitus keskittyy pari viikkoa jäätelön ja mansikoiden syömiseen!
Ristiinalaisen toimitus sekä asiakaspalvelu lomailevat su 11.7. saakka. Eli postiluukkuun tai -laatikkoon ei ilmesty paikallislehteä to 1.7. tai 8.7.
Seuraava lehti ilmestyy torstaina 15.7. Tuolloin juuri Ristiinan Markkinoiden alla ilmestyvä lehti jaetaan tilaajien lisäksi kaikkiin talouksiin Ristiinassa.
Sähköpostia voi lähettää normaalisti osoitteisiin toimitus@ristiinalainen.fi tai ilmoitus@ristiinalainen.fi, mutta näitä posteja luetaan seuraavan kerran ma 12.7. Laskutukseen liittyvissä asioissa viestiä voi laittaa osoitteeseen niko.takala@ristiinalainen.fi. Toimituksen puhelinnumeroon ei vastata loman aikana.
Hankala koronatilanne ja sen tuomat ohjeistukset pakottivat Ristiinan aluejohtokunnan ja Ristiinan Urheilijat perumaan perinteisen ilotulituksen.
Uuden vuoden tapahtumasta Metsälinnassa on ehtinyt tulla perinne. Tänä vuonna perinne katkeaa koronan vuoksi. Arkistokuva
Ristiinan aluejohtokunnan ja Ristiinan Urheilijoiden perinteisesti Metsälinnassa järjestämä Uuden vuoden tapahtuma on peruttu tältä vuodelta. Essoten ja Aluehallintoviraston asettamien koronarajoitusten myötä oli jo aiemmin selvää, että tapahtuma olisi järjestetty ”riisuttuna mallina” pelkän ilotulituksen merkeissä. Viime viikolla tulleiden Essoten ohjeistusten mukaisesti Mikkelin kaupunki perui omat ilotulitustapahtumansa, jolloin näin tapahtui myös Ristiinan osalta.
– Harmittaa totta kai, mutta tietenkin menemme ohjeistusten mukaisesti ja terveystilanne edellä. Johan tähän on tämän vuoden osalta totuttu, eikä tässä oikein muuta voi kuin toivoa että ensi vuosi olisi sitten tapahtumien järjestämisen kannalta parempi, tuumaa tapahtumaa sekä RiU:n että aluejohtokunnan riveissä järjestämässä ollut Petri Tikkanen.
Tikkasen mukaan ilotulituksesta säästyvillä varoilla aluejohtokunta tulee hankkimaan lisää jouluvaloja Brahentielle.
Niko Takala
Päivitys: Lisätty 23.12. klo 10.26 tieto säästyneiden varojen käyttämisestä Brahentien jouluvaloihin.
Winterblood on kunnianosoitus Helena Wariksen Pohjankontu-kirjoille
Dyecrest julkaisi viime perjantaina uuden musiikkivideon Winterblood-kappaleen akustisesta versiosta. Bändi julkaisee kokonaan uutta musiikkia ensi vuoden puolella. Kuva: Sami Romppainen
Pari vuotta vahvaa paluuta metallimusiikin maailmaan tehnyt ristiinalainen Dyecrest julkaisi viime viikon perjantaina uuden musiikkivideon, joka löytyy nyt YouTube-videopalvelusta. Osin joukkorahoituksella toteutettu video julkaistaan biisin Winterblood akustisesta versiosta. Videon on toteuttanut tuotantoyhtiö Gallacas Films, ja sen on ohjannut ja käsikirjoittanut Saara Leutola.
Videolla ja kappaleella on bändin kotipaikan lisäksi myös muuta Ristiina-kytköstä, sillä biisi perustuu sanoituksensa osalta ristiinalaisen fantasiakirjailija Helena Wariksen Pohjankontu-trilogiaan, erityisesti sen päätösosaan Talviverinen. Videon ohjaaja Leutola on tehnyt Wariksen kanssa yhteistyötä jo aiemmin, kun hän on ohjannut kirjailijan teoksiin pohjautuvan lyhytelokuvan Noidantuli.
Dyecrestin osalta yhteistyö Leutolan kanssa alkoi keväällä 2018, kun hän ohjasi bändille videon biisiin Fading/Reaching. Nyt Winterbloodin videossa yhdistyy kolmen tahon taiteelliset näkemykset yhteistyönä!
Winterbloodin akustinen versio löytyy helmikuussa 2019 julkaistulta digitaaliselta The Stage Is Set -EP:ltä. Alkuperäinen versio biisistä julkaistiin Are You Not Entertained? (Inverse Records 2018) -levyllä.
Bändin rumpali Niko Takala kertoo, että akustinen versio biisistä syntyi kahdesta pyynnöstä. Ensinnäkin Leutola ja Waris ehdottivat Winterbloodista ”jotain mitä voisi käyttää joskus vaikka leffan soundtrackilla”. Toisekseen, EP:n julkaissut Inverse Records kehotti lisäämään sille muutakin materiaalia alkuperäisen kahden biisin suunnitelman sijaan.
– Ja onneksi lähdettiin tekemään. Winterbloodin alkuperäinen versiokin on kova, mutta jotenkin tähän akustiseen versioon saatiin vangittua se talviverisyyden tunne vielä vahvemmin. Ja videobiisiksihän se sopi kuin nenä päähän!
Astuvansalmi ja Pien-Toijola näkyvät
Winterblood-video on kokonaan luonnonlokaatioissa kuvattu. Tuttuja maisemia ristiinalaisille ovat ainakin Astuvansalmen kalliomaalauksilla ja Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla kuvatut pätkät, sekä moni tunnistanee myös Puumalan Pistohiekan.
