Ilkivaltaa Astuvansalmella

Ristiinassa Astuvansalmella sijaitsevien kalliomaalausten päätymistä ilkivallan kohteeksi on pelätty kauan. Nyt tämä kauhuskenaario oli toteutunut, kun joku tai jotkut henkilöt olivat töhrineet noin 5000 vuotta vanhojen kalliomaalausten alapuolella olevaa kalliota.

– Näin oli käynyt. Ei kyllä ollut mikään mukava tunne kun saavuimme ryhmän kanssa maanantaina paikalle, kertoo matkoja Astuvansalmelle järjestevän Saimaan Saaristo- ja Veneilypalvelut Oy:n kippari Harri Kerkelä.

– Retken oppaan Helena Partasen kanssa pohdimme että millä jäljet on tehty. Helena epäili että olisikohan jonkinlaisella liidulla. Toinen vaihtoehto ehkä olisi että kallion pintaa on raaputettu kivellä, jolloin kallion pinta on hajonnut, Kerkelä pohtii.

Astuvansalmen kalliomaalausten maalauskenttä on yksi pohjoismaiden laajimpia. Maalauksia on vuosituhansien ajan suojannut paitsi päällekaatuva kallion muoto, myös maalausten päälle muodostunut piidioksidikerros, jota ilman todennäköisesti ajan hammas olisi purrut maalaukset teille tietymättömille jo pitkän tovin sitten.

Maalauksien entistä ja nykyistä parempi tuotteistaminen ja markkinointi matkailukohteena on ollut keskustelun aiheena pitkään. Parhaillaankin Mikkelin kaupungin matkailun kehittämisessä Astuvansalmi on yksi kärkikohteista. Toisaalta on kuultu puheenvuoroja, joissa on pohdittu sitä, pitäisikö koko maalausten alue aidata ja siellä käymistä rajata, paitsi alueen luonnon kulumisen, myös juuri ilkivallan pelon pohjalta. Tämä viimeisin tapaus lisännee tätä keskustelua.

– Nykyisinhän esimerkiksi kameravalvonta on melko helppo järjestää paikalle, Harri Kerkelä heittää.

– Kaikkiaan tosi harmittava juttu, toivottavasti jollain nyt alkaa omatunto kolkuttaa ja saataisiin tekijä selville.

Niko Takala

Paikallisosaamista Ylen radioteoksessa

Yleisradiolla pitkän päivätyön tehnyt, nykyisin eläkkeellä oleva Tapani Ripatti on toteuttanut Ylelle yhdeksänosaisen dramatisoidun dokumenttisarjan 1918 – Äänien kirja. Yle Puheella perjantaisin klo 14 kuultava sarja on kuunneltavissa kokonaisuudessaan myös Ylen verkkopalvelu Areenassa. Yle Puheella sarjaa on takana yksi jakso, toinen osa kuullaan siis tämän viikon perjantaina. Jaksot ovat kestoltaan noin 25-minuuttisia.

Ristiinalaisittain teoksesta tekee erityisen kiinnostavan se, että dokumentin ääninä kuullaan useampaakin Ristiinan Nuorisoseuran harrastajanäyttelijää. Ristiinalaisia Ripatti päätyi kysymään mukaan, sillä hänellä on juuret tällä suunnalla, ja hän viettää kesänsä Ristiinassa.

– Ihan aluksihan minä ajattelin tätä hommaa tarjota Lahden kaupunginteatterille, mutta sitten jotenkin rupesi vaivaamaan ajatus ammattilaisista. Vuoden 1918 oli amatöörien sota, joten ajattelin että tähänkin toteutukseen tarvitaan mieluummin tekijät harrastajapohjalta, Ripatti pohjustaa päätöstään.

Ristiinassa äänitykset toteutettiin tänä keväänä maaliskuussa. Tekstit on valittu mukaan sekä aidoista, sata vuotta sitten pidetyistä puheista tai sitten silloin kirjoitetuista teksteistä. Lisäksi mukana on aikalaisten kertomia tarinoita 1918 tapahtumista.

– Minähän ihan rehellisesti sanottuna en ole ollut oikeastaan ollenkaan kiinnostunut sisällissodasta. Tämä kyllä muutti suhtautumista, kuvailee Päivi Orava.

Arto Paasonen taas tuumii, että ainakin vielä hänen sukupolvelleen sisällissodasta puhuttiin ”sellaisena itsenäistymiseen liittyneenä pienenä sivujuonteena ja kahakkana”.

– Ja tämän teoksenkin osalta kävi niin, että nyt vasta kun sen on kuunnellut valmiina, niin ymmärsi mitä on tehty ja mihin on päästy mukaan, eihän se vielä niistä lyhkäisistä pätkistä auennut. Vaikkakin jo silloin äänitysvaiheessa oli upea katsoa ja kuunnella vaikkapa Puhakan Mikkoa joka luki tekstejä Mannerheiminä. Uskomatonta miten hän viidessä minuutissa haki sen henkilön ja tunnetilan esiin, Orava jatkaa.

Huolimatta hyvin rankasta aihepiiristä mukana olleet pitivät tekemistä hyvänä kokemuksena, josta varmasti pystyy ammentamaan myös jatkossa muissa töissä.

– Olen valtavan otettu siitä, että meidän seuralle tarjottiin tällaista mahdollisuutta tehdä aivan erilaista taiteen muotoa. Ja olen myös tosi ylpeä siitä miten hyvin mukana olleet osistaan suoriutuivat, tuumii nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen, joka itsekin on mukana tekstejä lukemassa.

Ristiinan Nuorisoseurasta mukana ovat Päivi Orava, Sini Käräjämies, Arto Paasonen, Tanja Puustinen-Kiljunen ja Marko Miettinen. Mukana ovat myös oheisesta kuvasta uupuvat Mikko Puhakka ja Hannu Laamanen.

1918 – Äänien kirja kuunneltavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa. Yle Puhe perjantaisin klo 14.

Niko Takala

Ei enää kauheasti paina!

Tähän saavutukseen ei takuulla kovin moni esimerkiksi oman sukupolveni (tai nuorempien sellaisten) edustaja yllä. Nimittäin tämän viikon jälkeen työtehtävistä ”takavasemmalle” vetäytyvän seurakunnan lastenohjaaja Minna Puhakan työuran pituuteen samalla työnantajalla.

– Nyt on meneillään 44. vuosi seurakunnalla. 1975 tammikuussa tulin Ristiinan seurakuntaan töihin, sitä ennen olin ehtinyt olla yhden vuoden kuntapuolella, Puhakka ynnäilee maanantaina, jolloin on menossa hänen kolmanneksi viimeinen työpäivä.

– Toisaaltahan se on nyt sitten jatkossa niin kuin sveitsiläiset tuttavani tuossa muistuttivat. Eli minulla ei ole enää ikinä vapaapäiviä tai lomia!

Seuraavaksi on kuitenkin edessä pitämättömät lomat. Virallisesti eläkepäivät Puhakalla alkavat lokakuun alusta. Joko on haikeuden tunne iskenyt?

– Oikeastaan ei vielä ollenkaan. Tässä on varmaan niin tottunut siihen, että tässä vaiheessa kesää ”työt loppuu” ja jäädään lomille. Veikkaisin että sitten tuossa elo-syyskuulla, kun katselen työkavereita ajelemassa töihin, niin ehkä silloin saattaa se haikeus tulla.

