Syvästi pettyneet lukiolaiset aikovat tehdä oppilaitoksen viimeisestä keväästä ikimuistoisen

Tiistaina Ristiinan lukion käytävillä on tunnelma selvästi alakuloinen. Syykin on päivänselvä. Mikkelin kaupunginvaltuusto on edellisenä iltana päättänyt, että Ristiinassa tarjotaan lukio-opetusta enää tämän lukuvuoden loppuun saakka.

– Vaikka kaikki niin sanotusti tiesivät, että tällainen lopputulos on todennäköisempi, niin totta kai sitä loppuun saakka toivoi, että olisi saatu fiksu päätös. Tässä kuitenkin on tehty asian eteen vaikka mitä ja ihan hirveä työmäärä, harmittelee lukion tokaluokkalainen Aino Halinen.

– Asteikolla yhdestä kymmeneen, nyt ahdistaa yhdentoista verran. Fiilis on sellainen että on tässä parempiakin ollut, toteaa myös Oona Tuominen, niin ikään toista vuosikurssia käyvä opiskelija.

Halinen, Tuominen ja Roosa Laakko tuumivat, että prosessin aikana ”on karissut kaikki usko Mikkelin politiikkaan”.

– Itse olin ajatellut, että lähtisin jossain vaiheessa politiikkaan mukaankin, mutta nyt kyllä murtui ne ajatukset kun näki minkälaista toimintaa tämä on, Tuominen linjaa.

– Tämän lukiohomman osalta jäi niin vahva kuva siitä, että asia oli päätetty jo etukäteen, eikä siihen pystytty sitten millään vaikuttamaan vaikka kerättiin miten paljon nimiä adressiin ja monipuolisia perusteluita lukion puolesta, nuoret naiset arvostelevat päättäjien ja viranhaltijoiden kuuroilta vaikuttaneita korvia.

Hyvääkin ja toki lukion puolustamisesta jää mieleen.

– Ehdottoman hieno asia oli se, minkälainen Ristiinan yhteishenki tämän asian ympärille rakentui. Nyt voidaan kaikki olla ylpeästi ristiinalaisia! Laakko ja Halinen painottavat.

Muutenkaan lukiolaiset eivät aio jäädä ainoastaan murheen alhoon.

– Joka tapauksessa aiomme pitää kivan viimeisen kevään täällä! Meillä tulee olemaan Wanhojen tanssit, viimeiset omat ylioppilasjuhlat, vierailuja ulkomailla ja muitakin mielenkiintoisia projekteja. Otetaan kaikki mahdollinen ilo irti ja tehdään tästä ajasta ikimuistoinen, he vakuuttavat.

– Itse ainakin olen asennoitunut tilanteeseen nyt niin, että oma lukioaikani tulee olemaan tämä mitä Ristiinan lukiossa on koettu ja jää muistoihin. Mikkelin pätkä tulee olemaan vain pakollinen paha, Tuominen toteaa.

– Juuri näin! Minulla on tilanne se, että valmistun ylioppilaaksi jo ensi syksynä. Jo etukäteen harmittaa valtavasti se, että kun saan valkolakin päähän, niin ympärilläni eivät ole nämä tutu kaverit joiden kanssa töitä on tehty. Ja lisäksi yleisössä oudot opet, eivätkä he, jotka ovat opettaneet ja kannustaneet monet jo seiskaluokkalaisesta asti, Halinen muistuttaa.

Yksi näistä pitkän matkan opiskelijoiden rinnalla kulkeneista opettajista on kieltenopettaja Asta Veijalainen, joka kulkee juuri ohi. Hän toteaa, että töihin lähteminen oli tänä aamuna hyvin vaikeaa.

– Olen täällä opiskelijoiden vuoksi, hän saa sanotuksi.

Eivät ole kyyneleet kaukana muillakaan. Pettymys ja epäusko tilanteesta on suorastaan käsinkosketeltavissa.

– Ei tätä ole muualla ymmärretty miten hieno tämä Ristiinan lukion yhteishenki on. Me ollaan oikeasti kuin yhtä perhettä, Tuominen, Laakko ja Halinen muistuttavat poikkeuksellisesta yhteisöllisyydestä.

Niko Takala

Ristiinan Joulun avaus toteutettiin viime lauantaina ensimmäistä kertaa Kaukaanrannan torilla. Uusi juhlapaikka ei kävijöitä karkottanut, vaan Joulua tuli avaamaan arviolta noin 400 henkeä. Puurolautasmittari näytti 330 kulutettua lautasta!

Joulun avauksessa Ristiinan aluejohtokunta tarjosi joulupuuroa, eri paikallisten yritysten toimesta tarjolla oli glögiä ja pipareita, ja paikalla olivat myös Ristiinan vpk, 4H-yhdistys, partiolaiset ja Martta-toimijoita omine toimintoineen.

Tilaisuuden tervetulosanat lausui aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen. Hän huomautti että pitäjässä eletään moneltakin kantilta ”kriittisiä aikoja”.

– Yhtenä esimerkkinä tästä on esimerkiksi tänään toimintansa lopettava R-kioski. Haluankin muistuttaa teitä kaikkia ristiinalaisia siitä, että käyttäkää ihmeessä niitä paikallisia palveluita joita täältä meiltä löytyy.

– Kaupungin taholtakin on tullut huonoja uutisia. Uhan alla ovat lukio, aluejohtokunta ja myös Kisakaari. Jos nämä kaikki lakkauttamiset toteutuu, niin ei voi sanoa muuta kuin että kylmää on kyyti, Hämäläinen päivitteli.

Ristiinan Yrittäjien järjestämässä kinkkuarvonnassa onnekkain oli Mervi Kovanen. Mervi saa noutaa herkullisen kinkun K-market Ristiinasta!

Yksi pienimmistä Joulun avaukseen osallistujista oli varmaankin hieman alle puolitoistavuotias Eemi Kolttola, joka oli paikalla äitinsä Tiina Rummukaisen kanssa.

– Kyllä tämä uusi paikka on hyvä. Ottavasti ainakin keskellä kylää. Pysäköintipaikkojakin on lähellä mukavasti, kaikki kun eivät saavu tapahtumaan kävelymatkan päästä, Rummukainen arvioi uutta paikkaa hyväksyvästi.

– Ja ylipäätään tällaiset tapahtumat ovat mukavia, esimerkiksi tämä ja vaikka ne Kesäkemut. Aina on hyvä kun jotain tapahtuu! Itsekin muistaa miten iso juttu silloiset Joulukadun avajaiset olivat

Niko Takala

Aluejohtokunnille ”lisämiettimisaika”, Suomenniemen kirjasto säilymässä

Mikkelin kaupunginhallitus esittää ensi viikon maanantaina 9.12. kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että Ristiinan lukio lakkautetaan ensi syksynä.

Asia päätettiin äänestyksen jälkeen, mutta melko selvin luvuin. Kaupunginhallituksen käsitellessä koko talousarviota vuodelle 2020, hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ristiinalainen Kirsi Olkkonen (kesk.) esitti, että Ristiinan lukion toimipistettä ei lakkauteta vaan lukiopiste jatkaa toimintaansa. Olkkosen esitystä kannatti Jenni Tissari (sd.). Äänestyksessä esitys ei saanut muita taakseen, ja äänestys päättyi lukemiin 8-2 (1 tyhjä). Lukion lakkauttamista kannattivat Minna Pöntinen (vihr.), Jukka Pöyry (kd. sit.), Pekka Pöyry (kesk.), Petri Pekonen (kesk.), Armi Salo-Oksa (kok.), Mali Soininen (kok.), Jyrki Koivikko (kok.) ja hallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä. Demareiden Jarno Strengell äänesti tyhjää.

Myöhemmin kokouksessa Ristiinan lukion lakkauttaminen oli vielä esillä omana pykälänään. Siinäkin pohjaesitys oli lukion lakkauttaminen. Tällä kertaa Tissari esitti Olkkosen kannattamana, että Mikkeli ei tee koulutusleikkauksia lukiokoulutukseen lainkaan. Äänestyksessä tämä vastaesitys kaatui edellisin lukemin, samoin äänestäjin.

Lähidemokratialle uusi malli

Aluejohtokuntien tulevaisuus on niin ikään ollut vaakalaudalla. Kaupunginhallituksen esityslistalla pohjaesityksenä oli, että aluejohtokunnat nykyisellään lakkaavat 1.7.2020. Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että Mikkeli käynnistää uuden lähidemokratiamallin valmistelun ja että valmistelu tehdään yhdessä nykyisten viiden aluejohtokunnan (Anttola, Haukivuori, Pitäjä, Ristiina, Suomenniemi) kanssa. Alkuperäistä pohjaesitystä kannatti äänestyksessä vain Jukka Pöyry, joten Pekosen esitys tuli päätökseksi äänin 10-1.