Kuvauksia tehtiin muun muassa Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla. Filmiryhmä helmikuun raskaan kuvausviikonlopun viimeisten otosten jälkeen. Kuva: Venla Reponen
Näyttelijöinä videolla nähdään Peik Carpelan, Pilvi Mäkeläinen ja Minni Lilja. Videon toteuttamiseksi järjestettiin joukkorahoituskampanja, johon osallistui noin 30 tukijaa.
– Kertakaikkisen hienoa, että näin suuri joukko ihmisiä lähti tukemaan tätä projektia, joka olisi kyllä muuten jäänyt tässä laajuudessa tekemättä! Takala kiittelee.
– Näin päästiin toteuttamaan video, joka on sekä meiltä bändinä että ohjaaja Saaralta ennen kaikkea kunnianosoitus Helenan upealle kirjatrilogialle.
Kirjailija Helena Waris itse oli mukana videon suunnittelutyössä alusta saakka.
– Oli mielenkiintoista nähdä romaaninsa henkilöiden heräävän eloon. Varsinkin kun miesosan esittäjäksi valikoitui kirjoitusprosessin aikana muusana toiminut Peik Carpelan. Myös videon maisemat ovat pitkälti samoja, joita olen mielessäni käyttänyt Talviveristä kirjoittaessani! Waris kertoo.
– Oli mahtava kunnia saada näin hieno nimikkobiisi ja -video trilogialle, hän hehkuttaa.
Videon pääosan näyttelee Peik Carpelan. Kuva: Venla Reponen
Videon ohjaaja Saara Leutola sanoo, että Winterblood oli ”hankala mutta palkitseva ja opettavainen projekti”.
– Päällimmäisenä ajatuksena projektista on, että kunnianhimoisesti lähdettiin toteuttamaan ja sen vuoksi työskentely osoittautuikin erittäin haasteelliseksi. Lisää vaikeuskerrointa toi helmikuun kuvausviikonlopun sää (Pistohiekan rannalla raivoisa tuuli) ja esimerkiksi maskeerauksen kanssa koetut haasteet. Mutta samalla Winterblood oli opettavaisin projekti, jossa olen ollut mukana. Pohjankonnun matka ei varmasti jää tähän! Leutola lupaa.
Gallacas Films suunnitteleekin uusia elokuva- tai tv-tuotantoja Wariksen ilmestymisvuosinaan Suomen parhaina fantasiakirjoina (Kuvastaja-palkinto, Suomen Tolkien-seura) palkituista Pohjankontu-kirjoista.
Dyecrest äänittää parhaillaan materiaalia uudelle albumille, joka tullaan julkaisemaan vuoden 2021 aikana. Kuuteen kappaleeseen on jo pohjat tallessa, äänitysprojekti jatkuu syyskuussa.
Rantapuistossa järjestettäville Ristiinan markkinoille on tulossa runsaasti kauppiaita.
Ristiinan markkinat tänä vuonna järjestävä Eräkokki Paavo Sutista hymyilyttää, sillä huomisille markkinoille on tulossa runsaasti myyjiä. Sääennustekin näyttää markkinaperjantaille hyvää keliä!
Ensin hieman kauhistun, kun huomenna perjantaina Ristiinan markkinoita vastuujärjestäjänä toteuttava Eräkokki Paavo Sutinen tuumaa että ”huolestuttavalta näyttää”, kysellessäni häneltä maanantaina ennakkotunnelmia markkinoista. Onneksi Sutisen virneeseen kääntyvä naama paljastaa, että kyseessä oli vain pilailu.
– Oikeasti tilanne on tosi hyvä. Tällä hetkellä on noin 120 ruutua myyty, ja tänäänkin on tullut yhteydenottoja. Kiinnostus on ollut kovaa, niin kuin ennakoinkin, kun myyjillä ei ole tänä vuonna kauppapaikkoja ollut tarjolla, Sutinen tuumii tyytyväisenä.
120 ruutua ei toki tarkoita ihan yhtä montaa eri myyjää. Monella myyjällä on varattuna kaksi ruutua, joillakin jopa neljä tai viisi. Silti eri myyjiä on tulossa noin 80.
– Hienoa on ollut huomata miten paljon myyjiä on tulossa, vaikka lyhyellä varoitusajalla markkinat polkaistiin pystyyn. Osansa tässä on varmasti meidän kauppiaiden omissa some-ryhmissä, joissa tieto kulkee nopeasti!
Myyntiä on tulossa niin ruuan, monenlaisten herkkujen ja esimerkiksi vaatteiden saralta.
– Ollaan pyritty siihen, että mahdollisimman paljon erilaista, ettei olisi vain samaa tarjolla. On lastenvaatteita, kukkia, lettuja, koreja, muikkuja, lörtsyjä, koruja. Ja vaikka mitä, varmasti löytyy jokaiselle jotain!
Heinäkuu on Sutiselle varsin vilkasta aikaa. Nyt ollaan suorastaan tapahtumasumassa.
– Tässä on nyt kymmenen päivän sisään neljät markkinat. Voikkaa, Myllykoski, Nastola ja Ristiina. Nämä Ristiinan markkinat ovat näistä selkeästi suurimmat. Ja olisihan tässä ollut vielä Taipalsaaren markkinatkin, mutta siellä kunta ei lopulta antanut lupaa pitää maa-alueellaan markkinoita, eräkokki kummastelee.
Yksi suuri syy siihen, miksi Ristiinan markkinat ovat olleet viime vuosina koulukeskuksen kentällä, on olosuhteet. Koululla esimerkiksi wc:t, vedet ja sähköt sekä markkinamyyjien sosiaalitilat ovat olleet helposti järjestettävissä. Rantapuistossa nämä asiat ovat hankalammin toteutettavissa.