Niko Takala

Touko siunattiin Puntalassa

Jokavuotisena perinteenä jo 16 vuotta ollut Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen ja seurakunnan järjestämä Toukosiunaus toteutettiin tällä kertaa Puntalan myllyn maisemissa, Aimo ja Maija Niskasen mailla.

– Hienoa että saamme täällä upeasti kunnostetussa Puntalassa jatkaa tätä perinnettä, joka on nyt jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2002, jolloin Toukosiunausta pidettiin Korpelan kylällä Esa Siiriäisellä. Ideana on ollut alusta alkaen, että tapahtumaa vietäisiin eri puolille pitäjää, jotta kävijät näkisivät kylän eri kolkkia, totesi Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen puheenjohtaja Martti Rummukainen.

Puntalan isäntänä parikymmentä vuotta toiminut Aimo Niskanen kertoi tilan historiasta sekä heidän varsin mittavasta entisöinti- ja uudelleen rakentamisprojektista.

– Kaikissa kohteissa ollaan pyritty siihen, että rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon, ja myös siten, että käytettäisiin alkuperäisiä rakennustapoja.

– Esimerkiksi tämä myllyhän on kutenkin jouduttu rakentamaan uudelleen sen pohjalta minkälaiseksi se on arveltu. Mitään virallisia piirustuksia tästä ei ole löytynyt, Niskanen kertoi vuosina 1856-1917 käytössä olleesta, vuonna 1932 puretusta, myllystä

Hän tosin epäili, että ”jossain arkistossa Pietarissa” piirustukset saattaisivat olla, sillä myllyn rakentamisen aikaan kaikille rakennuksille piti olla silloisesta rakennusvalvonnasta Pietarista lupa.

Aluekappalainen Pirjo Palm Ristiinan alueseurakunnasta siteerasi tilanteeseen sopivasti 1. Mooseksen kirjaa sanoin ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu”. Puheenvuorossaan Palm muistutti myös kylvön ja korjuun kohtalonyhteydestä ihmisten ravinnonsaantiin.

– Viime vuonna esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi sato jäi huonoksi. Viimeisistä pahoista katovuosista on nyt 150 vuotta. Silloin koeteltiin Ristiinaakin, joka itse säästyi pahimmalta, mutta kuten entisen pappilan vieressä oleva muistomerkki kertoo, täälläkin menehdyttiin nälkään.

– Vastaavaa ei nykyisin ole, mutta tosiaan hankaluuksia on nykyisessäkin viljelyssä. Viime vuonna oli liian märkää, nyt taas on kärsitty kuivuudesta.

Puheenvuoronsa päätteeksi Palm siunasi touon, ja tällä kertaa kylvöviljana ollutta kauraa kylvi käsin peltoon Aimo Niskanen.

Niko Takala

Elämyspolku avattiin

Katariinantien ja urheilukentän välisen metsän poluilla on tarinallisia kuvatauluja, jotka innostavat kulkijoita liikuntaan ja edistävät kehon hallintaan. Taulut on suunniteltu esteettömiksi, ajatellen rollaattoreilla ja pyörätuoleilla liikkuvia, mutta ne sopivat kaikille.

Ristiinan lukion mediaryhmäläiset ovat piirtäneet kuvataulut. Kuvataiteen lehtori Saija Halonen kertoo, että syyslukukaudella toiminut ryhmä innostui todellisesta tekemisestä. Hänen tehtävänään oli lähinnä pelkistää ja selkeyttää kuvia sopimaan julisteiksi ja kauempaa katsottaviksi. Vaarinsaaren fysioterapeutti Piia Muinonen kävi luokassa ja kertoi millaista liikkeistä pyörätuolin käyttäjä hyötyy parhaiten. Hän innosti lukiolaisia seikkailumieleen ja aarteenetsintään, kun suunnittelevat kuvatauluja. Tuomas Anttonen Etelä- Savon Liikunnan maaseutu liikkuvaksi – hankkeesta muokkasi kuvat tulostukseen ja pystytti ne maastoon. Poluista ja niillä sijaitsevista kuvatauluista on kartta, jota saa Vaarinsaaresta.

Helena Kauppinen

Eläkeliiton ”Apunen”

Mielikuvia/ohjeita, kun näet polun varrella taulun:

– Kiikaroi ilvestä taikakiikareilla käännellen ranteita edestakaisin silmiesi edessä.

– Kääntele varovasti päätäsi oikealle ja vasemmalle niin kuin pöllö.

– Notkistele hartioitasi kettumaisesti jäniksen perässä!

– Osutko kävyillä maalitauluun vai saatko sen osumaan pieneen koriin?

– Mitä liikkeitä kuuluu kesäpäivään rannalla? Matojen kaivu, onkiminen, uinti, saunominen vastan kanssa…

”Hikipisarat ja stressi maksavat takaisin”

Ristiinan lukion ylioppilasjuhlassa viime lauantaina lakitettiin 21 uutta ylioppilasta. Ylioppilaiden tuntoja veti yhteen ylioppilaan puheen pitänyt Joona Strengell, joka muun muassa kuvaili juhlapäivää hetkeksi, jolloin ”kaikki vuodatetut hikipisarat, stressi ja raivokohtaukset maksavat takaisin”. Hän muistutti myös, että juhlapäivänä on syytä muistaa lukioajasta muutkin saavutetut asiat kuin ylioppilastutkinto.

– Olihan lukio paljon muutakin kuin kirjoja. Saimme kohdata kavereita ja kokea yhdessä iloa, surua ja ehkä jopa tuskaakin välillä. Kokemuksista mainittakoon vaikkapa Viron matkat ja penkkarit perinteineen. Varmasti moni muistaa myös sisäänpotkiaiset! Strengell tuumasi.

Hän kiitteli puheessaan myös Ristiinan lukiota ja sen opettajia.

– Toivon todella, että tämä laadukas lukio säilyy täällä vielä pitkään, jotta moni saa tästä vielä nauttia. Esimerkiksi opettajien rooli on ollut erittäin suuri pienessä lukiossa. Sekä apuna että muutoinkin huolehtivina. Saamamme opetus onkin ollut paljon muutakin kuin sitä, että tiedämme mitä on proteiinisynteesi tai derivointi.

Ristiinan yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Matti Hämäläinen sivusi oman puheensa lopuksi samaa aihetta.

– Koulusta saatavan ”kovan tiedon” lisäksi toivon teidän löytävän inhimillisyyttä ja lähimmäisen rakkautta. Ne ovat lopulta kuitenkin ne kaikkein tärkeimmät asiat elämässä.

Niko Takala

Pekka ja Juha eläkkeelle

”Minä olen ollut täällä ainakin sata vuotta, ja Juha aina”

Näillä sanoin kuvaili viime viikon keskiviikkona Pekka Veijalainen, joka jäi tältä keväältä eläkkeelle Ristiinan lukiosta yhdessä kollegansa Juha Anttilan kanssa. Ja kyllä näin varmasti voisi sanoa, Veijalainen on ollut Ristiinassa opettajana vuodesta 1985 alkaen, Anttila jo vuodesta 1983. Veijalainen on toiminut psykologian ja uskonnon opettajana (uskonnon osalta myös yläkoulun puolella), Anttila (pitkän) matematiikan ja fysiikan.

Viime viikolla vietettiin herrojen ”virallista” eläkkeelle jäämisjuhlaa kahvitteluineen koululla. Tilaisuudessa muun muassa rehtori Matti Hämäläinen muisteli ja kiitteli molempia eläkkeelle jääviä.

