Palloliiton Itäisen alueen Kolmosen B-lohkossa pelaa tällä kaudella kolme mikkeliläisjoukkuetta. 

Tälle kaudelle odoteltiin jo kahden poikkeusvuoden jälkeen normaalia harjoituskautta. Toisin kuitenkin kävi, ja koronarajoitusten tiukennuttua, joutui myös Ristiinan Pallon edustusjoukkue lykkäämään harjoituskauden aloitusta.

Vihdoin päästiin kuitenkin tositoimiin, kun harjoitukset polkaistiin käyntiin Mikkelin uudessa hulppeassa jalkapallohallissa.

– Jotain positiivista jos hakee, niin parempi näin, että alku lykkääntyi kuin että olisi tullut väliin katkos, kuten esimerkiksi viime vuonna, tuumii RiPan puheenjohtaja, edustuksen joukkueenjohtajana toimiva Arttu Särkkä.

Päävalmentaja Joona Koivula sanoo, että joukkueen rakentaminenkin on vielä hieman vaiheessa.

– Tämän kuun aikana saadaan lopullinen miehistö selville. Muutamia kavereita lähti pois, mutta ollaan saatu ja saadaan myös uutta verta joukkueeseen, joka on ihan normaali kuvio. Ei me jäädä haikailemaan niiden perään, joita ei ole ringissä, vaan rakennetaan sen päälle, ketä meillä on!

Laadukkaiden harjoitusten osalta sekä Koivula että Särkkä pitävät hyvänä asiana, että tällä kaudella vahvuudessa on kaksi maalivahtia. Lisäksi mukana on myös apu- ja maalivahtivalmentaja Pasi Korhonen, joka itsekin hyppää harjoitustilanteessa tarvittaessa tolppien väliin.

– Pelillisiin harjoituksiin tällä on suuri merkitys, ettei siellä toisessa maalissa ole vain joku ”heilumassa”, vaan ihan oikea maalivahti, Koivula korostaa.

Viime kaudella Kolmosessa seuran historian parhaaseen sijoitukseen (viides) yltänyt joukkue mittelee tulevalla kaudella samassa sarjassa, eli Palloliiton Itäisen alueen Kolmosen B-lohkossa. Vastaan tulee enimmäkseen tuttuja joukkueita, mutta myös uusia tuttavuuksia. Vastassa on esimerkiksi Kakkosesta pudonnut paikallisvastustaja Mikkelin Pallo-Kissat. Lohkossa onkin kolme mikkeliläistä joukkuetta, RiPan ja MiPK:n lisäksi sarjassa nähdään tutusti myös Savilahden Urheilijat. 

Nelosesta sarjaan nousi Kotajärven Pallo. Kun Kakkosesta putosi alaspäin myös MyPa, niin sarja pelataan poikkeuksellisesti 13 joukkueen kesken.

– Pitkä kausi tulee, kun pelataan 13 joukkueen kaksinkertainen sarja. Viimeiset ottelut pelataan vasta lokakuun puolella, Särkkä huomauttaa.

Ja kun sarja alkaa jo huhtikuun 20. päivän tienoilla, niin tiedossa on liki puolen vuoden kilpakausi.

Ja valmistautumisaika jää melko lyhyeksi, onhan sarjan alkuun enää reilut kaksi kuukautta.

– Ei tässä vatuloimiselle hirmuisesti ole aikaa, peli pitäisi saada uomiinsa aika nopeasti. Sillä meilläkin on ensimmäinen harkkapeli sovittuna jo tämän kuun lopulle. Kaikkiaan pyritään pelaamaan ehkä kuusi harjoitusmatsia, Koivula ynnää.

Harjoituspelejä mitellään ainakin tulevia sarjavastustajia, paikallisia Pallo-Kissoja ja SavU:a vastaan.

– Katsotaan vielä miten muut harjoituspelit järjestyvät, muiltakin joukkueilta on kyselyjä tullut, Särkkä toteaa.

Niko Takala

Juttu on julkaistu Ristiinalaisessa 10.2. 

Sairaalahoidossa on 40 koronaa sairastavaa. 

Koronatartuntojen määrä ja sairaalahoidon tarve kasvavat Essoten alueella entistä jyrkemmin. Viime viikolla todettiin 1378 tartuntaa, mikä on yli 300 enemmän kuin sitä edeltäneellä viikolla. Osastohoidossa olevien määrä on kasvanut 40:ään, joista yksi on tehohoidossa.

– Valtaosa potilaista on hoidossa Mikkelin kohorttiosastoilla. Myös Juvalla, Kangasniemellä ja Pieksämäellä on yhteensä yli kymmenen potilasta osastohoidossa. Noin puolet on hoidossa pääasiallisesti muun syyn kuin koronan vuoksi, osalla toki korona on myötävaikuttanut esimerkiksi pitkäaikaissairauden pahenemiseen, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.

Essoten tartuntatautitiimi pyrkii edelleen kontaktoimaan positiivisen testituloksen saaneet puhelimitse vuorokaudessa, mutta kaikissa tapauksissa tähän ei olla enää ylletty, kun pahimpina päivinä tartuntoja on kirjattu lähes 300. Neljän viime viikon aikana Essoten alueella on sairastunut koronaan varmistetusti yli 4000 henkilöä.

– Fokuksemme on sote-työntekijöissä ja riskiryhmäläisissä. Vointisoittoja kotona sairastaville pystymme tekemään enää vain korkeimmassa riskissä oleville, Seppälä kertoo.

Essoten terveydenhuoltoa kuormittavat mittavat henkilöstön poissaolot eri osastoilla.

– Koska pientäkään laskua tartuntamäärissä ja hoidon tarpeessa ei ole näkyvissä, ei voida vielä sanoa, että epidemiahuippu olisi ohitettu. Edelleen on hyvin tärkeää vähentää kaikkien henkilökontaktien määrää ja käyttää kasvomaskia sisätiloissa, Seppälä muistuttaa.

Abiturienttien penkinpainajaiset, eli penkkarit järjestettiin torstaina 10. helmikuuta Mikkelissä ja Mäntyharjussa. Tuttuun tapaan rekkojen lavoilla näkyi erilaisia hahmoja ja karkit lensivät.

Abeilla alkaa nyt lukuloma. Kevään kirjoitukset alkavat 15.3. äidinkielellä ja kirjallisuudella.

Ristiinan yhtenäiskoulun liikunnanopettajat Jussi Haapalainen ja Veera Louhivuori kertovat Move!-mittausten tuloksiin olevan monta syytä.

Bravon valmentaja Saila Parviainen vinkkaa leikki-ikäisten vanhemmille, miten lapsen liikkuvuutta voi kehittää. 

Olisipa Suomessa lasten ja nuorten esikuva, joka kertoisi venyttelyn tärkeydestä. Esimerkiksi joku tubettaja, joka nostaisi erityisesti poikien venyttelyintoa.

Ristiinan yhtenäiskoulun liikunnanopettajat Jussi Haapalainen ja Veera Louhivuori pohtivat roolimallien tärkeyttä, kun puheena on lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset.

Jo pitkään tyttöjen liikkuvuus on ollut selkeästi poikia parempaa. Kehon liikkuvuutta mitataan koululaisten testeissä esimerkiksi kyykistyksellä ja alaselän ojennuksella täysistunnassa. Lisäksi testataan olkapäiden liikkuvuutta. Testit tehdään vuosittain 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille koulussa osana liikunnanopetusta.

Syksyllä 2021 valtakunnallisesti kahdeksasluokkalaisista pojista 75 prosenttia sai ojennettua selkänsä täysistunnassa. Etelä-Savossa lukema oli 64,3 prosenttia. Viidesluokkalaisista pojista ojennuksessa onnistui sekä valtakunnallisesti että maakunnassa vähän yli 80 prosenttia. Tytöillä molemmissa ikäluokissa onnistujia oli yli 90 prosenttia.