– Onhan tässä kieltämättä omat hankaluutensa. Mutta esimerkiksi lisävessa tuodaan paikalle, sekä sitten järjestetään esimerkiksi käsienpesupisteitä, joita voi toki olla omasta takaa ruokaa tarjoavilla myyjillä muutenkin. Vessojen käytöstä neuvottelen vielä lisäksi lähellä toimivien yritysten kanssa.
Oman mausteensa tuo myös Rantapuiston muodot.
– Tässä kun ei oikein ole suoria kulmia tarjolla! Sutinen naurahtaa. – Taitaa olla tämän parkkipaikan reunakiveys ainoa sellainen. Mutta kyllä tähän myyntipaikat saa tehtyä, ja pyritään siihen että kaikki kulkuväylät ovat sen neljä metriä leveitä.
– Mutta onhan tämä Saimaan ranta tietysti näistä haasteistaan huolimatta aivan upea paikka pitää markkinoita. Takuulla saadaan hyvä tapahtuma aikaan!
Rantapuiston alueella on pysäköinti kielletty perjantaina. Järjestäjät toivovat ettei alueelle pysäköitäisi enää torstainakaan.
Markkinoiden järjestäjä on varannut Rantapuiston alueen käyttöönsä markkinoiden ajaksi Mikkelin kaupungilta. Jotta alue olisi käytettävissä myyjille varattuihin paikkoihin, on alueella pysäköinti kielletty kyseisenä aikana.
– Nyt sitten tietysti toivotaan, että ihmiset huomioisivat ja huomaisivat tämän jo ajoissa. Ettei esimerkiksi autoja trailereineen jätettäisi enää torstainakaan paikalle. Ne ovat sitten tietenkin hyvin hankalasti tiellä, jos siihen ajoneuvoja perjantaiksi jää, markkinoita järjestävä Paavo Sutinen huomauttaa.
– Näihin kyltteihin nyt kirjoitettiin, että alueelle ei pysäköitäisi torstainakaan enää puolen päivän jälkeen, kun paikalle alkaa sitten torstai-iltaa kohden jo saapumaan kauppiaita.
Jos esimerkiksi on tarvetta veneen laskuun trailerilla, niin Ristiinan vierasvenesatamassa (kirkkorannassa) on myös laskuluiska sekä tilaa pysäköidä auto trailereineen.
Ristiinan markkinat Rantapuistossa (Brahentie 33) pe 17.7. klo 9-17.
RiPan alkukausi on ollut vaikea, taskussa vain yksi tasapeli-piste.
Viime lauantaina Ristiinan urheilukentällä pelattiin melkoista ”vesipalloa”, kun RiPa kohtasi Haminan Pallo-Kissat. HaPK hallitsi olosuhteet ja maalinteon paremmin ja vei katkerasti pisteet maalein 2-3.
Ristiinan Pallon ensimmäinen puolikas kaudesta Palloliiton Itäisen alueen Kolmosessa on ollut melko tuskainen taival. Viiden pelatun ottelun jälkeen ristiinalaisilla on nimittäin plakkarissa vain yksi piste, jonka joukkue nappasi tasapelistä sarjaa johtavan IPS:n vieraana Imatralla.
Kahdesta edellisestä pelistä – jotka molemmat pelattiin kotinurmella – ei pistepussi karttunut, vaikka varsinkin jälkimmäisessä niistä voittoa oltiinkin jo tukevalla otteella kaappaamassa. Ensin lauantaina 4.7. Ristiinassa vieraillut PeKa Karhulasta nuiji RiPan rumasti 1-8 (1-4), ja viime lauantaina RiPalle kitkerän ryöstöretken kävi tekemässä ennen lauantain kierrosta nollakerholaisena majaillut HaPK Haminasta maalein 2-3 (2-1).
PeKaa vastaan RiPan aseet oli melko lailla riisuttu ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen, kun vierailijat olivat jo 0-3 johdossa. RiPan Miikka Oinonen yritti sytytellä toivon liekkiä 1-3 -kavennuksella, mutta taitava vastustaja meni pelissä menojaan. Ottelu alkoi ristiinalaisten kannalta hankalasti, kun jo pelin toisella minuutilla ottelun erotuomari Jouni Kautonen osoitti rankkaria kun RiPa-kapteeni Antti Pulkkinen kaatoi PeKa-kärki Nico Pietiläisen rangaistusalueen sisällä. Pietiläinen ei pilkulta erehtynyt, vaan aloitti tällä osumalla kaikkiaan neljä maalia sisältäneen päiväpuhteen. Pietiläisen lisäksi RiPaa kuritti myös hattutempun tehnyt Jimi Lassila. Pelin erikoisuudeksi voitaneen lukea PeKan saamat peräti kolme rankkaria, joista RiPa-vahti Riku Piispa onnistui yhden torjumaan.
Viime lauantaina sitten oli jo alkuasetelmat tasaisemmat. Vastaan tuli pahnanpohjimmaisena ollut Haminan Pallo-Kissat, jonka kustannuksella RiPa aikoi vakaasti voittosarakkeensa tälle kaudelle avata. Aluksi näyttikin enemmän kuin hyvältä, sillä Sami Kontulaisen kahdella maalilla RiPa johti peliä 2-0 alle 25 minuutin jälkeen. Liki oli jo RiPan kolmaskin osuma ensimmäisellä puoliajalla, mutta Miikka Oinosen sijoitus kohti maalin takanurkkaa pysähtyi pari metriä ennen maalia olleeseen vesilätäkköön… ”Vesipallon” osalta tosin voinee sanoa, että koko päivän jatkuneen – juuri pelin aikana kovimmillaan olleen – rankkasateen aiheuttamat haasteet menivät joukkueiden kesken tasan, haminalaisillakin yksi tuhannen taalan paikka tuhriintui toisella puoliajalla hieman vastaavasti.