Uuden lähidemokratiamallin tulee olla valmis viimeistään 1.7.2020. Uudesta mallista ja sen rahoituksesta päätetään vuoden 2021 talousarviokäsittelyssä ja uusi toimintamalli käynnistyy 1.1.2021. Ensi vuonna 2020 aluejohtokuntien perusrahoitus säilyy ennallaan, mutta hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaista strategiarahaa leikataan 75 000 euroon.

Suomenniemi ja Otava pitänevät kirjastonsa

Hallituksen listalla oli myös esitys kaikkiaan viiden lähikirjaston lakkauttamisesta. Rantakylän, Lähemäen ja Kalevankankaan kirjastojen lakkauttamiset säilyivät esityksinä valtuustolle, mutta kaupunginhallitus poisti lakkautettavien kirjastojen listalta Otavan ja Suomenniemen lähikirjastot.

Ensin Jenni Tissari esitti, että yhtään kirjastoa ei lakkauteta ja kaikki nykyiset lähikirjastot jatkavat toimintaansa. Tätä esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Kirsi Olkkonen esitti Minna Pöntisen ja Pekka Pöyryn kannattamana, ettei Otavan ja Suomenniemen kirjastoja ei lakkauteta vaan sinne jää niin sanottu kevytmalli. Hallitus oli Jukka Pöyryä lukuun ottamatta tämän esityksen kannalla, joten se tuli päätökseksi.

Kisakaaren tulevaisuudesta neuvotellaan

Yhtenä ”nopeutetun aikataulun” leikkauksena kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä oli mukana myös Kisakaaren urheilutalon lakkauttaminen jo ensi vuoden aikana. Halonen muutti kokouksessa esitystään siten, että Kisakaaren liikuntatiloista aloitetaan välitön neuvottelu eri toimijoiden kanssa. Neuvottelut käynnistetään viimeistään vuoden 2020 alussa ja neuvottelutuloksen on oltava valmis ensi vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Päätösesitys hyväksyttiin kaupunginhallituksen toimesta yksimielisesti.

Niko Takala

Arto Seppälä ennen kuntaliitosta: ”Niin kauan kuin oppilasmäärät riittävät, lukio säilyy takuuvarmasti”

Jutun kuvassa Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja istuu rennon letkeästi puutarhakeinussaan Suomenniemellä sijaitsevan vapaa-ajan asuntonsa pihalla. Itse jutussa sama mies juttelee siitä, miten uuden Meidän Mikkelin rakentaminen tulee vaatimaan paljon työtä ja vaatimaan ”ymmärryksen kasvua puolin ja toisin”.

Kyseessä on Ristiinalaisen kesälehdessä 31.5.2012 julkaistu Arto Seppälän (sd.) haastattelu, otsikkona jutulla on ”Palvelut säilyvät kysynnän mukaan”. Seppälä oli kaupunginhallituksen nokkamiehenä kun Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen liitossopimusta sorvattiin ja se lopulta hyväksyttiin kuntien valtuustoissa tuolloin toukokuussa. Seppälä toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana myös tällä hetkellä, kun Mikkeli on tekemässä monia erityisesti Ristiinaa ja Suomenniemeä koskevia leikkauspäätöksiä. Tämän hetken vinkkelistä kyseinen haastattelu nouseekin mielenkiintoiseksi erityisesti muutaman yksityiskohdan vuoksi.

Yleisellä tasolla haastattelussa Seppälä pitää toteutunutta, tuolloin uunituoretta päätöstä kuntaliitoksesta hyvänä asiana.

– Kyllä minä olen tyytyväinen siihen että liitos toteutui. Erityisesti Ristiinan kanssa Mikkelillä oli ollut jo niin pitkään tiivistä ja hyvää yhteistyötä, että nyt oli hyvä aika syventää sitä vielä yhdellä asteella.

Seppälä kyllä huomauttaa pitämään maltti mukana kun tehdään budjettia, erityisesti hän toppuuttelee ylisuuria investointisuunnitelmia, jo tuolloin Mikkeliä vaivanneen velkaantumisen myötä. Mutta, sitten tulee se ristiinalaisnäkökulmasta (ja suomenniemeläis-) kiinnostava kappale jutussa. Se kuuluu sanatarkasti näin:

”Ristiinassa ja Suomenniemellä ollaan oltu jossain määrin huolestuneita siitä, että mitä tapahtuu meidän lähipalveluillemme yhdistymissopimuskauden päätyttyä 2015. Ajaako ”velkainen Mikkeli” sovitun jakson jälkeen palvelut alas?

– Ei tähän ole mitään vaaraa. Niitä palveluita, joille on luontaista kysyntää ja joita myös käytetään, ei ole mitään järkeä lopettaa taajamista. Eihän se ole keskuskaupunginkaan etu, Seppälä muistuttaa.

– Esimerkiksi rakennusvalvonnalle on Ristiinassa paljon kysyntää ja sitä käytetään. Kun palvelua tarvitaan, sitä myös järjestetään. Sama juttu vaikkapa lukion kanssa. Niin kauan kuin oppilasmäärät vain riittävät, se säilyy ihan takuuvarmasti.”

Näin siis ennen kuin kuntaliitos oli tullut voimaan. Tämän syksyn lukiokeskustelussa ei Seppälältä ole kuultu puheenvuoroja lukion oppilasmääristä, saatikka puhetta tai pohdintaa lukion merkityksestä Ristiinalle laajemmassa kuvassa. Päinvastoin hän on ollut ykkösrintamassa kannattamassa ”halki, poikki ja pinoon” –politiikkaa.

Kyseessä on siis tyylipuhdas takinkääntö. Tietenkään kyseessä ei ole ainutlaatuinen tilanne kun sanojen pitämisessä on vain se kuuluisa poliittinen vastuu, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtajan roolissa näiden puheiden ja tekojen ristiriita on merkittävä.

Niko Takala

Lauantaina järjestettävä Ristiinan Joulun avaus pidetään ensimmäistä kertaa ”uudella” torilla. 

Ristiinan Joulun avaus –tapahtuma järjestetään tämän viikon lauantaina 30.11. Merkittävä uudistus tapahtumalle on se, että Joulun avausta vietetään nyt ensimmäistä kertaa Ristiinan torilla. Aiempina vuosina tapahtumapaikkana on toiminut Rantapuisto.

Kaukaanrannan torilla (S-marketia vastapäätä) klo 16 starttaavan tapahtuman toteuttavat perinteisesti Ristiinan Yrittäjät ja Ristiinan aluejohtokunta eri yhteistyötahojen kanssa. Ohjelmassa on tutusti lyhyet tervehdyspuheenvuorot yrittäjiltä ja aluejohtokunnalta, jonka jälkeen torin joulukuuseen sytytetään valot. Tilaisuudessa julkistetaan myös yrittäjien ja aluejohtokunnan valitsema Ristiinan Vuoden Yrittäjä 2019. Tarjolla joulun avaajille on aluejohtokunnan tarjoamaa joulupuuroa sekä ristiinalaisten yritysten tarjoamia glögiä ja pipareita.

Mikkelin 4H-yhdistyksen väki ongituttaa perheen pienimpiä maksuttomassa onginnassa, josta jokainen osallistuja saa pienen maistuvan palkinnon. Toimintaansa esittelevät myös useammatkin ristiinalaiset yhdistykset, kun paikalle saapuvat ainakin partiolaiset, Ristiinan vpk, Martta-toimijoita ja Ristiinan Rinkan väkeä. Monilla järjestöillä on myyntipöytiäkin, joten pikkurahaa kannattaa myös varata matkaan.

Järjestelytoimikunta on ollut yhteydessä myös itseensä Joulupukkiin, joten toivon mukaan hänetkin saadaan paikalle..!

Tämän Ristiinalaisen sivuilta löytyvästä tapahtuman mainoksesta kannattaa leikata talteen arvontalipuke, jonka täyttämällä ja lauantaina paikan päälle palauttamalla osallistuu Ristiinan Yrittäjien järjestämään joulukinkun arvontaan!

Ristiinan Joulun avaus Ristiinan torilla (HUOM! uusi paikka) la 30.11. klo 16. Joulupuuroa, glögiä, pipareita ym. Vapaa pääsy.