– Nyt meiltä on jäämässä pois kaksi todella pitkäaikaista työntekijää. Pekka ja Juha, taidatte olla ainoita jäljellä siitä porukasta, joka oli silloin täällä kun itse aloitin 20 vuotta sitten.

– Juha, olet aina ollut äärimmäisen kohtelias ja luonut hyvää työskentelyilmapiiriä sekä esimerkiksi monesti ollut se henkilö, joka on tuonut pöytään kompromissiesityksen, jos jossain asioissa on meinannut keskustelu kuumentua eikä ole yhteistä päätöstä meinannut syntyä.

– Pekka taas on aina ollut valmiina kuin partiopoika, jos on ollut toisen tai toisten auttaminen kyseessä. Olet myös ollut itselleni henkilö, jonka näkemykseen pystyin varsinkin oman urani alussa turvautumaan, kun ehkä itse olin vielä vähän epävarma, Hämäläinen totesi.

Hän myös korosti molempien miesten intoa ja tukea kaikelle kansainväliselle toiminnalle. Myös kokonaiskuvaa rehtori nosti esille.

– Teillä molemmilla on ollut suuri vaikutus koko ristiinalaiseen yhteisöön. Teidän kauttanne on kulkenut suuri joukko nuoria kohti elämän haasteita. Olette tehneet erittäin arvokasta työtä! Hämäläinen kiitti.

Niko Takala

Huvilalla ruokaillaan viikonloppuisin

Otto ja Irina Ravantti rakentavat Kallioniemen uutta kukoistusta

Kun Otto ja Irina Ravantti ottivat Kallioniemen komentoonsa viime kesän loppupuolella, oli heille alusta saakka selvää, että he paitsi haluavat ottaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän Kallioniemen huvilan käyttöön, myös nostaa paikan ravintolapalvelut uudelle tasolle.

– Tuo huvilahan on tämän paikan sielu! Oikeastaan se oli meille se kantava ajatus että huvila tullaan ottamaan käyttöön aiempaa vahvemmin, toteaa Otto Ravantti.

– Paitsi ruokailuja, niin suunnitelmissa on myös esimerkiksi taidenäyttelyitä sekä majoitusta huvilalla. Toki tämä jälkimmäinen vielä vaatii pohdintaa ja yhteistyötä esimerkiksi museoviraston kanssa, mikäli pyritään saamaan wc- ja pesutiloja huvilaan.

Tänä keväänä on jo muutamana viikonloppuna huvilalla päästy nauttimaan laadukkaasta ruuasta sekä ohjelmasta, esimerkiksi jazz-musiikista. Jotta huvila on saatu tällaiseen ravintolakäyttöön, on sen keittiö pitänyt tehdä täysin uusiksi.

– Ja totta kai sitä on nyt sitten tarkoitus hyödyntää kun siihen on panostettu. Nyt meillä on tilanne, että pystymme noin 120 henkilön tapahtuman hoitamaan sujuvasti, Ravantti ynnää.

Huvilan lounaat ovat tarjolla viikonloppuisin, ja niissä mennään noutopöytä –periaattella. Lisäksi Kallioniemessä on kesän aikana useampiakin eri teemoihin keskittyviä ruokatapahtumia, jolloin erillistä lounasta ei ole tarjolla. Seuraava tällainen tapahtuma on lauantaina 16.6., jolloin ohjelmassa on keittiömestari Heikki Salosen Lammasilta, jolloin musiikillisesta viihdyttämisestä vastaavat Jendrek Prusak ja Jerzy Dubiel. Musiikillisten tapahtumien makuun päästään jo edellisiltana, kun perjantaina 15.6. klo 20 alkaen Rantamakasiinin Sun Saimaa –stagella esiintyy Ismo Haavisto.

”Harjoitteluvaihe” oli hyvää oppia

Viime vuonna Ravantit hyppäsivät Kallioniemen puikkoihin niin sanotusti vauhdista, kun paikan vetovastuu siirtyi heille heinäkuun lopulla.

– Suunnitelmat oli kuitenkin olemassa jo pidemmän aikaa, siinä vain meni sitten kaiken maailman byrokratiassa pitkään. Jälkikäteen ajatellen oli jopa ihan hyvä että päästiin aloittamaan ikään kuin varkain. Päästiin näkemään mistä tässä on kyse ja vähän harjoittelemaan. Oli huomattavasti helpompi aloittaa nyt sitten tänä vuonna.

Kuluva vuosi onkin pyörähtänyt kelien suhteen aivan eri meiningillä käyntiin kuin edellinen. Tämä näkynyt myös Kallioniemessä

– Nämä poikkeukselliset kelit ovat tietysti myötävaikuttaneet siihen, että saatiin toiminta ja myynti aikaisessa vaiheessa käyntiin.

– Tosin pitää myöntää, että ihan ei silloin toukokuun alkupuolella oltu vielä ihan viimeistelyjä saatu valmiiksi. Sirkkeli vielä lauloi kun asiakkaita alkoi jo virrata! Ravantti naurahtaa ja lisää että myös tavarantoimitusten käynnistymisessä oli omia kommervenkkejään.

– Kokonaisuutena ollaan päästy kuitenkin hyvään vauhtiin. Toivotaan myös sitä, että kyläläiset olisivat vahvasti mukana touhussa, ainakin henkisesti. Ja kyllä me ollaan niin koettukin, että tuki on saatu!

Niko Takala

Kimpparuokailuilla halutaan ylläpitää toimintakykyä

Xamkin ja Essoten hankkeen myötä pyritään löytämään yhteisruokailuille jatkuvuutta

Syrjäseutujen seniori-ikäisiä houkutellaan tämän vuoden aikana toteutettavan ”Kimpassa syömään – Ikääntyvien yhteisöllinen ruokailu” -hankkeen merkeissä osallistumaan Kimpassa syömään –tapahtumiin. Ristiinassa tällainen tapahtuma toteutetaan ensi viikon maanantaina Kahvila-ravintola Saimaassa. Tapahtumaan ovat tervetulleita osallistumaan kaikki itsensä kohderyhmään kokevat. Syrjäkyliltäkään tapahtumaan kulkeminen ei ole ongelma, sillä Nina’s erikoistaksipalvelut Oy tarjoaa kyydityksen tilaisuuteen bussilipun hinnalla. Essoten ateriapalveluseteliasiakkaat saavat lisäksi ruokailusta normaalin kolmen euron alennuksen.

– Kuljetusten järjestäminen ja etenkin niiden hinta on varmasti monelle kauempaa tulevalle sitten jatkoa ajatellen se iso asia, arvelee hankkeen projektipäällikkö Nina Parkkinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Parkkisen mukaan hankkeella halutaan saada yhdessä ruokailemisista jatkuvaa toimintaa.

– Tämä ihan siksi, että tämä on ennaltaehkäisevää ja samalla toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Ja sitä paitsi, on ihan tutkimuksissakin todettu, että ruuan koetaan maistuvan paremmalta porukassa.

– Monella henkilöllä voi olla eri syistä ruokahalu alentunut, niin tämä voisi olla yksi keino saada ruoka maistumaan, ravitsemusarvot paremmiksi sekä sitä kautta sitten elämänlaatukin kohoamaan, Parkkinen listaa.

Nyt toteutettavilla pilottihankkeilla haetaan paitsi henkilöitä, jotka voisivat osallistua yhteisruokailuihin, myös palveluverkostoa joka jatkossa näitä toteuttaisi.