RiPan hankaluudet alkoivat viisi minuuttia Kontulaisen toisen maalin jälkeen, kun HaPK sai rangaistuspotkun, jonka Janne Hannula ampui verkon perukoille. Ristiinalaisten taivas tummeni myös pelillisellä tasolla, kun Onur Celik toi HaPK:n 2-2 tasalukemiin melkoisen pallohässäkän jälkeen. Lopullisesti RiPa-leirin masensi Joona Pasi, jonka 2-3 maali syntyi vain noin neljä minuuttia ennen peliajan päättymistä.
Näin jäi RiPalle vain luu käteen, ja pienelle sarjatauolle päästään miettimään että minkälaisia kärmeskeittoja kehitellään toiselle sarjan puolikkaalle. Pisteiden metsästys jatkuu ristiinalaisilla 24.7. jolloin matkustetaan Union Plaanin vieraaksi Heinolaan. Tämän jälkeen on luvassa kauden tärkein ottelu, kun paikallisvastustaja Savilahden Urheilijat kohdataan Rantakylässä to 30.7.
Tällä viikolla (to 9.7.) Ristiinalainen ei ilmesty. Sivistyksen nälkään on siis kaivettava esiin vaikkapa edellisviikkojen lehtiä!
Jos tänään torstaina (9.7.) lähtee tekemään postin saapumisen jälkeen lenkin postilaatikolle Ristiinalainen mielessään, tulee matkasta valitettavasti hukkareissu. Ristiinalainen ei nimittäin tällä viikolla ilmesty, vaan seuraavan kerran lehti tipahtaa laatikkoon tai luukusta ensi viikon torstaina 16.7. Myöskään näköislehteä ei siis tällä viikolla julkaista.
– Ensi viikon (to 16.7.) lehti onkin sitten peittojakelulehti, eli se menee tilaajiemme lisäksi kaikkiin talouksiin Ristiinassa ja Suomenniemellä. Vielä ehtii varata mainospaikan, jos haluaa Ristiinassa aidosti kaikkiin talouksiin jaettavaan ja taatusti tarkkaan luettavaan lehteen, vinkkaa Ristiinalaisen yrittäjä Niko Takala.
Torstain 16.7. lehdessä kerrotaan muun muassa ennakkotunnelmat pe 17.7. järjestettävistä markkinoista, joiden takana on kouvolalainen markkinakauppias, eräkokki Paavo Sutinen.
Kehitysyhtiö Miksein ”Mekin ollaan avoinna” -kampanja rantautuu myös kreivikuntaan
”Mekin ollaan avoinna” -kampanja nähdään Ristiinalaisessa keskiviikkona 17.6. Kampanja muistuttaa koronarajoitusten lieventämisestä ja tarjoaa yrityksille maksutonta mainostilaa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy käynnisti 3.6. uuden Mekin ollaan avoinna -kampanjan, jonka tavoitteena on kertoa kuluttajille palvelujen saatavuudesta ja turvallisista tavoista asioida liikkeissä. Kampanja tarjoaa nyt kampanjan osana maksutonta mainostilaa yrityksille paikallislehti Ristiinalaisessa. Mukaan haluavien yritysten kannattaa olla ripeästi liikkeellä.
Suomen hallitus lievensi koronavirusepidemian rajoituksia maanantaista 1.6. alkaen. Lieventämisen seurauksena esimerkiksi ravintolat ja useimmat lähiliikuntapaikat avasivat jälleen avata ovensa. Myös kokoontumisrajoitus lieveni 50 henkilöön.
– Pitkän koronakauden jälkeen haemme nyt paluuta uuteen arkeen. Olemme saaneet kentältä viestiä, että kuluttajat ovat epätietoisia siitä, mitkä palvelut ovat avoinna ja käytettävissä. Epätietoisuus vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen, tuumaa Miksein viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo.
Kesäsesonki on Mikkelin seudulle erityisen tärkeä. Yritysten kannalta olisi nyt toivottavaa, että myös asiakkaat palaavat, kun liikkeitä avataan.
– Uudessa kampanjassa hankimme mainos- ja tiedotustilaa mediasta ja tarjoamme yrityksille mahdollisuuden kertoa yleisölle omista aukioloajoista ja tavoista palvella.
Kampanja julkaisee Ristiinalaisessa kampanja-aukeaman ensi viikon keskiviikkona 17.6.
– Haemme kampanjaan mukaan nyt ensisijaisesti sellaisia ristiinalaisia ja mikkeliläisiä yrityksiä, joilla on asiakkaita varten kiinteät asiakastilat. Osallistuminen on yritykselle maksutonta! Kumpusalo korostaa.
Näin osallistut Ristiinalaisen mainosaukeamaan!
Lähetä painovalmis mainosaineisto koossa 84mm (leveys) x 60mm (korkeus). Mikäli yritykselläsi ei ole mahdollisuutta toimittaa painovalmista aineistoa, voit toimittaa vaihtoehtoisesti yrityksesi logon ja tiedot. Mainos valmistetaan tällöin Ristiinalainen-lehden toimesta yrityksellesi maksutta.
Toivomme mainosmateriaalissa olevan mukana yrityksesi aukioloajat. Muutoin mainoksen tekstisisältö voi olla mitä vain: kesäkuun tarjous, hyvän mielen toivotus tai vaikkapa lyhyt (1-2 lausetta) esittelyteksti.
Toimita aineistosi Ristiinalaiseen mahdollisimman pian, viimeistään ma 15.6. klo 12 mennessä sähköpostitse: ilmoitus@ristiinalainen.fi
Huom! Mainospaikkoja on rajattu määrä, paikat varataan aineiston toimittamisjärjestyksessä!
Katso täältä ohjeet uudelleenkirjautumiseen! Ristiinalaisen näköislehti uudistui ja toimii nyt Calameo -alustalla. Näköislehti on entistä mukavampi käyttää kaikilla laitteilla.