Niko Takala

Elina Alanne ottaa vastuun Ristiinalaisen toimituksesta vuoden vaihtuessa. Niko Takala jatkaa edelleen lehden omistaja-yrittäjänä.

Ristiinalaisessa puhaltavat muutoksen tuulet. Lehden päätoimittajana liki 15 vuotta toiminut Niko Takala siirtyy sivuun tästä tehtävästä vuoden vaihteessa ja vastuun toimituksellisesta sisällöstä ottaa ristiinalainen Elina Alanne. Takala jatkaa Ristiinalaisen omistajana ja yrittäjänä.

Alanne on 38-vuotias yhteisöpedagogi AMK (kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ohjaaja) Humanistisesta ammattikorkeakoulusta sekä filosofian maisteri, pääaineena journalistiikka, Jyväskylän yliopistosta. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Jyri Alanne sekä 1- ja 3-vuotiaat tytöt.

– Olen työskennellyt toimittajana ja muissa toimituksellisissa tehtävissä pidemmät pätkät Länsi-Savossa ja Keskisuomalaisessa. Kesätöiden osalta kokemusta on Kangasniemen Kunnallislehdestä, Helsingin Sanomista ja silloisen Sanoma Lehtimedian yhteistoimituksesta Kotkassa, Elina Alanne kertaa journalistista taustaansa.

Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti Otavassa.

– Opiskeluiden ajan ja jälkeen olin yli kymmenen vuotta poissa Mikkelistä. Kirjat oli melkein sen koko ajan Jyväskylässä mutta töitä tein Inarista Helsinkiin.

– Vuoden 2012 lopulla palasin Mikkeliin Länsi-Savoon töihin sattuman kautta. Sen jälkeen on ollut perinteinen kuvio: löytyi mies, tuli labradorinnoutaja, löytyi talo Ristiinasta, syntyi kaksi lasta. Eli jossain vaiheessa Jopo vaihtui farmariautoon! Alanne naurahtaa.

Harrastuksikseen hän luettelee partion ja perheen kanssa retkeilyn.

– Lisäksi haaveilen siitä, että olisin ehtivämpi ja parempi puutarhuri. Olen taas pienen tauon jälkeen myös innostunut lukemisesta Ristiinan lukupiirin ansiosta.

– Innostun helposti kaikenlaisista haasteista ja listauksista. Vuonna 2019 olen tehnyt 100 lintulajia -haastetta ja tunnistanut näkemistäni linnuista 45 tällä hetkellä. 50 oli tavoitteena, eli vähän puuttuu vielä!

Arkea koskettavat asiat tärkeitä

Elina Alanne kertoo olevansa innoissaan reilun kuukauden päästä alkavasta Ristiinalaisen päätoimittajuudesta.

– Uskon paikallisuuteen, josta alalla puhutaan paljon muutenkin. Olen uutishenkinen, eli tykkään toimittajan työssä siitä, jos saan asioita kerrottua ensimmäisenä ja varsinkin asioita, joiden kertomisen koen itse tärkeäksi. Sellaisia tärkeitä asioita ovat mielestäni juuri ne, jotka koskettavat ihmisten arkea.

– Koen myös, että on tosi etuoikeutettua olla toimittaja, koska työssä pääsee tapaamaan upeita henkilöitä ja kuulemaan huikeita elämäntarinoita. Mutta totta kai tämän työn aloittaminen myös jännittää, koska onhan se iso muutos perheemme arkeen, Alanne kuvailee tuntemuksiaan.

Hän uskoo, että Ristiinalaisessa pääsee sekä kehittymään että kehittämään.

– Tykkään itse esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, joten Ristiinalainen näkyy jatkossa sielläkin.

Mikkelin seudun ja laajemminkin maakunnan vahvuudet piilevät Alanteen mielestä luonnossa ja siihen liittyvässä matkailussa.

– Olen asunut muutaman pätkän ulkomailla ja olen yksi matkailusivuston tripsteri.fi  perustajajäsenistä. Koen, että Etelä-Savo on luonnoltaan ja matkailullisesti tosi ainutlaatuinen. Täällä ihmiset eivät aina itse ihan näe sitä erityisyyttä. Ristiinan seudullakin on mahtavia retkeilypaikkoja, kertoo perheineen nyt neljä vuotta Ristiinassa asunut tuleva päätoimittaja.

– Ristiina eri alueineen onkin tullut jo jonkin verran tutuksi retkeilyn kautta. Mutta monista kylistä olen vielä ihan pihalla, eli armoa jos en ihan ole kartalla eri paikoista heti aluksi! Alanne nauraa.

Niko Takala

Uusia haasteita uudesta yritystoiminnasta

Ristiinalaista toimituspuolella alkuvuodesta 2005 luotsannut ja lehden omistaja-yrittäjänä keväästä 2008 toiminut Niko Takala siirtyy lehden päivittäisessä työssä sivummalle.

– Päätoimittajuuden osalta siirrän viestikapulan Elinalle. Jatkan kuitenkin itse lehden yrittäjänä, joten hallinnolliset tehtävät ja esimerkiksi myyntityö kuuluvat edelleen minun harteilleni. Eli kokonaan sivuun en ole jäämässä, Takala kertoo.

– Uskon että pystymme tällä työnjaolla ja Elinan uusien ideoiden ja ammattitaidon myötä tekemään Ristiinalaisesta entistäkin paremman ja kiinnostavamman lehden. Haluamme kertoa Ristiinan ja ristiinalaisten asioista siten, että lukijoiden on mukava ja innostava tarttua lehteen!

Hän sanoo uusien haasteiden pyörineen mielessä ”jo jonkun aikaa”.

– Tässä on nyt kuitenkin jo liki 15 vuotta takana paikallislehden puikoissa. Uudenlaista toimintaa on tässä valmisteltu ja vuoden vaihteen jälkeen sitten aloitellaan kunnolla uuden yritystoiminnan parissa. Kerrotaan tarkemmin sitten alkuvuodesta, mutta toki sen voi jo sanoa, että viestinnän parissa työt jatkuvat!

Elina Alanne

K-Market Ristiinan laajentunut aukioloaika on otettu innolla vastaan. S-market tarkastelee sunnuntain aukioloaikojaan keväällä.

Olutta, sipsejä, glögiä, maitoa ja makkaraa. Sunnuntai-iltana K-market Ristiinan hihnalla liikkuu tiuhaan tahtiin pieniä ostoksia.

Sunnuntaista on tullut vähittäiskaupassa arkipäivien veroinen kauppapäivä. Sekä Ristiinan K-Marketin kauppias Tapio Martikainen että Osuuskauppa Suur-Savon marketkaupan johtaja Iiro Siponen kertovat, että sunnuntain myynti on tiistain ja keskiviikon tasolla.

– Suur-Savon S-marketeissa sunnuntaimyynti oli lokakuussa tiistaimyyntejä parempi, Siponen kertoo.

K-Market Ristiina laajensi aukioloaikojaan lokakuun alussa. Sunnuntaiaamuun lisättiin yksi tunti ja iltaan kaksi. Erityisesti iltakahdeksaan laajentunut aukioloaika on otettu hyvin vastaan.

– Esimerkiksi Pelloksen työntekijöiltä tuli viestiä, että kun vuoro loppuu sunnuntaina iltakuudelta, niin enää ei ehdi kauppaan. Nyt kauppaan ehtivät myös he, jotka palaavat viikonloppureissuilta kotiin Ristiinaan, Martikainen kertoo.

Martikainen toteaa, että sunnuntain aukioloaikojen lisääminen kannattaa, kun kauppiaat itse paiskivat hommia. Sunnuntain lisäksi K-Market lisäsi yhden tunnin myös lauantaiaamuun. Nyt paineita aukioloaikojen lisäämiselle ei enää ole.

– Kyllä nämä rupeavat riittämään, Martikainen naurahtaa keskellä sunnuntai-illan hulinaa.

Kauppiaiden ja asiakkaiden lisäksi laajempaan sunnuntaiaukioloon on oltu tyytyväisiä myös K-Marketin naapurissa.

– Ravintola Martasta kertoivat, että sunnuntai-iltaisin on ollut nyt heilläkin vilkkaampaa. Kun ihmiset lähtevät liikkeelle, niin he piipahtavat sielläkin, Martikainen kertoo.

Kesän ero huima

Ristiinassa kesä on kaupoille merkittävästi vilkkaampi kuin syksy ja talvi.