Haapalainen ja Louhivuori kertovat, että Moven liikkuvuusosiot ovat aina olleet pojille haastavia myös Ristiinassa.

– Se on myös liikunnallisten poikien ongelma, että takareidet ja lantio ovat jäykät. Aina on hiihtäjiä ja futareita, jotka eivät onnistu näissä liikkeissä. Se ei johdu siis liikunnan määrästä, Haapalainen sanoo.

Liikunnanopettajat miettivät, että syitä jäykkyyden takana on useita. Yksi isoista syistä on se, että Suomessa edelleen on kahtiajako siinä, että tytöt venyttelevät ja pojat eivät. Osalla pojista kyse on myös siitä, että ei tunnisteta ja osata liikuttaa esimerkiksi omaa lantiota. Silloin kyse ei siis ole lihasjäykkyyksistä. Samoin kyykistyksessä nilkan rakenteet saattavat estää liikkeen.

Kaikkiaan syytä voi olla myös siinä, että monipuolisen liikunnan määrä arjessa on vähentynyt. Lapsi voi harrastaa aktiivisesti tiettyä lajia, mutta kerta viikossa harrastaminen ei riitä, jos muun ajan pääasiassa istuu.

– Kaikkiaan tarvittaisiin isompaa kulttuurimuutosta siinä, että poikien olisi hyväksyttävämpää venytellä, Louhivuori sanoo.

Itsekin salibandya valmentava Haapalainen toteaa, että kehonhuolto pitäisi ottaa osaksi kaikkia harrastuskertoja lajissa kuin lajissa. Iso vastuu on toki myös kodeilla. Vanhempi voi näyttää mallia tekemällä pari venytystä vaikka koiralenkin jälkeen.

– Toki myös koululiikunnassa voisi olla enemmän venyttelyä, että lapset ja nuoret ylipäänsä oppivat tekemään liikkeitä. Osa lapsista ei ymmärrä, mitä on venyttelyn kipu. He eivät siedä sitä tunnetta, kun lihas venyy ja se tuntuu vähän pahalta, Haapalainen kertoo.

Move!-mittaustuloksissa on aina paljon alueellista vaihtelua. Ristiinan liikunnanopettajat muistuttavat, että pienellä paikkakunnalla vaihtelua on paljon myös vuosittain, koska ikäluokat ovat eri kokoisia ja erilaisia.

– Mutta liikkuvuudessa on aina iso ero tyttöjen ja poikien välillä. Ristiinassa se ehkä jopa korostuu, koska Bravo on tehnyt ihmeitä kylällä ja monella tytöllä on voimistelutaustaa, opettajat toteavat.

Liikunnassa laajemmin näkyy Ristiinassakin sama kuin valtakunnallisesti, että osa liikkuu paljon ja osa ei juurikaan.

Haapalainen huikkaa vielä haastattelun lopuksi, että erityistä Ristiinassa on se, että intoa koululiikuntaan kyllä riittää.

– Harvoin kukaan sanoo, että ei yhtään kiinnostaisi.

Karhut ja ravut kävelemään!

Leikki-ikäisen liikkuvuutta voi parhaiten edistää monipuolisella liikunnalla.

– Monipuolisuus on todella tärkeää. Se, että mennään metsään, heitetään palloa, hiihdetään ja uidaan, sanoo Brahen Voimistelijoiden päävalmentaja Saila Parviainen.

Parviainen vinkkaa vanhemmille myös pari täsmäliikettä.

– Leikki-ikäisten kanssa kannattaa peuhata lattialla. Karhukävely venyttää kehon takalinjaa, mikä myöhemmin usein on se jäykkä. Rapukävely puolestaan tuo voimaa sinne takalinjalle ja venyttää hartian seutua ja lonkkia. Kävelyitä voi tehdä joka suuntiin ja pyörien.

Voimisteluvalmentaja kannustaa aikuista näyttämään esimerkkiä ja innostamaan.

– Lapset liikkuvat luonnostaan. Esimerkiksi kiipeäminen kannattaa sallia. Lasten kuuluu temmeltää, ei istua paikoillaan.

Sekin pitää muistaa, että kaikki eivät taivu luonnostaan samalla tavalla.

– Lasta pitää kehua ja kannustaa. Kaikkea ei voi vaatia heti vaan muutokselle pitää antaa aikaa, Parviainen sanoo.

Venyttelyyn lasta voi opettaa leikin kautta. Voimistelijoiden harjoituksissa venytellessä esimerkiksi leivotaan pannukakkuja.

– Lasta voi vähän huijata tekemään. Kyllä ne helposti innostumaan saa, kun aikuinen vähän näkee vaivaa.

Usein vanhemmalla ei ole aikaa, eikä välttämättä intoakaan peuhata lapsen kanssa. Silloin Parviainen kannustaisi lasta mukaan urheilutoimintaan.

– Itse olen sitä mieltä, että kaikkien pitäisi alle 10-vuotiaina harrastaa voimistelua. Siinä on niin paljon liikkeitä, mitä lapsi tekee luonnostaan. Mutta Ristiinassa on paljon hyviä seuroja, Parviainen muistuttaa.

Mitkä Move!-mittaukset?

Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja.

Viimeksi toteutettiin 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille syksyllä 2021.

Tehdään osana peruskoulujen liikunnanopetusta mutta tuloksia ei saa käyttää oppilaan kouluarviointiin.

Syksyllä 2021 noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky oli huolestuttavalla tasolla.

Erityisesti keskivartalon lihaskunto oli heikentynyt edellisvuoteen verrattuna.

Testissä tehtävät osiot näkee videoina Youtubessa Move!-järjestelmä-tilillä.

Elina Alanne

Essote antoi kaksi uutta suositusta alueelle. 

Etelä-Savon alueellinen koronakoordinaatioryhmä totesi tiistain kokouksessaan Essoten alueen koronaepidemian tilanteen hyvin vakavaksi.

Essoten terveydenhuollon yksiköissä henkilökunnan poissaolot koronan vuoksi ovat mittavia ja sairaalahoidon tarve vaatii resursseja kiireettömästä hoidosta. Essotessa on keskeytetty resurssipulan vuoksi kokonaan kiireetön leikkaustoiminta erikoissairaanhoidossa.

Vaikka rokotekattavuus alueella on valtakunnan kärkeä, myös taudin ilmaantuvuus on kivunnut erittäin korkeaksi. Keskiviikkona sairaalahoidossa oli 23 potilasta, joista yksi tehohoidossa. Viime viikolla Essoten alueella todettiin 1051 koronatartuntaa.

Alueellisten testauskäytäntöjen erojen vuoksi ilmaantuvuusluvut eivät ole enää vertailtavissa sairaanhoitopiirien kesken. Essotessa testataan edelleen rokotustaustausta riippumatta, ja tartunnan saaneet pystytään kontaktoimaan noin vuorokauden reagointiajalla.

– Päädyimme asettamaan alueelle kaksi uutta suositusta. Lainsäädäntöön perustuvia uusia rajoituksia ei sen sijaan esitetä aluehallintovirastolle. Epidemiaa pitää pystyä nyt hillitsemään kansalaisten omaan harkintaan perustuvilla toimilla, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo tiedotteessa.

Koronanyrkki päätyi suosittamaan koko alueelleen enintään viiden (5) henkilön kokoontumisrajoitusta helmikuun loppuun asti. Toinen suositus kohdistuu työnantajille laajaan etätyöhön siirtymiseen Mikkelin, Juvan, Mäntyharjun ja Pieksämäen seuduilla niin ikään 28.2. asti.

– Näissä neljässä kunnassa on erityisen suuri riski, että tauti leviää työyhteisöissä liian nopeasti. Aikuisväestön kontaktien määrää pitää saada vähennettyä epidemiahuipun tasaamiseksi, Seppälä muistuttaa.

Koronanyrkki arvioi tilannetta uudestaan 22. helmikuuta.

Sairaalahoidossa on 23 koronapotilasta. 