– Mukaan tarvitaan ateriapalveluita tarjoavan tahon lisäksi esimerkiksi kuljetuspalveluita sekä vaikkapa ohjelmapalveluita, jotta yhteisruokailuun päästään paikalle ja siitä saataisiin tehtyä aina mieluisa tapahtuma.

Ensi maanantain tapahtumassa tilaisuuden päätteeksi osallistujia hauskuuttaa ja liikuttaa teatteri-alan grand old lady Tarja Pyhähuhta.

– Hankkeen tiimoilta eri puolille maakuntaa on nyt sovittu neljä tällaista vastaavaa tapahtumaa. Tarkoitus on myös tehdä jälkiseurantaa ja ”eteenpäin potkimista”, jotta toiminta ei jäisi tähän vaan että sille saataisiin jatkuvuutta, Parkkinen painottaa.

Tapahtumapaikkana toimivan Kahvila-raintola Saimaan yrittäjä Virpi Trygg sanoo, että mukaan lähteminen oli helppo päätös.

– Olen toisessa työssäni nähnyt paljon vanhusten yksinäisyyttä ja hankaluuksia. Ilman muuta kannatan sitä että saataisiin ihmisiä aktivoitua täällä Ristiinassa. Samalla voitaisiin ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja ehkä muitakin ongelmia, hän arvioi.

Parkkinenkin korostaa että juuri yhteisöllisyyden lisääminen ja vahvistaminen on oleellinen osa hankkeenkin tavoitteita. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto AIKO-rahoituksella.

Kimpassa syömään –tapahtuma Kahvila-ravintola Saimaassa ma 4.6. klo 11.30 alkaen. Ilmoittautumiset pe 1.6. mennessä p. 050 4499 322 (ark. klo 8-20). Ilm. yhteydessä kerro myös mahdollinen kyytitarve.

Ateriapalveluun pääsylle tuloraja ja palvelutarpeen arviointi

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut (Essote) myöntää tulorajan (1200 e/kk) ja palveluntarpeen arvioinnin pohjalta alueensa asukkaille ateriapalvelua. Ateriapalvelu on tuotettu vuoden 2018 alusta alkaen ateriapalvelun palvelusetelin avulla.

Setelin arvo on kolme euroa aterialta, ja sen voi käyttää joko kotiin tuotaviin aterioihin tai toimipisteruokailuun. Ateriapalveluseteleitä on käytettävissä 20 kappaletta kuukautta kohden ja yhtä kuukautta kohden asiakas voi käyttää yhtä palveluntuottajaa.

Ateriapalvelua myönnetään pääasiassa säännöllisen kotihoidon asiakkaille tai omaishoitoperheille tukipalveluna hakemuksen perusteella. Ateriapalvelun asiakkuus edellyttää aina palveluntarpeen arviointia. Palveluntarpeen arvioinnista voi sopia Essoten Palveluneuvon (puh. 015 211 557) kanssa.

Ateriapalvelun myöntämisen perusteena voi olla asiakkaan heikentynyt ravitsemustila, aterian valmistamisen/ hankkimisen vaikeudet tai esimerkiksi se, että henkilö ei kykene järjestämään ruokailuaan muulla tavoin. Ateriapalvelua voidaan myöntää myös tilapäisesti esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

Ateriapalvelutuottajat nähtävissä osoitteessa www.palse.fi. Tällä hetkellä (29.5.) Ristiinasta ateriapalvelutuottajina toimivat Kahvila-ravintola Saimaa sekä Wanha Vossikka.

Ateriapalvelu on mahdollista järjestää myös Menumat -ateria-automaatilla, joka on mahdollista saada ilman tulorajaa ja ilman muita kotihoidon palveluita.

Lisätietoja: Essoten Palveluneuvo, p. 015 211 557 (ma-pe 8-16)

Niko Takala

Merirosvon aarteen jäljillä

Lasten ryhmä saa tänä vuonna kunnian korkata kesäteatteri

Ristiinan Nuorisoseuran lasten ja nuorten teatteriryhmä on toiminut jo useamman vuoden ajan. Viimeisimpinä vuosina teatteriryhmä on valmistanut esityksensä talviteatterina, näytökset ovat olleet koulun Setälä-salissa. Tällä kertaa edessä on kuitenkin täysin uudenlainen kokemus, kun lasten ryhmä on talven ja kevään aikana työstänyt esityskuntoon lastenteatterinäytelmää Vanhan merirosvon aarre. Näytelmä nimittäin tullaan esittämään Linnankorvan näyttämöllä, eli ihka oikeana kesäteatterina.

– No mikäs tässä nyt on ollessa, homma on lähtenyt hienosti rullaamaan kun ollaan päästy hyvien kelien myötä hyvissä ajoin harjoittelemaan tänne ”montulle”, iloitsee ryhmän ohjaaja Salla Sillanpää.

– Totta kai kuten aina, niin omia haasteita on ollut esimerkiksi aikataulujen kanssa, mutta isossa kuvassa hienosti on mennyt. Lapset ovat selvästi olleet innoissaan siitä että päästään tekemään ihan kunnon teatteria eikä vain ”rävelletä” siellä salissa sisällä.

Ryhmä on kokoontunut viime syksystä alkaen, jolloin homma polkaistiin käyntiin Suomenniemen nuorisoseuran talolla pidetyn viikonloppuleirin myötä. Sillanpää kertoo, että moni nyt näyttämöllä nähtävistä lapsista oli mukana jo tuolloin, hieman porukka on kuitenkin matkan varrella vaihtunut.

– Olisikohan ollut marraskuulla kun sitten valitsimme tämän näytelmän. Olikin vähän hankalaa löytää sellaista lastennäytelmää, jossa olisi riittävästi rooleja. Pidempiä juttuja olisi tietenkin ollut, mutta lasten kanssa sellaiseen ei oikein voi tarttua.

– Onneksi sitten tuli tämän mieleen! Siinä sitä sain itseänikin kiitellä että hyvä minä kun en muistanut, minähän olen itsekin joskus näytellyt tässä näytelmässä! Sillanpää nauraa.

Ohjaaja kertoo, että Jarmo Siltaojan kirjoittama näytelmä kertoo ikuisesta asetelmasta, eli siitä kuinka vanhemmilla ei ole aikaa olla tarpeeksi lasten kera ja keskustella heidän kanssaan. Näytelmässä lapsen isä ei oikein ole läsnä, joten perheen äiti järjestää heille ”aarteenetsinnän”.

– Myös kolme  rosvoa kuulee tästä ”aarteesta” ja he lähtevät niin ikään sen perään. Ja tästähän seuraa sitten tietysti monenlaista kommellusta ennen kuin kaikki ratkeaa! Sillanpää kuvailee.

Hän kertoo, että lasten teatteria on tehty sillä lähtöajatuksella, että kaikilla on kivaa.

– Näytöksiäkin on sopivasti viisi. Päästään kokemaan se kehitys joka useammassa näytöksessä tulee, mutta homma ei kuitenkaan käy liian raskaaksi tai tylsäksi.

Ohjaaja jakaa vuolaat kiitoksensa näytelmän teosta paitsi tietenkin mukana oleville lapsille, mutta myös ryhmän yhdelle oleelliselle taustavoimalle.

– Jamo (Jarmo Koivumäki) on ollut ihan korvaamaton! Hän on meidän puvustaja, lavastaja ja koreografi sekä apuohjaaja, Sillanpää luettelee.