– S-market Ristiinassa heinäkuisen sunnuntain myynti on kolminkertainen lokakuiseen sunnuntaihin verraten. Ero on tosi raju mökkipitäjissä, Siponen kertoo tuoreita lukuja.

Suur-Savo on pannut merkille kilpailijan laajentaneen aukioloaikoja mutta heillä marketien tilannetta arvioidaan aina vuosi kerrallaan.

– Kesän kynnyksellä katsomme tarvittaessa tarkennuksia aukioloaikoihin, Siponen toteaa.

Martikainen ja Siponen kertovat, että kaupan alalla kritiikkiä sunnuntaiaukioloa kohtaan kuulee enää harvoin.

– Aiemmin moni saattoi sanoa, että en millään hinnalla tule sunnuntaina kauppaan. Mutta asenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat varmasti edelleen, Martikainen miettii.

Siponen toteaa, että ihmiset usein toteavat, että ehtiihän ne ostokset arkenakin mutta hyödyntävät kuitenkin sunnuntaiostosten mahdollisuutta, kun se on.

Juuri tällaisilla ostoksilla oli Jari Taavitsainen sunnuntai-iltana K-market Ristiinassa. Mahdollisuus saada glögiä ja joulutorttuja marraskuisen synkkänä iltana oli tuonut sunnuntaisin kaupassa käyntiä välttelevän miehen ostoksille.

– Olen sitä mieltä, että pärjättiinhän sitä ennenkin ilman sunnuntaista kaupassa käyntiä, ja pyrin sitä välttämään. Mutta olen hyödyntänyt sunnuntaiostosten mahdollisuutta aiemminkin. Nytkin oli hyvä, että kauppa oli auki, niin pääsi hakemaan tuotteita, Taavitsainen totesi.

Elina Alanne

Marjo Särkkä-Tirkkonen päätyi pohtimaan Ristiinan lukion erikoistumista. Hänestä Saimaa on upea alue, jonka ainutlaatuisuutta alueella ei vieläkään täysin ymmärretä.

Tänä päivänä pitää erikoistua, jotta olisi kiinnostava. Tätä pohti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, kun uutisointi Ristiinan lukion lakkauttamisaikeista alkoi.

– Pohdin ensimmäisenä sitä, että Mikkelin keskustan lukio ei ole profiloitunut oikein mitenkään, Ristiinan lukiosta aikoinaan ylioppilaaksi kirjoittanut Särkkä-Tirkkonen kertaa.

Särkkä-Tirkkosen pohdinnat koulutuksesta ja lukioista päättyivät lopulta niin, että hän teki alkukatsauksen Ristiinan lukion erikoistumisesta kestävään matkailuun ja luonnonvara-alalle. Hänen selvityksensä pohjalta Mikkelin kaupunginvaltuustolle jätettiin asiasta kaksi aloitetta edellisessä kokouksessa.

Kestävä matkailu kasvussa

Särkkä-Tirkkosen erityisalaa ovat elintarvikkeet, eli ruuan alkuperään liittyvät asiat.

– Se liittyy matkailuun olennaisesti, koska aina palataan siihen, että mitä erityistä tässä tietyssä alueessa on.

Työnsä puolesta Särkkä-Tirkkonen on matkustanut erilaisissa kongresseissa eri puolilla Eurooppaa.

– Jo vuosia siellä on puhuttu kestävästä matkailusta ja kaupungeista, joissa on liikaa turisteja. Suomenkin on tärkeää miettiä, että kenelle Suomea markkinoidaan. Kaikki pitää olla kestävällä pohjalla, ja siihen kaivataan asiantuntijuutta.

Kestävällä matkailulla tarkoitetaan matkailua, joka ottaa huomioon matkailun vaikutukset ympäristöön, paikalliseen luontoon ja ihmisten kulttuuriin.

Kun Särkkä-Tirkkonen puhuu Saimaasta, äänestä kuuluu into ja ylpeys.

– Saimaa on aivan erityinen. Jotenkin tässä on Mikkelissä klassinen ilmiö, että kun ollaan ihan asian äärellä, niin sitä ei huomata, Särkkä-Tirkkonen pohtii.

Hänestä Mikkelin pitäisi ottaa Saimaa vielä enemmän johtotähdekseen.

– Ristiina on Helsingistä katsoen lähin satama Saimaalle. Anttolan ja Ristiinan myötä Mikkeli on aidosti satamakaupunki syväväylineen – ja tätä ei hyödynnetä ollenkaan.

Särkkä-Tirkkonen kertoo, että hän ei ole yhtään poliittinen ihminen.

– Äänestän toki, mutta ensimmäistä kertaa katsoin nyt Ristiinan lukiokeskustelun takia kaupunginvaltuuston kokousta sekä kaupunginjohtajan videoblogin.

Erikoissuunnittelijaa harmittaa, jos aloite Ristiinan lukion erikoistumisesta otetaan vain oppilaitoksen pelastamisyrityksenä.

– Oikein harmittaa, että en tullut ajatelleeksi tätä aiemmin. Täällä pitäisi ajatella ikäluokkien pienentyessä, miten saamme houkuteltua opiskelijoita alueen ulkopuolelta.

Ristiinassa mahdollisuuksia

Särkkä-Tirkkonen lähti tutkimaan lukioasioita sillä oletuksella, että Suomessa on varmasti matkailuun erikoistunut lukio.

– Yllätyin, että matkailulukiota ei ole. Oletin, että Lapissa varmasti on. Jossain on painotuksia ja linjoja mutta tänä päivänä erikoistumisen pitää olla nimenomaan kestävä matkailu, Särkkä-Tirkkonen toteaa.

Hänestä Ristiinan puolesta puhuu moni asia. Särkkä-Tirkkonen toteaa, että maalaisjärjellä ajatellen kestävän matkailun ja luonnonvara-alan lukiolle ei ole parempaa paikkaa kuin Ristiina.

– Koko homman pitää lähteä realismista. Nyt ei pystytä esimerkiksi seiniin investoimaan. Ristiinassa siihen ei olisi tarvetta, vaan kaikki löytyy.

Särkkä-Tirkkonen luettelee, miten Ristiinassa on mahdollisuuksia jo olemassa olevalla verkostolla esimerkiksi luontomatkailuun ja historialliseen matkailuun.

– Mäntyharjun suuntaan yhteistyötä tekemällä saataisiin mukaan myös taidematkailua, Särkkä-Tirkkonen ideoi.

Länsi-Savossa 14. marraskuuta kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkinen totesi, että erityislukio kuuluisi keskustaan. Särkkä-Tirkkonen sanoo, että hän ei pysty asiaa täysin arvioimaan, koska ei tiedä tarpeeksi Mikkelin keskustan lukion olosuhteista.

– Mutta Ristiinasta on hyvin helppo päästä luontoon ja muille opintojen suorituspaikoille. Tuntuisi järkevältä, ettei kaikkea tarvitse opettaa vain teoriassa vaan opiskelijat pääsisivät tekemään käytännössä.

Yksi tällainen asia voisi olla esimerkiksi erilaiset vesistömatkailuun liittyvät kurssit.

– Lukiossa voi jo nyt suorittaa usein autokoulun, niin täällä voisi olla mahdollisuus laivurikursseihin.

Särkkä-Tirkkonen toteaa, että selvitys lukion erikoistumisesta pitää tehdä huolella ja ajan kanssa.

– Yksi iso kysymys on, että kyllähän tällainen vaatisi opettajilta orientoitumista. Mutta itse koen, että erikoistuminen voi antaa opettajille lisää intoa omaan opinalaan.

Kunta voi painottaa tiettyä alaa ensin itse

Mikkelin kaupunginvaltuustolle toisen valtuustoaloitteen Ristiinan lukion erikoistumisesta jätti ristiinalainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.) viiden muun ristiinalaisen ja suomenniemeläisen valtuutetun kanssa.

– Aloite tuli monen vuoden työn pohjalta. Ollaanhan Ristiinassa tehty hyvää työtä muun muassa sotahistorian ja kalliotaiteen eteen. Lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on vahvasti ollut mukana kehittämässä matkailun asioita eteenpäin Ristiinassa. Koulutus ja tutkimus on alueidemme vahvuus. Miksi niiden avulla ei kehitettäisi alueidemme elinvoimaa enemmän? Olkkonen miettii.

Olkkonen kertaa, että aloite lähtee nyt normaalille kierrokselle kaupunginhallitukseen, virkamiesvalmisteluun ja lautakuntaan. Lopulta asia tulee hallituksen kautta valtuustoon päätettäväksi.