Uuden alustan myötä Ristiinalaisen näköislehti on aiempaa ”lehtimäisempi” ja sutjakampi käyttää. Kuvakaappaus ristiinalainen.fi -sivulta.
Jos olet uusi asiakas, täytä ”Tilaa verkkolehti” -alasivun lomake ja toimi ohjeiden mukaisesti!
Jos olet vanha asiakas (eli sinulla on jo ollut verkkolehden lukemiseen vaadittavat tunnukset):
2) ÄLÄ syötä tietojasi Kirjaudu -otsikon alla oleviin laatikoihin, vaan klikkaa suoraan ko. sivulla laatikoiden alla olevaa ”Pyydä uusi salasana” -toimintoa.
3) Syötä avautuvaan lomakkeeseen oma sähköpostisi (joka on ollut käyttäjätunnuksesi aiemminkin) ja paina alla olevaa ”Pyydä uusi salasana” -painiketta (tai Enter-näppäintä). Järjestelmä lähettää sähköpostiisi linkin salasanan vaihtoon.
4) Järjestelmä avaa sivuston, josta voi kirjautua sisään. ÄLÄ syötä tähän tietojasi, vaan avaa oma sähköpostisi. Sähköpostissa avaa viesti, jonka lähettäjä on WordPress ja aiheena ”[Ristiinalainen] Salasanan vaihto”. Viestin lopussa on linkki, jota klikkaamalla avautuu salasanan vaihtamisen sivu.
5) Kirjoita salasanasi järjestelmän tarjoaman automaattisen salasanan tilalle ennen kuin painat ”vaihda salasana” -nappia, muutoin salasanaksi tulee tuo ehdotettu automaattisalasana. Itse lisäämäsi uusi salasana voi olla myös sama kuin vanha salasanasi!
Rehtorin mukaan Mäntyharjun valtit ovat pieni yhteisö sekä laadukas opetus ja tukipalvelut.
Mäntyharjun lukiossa kurssi järjestetään, jos opiskelijoita on vähintään kolme. Rehtori Jyrki Taumala toteaa, että laaja kurssitavoite on tavoite.
Mäntyharjun lukio infoaa ristiinalaisia toiminnastaan tänään torstaina. Lukion edustajia vierailee Ristiinan Yhtenäiskoulussa päivällä. Illalla järjestetään vanhempainilta yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille Mäntyharjussa.
Mäntyharjun lukion rehtori Jyrki Taumala kertoo, että aloite markkinointivierailulle tuli Ristiinasta. Illalla järjestettävä vanhempainilta on perinteinen tilaisuus.
– Siinä on aina kerrottu lukiosta omille kuntalaisille sekä Hirvensalmen ja Pertunmaan vanhemmille. Nyt tilaisuuteen on tulossa väkeä myös Ristiinasta, Otavasta ja Mikkelin suunnasta, Taumala toteaa.
Mäntyharjun lukio kiinnostaa ristiinalaisia nyt erityisesti, kun kaupunki päätti lakkauttaa Ristiinan lukion kevätlukukauden jälkeen.
Mäntyharjussa on hyvät mahdollisuudet ottaa lukio-opiskelijoita myös muista kunnista. Taumala toteaa, että lukion aloituspaikkamääräksi on joskus kirjattu 75 oppilasta. Pienessä lukiossa aloittavien määrä vaihtelee vuosittain paljon ikäluokan mukaan.
Tällä hetkellä abeja on yli 50, kakkosia noin 30 ja ensimmäisen vuoden opiskelijoita noin 40.
– Käytännössä kaikkien, joiden lukuaineiden keskiarvo on se vähintään 7, on mahdollista aloittaa lukiossa, Taumala toteaa.
Useita etuja opiskelijalle
Tällä hetkellä Mäntyharju maksaa lukiolaisten kyydit esimerkiksi Hirvensalmelta ja Pertunmaalta. Lukioon kulkee myös kolme opiskelijaa junalla Mikkelistä. Taumala toteaa, että mitään päätöstä kyytien jatkosta ei vielä ole.
– Sitä pitää aina katsoa sen mukaan, että paljonko kyyditettäviä olisi ja mistä päin heitä tulisi. Tässä vaiheessa mitään varmaa on vaikea sanoa, mutta asiat selviävät aina kaikki, Taumala toteaa.
Kyytien lisäksi Mäntyharju tukee lukio-opiskelijoita omalla läppärillä. Opiskelija saa koneen käyttöönsä kolmeksi vuodeksi ja lunastaa sen opintojensa jälkeen halutessaan pienellä summalla. Jos konetta ei halua tai tarvitse, saa opiskelija kirjarahaa 180 euroa joka lukuvuosi.
Mäntyharjun lukion eduksi Taumala mainitsee myös toimivan opiskelijaterveydenhuollon.
– Meillä on kuraattori, terveydenhoitaja ja psykologi samassa rakennuksessa. Jos hoitoa tarvitsee, niin sinne pääsee, eikä tarvitse pitkiä aikoja jonottaa, Taumala sanoo.
Jokainen on tärkeä
Rehtori kehuu Mäntyharjun lukion hyvää henkeä ja laadukasta opetusta.
– Pienessä lukiossa jokaisesta välitetään ja pystymme tukemaan opiskelijoita. Lukio on raskas koulu, jos sen hyvin hoitaa, joten on tärkeää, että opiskelija kokee itsensä tärkeäksi yhteisössä. Meillä on erittäin ammattitaitoinen, nuorekas opettajakunta, Taumala kertoo.
Vaikka ikäluokat ovat pienentyneet, Mäntyharjun lukion oppilasmäärä ei ole pienentynyt samassa suhteessa. Opiskelijoita on yhtä paljon kuin 20 vuotta sitten. Taumala toteaa, että sekin kertoo laadusta, että Mäntyharjun lukioon hakeudutaan.