Lasten teatterinäytelmä Vanhan merirosvon aarre Linnankorvan näyttämöllä La 9.6. klo 15 alkaen, yhteensä viisi näytöstä. Lisätiedot esim. www.ristiinankesateatteri.fi.

Niko Takala

Toimitusvarmuus haittaa järvikalan käyttöä

Kaikki ristiinalaiset ravintolatoimijat käyttäisivät mielellään nykyistä enemmän villiä järvikalaa

Saimme Ristiinalaisen toimitukseen jo hyvä tovi sitten viestiä pitäjän kesäasukkaalta. Viestissään hän kertoo harmitellen, että Ristiinan ravintoloista ”saa vain harvoin villikalaa eli muikkua, siikaa, ahventa jne., vaikka Ristiina ja sen ravintolat ovat kehuttujen kalavesien keskellä”. Hän pohtii viestissään myös, että kysyntää ei talvella saata olla tarpeeksi, mutta kesällä on paljon enemmän vierailijoita. ”Voisiko kesäksi joku perustaa kahvilan/ravintolan tai ”kalakioskin”, josta saisi valmiita kalaruokia? Eikä mitään Norjan lohta”, kirjoittaja ehdottaa.

Kysyimme Ristiinan alueen ravintolatoimijoilta aiheesta. Vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia. Käytännössä kaikki ravintolatoimijat pyrkivät käyttämään järvikalaa, mutta samaan aikaan viesti on se, että varsinkaan jotain tiettyä kalaa on hankala ottaa vakituisesti listalle, sillä kalan saaminen on hyvin epävarmaa. Muikkua on tarjolla parhaiten, mutta siinäkin luonnollisesti on aina pyyntivaraus.

Alla toimijoiden vastauksia.

Löydön Kartano (Aila Alanko):

– Kaikille tuttuja ongelmia paikallisen kalan kanssa ovat saatavuus ja toimitusvarmuus. Haasteita ovat myös säilytys ja kuljetus. Ravintola-yrittäjä ei usein ehdi ajella pitkin pitäjää etsimässä ruokaa, vaan sen pitäisi tulla ”suoraan takaovelle”.

– Käsittelyynkin pitäisi olla taidot ja tilat. Monesti tuote pitäisikin saada valmiiksi perattuna. Tietysti asiaan vaikuttaa myös hinta. Jos lounas maksaa 10 euroa, tarkoittaa se, että raaka-aine saisi maksaa noin 4 euroa per henkilö.

Alanko heittää palloa myös seudun kalastajille.

– Yksi kalastaja ei varmaan pysty hankkimaan elantoaan kalaa myymällä, mutta jos 10 kalastajaa liittyisi yhteen, niin varmaan sillä lailla saataisiin paikallinen kala yritysten käyttöön.

Kallioniemi (Otto Ravantti):

– Kallioniemessä pyritään tarjoamaan viikonloppulounailla paikallista kalaa, pääasiassa muikkua, jonka paikallinen kalastaja toimittaa meille. Tietenkin sillä edellytyksellä, että saalista tulee..!

– Muutakin kalaa pyritään käyttämään tilanteen ja saatavuuden mukaan. Isossa kuvassa haluamme kehittää lähikalan käyttöä ja kalaruokailua ylipäätään.

Ravintola Martta (Maria Muinonen):

– Meillä on saatavana muikkua kesäkaudella päivittäin. Näin on ollut jo monen monta vuotta. Kala tulee meille tuoreena, ja joskus se toki on voinut loppua tai esimerkiksi säästä johtuen sitä ei ole noussut, mutta kesälistalla se on koko ajan.

– Muiden villikalojen kysyntä on erittäin vähäistä ja niiden hinnat ovat niin korkeita, että emme ole voineet niitä pitää jatkuvalla listalla.

Heimari (Jaana Orava):

– Meiltä löytyy ”oman rannan” haukimureketta, madesoppaa, paistettua kuhaa, siikaa. Eli nämä kalat tulee tästä läheltä, naapurin isäntä kalastaa. Saanti on rajoitettua, mutta kaiken käytämme, mitä saamme ostettua kalastajalta.

– Pääasiassa käytämme noita tilausruokailuissa, satunnaisesti lounasbuffeessa. Kuha on tulossa listaruoaksi, mutta sitten kun se loppuu, niin mistä kuhaa saa, on vielä arvoitus. Muikkua ja lohta ostan myös paikallisilta (Puulan muikku, Puumalan lohi, oman kylän kalastajat jne.), mutta saanti on tietenkin aina epävarmaa. Parhaamme yritämme, jotta paikallista kalaa olisi pöydässämme joka päivä.

Wanha Vossikka (Saara Hiltunen):

– Hankaluus tulee juuri siitä, että pitäisi tietää etukäteen että milloin kalaa saa ja minkä verran. Tietysti esimerkiksi haukea voi pakastaa ja tehdä siitä vaikkapa murekepihvejä. Ja tuore kalakin saisi olla valmiiksi perattua, ei tässä oikein ehdi kalaa käsittelemään. Ja sitten se tietysti näkyy jo hinnassakin.

– Yksi vaihtoehto tietysti olisi se, että tekisi listalla olevan lounasruuan lisäksi aina silloin kalaruokaa kun sitä saisi, mutta eihän sitä pysty etukäteen markkinoimaan.

Kahvila-Ravintola Saimaa (Virpi Trygg):

– Asiaa on tiedusteltu paljon, ja haluja tarjota paikallista kalaa olisi kyllä. Ajatuksena on esimerkiksi ”päivän kala”, joka voisi vaihdella sen mukaan mitä on saatu. Muikku on meillä koko ajan listalla, mutta siinäkin pyyntiajat ja saaliit tietenkin vaikuttavat siihen, onko sitä tarjolla.

– Suunnitelmia on, ja esimerkiksi siikaa ja kuhaa pyritään järjestämään. Pyyntivarauksella totta kai.

Wanha Peltola (Kristiina Söderström):

– Aiemmin oli päivittäin tarjolla muikkuannoksia sekä sitten haukipihvejä saatavuuden mukaan. Ongelmana oli kalan epävarma saatavuus. Varsinkin muikkujen kohdalla muun muassa sääolosuhteet saattoivat aiheuttaa sen, että emme saaneet niitä ollenkaan tai vain muutaman kilon. Käytimme vain tuoreita muikkuja, joten pakastaminen ei tullut kysymykseen.

– Ravintola on tänä kesänä auki viikonloppuisin ja tarjoamme lounasta noutopöydästä. Noutopöydässä paikalliset muikut on kääritty ”kukkoon”, ja hauki paistettu murekkeeksi. Peltolan isäntä savustaa itse noutopöydässä tarjottavan kalan. Tämä voisi mielellään olla esimerkiksi siikaa, jos löytäisimme kalastajan, joka voi sitä meille tarjota!

Metsälinna on vuoden huvijärjestäjä

Ristiinan Urheilijat ry:n pyörittämä Huvi- ja tanssikeskus Metsälinna on saanut Vuoden 2018 huvijärjestäjän tittelin ”tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta suomalaisen huvielämän edistämiseksi”.

Valinnan tehnyt Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry (SHK) korostaa Metsälinnan toiminnan hyvää kokonaisuutta ja pitkän tähtäyksen suunnittelua huvipaikan kehittämisessä.

– Metsälinna on laajamittaisten investointiensa myötä jalostunut tanssitoiminnan lisäksi monipuoliseksi huvikeskukseksi. Myös ohjelmapolitiikka ja palvelujen markkinointi on erinomaista, todetaan tunnustuksen myöntämisen perusteissa.