– Valmistelu pitää tehdä huolella ja katsoa vuosia eteenpäin. Valmistelussa pitää olla mukana oppilaitoksia, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto sekä alueen yrityksiä ja Mikkelin matkailu, Olkkonen sanoo.

Toisen aloitteen asiasta teki perussuomalaisten Raimo Heinänen. Molemmissa aloitteissa esitettiin, että Mikkelin pitää hakea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityislukion lupaa. Luvan voi saada, jos kyseisen opetuspainotuksen tarve on valtakunnallinen. Tuolloin kunta saa valtiolta rahallista apua koulutuksen järjestämiseen.

Kunta voi myös päättää itse painottaa tiettyä alaa lukiokoulutuksessaan. Mielipidekirjoituksessaan Olkkonen, Pirjo Siiskonen ja Jari Valkonen toteavat, että Ristiinan lukiota voitaisiin ensin kehittää kunnan omalla päätöksellä, jonka jälkeen toiminnalle voisi hakea erikoistumislupaa.

Elina Alanne

Uusi tuloveroprosentti on Mikkelissä kaupunginhallituksen esityksen mukainen 22 prosenttia

Mikkelin kaupunginvaltuusto kokoontui tämän viikon maanantaina päättämään muun muassa ensi vuoden veroprosenteista. Veroprosentit nousivat kautta linjan. Sekä tulovero- että kiinteistöveroprosenteista äänestettiin, mutta päätöksiksi tuli lopulta kaupunginhallituksen esittämät veroprosentit.

Valtuusto vahvisti vuoden 2020 veroprosenteiksi seuraavat: tuloveroprosentti 22,00 (vuonna 2019 20,50), sekä kiinteistöverot: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 (1,25), vakituinen asuinrakennus 0,62 (0,58), muu kuin vakituinen asuinrakennus (esim. kesämökki): 1,50 (1,15), voimalaitosrakennus 3,00 (2,75), yleishyödyllinen yhteisö 0,00 (0,00) ja rakentamaton rakennuspaikka 4,00 (3,30).

Asiasta käydyn keskustelun aikana Heikki Nykänen (kesk.) esitti saman puolueen valtuutettujen Jaakko Väänäsen ja Markku Kakriaisen kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain 21,50 prosenttiin. Valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti valtuutettu Jussi Marttisen (ps.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista 21,25 prosenttiin. Näistä vastaesitykseksi äänestettiin Nykäsen esitys äänin 32-3 (16 tyhjää). Nykäsen esitys hävisi pohjaesitykselle äänin 42-9.

Kiinteistöveroprosenttien osalta Jaakko Väänänen esitti Markku Kakriaisen kannattamana, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1,25 sekä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,25. Äänestyksessä Väänäsen esitys hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 42-9.

Jos veroprosenttien kasvua katsotaan prosentuaalisesti, niin eniten niistä nousi muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti. Korotus 1,15:stä 1,50:een on hieman yli 30 prosentin korotus. Vakituisen asuinrakennuksen korotus on noin seitsemän prosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan korotus on sekin melkoinen, liki 21,5 prosenttia.

Tuloveroprosentissa korotusta on noin 7,3 prosenttia.

Niko Takala

Veteraanimerkkejä asennettiin kesän aikana kaikkiaan kymmeniin hautakiviin

Ristiinan ja Suomenniemen Rintamaveteraanit ry tiedottivat tämän vuoden keväällä ristiinalaisille, että yhdistys hankkii Ristiinan ja Suomenniemen hautausmaille haudattujen veteraanien hautakiviin veteraanimerkkejä. Veteraanien omaiset tarttuivatkin aiheeseen melkoisen hyvin, sillä se poiki noin 30 yhteydenottoa.

– Hautakiviin on kiinnitetty nyt se kolmisenkymmentä rintamaveteraanimerkkiä, yleistä veteraanitunnusta eli tammenlehvämerkkiä, sotainvalidien merkkiä ja myös lottamerkkejä on laitettu, kertaa yhdistyksen puheenjohtaja Veli Kovanen.

Hän ja varapuheenjohtaja Hannu Ahonen sanovat, että hanke on otettu poikkeuksetta hyvin vastaan. Monella asia on ollut mielessä, mutta ei välttämättä ole oikein tiedetty kehen ottaa yhteyttä.

– Onhan siellä paljon edelleen hautakiviä, joissa henkilöiden syntymäajat viittaavat siihen, että merkin laittamiseen voisi olla edellytykset, Kovanen ja erityisesti sotainvalidien toiminnassa mukana ollut Paavo Puhakka pohtivat.

Merkkien tarpeesta voi edelleen ilmoittaa

Rintamaveteraaniyhdistys jatkaa edelleen vastaavaa toimintaa, ja niitä veteraanien omaisia, jotka haluavat näin jälkikäteen veteraanimerkin hautakiveen pyydetään ottamaan yhteyttä Ristiinan ja Suomenniemen Rintamaveteraanien puheenjohtaja Kovaseen (puh. 050 5726 533) tai varapuheenjohtaja Hannu Ahoseen (puh. 040 7622 288).

– Merkkejä on jo hankittu jonkun verran varastoon Ristiinan kiviveistämölle, mutta niitä hankitaan tilaustarpeen selvitessä keväällä lisää ja pyritään asentamaan hautakiviin jälleen kevään ja kesän aikana, Kovanen sanoo.

Veteraanijärjestö huolehtii merkin hankinnasta liittyvistä kustannuksista, Ristiinan Kiviveistämö puolestaan on luvannut tehdä merkkien kiinnityksen maksutta.

– Ei ne miehet siellä rintamallakaan tunteja laskeneet ja osallistuivat talkoisiin. Tämä nyt on pienintä mitä me voidaan tehdä, näkee Pentti Peltonen kiviveistämöltä.

Veli Kovanen toteaa, että merkkien merkitys on erityisesti siinä, että historiaa tehdään jatkossakin tunnetuksi.

– Itse ajattelen niin, että tämä työ on maksanut itsensä takaisin, kun joskus parin kymmenen vuoden päästä lapsi tai nuori kysyy että ”mikäs merkki tuo on?”. Kun hänelle sitten siihen vastataan, niin se on sitä perinne- ja historiatyötä. Muistutetaan tuleviakin sukupolvia siitä, että nämä miehet ja naiset puolustivat isänmaatamme.

Niko Takala

Lukiolaiset mielenilmauksessa: ”Molemmat esillä olleet vaihtoehdot ovat suoraan sanottuna aivan paskoja!”

Tämän viikon maanantaina Mikkelin hallitustorilla nähtiin mielenilmaus lukiokoulutuksen puolesta. Mielenilmauksen olivat koordinoineet Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen opiskelijat oppilaskunnan hallituksen johdolla. Paikalle saapui mieltään ilmaisemaan noin sata nuorta sekä hieman vanhempaakin henkilöä, jotka halusivat puolustaa sekä lukion Ristiinan toimipisteen säilymistä, niin ylipäätään koulutusta.

Suurimmassa mielenilmauksessa kannetussa lakanassa oli teksti ”Vastakkainasettelun aika on ohi”.

– Me olemme täällä puolustamassa koko Mikkelin lukiokoulutusta. Haluamme, että Ristiinan toimipiste säilyy, mutta emme tietenkään halua että Mikkelin lukion kurssimäärää tai muuten toimintaa leikattaisiin. Mikkelissäkin kurssitarjotinta on jo leikattu ja esimerkiksi ryhmäkoot ovat suuria.

– Nythän on viranhaltijoiden taholta tuotu esille, että tilanne olisi muka joko tai. Eli että joko lakkautetaan Ristiinan toimipiste tai sitten leikataan merkittävästi keskustan toimipisteen toimintaa. Nämä molemmat esillä olleet vaihtoehdot ovat suoraan sanottuna aivan paskoja, ja ne laskisivat lukiokoulutuksen tasoa Mikkelissä huomattavasti! puhui painokkain sanankääntein Ristiinan lukiolainen Roosa Laakko megafoniin mielenilmauksessa.

– Me haluamme saada viestin päättäjille perille, että lukiokoulutuksesta on jo leikattu paljon, ja siitä ei pidä enää leikata. Nuorten niskaan ei voida kaataa sitä, että sote-kulut tai Mikkelin turhat investoinnit imevät kaikki rahat! Tällainen kohtelu vain ajaa meidät nuoret, tulevaisuuden veronmaksajat pois Mikkelistä.