– Koen rikkautena sen, että lukioon ei tulla vain yhdestä koulusta. Siitä saadaan hyvä soppa, kun opiskelijoita on naapurikunnistakin, rehtori sanoo.
Ristiinalaisen toimitus vetäytyy lyhyille talviunille ja rauhoittuu joulun ja uuden vuoden viettoon. Seuraava lehti ilmestyy to 9.1.
Joululehden jälkeen Ristiinalainen vetäytyy lyhyille talviunille. Seuraavan kerran lehti ilmestyy torstaina 9.1.2020. Eli Ristiinalainen ei ilmesty viikoilla 52 eikä 1.
Torstain 9.1. lehteen aineistojen osalta on normaali aikataulu, eli valmistettavat mainokset on toimitettava maanantaihin 6.1. klo 12 mennessä. Painovalmiit sekä kokous-, tapahtuma- yms. pienemmät mainokset ja ilmoitukset tiistaihin 7.1. klo 12 mennessä.
Lehden toimituksella väki on normaalisti tavoitettavissa tiistaista 7.1. alkaen.
Materiaalia toimitukselle voi lähettää ”väliviikkoinakin” normaalisti sähköpostiin toimitus@ristiinalainen.fi sekä mainos- ja ilmoitusasioissa ilmoitus@ristiinalainen.fi.
Ristiinalaisen toimitus toivottaa kaikille lukijoille Rauhaisaa Joulua sekä Riehakasta Uutta Vuotta!
Muun muassa Viipuria paljon kuvannut harrastekuvaaja Mauno Oksala oli kuvannut poikaansa Raimo Oksalaa tämän Ristiinaan suuntautuneen evakkoretken aikana.
Reilu kymmenvuotias Raimo Oksala liikkeellä suksilla Ristiinassa, ”Kääriäisen kulmalla”. Kuva on otettu sotavuosina, mahdollisesti talvisodan aikana tai heti sen jälkeen kevättalvella 1940. Kuva: Mauno Oksala
Saksassa, Kölnissä asuva Ulla Lüdenbach lähestyi Ristiinalaisen toimitusta Itsenäisyyspäivänä. Hän oli löytänyt vuonna 1992 kuolleen isänsä, Mauno Oksalan, vanhojen valokuvien joukosta kirjekuoren, joka sisälsi negatiiveja.
– Teetätin niistä kuvia. Sieltä löytyi muun muassa valokuva vuonna 1927 syntyneestä veljestäni Raimo Oksalasta. Hän oli talvisodan alkaessa lähtenyt äidin kanssa Viipurista evakkoon Ristiinaan. Kyltissä lukee Mestausaho, se nimi kiinnitti huomiotani ja sitä kautta löysin teidän sivunne ja ajattelin, että kuva saattaisi kiinnostaa, Lüdenbach kertoo.
Kuvan on ottanut siis hänen isänsä Mauno Oksala, aktiivinen harrastekuvaaja, jonka Viipuri-aiheisia kuvia on esillä Lappeenrannan museossa.
Lüdenbachin ensimmäisenä lähettämässä kuvassa näkyy poika, joka on liikenteessä suksilla ja taustalla tienristeys. Ja aivan oikein, Ristiinastahan kuva on. Legendaarisen ”Kääriäisen kaupan” (kauppias Albin Kääriäinen) edustalla, josta tienviitat sitten osoittavat Mikkeliin, Liikalaan sekä toiseen suuntaan Ristiinan kirkolle sekä Mestausaholle. Kääriäisen kauppa sijaitsi kohdassa, jossa nykyisin on K-Market Ristiina.
Tarkempaa kuvan ottoajankohtaa kuvasta ei selviä, mutta joka tapauksessa se on otettu evakkovuosien aikana, mahdollisesti talvisodan aikana.
– Valitettavasti se oli yksittäinen negatiivi muiden joukossa kirjekuoressa, jossa oli kuvia myös sodanjälkeiseltä ajalta, eli niistä ei voi päätellä mitään. Mutta olen itse syntynyt vasta 1946 ja silloin vanhemmat ja veli asuivat jo Toijalassa, jonne isä rautatieläisenä sai siirron sodan jälkeen, Lüdenbach kertailee perheensä vaiheita.
Eli joka tapauksessa ennen vuotta 1946 kyseinen otos on napattu. Lumiolosuhteista voisi ajatella, että kuva on otettu kevättalvella.
– Nyt 92-vuotias veljeni asuu Valkeakoskella. Hän on valitettavasti muistisairas, mutta vien hänelle tuon kuvan jouluna, ehkä muistaa jotain.
Toisessa, mahdollisesti samana päivänä otetussa kuvassa Raimo Oksala (keskellä) on saanut viereensä kaverit. Tunnistaisikohan joku kuvassa olevat henkilöt? Kuva: Mauno Oksala
Paria päivää Itsenäisyyspäivän jälkeen Lüdenbachin silmiin on osunut toinenkin, ainakin oletettavasti niin ikään Ristiinassa otettu kuva. Ainakin keliolosuhteet näyttäisivät identtisiltä aiemmin lähetettyyn hiihtokuvaan verrattuna.
– Tämä kuva on varmaan otettu samaan aikaan kuin se hiihtokuva eli ilmeisesti Ristiinasta tämäkin. Ehkä joku ristiinalainen tunnistaa nuo kaksi poikaa? Veljeni Raimo on siis kuvassa keskellä.
Ristiinalaisen lukijat voivat lähettää mahdollisia tietojaan tai huomioitaan näistä kuvista osoitteeseen toimitus@ristiinalainen.fi.