Koronavirusepidemian aiheuttama sairaalakuormitus on kasvanut rajusti Essoten alueella, kerrotaan Essoten maanantain tiedotteessa. Viikonlopun aikana sairaalahoidossa olevien määrä on yli tuplaantunut 23:een, joista kaksi on tehostetussa hoidossa.

– Noin kolmasosa sairaalapotilaista on tullut hoitoon muun syyn kuin koronan vuoksi, mutta kaikki vaativat kuitenkin eristämistä ja valtavasti resursseja. Tämä taas vaikeuttaa voimakkaasti palvelujentuotantoamme, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä pahoittelee tiedotteessa.

Tartuntoja todettiin viime viikolla yhteensä 1051, mikä on lähes 200 enemmän kuin edeltäneellä viikolla. Lähes kolmasosa kaikista otetuista koronanäytteistä osoittautuu nyt positiivisiksi.

Tilanne on hyvin vaikea myös siksi, että Essoten henkilöstöä on sairastunut ja altistunut suurissa määrin. Kiireettömään hoitoon ei ole tällä hetkellä henkilöstöä. Sen vuoksi vastaanottoaikoja ei ole saatavilla ja varattuja aikoja joudutaan siirtelemään.

– Seuraavat pari viikkoa ovat todennäköisesti koko tämän epidemia-ajan haastavimmat osaltamme terveydenhuollon kantokyvyn kannalta. Tämä oli tavallaan odotettavaakin, kun rajoituksia puretaan ja karanteeneista luovutaan. Epidemian hillintä riippuu nyt pitkälti väestön oman harkinnan varaisista toimista, Seppälä jatkaa.

Hän muistuttaa edelleen, että tärkeimmät hillitsevät toimenpiteet ovat kontaktien välttäminen ja hengitystiesuojautuminen.

Koronataudin vakavalta muodolta tehokkaasti suojaava kolmas rokoteannos on annettu jo 60,2 prosentille koko Etelä-Savon väestöstä. Rokotuksen voi edelleen hankkia varaamalla rokotusajan netistä tai saapumalla Walk In -ajankohtana rokotuspisteelle. Ristiinassa walk in -rokotus on torstaisin kello 12–15. Suomenniemen Metsätähdessä rokotetaan maanantaina 7.2. kello 12–16.

Koronaepidemia toi Nestori Virtasen takaisin kotiseudulle. Mökillä syntyi uusi yritys Satoja Oy.

Alkuvuodesta 2020 koronavirus sulki maailman. Ristiinalaislähtöinen Nestori Virtanen oli Espanjassa, joka meni kiinni.

– Tilanne siellä oli tiukka ja poliisin toiminta ei täyttänyt mitään perustuslakeja. Tiesin, että Suomessa on tilaa, Virtanen kertaa.

Virtanen oli jo jonkin aikaa tehnyt töitä ulkomailla. Tuona keväänä hänen oli tarkoitus mennä töihin Kreikkaan mutta yhtäkkiä oltiin tilanteessa, että lentokoneet eivät enää lentäneetkään. Virtanen päätti ottaa suunnaksi Suomen ja mökin Himalanpohjalla.

Virtasella on tietojenkäsittelytieteen ja graafikon tutkinnot ja hän on työskennellyt esimerkiksi verkkokaupan startup-yrityksessä. Jo vuosia sitten hän pyöritteli ajatusta ja hieman testasikin, miten tuottajat voisivat myydä Reko-lähiruokatuotteita muualla kuin Facebookissa. Idea palasi mökillä mieleen ja vuosi sitten syntyi Satoja Oy, joka on lähiruuan myynti- ja tilauspalvelu.

– Reko-konsepti on loistava mutta julkinen tilaaminen ei ole minun juttuni. Facebook ei muutenkaan ole minusta paras paikka toiminnan kannalta, koska siellä ei juurikaan ole mahdollista kehittyä.

Virtanen tykkää itse panostaa laadukkaaseen ruokaan ja näkee, että se on hyvä sijoitus sekä oman hyvinvoinnin että koko ympäröivän yhteisön kannalta.

Tutkimusten mukaan suurin osa Reko-ringeistä ostavista on naisia, mikä mietitytti Virtasta. Ehkä ostotavassa on jotain, mikä ei saa miehiä asiakkaiksi.

– Toki lähiruokaa saa myös marketeista ja sieltä on helppo ostaa mutta kate tuottajalle on tuolloin aivan eri. Tässä on toki kyse myös siitä, haluaako ostaja nähdä hieman vaivaa, että tukee sillä rahalla, mikä joka tapauksessa menisi ruokaan, lähiseudun toimintaa.

Satoja.fi on löytänyt tuottajia hyvin mukaan. Virtanen on myös käynyt tilavierailuilla pallottelemassa ideoita ja kuuntelemassa tuottajien tarpeita. Nyt palvelun on aika alkaa etsiä ja testata toimintaa myös asiakkaiden kanssa.

– Sivusto on nyt vielä hyvin alkuvaiheessa. Ydin toimii mutta se esimerkiksi näyttää hieman hassulta.

Virtasen lisäksi Satoja-tiimissä on osa-aikaiset ohjelmistokehittäjät Kuopiosta ja Lontoosta.

Tällä hetkellä Satoja on tuottajille vielä maksuton. Ideana on jatkossa ylläpitää ja kehittää sitä niin, että tuottajat maksavat provisiota syntyneen myynnin perusteella. Virtanen etsii keväällä myös sijoittajia, jotka haluaisivat olla mukana parantamassa maatalouden kannattavuutta.

Aluksi toimintaa testataan Etelä-Savossa mutta Satoja.fi on laajennettavissa koko Suomeen.

Haastattelupäivänä Virtasen mökin aggregaatin vetonaru hajosi ja lumitöitä on saanut puskea mökkitiellä harva se päivä. Hän kokee, että elämässä on nyt hyvä tasapaino.

– Mökillä saa paljon aikaan ja lisäksi on sopivasti liikuntaa luonnon ehdoilla. Tällaista yritystähän pystyisi pyörittämään mistä vain mutta nyt asun täällä ja haluan itsekin panostaa siihen, että seutu pysyy eläväisenä. Satoja.fi-tyyppisen yrityksen kasvu täyteen potentiaaliin ottaa yleensä 5–10 vuotta, jos kaikki menee hyvin. Mutta jos se menee nurin heti, niin se menee. Mutta kaikki energiat pistän nyt siihen, Virtanen sanoo.

Elina Alanne

Satoja.fi etsii testikäyttäjiksi sekä tuottajia että asiakkaita. Ristiinassa Reko-toimintaa on talviaikaan pääsääntöisesti kerran kuussa.

Lue myös juttu vuodelta 2020, kun Reko aloitti Ristiinassa.

Epidemiahuippu on Etelä-Savossa edelleen edessä. 

Itä-Suomen aluehallintovirasto kevensi keskiviikkona yleisötilaisuuksiin kohdistuvia rajoituksia. Päätös astui voimaan välittömästi.

Itä-Suomen alueella voi nyt järjestää ilman asiakasmäärän rajoitusta yleisötilaisuuksia, joissa kaikille osallistujille on osoitettu nimikoitu tai numeroitu istumapaikka. Tilaisuuksia, joissa kaikille osallistujille on osoitettu nimikoitu tai numeroitu istumapaikka, ei siis rajoiteta henkilömäärän osalta.

Heti keskiviikkona esimerkiksi Mikkelin Jukurit ilmoitti, että yleisö pääsee tulevana lauantaina 5.2. kotipeliin. Käytössä on istumapaikat mutta ei jäähallin seisomakatsomoa.

Avin päätös on voimassa 2.2.2022–20.2.2022. Rajoitus on voimassa tilaisuuksissa, joissa kaikille osallistujille ei ole osoitettu nimikoitua tai numeroitua istumapaikkaa. Tuolloin rajoitetaan yli 100 henkilön tilaisuuksia niin, että osallistujamäärä voi olla enintään 50 % tilaisuuden enimmäisosallistujamäärästä kyseisessä tilassa.