Tunnustusta perustellaan lisäksi esimerkiksi sillä, että Metsälinnan henkilöstöä on koulutettu säännöllisesti ja palvelutaso on tyytyväisyysmittauksissa kiitettävää. Niin ikään Ristiinan Urheilijoiden ja Metsälinnan lakisääteisten velvoitteiden ja jäsenmaksujen hoito on jämptiä.

Ristiinan Urheilijoiden puheenjohtaja ja Metsälinnan lavaisäntä Petri Tikkanen on luonnollisesti hyvillään alan toimijoilta saadusta huomionosoituksesta.

– Laajamittaiset investoinnit Metsälinnan kehittämiseen ja hyvä 100 hengen talkoohenkilökunta takasivat palkinnon meille tänä vuonna, Tikkanen näkee.

Suomen Huvijärjestäjien piirissä toimii kaikkiaan 43 tanssilavaa tai huvikeskusta.

Metsälinnan tanssit su 27.5. klo 18 alkaen. Esiintyjänä Saija Tuupanen & eXmiehet. Liput 12 e. Klo 15.30 – 17 tanssikurssi (bolero), hinta 3 e tai pääsylippu illan tansseihin.

Fakta:

Ristiinan Urheilijat (RiU) / Metsälinna

– Tanssilava avattu 1950.

– Talkoolaisia 100 (naisia 60, miehiä 40).

– Vuonna 2018 tanssittaa 22 sunnuntaina, Juhannuspäivänä ja Kesäkemuissa sekä lukuisissa perhe- ja yritysjuhlissa.

Antero Heikkinen

Närhilän kentällä heitettiin lauantaina painonheitto-cupia sekä moukaria

Toukokuun 12. päivä Uukuniemeltä startannut Health Lab Painonheitto-cup jatkui viime lauantaina Ristiinassa. Närhilän kentällä heitetyssä kisassa jatkettiin aikuisurheilun cupia, jossa kolmen osakilpailun yhteistulosten mukaan jaetaan yhteensä 300 euron edestä rahapalkintoja.

Sarjoja oli 30-vuotiaista lähtien viiden vuoden välein, osallistujia mukana oli kaikkiaan kolmisenkymmentä, sarjoissa 25-85-vuotiaat. 60-vuotiaiden naisten sarjassa nähtiin uusi Suomen ennätys, kun Varpaisjärven Vireen Liisa Mäkitörmä heitti 5,45 kilogramman painoisen heittovälineen lukemiin 15,34, ja paransi näin aiemmin Siv Karlströmin nimissä ollutta ennätystä 13 senttiä.

Sekä miesten että naisten cup-voittajille on luvassa 500 euron rahapalkinto.

Suomalainen voimailuinstituutti

Se, että painonheitto-cupia kisataan Uukuniemen ja Ristiinan Närhilän kaltaisissa paikoissa, ei tietenkään ole mitään sattumaa. Uukuniemi on moukarilegenda, olympiavoittaja Juha Tiaisen kotipitäjä, ja myös Närhilästä on ponnistettu kansalliselle huipulle. Kylältä kotoisin oleva Esa Paasonen, yksi cupin taustavoimista, kertoikin jo aiemmin keväällä, että cup ”haluttiin nimenomaan tuoda heittolajien alkulähteille”. Historian merkitystä hän painotti lauantainakin.

– Tuossa kentän vieressä näkyvä entinen kouluhan oli 1960-70- ja vielä 80-luvullakin oikein varsinainen suomalainen voimainstituutti! Paasonen naurahti.

Räty: Jatkajia keihäshuipulle ei näkyvissä

Keihäänheiton maailmanmestari (Rooma 1987) ja moninkertainen arvokisamitalisti Seppo Räty ei tapansa mukaan säästellyt sanojaan, kun hän arvioi tämänhetkistä tilannetta heittolajeissa huippu-urheilutasolla.

– Keihäässä ollaan oltu ihan liian pitkään kahden heittäjän [Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen] varassa, ja hekin ovat tällä hetkellä jo kymmenen metriä maailman huippua perässä.

Entisellä mestarilla on myös selkeä näkemys siitä, miksi heitto- tai muissakaan yksilölajeissa ei enää näy tulevan Suomesta kansainvälisen tason tekijöitä.

– Se on se kuin pitäisi harjoitella niin perkeleesti! Yksilölajeissa kun ei riitä se, että käy jossain rusettiluistelussa tai sählyä vähän pelailemassa. Työmäärän pitäisi olla moninkertainen joukkuelajeihin nähden.

Niko Takala

Ristiinan lukiosta 21 ylioppilasta

Ristiinan lukiosta on ylioppilastutkinnon suorittanut 21 henkilöä. Uudet ylioppilaat saavat lakit päähänsä ylioppilasjuhlassa, joka alkaa lauantaina 2.6. koulukeskuksen Setälä-salissa klo 11.

Ristiinan yhtenäiskoulun ja lukion ylioppilaat keväällä 2018 ovat: Heikkinen Vilma, Hirvonen Sonja, Hokkanen Esko, Koskela Sanni, Koukkari Juho, Kuurne Laura, Laakko Taru, Leinonen Valtteri, Loisti Reko, Matilainen Emili, Niskanen Mikko, Palmgren Julia, Purhonen Petja, Pyykkinen Janita, Pöysä Heidi, Rietz Sofia, Rähmönen Anton, Strengell Joona, Syrjäläinen Hanna, Vasara Kiia ja Vähämäki Henrik.

Marko Maunuksela starttaa Metsälinnan tanssikauden

Niin se on taas talvi takanapäin ja kesän varmat merkit lämpenevien kelien lisäksi puskevat päälle! Yksi näistä varmoista kesän merkeistä on tietenkin perinteiset Metsälinnan sunnuntaiset tanssit. Tanssikausi pyörähtää käyntiin tämän viikon sunnuntaina, jolloin valssit, humpat ja muut suosikit raikavat Marko Maunukselan tahdittamana. Maunuksela saapuu Ristiinaan bändinsä Talismanin kera.

Metsälinnan tanssit alkavat koko kauden ajan klo 18 ja päättyvät klo 22.30. Poikkeuksina ovat Perinteiset Juhannuspäivän tanssit lauantaina 23.6., jolloin jalalla pistetään koreasti klo 20 – 01, esiintyjänä Erika Vikman & Karisma. Juhannuksen jälkeisellä viikolla on myös ”perinteinen poikkeus”, kun kymmenvuotisjuhlaansa viettävät Kesäkemut kemuillaan Metsälinnassa perjantaina 29.6. Samassa yhteydessä illan lopuksi on myös Ristiinan aluejohtokunnan tarjoamat ilmaistanssit, joissa tanssikansaa viihdyttää tangokuningatar Aino Niemi Kaiho –orkestereineen.

Muita Metsälinnan kesän laadukkaita esiintyjiä ovat esimerkiksi Saija Tuupanen & eXmiehet (27.5.), Teemu Roivainen & Energia (17.6.), Hurma (1.7.), Aki Samuli & Fantasia ja Heidi Pakarinen & Karavaani. Lavakausi päättyy su 23.9., jolloin tanssit mennään Väliaikaisen tahtiin.

Metsälinnan (Kitereentie 13) tanssikauden avaus su 13.5. klo 18 – 22.30. Liput 12 e.