Lukiolaisten yhdessä laatimassa puheenvuorossa tuotiin esille myös muun muassa se, että lukio pitää koko Ristiinaa elinvoimaisena. Lakkauttamisella saavuteltavat säästöt olisivat lukiolaisten mielestä ”olemattomat ja osin väärin lasketut”. Sitäkin kritisoitiin, että Mikkeli investoi keskusta-alueelle ja samalla kuihduttaa reuna-alueita.

– Lukio toimii Ristiinassa vahvassa yhteistyössä myös yhtenäiskoulun kanssa. Tilat ja opettajat ovat yhteiset, Laakko muistutti.

Puheenvuoron erilaisten koko porukan iskulauseiden välillä megafoniin käyttänyt ristiinalainen abiturientti Lotta Tuominen kritisoi kaupungin suunnalta tullutta välinpitämätöntä asennetta nuorten näkökulmille.

– Kovasti aina kannustetaan nuoria että ”osallistukaa ja vaikuttakaa”. Sitten kun me todella otetaan kantaa, niin on todella epäkannustavaa se, että nyt päättäjiä ei näytä kiinnostavan lainkaan mitä meillä on sanottavana.

Jarruja mielenilmaukselle viranhaltijoilta sekä keskustan oppilaskunnasta

Eikä ainakaan viranhaltijoiden taholta tähän mielenilmaukseenkaan varsinaisesti tullut kannustusta. Ristiinalaiset lukiolaiset näyttivät paikan päällä toimittajille viestiä, joka oli mielenilmauspäivän aamuna tullut kaikille Mikkelin lukion opettajille. Lukion rehtori Jari Tuomenpurolta oli tullut opettajille viesti, jossa eri lakikohtien ryydittämänä todettiin, että mielenilmaukseen osallistuville opiskelijoille tulee merkintä luvattomasta poissaolosta.

Tämä vielä on jotenkin nielty, mutta kun mielenilmauksen aikana nuoret saavat tiedon siitä, että Mikkelin lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja on maanantai-aamuna laittanut kaikille lukion Mikkelin toimipisteen opiskelijoille Wilman (koulun sisäinen tiedotuskanava) kautta viestin, jossa käytännössä kehotetaan keskustan toimipisteen opiskelijoita olemaan menemättä mielenilmaukseen, reaktiot ja ilmeet vaihtelevat epäuskosta vihastumiseen.

– Siis ei voi olla totta! todetaan useammastakin suusta. Paikalle kun oli kutsuttu, pyydetty ja toivottu myös keskustan toimipisteen opiskelijat, jotta yhdessä puolustettaisiin koko lukiokoulutusta.

Vähän myöhemmin tämäkin viesti päätyy myös Ristiinalaisen nähtäväksi. Siinä todetaan muun muassa: ”Ristiinalaisten pyyntö ”tulkaa mukaamme torille osoittamaan mieltä lukioleikkauksia ja Ristiinan toimipisteen lakkauttamista vastaan” on ajatuksena hyvä, mutta meidän keskustan opiskelijoina tulee ymmärtää, että osoittamalla mieltä saatamme antaa kaupungin johdolle kuvan, että vastustamme Ristiinan toimipisteen lakkauttamista, tosin sillä ehdolla, että meidän omasta lukiosta leikataan vaille 100 kurssia.” Viestin lopussa painotetaan, että näkemys on hänen omansa. Mielenilmauksessa paikalla olevia tämä ei oikein vakuuta. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että jos oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan asemassa oleva henkilö lähettää viestin kaikille opiskelijoille oppilaitoksen virallista tiedotuskanavaa käyttäen, niin kyse ei ole ”vain yksityisestä pohdiskelusta”.

Olipa näistä ”uhkailuista” huolimatta paikalle saapunut myös (ainakin) yksi henkilö myös lukion keskustan toimipisteestä.

– Eihän tällaista kiristystä voi hyväksyä ettei voisi osallistua tällaiseen mielenilmaukseen! Kun tässähän oli koko ajan ideana puolustaa koko lukiokoulutusta. Ja sitä paitsi, kaupungissa tarvitaan toinenkin lukio, muuten yhä harvempi pääsee ylioppilaaksi. Moni tarvitsee pienemmän koulun jo ympäristönä, ja vaihtoehto tarvitaan myös niille, jotka eivät keskiarvonsa myötä pääse keskustan toimipisteeseen, toteaa tämä mikkeliläinen henkilö, joka haluaa pysytellä nimettömänä.

Rehtori Tuomenpuro lieventää kantaansa asiaan myöhemmin, kun ainakin yksi ristiinalainen opiskelija on aiheesta tiedustellut. Luvattomien poissaolojen sijaan lopulliseksi merkinnäksi opiskelijoille jää merkintä ”koulun lupa”. Tähän hän oli päätynyt todettuaan, että aiemminkin mielenilmauksiin on voinut osallistua luvallisesti ja kun tällä mielenilmauksella puolustettiin nimenomaan lukiokoulutusta. Rehtorille ohje aiemmin opettajille lähetetyn viestin ja ohjeistuksen laittamisesta oli tullut ”ylemmältä taholta”. Tämä ylempi taho tarkoitti tässä tapauksessa sivistysjohtaja Virpi Siekkistä ja kaupunginlakimies Jukka Savolaista, selviää niin ikään myöhemmin, jälleen aktiivisten lukiolaisten kysymysten avulla.

Niko Takala

Petri Tikkanen vietti viikonloppuna ”omannäköisiään viisikymppisiä”

Juhlat oli hyvin meikäläisen näköiset. Ei vaan pönötetty ja pyöritelty lusikkaa kahvikupissa, vaan ohjelmaa riitti koko ajan! naurahtaa Petri Tikkanen, joka juhlisti viime lauantaina 50-vuotispäiviään.

Juhlat pidettiin luonnollisesti Metsälinnassa, onhan paikka ollut viimeiset vuodet Tikkaselle enemmin ja vähemmin toinen koti, kun hän on lavaa pyörittävän Ristiinan Urheilijoiden puheenjohtajana toiminut myös Metsälinnan lavaisäntänä.

– Kyllähän tänne menee kieltämättä paljon talkootyötunteja. Mutta ei sentään 100 tuntia viikossa, niin kuin eräässä lehdessä jossain vaiheessa kirjoitettiin! hän hymähtää.

– Tanssilavoilla ei ole ollut helppoa viime vuosina, mutta Metsälinnassa olemme onnistuneet pitämään kävijämäärät. Viime kesänä jopa kasvatimme niitä, joka oli kyllä ihan valtakunnallisestikin poikkeuksellista.

Tästä Tikkanen kiittää Metsälinnan äärimmäisen sitoutunutta talkooporukkaa, joka on työllään vaikuttanut siihen, että toimintaa on pystytty jatkuvasti kehittämään. Näin on päästy tilanteeseen, jossa on osoitettu sekä artisteille että tanssikävijöille, että talkoopohjaltakin asioita voi tehdä ammattimaisesti.

– Kieltämättä on tuntunut hyvältä, kun esimerkiksi Kyösti Mäkimattilan kaltainen artisti on meitä kehunut. Hän muun muassa sanoi viime kesänä yleisölle, että ”jos aiotte perustaa tanssilavan, niin täältä Metsälinnasta voitte kysyä vinkkiä miten asiat pitää hoitaa”!

”Päätöksenteosta tullut aluepolitiikkaa”

Työ paikallisten asioiden tekemiseen ei Tikkasella rajoitu RiU:n puheenjohtajuuteen (jota hän on muuten hoitanut jo 13 vuotta) ja lavaisännyyteen. Hän on ollut mukana myös politiikan sarallakin jo yli 20 vuotta. Ensin Mikkelissä yhden vajaan valtuustokauden ajan 1997 alkaen, ja sitten Ristiinassa vuodesta 2004 aina kuntaliitokseen saakka. Vuodesta 2013 demarivaikuttaja on ollut sitten mukana Mikkelin kaupungin päätöksenteossa.

– Olin Ristiinassa kunnanhallituksen jäsenenä sen viimeisen valtuustokauden ajan. Se oli itselle tietynlainen paikallispolitiikan ammattikorkeakoulu!

Tikkanen oli seitsemän vuotta sitten kuntaliitoksen puolella, ja on edelleen sitä mieltä, että liitoksesta seurasi Ristiinalle paljon hyvää.

– Kyllähän meillä oli esimerkiksi investointien osalta hyvin heikko tilanne itsenäisenä kuntana. Liitossopimukseen saatiin merkittäviä investointeja infraan ja peruskorjauksiin, jotka sitten saatiin varmaan osin suurempanakin Ristiinaan.