Ulkotiloissa järjestettyjä yleisötilaisuuksia ei rajoiteta.

Avin tiedotteessa todetaan, että toimijoiden vastuu tilaisuuksien terveysturvallisesta järjestämisestä korostuu. Myös osallistujien on tärkeää noudattaa vastuullisesti järjestäjien ohjeita. Aluehallintovirasto muistuttaa myös, että vaikka se keventää ja purkaa nyt aiemmin asettamiaan kokoontumisrajoituksia, on tärkeä noudattaa sairaanhoitopiirien ja kuntien alueilleen mahdollisesti antamia suosituksia.

Essote totesi keskiviikon tiedotteessa, että alueen koronakoordinaatioryhmä totesi kokouksessaan 1. helmikuuta alueen koronatilanteen jälleen huonommaksi kuin koskaan aiemmin. Sekä viikkokohtaiset tartuntamäärät että niistä johdetut päiväkohtaiset keskiarvot ovat edelleen kasvussa.

Myös koronataudin sairaalahoidon tarve on yli kaksikertaistunut kahden viime viikon aikana ja viime viikolla on menehtynyt kaksi henkilöä koronataudin vuoksi.

– Tasaantumista ei vielä näy. Vaikka muualla Suomessa puhuttaisiinkin jo epidemiahuipusta, täällä se on vielä edessä, sillä tulemme tässäkin asiassa joitakin viikkoja esimerkiksi Etelä-Suomen perässä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä huomauttaa tiedotteessa.

Koronanyrkki esitti kuitenkin Itä-Suomen aluehallintovirastolle kevennyksiä yleisötilaisuuksien rajoituksiin.

Seppälä on edelleen huolissaan terveydenhuollon kantokyvystä. Esimerkiksi Essoten kiireettömän hoidon lääkäriaikoja ei ole saatavissa, sillä henkilöstön koronatartunnat ja niistä johtuvat poissaolot kuormittavat terveyspalveluita.

– Aikuisten välisten sosiaalisten kontaktien lisäämisen aika ei ole vielä, vaikka rajoituksia jo lähdetään purkamaan. Tautia on huomattavan paljon liikkeellä ja sille voi altistua käytännössä kaikkialla. On tärkeää, että epidemia lähtee selvään laskuun ennen kontaktien määrän lisääntymistä, Seppälä perustelee.

Koronanyrkin antamat suositukset Essoten alueella:

• Jos yleisötilaisuuksiin osallistutaan, tulee se tapahtua vain täysin oireettomana ja negatiivisen kotitestin jälkeen.
• Yleisötapahtumiin osallistuessa tulee koko oman seurueen välttää kontakteja muihin seurueisiin tapahtumassa.
• Riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä suositetaan välttämään yleisötapahtumia, yleisiä kokouksia ja väkijoukkoja, kunnes tartuntamäärät ovat selkeästi laskeneet nykyisestä.
• Lasten ja nuorten harrastusten turnaustoimintaan liittyvät rajoitteet suositetaan poistettavaksi.
• Aikuisten ryhmäliikunta voi alkaa 7.2. alkaen 50 prosentin osallistujamäärillä.
• Korkeakouluihin, aikuisten perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvistä rajoituksista ja etäopetuksesta luovutaan.

Jo aiemmin kerrottu Alkon uudistus aloittaa S-marketin muutokset. 

S-market Ristiinassa toteutetaan keväällä 2022 mittava uudistus, tiedottaa Osuuskauppa Suur-Savo. Remontti alkaa jo aiemmin kerrotulla Alkon omalla konseptiuudistuksella tammikuussa. Alkon tilat muuttuvat ja Alkon sisäänkäynnin paikka vaihtuu. Alkolta vapautuviin tiloihin rakennetaan S-marketille toimistotilat sekä uusi asiakas wc.

Tilamuutosten myötä S-marketin tila laajenee.

− Uutena lisäpalveluna asiakkaille toteutuu leipäosaston yhteyteen rakennettava paistopiste. Paistopisteen yhteyteen tulee myös kahviautomaatti. Juomaosasto saa myös lisätilaa ja siellä valikoimissa tullaan painottamaan paikallisia tuotteita, kertoo tiedotteessa Osuuskauppa Suur-Savon marketkaupan johtaja Satu Nieminen.

S-marketiin tulee myös konseptin mukainen Verkkokaupan noutopiste.

– Pisteestä on kätevää napata etukäteen tilatut ostokset vaikkapa mökkireissulle, lisää tiedotteessa S-market Ristiinan marketpäällikkö Heidi Tarvainen.

Myymälän jätekatos ja lastaussilta päivitetään turvallisuuskriteerit huomioiden. Lisäksi kassalinjasto uusitaan ja uutena palveluna tarjotaan kaksi hihnallista pikakassaa, jolloin isommatkin ostokset hoituvat sujuvasti asiakkaalta itsepalveluna.

Remontin yhteydessä uusitaan ja päivitetään rakennustekniikkaa ja -automaatiota sekä korjataan vanhempaa lattiapäällystettä. Marketin kaikki kylmäkalusteet uusitaan energiatehokkaammiksi. Investointi kokonaisuudessaan maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa ja aikataulullisesti sen tulisi olla valmis ennen kiireistä kesäkauppaa.

Remontti etenee vaiheittain, joten liiketoiminta jatkuu normaalisti koko remontin ajan.

− Remontti on henkilökunnan keskuudessa kovasti odotettu uudistus ja sen myötä on ilo tarjota tulevana kesänä asiakkaille entistä parempi palveluvalikoima viihtyisissä ja ajan henkeen päivitetyissä tiloissa, toteaa Tarvainen tiedotteessa.

Kaupunkikehityslautakunta palautti Ristiinan päiväkotiratkaisun uudelleen valmisteltavaksi tiistain kokouksessaan.

Lautakunta haluaa vielä selvityksen muun muassa eri vaihtoehdoista kustannusarvioineen. Tämä tarkoittaa jo laskettujen vaihtoehtojen lisäksi nykyisten tilojen minimikunnostusta tai peruskorjausta. Lisäksi lautakunta haluaa selvityksen muiden kaupungin hallinnassa olevien tilojen käytöstä, väliaikaisten kevyiden tilojen hankinnasta sekä yksityisen toimijan käytöstä.

Esitys oli, että lautakunta lähettää eteenpäin ratkaisun, jossa Ristiinaan rakennetaan kevytrakenteinen päiväkoti.

Palauttamista esitti lautakunnan puheenjohtaja Jouko Kervinen (kok.), jota kannatti Pertti Karhunen (ps.). Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 5-8.

Asian palauttamista kannattivat Kervisen ja Karhusen lisäksi Jaakko Väänänen (kesk.), Jukka Härkönen (kok.), Katriina Noponen (kesk.), Perttu Noponen (kesk.), Saara Isoaho (kok.) ja Katariina Asikainen (ps.). Asian käsittelyä olisivat jatkaneet Anni Panula-Ontto-Suuronen (kesk.), Marita Hokkanen (sd.), Leena Kontinen (vihr.), Hannu Tullinen (sd.) ja Katja Kohvakka (sd.).

Kontinen ja Kohvakka ovat lautakunnan varajäseniä. Kohvakka on ristiinalaisen Jaana Vartiaisen (sd.) varajäsen. Vartiainen on Ristiinan päiväkodin johtaja ja ei työtehtävänsä vuoksi osallistunut asian käsittelyyn.

Ristiinan ja Suomenniemen alueelta nousi aluevaltuustoon verraten monta edustajaa.

Sunnuntain aluevaaleissa paikan Etelä-Savon aluevaltuustosta nappasivat Ristiinasta Kirsi Olkkonen (kesk.), Riitta Hassinen (sd.) ja Sami Järvinen (ps.). Etelä-Savossa vaalien voittaja oli keskusta, jonka valtuutetuiksi nousi myös Suomenniemen konkaripoliitikko Outi Kauria.