Kauneimmat Joululaulut keräsi satapäin laulajia Ristiinan kirkkoon
Kauneimmat joululaulut vetivät jälleen väkeä Ristiinan kirkkoon. Yhteislaulujen lisäksi kuultiin myös seurakuntakuoron laulua. Kuoro oli tällä kertaa hieman ”piilossa” kirkon penkissä, joka haittasi jonkun verran paitsi kuoron näkymistä niin myös kuulumista.
Kauneimmat joululaulut –tapahtuma houkutteli viime sunnuntaina tutusti Ristiinan kirkkoon satoja laulajia virittäytymään joulun tunnelmaan tuttuja säveliä laulaen. Ensimmäisenä lauluna kuultu ja laulettu Arkihuolesi kaikki heitä osui varmasti oikeaan siinä, mitä moni oli paikalle tullut tavoittelemaan. Eli heittämään niitä arkisia murheita sivuun ja asettumaan joulun ajan tunnelmaan.
– Tuttujen joululaulujen myötä saamme luovuttaa arkihuolemme. Ihan vielä ei ole joulu, mutta laulaminen on erinomainen tapa valmistautua joulun viettoon, totesi myös Ristiinan alueseurakunnan aluekappalainen Pirjo Palm.
– Tänään kolmantena adventtina on muuten kaikkein vilkkain Kauneimmat Joululaulut –tapahtumien päivä. Näitä tapahtumia järjestetään nyt sunnuntaina nimittäin kaikkiaan 20 eri maassa suomalaisten toimesta.
Palm kertoi myös, että valtaisan kansallisen suosion saaneet tapahtumat keräävät vuosittain noin miljoona kävijää. Tapahtumien ja niissä jaettavien lauluvihkosten takana on tänä vuonna 160 vuotta täyttänyt Suomen Lähetysseura.
– Laulu on kiitollisen ihmisen sisällä. Joskus huomaamattaan voi esimerkiksi hyräillä, kun on tyytyväinen, Palm tuumaili vertaillen näitä lauluja ja hyräilyä ensimmäisen joulun enkeleihin, jotka kuorona lauloivat ylistyslaulua.
Ristiinassa pääsee Kauneimpien joululaulujen pariin vielä tulevana sunnuntaina 22.12. klo 17 (huom. poikkeuksellinen aika) kirkossa pidettävässä Kauneimmat joululaulut –messussa.
Jaana Laamasen kirjassa kerrotaan myös Viljakaisten ja Piispasten taksitoiminnasta
Ristiinalaiset Eero ja Annikki Viljakainen pyörittivät Kalmon kyläkauppaa noin 30 vuotta, tässä toimitaan 80-luvlla. Tiskin takaa kurkistaa myös Viljakaisten pojanpoika Tommi Viljakainen. Nyt sekä kaupan että heidän taksitoimintansa historia on päässyt kirjan muotoon. Jaana Laamasen kirja Kalmon kyläkauppa ja Onskan taksi on juuri ilmestynyt. Kuva: Viljakaisten kotialbumi
Siinä se nyt seisoo. Kalmon kauppa ja Onskan taksi. Museotutkija ja kansatieteilijä, ”maitolaiturimaisterinakin” tunnetun Jaana Laamasen pitkäaikainen projekti on päässyt vihdoin kovien kansien väliin. Kirja, jossa kerrotaan ristiinalaisten Eero ja Annikki Viljakaisen Kylälahdella pitämän Kalmon kyläkaupan ja heidän taksitoimintansa historiaa, oli työn alla reilut kymmenen vuotta. Kerroimme Ristiinalaisessa 15.7.2009, kuinka Laamanen oli aloittelemassa projektiaan heti ”kunhan saisi muut kirjahankkeet alta”.
– Olo on nyt kieltämättä helpottunut, onnellinen ja kiitollinen! Ehdin onnekseni saada mukaan kaikki oleelliset tiedonantajat ja yhteistyö heidän kanssaan oli helppoa ja antoisaa, Laamanen kiittelee nyt kun kirja on valmis.
Hän listaa onnistumisen edellytysten listaan myös muut auttajat.
– Sain kuvia, tietoja ja niitä kultaakin arvokkaampia muistoja!
Laamanen on jo aiempien kirjaprojektiensa yhteydessä korostanut sitä, miten arvokasta olisi saada taltioitua muistitietoa ”tavallisilta” ihmisiltä aivan heidän ”tavallisista” tekemisistä. Nämä kun kertovat sitten myöhemmille polville siitä, minkälaista elämä on aiemmin ollut.
– Tässä tapauksessa siis esimerkiksi tuosta kyläkauppayrittäjien arjesta. Se on ollut todellista perheyrittämistä, kun lapsetkin ovat olleet tekemisessä mukana. Ja moni toimintamalli on ollut monitahoisine palveluineen sellaisia, joita nykyisin on hoksattu uudelleen, mukamas jotenkin uusina keksintöinä. Mutta osattiin sitä jo ennen!
Kirja kertoo siis sekä Viljakaisten kaupasta että heidän taksitoiminnastaan. Kirjan toinen osa kertoo Onni ”Onska” Piispasen kylätaksista, joka oli ajoissa liki neljä vuosikymmentä kotipaikkanaan Mikkelin maalaiskunnan Parkkila.
– Viljakaisen Eero tai Piispasen Onska eivät valitettavasti ehtineet valmista kirjaa näkemään, mutta käsikirjoitusvaiheen kyllä.
Heistä Viljakainen kuoli 2015, Piispanen vuonna 2017.
Uunituoretta kirjaa voi ostaa verkosta julkaisijan sivuilta (mediapinta.fi) sekä useimpien kirjakauppojen verkkokaupoista. Mikkelissä Suomalaisesta Kirjakaupasta kirjaa saa tilauspohjaisesti. Kirjaa voi tilata myös suoraan tekijältä (jaana@maitolaiturimaisteri.fi) tai sitä voi kysellä Johanna Laamaselta Parkkilasta (p. 0400 183 510).