– Mutta kyllähän nämä viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että pelot palveluiden häviämisestä pitivät ainakin osin paikkansa. On tuntunut siltä, että sopimuskauden jälkeen päätöksenteosta on tullut enemmän aluepolitiikkaa. Monessa asiassa on jouduttu puolustamaan Ristiinan aluetta ja asioita. Juuri nyt tilanne on paha, on jäänyt sellainen kuvat että entisiä liitoskuntia halutaan kurmuuttaa, Tikkanen pudistelee päätään esimerkiksi Ristiinan lukion ja Suomenniemen kirjaston lakkauttamisaikeille.

Näiden mainittujen seikkojen lisäksi Tikkanen kummastelee myös esimerkiksi Kisakaaren lakkauttamisuhkaa sekä pitäjillä hyväksi koetun aluejohtokuntajärjestelmän (jonka varapuheenjohtaja Tikkanen Ristiinassa on) kyseenalaistamista.

Kiuruvedeltä Pellokselle

Petri Tikkanen on syntynyt vuonna 1969 Kiuruvedellä. Sieltä ei tosin nuoruuden kesävierailuja lukuun ottamatta muistikuvia ole, sillä perhe muutti Mikkeliin jo 1970.

– Kattilasillan ja Laajalammen kerrostalolähiöissä tuli vietettyä lapsuus, nuoruus ja osa varhaisaikuisuuttakin. En olisi silloin kyllä ikinä uskonut, että joskus vielä asun maalla! nykyisin Himalansaarella puolisonsa Jaanan kanssa asuva Tikkanen naurahtaa.

Lukion hän kävi Mikkelissä, Yo-merkonomin tutkinto jäi taskuun puolestaan Pieksämäellä. Työuran alku sujui lähiöravintolassa Mikkelissä. Kosketus urheiluseuratoimintaan tuli jo tuolloin, kaukalopalloa pelanneen Mustan Kissan puheenjohtajana.

– Sitten jossain vaiheessa rupesin miettimään, että ehkä sitä voisi jotain muutakin työtä tehdä. Työkkärissä neuvoivat että ”kaupallisen alan töitä on pääkaupunkiseudulla, että sinne vaan”. Itse en sinne halunnut lähteä. Yksi kaveri oli töissä Pelloksen tehtailla ja kyselin häneltä että olisikohan sieltä mahdollista löytää töitä.

– Kakkostehtaalta Kuismalan Juhani otti työhaastatteluun, ja sitten pääsin oppisopimuksella töihin. Taidettiin elää vuotta 2000. Aluksi siis työskentelin tuotannossa. 2008 tuli sitten työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun pesti tarjolle, jonka jälkeen on työsarkaa ollut sillä saralla, ynnää vuodesta 2014 työsuojeluasiantuntijan pestissä toimihenkilönä työskennellyt Tikkanen.

Niko Takala

Vitsiälän kyläseuran ja Ristiinan kameraseuran jo kahdeksatta kertaa toteuttama Kuvia Ristiinasta -kalenteri on ilmestynyt

Järjestyksessään jo kahdeksas Ristiina-aiheinen kuvakalenteri on juuri valmistunut. Vitsiälän kyläseuran ja Ristiinan kameraseuran toteuttama kalenteri vuodelle 2020 sisältää jälleen 12 kuvaa eri puolelta Ristiinaa, kukin kuvaten myös vuodenajalta kyseistä kuukautta.

Kalenterit tulevat piakkoin myyntiin ainakin K-market Ristiinaan sekä MikroHai:n myymälään. Lisäksi kalentereita tullaan myymään tulevana viikonloppuna S-market Ristiinan aulassa.

Perinteiden mukaisesti kalentereita myös saatiin Vaarinsaaren sekä muiden läheisten vanhusten palveluiden yksiköissä asuvien iloksi, kun tällä kertaa K-Rauta Ristiina lahjoitti kaikkiaan 80 kalenteria. Kalenterit kävi viemässä Vaarinsaareen tämän viikon maanantaina Vitsiälän kyläseuran sihteeri Markku Nironen.

– Suuri kiitos näistä, tämä on ihana lahjoitus! Kyllä meidän asukkaamme näistä tykkäävät, he selaavat ja katsovat kuvia, kiitteli ja ihasteli sairaanhoitaja Amy Heinänen Vaarinsaaresta.

Niko Takala

Ristiinan alueen kaavoitustyöt etenevät, toiveissa monenlaisia mahdollisuuksia asumiseen

Toissa viikon keskiviikkona vietettiin Ristiinan Metsälinnassa Ristiina-iltaa. Yksi illan osuuksista käsitteli Ristiinan alueen kaavoittamista sekä kehitystä ja tulevaisuuden kuvia kaavoitustyön kautta. Aiheesta oli alustamassa Mikkelin kaupungin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen.

– Ristiinan alueellahan on käynnissä Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava, johon kuuluu kaksi periaatteessa erillistä aluetta. Toinen on kirkonkylän alueen strateginen kaava, jonka pohjalta tehdään myöhemmin asemakaava, sekä sitten kyläseuduille suuntautuva yleiskaava, joka on tarkkuudeltaan sellainen, että sen pohjalta määritellään jo rakennuspaikat.

– Työhän on alkanut jo Ristiinan kunnan aikana, joten se on kestänyt varsin kauan. Tässä on paljon tarkistettavia asioita, ja esimerkiksi koko kaupungin alueella menossa oleva rantarakentamis-pohdinta. Eli se, kuinka rantarakentamisen rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien määrä harmonisoidaan yhteneväiseksi, Tarkkanen tuumi ja lisäsi myös kaavoitusosaston henkilövaihdokset yhdeksi viivästyksen syyksi.

Tarkkanen kertoi, että ensi keväänä tai kesänä olisi tarkoitus saada kaavat seuraavan kerran esille kuntalaisille. Aluekeskusten (kuten Ristiina) osalta kaavoituspäällikkö kertoi, että keskusten paikalliset vahvuudet on tarkoitus löytää ja niitä hyödyntää.

– Esimerkiksi juuri kirkonkylän osalta tämä ei vielä alkuunsa tarkoittaisi varsinaista (asema)kaavatyötä, vaan ennemmin visiointia siitä, mitä nämä paikalliset erityiset painopisteet tai yksittäiset kohteet voisivat olla. Tällainen työ on jo tehty Haukivuorella, ensi vuonna on vuorossa Anttola, ja sitten tämän hetken suunnitelman mukaan Ristiina vuonna 2020.

– Aluekeskuksen ”sydämeen” voisi kuulua esimerkiksi erialisia reittejä, joita voi kulkea sekä monenlaisia, uusiakin asumisen mahdollisuuksia. Ristiinassahan on puhuttu esimerkiksi kerrostalosta ranta-alueille, Tarkkanen tuumaili ja lisäsi että tämä vaatii tietenkin kaavan lisäksi sen, että joku rakennuttaja ostaa tontin ja ryhtyy hankkeeseen.

Rantarakentaminen puhutti myös kommentti- ja ideapuheenvuoroissa.

– Mikkeli tarvitsee lisää asukkaita, ja Ristiinahan on ensimmäisenä etelän suunnasta tulevia kaappaamassa. Erityisesti Saimaanrantatonteille olisi kyllä kysyntää, olisiko esimerkiksi tuohon päiväkodin alapuoliselle pellolle mahdollista saada tontteja, varmasti saataisiin lisää lapsiperheitä Ristiinaan, pohti Seppo Parkkinen.

Tätä kysyntää vahvisti myös Tarkkanen.

– Tämä paljon valtakunnallisesti hehkutettu kaupungistuminen on vain osatotuus. Meillä on Suomessa tällä hetkellä paljon etenkin korkeakoulutettua väkeä, joka haluaa pois ruuhka-Suomesta. Ja kun meillä Mikkelissä mittakaava on kuitenkin se, että meille on iso asia jo muutamankin perheen tänne muuttaminen.

Puheenvuoroissa nousi esille myös muun muassa vapaa-ajan asuntojen vakituiseksi asuinpaikaksi muuttamisen helpottaminen (Tarkkasen mukaan työn alla) sekä haja-asutusalueilla rantarakennuspaikkojen ja niiden rakennusoikeuksien lisääminen.

Niko Takala

Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta päätti esittää Ristiinan lukion säilymistä äänestyksen jälkeen äänin 8-2

Viime viikon torstaina kokoontunut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Mikkelin lukion Ristiinan toimipistettä ei lakkauteta. Asia meni äänestykseen, kun kokouksessa esitettiin sivistysjohtaja Virpi Siekkisen pohjaesityksestä poikkeava esitys. Ristiinan lukiota puoltava vastaesitys voitti lakkauttamisesityksen äänin 8-2, yksi lautakunnan jäsen oli poissa kokouksesta.