Ristiinan ja Suomenniemen alueelta nousi aluevaltuustoon verraten monta edustajaa. Esimerkiksi Mäntyharjun, Juvan, Puumalan ja Hirvensalmen kunnista valtuustoon valittiin jokaisesta yksi edustaja. Etelä-Savon ensimmäisessä aluevaltuustossa on 23 valtuutettua Mikkelistä, 16 Savonlinnasta ja 7 Pieksämäeltä. Kaikki maakunnan kunnat saivat valtuustoon yhden tai kaksi edustajaa.

Keskustaa edustaa aluevaltuustossa 20 edustajaa. Olkkonen sai 485 ääntä ja Kauria 335 ääntä.

Seuraavaksi eniten valtuutettuja on SDP:llä, jolla on 12 paikkaa. Laskennan loppuvaiheilla paikan nappasi myös Hassinen 232 äänellä.

Kokoomuksella on aluevaltuustossa 11 valtuutettua, Liike Nyt sai Savonlinnan Panu Peitsaron johdolla viisi paikkaa.

Myös perussuomalaisilla on aluevaltuustossa viisi paikkaa. Puolueen ääniharava oli Kisakaaren tansseistakin tuttu Jaana Strandman 579 äänellä. Järvinen meni läpi 267 äänellä.

Vihreät saivat aluevaltuustoon kolme paikkaa, kristillisdemokraatit kaksi ja vasemmistoliitto yhden.

Alueen ääniharava oli lääkäri Peitsaro, joka on aiemmin työskennellyt Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin johtajana. Peitsaron äänimäärä 3390 ääntä oli valtakunnallisestikin korkea. Peitsaro kampanjoi Savonlinnan päivystävän keskussairaalan puolesta.

Seuraavaksi eniten ääniä Etelä-Savossa sai Mäntyharjun kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.), 1870 ääntä. Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola (kok.) sai 1421 ääntä. Savonlinnan Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) sai 1228 ääntä ja Juvan pitkäaikainen, eläköitynyt kunnanjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) 1160 ääntä.

Etelä-Savon äänestysprosentti oli 48,1. Mikkelissä äänestysprosentti oli 47,4. Ristiinan äänestysalueella äänestysprosentti oli 48,6, Pellosniemellä 42,3 ja Suomenniemellä 53,9.

Elina Alanne

Uuden päiväkodin paikkaa selvitetään vielä. 

Ristiinan uutta päiväkotia ei todennäköisesti toteuteta niin, että Ihastjärven entinen koulu siirtyisi päiväkotirakennukseksi Ristiinaan. Ensi tiistaina kokoontuvalle kaupunkikehityslautakunnalle esitetään, että koulua ei siirretä vaan Ristiinan tehdään päiväkodiksi kevytrakenteinen uudisrakennus talousarviomäärärahojen puitteissa. Ristiinan päiväkodille on varattu kaupungin talousarviossa yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.

Kevytrakenteinen päiväkoti tarkoittaa valmiista tilaelementeistä koostuvaa rankarunkoista alle 1200 kerrosneliön päiväkotia, joka ei vaadi väestönsuojaa, esittelytekstissä todetaan. Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kertoo, että käytännössä esimerkiksi päiväkodin lisärakennus Helmi-talo on tämän tyyppinen.

– Jos nykyiseen päiväkotiin verrataan, niin onhan se parempi mutta ei toki toiminnallisesti niin hyvä kuin perinteisellä tavalla toteutettu kiinteä rakennus. Esimerkiksi isompia tiloja ei tässä mallissa ole mahdollista rakennusteknisesti toteuttaa. Mutta jos verrataan nykyiseen Ristiinan päiväkotiin, niin sekin on sokkeloinen. Mikä tärkeintä, uusi päiväkoti olisi sisäilmaltaan terve, Hyttinen sanoo.

Päiväkotia suunnitellaan sadalle lapselle.

Ihastjärven koulua ei siirretä Ristiinaan, koska rakennuksen muutostyöt tulisivat liian kalliiksi. Kustannusarviota päivitettiin teknisten selvitysten jälkeen. Rakennuksen siirtäminen maksaisi noin puoli miljoonaa. Rakennuksen muutostyöt uudessa kohteessa päiväkotikäyttöön soveltuvaksi kustantaisi noin 1,92 miljoonaa. Kaikkia sataa lasta ei saada mahtumaan Ihastjärven koulun kiinteistöön, vaan rakennusta pitää laajentaa noin 367 neliömetriä, joka kustantaa 1,52 miljoonaa. Esittelytekstissä todetaan, että laajennuksen tarpeeseen vaikuttaa koululla olevan liikuntasalin poisjääminen siirrettävästä kokonaisuudesta.

Hyttinen kertoo, että liikuntasali jäisi pois teknisistä ja kustannussyistä.

– Koko ajan on tiedetty, että rakennusta pitää laajentaa, jotta Ristiinan päiväkoti siihen mahtuisi. Laajennusosa tulisi liikuntasalin kulmaan ja vaatisi paljon rakenteiden aukottamista ja muita ratkaisuja, Hyttinen kertoo.

Yhteensä Ihastjärven koulun siirtäminen ja muutos päiväkodiksi maksaisi uuden kustannusarvion mukaan noin 4 miljoonaa. Vastaavanlaisen sadan lapsen päiväkodin rakentaminen uudisrakennuksena maksaisi tällä hetkellä noin 4,6 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä Ristiinan päiväkodissa valmistaudutaan väistötilaratkaisuihin. Aiemmasta suunnitelmasta poiketen päiväkotirakennuksesta tai Helmi-rakennuksesta ei muuta ryhmiä koululle. Helmi-talossa olevat esikoululaiset muuttavat päärakennuksen liikuntasaliin ja alakerrasta kaksi pienten lasten ryhmää muuttaa Helmi-taloon. Avoin varhaiskasvatus Puuhatupa muuttaa päärakennuksen alakertaan.

Puuhatupa on avoinna kolmena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan.

Uuden päiväkodin paikkaa vielä selvitetään. Rakennuksen sijoittaminen Ristiinan nykyisen päiväkodin läheiselle pellolle vaatii kaavamuutoksen tai poikkeamisluvan. Paikaksi on aiemmin suunniteltu päiväkodin ja Puustellintien välistä peltoa.

– Nykyisen päiväkodin lähialueelle se rakennetaan mutta kaavoituspuoli vielä selvittää asioita. On ratkaistava, lähdetäänkö etenemään kaavamuutoksella vai vaihdetaanko suunniteltua paikkaa, Hyttinen kertoo.

Kaupungin asemakaavapäällikkö Kalle Räinä kertoo, että päiväkodin, Sotakoulun, sataman ja kirkon alueella on laitettu kaavamuutos käyntiin viime vuoden loppupuolella. Kaavassa ratkaistaan esimerkiksi alueen tulevaa maankäyttöä ja suojelumerkintöjä. Samaan pakettiin kuuluu Pökkäänlahden rantaan suunniteltu yleinen sauna.

– Päiväkoti on osa tätä kokonaisuutta. Pelto, jolle uutta päiväkotia on suunniteltu, on kaavassa puistoaluetta. Tässä kohteessa ei voida suoraan myöntää poikkeamislupaa, koska on niin merkittävästä asiasta kyse, Räinä kertoo.

Kaavoitus etenee luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen, ja aikanaan poliittiseen päätöksentekoon.

– Kun asiat on ratkaistu, niin se menee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Ajallisesti nämä ovat hitaita prosesseja. Sanoisin, että ainakin 1,5 vuotta. Jos asioita tulee eteen, niin vielä pidempiä, Räinä sanoo.

Päiväkodin korttelialueella on myös vapaata tilaa, joka on osoitettu rakentamiselle. Räinä toteaa, että näitä selvitetään nyt.