Niko Takala

Varkaita kanavalla

Suomen sisävedet, Saimaa erityisesti, muodostavat useita pitkiä vesireittejä, jotka liittyvät salmien ja koskien kautta toisiinsa. Kulkeminen ja tavaroiden kuljetus järviä tai jokia pitkin oli pitkään nopeampaa ja helpompaa kuin maateitse. Matkantekoa vesiteitse hidastivat kuitenkin usein vaikeakulkuset kapeat jokiuomat, kosket, kivikot, matalikot ja kannakset, joiden yli vene piti vetää tai kantaa. Taival- tai taipale- sanoja esiintyy edelleen paljon järvialueiden paikannimistössä kuvaamassa paikkoja, joissa vesireitti katkeaa maakannaksella.

Kanavien rakennus pääsi vauhtiin vasta 1800-luvulla. Saimaan kanava valmistui vuonna 1856. Jo tätä ennen Ristiinaan oli kuitenkin avattu Vuolteen kanava yhdistämään Louhiveden ja Yöveden. Ristiinan, Puumalan ja Anttolan rajalla sijaitseva Vuolteen kanava valmistui vuonna 1836.

Vuosina 1874–1877 rakennettu Varkaantaipaleen kanava tehtiin pääosin kallioon louhimalla, mutta paikoitellen kanavan reunoja vahvistettiin kylmämuurauksella ja kiviverhouksella. Samoihin aikoihin valmistui myös Kirkkotaipaleen kanava, jonka kaivuutyöt olivat huomattavasti helpommat, sillä maaperä koostui helposti kaivettavasta savensekaisesta sorasta.

Eväsreppujen katoaminen toi nimen

Varkaantaipaleen kanavan nimen syntyyn liittyy jännittävä tarina. Kanavalle oli alun perin suunniteltu kaksi vaihtoehtoista linjaa. Kanavainsinööri miehineen oli ensin mitannut ja paaluttanut suoraan kallion läpi kulkevan linjan. He jättivät eväsreppunsa ensimmäiselle linjalle ja siirtyivät sitten paaluttamaan vaihtoehtoista linjaa erästä notkelmaa seuraillen. Palattuaan hakemaan reppujaan, he huomasivat harmikseen, että varas oli vienyt ne. Tämän vuoksi miehet alkoivat nimittää tätä lyhempää linjaa Varkaantaipaleeksi, kun vanhastaan käytetty Someentaipaleen nimitys jäi pidemmälle linjalle. Kun lyhyt linja lopulta valittiin kanavan paikaksi, vakiintui sen nimeksi Varkaantaipale.

Juttusarjassa nostetaan esiin mielenkiintoisia kivikohteita lähiseudulta. Ne sopivat vaikkapa päiväretkikohteiksi ja niitä on hyvä ylpeydellä esitellä myös tuleville kesävieraille!

Eeva Puustjärvi

Suomenniemen Säästöpankki sulkee Ristiinan konttorin

Syinä puhelin- ja verkkopalveluihin panostaminen sekä kassapalveluiden kysynnän lasku

Pankkipalveluiden kysynnän muutos muokkaa jatkuvasti pankkisektorin palveluita sekä konttoriverkostoa. Tuorein esimerkki on Suomenniemen Säästöpankin päätös lakkauttaa kesäkuun lopussa Ristiinan konttori. Pankki tiedotti asiasta keskiviikkona.

– Asiakkaat käyttävät nykyään pankkien palveluita itselleen sopivina aikoina, kulloinkin sopivissa paikoissa. Myös meillä Suomenniemen Säästöpankissa uusi aika on huomattu, asiakkaat käyvät entistä harvemmin pankkikonttoreissa ja verkkopalvelut lisäävät koko ajan suosiotaan, kertoo pankin toimitusjohtaja Jan Korhonen.

Korhonen toteaa, että vaikka perinteisiäkin pankkipalveluita kysytään ja ne jatkuvatkin, niin vaativien asiakasneuvottelujen tarve korostuu.

– Asiakkaat haluavat opastusta hakiessaan ratkaisuja entistä parempaan talouden hallintaan ja vaurastumiseen. Tähän muutokseen vastaamme tarjoamalla uusia asiointitapoja sekä karsimalla palveluja, joiden suosio on laskenut.

Uudet palvelut laajenevat

Näihin uusiin asiointitapoihin kuuluvia verkko- ja puhelinpalveluitaan pankki kertoo laajentavansa entisestään. Puhelinpalvelun kautta neuvontaa pankkiasioissa saa arkisin aamukahdeksasta iltakymmeneen saakka.

– Aiemmin puhelinpalvelu toimi vain konttorien aukioloaikoina. Nyt voimme myös tunnistaa asiakkaan sähköisesti heti puhelun alussa. Näin asiointi on turvallista ja puhelimitse voidaan hoitaa pankkipalveluita monipuolisesti, Korhonen ynnää.

Puhelimitse tarjolla on neuvontaa, maksutapahtumien selvitystä sekä esimerkiksi neuvotteluvarauksia ja rahansiirtoja. Puhelinpalvelu ei hoida sijoitus- tai lainaneuvotteluja, jotka edelleen haluamme hoitaa henkilökohtaisella kohtaamisella asiakkaan kanssa.

– Kesällä avaamme asiakkaillemme mahdollisuuden käydä myös verkkoneuvotteluja. Kun aika on sovittu, asiat hoituvat vaikka kotisohvalta. Puhelinpalvelusta pankkineuvojan voi halutessaan tilata vaikka kotikäynnille.

Korhonen kertoo, että Ristiinan konttorin sulkemisen taustalla on paitsi perinteisten kassapalveluiden kysynnän jyrkkä lasku, niin myös juuri neuvontapalveluiden laajentaminen.

– Jotta voimme laajentaa neuvotteluaikoja Mikkelissä myöhälle iltaan saakka, tiivistämme konttoriverkostoa. Näin ollen Ristiinan konttori sulkeutuu kesäkuun lopussa.

Kesäkuun jälkeen Suomenniemen Säästöpankin asiakkaat saavat nostettua Ristiinassa käteistä rahaa pankkikortilla Otto –automaatista. Laskujen maksu onnistuu maksupalvelun tai verkkopankin kautta. Puhelin- ja verkkopalveluiden lisäksi henkilökohtaiset pankkipalvelut löytyvät jatkossa lähimmillään Mikkelistä.

Pankin Ristiinan konttorissa työskennelleistä henkilöistä yksi siirtyy Korhosen mukaan Mikkeliin ja yksi Mäntyharjuun. Pankin sisällä myös vielä tämän vuoden aikana päättyy työt kahdella henkilöllä, jotka ovat työskennelleet nimenomaan kassapalveluissa.

Pankin omistuksessa olevalle liiketilalle pyritään löytämään uusi omistaja tai vuokralainen.

– Joka tapauksessa meiltä menee useampi kuukausi siihen, että saamme tilat tyhjennettyä ja esimerkiksi arkistot siirrettyä muualle. Näin ollen esimerkiksi Sp-Koti voi käyttää tiloja oman tarpeensa mukaan kunnes tilat siirtyvät toisten käsiin, Korhonen ynnää.

Niko Takala

Ristiinaankin omatoimikirjasto kesällä

Suomenniemen kirjastossa jo viime vuoden puolella käyttöön otettu omatoimikirjaston malli tulee myös Ristiinaan tulevan kesän aikana.