Vastaesityksen lukion säilyttämisestä teki lautakunnan ristiinalaisjäsen Jenni Kolmisoppi (kd.). Esityksessä perusteltiin lukion säilyttämistä muun muassa kulkemisen haasteilla, nuorten hyvinvoinnilla sekä välillisten kustannusten nousulla. Esityksessä todettiin myös muun muassa, että jos Ristiinan lukio lakkautettaisiin, niin moni Ristiinan toimipisteen nykyisistä opiskelijoista hakeutunee Mäntyharjun lukioon, jolloin Mikkeli menettäisi heistä valtionosuudet. Myös Suomen hallituksen kaavailema oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen oli perusteluissa mukana. Mikäli tämä toteutuu, Mikkelille tulisi lisäkuluja opiskelijoiden kuljetuskuluista keskustan toimipisteeseen. Kolmisopin vastaesityksessä vaadittava lukiokoulutuksen säästö otettaisiin muun muassa johtavan rehtorin virkaa pienentämällä, supistamalla keskustan toimipisteen kurssimäärää noin 40 kurssilla, yhden koulusihteerin toimen lakkauttamisella (kuten alkuperäisessäkin talousarviossa) sekä selvittämällä nuorisotilojen mahdollisuus siirtyä nykyisen kirjaston yhteyteen. Toimilla saavutettaisiin laskennallisesti reilun 210 000 euron säästö. Pohjaesityksen säästövaikutukseksi oli laskettu noin 250 000 euroa.

Äänestyksessä Kolmisopin esityksen puolesta äänestivät hänen itsensä lisäksi Hanne Vainio (sd.), Petri Tikkanen (sd.), Juha Hakkarainen (sd.), Kirsi Pokkinen (kesk.), Tiia Rautio (vihr.), Heidi Särkkä (kok.) ja Janne Strengell (kesk.). Pohjaesityksen puolesta äänestivät lautakunnan puheenjohtaja Taina Harmoinen (kesk.) sekä Eero Aho (kok.).

Näin Kolmisopin vastaesitys tuli lautakunnan päätökseksi äänin 8-2. Eero Aho jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, jossa todetaan: ”Kaupungin erittäin vakavan taloudellisen tilanteen vuoksi Ristiinan lukion lakkauttaminen on välttämätöntä. Tärkeämpää on panostaa lukiokoulutuksen laatuun kuin seiniin.”

Kaupunki jatkaa talousarvion käsittelyä marraskuussa. Seuraava vaihe on, kun kaupunginjohtaja Timo Halonen antaa oman talousarvioesityksensä perjantaina 1.11. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota 25.11. ja 2.12. Lopullisesti asian päättää kaupunginvaltuusto 9.12.

Niko Takala

”Jälkikäteen ajateltuna oli hyvä ettei Brahe tullut toimeen kuningattaren tai Oxenstiernan kanssa”

Toissa viikonloppuna vietettiin Ristiinassa juhlaa. Aihetta juhlintaan oli, sillä tuleehan tänä vuonna kuluneeksi 370 vuotta siitä, kun Suomen silloinen kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti vuonna 1649 (K)Ristiinan seurakunnan, josta myöhempien vaiheiden jälkeen muodostui Ristiinan kunta. Nimenomaan Ristiinan perustaja Brahe nousi pääosaan sunnuntaina 13.10. Valon salissa pidetyssä juhlassa, kun juhlapuheen piti toimittaja ja tietokirjailija Hannu Pesonen.

Hän valottikin juhlassa läsnä olleita varsin kattavasti Pietari Brahen ajasta, eli niin sanotusta ”Kreivin ajasta”. Vaikka juhlapuhuja heti alkuun hieman arvioi tehtävänsä mielekkyyttä.

– Nyt kyllä on hieman sellainen tunne, että olisin tullut Saharaan myymään hiekkaa tai lunta eskimoille! Pesonen naurahti puheenvuoronsa aluksi. – Ristiinassa kun varmasti tiedetään huomattavasti keskivertoa enemmän Brahesta.

Pesonen myös pohti ”Kreivin ajan” käsitteen perusteita.

– Suomen historiaa paljon ja ymmärryksellä tutkinut ruotsalainen tietokirjailija Herman Lindqvist määrittelee Pietari Brahen Suomen suosituimmaksi ruotsalaiseksi koskaan.

Hän kuitenkin muistutti että ”Kreivin ajasta” käsitteenä ruvettiin puhumaan vasta 1800-luvun loppupuolella, kansallistunteen nousun yhteydessä. Se ei tarkoita sitä, etteikö kreivin aikaan todella olisi tapahtunut paljon kehitystä Suomen monilta osin varsin takapajuisessa yhteiskunnassa.

Suomea onnistanut välirikko

Pietari Brahe tarttui varsin tiukasti toimeen, kun hän oli saapunut Suomeen loppuvuodesta 1637, Turun linnaan. Ensimmäinen kuukausi tosin meni Kristiina-rouvan kanssa linnaa sisustaessa ja herkkuja nauttiessa.

– Niinpä kansan saattoi pohtia että ”samanlainen herranketale se on kuin aiemmatkin ruotsalaisylimykset”.

Brahen tausta ei kutenkaan ollut ihan tavanomainen, edes ylimykseksi. Hän oli nimittäin varsin merkittävä vallankäyttäjä ja –haltija Ruotsissa ja kuningas Kustaa II Aadolfin luottomies. Kuningas lähetti Brahen 1630 sotarintamalta katsomaan valtakunnan perään, ja vain kuninkaan rintamalla ollessa Ruotsia käytännössä hallinneella valtakunnankansleri Axel Oxenstiernalla oli Brahea enemmän valtaa päätöksiin. Näiden kahden kunnianhimoisen miehen välit kiristyivät ajastaan, jolloin Oxienstierna päätti ratkaista ongelman antamalla Brahelle itäisen valtakunnan eli Suomen kenraalikuvernöörin tittelin.

– Karkotus käärittiin hunajaisiin kehuihin, joissa korostettiin viran tärkeyttä. Brahe olisi puolen valtakunnan herra.

– Oxenstierna uskoi taitavalla shakkisiirrollaan yhdistäneensä tapansa mukaan valtakunnan edun ja omansa. Mutta tuskin hän sen enempää kuin kukaan muukaan aikalainen osasi aavistaa, kuinka kauaskantoinen Brahen nimitys oli, Pesonen

Niinpä, Suomessa alkoi kehittyä kreivin aikaan muun muassa posti- ja oikeuslaitos, Brahe perusti Suomen ensimmäisen yliopiston, Turun akatemian (josta myöhemmin tuli Helsingin yliopisto) ja kehitti muutoinkin koulujärjestelmää.

– Ja yksi merkittävä asia oli se, että hän edisti suomen kielen käyttöä virkamiesten keskuudessa. Näin kruunun edustaja ymmärsivät kansaa ja toisin päin.

– Brahen edistystekojen vauhdikkuutta auttoi se, että hän ei juuri kysellyt hovista hyväksyntää päätöksilleen tai muutoinkaan alistanut niitä normaalille byrokratialle, vaan pisti niitä varsin omavaltaisesti täytäntöön. Tämä oli yksi

Jälkikäteen ajateltuna on melkoista ajatella, että Brahe oli kahdella kenraalikuvernöörikaudellaan Suomessa kuitenkin ”vain” yhdeksän vuotta. Siis huomioiden mitä kaikkea hän täällä laittoi alulle ja kuinka paljon hän uudisti Ruotsin itäistä korpimaata.

– Jälkikäteen on helppo sanoa, että oli Suomen kannalta hyvä että Oxenstierna ja kuningatar Kristiina eivät tulleet Brahen kanssa toimeen.

– En halua luoda Brahesta kuvaa, että ”hän loi Suomen”, mutta hän teki hyvin paljon sellaista pohjatyötä maan kehittymiselle, johon kellään muulla ei ollut intoa. Ja jos hänen tilallaan olisi ollut joku Brahen edeltäjien kaltainen, niin nämä asiat olisivat jääneet tekemättä, Pesonen kuvaili puheenvuoronsa päätteeksi.

Niko Takala

Juttua korjattu nettijulkaisuun. Paperilehdessä mainittiin virheellisesti Brahen perustaneen Ristiinan 1949.