– Päiväkotiratkaisua pystyy katsomaan useampaan kohtaan. Kaavallisessa mielessä tämä etenisi nopeammin, koska ne ovat jo rakentamiseen osoitettuja paikkoja. Puistoalue ei taivu nopeasti käyttöön, Räinä selventää.

Jarkko Hyttinen, eteneekö uusi päiväkoti konkreettisesti vuonna 2022?

– Katsotaan nyt, mitä lautakunnat ja kaupunginhallitus päättävät ja sen jälkeen tiedämme, mitä se tarkemmin tarkoittaa. Toivottavasti saamme Ristiinan päiväkotiratkaisut kuntoon mahdollisimman pian, Hyttinen toteaa.

Elina Alanne

Lue myös: Päiväkodissa useita sisäilmaa heikentäviä tekijöitä -juttu vuodelta 2021.

Ulkoilureitti ja muita rakenteita halutaan paremmiksi. 

Mikkelin kaupunki haluaa käynnistää Astuvansalmen ulkoilureitin valmistelun. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ulkoilureittitoimituksen aloittamista ensi tiistaina kokouksessaan.

Alueen toimijat ovat sopineet, että Mikkelin kaupunki hakee noin kahden kilometrin matkalle ulkoilureittitoimitusta alueelliselle ely-keskukselle vahvistettavaksi. Kaupunki tekee asiassa yhteistyötä Etelä-Savon ely-keskuksen ja MikseiMikkelin asiantuntijoiden kanssa, asian esittelytekstissä kerrotaan.

Kaupunki alkaa valmistautua polun merkitsemiseen, koska alueen lunastamisesta odotetaan päätöstä valtioneuvostosta kuluvan kevään aikana. Etelä-Savon ely-keskus haki kesällä 2020 ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa valtiolle alue, jolla sijaitsee Astuvansalmen kalliomaalaukset ja osittain sinne johtava polku. Mikkelin kaupunki oli yksi toimijoista lunastusaloitteen takana.

Määräalan koko on noin 8,4 hehtaaria. Alue on yksityisomistuksessa ja omistajan kanssa ei ole päästy sopimuksiin alueen käytöstä. Kalliomaalauksille vievän polun kannalta kyse on loppumatkasta, noin 1,4 kilometrin osuudesta. Käytännössä alue siirtyisi Metsähallituksen omistukseen.

Ristiinalainen kertoi asiasta enemmän lokakuussa 2020.

Lunastusasia pitää käsitellä kahden vuoden sisällä hakemuksen saapumisesta tai asiasta on järjestettävä lisäkuuleminen asian pitkittyneestä käsittelystä johtuen. Ympäristöministeriöstä kerrottiin Ristiinalaiselle keväällä 2021, että koska kohde ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon tai luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella, ei ympäristöministeriö voi tehdä itsenäisesti lunastuslupapäätöstä, vaan päätöksen tekijä on valtioneuvosto. Tämän vuoksi asian käsittely on vienyt kauemmin kuin alkuun ministeriössäkään ajateltiin.

Kaupunkikehityslautakunnalle kerrotaan suunnitelmista, että polun ja sen opastamisen parantamisen lisäksi suunnitelmissa on parantaa alueen laituria. Esittelytekstissä todetaan myös, että lisäksi kalliomaalauksien katseluun tarkoitettua kävelytasoa on syytä parantaa: katselu- ja kävelytasoa tulisi korottaa, tehdä turvallisemmaksi ja siirtää hieman kauemmaksi itse maalauskohteista. Se vähentää myös spontaanin ilkivallan uhkaa maalauksille. Nämä toimet voisivat olla joko Metsähallituksen, Mikkelin kaupungin tai eri toimijoiden yhteishankkeita, tekstissä todetaan.

Reitistä kalliomaalauksille ei tule kokonaan esteetön ja reitin tavoitteena on pidättää reittiä kulkevat henkilöt oikealla polulla, että he eivät haittaa muuta yksityisten maankäyttöä kiinteistöillä. Mikkelin kaupunki sitoutuu reitin kunnossapitoon. Saimaa UNESCO Global Geopark -organisaatio ohjeistaa reitin ja kohteen opastuksen asianmukaisilla kylteillä.

Elina Alanne

Tila pienenee ja myymälään käynti helpottuu. 

Ristiinan Alko remontoidaan helmikuun alussa. Uudistuksen vuoksi myymälä on kiinni noin kaksi viikkoa. Myymälä on avoinna vielä lauantaina 29. tammikuuta, jolloin se sulkeutuu jo kello 16. Tämän jälkeen uudistettu myymälä aukeaa tiistaina 15. helmikuuta.

Palvelujohtaja Mika Kauppinen kertoo, että uudistus on osa Alkon konseptipäivitystä, jota on toteutettu viime vuosien aikana.

– Nyt on aika freesata Ristiinan myymälän ilme konseptin mukaiseen muotoon. Joka vuosi mietimme myymälöiden remonttitarpeet ja nyt on Ristiinan aika, Kauppinen sanoo.

Uudistuksella Alko haluaa selkeyttää ja raikastaa myymälän ilmettä. Myymälän tila pienenee hieman mutta valikoimassa olevien tuotteiden määrä pysyy suunnilleen samana.

– Uudistuksia mietitään aina siitä näkökulmasta, että millainen myymälä on hyvä ja toimiva asiakkaille mutta myymälän pitää olla myös henkilökunnalle hyvä ja hallittava. Vaikka Ristiinan myymälä napakoituu aavistuksen niin sen toiminnallisuus paranee. Valikoiman osalta otamme mielellämme palautetta ja toiveita asiakkailta vastaan, Kauppinen toteaa.

Kauppinen pitää vielä jännitystä yllä siitä, miten myymälän tilaa muutetaan.

– Mitään radikaalia muutosta ei ole luvassa mutta myymälään käynti helpottuu. Se nähdään sitten helmikuussa.

Tuttu henkilökunta palvelee Ristiinassa jatkossakin. Kauppinen toteaa, että Alkolle Ristiinan myymälä on tärkeä osa paikallista myymälöiden verkostoa.

– Ristiinan myymälä on siitä erityinen, että kesän aikana asiakkaiden määrä kasvaa voimakkaasti, hän toteaa.

Elina Alanne

Keskiaikahahmotyöpaja on yksi Mikkelin Kulttuurin unelmavuoden kulttuuritupsahduksista. 

Kulttuuriyhdistys Korppi ry järjestää Ristiinassa tammi-maaliskuussa 2022 koko perheen keskiaikahahmotyöpajan.

Pajan tavoitteena on tutustua paikalliseen historiaan ja siitä inspiroituneena luonnostella ja kehittää oma keskiaikainen hahmo, jonka roolissa voi tulla esimerkiksi kesän keskiaikatapahtumaan. Paja sopii erityisesti historiasta, fantasiasta ja hahmosuunnittelusta kiinnostuneille.

Pajalaisella voi olla jo mielessään ajatus omasta hahmosta, jota työstetään eteenpäin, mutta pajaan voi osallistua myös ilman pohjaideaa. Osallistuminen ei vaadi erityisiä kirjoitus- tai askartelutaitoja.

Kurssin vetäjinä toimivat kirjailijat Anne Leinonen ja Helena Waris sekä kädentaitojen ohjaaja Maikki-Noora Karvinen. Paja on osa Mikkelin Kulttuurin unelmavuoden kulttuuritupsahduksia, ja se on osallistujille maksuton. Mukaan otetaan 10 osallistujaa, myös lapset voivat osallistua aikuisen seurassa.

Hahmotyöpajan on tarkoitus kokoontua Vitsiälän Kylätalo Sampolassa perjantait 28.1. ja 11.2. kello 17–21 sekä lauantaina 26.2. kello 10–14 ja lauantaina 26.3. kello 10–16. Koronarajoitusten vuoksi on mahdollista, että aloitus siirtyy myöhemmäksi.