Ristiinan lukion arkkuun lyötiin naulat kaupunginvaltuustossa äänin 31-19
”Pettymys on valtava. Mutta kaikkemme ainakin tehtiin”, tuumailivat ristiinalaisvaltuutetut Petri Tikkanen, Ulla Leskinen, Kirsi Olkkonen ja Mikko Siitonen, kun Ristiinan lukiota koskeva äänestys oli takana.
Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen toiminta lakkaa meneillään olevan lukuvuoden jälkeen. Asiasta päätti lopullisesti Mikkelin kaupunginvaltuusto tämän viikon maanantain kokouksessaan. Asia meni äänestykseen, jossa kaupunginhallituksen lakkautusesitys meni läpi äänin 31-19 (yksi tyhjä).
Ristiinan lukiota puolustaneen vastaesityksen teki ristiinalainen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.). Puheenvuoroissaan Olkkonen muistutti muun muassa siitä, että Mikkeli on laaja kaupunki, jonka kehittämisessä pitäisi pitää sen eri alueet mukana.
– Ristiinan lukion haluan nähdä vahvuutena, jota pitäisi edelleen kehittää.
Olkkonen myös oli huolissaan siitä, että kaupunki nyt päätöksenteossaan jättää huomioitta nuorten, yrittäjien ja yritysten sekä vaikkapa vapaa-ajan asukkaiden suuren huolen siitä, kuinka lukion lakkautus heikentäisi Ristiinaa ja sitä kautta Mikkeliä.
– Miten nämä vahvat ja runsaat kannanotot ja näkemykset näkyisivät päätöksissä?
Lukiokoulutuksen jatkaminen Ristiinassa keräsi kannatuspuheenvuoroja myös muilta ristiinalaisilta valtuutetuilta.
– Kuntalaisia on kuultava. Paljon puhutaan osallistavasta budjetoinnista, nyt lukioasia on otettu sydämen asiaksi ja meillä on esimerkiksi yli 2000 allekirjoittajan adressi aiheesta. Ja kun olisi vielä hyvä sauma kehittää, eikä jarruttaa, tekemällä esimerkiksi se matkailulukioselvitys. Ristiinalaiset lapsiperheet toivovat ja tarvitsevat palveluja, linjasi Petri Tikkanen (sd.).
Saman puolueen Jaana Vartiainen otti esille Ristiinaan tulossa olevat panokset matkailuun ja mahdollisuudet siellä.
– Esimerkiksi Astuvansalmi pääsi juuri viralliseksi kohteeksi Euroopan kulttuurireitille.
Vartiainen myös lyttäsi lakkauttamispäätöksen täysin Mikkelin kaupungin arvojen vastaisena.
– Ja kannattaa muistaa myös lakkauttamisesta mahdollisesti seuraavat muut ongelmat. Jos yksikin nuori syrjäytyy tämän päätöksen myötä, niin säästö oli sitten sinä, sillä yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 200 000 euroa vuodessa, Vartiainen viittasi THL:n tutkimustuloksiin.
Vihreiden Mikko Siitonen kertasi valtuutetuille lukion lakkauttamisen vaikutuksia Ristiinan yhtenäiskoululle eli peruskoulun puolelle.
– Yhtenäiskoululla ja lukiolla on paljon yhteisiä opettajia. Myös lukion luokkatiloja on runsaasti peruskoulun käytössä. Lukion lakkauttaminen katkaisisi Ristiinassa hyvin toimineen koulupolun, Siitonen varoitteli.
Demareiden Ulla Leskinen taas totesi, että lapsia ja nuoria ei saa laittaa maksumiehiksi menneistä virheistä ja ylisuurista investoinneista.
– Työpaikkojen lisäksi sujuva arki on tärkeä päätöksenteossa kun lapsiperheet pohtivat mihin muuttavat. Mitä tästä päätöksestä seuraa ja mitkä ovat sen kustannukset? Mitä maksaa esimerkiksi muutostyöt, ja mitä lukion tiloihin tulee, Leskinen kyseli.
Asiasta äänestettäessä Ristiinan lukion säilyttämisen kannalla olivat ristiinalaisvaltuutetut Petri Tikkanen, Jaana Vartiainen ja Ulla Leskinen demareista, Kirsi Olkkonen ja Jaakko Väänänen keskustasta, Mikko Siitonen vihreistä, Paavo Puhakka kokoomuksesta sekä muista valtuutetuista Satu Taavitsainen (sd.), Marja Kauppi (kesk.), Raimo Heinänen (ps.), Jussi Marttinen (ps.), Raine Lehkonen (sd.), Soile Kuitunen (sd.), Outi Kauria (kesk.), Jarmo Lautamäki (vihr.), Marita Hokkanen (sd.), Hannu Tullinen (sd.), Jenni Tissari (sd.) sekä Pertti Ruotsalainen (kd.)
Lukion lakkauttamisen kannalla olivat Harri Kivinen (kesk.), Nina Jussi-Pekka (vihr.), Jyrki Koivikko (kok.), Risto Rouhiainen (kesk.), Hannu Toivonen (kok.), Jatta Juhola (sd.), Juha Vuori (kok.), Keijo Siitari (kesk.), Eero Aho (kok.), Minna Pöntinen (vihr.), Markku Kakriainen (kesk.), Jukka Saikkonen (vihr.), Paavo Barck (sd.), Mali Soininen (kok.), Petri Pekonen (kesk.), Taina Harmoinen (kesk.), Seija Kuikka (kesk.) Liisa Pulliainen (kd.) ja Elina Hölttä (kok.).
Demareiden Jarno Strengell äänesti tyhjää.
Kaikkiaan 13 valtuutettua, mukaan lukien kaikki ristiinalaiset, jätti lukion lakkauttamisesta eriävän mielipiteen.