– Suomenniemellähän tämä järjestelmä jo tosiaan toimii, ja Ristiinaan omatoimikirjasto otetaan käyttöön kesän aikana. Vielä emme sen tarkempaa tietoa osaa antaa ajankohdasta, kertoo palvelupäällikkö Pia Kontio Mikkelin pääkirjastolta.

Omatoimiaikana kirjastoon tulee pääsemään Lumme-kirjastojen kortilla. Omatoimikäyttö pitää rekisteröidä omalle kortille ennen kuin sillä pääsee sisään. Omatoimiaikana asiakkaat voivat lainata ja palauttaa aineistoa automaatilla, lukea lehtiä ja käyttää asiakastietokonetta.

Esimerkiksi Suomenniemellä kirjaston omatoimiajat noudattelevat kaupungin pääkirjaston aukioloaikoja, eli ma-pe klo 9-20 ja viikonloppuisin klo 9-14. Tällä hetkellä Ristiinan kirjasto on avoinna ma klo 12-19, ti, ke ja pe klo 10-16 ja to klo 13-19. Nämä vanhat aukioloajat tulisivat näillä näkymin myös jatkumaan henkilökunnan läsnäoloaikoina, joten omatoimiajat olisivat lisäbonusta aukioloaikoihin.

Niko Takala

Kalastuskerhossa tutustutaan lajiin

Tämän viikon maanantaina pyörähti käyntiin Ristiinan koululaisille suunnattu kalastuskerho. Kerhon toteuttaa Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö, jonka Etelä-Savon alueen kalastuksenohjaaja Aki Hirvonen vastaa kerhon käytännön toimista.

– Osallistujille kerho on täysin maksutonta ja vapaamuotoista, mukaan voi tulla vaikka vain yhdelle kerralle. Mutta tietenkin enemmän saa irti jos käy useammalla kerralla, Hirvonen muistuttaa.

Kokoontumisia on yhteensä viisi kertaa. Maanantain ensimmäisellä kerralla aiheena oli pilkintä.

Kun Hirvonen on kertonut noin kymmenelle kerhoon tulleelle alakoululaiselle perusinfot kerhosta, on aika siirtyä itse asian äärelle Uikkalaan. Keli suosii, joten kyllä nyt kelpaa laiturilta kaloja narrata. Yksi kerholaisista on 12-vuotias Jere Hyyryläinen, jolla on selkeästi kalastamistaidot jo hanskassa.

– Ihan pienestä asti olen käynyt kalastamassa.

Ristiinan koululaisten kalastuskerhossa tullaan vielä käsittelemään nyt esillä olleen pilkkiaiheen lisäksi  perhosidontaa, ongintaa, sekä heittokalastusta. Seuraavan kerran kalastuskerho kokoontuu koulukeskuksen teknisen työn luokkaan ensi viikon maanantaina 30.4. klo 14, jolloin aiheena on onginta.

Lisätietoja kalastuskerhosta: Aki Hirvonen, p. 040 8388 719.

Niko Takala

Juhlakirppiksellä muun muassa taikurin esiintyminen

Tänä vuonna 90 vuotta täyttävän MLL:n Ristiinan yhdistyksen juhlintaan kuuluu muun muassa juhlakirppiksen järjestäminen. Kirppis on ollut paikallisyhdistyksen perinteinen ”ohjelmanumero” jo vuosikausien ajan.

Tämän viikon sunnuntaina 29.4. koulukeskuksella järjestettävällä kirppiksellä on myös hieman tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa. Esimerkiksi taikuri Tapio Salomaa on esiintymässä klo 11.30 ja klo 13.00. Esitystensä välissäkin Salomaa on paikan päällä, tehden esimerkiksi lapsille ilmapalloista erilaisia hahmoja.

Kirppispöytien lisäksi paikan päältä löytyy eri tuotteiden esittelijöitä. Pikkusalissa pääsee kahden euron maksulla testaamaan voimisteluseura BraVo:n temppurataa. Paikan päällä palvelee myös kahvio, ja Ristiinan yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys Ryhti ry järjestää ongintaa.

Kirppikselle voi kysellä myyntipöytäpaikkoja tekstiviestillä numerosta 045 6387 561. Myyntipöydän hinta on juhlavuoden kunniaksi MLL:n jäsenille maksuton, ei-jäseniltä maksu on viisi euroa.

MLL Ristiinan yhdistyksen 90 v –juhlakirppis su 29.4. Ristiinan koulukeskuksella klo 11 – 14.

Niko Takala

Suunnistuskausi alkaa vappurasteilta

Vappuna on Ristiinan Linnaniemessä perinteinen Navin kesäsuunnistuskauden avaus klo 12. Samassa yhteydessä käynnistyy myös sivusuunnistuskoulu (SSK), johon ovat tervetulleita erityisesti kaikki Ristiinan, Suomenniemen ja Mäntyharjun alueen lapset. Navin lasten suunnistuskoulu on avoin kaikille lapsille, alle 6-vuotiaat tarvitsevat kuitenkin mukaansa oman aikuisen. SSK:n tapahtumat ovat pääosin Ristiinassa, mutta sivusuunnistuskoulu piipahtaa myös Suomenniemellä ja Mäntyharjulla.

– Suunnistus on monipuolista, hyödyllistä ja mukavaa liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa. Lisäksi se on tarpeellinen arkielämän taito, pohtii Navin sivusuunnistuskoulun vastaava ohjaaja, ristiinalainen Rauni Muikku.

Suunnistuskoulussa lapsi kerryttää suunnistustaitojaan, oppii liikkumaan luonnossa sekä harrastaa samalla monipuolista liikuntaa.

– Suunnistuskoululaiset voivat osallistua kesän aikana kaikkiin kuntorastitapahtumaan, yksi huoltaja pääsee aina suunnistuskoululaisen kanssa maksutta mukaan, Muikku muistuttaa.

– Vappurasteilla Linnaniemessä on jaossa esitteitä, joista selviää jatko-ohjelma sekä esimerkiksi infoa maksuista ja niin edelleen. Nämä tiedot löytyvät toki myös Navin nettisivuilta.

Kauden avausrasteilta löytyy myös perinteiden mukaisesti Navi-baari.

Vappuna myös hölkätään

Jos on perinne suunnistuskauden avaus Vappuna, niin näin on myös maantiejuoksun osalta. Ristiinan Urheilijoiden Vappuhölkkä nimittäin kirmataan tutusti vapun päivänä Pellosniemellä, lähtölaukaus kajahtaa klo 13.

Vuosi sitten Vappuhölkän nopein oli Heinolan iskun Reijo Ronnila, joka ylitti kuuden kilometrin matkalla maaliviivan ajassa 20.17, toiseksi tullut Mikkelin Kilpa-Veikkojen Antti Nisonen kellotti ajakseen 20.44.

Sarjoja on kuuden kilometrin kilpasarjoissa yleisten sarjojen lisäksi ikäluokkasarjat yli 40- ja 50-vuotiaille. Miehille ja naisille on myös kuntosarja. 15-vuotiaille ja sitä nuoremmille matkat ovat 3 km – 1 km. Patikkasarjan matkana on 3 km. Ilmoittautumisia otetaan vastaan kilpailupaikalla Pellosniemen Kisakaaren edustalla klo 11.30 alkaen. Osallistumismaksu 12 € (juoksijakortilla 10 €), nuoret ja patikkasarja 5 €. Lisätietoja kisasta voi kysellä Leo Pekkaselta, puh. 050 5980 862. Paikalla palvelee myös kahvio.

Niko Takala