Työpajaan voi ilmoittautua lauantaihin 22. tammikuuta mennessä kulttuuriyhdistyskorppi@gmail.com tai 044 2157571 (myös tekstiviestillä).

Tartuntojen määrä on jatkanut kasvamistaan. 

Viime viikolla Essoten alueella todettiin yhteensä 451 koronavirustartuntaa. Määrä kasvoi edeltäneeseen viikkoon nähden parilla kymmenellä. Kouluikäisten parissa tauti ei ole toistaiseksi merkittävästi levinnyt kevätlukukauden alettua.

– Joitakin alle 12-vuotiaita tartunnan saaneita on ollut, mutta ei läheskään enemmistönä. Juhlissa tai muissa kontakteissa tartuntoja sen sijaan on ilmennyt laajemmin, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo Essoten maanantain tiedotteessa.

Essotella oli maanantaina sairaalahoidossa viisi koronapotilasta, tehohoidossa ei ketään. Hoitomäärän kasvu viikon takaiseen johtuu siitä, että Essote on vastannut alueen ulkopuolelta tulleeseen virka-apupyyntöön hoitopaikkoihin liittyen.

– Olemme vastaanottaneet viime viikon aikana kolme koronapotilasta Uudenmaan alueelta. He ovat mukana tämän hetken viiden potilaan määrässä, Gärdström selittää tiedotteessa.

Etelä-Savossa tartunnanjäljitystä jatketaan edelleen, ja se on toistaiseksi pystynyt vastaamaan korkeisiin tartuntamääriin lisäresurssien ansiosta. Essoten lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri on ilmoittanut jatkavansa jäljitystä.

Koronarokotukset jatkuvat Mikkelissä keskussairaalan rokotuspisteellä. Tammikuun ajan rokotuspiste on arkipäivien lisäksi avoinna tiistaisin kello 18 asti ja sunnuntaisin kello 9–15. Omatorin ja kauppakeskus Akselin rokotuspisteet ovat tällä hetkellä suljettuja.

– Lisäksi teemme täsmärokotuksia joihinkin yrityksiin, joista meitä on lähestytty, Gärdström sanoo.

5–11-vuotiaiden rokotukset jatkuvat Essoten neuvoloissa ajanvarauksella. Rokotusaikoja lapsille on myös Ristiinan neuvolassa. Muille on tarjolla ajanvarausten lisäksi myös walk in -tilaisuuksia.

Alle 12-vuotiaiden rokotuksissa on käynyt jo melkein tuhat lasta. Kolmannen koronarokoteannoksen on Essoten alueella saanut jo lähes 52 prosenttia koko alueen väestöstä.

– Kolmen rokotteen kattavuus on yksi osatekijä siinä, että alueemme ilmaantuvuusluvut ovat valtakunnan alhaisimpia ja vakavan tautimuodon esiintyvyys vähäistä, Gärdström muistuttaa tiedotteessa.

Mikkelin kaupunki linjasi uudet koronarajoitukset.

Mikkelin kaupunki on linjannut omista palveluistaan perustuen Essoten ja AVI:n antamiin päätöksiin ja ohjeituksiin. Suurin muutos aiempaan on, että uimahallit ja kuntosalit voivat avautua rajoitetulle määrälle asiakkaita. Rajoituksiin ja suosituksiin voi tulla nopeita muutoksia, mikäli alueen epidemiatilanne heikkenee.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan 50 hengen yleisötilaisuus- ja kokousrajoitus on voimassa 20.1.2022 asti. Kaupunki päätti jatkaa omien tilojensa rajoittamista 27.1. asti niin, että kaupungin liikuntasalit ja jäähallit ovat suljettu aikuisten harrastustoiminnalta. Tiloja voivat käyttää vuonna 2003 syntyneet ja sitä nuoremmat ohjattuun harrastustoimintaan osallistuvat lapset ja nuoret.

Lisäksi tiloja voivat käyttää koululaisryhmät, varhaiskasvatusryhmät, lakisääteisten palvelujen kuntoutusryhmät ja ammattimaisesti urheilevat aikuiset ilman henkilörajoituksia.

Uimahallit ja kuntosalit avautuvat asiakkaille lauantaina 15.1.2022. Tiloissa ei kuitenkaan järjestetä ryhmäliikuntavuoroja. Asiakasmäärää rajoitetaan terveysturvallisuuden vuoksi.

Mikkelin kaupunki suosittelee yhteistyössä Essoten kanssa, että lasten ja nuorten liikuntatapahtumat ja turnaukset sekä muut tämänkaltaiset tapahtumat perutaan tai siirretään, mikäli osanottajia tulee alueen ulkopuolelta.

Ulkoliikuntapaikoissa ei ole henkilörajoituksia. Pukukopit eivät kuitenkaan ole käytössä. Kaupunki muistuttaa turvaväleistä liikuntapaikoilla.

Kirjastoissa ja museoissa ei ole henkilörajoituksia. Asiakkaita pyydetään noudattamaan suosituksia ja käyttämään kasvomaskia. Kirjastoissa ei järjestetä tapahtumia tai ohjattua toimintaa. Mirja-kirja-auto ei liikennöi 26.1. saakka.

Kansalaisopiston ja Otavian osalta kaupungin tiedotteessa todetaan, että vapaan sivistystyön koulutus ja aikuisten perusopetus käynnistyvät, terveysturvallisesti järjestettynä, lähiopetuksena 17.1.2022.

Kaikki kaupungin linjaukset voi lukea Mikkelin nettisivuilta.

Voimassa olevat aluehallintoviraston linjaukset löydät tästä jutusta.

Kuudella puolueella on Ristiinassa asuvia aluevaltuustoehdokkaita.

Etelä-Savossa on käynnissä olevissa aluevaaleissa ehdolla 369 henkilöä. Joukossa on myös useita Ristiinan ja Suomenniemen seudulla asuvia henkilöitä. Tässä jutussa ehdokkaat mainitaan siinä järjestyksessä kuin puolueiden ehdokasnumerot ovat.

Kokoomuksesta ehdolla ovat ristiinalaiset Helen Kontturi, yrittäjä, Leena Korhonen, kiinteistönvälittäjä, Paavo Puhakka, DI, eläkeläinen ja Mikko Rongas, veroasiantuntija.

Kristillisen puolueen ehdokkaina ovat Heimo Huttunen, yrittäjä ja Anna-Liisa Mikkonen, teologian maisteri, LUK.

Neljä Ristiinassa asuvaa ehdokasta on kokoomuksen lisäksi myös SDP:llä. SDP:n ehdokkaina ovat Juha Hakkarainen, sähköasentaja, Riitta Hassinen, fysioterapiayrittäjä, terveystieteiden maisteri, Heidi Särkkä, terveydenhoitaja sekä Petri Tikkanen, työsuojeluasiantuntija, työsuojeluvaltuutettu.

Keskustan ehdokkaana on Kirsi Olkkonen, agrologi. Liike Nyt -puolueen listalla on Janne Rintala, yrittäjä.

Perussuomalaisten ehdokkaina ovat Sami Järvinen, asiakkuuspäällikkö, Anne Korhola, yrittäjä sekä Sami Nalli, yrittäjä, LVI-insinööri.

Suomenniemeläisiä ehdokkaiden joukossa ovat SDP:n Susanna Rusakko, vastuumyyjä, merkonomi sekä keskustan Outi Kauria, varatuomari.

Jutussa mainitut henkilöt asuvat Ristiinalaisen toimituksen tietojen mukaan Ristiinan tai Suomenniemen alueella. Ehdolla on myös useita alueelta lähtöisin olevia henkilöitä sekä kausiasukkaita.

Vaalien ennakkoäänestys jatkuu vielä tiistain 18. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 vaihtuessa. Hyvinvointialueet järjestävät jatkossa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi vanhusten hoitoa, vammaispalveluja, hammashoitoa sekä terveyskeskusten ja paloasemien toimintaa, eli suurta osaa asukkaille tärkeistä palveluista.

Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet, eli mahdolliset lautakunnat, sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Valtuusto päättää myös hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.

Aluevaltuusto aloittaa toimikautensa 1.3.2022. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Jatkossa aluevaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä. Seuraavat aluevaalit on vuonna 2025.

Elina Alanne

Puuttuuko joku listalta? Laita palautetta toimitus@ristiinalainen.fi-osoitteeseen.

Missä voi äänestää Ristiinan ja Suomenniemen alueella? Tieto löytyy tästä jutusta.

Mitä ennakkoon heti keskiviikkona äänestäneet miettivät? Lue tästä jutusta.

Avi jatkoi voimassa olleita rajoituksia kahdella viikolla. 

Itä-Suomen aluehallintovirasto ei muuttanut Etelä-Savon alueen tilojen käyttöä koskevia rajoituksia. Aluehallintovirasto teki keskiviikkona päätöksen, joka on samansisältöinen kuin jo voimassa olleet rajoitukset. Kieltoa lasten ja nuorten harrastustoiminnalle ei annettu.

27. tammikuuta saakka ovat suljettuina liikunta- ja urheilutoiminnassa joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä huvi- tai virkistystoimintaan käytettävät tanssipaikat sekä kuorolaulutoimintaan käytettävät tilat.
– Määräys ei koske kuntosaleja ja muita vastaavia sisäliikuntatiloja eikä myöskään yleisiä saunoja tai uimahallien ja kylpylöiden allastiloja. Suljetuksi määrättyjä tiloja voi käyttää vuonna 2003 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten ohjattuun harrastustoimintaan. Ikärajaa on nostettu niin, että kaikki viime vuonna 18 vuotta täyttäneet voivat osallistua toimintaan. Toiminnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon osallistujien terveysturvallisuus, kertoo ylitarkastaja Emma-Lotta Kinnunen tiedotteessa.

Suljettuja tiloja voi käyttää myös lakisääteisiin palveluihin, kuten lääkinnälliseen kuntoutukseen, koulujen liikuntaopetukseen ja koronarokotusten järjestämiseen. Myös aluevaalien ennakkoäänestys on sallittua muuten suljetuissa tiloissa. Tilojen sulkupäätökset eivät ulotu myöskään ammattiurheiluun eivätkä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan.
Aluehallintovirasto tekee kokoontumisrajoituksiin liittyvät päätökset perjantaina.

Essoten nettisivujen mukaan alueella on torstaiaamuuna kello 10 todettu tällä viikolla 217 koronatartuntaa. Sairaalahoidossa on kolme henkilöä.

Koronan hurjan leviämisnopeuden vuoksi Essotessa otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa pandemian aikana positiivisten testitulosten tekstiviesti-ilmoitukset.
– Tähän asti olemme ilmoittaneet positiivisista tuloksista soittamalla. Nyt tartuntoja tulee niin paljon, että on nopeinta lähettää tekstiviesti myös positiivisesta tuloksesta, jotta tieto eristyksen alkamisesta saadaan nopeasti ihmisille. Jäljityksemme soittaa kyllä sitten myöhemmin perään, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo Essoten tiedotteessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti torstaina, että karanteenien pituus on jatkossa viidestä kymmeneen päivään. Lääkäri arvioi sen keston.

Noin puolet Etelä-Savon koko väestöstä on jo saanut koronarokotteen kolmannen annoksen, Essote kertoi keskiviikon tiedotteessa. Korkea rokotekattavuus vähentää vakavan koronavirustaudin riskiä ja on yksi tekijä alueen suhteellisen vähäisen sairaalahoidon tarpeen taustalla. Vakavasti sairastuneiden osuus tartunnan saaneista on maan alhaisimpia.
– Rokotteita on edelleen hyvin saatavilla, mutta kapasiteettia vähennetään sen verran Mikkelin kantakaupungissa, että Omatorin rokotuspiste sulkeutuu perjantain jälkeen. Keskussairaalan rokotuspiste jatkaa tuttuun tapaan, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Mikkeli kaupunki avaa uimahallit ja kuntosalit. Lue lisää tästä jutusta.

Juttuun on lisätty kello 14 tieto torstaiaamun koronatartuntamäärästä. 

Aluevaalien ennakkoäänestys loppuu tiistaina 18. tammikuuta. 

Tämähän on mahdottoman mielenkiintoinen paikka, kun saa ensimmäistä kertaa näissä vaaleissa äänestää. Jotenkin näin tuumaili Jouko Nousiainen ennen kuin asteli antamaan ennakkoäänensä aluevaaleissa keskiviikkona.

Aluevaaleissa voi ennakkoäänestää tiistaihin 18. tammikuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1. Ristiinan kirjastossa äänestänyt Nousiainen pohti, että äänestysprosentti saattaa jäädä alhaiseksi, koska pahentuneessa koronatilanteessa kaikki eivät uskalla lähteä äänestämään.

Nousiainen oli itsekin ehdolla vielä viime vuoden kuntavaaleissa.

– Mietin pitkään näihin vaaleihin ehdokkaaksi lähtöä, mutta päädyin siihen, että antaa nuorempien yrittää.

Oman ehdokkaan valinta hänelle oli ollut helppoa.

– Ristiinalaista äänestän totta kai!

Heti keskiviikkona äänestämässä kävi myös Harri Autere. Myös hän pohti, että uusien vaalien äänestysprosentti saattaa jäädä reilusti alle viidenkymmenen.

– Minä äänestän aina. Jos vaikka Miss Mikkeliä äänestettäisiin, niin kävisin. Viime aikoina olen aina äänestänyt ennakkoon. Nyt oli hyvä käydä samalla kuin kauppareissulla.

Autere totesi, että nämä vaalit kiinnostavat häntäkin vähemmän kuin esimerkiksi eduskunta- tai kuntavaalit.

– Oma ehdokas oli helppo löytää.

Kauppareissun yhteyteen äänestämisen oli täsmäyttänyt myös Eila Heima.

– Kyllä sitä pitää mennä äänestämään, kun on äänioikeus. Olen tuolta Himalanpohjan perukoilta, niin ajattelin hoitaa kaikki asiat kerralla, Heima huikkasi sisälle kiiruhtaessaan.

Eteläsavolaiset olivat keskiviikkona muuta maata aktiivisemmin äänestämässä. Aluevaaleissa äänestetään 21 hyvinvointialueella. Etelä-Savossa on torstaiaamuna äänestänyt 5,5 prosenttia äänioikeutetuista, kun koko maassa äänestäneitä on 4,0 prosenttia.

Elina Alanne

Missä voi äänestää Ristiinan ja Suomenniemen alueella? Tieto löytyy tästä jutusta.

Ketä Ristiinassa tai Suomenniemellä asuvia on ehdolla? Sen löydät tästä jutusta.

Aluevaltuustojen valinta alkaa keskiviikkona. 

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12. tammikuuta. Ennakkoäänestysaika päättyy tiistaina 18.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta.

Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Aluevaaleissa voi äänestää oman hyvinvointialueensa ehdokkaita. Etelä-Savossa valitaan aluevaltuustoon 59 valtuutettua. Ehdokkaita on 369. Kaikki ehdokkaat löydät täältä.

Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa muun muassa perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, sosiaalihuollosta ja pelastustoimesta. Aluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa, eli vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta.

Ristiinassa ennakkoäänen voi antaa kirjastossa arkisin 9–18 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10–16. Suomenniemellä ennakkoäänestetään kirjastossa arkisin 9–18.

Ristiinan alueella kiertää myös perjantaina 14.1. äänestysbussi. Se on Vitsiälän kylätalon pihassa kello 9–11, Närhilän kylätalolla 12–14 sekä Kuomapirtillä 15–17. Lauantaina 15.1. bussi on Hangastenmaan kylätalolla kello 9–11 ja Majatalo Ristinan pihassa kello 12–14.

Kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen aikataulu ja osoitteet ovat kaupungin nettisivuilla.

Elina Alanne